-2, SOTEOHRY :00 Sivu 2

Transkriptio

1 -2, SOTEOHRY :00 Sivu 2 Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 9/2016 Aika kello 09:00 Paikka Merikarvia, Koulukeskuksen auditorio, Koulutie 3 Läsnäolijat Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan kaupunki Honkajoen kunta Huittisten kaupunki Jämijärven kunta Kankaanpään kaupunki Karvian kunta Kokemäen kaupunki Luvian kunta Merikarvian kunta Nakkilan kunta Pomarkun kunta Porin kaupunki Rauman kaupunki Siikaisten kunta Säkylän kunta Ulvilan kaupunki Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Porin perusturvakeskus Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakuntaliitto Satakunnan kansanedustajat: Huhtasaari Laura Salonen Kristiina Juhantalo Kauko Laitinen-Pesola Jaana Jalonen Ari Kiuru Krista Kalli Timo Myllykoski Jari Piirien puheenjohtajat: Lehtonen Harri Syväsalmi Emilia Joutsenlahti Anssi Ranta Raisa Korpela Simo Ranne Kaarina Huhtanen Tapio Luukkonen Aino-Maija Arola Maija Rajala Salla kaupunginjohtaja, Pori vs. hallintopäällikkö, sihteeri, Pori viestintäpäällikkö, Pori

2 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEOHRY, :00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Merikarvian kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannekatsaus Satasoten johtoryhmän ajankohtaiskatsaus Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Satakunnan kansanedustajien sotetilannekatsaus Satasoten palvelurakennetyöryhmän ajankohtaiskatsaus Satasoten arviointisuunnitelman laatiminen... 9 Pykälän liite: Satasoten arviointisuunnitelman laatiminen, alustavia ajatuksia arviointisuunnitelman toteuttamisesta Hyvän yhteistoiminnan periaatteet ja aikataulu Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Vuoden 2016 aikana syntyneiden kustannusten jako kuntien kesken Pykälän liite: Satasote, kustannukset Raportti Satasoten johtoryhmän pidetystä seminaarista Muut asiat Kokouksen päättäminen... 33

3 1, SOTEOHRY :00 Sivu 3 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Päätös Ohjausryhmän puheenjohtaja Rainer Lehti avaa kokouksen.

4 2, SOTEOHRY :00 Sivu 4 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Edellisen kokouksen muistio erillisenä liitteenä. Ehdotus Hyväksytään Sote-Satakunnan ohjausryhmän pidetyn kokouksen muistio. Ohjausryhmän päätös

5 3, SOTEOHRY :00 Sivu 5 Merikarvian kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannekatsaus Merikarvian kunnan edustaja pitää alustuspuheenvuoron kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta. Ehdotus Ohjausryhmä merkitsee Merikarvian kunnan tilannekatsauksen tiedoksi. Ohjausryhmän päätös

6 4, SOTEOHRY :00 Sivu 6 Satasoten johtoryhmän ajankohtaiskatsaus Satasoten johtoryhmän puheenjohtaja Juha Vasama pitää alustuspuheenvuoron johtoryhmän ajankohtaisista asioista. Ehdotus Ohjausryhmä merkitsee johtoryhmän tilannekatsauksen tiedoksi. Ohjausryhmän päätös

7 5, SOTEOHRY :00 Sivu 7 Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Maakuntauudistuksen esivalmistelun projektipäällikkö, hallintojohtaja Jukka Mäkilä pitää maakuntauudistuksen tilannekatsauksen. Ehdotus Ohjausryhmä merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi. Ohjausryhmän päätös

8 6, SOTEOHRY :00 Sivu 8 Satakunnan kansanedustajien sote-tilannekatsaus Ohjausryhmä kuulee Satakunnan kansanedustajien sote-tilannekatsauksen. Ehdotus Ohjausryhmä merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi. Ohjausryhmän päätös

9 7, SOTEOHRY :00 Sivu 9 Satasoten palvelurakennetyöryhmän ajankohtaiskatsaus Satasoten palvelurakennetyöryhmän puheenjohtaja Terttu Nordman pitää alustuspuheenvuoron palvelurakennetyöryhmän ajankohtaisista asioista. Ehdotus Ohjausryhmä merkitsee palvelurakennetyöryhmän tilannekatsauksen tiedoksi. Ohjausryhmän päätös

10 8, SOTEOHRY :00 Sivu 10 Satasoten arviointisuunnitelman laatiminen Oheismateriaali Satasoten valmistelu- ja organisointityön kokonaisuudesta on esitetty laadittavaksi vaikuttavuusarviointi jo hankkeen suunnittelun ja valmistelun aikana. Asiakirja Satasoten arviointisuunnitelman laatiminen, alustavia ajatuksia arviointisuunnitelman toteuttamisesta on oheen liitettynä. Valmistelussa on harkittu mahdollisuutta laatia yhteinen arviointisuunnitelma Satakunnan sote- sekä maakuntauudistukselle. Satasoten arviointisuunnitelman laatiminen, alustavia ajatuksia arviointisuunnitelman toteuttamisesta Ehdotus Ohjausryhmä käy alustuskeskustelun yhteisen arviointisuunnitelman laatimisesta Satakunnan sote- sekä maakuntauudistuksesta. Ohjausryhmän päätös

11 8, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Satasoten arviointisuunnitelman laatiminen, Sivu alust 10 Satasoten arviointisuunnitelman laatiminen Alustavia ajatuksia arviointisuunnitelman toteuttamisesta YTT Ossi Eskelinen & VTT Timo Aro

12 8, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Satasoten arviointisuunnitelman laatiminen, Sivu alust 11 SATASOTEN ARVIOINTISUUNNITELMAN LAATIMINEN Tausta Arviointi on keskeinen osa kaikkea uudistus-, kehittämis- ja ohjelmatyötä. Arvioinnin avulla voidaan systemaattisesti seurata valmistelun ja toteutuksen edistymistä sekä tehdä tarvittaessa perusteltuja muutos- ja korjausliikkeitä. Arvioinnin kautta saadaan perusteltua faktatietoa, synteeseihin liittyviä selityksiä, onnistuneisuutta koskevia johtopäätöksiä ja konkreettisia toimenpide- ja kehittämissuosituksia. Arvioinnin eri muodot (itse-, vertais- ja ulkoinen arviointi) ovat toisiaan täydentäviä ja hyödyntäviä näkökulmia. Arviointia voidaan tehdä isojen uudistusten, ohjelmien tai vastaavien yhteydessä etukäteisarviointina (ex Ante), käynnissä oleva arviointina (on Going) ja jälkikäteisarviointina (ex Post). Satakunnan Sote alue ja muut sote alueet perustetaan virallisesti Muutosreformin vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on mahdollista arvioida vasta vuosien kuluttua sen alkamisesta. Kansallista ja alueellista (18 sote - aluetta) valmistelua ja toteutusta voidaan kuitenkin arvioida jo aiemmin suunnittelu- ja valmisteluprosessin aikaisten tapahtumien näkökulmasta ja avulla. Satasoten ennakkoarviointi Satasoten organisointi- ja valmistelutyö on laaja-alainen ja kokonaisvaltainen kokonaisuus. Satasote on eräänlainen laajan sateenvarjon alla oleva ohjelma, joka koostuu useista erillisistä kehittämishankkeista, toimenpiteistä ja toiminnoista usealla eri tasolla. Arviointiin on tällöin kyettävä sisällyttämään samanaikaisesti sekä prosessien että vaikuttavuuden arviointia, sillä tulokset eivät ole mitattavissa kuin vasta vuosien päästä. Tarkoituksenmukaisin keino kokonaisuuden hallitsemiseksi on tuottaa toimeenpanoon ja tavoitteisiin liittyvää vaikuttavuusarviointia jo hankkeen suunnittelun ja valmistelun aikana. Ennakkoarvioinnin (ex ante) joka itse asiassa on suunnittelutyötä avulla voidaan tehdä samalla Satasote hankkeen suunnittelua sekä ennakoida hankkeen alkuvaiheen vaikuttavuutta ja toteutumaa ennen Satakunnan sote alueen perustamista Ennakkoarvioinnin avulla voidaan arvioida ennen Satasoten varsinaista käynnistymistä, miten hankkeen valmistelun aikana tehdyt toimenpiteet ja toiminnot tulevat mahdollisesti vaikuttamaan tavoitteiksi valittuihin asiakokonaisuuksiin. Ennakkoarvioinnin yleiset arviointikriteerit liittyvät Satasoten tavoitteiden relevanssiin, toimeenpanon tarkoituksenmukaisuuteen, tehokkuuteen, hyödyllisyyteen ja pysyvyyteen sekä mahdollisesti kustannusvaikuttavuuteen. Käytettävissä olevien monipuolisten aineistojen perusteella on mahdollista arvioida Satasoten toimenpiteiden odotettavissa olevia vaikutuksia myös esimerkiksi kuntalaisvaikutusten (IVA), organisaatiovaikutusten ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Lisäksi ennakkoarvioinnin kautta on mahdollista päästä kiinni ennakoituihin ja ennakoimattomiin vaikutuksiin. Ennakkoarvioinnin tavoitteena on tuottaa Satasote -organisaatiolle (ohjausryhmä, johtoryhmä ja palvelurakennetyöryhmä) ennakkoarviointiperiaatteella myös toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla toimenpiteitä voitaisiin tarvittaessa vielä terävöittää tai perustelluissa tapauksissa muuntaa sisällöltään toisenlaiseksi. Ennakkoarviointi olisi perusteltua aloittaa Satasoten valmistelun alkuvaiheessa jo vuoden 2016 puolella, koska toistaiseksi on vielä avointa se, mihin, keihin ja millä tavoin Satasotessa määritellyt toiminnat, toimenpiteet ja tavoitteet johtavat ja mikä tulee olemaan niiden vaikutus. Satasoten ennakkoarviointi tuottaisi hankkeen organisaatiolle tietoa mahdollisista välittömästi tai jonkin ajan kuluttua toteutuvista vaikutuksista ja niiden merkityksestä. Tosin sanoen ennakkoarvioinnissa analysoitaisiin, mitä mahdollisia vaikutuksia on sillä, että Satasoteen on valittu tiettyjä tavoitteita ja erilaisia keinoja toteuttaa niitä. Arvioimalla Satasoten olennaisia vaikutuksia, tavoiteltuja vaikutuksia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, arvioidaan samalla laajemmin reformille asetettujen tavoitteiden relevanttisuutta.

13 8, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Satasoten arviointisuunnitelman laatiminen, Sivu alust 12 OECD:n (2013) mukaan vaikutusarviointi (ennakko- ja jälkikäteisarviointi) kannattaa tehdä, jos hanke sisältää innovatiivisia elementtejä, se on pilottimainen ja hanketta ei ole aiemmin tutkittu vaikutusten osalta. Satasote sisältää lähtökohtaisesti näitä kaikkia edellä mainittuja elementtejä. Satasoten arvioiminen jälkikäteisarvioinnilla (ex post) ei ole mahdollista. Nykytilan tai väliarvioinnin laatiminen eivät ole tässä tapauksessa yhtä relevantteja vaihtoehtoja kuin ex Ante etukäteisarvointi Ennakkoarvioinnin toteuttaminen Ennakkoarvioinnin suunnittelua varten tulisi määritellä ne Satasoten arviointiulottuvuudet, kysymykset ja tavoitteet, mistä erityisesti haluttaisiin tietoa valmistelun ja päätöksenteon tueksi ennen Sote alueen aloittamista Kun tiedetään arvioinnin motiivit, ulottuvuudet ja keskeiset arviointikysymykset, on mahdollista laatia perusteellinen arviointisuunnitelma niistä kysymyksistä ja vaikutuksista, joista halutaan tietää enemmän. Mahdolliset arviointiulottuvuudet voisivat liittyä esimerkiksi: Satasoten tavoiteasetantaan Satasoten toimeenpanoon Valmisteluun osallistuvien toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja sitoutumiseen Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön osallistamiseen ja kuulemiseen Yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden osallistamiseen ja kuulemiseen Asiakkaiden osallistamiseen ja kuulemiseen Palvelujen määrittelemiseen ja tuottamiseen Sähköisten palveluiden ja digitaalisaation hyödyntämiseen Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteutumiseen Rajapintapalveluihin, jotka tuottavat hyvinvointia edistäviä ja varhaisen puuttumisen palveluja Kustannusvaikuttavuuteen Jne. Jokaista arviointiulottuvuutta tarkasteltaisiin ennakkoarvioinnissa sen osalta, miten ne tulevat ennakkoarvioinnin mukaan toteutumaan ja mikä tulee olemaan niiden vaikuttavuus Satasoten toteutukseen suunniteltujen toimenpiteiden tai välineiden näkökulmasta. Satasoten välineitä ovat ennen muuta projektisuunnitelma, valmisteluorganisaatio (ohjausryhmä, johtoryhmä, palvelurakenneryhmä ja 19 alaryhmää), työryhmien välinen yhteistyö, kuntavierailut jne. Samassa yhteydessä voidaan arvioida näiden välineiden relevanttisuutta eli sitä, ovatko ne sellaisia työkaluja, joilla on mahdollista saavuttaa tavoiteltu tulos. Ennakkoarvioinnin yhteydessä voi ilmetä tarkoituksenmukaisia keinoja, välineitä, työkaluja ja toimenpiteitä, joita olisi järkevää tehdä ennen Satakunnan SOTE alueen käynnistymistä Arviointia varten tulee muodostaa yleisiä ja erityisiä arviointikysymyksiä, jotka johdettaisiin yllä mainituista (vielä alustavista ja tarkennettavista) Satasoten tavoitteista. Arvioinnin yleiset avainkysymysten on vastattava muun muassa seuraaviin kysymyksiin: 1. Miksi arvioidaan (mitä arvioinnilta odotetaan, arvioinnin motiivit) 2. Kenelle arvioidaan (keitä arviointi palvelee, ketkä ovat kiinnostuneita arvioinnin kautta saatavasta tiedosta) 3. Milloin arvioidaan (alustava aikataulutus) 4. Miten arviointi toteutetaan (käytettävät menetelmät ja toteutus) 5. Mitkä ovat arvioinnin tavoitteet (arviointikysymysten täsmentäminen) 6. Kenellä on arvioinnin ohjausvastuu (kuka koordinoi arviointia, miten arvioinnin tuloksia käsitellään ja hyödynnetään) Arvioinnin yleisten avainkysymysten jälkeen on määriteltävä juuri Satasoten kannalta erityiset avainkysymykset, jotka liittyvää Satasoten toimeenpanoon ja tavoitteiden toteutumiseen. Arviointikysymykset on määriteltävä yhteistyössä Satasoten organisaation kanssa, mutta arviointikysymykset voisivat olla esimerkiksi seuraavankaltaisia:

14 8, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Satasoten arviointisuunnitelman laatiminen, Sivu alust 13 Ovatko Satasoten valitsemat työkalut relevantteja tuottamaan sote-toimijoiden yhteistyötä soteuudistuksen alkaessa; keihin ja millaista vaikuttavuutta syntyy Luovatko ja edistävätkö Satasoten työkalut ja valmisteluajan toimintaperiaatteet yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin toimintaa; millaista vaikuttavuutta syntyy Toteutuuko asiakaslähtöisyys; miten se tulee toteutumaan Tulevatko määritellyt rajapintapalvelut edistämään hyvinvointia ja tuottamaan varhaisen puuttumisen palveluja Jne Seuraavassa asetelmassa on esimerkkinä kuvattu arviointisuunnitelman laatimisen kriittiset kysymykset, jossa alkuvaiheen pääpaino on vahvasti arviointiulottuvuuksien ja kysymysten yhteisessä määrittelemisessä. Asetelma 1. Esimerkki arviointisuunnitelman laatimisesta Arvioinnin tarpeen kartoittaminen Kenen mielipiteistä ollaan kiinnostuneita? Arviointitehtävän muotoileminen Millaisia arviointikysymyksiä painotetaan? Arviointikäsitteiden valinta ja arviointikriteerien rakentaminen Käsitteiden täsmentäminen, mittarien valinta Arvioinnin suunnittelu ja käynnistäminen Milloin arviointi tehdään? Arviointiaineistojen kerääminen ja analysointi Kenen mielipiteistä ollaan kiinnostuneita? Arvioinnin tulosten, johtopäätösten ja kehittämissuositusten raportoiminen Miten tuloksia tulkitaan? Arviointitiedon hyödyntäminen Miten raportoidaan? Kokonaisuudessaan ennakkoarviointi olisi monitahoarviointia eli aihetta arvioitaisiin hyvin monesta näkökulmasta. Satasoten ennakkoarviointiin tulisi sisällyttää yllä olevan kaltainen arviointiasetelma, johon kuuluisivat ainakin päättäminen arvioitavista arviointiulottuvuuksista, keskeisistä arviointikysymyksistä, indikaattoreista sekä aineistojen ja analyysitapojen määrittely. Tuloksena saataisiin tietoa toimintojen ja toimenpiteiden relevanttisuudesta sekä ennakointina tietoa vaikuttavuudesta yms. edellä mainituilla eri osa-alueilla. Ennakkoarviointi olisi hyvä suorittaa hankkeiden ja reformien suunnittelu- ja toteutuksen alkuvaiheessa. Satasoten osalta on kuitenkin mahdollista tehdä ex ante- ennakkoarviointi nykyisessä vaiheessa. Arvioinnin sijasta olisi tässä yhteydessä syytä puhua pikemminkin arviointitutkimuksesta eli kyse olisi enemmän analyyttisestä ja tutkimuksellisesta otteesta arviointiraportteineen.

15 8, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Satasoten arviointisuunnitelman laatiminen, Sivu alust 14

16 9, SOTEOHRY :00 Sivu 16 Hyvän yhteistoiminnan periaatteet ja aikataulu Oheismateriaali Hyvän yhteistoiminnan periaatteista ja henkilöstön asemasta palvelutuotannon muutoksessa on laadittu oheen liitetty selvitys, joka on valmisteltu Satasoten johtoryhmän käsiteltäväksi. Yhteistoiminnassa esitetään edettävän selvityksen mukaisesti kaikissa mukana olevissa työyhteisöissä. Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Ehdotus Ohjausryhmä käy evästyskeskustelun hyvän yhteistoiminnan periaatteista ja etenemisen aikataulusta. Lisätietojen antaja Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordman, puh Täytäntöönpano Satasoten johtoryhmä Ohjausryhmän päätös

17 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu 16 Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Henkilöstön asema palvelutuotannon muutoksessa

18 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu 17 Sisältö 1. Maakuntauudistus ja Satasote muuttavat palvelutoimintaa ja rakenteita 2. Yhteistoiminta uudistuksen valmistelun aikana 2.1. Vastuu yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa on kaikilla työnantajaorganisaatioilla 2.2. Maakunta ja Satasote 2.3. Suositus yhteistoimintaelimessä käsiteltävien asioiden aikataulusta 2.4. Konkreettiset henkilöstövaikutukset 3. Henkilöstön asema lakisääteisessä sote-uudistuksessa Liitteet: 3.1. Liikkeen luovutus 3.2. Siirtyminen vanhoina työntekijöinä Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa /449

19 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu Maakuntauudistus ja Satasote muuttavat palvelutoimintaa ja rakenteita Sote-uudistuksen valtakunnallisten linjausten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät maakunnan järjestämisvastuulle alkaen. Maakunnan tulee perustaa julkisten palveluiden tuottamista varten palvelulaitos. Maakunnan tulee yhtiöittää palvelutuotanto, joka toimii kilpailuilla markkinoilla tai on asiakkaan valinnanvapauden piirissä. Lisäksi maakunta voi hankkia palveluita mm. yksityisiltä toimijoilta ja kolmannelta sektorilta. Valtakunnallisen uudistuksen valmistelu on kesken. Satakunnan 18 kuntaa ja Pohjois-Satakunnan Peruspalvelukuntayhtymä, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Satakunnan sairaanhoitopiiri sekä Satakuntaliitto ovat käynnistäneet tulossa olevaan lainsäädäntöön perustuvan maakunnan palvelulaitoksen, Satasoten, valmistelun. Valmisteluun osallistuneet organisaatiot ovat sitoutuneet Satasoten kautta tapahtuvaan palvelujen tuottamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kehittämiseen myös siinä tapauksessa, että valtakunnallinen sote-uudistus viivästyy. Maakuntauudistus ja Satasoten perustaminen tarkoittavat kuntien yhteistyön ja palvelutoiminnan uudelleen järjestelyä, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Uuden palvelutuottajan perustaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, asiakaslähtöiset toimintamallit, palvelujen järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen sekä asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevan toiminnan yhtiöittäminen tuovat olennaisia, merkittäviä muutoksia henkilöstön asemaan.

20 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu Yhteistoiminta uudistuksen valmistelun aikana 2.1 Vastuu yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa on kaikilla työnantajaorganisaatioilla Maakuntauudistuksen ja Satasoten valmistelun aikana kaikki valmistelusta vastaavat organisaatiot huolehtivat yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa omassa organisaatiossaan. Kun maakunnan ja Satasoten toiminta käynnistyy, myös ne alkavat toteuttaa yhteistoimintaa. Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään uusien organisaatioiden perustamisen ja uusien toimintamallien vaikutusta henkilöstön asemaan. Yhteistoimintamenettely koskee sekä nykyisiin organisaatioihin jäävää henkilöstöä että uusille toimijoille siirtyvää henkilöstöä. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta työpaikan toiminnan kehittämiseksi ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi päätöksissä, jotka koskevat työtä, työoloja ja työntekijän asemaa työssä.

21 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu Yhteistoiminta uudistuksen valmistelun aikana 2.1 Vastuu yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa on kaikilla työnantajaorganisaatioilla Edustuksellinen yhteistoiminta: Yhteistyötoimikunta Koko organisaatiota tai hallintokuntaa koskevat asiat Valtakunnalliset linjaukset Satasoten valmistelun perusteet, tavoitteet, vaikutukset henkilöstön asemaan Työpaikkatason yhteistoiminta: Työpaikkakokoukset, yhteistoimintaneuvottelut, henkilöstöinfot ym Tiettyä henkilöstöryhmää koskevat asiat Osapuolina johto/esimiehet ja se henkilöstö, jota asia koskee Konkreettiset, olennaiset henkilöstövaikutukset Välitön yhteistoiminta: Esimies-alaiskeskustelu, yhteistoimintaneuvottelu Yksittäisiä työntekijöitä koskevat asiat Osapuolina esimies ja alainen Konkreettinen, olennainen vaikutus ao. henkilöstön työtehtäviin, työnjakoon, työntekopaikkaan, työyhteisöön

22 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu Yhteistoiminta uudistuksen valmistelun aikana 2.2. Maakunta ja Satasote Koska on jo selvää, että maakuntauudistuksesta ja Satasotesta aiheutuu henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia, näitä uudistuksia tulee käsitellä kunkin valmisteluun osallistuvan kunnan/kuntayhtymän yhteistoimintaelimessä. Alustavaa valmistelua voidaan toteuttaa ilman yhteistoimintamenettelyä. Henkilöstön osallistuminen Satasoten valmisteluun tapahtuu myös valmistelutyöryhmien kautta. Jokaisessa valmisteluryhmässä on vähintään yksi henkilöstön edustaja. Käsittely on aloitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta henkilöstöllä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Työnantajaorganisaatio päättää, missä vaiheessa menettely käynnistetään. Päätöksiä asioista voidaan tehdä vasta kun yhteistoimintamenettely on toteutettu.

23 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu Yhteistoiminta uudistuksen valmistelun aikana 2.2. Maakunta ja Satasote Yhteistoimintaelimessä käsitellään: Muutoksen perusteet: valtakunnalliset linjaukset ja lainsäädännön tilanne, kuntaorganisaatioiden sopimat Satasoten valmistelun perusteet Muutoksen vaikutukset ja vaihtoehdot: valtakunnallisten linjausten varmistuessa ja Satasoten valmistelun edetessä käsitellään henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat asiat Satasoten valmistelutyöryhmät tuottavat yhteistoimintamenettelyn tueksi viestintämateriaalia, jotta viesti henkilöstölle on yhdenmukainen koko Satasoten alueella Päätökset tehdään kuntalain ja kunnan/kuntayhtymän hallintosäännön edellyttämässä järjestyksessä yhteistoimintamenettelyn jälkeen.

24 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu Yhteistoiminta uudistuksen valmistelun aikana 2.3.Suositus yhteistoimintaelimessä käsiteltävien asioiden aikataulusta /2017 Ajankohta Asiat Satasoten yhteyshenkilö 11 12/2016 Yhteistoimintamenettelyn ohjeet ja aikataulu 12/2016 Ehdotus sairaanhoidon tukipalvelujen sopimuksista ja organisoinnista Henkilöstötyöryhmä Kaisa Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut - työryhmä Harri 01/2017 Muutosjohtamisen työkalupakki Viestintätyöryhmä Salla 01/2017 ICT-järjestelmät ICT-työryhmä Leena 03/2017 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstötyöryhmä Kaisa 03/2017 Viestinnän työkalupakki Viestintätyöryhmä Salla 05/2017 Selvitys rahoitusmallin vaikutuksista Satakunnassa Hallinto- ja taloustyöryhmä Tuomas 05/2017 Kiinteistöyhtiömalli Kiinteistöt-työryhmä Kari 05/2017 ICT-palveluiden organisointi ICT-työryhmä Leena

25 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu Yhteistoiminta uudistuksen valmistelun aikana 2.3.Suositus yhteistoimintaelimessä käsiteltävien asioiden aikataulusta /2017 Ajankohta Asiat Satasoten yhteyshenkilö 06/2017 Viestintäorganisaatio Viestintätyöryhmä Salla 06/2017 Taloushallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmä Tuomas 06/2017 Ympäristöterveydenhuollon organisointi 08/2017 Sote-kunnat-sidosryhmät yhteistyön johtaminen ja yhteistyömalli Ympäristöterveydenhuollon työryhmä Laura Sidosryhmäyhteistyö-työryhmä Milja Karjalainen@yhteisokeskus.fi 08/2017 Kiinteistöhallinnan organisointi Kiinteistöt-työryhmä Kari 08/2017 Muiden tukipalveluiden organisointi Muut tukipalvelut -työryhmä Tapio

26 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu Yhteistoiminta Satasoten valmistelun aikana 2.4. Konkreettiset henkilöstövaikutukset Henkilöstövaikutukset konkretisoituvat valmistelun edetessä. Kun uudistuksia käsitellään yhteistoimintaelimessä, ei yleensä ole tiedossa kaikkia siitä johtuvia merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Nämä muutokset käsitellään yhteistoiminnassa erikseen. Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään hänen ja esimiehen välillä. Työntekijän pyynnöstä asian käsittelyyn voi osallistua myös luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu työntekijän valitsema tukihenkilö. Jos asia koskee useita henkilöitä, ao. henkilöt tai henkilöstön edustajat ja työnantajan edustaja käyvät yhteistoimintaneuvottelut. Henkilöstöä voi edustaa luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja. Konkreettinen, olennainen henkilöstövaikutus voi olla esimerkiksi: Muutos työtehtävien sisältöön, työnjakoon Työntekopaikan muuttuminen (esimerkiksi toiseen toimipisteeseen, joka sijaitsee kaukana nykyisestä) Työyhteisön muuttuminen (esimerkiksi toimintojen yhdistämisen seurauksena) Henkilöstövaikutuksen olennaisuuden arviointi on tapauskohtaista. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa: Muutoksen kesto pysyvä muutos on todennäköisemmin olennainen kuin tilapäinen muutos Koskeeko muutos yksittäistä henkilöä vai jotakin henkilöstöryhmää jos muutoksen kohteena on koko henkilöstöryhmä tai sen suuri osa, muutoksella on pääsääntöisesti merkittäviä henkilöstövaikutuksia

27 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu Henkilöstön asema lakisääteisessä sote-uudistuksessa Valtakunnallisen sote-uudistuksen toteutuessa ns. sote-henkilöstö siirtyy maakunnan, maakunnallisen palveluntuottajan tai valtakunnallisesti organisoitujen tukipalveluiden tuottajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti suoraan lain nojalla. Siirtyvään henkilöstöön kuuluvat: Kunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö Henkilöstö, joka muualla kunnan/kuntayhtymän hallinnossa ja tukipalveluissa tekee pääasiallisesti (vähintään 50 %) sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Lainsäädännössä tullaan todennäköisesti määräämään yhteistoimintaneuvotteluissa noudatettavat menettelytavat. Todennäköisesti muutosta tulee käsitellä samalla tavalla kuin nykyisin on säädetty liikkeen luovutuksesta.

28 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu Liikkeen luovutus Työsopimuslain ja Kunnallisen viranhaltijalain mukainen liikkeen luovutus tarkoittaa toiminnallisen kokonaisuuden siirtymistä siten, että sekä toimintaan liittyvä henkilöstö että omaisuus pääosin siirtyvät uudelle toimijalle ja toiminta jatkuu käytännössä samana eikä asiakaskunnassa tapahdu olennaisia muutoksia. Vakinainen henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä entisillä työsuhteen/virkasuhteen ehdoillaan. Jos luovutuksen saaja on yksityisoikeudellinen organisaatio, virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi. Uudella työnantajalla on velvollisuus noudattaa luovuttajalla noudatettuja virka- ja työehtosopimuksia kulloinkin meneillään olevan sopimuskauden loppuun saakka. Sopimuskauden päätyttyä siirtyneeseen henkilöstöön sovelletaan sitä virka- tai työehtosopimusta, jota luovutuksensaajan muuhunkin henkilöstöön sovelletaan. Henkilöstön kannalta tämä on turvallinen ratkaisu, koska keskeiset palvelussuhteen ehdot pysyvät ennallaan. Henkilöstö ei voi jäädä entisen työnantajan palvelukseen. Jos joku ei halua siirtyä uuden työnantajan palvelukseen, hänellä on oikeus irtisanoa työ/virkasuhteensa irtisanomisaikaa noudattamatta päättymään siirtohetkeen

29 9, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Hyvän yhteistoiminnan periaatteet Sivu Siirtyminen vanhoina työntekijöinä Virka- ja työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Palvelussuhteen ehdot säilyvät ennallaan: Työaika ja palkka eivät liikkeen luovutuksen vuoksi voi muuttua, mutta uudella työnantajalla on sekä oikeus että velvollisuus harmonisointiin tulevien tarpeiden mukaisesti. Luontoisedut eivät pääsääntöisesti siirry automaattisesti (puhelinetu tms). Vuosiloma: sekä pitämättömät ns. vanhat lomat (ml säästöön siirretyt lomat) että 1.4. alkaen kertynyt ns. uusi loma siirtyy siirtohetken tilanteen mukaisena pidettäväksi uuden työnantajan palveluksessa. Vanha työnantaja maksaa lopputilin yhteydessä mahdolliset ylityö- tai työaikakorvaukset, jotka ovat kertyneet ennen siirtohetkeä. Uudella työnantajalla on velvollisuus noudattaa luovuttajalla noudatettuja virka- ja työehtosopimuksia kulloinkin meneillään olevan sopimuskauden loppuun saakka. Muut työtä koskevat säännöt ja määräykset: Siirtohetkestä alkaen noudatetaan uuden työnantajan sääntöjä ja määräyksiä. (Esim. matkustaminen, poissaoloista ilmoittaminen, henkilöstöetuudet kuten uimahalliliput jne) Maakunnan ja maakunnan palvelulaitoksen palvelukseen siirtyvä henkilöstö tulee kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin; perustettavat yhtiöt voivat valita eläkeyhtiönsä Uusi työnantaja voi työnantajan oikeuksien rajoissa ja asianmukaisesti menetellen muokata tehtäviä ja muuttaa nimikkeitä siirtymisen jälkeen.

30 10, SOTEOHRY :00 Sivu 30 Vuoden 2016 aikana syntyneiden kustannusten jako kuntien kesken Oheismateriaali Satasoten projektisuunnitelmassa on laadittu projektin kustannusarvio vuosille Kustannukset on sovittu jyvitettävän kunnille väkiluvun mukaisesti. Oheen liitettynä on taulukko vuoden 2016 kustannuksista, jotka ovat yhteensä euroa. Kuntia laskutetaan vuoden 2016 osalta yhdessä päätettyjen periaatteiden mukaisesti. Satasoten vuoden 2016 kustannukset, päivitetty Ehdotus Ohjausryhmä merkitsee vuoden 2016 laskutuksen tiedoksi. Lisätietojen antaja Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordman, puh Ohjausryhmän päätös

31 10, SOTEOHRY :00 / Pykälän liite: Satasote, kustannukset 2016 Sivu 30 Satasote, kustannukset 2016 Kustannukset Muutosjohtajan palkat sivukuluineen ajalla (50 %) Aineet ja tarvikkeet Palvelujen ostot, josta Toimisto- ja hallintokulut 700 Asiantuntijoiden kustannukset Matkakulut Majoitus ja ravitsemus Laite- ja tilavuokrat 700 Yhteensä Rahoitusosuudet Kunta Väkiluku Kustannustenjako ( ) Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila SATAKUNTA

32 11, SOTEOHRY :00 Sivu 32 Raportti Satasoten johtoryhmän pidetystä seminaarista Satasoten johtoryhmä piti seminaarin Harjavallassa. Ehdotus Ohjausryhmä kuulee raportin Satasoten johtoryhmän seminaarista ja merkitsee sen tiedoksi. Lisätietojen antaja Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordman, puh Ohjausryhmän päätös

33 12, SOTEOHRY :00 Sivu 33 Muut asiat Ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös

34 13, SOTEOHRY :00 Sivu 34 Kokouksen päättäminen Päätös