Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeet oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta

Transkriptio

1 Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeet oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta Jaana Laitinen PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 Pro Forma Didactica Tiivistelmä TEKIJÄ Jaana Laitinen OHJAAJA Tuulikki Viitala OTSIKKO Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöohjeet oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta Työn tavoite on kuvata millaisia oppimiskäsityksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöohjeiden taustalla on ja miten kirjalliset opinnäytetyöohjeet ohjaavat opinnäytetyöntekijää opinnäytetyön työ ja oppimisprosessissa sekä tuottaa kehittämisehdotuksia opinnäytetyöohjeisiin oppimisen näkökulmasta. Menetelmä Laadullisella tutkimusotteella analysoin kuudet kirjalliset opinnäytetyöohjeet. Tarkastellut teemat olivat: mitä ohjeita / asioita opinnäytetyöohjeet sisältävät, miten opinnäytetyö on niissä märitelty, miten opinnäytetyöprosessi on kuvattu ja miten opinnäytetyöntekijää ohjataan / opastetaan prosessin eri vaiheissa. Näiden teemojen sisältöjen kautta tarkastelin opinnäytetyöohjeita oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta. Tulokset Opinnäytetyöohjeissa oli vaikutteita useista eri oppimiskäsityksistä. Opinnäytetyöohjeet eivät ohjaa tekemään samanlaista työtä, vaan ohjeet eroavat toisistaan monissa asioissa. Lähes kaikissa niissä esitetään runsaasti tarkkoja ohjeita kirjallisen raportin rakenteeseen, lähteiden käyttöön ja ulkoasuun. Ohjeet opastavat vaihtelevasti opinnäytetyöprosessissa: joku kuvaa mitä suorituksia/tekemisiä pitää tehdä, toinen antaa enemmän eväitä syvälliseen tiedon rakentamisen ja ohjaa prosessimaiseen työskentelyyn. Oppimaan oppimisen taitojen opastamiseen ei juuri ole ohjeita. Erilaisia tiedon vastaanottamisen tyylejä opinnäytetyöohjeet eivät ota huomioon, mikä yhdessä tieteelliselle tekstille ominaisen tyylin kanssa huonontaa ohjeiden puhuttelukykyä. Kirjallisissa opinnäytetyöohjeissa ehdotan pääpainon olevan prosessin ja oppimisen ohjaamisessa keinoilla, jotka ohjaavat syväsuuntautuneeseen, ymmärtävään oppimiseen. Tähän liittyy tavallisesti kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen ja korkea sisäinen motivaatio. Tiivistelmät, sisällysluettelot, kaaviot ja kuvat auttavat kokonaisuuden hahmottamisessa. Motivaation rakentamisen keinoja ovat ohjaus henkilökohtaisen hyödyn miettimiseen ja tiedollisen ristiriidan rakentaminen. Prosessin ohjaamiseen lisäisin kuvauksen eri vaiheiden perusideasta (miksi) ja toimintatavoitteista niissä. Lisäksi ehdotan käytettävän aktiivista lukijan puhuttelua ja lisättävän kysymyksiä, jotka tähtäävät oppijoiden metakognitiivisten taitojen lisäämiseen. Lisäksi ehdotan lisättäväksi ohjeet oppimispäiväkirjan pitämisestä, kriittisestä reflektoimisesta, käsitekarttojen teosta ja näiden hyödyistä. Avainsanat: opinnäytetyö, oppiminen, oppimiskäsitys 2

3 3 Sisältö Pro Forma Didactica Sisältö Johdanto Opinnäytetyöohjeiden merkitys Oppimiskäsitykset opinnäytetyöohjeiden taustalla Behaviorismi Kognitiivinen oppimiskäsitys Konstruktivismi Humanistinen oppimiskäsitys ja kokemuksellinen oppiminen Millaisia taitoja opinnäytetyön tekijä tarvitsee? Tutkimustehtävät Aineisto ja menetelmä Tulokset Mitä ohjeita /asioita opinnäytetyöohjeet sisältävät? Miten opinnäytetyö on opinnäytetyöohjeissa määritelty? Miten opinnäytetyöprosessi on kuvattu ja miten opinnäytetyöntekijää ohjataan prosessin eri vaiheissa? Valmistautumisvaiheessa opittu on lähtökohta opinnäytetyöprosessille Suunnitteluvaihe kestää aiheen valinnasta toteuttamislupaan Toteutusvaiheessa kehittämistehtävän suorittaminen ja raportointi Arviointivaihe Pohdinta Millaisia oppimiskäsityksiä opinnäytetyöohjeisiin sisältyy? Mitä ohjeita opinnäytetyöohjeet sisältävät edistävätkö oppimista? Arvio omasta oppimisprosessistani ja miten onnistuin tutkimustehtävissä Tulosten hyödyntämismahdollisuudet ja kehittämisehdotukset Lähteet

4 4 Johdanto Opinnäytetyöt ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehittämistyötä. Ammattikorkeakoulujen tehtävät tutkimukseen liittyen on määritetty laissa (Ammattikorkeakoululaki /351 4 ). Sen mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus ja kehitystyötä. Tähän suuntaan ammattikorkeakouluissa tehtävää tutkimustyötä suositellaan kehitettävän jatkossakin. Sen sijaan yliopistotyyppiseen tieteelliseen tutkimukseen ammattikorkeakoulujen ei suositella suuntautuvan. (Rantanen 2004, 23.) Tutkimus ja kehitystyölle on esimerkiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulussa asetettu seuraavia, strategian mukaisia tavoitteita: Ammattikorkeakoulun opetus perustuu ammatilliseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen, jota tutkimus ja kehitystyö ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Se on työelämälähtöistä ja ammatillisesti suuntautunutta ja se mahdollistaa koulutuksen joustavan reagoinnin työelämän osaamistarpeiden muutoksiin. Se on osa ammattikorkeakoulun alueellista kehittämistehtävää. Se lisää ammattikorkeakoulun kansainvälistä vuorovaikutusta. Sitä tehdään kiinteästi opintoihin integroituna, mikä turvaa kehitystyön perustaidot opiskelijoille ja edistää opiskelijoiden työllistymistä. Se motivoi opettajia ammattialansa ja sen opetuksen huippuasiantuntijoiksi ja toimii opettajien meritoitumisen välineenä, sekä palvelee myös arvioinnin välineenä. (Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2004.) Opiskelijalle opinnäytetyö on oppimisprosessi, jossa hän kehittää ja osoittaa valmiuksiaan soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista /352 7 ). Opinnäytetyö voi olla tutkimuksellinen tai toiminnallinen työ. Toiminnallisessa opinnäytetyössä on tutkiva ja kehittävä ote ja se voi käsittää esimerkiksi jonkin oppaan, tilaisuuden tai tapahtuman tuottamisen ja toteuttamisen. (Hakala 2004, 21 28, Vilkka & Airaksinen 2004, 51.) Tämä opinnäytetyö on osatyö Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu hankkeessa, joka on valtakunnallinen verkostohanke vuosina 4

5 Hankkeen koordinaattoreina toimivat Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on kehittää mm. perustutkintoon kuuluvia opinnäytetöitä, lisätä opinnäyteöiden tunnettavuutta sekä edistää valtakunnallista keskustelua ja verkostoitumista. Tämän opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää laadullisella tutkimusotteella miten kirjalliset opinnäytetyöohjeet ohjaavat opinnäytetyöntekijää opinnäytetyön työ ja oppimisprosessissa ja millaisia oppimiskäsityksiä opinnäytetyöohjeiden taustalla on sekä tulosten pohjalta tehdä oppimisen näkökulmasta kehittämisehdotuksia opinnäytetyöohjeisiin. Tämän raportin alkuosassa tarkastelen opinnäytetyöohjeiden merkitystä, eri oppimiskäsityksien piirteitä myös arvioinnissa sekä opinnäytetyön oppimisprosessissa tarvittavia keskeisiä taitoja. Aineisto, menetelmät ja tulososassa kuvaan tutkimukseni toteuttamisen sekä tulokset millaisia asioita opinnäytetyöohjeet sisältävät. Pohdintaosassa tarkastelen millaisia oppimiskäsityksiä havaitut tulokset heijastavat ja miten opinnäytetyöohjeet ohjaavat oppimista sekä lopuksi kehittämisehdotukseni opinnäytetyöohjeisiin. 5 Opinnäytetyöohjeiden merkitys Opinnäytetöiden tekemiseen annetut kirjalliset opinnäytetyöohjeet sekä opettajien antama henkilökohtainen ohjaus ovat tärkeitä ammattikorkeakoulu laadukkaan tutkimus ja kehittämistyön toteutumisen kannalta. Hyvät kirjalliset ohjeet opastavat opinnäytetyön oppimisprosessissa. Opinnäytetyön määritelmä työn ja oppimisen tavoitteiden muodossa antaa raamit oppijan aktiiviselle toiminnalle, joka säätelee hänen oppimistaan. Ohjeita tehneiden oppimiskäsitykset vaikuttavat siihen miten opinnäytetyö on määritelty oppimisen osalta ja miten ohjeissa ohjataan opiskelijaa opinnäytetyössä ja oppimisessa. Lisäksi ohjeilla voitaneen vaikuttaa siihen miten opiskelija käyttää metakognitiivisia tietojaan ja taitojaan oman toimintansa säätelyyn opinnäytetyön eri vaiheissa. Oppimisprosessiin ja sen lopputulokseen vaikuttaa tietenkin oppijan piirteet: hänen motivaationsa, omat tavoitteensa ja metakognitiivisten tietojen ja taitojen käyttötaidot sekä hänen osaamisensa, asenteensa ja toimintansa. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta eri yksiköiden yhtäläiset ohjeet ovat tärkeät opiskelijoiden tasa arvoisuuden vuoksi. Ohjeiden mukaiset opinnäytetyöt ovat 5

6 ammattikorkeakoulun markkinointi ja profiloitumiskeino. Työelämän näkökulmasta opinnäytetyöohje antaa käsityksen ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehittämistoiminnasta, opinnäytetyöstä ja siihen liittyvästä oppimisprosessista. Opinnäytetyötä ohjaaville opettajille kirjalliset ohjeet ovat osa ohjausta. Opettajat tarpeen mukaan täydentävät ohjeita henkilökohtaisessa tai ryhmäohjauksessa. Kun ohjeet auttavat opiskelijaa opinnäytetyön oppimisprosessissa ja edistävät opiskelijan itseohjautuvuutta, ne todennäköisesti keventävät opettajien työtaakkaa. Tämä vaikuttaa osaltaan opettajien työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin. 5.1 Oppimiskäsitykset opinnäytetyöohjeiden taustalla Oppimiskäsitys tarkoittaa oppimisprosessin luonteesta tehtyä perusolettamusta, oppimisen skeemaa, joka säätelee ja ohjaa opinnäytetyötä ohjaavien ja kirjallisia ohjeita tehneiden opettajien toimintaa (Rauste von Wright & von Wright, 1995, 146). Herää myös kysymys millainen oppimiskäsitys sisältyy ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaavien lain ja asetuksen opinnäytetyön määritelmään. Tähän kysymykseen palaan tämän opinnäytetyöni pohdintaosassa. Seuraavassa kuvaan lyhyesti behavioristisen, kognitiivisen, konstruktivistisen, humanistisen ja kokemuksellisen oppimiskäsityksen keskeisimmät piirteet ja seuraamukset pedagogiikkaan. Koska arvioinnin muoto ja kriteerit vaikuttavat opiskelijoiden työskentelyyn ja opinnäytetyön oppimisprosessiin (Tynjälä 2002, 66), kuvaan myös arvioinnin keskeiset periaatteet eri oppimiskäsitysten näkökulmasta Behaviorismi Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on ulkoisesti säädeltävää käyttäytymisen muuttumista, jossa muodostuu uusia ärsyke reaktio kytkentöjä. Opetettava aines jaetaan ja esitetään pieninä osasina, esimerkiksi muutaman lauseen kuvauksena ja niihin liittyvä kysymys, johon oppija vastaa. Vastaukseen annetaan välittömästi palaute eli sopivilla keinoilla vahvistetaan hyvää toimintaa ja tuloksia tai vähennetään ei toivottuja reaktioita. Arviointi on määrällistä, oppiminen on sitä parempaa mitä suuremman osan tiedosta oppija pystyy toistamaan. (Rauste von Wright & von Wright 1995, ; Ruohotie 2002, ; Tynjälä 2002, ) 6

7 5.1.2 Kognitiivinen oppimiskäsitys Kognitiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on tietoista, aktiivista toimintaa, jossa oppija pyrkii ymmärtämään opetettavan asian (Engeström 1988, 15). Kognitiivisen oppimisteorian mukaan opetustapahtuma sisältää motivoimisen, orientoimisen, tiedon jakamisen, sen käyttämisen ja soveltamisen sekä arvioimisen. Opetuksen alussa herätetään oppijoissa tiedollinen ristiriita sisällöllisen motivaation herättämiseksi ja ydinkysymyksiin mielenkiinnon suuntaamiseksi. Orientaatioperustan tarkoituksena on luoda kartta, minkä avulla ongelman ratkaiseminen mahdollistuu. Uuden tiedon avulla ongelman ratkaiseminen ja tiedon soveltaminen vahvistaa motivaatiota ja kehittää kiinnostuksen. Tärkeää on palaute oppimastaan ja sen vuoksi arviointi on keskeistä. Arviointi kohdistuu ensinnäkin opittavan asian ja tiedollisen mallin, orientaatioperustan, oikeellisuuteen ja käyttökelpoisuuteen ja toiseksi oppijan oman oppimisen arviointiin siis sekä opittuun asiaan että oppimistapoihin. Arvioinnin tarkoituksena on kehittää oppijoiden kykyä itse kontrolloida ja arvioida taitojaan. (Engeström 1988, ) Konstruktivismi Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan tieto on oppijan/oppijoiden itse rakentamaa ja oman toiminnan tulosta (Tynjälä 2002, 37). Opettajan rooli on erityisesti järjestää oppimistilanteita tukemaan oppimista. Oppija omaksuu uutta tietoa aiemmin oppimansa pohjalta, koska ensinnäkin aiemmat tiedot ja osaaminen vaikuttavat siihen mitä oppija asiasta havaitsee ja toiseksi miten hän sitä tulkitsee. Toimintaa ohjaa sen tavoite, esimerkiksi opinnäytetyön tavoitteet, mutta oppimista säätelee oppijan tekemiset. Konstruktivismin mukaan ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon jäsentämistä. Ymmärtämisessä keskeistä on reflektointi eli kriittinen tarkastelu. Eri oppijat voivat tulkita tai käsittää saman asian eri tavoin. Täten erilaisten käsitteiden esille tuominen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on keskeistä oppimisen kannalta. Oppiminen on tilanne (konteksti)sidonnaista. Se miten oppija pystyy käyttämään aiemmin oppimiaan tietojaan ja taitojaan opinnäytetyössä riippuu niiden rakenteesta ja miten monipuolisin tavoin hän on tietojaan opiskelujen aiemmassa vaiheessa rakentanut. (Rauste von Wright ja von Wright 1995, ; Ruohotie 2002, ; Tynjälä 2002, ) Lisäksi tähän vaikuttaa oppijan metakognitiivisten tietojen ja 7

8 taitojen käyttö, koska ne ohjaavat ja kontrolloivat prosessin vaiheita ja etenemistä (Lehtelä 2001, 15). Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan arviointi on luonnollinen ja jatkuva osa oppimisprosessia. Koska metakognitiivisten eli oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen on keskeistä, arvioijina ovat prosessin eri vaiheissa oppija itse, vertaiset ja opettaja. Konstruktivismi korostaa arvioinnissa ymmärtämistä ja tiedon monipuolista käsittelyä. Ymmärtäminen on edellytys tiedon kehittelylle ja konstruoinnille. Arvioinnin kohteena on tiedon laatu ja millaisia laadullisia muutoksia tietorakenteissa tapahtuu. (Tynjälä 2002, ) Humanistinen oppimiskäsitys ja kokemuksellinen oppiminen Humanistisen oppimiskäsityksen mukaan ihminen on luova ja henkiseen kasvuun pyrkivä (Rauste von Wright & von Wright 1995, 136). Se korostaa ihmisen itsemääräämistarvetta, tarkoitushakuisuutta, päämäärätietoisuutta, uteliaisuutta ja voimakasta oppimispotentiaalia. Oppimisympäristön tehtävä on vastata näihin tarpeisiin ja tukea oppijan kehittymistä kohti tilannetta, jossa hän siirtyy kasvatuksesta itsekasvatukseen ja toisen vallasta itsehallintaan. Nämä piirteet ovat ominaisia itseohjautuvalle oppijalle. (Ruohotie 2002, 158.) Humanistisen oppimiskäsityksen yksi keskeinen pedagoginen seuraamus on kokemuksellisen oppimisen malli, joka korostaa itsereflektiota (Rauste von Wright & von Wright 1995, ). Kokemuksellisessa oppimisessa oppiminen on kokemusten muuttumista ja laajentumista jatkuvassa oppimisprosessissa. Oppiminen on kehämäinen prosessi, jossa omakohtaista kokemusta havainnoidaan ja pohditaan (reflektointi) ja joka käsitteellistetään tai yleistetään sopivan teorian tai kuvausmallin avulla, minkä jälkeen kokeillaan aktiivisesti esimerkiksi uutta toimintamallia. Olennaista on henkilökohtaisten merkitysten tarkastelu (reflektointi) ja yhdistäminen tilannesidonnaiseen tietoon. Reflektointi lisää ymmärtämistä, mikä on keskeistä tiedon tulkitsemisessa ja tiedon rakentamisessa. (Hakkarainen, Bollström Huttunen, Pyysalo & Lonka 2005, 277.) Prosessissa opittujen taitojen ja itsetuntemuksen odotetaan siirtymään muuhun oppimiseen, jolloin oppija pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa oppimistoimintaansa itsenäisesti, itseohjautuvasti. (Rauste von Wright & von Wright 1995, 141.) 8

9 5.2. Millaisia taitoja opinnäytetyön tekijä tarvitsee? Opinnäytetyön tekemiseen liittyy Rissasen mukaan ammattitaidon kehittyminen ja tutkimuksellisten valmiuksien osoittaminen. Opinnäytetyön oppimisprosessissa oppija tarvitsee itseohjautuvuutta, metakognitiivisia taitoja, kykyä hahmottaa asioita kokonaisvaltaisesti, perehtyä niihin syvällisesti ja ymmärtäen, jotta pystyy luovuuteen ja rakentamaan uutta tietoa. Lisäksi oppija tarvitsee reflektointitaitoa ja valmiuksia oppia kokemuksistaan. (Rissanen 2003, 18 19) Itseohjautuvuus tarkoittaa Ruohotien mukaan valmiutta itseohjattuun oppimiseen ja käsittää mm. omatoimisuuden, reflektiivisyyden ja sitoutumiseen. Itseohjautuva oppija ottaa vastuun oppimisestaan ja sitoutuu saavuttamaan asettamansa tavoitteet. Itseohjautuvalla oppijalla on valmiudet suoriutua omatoimisesti opinnäytetyöprosessista. Itseohjautuva oppija kykenee työskentelemään itsenäisesti, mutta myös toimimaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. (Ruohotie 2002, ) Itseohjautuvassa oppimisessa oppija käyttää metakognitiivisia taitoja taitavasti (Tynjälä 2002, 115). Metakognitio tarkoittaa Lehtelän kirjallisuuskatsauksen mukaan ajattelua ajattelusta tai tietoa omasta oppimisesta ja sen kontrolloimisesta (Lehtelä 2001, 7). Metakognitiiviset tiedot eli oppimaan oppimisen tiedot jaottelee Tynjälä kolmeen eri ryhmään: 1) tiedot ja käsitykset itsestä oppijana ja omaan suorittamiseen vaikuttavista tekijöistä (esimerkiksi tieto siitä, että tiedon vastaanottaminen näkemällä on vahvaa ja tällöin kuvien ja kaavioiden tekeminen auttaa oppimisessa), 2) tiedot miten erilaisia tehtäviä suoritetaan (esimerkiksi mitä tiivistelmän teko tarkoittaa) ja 3) tiedot erilaisista strategioista (esimerkiksi miten luon käsitekartan avulla itselleni kokonaiskäsityksen opinnäytetyön aiheesta). (Tynjälä 2002, 114.) Taidot tarkoittavat kykyä käyttää näitä tietoja opiskelun ja oppimisen säätelyssä (Tynjälä 2002, 114) ja ohjata tavoitteellisesti omaa toimintaansa (Rauste von Wright & von Wright 1995, 30). Tynjälä toteaa taitavan metakognitiivisten itsesäätelystrategioiden käytön edistävän syväprosessointia (Tynjälä 2002, 119). Lehtelä esittää, että kehittyneet metakognitiiviset taidot omaavalle oppijalle on ominaista tehtävän suunnittelu, tiedon soveltaminen ja oman oppimisen seuraaminen. Tällainen oppija tiedostaa mitä ymmärtää ja mitä ei sekä perustelee mielipiteensä. Lisäksi 9

10 ominaista on että hän suunnittelee strategiansa ennen tehtävän tekemistä ja etsii yhteyksiä asioiden väliltä. (Lehtelä 2001, 24.) Syväsuuntautunut/syvätason oppija pyrkii löytämään opittavasta olennaisimmat asiat ja ymmärtämään ilmiön. Hän pyrkii muodostamaan opittavasta asiasta kokonaiskuvan, hahmottamaan keskeiset käsitteet ja periaatteet ja liittämään uudet asiat aiempiin tietoihinsa. Syväsuuntautuneisuuteen liittyy tavallisesti kokonaisvaltainen, holistinen hahmottaminen ja korkea sisäinen motivaatio. Sisäinen motivaatio tarkoittaa, että oppija on kiinnostunut itse asiasta, ei ulkoisista palkkioista. Pintasuuntautunut /pintatason oppija sen sijaan kiinnittää huomiota tekstin pinnallisin ominaisuuksiin ja pyrkii toistamaan tekstin yksityiskohtaisesti. Usein hän rakentaa kokonaisuuden pala palalta. Pintasuuntautuneisuuteen ja ulkoiseen motivaatioon liittyy usein riippuvuus opettajan tai materiaalin antamista ohjeista. (Engeström 1988, 25 26; Tynjälä 2002, ) Reflektoidessa oppija tarkastelee asioita kriittisesti (Tynjälä 2002, 141). Kriittisen tarkastelun kohteena ovat hänen ajattelunsa, havaintonsa ja toimintansa sekä käsitykset, uskomukset ja selitykset (Ruohotie 2002, 195). Hän tutkii kokemuksiaan, ajattelee ja arvioi tekemäänsä tavoitteenaan uuden ymmärtämisen taso. Reflektiivisyyteen kuulu taito nähdä asia useista eri näkökulmista ja kyky etsiä vaihtoehtoisia selityksiä tapahtumille. Reflektoimisen myötä oppija pystyy perustelemaan päätöksiään ja näkökulmiaan. (Kupias 2004, 24). Miksi kysymysten avulla oppija voi kriittisesti reflektoida toiminnan syitä ja seuraamuksia ja arvioida uudelleen asettamiaan ongelmia, asennoitumistaan, havaintojaan, uskomuksiaan, tunteitaan ja toimintaansa. Miksi ja kuinka kysymykset ovat keskeisiä ymmärtävään oppimiseen pyrittäessä (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, ). Ruohotien mukaan kokemusten tehokasta, kriittistä reflektointia seuraa älyllinen kasvu, joka on oppimista (Ruohotie 2002, 195). Reflektointi on oleellista oppimisprosessissa, jossa tietyn kokemuksen merkitys tulkitaan uudelleen tai sitä tarkastellaan uudelleen siten, että syntynyt uusi tulkinta ohjaa myöhempää ymmärtämistä ja toimintaa. Oppimispäiväkirja on reflektoinnissa hyvä apuväline (Kupias 2004, 30 34). 10

11 6 Tutkimustehtävät Opinnäytetyöni tavoitteena on kuvata millaisia oppimiskäsityksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöohjeiden taustalla on ja miten kirjalliset opinnäytetyöohjeet ohjaavat opinnäytetyöntekijää opinnäytetyön työ ja oppimisprosessissa sekä tuottaa kehittämisehdotuksia opinnäytetyöohjeisiin oppimisen näkökulmasta. Tarkemmat tutkimuskysymykset ohjeiden sisällön tarkasteluun olivat: mitä ohjeita / asioita opinnäytetyöohjeet sisältävät, miten opinnäytetyö on niissä märitelty, miten opinnäytetyöprosessi on kuvattu ja miten opinnäytetyöntekijää ohjataan / opastetaan prosessin eri vaiheissa, millaisia eroja Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeissa on? 7 Aineisto ja menetelmä Tämän opinnäytetyön aineiston muodostivat Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK), Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) yhteiset ja lisäksi OAMK:n neljän eri yksikön (kaupan ja hallinnon, sosiaali ja terveysalan, kulttuurialan ja tekniikan yksikön) kirjalliset opinnäytetyöohjeet (Heilala, Kärki & Salonen 2002, Ohjeet opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä , Ohjeita ja materiaalia opinnäytetyöstä, Opinnäytetyö a. Opinnäytetyö viestinnän koulutusohjelmassa, Opinnäytetyö b ). Kirjallisilla opinnäytetyöohjeilla tarkoitan sähköisessä muodossa olleita, paperille tulostamiani opinnäytetyöohjeita. Alun perin tarkoituksena oli verrata sekä SAMK:n ja OAMK:n saman alan yksiköiden opinnäytetyöohjeita, mutta se ei onnistunut koska SAMK:ssa on käytössä vain yhdet yhteiset ohjeet. Lähetin Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu hankkeen projektiryhmän OAMK:n eri yksiköiden edustajille ja SAMK:n yhteyshenkilölle sähköpostitse pyynnön lähettää minulle opinnäytetyöohjeet sähköpostitse liitetiedostona tai tiedon mistä ohjeet löytyvät. Opinnäytetyöohjeet yhtä ohjetta lukuun ottamatta löytyivät internetistä tai intranetistä. Yhden ohjeen sain sähköpostin liitetiedostona. Yhden yksikön edustaja ilmoitti, että he käyttävät OAMK:n yhteistä ohjetta. Kahden yksikön edustajat ilmoittivat mistä ohjeet löytyvät, ja toinen heistä lisäksi keneltä voin pyytää apua niiden saamiseksi, koska ohjeet aukeavat vain 11

12 yksikön palvelimen piirissä olevilta tietokoneilta. Aineistostani yhdet ohjeet löysin itse intranetistä, kyseisen yksikön edustaja ei vastannut sähköpostiini ollenkaan. Hahmottaakseni kokonaiskuvan ja saadakseni yleiskäsityksen selailin ensin kirjallisia opinnäytetyöohjeita, tarkastelin ensin niiden sisällysluetteloita ja etsin niiden tiivistelmiä, kuvioita ja kaavioita. Luin sitten ohjeita useaan kertaan. Seuraavaksi kokosin eri tiedostoihin kunkin tutkimuskysymyksen sisältöä / teemoja käsittelevät tekstikohdat tiivistäen täten informaatiota. Teemoittain kokoamistani teksteistä alleviivasin niiden sisältämät keskeiset aiheet, käsitteet, joiden esiintymistä ja ilmenemistä tarkastelin ja vertasin. Lisäksi tein joitain työtaulukoita, joihin esimerkiksi rastitin mitkä ohjeet sisälsivät mitäkin asioita. Eri ohjeiden opinnäytetyöprosessien kuvauksista ja opinnäytetöiden kirjallisten raporttien sisällöistä tein yhteenvetokuviot, jotka esitän tuloksina (kuvio 1, s 16 ja kuvio 2, s 18). Ohjeiden kuvauksista opinnäytetöiden arvioinnista tein yhteenvetotaulukon aiheen valinnan arviointikriteereistä kuvatakseni esimerkin omaisesti miten arviointikriteerit oli esitetty. Tuloksissa esitän suoria lainauksia opinnäytetyöohjeista tekemieni tulkintojen perustelemiseksi ja havainnollistamiseksi. (Tuomi & Sarajärvi, 2004, 93 95, ) Tämän opinnäytetyöni pohdintaosassa tarkastelen ja peilaan tutkimuskysymysteni/teemojen tuloksia suhteessa eri oppimiskäsityksiin ja oppimisen näkökulmasta. Jatkossa käytän eri opinnäytetyöohjeista kuvitteellisia tunnuksia (assla312, ginne112, kcis312, olla123, posh213, utluc25), koska haluan keskittyä ja ohjata tämän työn lukijaa tarkastelemaan ohjeiden asiasisältöjä, enkä antaa mahdollisuutta tunnistaa, asettaa tai arvostella eri yksiköiden ohjeita esimerkiksi paremmuusjärjestykseen jonkin tekijän mukaan tai leimautumaan taustalla olevan oppimiskäsityksen mukaan. Tunnistamismahdollisuuden minimoimiseksi kohdassa näitä tunnuksia en mainitse kohdassa

13 8 Tulokset 8.1 Mitä ohjeita /asioita opinnäytetyöohjeet sisältävät? Tiivistelmä oli vain yhdessä ohjeessa liitteenä, mallina tiivistelmästä. Sisällysluettelo puuttui yhdestä ohjeesta. Oulun ammattikorkeakoulun kolmen eri yksikön opinnäytetyöohjeiden sisällysluettelot löytyvät intranetistä. Niistä kahden yksikön ohjeista oli linkki myös OAMKn yhteiseen opinnäytetyöohjeeseen. Kaikki analysoimani kirjalliset opinnäytetyöohjeet sisältävät opinnäytetyön määritelmän, kuvauksen opinnäytetyöprosessista ja ohjeita kirjallisen raportin rakenteesta, sisällöstä ja ulkoasusta sekä ohjeet lähteiden käytöstä. Lisäksi useat sisältävät ohjeet tehtävistä sopimuksista sekä arviointiperusteista. Opinnäytetyötä tekevän opiskelijan, ohjaavan opettajan ja työelämän edustajan sekä muiden opiskelijoiden vastuista ja velvollisuuksista opinnäytetyöprosessissa esiintyy myös vaihtelevia kuvauksia, tarkimmillaan (aslla321) kunkin vastuut ja velvoitteet on esitetty taulukkona. OAMK:n kahden yksikön opinnäytetyöohjeet sisältävät OAMK:n yhteisen ohjeen lisäksi erinäisen määrän täydentäviä ohjeita. Toisen ohjeissa on 49 asiakirjaa, jotka ovat pääsääntöisesti 1 2 sivun pituisia. Myös toisen tiedostot ovat pääasiassa tiiviitä 1 2 sivun kuvauksia mitä tapahtuu ja mitä opinnäytetyöntekijän on suoritettava. Jälkimmäisen yksikön useimmilla ohjesivuilla on keskeiset asiat esitetty muistilistanomaisena luettelona, joita opiskelija voi käyttää myös tarkistuslistana, että kaikki oleellinen on tehtynä. Niissä on myös liitetiedostoja, esimerkiksi täydentävä power point esitys aiheesta, kirjallisuusluetteloita sekä täytettäviä lomakkeita. OAMK:n kahden yksikön ohjeita käytetään itsenäisesti, ilman muita ohjeita. Kuvio opinnäytetyön etenemisestä löytyy yhden yksikön ohjeista. Siinä kuvataan millaisia dokumenttejä opiskelijalla on oltava eri työvaiheissa sekä niihin liittyvät opponentti ja ohjaajakeskustelut. Tämä kuvio on pohjana tämän työn sivun 16 kuvio 1:lle. Toisesta ohjeesta löytyy yhteenvetokaavio opinnäytetyöhön liittyvistä opinnoista ja niiden ajoituksesta opiskeluajan eri lukukausille. Siinä on esitetty myös 13

14 opintoviikkoina kunkin työvaiheen laajuus. Muihin opinnäytetyöohjeisiin ei kaavioita opinnäytetyön etenemisestä sisälly. 8.2 Miten opinnäytetyö on opinnäytetyöohjeissa määritelty? Opinnäytetyöohjeissa opinnäytetyö on määritelty kehittämistehtäväksi ja ammattikorkeakoulun toimintamuodoksi tai soveltavaksi tutkimukseksi, tai tutkimukselliseksi tai toiminnalliseksi työksi. kehittämistehtävä joka lisää opiskelijan ammattitaitoa ja palvelee työelämän kehittämistarpeita. Opinnäytetöiden kautta ammattikorkeakoulu toteuttaa alueellista kehittämistehtäväänsä ja tukee alueellisten yhteistyöverkostojen syntyä ja kehittymistä (olla123) Opinnäytetyöt ovatkin yleensä tuote, järjestelmä, palvelu, organisaatio tai menetelmäkehitykseen liittyvää soveltavaa tutkimusta. (assla312) Tai se on projektimuotoinen päättötyö, yrityksen hyödynnettävissä oleva lopputulos (ginne112) tai toiminnallinen tai tutkimusluonteinen (pohs213) tai taiteellinen työ (assla312) opinnäytetyö on taiteellinen opin ja taidonnäytetyö. Opinnäytetyöhön kuuluu näyttely tai muu vaativa kuvataiteellinen suoritus sekä kirjallinen työ. Opinnäytetyön keskeisin osa on taideteosten tekeminen. Kirjallinen työ on luova prosessi, jossa opiskelija voi käyttää mielikuvitustaan omaa taiteellista tekemistään ja persoonaansa vastaavasti. Kuvataiteessa työskentely tähtää yksilöllisiin syvästi persoonallisiin ratkaisuihin, jolloin myös kirjallinen työ voi olla yksilöllinen toteutukseltaan. Se voi olla sisällöllisesti ja ulkoasultaan taideteos (assla312). Opinnäytetöistä annetaan esimerkkejä, mitä tai millaisia opinnäytetyöt ovat olleet, tai se määritetään työmäärän avulla: suunnitelman laatinen (viestintäsuunnitelma, markkinointi suunnitelma); ohjeistuksen laatiminen (perehdyttämisopas, ympäristöohjelma); tapahtuman järjestäminen (seminaarit, messut, näyttelyt); opetusmateriaali, kansio, vihkonen, cd rom, www sivut 10 ov, 3 kk täysipäiväistä työskentelyä; viestinnän koulutusohjelmassa 2 osainen yht 10 ov: produktio (6 ov), kirjallinen tutkielma 4 ov) (utluc 23) Opinnäytetyö määritellään osaamisen ja taitojen kautta ja/tai oppimisprosessiksi, jossa sovelletaan ammattialan teoriaa sekä ongelmanratkaisu, kehittämis ja työmenetelmiä käytäntöön. Se yhdistää koulutuksen osa alueita syventäen opiskelijan keskeistä ammattiosaamista, opettaa hakemaan tietoa, arvottamaan ja 14

15 yhdistelemään sitä ongelmakeskeisesti, luomaan uutta osaamista ja esittämään työn tulokset selkeästi sekä valmentaa tekemään yhteistyötä (utluc23) Yhdessä ohjeessa mainitaan, että opinnäytetyö on syventävän oppimisen väline (utluc23) ja toisessa, että sen tavoitteena on innostaa jo opiskeluaikana kriittiseen ajatteluun, luovuuteen, ongelmanratkaisuun sekä oman työn ja ammattialan kehittämiseen. (aslla321) Opinnäytetyön mainitaan olevan opiskelijan käyntikortti työelämään. Opinnäytetyön määritelmät antavat kuvaavat selkeästi opinnäytetyön oppimisprosessin tavoitteita. 8.3 Miten opinnäytetyöprosessi on kuvattu ja miten opinnäytetyöntekijää ohjataan prosessin eri vaiheissa? Eri opinnäytetyöohjeiden opinnäytetyöprosessin yksityiskohdista kokoamani kokonaisuus on kuviona 1. Kaikissa opinnäytetyöohjeissa ei ollut kaikkia prosessin vaiheita. Kuvion pohjana on yhden yksikön ohjeiden kuva (utluc25), joka pohjautui Hakalan esittämään kuvioon (Hakala 2004, 161) Valmistautumisvaiheessa opittu on lähtökohta opinnäytetyöprosessille Kahdessa ohjeessa mainitaan, että opinnäytetyön voi aloittaa kolmannen vuoden keväällä tai neljännen syksyllä. Opinnäytetyön tekijältä vaaditaan sisällöllisten ja menetelmällisten valmiuksien hankintaa (assla312) tai tiettyjen lähinnä projektityöskentelyyn, tutkimus /kehittämistoimintaan ja/tai menetelmiin liittyvien opintojen suorituksia ennen opinnäytetyön aloittamista. Yhdessä ohjeessa mainitaan lisäksi, että opiskelijalla tulee olla hyväksytysti suoritettuna pääsääntöisesti opintosuunnitelman mukaiset aiemmat perus ja ammattiopinnot (utluc25) ja toisessa että ennen opinnäytetyön varsinaista suorittamista opiskelijan on osallistuttava ohjaukseen jossa käsitellään opinnäytetyön suorittamisprosessia (assla312). 15

16 VALM. SUUNNITTELU OPISKELIJAN DOKUMENTIT Aihesuunnitelma/ Lähtötieto muistio Käsitekartta Sisällölliset ja menetelmälliset opinnot, opinnäytetyön ohjeisiin perehtyminen TYÖVAIHEET Aiheen valinta ja perustelut Aiheseminaari TAPAHTUMAT Hyväksytään aihe, nimetään ohjaaja ja opponentti Tutkimus, työ tai projektisuunnitelma Aiheen rajaus ja perustelut Näkökulman perustelut Teoriakirjallisuuden luku Menetelmän valinta ja perustelut Väliseminaari edistymisen raportointi Opponenttikeskustelu Ohjauskeskustelu Opponointi, tutkimuslupa TOTEUTUS Valmis raportti Viimeistelty raportti Kehittämistehtävä / Aineiston hankkiminen ja analysointi Palaute tekstistä Tekstin viimeistely Työ arvioitavaksi Raportin kirjoittaminen Opponenttikeskustelu Ohjauskeskustelu Opponenttikeskuste lu Esitysmateriaali Loppuseminaari Korjaukset Opponointi, palaute, korjausesitykset Kypsyysnäyte ARVIOINTI Itsearviointilomake Arviointi Kirjallinen arviointi Korjattu opinnäyte Sitominen Luovutus kirjastoon Tiivistelmä tietokantaan Arkistointi Sähköisenä intraan Suorituksen kirjaaminen Kuvio 1. Opinnäytetyöohjeiden opinnäytetyöprosessien yksityiskohdista koottu kokonaiskuva, joka pohjautuu Hakalan esittämään kuvioon (Hakala 2004, 161) Suunnitteluvaihe kestää aiheen valinnasta toteuttamislupaan Suunnitteluvaihe alkaa aiheesta neuvottelulla ja aiheen valinnalla sekä sen hyväksymisellä. Aiheen hyväksymistä ei yhdessä ohjeessa kuvata vaan viitataan 16

17 toimialakohtaisiin ohjeisiin (aslla321). Aiheen hyväksymistä opiskelija hakee täyttämällä erityisen lomakkeen, jonka sisältö vaihtelee yksiköittäin. Minimissään kirjataan työn nimi ja kuvaus (tausta, lähtötilanne ja ongelmat), työn tavoitteet sekä aikataulu (ginne112) tai vaaditaan työn kuvaamisen lisäksi perustelemaan aihevalintaa, hankkeen merkitystä ja tärkeyttä sekä kuvausta miten on perehtynyt aiheeseen ja suunnitelmaa aikataulun tasolla: työn aihe (alustava nimi), tarkoitus ja alustavat tutkimusongelmat/kehittämistehtävät, miksi työ on tärkeä ja mikä on sen yhteys työelämään sekä tiedot toimeksiantajasta ja yhteys /vastuuhenkilöstä (pohs213) miten on jo perehtynyt aiheeseen (kcis312). tutkielman ja produktion aiheet, aihevalinnan perustelut, keskeinen teoreettinen taustamateriaali sekä toteutuksen aikataulusuunnitelma (utluc25). Aiheen hyväksyminen vaihtelee yksiköittäin. Aiheen hyväksyy koulutusohjelman johtaja (ginne112), ainetiimit (pohs213) tai se tapahtuu aiheseminaarissa (kcis312ssa ja utluc25). Aiheen hyväksymisen yhteydessä nimetään ohjaavat opettajat ja usein myös vertaisopiskelija opponentiksi (utluc25, pohs213, kcis312). Aiheen valintaa kirjalliset opinnäytetyöohjeet kuvaavat eri tavoin, esimerkiksi on esitetty aiheen valinnan periaatteita ja hyvän aiheen kriteerejä/tunnuspiirteitä (utluc25). Yhdessä yksikössä vaaditaan aiheen hyväksymislomakkeen liitteeksi käsitekartan tekeminen (pohs213). Aiheen hyväksymisen jälkeen allekirjoitetaan työn tekijän, teettäjän ja Ammattikorkeakoulun välinen sopimus käsittäen palkkiot, kustannukset ja tekijänoikeudet. Sopimuksen tekoon löytyivät mallipohjat. Seminaarit rytmittävät ja ohjaavat sisällöllisesti opinnäytetyöskentelyä. Opinnäytetyöohjeiden mukaan kolmessa yksikössä opinnäytetyöprosessiin kuuluvat kolme seminaarikertaa (utluc25, kcis312 ja pohs213), joista kaksi ensimmäistä kuuluu suunnitteluvaiheeseen. Yhdessä yksikössä aloitusseminaari on aiheen valintaa ja täsmentämistä, väliseminaarissa opiskelija esittelee tutkimussuunnitelmansa ja perustelee tekemänsä valinnat sekä saa tutkimusluvan (utluc25). Tutkimussuunnitelmaa varten on strukturoitu lomake, jolla haetaan toteuttamislupa Toteutusvaiheessa kehittämistehtävän suorittaminen ja raportointi Tutkimus/toteutussuunnitelman hyväksymisen jälkeen on työskentelyn aika. 17

18 Vaihe on raakaa työtä, johon kuuluu tutkimusaineiston hankkiminen, sen tulkinta ja johtopäätösten teko. (utluc23) Yhden yksikön sisällysluettelon perusteella opinnäytetyöprosessista näytti puuttuvan kokonaan kehittämistehtävän tekeminen. Tosin sisällöllisesti ohjeistuksia tähän oli, joten kyseessä taisi olla tekninen virhe. Ohjeet opinnäytetyön kirjallisesta raportista Opinnäytetyön kirjallisen raportin rakenteen ja sisällön lisäksi raportin ulkoasuun, muotoseikkoihin, lähdeviittaustekniikkaan ja lähdeluettelon tekemiseen on opinnäytetyöohjeissa panostettu varsin runsaasti (0,5 18 sivua). Kuviossa 2 on yhteenveto kirjallisen raportin rakenteesta otsikointitasolla. Ohjeissa oli yhteisiä kohtia, mutta myös eroavuuksia. Yhden ohjeen otsikointi poikkesi selvästi muista (ginne112). projektimuotoinen päättötyö tutkimusta soveltavaa kansi / nimiösivu tiivistelmä alkulause / esipuhe sisällysluettelo merkkien selitykset / symboli ja termiluettelo johdanto kehittämistehtävä tutkimusluonteinen kirjallinen opinnäytetyö tutkielma kansi / nimiösivu tiivistelmä (abstract) sisällysluettelo johdanto vaatimusmäärittely teoria työn toteutus työmenetel mät tulokset testaus työn arviointi teoriatausta / viitekehys menetelmät kehittämistehtävän jäsennys kuvaus tehtävän suorittamisesta viitekehys; työn teoreettiset ja käytännölliset lähtökohdat tutkimusmenetelmät teoreettinen tausta tutkimusongelma(t) / kehittämistehtävä menetelmät tutkimuksen tekemisen kuvaus tulokset johtopäätökset yhteenveto/ pohdinta ginne112 aslla321 olla123 pohs213 utluc23 lähteet liitteet mahdolliset asia ja henkilöhakemistot taulukot ja kuvat Kuvio 2. Opinnäytetöiden sisällön rakenne eri opinnäytetyöohjeiden mukaan. 18

19 Opinnäytetyön kirjallisen raportin rakenteesta ja sisällöstä kuvataan mikä on kunkin osan (esim. sisällysluettelo, johdanto jne) tehtävä. Sisällysluettelosta ilmenee raportin jäsentely. Sen perusteella lukija saa yleiskuvan siitä, mitä raportti sisältää ja mikä on asioiden keskinäinen suhde (olla123). Ohjeet marginaaleista, riviväleistä, tekstityypeistä ja otsikoista ovat joko omina kohtinaan ohjeissa tai sisällytettynä kirjallisen osan ohjeisiin kirjasintyyppi Times new Roman, kirjasinkoko 12, Tiivistelmää kirjoittaessasi käytetään passiivin imperfektiä (esim. tutkittiin, todettiin). Kirjoittamisohjeita valotetaan esimerkkien avulla. Myös tulosten havainnollistamiseksi ja tiivistämiseksi ohjataan käyttämään taulukoita ja kuvia esimerkkien kera. Opinnäytetyöohjeiden kirjallisen osan useimmissa tarkastelemissani kirjoitusohjeissa suositaan ns. tieteellistä tyyliä (vältetään aktiivimuotoja ja suositaan passiivia). Tekijää ei suoranaisesti puhutella sinä muotoisella tekstillä, vaan todetaan että opinnäytetyön tekijä tekee sitä tai tätä. Johdanto johdattaa lukijan opinnäytetyön aiheeseen ja virittää lukijan kiinnostuksen. Johdannossa voidaan kuvata aihevalinnan taustaa, näkökulmaa sekä opinnäytetyön tarkoitusta ja tehtävää perusteluineen. Lisäksi opinnäytetyön tekijä voi perustella aiheensa ajankohtaisuutta ja tärkeyttä, sen hyötyä toimeksiantajalle, omalle ammattialalleen ja aiheen merkitystä omalle ammatilliselle kehitykselleen. Johdannossa ei esitetä yhteenvetoa koko työstä, vaan sitä varten on tiivistelmä. Johdantoon voi sisältyä lyhyt kirjallisuuskatsaus. (olla123.) Toisaalta puhuttelevampia ohjeita löytyy. Yhdessä ohjeessa herätellään tekijää henkilökohtaisempia kysymyksiä käyttäen. Johdanto antaa taustatiedot raporttiin perehtymiseen ja herättää lukijan mielenkiinnon työtä kohtaan. Johdannossa perustellaan: aihevalinta: miksi juuri minä juuri tästä aiheesta?, aiheen ajankohtaisuus ja tärkeys: miksi juuri tätä aihetta kannattaa tutkia? tutkimusidea ja näkökulma: mihin kysymykseen haen vastausta? tutkielman tarkoitus ja tehtävät: miksi tutkielma tehdään ja mihin sillä pyritään sekä millaista hyötyä siitä tulee olemaan työelämälle ja oman ammatillisuuden kehittymiselle? (utluc23.) Ohjeissa yhtä lukuun ottamatta ohjataan esittämään johtopäätökset tulosten jälkeen ennen pohdintaa. Pohdinnan /tulosten tarkastelun sisällön osalta kirjoitusohjeissa on

20 eroja. Kaikissa ohjeissa ei neuvota yhdistämään havaittuja/ saavutettuja tuloksia taustateoriaan. Ohjeissa ei ohjata tarkastelemaan työn mahdollisia virhelähteitä. Pohdinnassa opiskelija arvioi aihetta, opinnäytetyön suorittamista sekä eettisiä kysymyksiä, tehtyjen valintojen ja ratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta sekä omia oppimiskokemuksia ja uusia esiin tulleita kysymyksiä. Pohdinnassa opinnäytetyön tekijä esittää omia kannanottojaan ja näkemyksiään suhteessa kehittämistehtävään (olla123). Pohdinta on oivaltava synteesi, jossa saadut tulokset yhdistyvät taustateoriaan, produktioon ja oman ammattialan kysymyksiin. (utluc25). Tulosten tarkasteluosa on tärkeä osa raporttia. Tässä osassa yhdistetään tehdyn tutkimuksen tulokset/projektin tuotokset aikaisempaan tietoon eli tutkimusraportin alussa olevaan teoriaan. Tulosten/tuotosten pohjalta esitetään harkitut tulkinnat, päätelmät ja johtopäätökset. Työssä esitetään ehdotuksia jatkotutkimukseksi. (assla312) Valtaosassa ohjeista siis todetaan mitä tulee käsitellä tai sisällyttää tekstiin. Ohjeista löytyy tähän poikkeuskin: kysymysmuodossa esitetyt asiat puhuttelevat ja herättävät lukijaa miettimään, kehittelemään ja rakentamaan vastauksia eri tavalla kuin toteamus, että tätä ja tätä raportoidaan. Tulosten tarkastelussa tulee pohtia: Miten asetetut tutkimus/kehittämistehtävä onnistuttiin ratkaisemaan Mitä ja millaisia rajoituksia käytettyyn menetelmään liittyi Mitä uutta tietoa/ratkaisuja/käytäntöjä tutkimus toi esiin Missä määrin tulos on yleistettävissä Miten tulosta voidaan hyödyntää jatkossa Millaisia jatkohaasteita tutkimus/projekti nosti esiin? Toiminnallisen opinnäytetyön tekoon vähän ohjeita Toiminnallinen opinnäytetyön osalta kirjallisista ohjeista löytyi vähän neuvoja ja ohjeita. Yhdessä ohjeessa todettiin opinnäytteen määritelmä kohdassa kuvataitelijan koulutusohjelmassa opinnäytetyön olevan taiteellinen opin ja taidonnäytetyö (assla312). Toisessa ohjeessa todettiin opinnäytetyön toisen osan olevan produktio ja annettiin esimerkkejä siitä sekä todettiin että produktion teosta on oma ohjeensa, jossa määritettiin sen tavoitteet. Opinnäytetyö, (10 ov) rakentuu pääsääntöisesti kahdesta osasta: produktiosta (6 ov) ja kirjallisesta tutkielmasta (4 ov). Toteutettava produktio määräytyy suuntautumisalueen mukaan. Se voi olla esimerkiksi mobiili rock video, uuden ohjelmaformaatin kehittäminen, pilottiohjelman tekeminen, journalistinen tuote kuten tutkiva lehtireportaasi tai tvdokumentti, yrityksen visuaalisen ilmeen luominen, työkäytäntöjen kehittämiseen tähtäävä kyselytutkimus. Opinnäytetyö, 10 ov) rakentuu pääsääntöisesti kahdesta osasta: produktiosta (6 ov) ja kirjallisesta tutkielmasta (4 ov). Toteutettava produktio määräytyy 20

21 suuntautumisalueen mukaan. Se voi olla esimerkiksi mobiili rock video, uuden ohjelmaformaatin kehittäminen, pilottiohjelman tekeminen, journalistinen tuote kuten tutkiva lehtireportaasi tai tv dokumentti, yrityksen visuaalisen ilmeen luominen, työkäytäntöjen kehittämiseen tähtäävä kyselytutkimus. Lisäksi yhden yksikön (pohs213) ohjeiden liitemateriaalin Power Point esityksestä löytyi seuraava kuvaus, jonka lähteeksi osoitettiin Vilkka ja Airaksinen Mikä on toiminnallinen opinnäytetyö? tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järkeistämistä tai järjestämistä. (Vilkka ja Airaksinen, s. 9.) Tavoitteena on produkti, esim. näyttely, tapahtuma, ohjekirja, ohjeisto, opas, esine, tietokoneohjelmisto Tuloksena konkreettinen, useimmiten tekijänoikeuksien alainen tuotos. Lisäksi tuotetaan raportti, joka EI OLE TUTKIMUSRAPORTTI MUTTA TÄYTTÄÄ TUTKIMUSVIESTINNÄN VAATIMUKSET! Raportti sisältää prosessin dokumentoinnin ja prosessin arvioinnin Opinnäytetyön esittely ja palautekeskustelu Loppuseminaarissa opinnäytetyön tekijä esittelee työnsä: koko prosessin pääpainon ollessa tuloksissa ja pohdinnassa, saa kommentteja osallistujilta sekä alustavan arvioinnin opettajalta. Tämän jälkeen hän voi kirjoittaa kypsyysnäytteen Arviointivaihe Kaikissa opinnäytetyöohjeissa löytyi erikseen kohta arvioinnista, jossa todettiin arvioinnin merkityksestä, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä arvioinnin suorittamisesta. Missään ohjeessa ei kehotettu tutustumaan arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteita olivat opinnäytetyöntekijän toiminta ja yhteistyö opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa, oppimisprosessi ja sen kuvaaminen ja opinnäytetyö perusteluineen ja sen kirjallinen asu. Arvioinnin tärkein tehtävä on oppimisen tukeminen ja edistäminen. Opiskelun tuloksellisuus, oppimisprosessi, ohjauksen ja oppimisen suhteet sekä oman ammattialan kehittäminen ovat keskeisiä asioita opinnäytetyön arvioinnissa. Arviointi suoritetaan suhteessa opinnäytetyölle asetettuihin tavoitteisiin. Opinnäytetyön arviointi kohdentuu koko työskentelyprosessiin. Arvioinnissa kohteina ovat mm. perustelut, oman ajattelun kuvaaminen ja kriittisyys, oman oppimisprosessin arviointi ja hyödynnettävyyden pohtiminen. (olla123) 21

22 kohteet ovat aiheen valinta ja perustelut, yhteys produktioon; tutkimus/ kehittämistehtävän selkeys; käytettyjen teorialähteiden ja tutkimusaineiston monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus; tutkimusaineisto; aineiston tulkinta, tulokset ja päätelmät; pohdinta; oman toiminnan arviointi; kieli, tyyli, rakenne, annetuissa muoto ohjeissa pitäytyminen; prosessiin liittyvä suunnittelu ja sen dokumentointi sekä ohjauksen käyttö ja opinnäytetyön esittely seminaareissa. (utluc23) Arvioinnin esittämispaikka vaihteli ollen yleiskuvauksena heti ensimmäisellä sivulla. Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla K 5 T 1. Produktio osa muodostaa arvosanasta 60 prosenttia ja kirjallinen osio 40 prosenttia. Lisäksi arvioinnin toteutus tasokriteereineen kuvataan ohjeessa kirjallisesta tutkielmasta. (utluc23.) Tai arviointi oli kuvattu ohjeen lopussa ennen opinnäytetyökilpailua ja lähdeluetteloa, vaikka arvioinnin todetaan jatkuvan läpi prosessin. Lisäksi esitetään prosessin ja valmiin työn arviointikohteet avainsanojen avulla (aslla312). Arviointivaihe jatkuu läpi koko prosessin. Ohjaustilanteissa ja seminaareissa arvioidaan opinnäytetyössä tehtyjä ratkaisuja ja annetaan palautetta. Prosessin ja valmiin työn arviointikriteerit esitellään kohdassa Prosessin osalta arviointikohteina ovat projektin hallinta (aikatauluissa pysyminen, yhteistyö asiakkaan ja ohjaajan kanssa) sekä seminaariosallistuminen (tiedonhallinta ja käytännön osaaminen, aktiivisuus). (aslla321.) Valmiin työn kriteerit esitetään kuitenkin pelkästään avainsanojen avulla esim. aiheen valinta merkittävyys, vaativuus, ongelman rajaus (aslla321). Yhdessä ohjeessa on kuvattu seuraamukset arvosanaan mikäli opinnäytetyö ei valmistu aikataulutetusti. Yleisaikataulun mukaiseen eräpäivään mennessä valmistuneen työn arvosana muodostuu kolmesta pääosasta painotettuna likimäärin seuraavasti: projektin hoito (työn hankinta, projektisuunnitelman laatiminen, yhteistyö, työpäiväkirja, raportointi) 20 %, työn sisältö (mm. aiheen vaativuus, tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen, ja johtopäätökset, dokumentin ulkoasu) 70 % ja esittely (suullinen esitys, esityksen jäsentely, esitysaineisto) 10 %. Myöhästyneen työn arvosanaa voidaan alentaa yhdellä sanallisella arvosanalla. (ginne112.) Lisäksi ohjeet sisälsivät tiedon arviointiaikataulusta ja arvioijista, joihin kuului vaihtelevasti yksi opettaja tai enimmillään opettaja(t), työelämän edustaja, itse opinnäytetyöntekijä, seminaareissa toimineet opponentit ja vertaisryhmä. 22

23 Lopullinen arviointi tehdään kirjallisessa muodossa kolmen viikon kuluessa seminaarista. Kirjallinen arviointi liitetään sidottavan tutkielman kirjastokappaleen liitteeksi. (utluc25.) Arvioinnin suorittajina on ohjaava opettaja kuultuaan mahdollisesti myös työn teettäjää. Opinnäytetyön arvioi yksi tai useampi opettaja, ja arviointi voidaan pyytää myös toimeksiantajan edustajalta. Myös opiskelijan arvioi itse opinnäytetyöprosessiaan. (olla123.) Taulukossa 1 on koottuna esimerkkinä aiheen valintaan liittyneet arvosanojen mukaiset arviointikriteerit, jotka esitettiin kolmen yksikön opinnäytetyöohjeissa (pohs213, kcis312, utluc23). Kriteerit ovat laadullisia. Aiheen valinta oli ainut selkeästi samaksi määritetty kriteeri näissä ohjeissa. Muuten arviointikohteissa oli eroavuuksia. Muissa ohjeissa kerrotaan vain arvioinnin kohteet, esimerkiksi aiheen valinnan osalta kohteena ovat ajankohtaisuus ja yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja opiskelijan ammatillisiin tavoitteisiin. (olla123.) Talukko 1. Arviointikriteerit aiheen valinnan osalta koottuna kolmen eri koulutusyksikön ohjeista. KRITEERI Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Aiheen valinta pohs213 kcis312 utluc25 Aihe huonosti rajattu, menettänyt ajankohtaisuutensa tms. Opinnäytetyön aihe on opiskelijan ammattialaan kuuluva. Opiskelija perustelee aiheensa valinnan ammatillisen kehittymisen kannalta suppeasti. Tyydyttävä 1: Aihe on huonosti perusteltu tai sen yhteys produktioon on heikko. Työllä ei ole käytännön merkitystä alan kehittämiseen Alalle tyypillinen kehittämis tai tutkimustehtävä, josta on käytännön hyötyä Opinnäytetyön aihe on tärkeä opiskelijan oman ammattialan kannalta. Opiskelija perustelee aiheensa valintaa ammatillisen kehittymisen kannalta. Hyvä 3: Aihe on perusteltu ja sillä on selkeä yhteys produktioosaan ja alan kehittämiseen. Omaperäinen, luova, haasteellinen, alaa kehittävä aihe Aihe on ajankohtainen ja tärkeä opiskelijan oman ammattialan kannalta. Opiskelija perustelee aiheensa valinnan oman ammatillisen kehittymisen kannalta hyvin. Kiitettävä 5: Tutkimuksen/ kehittämistehtävän aihe on selvästi tavanomaista vaativampi, itsenäisesti valittu ja merkittävä alan kehittämisen kannalta. Sillä on selkeä yhteys produktioon. 23

24 Itsearviointi keinona metakognitiivisten ja reflektointitaitojen lisäämisessä Useimpien opinnäytetyöohjeiden mukaan opiskelijalta vaaditaan arviointivaiheessa itsearviointilomakkeen täyttäminen. Itsearviointilomaketta täyttäessään oppija joutuu reflektoimaan omaa osaamistaan (tietojaan ja taitojaan) sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja opinnäytetyötään. mitä koulutuksen aikana oppimiasi valmiuksia käytit hyväksesi, missä määrin opinnäytetyö lisäsi ammatillisia valmiuksiasi, mitä uutta opit, miten ja miksi? miten yhteistoiminta onnistui, miten selvisit ongelmanratkaisutilanteista, mitkä ovat työsi ansiot ja puutteet ja minkä arvosana annat työllesi, miksi? (olla123, pohs213, kcis312, utluc23.) Arvioinnin menetelmäksi mainitaan oppimispäiväkirja. Opiskelijan itsearviointi ja mahdollinen opinnäytetyöntekijän päiväkirja ovat osa prosessiarviointia. (olla123.) Myös toisen ohjeen arviointikohdassa (ginne112) mainitaan työpäiväkirja sen tarkemmin erittelemättä arviointikriteerejä. Oppimispäiväkirjan pitämisestä todetaan Opiskelijan on hyvä pitää riittävän yksityiskohtaista työpäiväkirjaa. (olla 123). Ainoastaan yhdessä ohjeessa on tarkempia ohjeita oppimispäiväkirjan sisällöstä opinnäytetyöprosessiin ja yleisesti eri oppimistilanteisiin sen ulkoasun kriteerien ohella. Kaikkien opiskelijoiden tulisi pitää tutkimus /projektipäiväkirjaa. Se sisältää päivittäiset muistiinpanot ja merkinnät. Päiväkirjan on hyvä olla sidottu muistikirja (ei irtolehtikansio); sivun koko on A4. Opinnäytetyön arvioinnissa ei ole oleellista vain tulos, vaan myös prosessi, joka on johtanut siihen. Päiväkirja auttaa prosessin muistamista ja ratkaisujen arviointia.... muistiinpanojen ja mielipiteiden kirjaamiseen esimerkiksi luetusta kirjallisuudesta, suunnitelluista tai tehdyistä työvaiheista, yhteenvedoista keskusteluista ohjaajien kanssa, raakamateriaalin luetteloista, prosessin tuloksista, tehdyistä havainnoista, heränneistä kysymyksistä, johtopäätöksistä jne....päiväkirja sisältää asiasisältöjen lisäksi omia ajatuksia, kommentteja, vertailua. Opettaja voi tehdä myös kysymyksiä, joihin herää tarve etsiä vastauksia esimerkiksi luennon tai seminaarin pohjalta. Kysymykset koskevat opiskelijan tietoja, sovelluksia ja omia kannanottoja.... esimerkiksi 1. Mitä asioita tunnilla/seminaarissa käsiteltiin? 2. Mitkä olivat tärkeimmät oppimiskokemukset? 3. Mitä eväitä sait opinnäytetyön tekemiseen?...opinnäytetyön työsuunnitelma ja sen toteutuminen 24