Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeet oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeet oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta"

Transkriptio

1 Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeet oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta Jaana Laitinen PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 Pro Forma Didactica Tiivistelmä TEKIJÄ Jaana Laitinen OHJAAJA Tuulikki Viitala OTSIKKO Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöohjeet oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta Työn tavoite on kuvata millaisia oppimiskäsityksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöohjeiden taustalla on ja miten kirjalliset opinnäytetyöohjeet ohjaavat opinnäytetyöntekijää opinnäytetyön työ ja oppimisprosessissa sekä tuottaa kehittämisehdotuksia opinnäytetyöohjeisiin oppimisen näkökulmasta. Menetelmä Laadullisella tutkimusotteella analysoin kuudet kirjalliset opinnäytetyöohjeet. Tarkastellut teemat olivat: mitä ohjeita / asioita opinnäytetyöohjeet sisältävät, miten opinnäytetyö on niissä märitelty, miten opinnäytetyöprosessi on kuvattu ja miten opinnäytetyöntekijää ohjataan / opastetaan prosessin eri vaiheissa. Näiden teemojen sisältöjen kautta tarkastelin opinnäytetyöohjeita oppimiskäsitysten ja oppimisen näkökulmasta. Tulokset Opinnäytetyöohjeissa oli vaikutteita useista eri oppimiskäsityksistä. Opinnäytetyöohjeet eivät ohjaa tekemään samanlaista työtä, vaan ohjeet eroavat toisistaan monissa asioissa. Lähes kaikissa niissä esitetään runsaasti tarkkoja ohjeita kirjallisen raportin rakenteeseen, lähteiden käyttöön ja ulkoasuun. Ohjeet opastavat vaihtelevasti opinnäytetyöprosessissa: joku kuvaa mitä suorituksia/tekemisiä pitää tehdä, toinen antaa enemmän eväitä syvälliseen tiedon rakentamisen ja ohjaa prosessimaiseen työskentelyyn. Oppimaan oppimisen taitojen opastamiseen ei juuri ole ohjeita. Erilaisia tiedon vastaanottamisen tyylejä opinnäytetyöohjeet eivät ota huomioon, mikä yhdessä tieteelliselle tekstille ominaisen tyylin kanssa huonontaa ohjeiden puhuttelukykyä. Kirjallisissa opinnäytetyöohjeissa ehdotan pääpainon olevan prosessin ja oppimisen ohjaamisessa keinoilla, jotka ohjaavat syväsuuntautuneeseen, ymmärtävään oppimiseen. Tähän liittyy tavallisesti kokonaisvaltainen asioiden hahmottaminen ja korkea sisäinen motivaatio. Tiivistelmät, sisällysluettelot, kaaviot ja kuvat auttavat kokonaisuuden hahmottamisessa. Motivaation rakentamisen keinoja ovat ohjaus henkilökohtaisen hyödyn miettimiseen ja tiedollisen ristiriidan rakentaminen. Prosessin ohjaamiseen lisäisin kuvauksen eri vaiheiden perusideasta (miksi) ja toimintatavoitteista niissä. Lisäksi ehdotan käytettävän aktiivista lukijan puhuttelua ja lisättävän kysymyksiä, jotka tähtäävät oppijoiden metakognitiivisten taitojen lisäämiseen. Lisäksi ehdotan lisättäväksi ohjeet oppimispäiväkirjan pitämisestä, kriittisestä reflektoimisesta, käsitekarttojen teosta ja näiden hyödyistä. Avainsanat: opinnäytetyö, oppiminen, oppimiskäsitys 2

3 3 Sisältö Pro Forma Didactica Sisältö Johdanto Opinnäytetyöohjeiden merkitys Oppimiskäsitykset opinnäytetyöohjeiden taustalla Behaviorismi Kognitiivinen oppimiskäsitys Konstruktivismi Humanistinen oppimiskäsitys ja kokemuksellinen oppiminen Millaisia taitoja opinnäytetyön tekijä tarvitsee? Tutkimustehtävät Aineisto ja menetelmä Tulokset Mitä ohjeita /asioita opinnäytetyöohjeet sisältävät? Miten opinnäytetyö on opinnäytetyöohjeissa määritelty? Miten opinnäytetyöprosessi on kuvattu ja miten opinnäytetyöntekijää ohjataan prosessin eri vaiheissa? Valmistautumisvaiheessa opittu on lähtökohta opinnäytetyöprosessille Suunnitteluvaihe kestää aiheen valinnasta toteuttamislupaan Toteutusvaiheessa kehittämistehtävän suorittaminen ja raportointi Arviointivaihe Pohdinta Millaisia oppimiskäsityksiä opinnäytetyöohjeisiin sisältyy? Mitä ohjeita opinnäytetyöohjeet sisältävät edistävätkö oppimista? Arvio omasta oppimisprosessistani ja miten onnistuin tutkimustehtävissä Tulosten hyödyntämismahdollisuudet ja kehittämisehdotukset Lähteet

4 4 Johdanto Opinnäytetyöt ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehittämistyötä. Ammattikorkeakoulujen tehtävät tutkimukseen liittyen on määritetty laissa (Ammattikorkeakoululaki /351 4 ). Sen mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus ja kehitystyötä. Tähän suuntaan ammattikorkeakouluissa tehtävää tutkimustyötä suositellaan kehitettävän jatkossakin. Sen sijaan yliopistotyyppiseen tieteelliseen tutkimukseen ammattikorkeakoulujen ei suositella suuntautuvan. (Rantanen 2004, 23.) Tutkimus ja kehitystyölle on esimerkiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulussa asetettu seuraavia, strategian mukaisia tavoitteita: Ammattikorkeakoulun opetus perustuu ammatilliseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen, jota tutkimus ja kehitystyö ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Se on työelämälähtöistä ja ammatillisesti suuntautunutta ja se mahdollistaa koulutuksen joustavan reagoinnin työelämän osaamistarpeiden muutoksiin. Se on osa ammattikorkeakoulun alueellista kehittämistehtävää. Se lisää ammattikorkeakoulun kansainvälistä vuorovaikutusta. Sitä tehdään kiinteästi opintoihin integroituna, mikä turvaa kehitystyön perustaidot opiskelijoille ja edistää opiskelijoiden työllistymistä. Se motivoi opettajia ammattialansa ja sen opetuksen huippuasiantuntijoiksi ja toimii opettajien meritoitumisen välineenä, sekä palvelee myös arvioinnin välineenä. (Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2004.) Opiskelijalle opinnäytetyö on oppimisprosessi, jossa hän kehittää ja osoittaa valmiuksiaan soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista /352 7 ). Opinnäytetyö voi olla tutkimuksellinen tai toiminnallinen työ. Toiminnallisessa opinnäytetyössä on tutkiva ja kehittävä ote ja se voi käsittää esimerkiksi jonkin oppaan, tilaisuuden tai tapahtuman tuottamisen ja toteuttamisen. (Hakala 2004, 21 28, Vilkka & Airaksinen 2004, 51.) Tämä opinnäytetyö on osatyö Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu hankkeessa, joka on valtakunnallinen verkostohanke vuosina 4

5 Hankkeen koordinaattoreina toimivat Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on kehittää mm. perustutkintoon kuuluvia opinnäytetöitä, lisätä opinnäyteöiden tunnettavuutta sekä edistää valtakunnallista keskustelua ja verkostoitumista. Tämän opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää laadullisella tutkimusotteella miten kirjalliset opinnäytetyöohjeet ohjaavat opinnäytetyöntekijää opinnäytetyön työ ja oppimisprosessissa ja millaisia oppimiskäsityksiä opinnäytetyöohjeiden taustalla on sekä tulosten pohjalta tehdä oppimisen näkökulmasta kehittämisehdotuksia opinnäytetyöohjeisiin. Tämän raportin alkuosassa tarkastelen opinnäytetyöohjeiden merkitystä, eri oppimiskäsityksien piirteitä myös arvioinnissa sekä opinnäytetyön oppimisprosessissa tarvittavia keskeisiä taitoja. Aineisto, menetelmät ja tulososassa kuvaan tutkimukseni toteuttamisen sekä tulokset millaisia asioita opinnäytetyöohjeet sisältävät. Pohdintaosassa tarkastelen millaisia oppimiskäsityksiä havaitut tulokset heijastavat ja miten opinnäytetyöohjeet ohjaavat oppimista sekä lopuksi kehittämisehdotukseni opinnäytetyöohjeisiin. 5 Opinnäytetyöohjeiden merkitys Opinnäytetöiden tekemiseen annetut kirjalliset opinnäytetyöohjeet sekä opettajien antama henkilökohtainen ohjaus ovat tärkeitä ammattikorkeakoulu laadukkaan tutkimus ja kehittämistyön toteutumisen kannalta. Hyvät kirjalliset ohjeet opastavat opinnäytetyön oppimisprosessissa. Opinnäytetyön määritelmä työn ja oppimisen tavoitteiden muodossa antaa raamit oppijan aktiiviselle toiminnalle, joka säätelee hänen oppimistaan. Ohjeita tehneiden oppimiskäsitykset vaikuttavat siihen miten opinnäytetyö on määritelty oppimisen osalta ja miten ohjeissa ohjataan opiskelijaa opinnäytetyössä ja oppimisessa. Lisäksi ohjeilla voitaneen vaikuttaa siihen miten opiskelija käyttää metakognitiivisia tietojaan ja taitojaan oman toimintansa säätelyyn opinnäytetyön eri vaiheissa. Oppimisprosessiin ja sen lopputulokseen vaikuttaa tietenkin oppijan piirteet: hänen motivaationsa, omat tavoitteensa ja metakognitiivisten tietojen ja taitojen käyttötaidot sekä hänen osaamisensa, asenteensa ja toimintansa. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta eri yksiköiden yhtäläiset ohjeet ovat tärkeät opiskelijoiden tasa arvoisuuden vuoksi. Ohjeiden mukaiset opinnäytetyöt ovat 5

6 ammattikorkeakoulun markkinointi ja profiloitumiskeino. Työelämän näkökulmasta opinnäytetyöohje antaa käsityksen ammattikorkeakoulun tutkimus ja kehittämistoiminnasta, opinnäytetyöstä ja siihen liittyvästä oppimisprosessista. Opinnäytetyötä ohjaaville opettajille kirjalliset ohjeet ovat osa ohjausta. Opettajat tarpeen mukaan täydentävät ohjeita henkilökohtaisessa tai ryhmäohjauksessa. Kun ohjeet auttavat opiskelijaa opinnäytetyön oppimisprosessissa ja edistävät opiskelijan itseohjautuvuutta, ne todennäköisesti keventävät opettajien työtaakkaa. Tämä vaikuttaa osaltaan opettajien työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin. 5.1 Oppimiskäsitykset opinnäytetyöohjeiden taustalla Oppimiskäsitys tarkoittaa oppimisprosessin luonteesta tehtyä perusolettamusta, oppimisen skeemaa, joka säätelee ja ohjaa opinnäytetyötä ohjaavien ja kirjallisia ohjeita tehneiden opettajien toimintaa (Rauste von Wright & von Wright, 1995, 146). Herää myös kysymys millainen oppimiskäsitys sisältyy ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaavien lain ja asetuksen opinnäytetyön määritelmään. Tähän kysymykseen palaan tämän opinnäytetyöni pohdintaosassa. Seuraavassa kuvaan lyhyesti behavioristisen, kognitiivisen, konstruktivistisen, humanistisen ja kokemuksellisen oppimiskäsityksen keskeisimmät piirteet ja seuraamukset pedagogiikkaan. Koska arvioinnin muoto ja kriteerit vaikuttavat opiskelijoiden työskentelyyn ja opinnäytetyön oppimisprosessiin (Tynjälä 2002, 66), kuvaan myös arvioinnin keskeiset periaatteet eri oppimiskäsitysten näkökulmasta Behaviorismi Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on ulkoisesti säädeltävää käyttäytymisen muuttumista, jossa muodostuu uusia ärsyke reaktio kytkentöjä. Opetettava aines jaetaan ja esitetään pieninä osasina, esimerkiksi muutaman lauseen kuvauksena ja niihin liittyvä kysymys, johon oppija vastaa. Vastaukseen annetaan välittömästi palaute eli sopivilla keinoilla vahvistetaan hyvää toimintaa ja tuloksia tai vähennetään ei toivottuja reaktioita. Arviointi on määrällistä, oppiminen on sitä parempaa mitä suuremman osan tiedosta oppija pystyy toistamaan. (Rauste von Wright & von Wright 1995, ; Ruohotie 2002, ; Tynjälä 2002, ) 6

7 5.1.2 Kognitiivinen oppimiskäsitys Kognitiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on tietoista, aktiivista toimintaa, jossa oppija pyrkii ymmärtämään opetettavan asian (Engeström 1988, 15). Kognitiivisen oppimisteorian mukaan opetustapahtuma sisältää motivoimisen, orientoimisen, tiedon jakamisen, sen käyttämisen ja soveltamisen sekä arvioimisen. Opetuksen alussa herätetään oppijoissa tiedollinen ristiriita sisällöllisen motivaation herättämiseksi ja ydinkysymyksiin mielenkiinnon suuntaamiseksi. Orientaatioperustan tarkoituksena on luoda kartta, minkä avulla ongelman ratkaiseminen mahdollistuu. Uuden tiedon avulla ongelman ratkaiseminen ja tiedon soveltaminen vahvistaa motivaatiota ja kehittää kiinnostuksen. Tärkeää on palaute oppimastaan ja sen vuoksi arviointi on keskeistä. Arviointi kohdistuu ensinnäkin opittavan asian ja tiedollisen mallin, orientaatioperustan, oikeellisuuteen ja käyttökelpoisuuteen ja toiseksi oppijan oman oppimisen arviointiin siis sekä opittuun asiaan että oppimistapoihin. Arvioinnin tarkoituksena on kehittää oppijoiden kykyä itse kontrolloida ja arvioida taitojaan. (Engeström 1988, ) Konstruktivismi Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan tieto on oppijan/oppijoiden itse rakentamaa ja oman toiminnan tulosta (Tynjälä 2002, 37). Opettajan rooli on erityisesti järjestää oppimistilanteita tukemaan oppimista. Oppija omaksuu uutta tietoa aiemmin oppimansa pohjalta, koska ensinnäkin aiemmat tiedot ja osaaminen vaikuttavat siihen mitä oppija asiasta havaitsee ja toiseksi miten hän sitä tulkitsee. Toimintaa ohjaa sen tavoite, esimerkiksi opinnäytetyön tavoitteet, mutta oppimista säätelee oppijan tekemiset. Konstruktivismin mukaan ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon jäsentämistä. Ymmärtämisessä keskeistä on reflektointi eli kriittinen tarkastelu. Eri oppijat voivat tulkita tai käsittää saman asian eri tavoin. Täten erilaisten käsitteiden esille tuominen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on keskeistä oppimisen kannalta. Oppiminen on tilanne (konteksti)sidonnaista. Se miten oppija pystyy käyttämään aiemmin oppimiaan tietojaan ja taitojaan opinnäytetyössä riippuu niiden rakenteesta ja miten monipuolisin tavoin hän on tietojaan opiskelujen aiemmassa vaiheessa rakentanut. (Rauste von Wright ja von Wright 1995, ; Ruohotie 2002, ; Tynjälä 2002, ) Lisäksi tähän vaikuttaa oppijan metakognitiivisten tietojen ja 7

8 taitojen käyttö, koska ne ohjaavat ja kontrolloivat prosessin vaiheita ja etenemistä (Lehtelä 2001, 15). Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan arviointi on luonnollinen ja jatkuva osa oppimisprosessia. Koska metakognitiivisten eli oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen on keskeistä, arvioijina ovat prosessin eri vaiheissa oppija itse, vertaiset ja opettaja. Konstruktivismi korostaa arvioinnissa ymmärtämistä ja tiedon monipuolista käsittelyä. Ymmärtäminen on edellytys tiedon kehittelylle ja konstruoinnille. Arvioinnin kohteena on tiedon laatu ja millaisia laadullisia muutoksia tietorakenteissa tapahtuu. (Tynjälä 2002, ) Humanistinen oppimiskäsitys ja kokemuksellinen oppiminen Humanistisen oppimiskäsityksen mukaan ihminen on luova ja henkiseen kasvuun pyrkivä (Rauste von Wright & von Wright 1995, 136). Se korostaa ihmisen itsemääräämistarvetta, tarkoitushakuisuutta, päämäärätietoisuutta, uteliaisuutta ja voimakasta oppimispotentiaalia. Oppimisympäristön tehtävä on vastata näihin tarpeisiin ja tukea oppijan kehittymistä kohti tilannetta, jossa hän siirtyy kasvatuksesta itsekasvatukseen ja toisen vallasta itsehallintaan. Nämä piirteet ovat ominaisia itseohjautuvalle oppijalle. (Ruohotie 2002, 158.) Humanistisen oppimiskäsityksen yksi keskeinen pedagoginen seuraamus on kokemuksellisen oppimisen malli, joka korostaa itsereflektiota (Rauste von Wright & von Wright 1995, ). Kokemuksellisessa oppimisessa oppiminen on kokemusten muuttumista ja laajentumista jatkuvassa oppimisprosessissa. Oppiminen on kehämäinen prosessi, jossa omakohtaista kokemusta havainnoidaan ja pohditaan (reflektointi) ja joka käsitteellistetään tai yleistetään sopivan teorian tai kuvausmallin avulla, minkä jälkeen kokeillaan aktiivisesti esimerkiksi uutta toimintamallia. Olennaista on henkilökohtaisten merkitysten tarkastelu (reflektointi) ja yhdistäminen tilannesidonnaiseen tietoon. Reflektointi lisää ymmärtämistä, mikä on keskeistä tiedon tulkitsemisessa ja tiedon rakentamisessa. (Hakkarainen, Bollström Huttunen, Pyysalo & Lonka 2005, 277.) Prosessissa opittujen taitojen ja itsetuntemuksen odotetaan siirtymään muuhun oppimiseen, jolloin oppija pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa oppimistoimintaansa itsenäisesti, itseohjautuvasti. (Rauste von Wright & von Wright 1995, 141.) 8

9 5.2. Millaisia taitoja opinnäytetyön tekijä tarvitsee? Opinnäytetyön tekemiseen liittyy Rissasen mukaan ammattitaidon kehittyminen ja tutkimuksellisten valmiuksien osoittaminen. Opinnäytetyön oppimisprosessissa oppija tarvitsee itseohjautuvuutta, metakognitiivisia taitoja, kykyä hahmottaa asioita kokonaisvaltaisesti, perehtyä niihin syvällisesti ja ymmärtäen, jotta pystyy luovuuteen ja rakentamaan uutta tietoa. Lisäksi oppija tarvitsee reflektointitaitoa ja valmiuksia oppia kokemuksistaan. (Rissanen 2003, 18 19) Itseohjautuvuus tarkoittaa Ruohotien mukaan valmiutta itseohjattuun oppimiseen ja käsittää mm. omatoimisuuden, reflektiivisyyden ja sitoutumiseen. Itseohjautuva oppija ottaa vastuun oppimisestaan ja sitoutuu saavuttamaan asettamansa tavoitteet. Itseohjautuvalla oppijalla on valmiudet suoriutua omatoimisesti opinnäytetyöprosessista. Itseohjautuva oppija kykenee työskentelemään itsenäisesti, mutta myös toimimaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. (Ruohotie 2002, ) Itseohjautuvassa oppimisessa oppija käyttää metakognitiivisia taitoja taitavasti (Tynjälä 2002, 115). Metakognitio tarkoittaa Lehtelän kirjallisuuskatsauksen mukaan ajattelua ajattelusta tai tietoa omasta oppimisesta ja sen kontrolloimisesta (Lehtelä 2001, 7). Metakognitiiviset tiedot eli oppimaan oppimisen tiedot jaottelee Tynjälä kolmeen eri ryhmään: 1) tiedot ja käsitykset itsestä oppijana ja omaan suorittamiseen vaikuttavista tekijöistä (esimerkiksi tieto siitä, että tiedon vastaanottaminen näkemällä on vahvaa ja tällöin kuvien ja kaavioiden tekeminen auttaa oppimisessa), 2) tiedot miten erilaisia tehtäviä suoritetaan (esimerkiksi mitä tiivistelmän teko tarkoittaa) ja 3) tiedot erilaisista strategioista (esimerkiksi miten luon käsitekartan avulla itselleni kokonaiskäsityksen opinnäytetyön aiheesta). (Tynjälä 2002, 114.) Taidot tarkoittavat kykyä käyttää näitä tietoja opiskelun ja oppimisen säätelyssä (Tynjälä 2002, 114) ja ohjata tavoitteellisesti omaa toimintaansa (Rauste von Wright & von Wright 1995, 30). Tynjälä toteaa taitavan metakognitiivisten itsesäätelystrategioiden käytön edistävän syväprosessointia (Tynjälä 2002, 119). Lehtelä esittää, että kehittyneet metakognitiiviset taidot omaavalle oppijalle on ominaista tehtävän suunnittelu, tiedon soveltaminen ja oman oppimisen seuraaminen. Tällainen oppija tiedostaa mitä ymmärtää ja mitä ei sekä perustelee mielipiteensä. Lisäksi 9

10 ominaista on että hän suunnittelee strategiansa ennen tehtävän tekemistä ja etsii yhteyksiä asioiden väliltä. (Lehtelä 2001, 24.) Syväsuuntautunut/syvätason oppija pyrkii löytämään opittavasta olennaisimmat asiat ja ymmärtämään ilmiön. Hän pyrkii muodostamaan opittavasta asiasta kokonaiskuvan, hahmottamaan keskeiset käsitteet ja periaatteet ja liittämään uudet asiat aiempiin tietoihinsa. Syväsuuntautuneisuuteen liittyy tavallisesti kokonaisvaltainen, holistinen hahmottaminen ja korkea sisäinen motivaatio. Sisäinen motivaatio tarkoittaa, että oppija on kiinnostunut itse asiasta, ei ulkoisista palkkioista. Pintasuuntautunut /pintatason oppija sen sijaan kiinnittää huomiota tekstin pinnallisin ominaisuuksiin ja pyrkii toistamaan tekstin yksityiskohtaisesti. Usein hän rakentaa kokonaisuuden pala palalta. Pintasuuntautuneisuuteen ja ulkoiseen motivaatioon liittyy usein riippuvuus opettajan tai materiaalin antamista ohjeista. (Engeström 1988, 25 26; Tynjälä 2002, ) Reflektoidessa oppija tarkastelee asioita kriittisesti (Tynjälä 2002, 141). Kriittisen tarkastelun kohteena ovat hänen ajattelunsa, havaintonsa ja toimintansa sekä käsitykset, uskomukset ja selitykset (Ruohotie 2002, 195). Hän tutkii kokemuksiaan, ajattelee ja arvioi tekemäänsä tavoitteenaan uuden ymmärtämisen taso. Reflektiivisyyteen kuulu taito nähdä asia useista eri näkökulmista ja kyky etsiä vaihtoehtoisia selityksiä tapahtumille. Reflektoimisen myötä oppija pystyy perustelemaan päätöksiään ja näkökulmiaan. (Kupias 2004, 24). Miksi kysymysten avulla oppija voi kriittisesti reflektoida toiminnan syitä ja seuraamuksia ja arvioida uudelleen asettamiaan ongelmia, asennoitumistaan, havaintojaan, uskomuksiaan, tunteitaan ja toimintaansa. Miksi ja kuinka kysymykset ovat keskeisiä ymmärtävään oppimiseen pyrittäessä (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, ). Ruohotien mukaan kokemusten tehokasta, kriittistä reflektointia seuraa älyllinen kasvu, joka on oppimista (Ruohotie 2002, 195). Reflektointi on oleellista oppimisprosessissa, jossa tietyn kokemuksen merkitys tulkitaan uudelleen tai sitä tarkastellaan uudelleen siten, että syntynyt uusi tulkinta ohjaa myöhempää ymmärtämistä ja toimintaa. Oppimispäiväkirja on reflektoinnissa hyvä apuväline (Kupias 2004, 30 34). 10

11 6 Tutkimustehtävät Opinnäytetyöni tavoitteena on kuvata millaisia oppimiskäsityksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöohjeiden taustalla on ja miten kirjalliset opinnäytetyöohjeet ohjaavat opinnäytetyöntekijää opinnäytetyön työ ja oppimisprosessissa sekä tuottaa kehittämisehdotuksia opinnäytetyöohjeisiin oppimisen näkökulmasta. Tarkemmat tutkimuskysymykset ohjeiden sisällön tarkasteluun olivat: mitä ohjeita / asioita opinnäytetyöohjeet sisältävät, miten opinnäytetyö on niissä märitelty, miten opinnäytetyöprosessi on kuvattu ja miten opinnäytetyöntekijää ohjataan / opastetaan prosessin eri vaiheissa, millaisia eroja Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeissa on? 7 Aineisto ja menetelmä Tämän opinnäytetyön aineiston muodostivat Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK), Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) yhteiset ja lisäksi OAMK:n neljän eri yksikön (kaupan ja hallinnon, sosiaali ja terveysalan, kulttuurialan ja tekniikan yksikön) kirjalliset opinnäytetyöohjeet (Heilala, Kärki & Salonen 2002, Ohjeet opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä , Ohjeita ja materiaalia opinnäytetyöstä, Opinnäytetyö a. Opinnäytetyö viestinnän koulutusohjelmassa, Opinnäytetyö b ). Kirjallisilla opinnäytetyöohjeilla tarkoitan sähköisessä muodossa olleita, paperille tulostamiani opinnäytetyöohjeita. Alun perin tarkoituksena oli verrata sekä SAMK:n ja OAMK:n saman alan yksiköiden opinnäytetyöohjeita, mutta se ei onnistunut koska SAMK:ssa on käytössä vain yhdet yhteiset ohjeet. Lähetin Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu hankkeen projektiryhmän OAMK:n eri yksiköiden edustajille ja SAMK:n yhteyshenkilölle sähköpostitse pyynnön lähettää minulle opinnäytetyöohjeet sähköpostitse liitetiedostona tai tiedon mistä ohjeet löytyvät. Opinnäytetyöohjeet yhtä ohjetta lukuun ottamatta löytyivät internetistä tai intranetistä. Yhden ohjeen sain sähköpostin liitetiedostona. Yhden yksikön edustaja ilmoitti, että he käyttävät OAMK:n yhteistä ohjetta. Kahden yksikön edustajat ilmoittivat mistä ohjeet löytyvät, ja toinen heistä lisäksi keneltä voin pyytää apua niiden saamiseksi, koska ohjeet aukeavat vain 11

12 yksikön palvelimen piirissä olevilta tietokoneilta. Aineistostani yhdet ohjeet löysin itse intranetistä, kyseisen yksikön edustaja ei vastannut sähköpostiini ollenkaan. Hahmottaakseni kokonaiskuvan ja saadakseni yleiskäsityksen selailin ensin kirjallisia opinnäytetyöohjeita, tarkastelin ensin niiden sisällysluetteloita ja etsin niiden tiivistelmiä, kuvioita ja kaavioita. Luin sitten ohjeita useaan kertaan. Seuraavaksi kokosin eri tiedostoihin kunkin tutkimuskysymyksen sisältöä / teemoja käsittelevät tekstikohdat tiivistäen täten informaatiota. Teemoittain kokoamistani teksteistä alleviivasin niiden sisältämät keskeiset aiheet, käsitteet, joiden esiintymistä ja ilmenemistä tarkastelin ja vertasin. Lisäksi tein joitain työtaulukoita, joihin esimerkiksi rastitin mitkä ohjeet sisälsivät mitäkin asioita. Eri ohjeiden opinnäytetyöprosessien kuvauksista ja opinnäytetöiden kirjallisten raporttien sisällöistä tein yhteenvetokuviot, jotka esitän tuloksina (kuvio 1, s 16 ja kuvio 2, s 18). Ohjeiden kuvauksista opinnäytetöiden arvioinnista tein yhteenvetotaulukon aiheen valinnan arviointikriteereistä kuvatakseni esimerkin omaisesti miten arviointikriteerit oli esitetty. Tuloksissa esitän suoria lainauksia opinnäytetyöohjeista tekemieni tulkintojen perustelemiseksi ja havainnollistamiseksi. (Tuomi & Sarajärvi, 2004, 93 95, ) Tämän opinnäytetyöni pohdintaosassa tarkastelen ja peilaan tutkimuskysymysteni/teemojen tuloksia suhteessa eri oppimiskäsityksiin ja oppimisen näkökulmasta. Jatkossa käytän eri opinnäytetyöohjeista kuvitteellisia tunnuksia (assla312, ginne112, kcis312, olla123, posh213, utluc25), koska haluan keskittyä ja ohjata tämän työn lukijaa tarkastelemaan ohjeiden asiasisältöjä, enkä antaa mahdollisuutta tunnistaa, asettaa tai arvostella eri yksiköiden ohjeita esimerkiksi paremmuusjärjestykseen jonkin tekijän mukaan tai leimautumaan taustalla olevan oppimiskäsityksen mukaan. Tunnistamismahdollisuuden minimoimiseksi kohdassa näitä tunnuksia en mainitse kohdassa

13 8 Tulokset 8.1 Mitä ohjeita /asioita opinnäytetyöohjeet sisältävät? Tiivistelmä oli vain yhdessä ohjeessa liitteenä, mallina tiivistelmästä. Sisällysluettelo puuttui yhdestä ohjeesta. Oulun ammattikorkeakoulun kolmen eri yksikön opinnäytetyöohjeiden sisällysluettelot löytyvät intranetistä. Niistä kahden yksikön ohjeista oli linkki myös OAMKn yhteiseen opinnäytetyöohjeeseen. Kaikki analysoimani kirjalliset opinnäytetyöohjeet sisältävät opinnäytetyön määritelmän, kuvauksen opinnäytetyöprosessista ja ohjeita kirjallisen raportin rakenteesta, sisällöstä ja ulkoasusta sekä ohjeet lähteiden käytöstä. Lisäksi useat sisältävät ohjeet tehtävistä sopimuksista sekä arviointiperusteista. Opinnäytetyötä tekevän opiskelijan, ohjaavan opettajan ja työelämän edustajan sekä muiden opiskelijoiden vastuista ja velvollisuuksista opinnäytetyöprosessissa esiintyy myös vaihtelevia kuvauksia, tarkimmillaan (aslla321) kunkin vastuut ja velvoitteet on esitetty taulukkona. OAMK:n kahden yksikön opinnäytetyöohjeet sisältävät OAMK:n yhteisen ohjeen lisäksi erinäisen määrän täydentäviä ohjeita. Toisen ohjeissa on 49 asiakirjaa, jotka ovat pääsääntöisesti 1 2 sivun pituisia. Myös toisen tiedostot ovat pääasiassa tiiviitä 1 2 sivun kuvauksia mitä tapahtuu ja mitä opinnäytetyöntekijän on suoritettava. Jälkimmäisen yksikön useimmilla ohjesivuilla on keskeiset asiat esitetty muistilistanomaisena luettelona, joita opiskelija voi käyttää myös tarkistuslistana, että kaikki oleellinen on tehtynä. Niissä on myös liitetiedostoja, esimerkiksi täydentävä power point esitys aiheesta, kirjallisuusluetteloita sekä täytettäviä lomakkeita. OAMK:n kahden yksikön ohjeita käytetään itsenäisesti, ilman muita ohjeita. Kuvio opinnäytetyön etenemisestä löytyy yhden yksikön ohjeista. Siinä kuvataan millaisia dokumenttejä opiskelijalla on oltava eri työvaiheissa sekä niihin liittyvät opponentti ja ohjaajakeskustelut. Tämä kuvio on pohjana tämän työn sivun 16 kuvio 1:lle. Toisesta ohjeesta löytyy yhteenvetokaavio opinnäytetyöhön liittyvistä opinnoista ja niiden ajoituksesta opiskeluajan eri lukukausille. Siinä on esitetty myös 13

14 opintoviikkoina kunkin työvaiheen laajuus. Muihin opinnäytetyöohjeisiin ei kaavioita opinnäytetyön etenemisestä sisälly. 8.2 Miten opinnäytetyö on opinnäytetyöohjeissa määritelty? Opinnäytetyöohjeissa opinnäytetyö on määritelty kehittämistehtäväksi ja ammattikorkeakoulun toimintamuodoksi tai soveltavaksi tutkimukseksi, tai tutkimukselliseksi tai toiminnalliseksi työksi. kehittämistehtävä joka lisää opiskelijan ammattitaitoa ja palvelee työelämän kehittämistarpeita. Opinnäytetöiden kautta ammattikorkeakoulu toteuttaa alueellista kehittämistehtäväänsä ja tukee alueellisten yhteistyöverkostojen syntyä ja kehittymistä (olla123) Opinnäytetyöt ovatkin yleensä tuote, järjestelmä, palvelu, organisaatio tai menetelmäkehitykseen liittyvää soveltavaa tutkimusta. (assla312) Tai se on projektimuotoinen päättötyö, yrityksen hyödynnettävissä oleva lopputulos (ginne112) tai toiminnallinen tai tutkimusluonteinen (pohs213) tai taiteellinen työ (assla312) opinnäytetyö on taiteellinen opin ja taidonnäytetyö. Opinnäytetyöhön kuuluu näyttely tai muu vaativa kuvataiteellinen suoritus sekä kirjallinen työ. Opinnäytetyön keskeisin osa on taideteosten tekeminen. Kirjallinen työ on luova prosessi, jossa opiskelija voi käyttää mielikuvitustaan omaa taiteellista tekemistään ja persoonaansa vastaavasti. Kuvataiteessa työskentely tähtää yksilöllisiin syvästi persoonallisiin ratkaisuihin, jolloin myös kirjallinen työ voi olla yksilöllinen toteutukseltaan. Se voi olla sisällöllisesti ja ulkoasultaan taideteos (assla312). Opinnäytetöistä annetaan esimerkkejä, mitä tai millaisia opinnäytetyöt ovat olleet, tai se määritetään työmäärän avulla: suunnitelman laatinen (viestintäsuunnitelma, markkinointi suunnitelma); ohjeistuksen laatiminen (perehdyttämisopas, ympäristöohjelma); tapahtuman järjestäminen (seminaarit, messut, näyttelyt); opetusmateriaali, kansio, vihkonen, cd rom, www sivut 10 ov, 3 kk täysipäiväistä työskentelyä; viestinnän koulutusohjelmassa 2 osainen yht 10 ov: produktio (6 ov), kirjallinen tutkielma 4 ov) (utluc 23) Opinnäytetyö määritellään osaamisen ja taitojen kautta ja/tai oppimisprosessiksi, jossa sovelletaan ammattialan teoriaa sekä ongelmanratkaisu, kehittämis ja työmenetelmiä käytäntöön. Se yhdistää koulutuksen osa alueita syventäen opiskelijan keskeistä ammattiosaamista, opettaa hakemaan tietoa, arvottamaan ja 14

15 yhdistelemään sitä ongelmakeskeisesti, luomaan uutta osaamista ja esittämään työn tulokset selkeästi sekä valmentaa tekemään yhteistyötä (utluc23) Yhdessä ohjeessa mainitaan, että opinnäytetyö on syventävän oppimisen väline (utluc23) ja toisessa, että sen tavoitteena on innostaa jo opiskeluaikana kriittiseen ajatteluun, luovuuteen, ongelmanratkaisuun sekä oman työn ja ammattialan kehittämiseen. (aslla321) Opinnäytetyön mainitaan olevan opiskelijan käyntikortti työelämään. Opinnäytetyön määritelmät antavat kuvaavat selkeästi opinnäytetyön oppimisprosessin tavoitteita. 8.3 Miten opinnäytetyöprosessi on kuvattu ja miten opinnäytetyöntekijää ohjataan prosessin eri vaiheissa? Eri opinnäytetyöohjeiden opinnäytetyöprosessin yksityiskohdista kokoamani kokonaisuus on kuviona 1. Kaikissa opinnäytetyöohjeissa ei ollut kaikkia prosessin vaiheita. Kuvion pohjana on yhden yksikön ohjeiden kuva (utluc25), joka pohjautui Hakalan esittämään kuvioon (Hakala 2004, 161) Valmistautumisvaiheessa opittu on lähtökohta opinnäytetyöprosessille Kahdessa ohjeessa mainitaan, että opinnäytetyön voi aloittaa kolmannen vuoden keväällä tai neljännen syksyllä. Opinnäytetyön tekijältä vaaditaan sisällöllisten ja menetelmällisten valmiuksien hankintaa (assla312) tai tiettyjen lähinnä projektityöskentelyyn, tutkimus /kehittämistoimintaan ja/tai menetelmiin liittyvien opintojen suorituksia ennen opinnäytetyön aloittamista. Yhdessä ohjeessa mainitaan lisäksi, että opiskelijalla tulee olla hyväksytysti suoritettuna pääsääntöisesti opintosuunnitelman mukaiset aiemmat perus ja ammattiopinnot (utluc25) ja toisessa että ennen opinnäytetyön varsinaista suorittamista opiskelijan on osallistuttava ohjaukseen jossa käsitellään opinnäytetyön suorittamisprosessia (assla312). 15

16 VALM. SUUNNITTELU OPISKELIJAN DOKUMENTIT Aihesuunnitelma/ Lähtötieto muistio Käsitekartta Sisällölliset ja menetelmälliset opinnot, opinnäytetyön ohjeisiin perehtyminen TYÖVAIHEET Aiheen valinta ja perustelut Aiheseminaari TAPAHTUMAT Hyväksytään aihe, nimetään ohjaaja ja opponentti Tutkimus, työ tai projektisuunnitelma Aiheen rajaus ja perustelut Näkökulman perustelut Teoriakirjallisuuden luku Menetelmän valinta ja perustelut Väliseminaari edistymisen raportointi Opponenttikeskustelu Ohjauskeskustelu Opponointi, tutkimuslupa TOTEUTUS Valmis raportti Viimeistelty raportti Kehittämistehtävä / Aineiston hankkiminen ja analysointi Palaute tekstistä Tekstin viimeistely Työ arvioitavaksi Raportin kirjoittaminen Opponenttikeskustelu Ohjauskeskustelu Opponenttikeskuste lu Esitysmateriaali Loppuseminaari Korjaukset Opponointi, palaute, korjausesitykset Kypsyysnäyte ARVIOINTI Itsearviointilomake Arviointi Kirjallinen arviointi Korjattu opinnäyte Sitominen Luovutus kirjastoon Tiivistelmä tietokantaan Arkistointi Sähköisenä intraan Suorituksen kirjaaminen Kuvio 1. Opinnäytetyöohjeiden opinnäytetyöprosessien yksityiskohdista koottu kokonaiskuva, joka pohjautuu Hakalan esittämään kuvioon (Hakala 2004, 161) Suunnitteluvaihe kestää aiheen valinnasta toteuttamislupaan Suunnitteluvaihe alkaa aiheesta neuvottelulla ja aiheen valinnalla sekä sen hyväksymisellä. Aiheen hyväksymistä ei yhdessä ohjeessa kuvata vaan viitataan 16

17 toimialakohtaisiin ohjeisiin (aslla321). Aiheen hyväksymistä opiskelija hakee täyttämällä erityisen lomakkeen, jonka sisältö vaihtelee yksiköittäin. Minimissään kirjataan työn nimi ja kuvaus (tausta, lähtötilanne ja ongelmat), työn tavoitteet sekä aikataulu (ginne112) tai vaaditaan työn kuvaamisen lisäksi perustelemaan aihevalintaa, hankkeen merkitystä ja tärkeyttä sekä kuvausta miten on perehtynyt aiheeseen ja suunnitelmaa aikataulun tasolla: työn aihe (alustava nimi), tarkoitus ja alustavat tutkimusongelmat/kehittämistehtävät, miksi työ on tärkeä ja mikä on sen yhteys työelämään sekä tiedot toimeksiantajasta ja yhteys /vastuuhenkilöstä (pohs213) miten on jo perehtynyt aiheeseen (kcis312). tutkielman ja produktion aiheet, aihevalinnan perustelut, keskeinen teoreettinen taustamateriaali sekä toteutuksen aikataulusuunnitelma (utluc25). Aiheen hyväksyminen vaihtelee yksiköittäin. Aiheen hyväksyy koulutusohjelman johtaja (ginne112), ainetiimit (pohs213) tai se tapahtuu aiheseminaarissa (kcis312ssa ja utluc25). Aiheen hyväksymisen yhteydessä nimetään ohjaavat opettajat ja usein myös vertaisopiskelija opponentiksi (utluc25, pohs213, kcis312). Aiheen valintaa kirjalliset opinnäytetyöohjeet kuvaavat eri tavoin, esimerkiksi on esitetty aiheen valinnan periaatteita ja hyvän aiheen kriteerejä/tunnuspiirteitä (utluc25). Yhdessä yksikössä vaaditaan aiheen hyväksymislomakkeen liitteeksi käsitekartan tekeminen (pohs213). Aiheen hyväksymisen jälkeen allekirjoitetaan työn tekijän, teettäjän ja Ammattikorkeakoulun välinen sopimus käsittäen palkkiot, kustannukset ja tekijänoikeudet. Sopimuksen tekoon löytyivät mallipohjat. Seminaarit rytmittävät ja ohjaavat sisällöllisesti opinnäytetyöskentelyä. Opinnäytetyöohjeiden mukaan kolmessa yksikössä opinnäytetyöprosessiin kuuluvat kolme seminaarikertaa (utluc25, kcis312 ja pohs213), joista kaksi ensimmäistä kuuluu suunnitteluvaiheeseen. Yhdessä yksikössä aloitusseminaari on aiheen valintaa ja täsmentämistä, väliseminaarissa opiskelija esittelee tutkimussuunnitelmansa ja perustelee tekemänsä valinnat sekä saa tutkimusluvan (utluc25). Tutkimussuunnitelmaa varten on strukturoitu lomake, jolla haetaan toteuttamislupa Toteutusvaiheessa kehittämistehtävän suorittaminen ja raportointi Tutkimus/toteutussuunnitelman hyväksymisen jälkeen on työskentelyn aika. 17

18 Vaihe on raakaa työtä, johon kuuluu tutkimusaineiston hankkiminen, sen tulkinta ja johtopäätösten teko. (utluc23) Yhden yksikön sisällysluettelon perusteella opinnäytetyöprosessista näytti puuttuvan kokonaan kehittämistehtävän tekeminen. Tosin sisällöllisesti ohjeistuksia tähän oli, joten kyseessä taisi olla tekninen virhe. Ohjeet opinnäytetyön kirjallisesta raportista Opinnäytetyön kirjallisen raportin rakenteen ja sisällön lisäksi raportin ulkoasuun, muotoseikkoihin, lähdeviittaustekniikkaan ja lähdeluettelon tekemiseen on opinnäytetyöohjeissa panostettu varsin runsaasti (0,5 18 sivua). Kuviossa 2 on yhteenveto kirjallisen raportin rakenteesta otsikointitasolla. Ohjeissa oli yhteisiä kohtia, mutta myös eroavuuksia. Yhden ohjeen otsikointi poikkesi selvästi muista (ginne112). projektimuotoinen päättötyö tutkimusta soveltavaa kansi / nimiösivu tiivistelmä alkulause / esipuhe sisällysluettelo merkkien selitykset / symboli ja termiluettelo johdanto kehittämistehtävä tutkimusluonteinen kirjallinen opinnäytetyö tutkielma kansi / nimiösivu tiivistelmä (abstract) sisällysluettelo johdanto vaatimusmäärittely teoria työn toteutus työmenetel mät tulokset testaus työn arviointi teoriatausta / viitekehys menetelmät kehittämistehtävän jäsennys kuvaus tehtävän suorittamisesta viitekehys; työn teoreettiset ja käytännölliset lähtökohdat tutkimusmenetelmät teoreettinen tausta tutkimusongelma(t) / kehittämistehtävä menetelmät tutkimuksen tekemisen kuvaus tulokset johtopäätökset yhteenveto/ pohdinta ginne112 aslla321 olla123 pohs213 utluc23 lähteet liitteet mahdolliset asia ja henkilöhakemistot taulukot ja kuvat Kuvio 2. Opinnäytetöiden sisällön rakenne eri opinnäytetyöohjeiden mukaan. 18

19 Opinnäytetyön kirjallisen raportin rakenteesta ja sisällöstä kuvataan mikä on kunkin osan (esim. sisällysluettelo, johdanto jne) tehtävä. Sisällysluettelosta ilmenee raportin jäsentely. Sen perusteella lukija saa yleiskuvan siitä, mitä raportti sisältää ja mikä on asioiden keskinäinen suhde (olla123). Ohjeet marginaaleista, riviväleistä, tekstityypeistä ja otsikoista ovat joko omina kohtinaan ohjeissa tai sisällytettynä kirjallisen osan ohjeisiin kirjasintyyppi Times new Roman, kirjasinkoko 12, Tiivistelmää kirjoittaessasi käytetään passiivin imperfektiä (esim. tutkittiin, todettiin). Kirjoittamisohjeita valotetaan esimerkkien avulla. Myös tulosten havainnollistamiseksi ja tiivistämiseksi ohjataan käyttämään taulukoita ja kuvia esimerkkien kera. Opinnäytetyöohjeiden kirjallisen osan useimmissa tarkastelemissani kirjoitusohjeissa suositaan ns. tieteellistä tyyliä (vältetään aktiivimuotoja ja suositaan passiivia). Tekijää ei suoranaisesti puhutella sinä muotoisella tekstillä, vaan todetaan että opinnäytetyön tekijä tekee sitä tai tätä. Johdanto johdattaa lukijan opinnäytetyön aiheeseen ja virittää lukijan kiinnostuksen. Johdannossa voidaan kuvata aihevalinnan taustaa, näkökulmaa sekä opinnäytetyön tarkoitusta ja tehtävää perusteluineen. Lisäksi opinnäytetyön tekijä voi perustella aiheensa ajankohtaisuutta ja tärkeyttä, sen hyötyä toimeksiantajalle, omalle ammattialalleen ja aiheen merkitystä omalle ammatilliselle kehitykselleen. Johdannossa ei esitetä yhteenvetoa koko työstä, vaan sitä varten on tiivistelmä. Johdantoon voi sisältyä lyhyt kirjallisuuskatsaus. (olla123.) Toisaalta puhuttelevampia ohjeita löytyy. Yhdessä ohjeessa herätellään tekijää henkilökohtaisempia kysymyksiä käyttäen. Johdanto antaa taustatiedot raporttiin perehtymiseen ja herättää lukijan mielenkiinnon työtä kohtaan. Johdannossa perustellaan: aihevalinta: miksi juuri minä juuri tästä aiheesta?, aiheen ajankohtaisuus ja tärkeys: miksi juuri tätä aihetta kannattaa tutkia? tutkimusidea ja näkökulma: mihin kysymykseen haen vastausta? tutkielman tarkoitus ja tehtävät: miksi tutkielma tehdään ja mihin sillä pyritään sekä millaista hyötyä siitä tulee olemaan työelämälle ja oman ammatillisuuden kehittymiselle? (utluc23.) Ohjeissa yhtä lukuun ottamatta ohjataan esittämään johtopäätökset tulosten jälkeen ennen pohdintaa. Pohdinnan /tulosten tarkastelun sisällön osalta kirjoitusohjeissa on

20 eroja. Kaikissa ohjeissa ei neuvota yhdistämään havaittuja/ saavutettuja tuloksia taustateoriaan. Ohjeissa ei ohjata tarkastelemaan työn mahdollisia virhelähteitä. Pohdinnassa opiskelija arvioi aihetta, opinnäytetyön suorittamista sekä eettisiä kysymyksiä, tehtyjen valintojen ja ratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta sekä omia oppimiskokemuksia ja uusia esiin tulleita kysymyksiä. Pohdinnassa opinnäytetyön tekijä esittää omia kannanottojaan ja näkemyksiään suhteessa kehittämistehtävään (olla123). Pohdinta on oivaltava synteesi, jossa saadut tulokset yhdistyvät taustateoriaan, produktioon ja oman ammattialan kysymyksiin. (utluc25). Tulosten tarkasteluosa on tärkeä osa raporttia. Tässä osassa yhdistetään tehdyn tutkimuksen tulokset/projektin tuotokset aikaisempaan tietoon eli tutkimusraportin alussa olevaan teoriaan. Tulosten/tuotosten pohjalta esitetään harkitut tulkinnat, päätelmät ja johtopäätökset. Työssä esitetään ehdotuksia jatkotutkimukseksi. (assla312) Valtaosassa ohjeista siis todetaan mitä tulee käsitellä tai sisällyttää tekstiin. Ohjeista löytyy tähän poikkeuskin: kysymysmuodossa esitetyt asiat puhuttelevat ja herättävät lukijaa miettimään, kehittelemään ja rakentamaan vastauksia eri tavalla kuin toteamus, että tätä ja tätä raportoidaan. Tulosten tarkastelussa tulee pohtia: Miten asetetut tutkimus/kehittämistehtävä onnistuttiin ratkaisemaan Mitä ja millaisia rajoituksia käytettyyn menetelmään liittyi Mitä uutta tietoa/ratkaisuja/käytäntöjä tutkimus toi esiin Missä määrin tulos on yleistettävissä Miten tulosta voidaan hyödyntää jatkossa Millaisia jatkohaasteita tutkimus/projekti nosti esiin? Toiminnallisen opinnäytetyön tekoon vähän ohjeita Toiminnallinen opinnäytetyön osalta kirjallisista ohjeista löytyi vähän neuvoja ja ohjeita. Yhdessä ohjeessa todettiin opinnäytteen määritelmä kohdassa kuvataitelijan koulutusohjelmassa opinnäytetyön olevan taiteellinen opin ja taidonnäytetyö (assla312). Toisessa ohjeessa todettiin opinnäytetyön toisen osan olevan produktio ja annettiin esimerkkejä siitä sekä todettiin että produktion teosta on oma ohjeensa, jossa määritettiin sen tavoitteet. Opinnäytetyö, (10 ov) rakentuu pääsääntöisesti kahdesta osasta: produktiosta (6 ov) ja kirjallisesta tutkielmasta (4 ov). Toteutettava produktio määräytyy suuntautumisalueen mukaan. Se voi olla esimerkiksi mobiili rock video, uuden ohjelmaformaatin kehittäminen, pilottiohjelman tekeminen, journalistinen tuote kuten tutkiva lehtireportaasi tai tvdokumentti, yrityksen visuaalisen ilmeen luominen, työkäytäntöjen kehittämiseen tähtäävä kyselytutkimus. Opinnäytetyö, 10 ov) rakentuu pääsääntöisesti kahdesta osasta: produktiosta (6 ov) ja kirjallisesta tutkielmasta (4 ov). Toteutettava produktio määräytyy 20

21 suuntautumisalueen mukaan. Se voi olla esimerkiksi mobiili rock video, uuden ohjelmaformaatin kehittäminen, pilottiohjelman tekeminen, journalistinen tuote kuten tutkiva lehtireportaasi tai tv dokumentti, yrityksen visuaalisen ilmeen luominen, työkäytäntöjen kehittämiseen tähtäävä kyselytutkimus. Lisäksi yhden yksikön (pohs213) ohjeiden liitemateriaalin Power Point esityksestä löytyi seuraava kuvaus, jonka lähteeksi osoitettiin Vilkka ja Airaksinen Mikä on toiminnallinen opinnäytetyö? tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järkeistämistä tai järjestämistä. (Vilkka ja Airaksinen, s. 9.) Tavoitteena on produkti, esim. näyttely, tapahtuma, ohjekirja, ohjeisto, opas, esine, tietokoneohjelmisto Tuloksena konkreettinen, useimmiten tekijänoikeuksien alainen tuotos. Lisäksi tuotetaan raportti, joka EI OLE TUTKIMUSRAPORTTI MUTTA TÄYTTÄÄ TUTKIMUSVIESTINNÄN VAATIMUKSET! Raportti sisältää prosessin dokumentoinnin ja prosessin arvioinnin Opinnäytetyön esittely ja palautekeskustelu Loppuseminaarissa opinnäytetyön tekijä esittelee työnsä: koko prosessin pääpainon ollessa tuloksissa ja pohdinnassa, saa kommentteja osallistujilta sekä alustavan arvioinnin opettajalta. Tämän jälkeen hän voi kirjoittaa kypsyysnäytteen Arviointivaihe Kaikissa opinnäytetyöohjeissa löytyi erikseen kohta arvioinnista, jossa todettiin arvioinnin merkityksestä, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä arvioinnin suorittamisesta. Missään ohjeessa ei kehotettu tutustumaan arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteita olivat opinnäytetyöntekijän toiminta ja yhteistyö opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa, oppimisprosessi ja sen kuvaaminen ja opinnäytetyö perusteluineen ja sen kirjallinen asu. Arvioinnin tärkein tehtävä on oppimisen tukeminen ja edistäminen. Opiskelun tuloksellisuus, oppimisprosessi, ohjauksen ja oppimisen suhteet sekä oman ammattialan kehittäminen ovat keskeisiä asioita opinnäytetyön arvioinnissa. Arviointi suoritetaan suhteessa opinnäytetyölle asetettuihin tavoitteisiin. Opinnäytetyön arviointi kohdentuu koko työskentelyprosessiin. Arvioinnissa kohteina ovat mm. perustelut, oman ajattelun kuvaaminen ja kriittisyys, oman oppimisprosessin arviointi ja hyödynnettävyyden pohtiminen. (olla123) 21

22 kohteet ovat aiheen valinta ja perustelut, yhteys produktioon; tutkimus/ kehittämistehtävän selkeys; käytettyjen teorialähteiden ja tutkimusaineiston monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus; tutkimusaineisto; aineiston tulkinta, tulokset ja päätelmät; pohdinta; oman toiminnan arviointi; kieli, tyyli, rakenne, annetuissa muoto ohjeissa pitäytyminen; prosessiin liittyvä suunnittelu ja sen dokumentointi sekä ohjauksen käyttö ja opinnäytetyön esittely seminaareissa. (utluc23) Arvioinnin esittämispaikka vaihteli ollen yleiskuvauksena heti ensimmäisellä sivulla. Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla K 5 T 1. Produktio osa muodostaa arvosanasta 60 prosenttia ja kirjallinen osio 40 prosenttia. Lisäksi arvioinnin toteutus tasokriteereineen kuvataan ohjeessa kirjallisesta tutkielmasta. (utluc23.) Tai arviointi oli kuvattu ohjeen lopussa ennen opinnäytetyökilpailua ja lähdeluetteloa, vaikka arvioinnin todetaan jatkuvan läpi prosessin. Lisäksi esitetään prosessin ja valmiin työn arviointikohteet avainsanojen avulla (aslla312). Arviointivaihe jatkuu läpi koko prosessin. Ohjaustilanteissa ja seminaareissa arvioidaan opinnäytetyössä tehtyjä ratkaisuja ja annetaan palautetta. Prosessin ja valmiin työn arviointikriteerit esitellään kohdassa Prosessin osalta arviointikohteina ovat projektin hallinta (aikatauluissa pysyminen, yhteistyö asiakkaan ja ohjaajan kanssa) sekä seminaariosallistuminen (tiedonhallinta ja käytännön osaaminen, aktiivisuus). (aslla321.) Valmiin työn kriteerit esitetään kuitenkin pelkästään avainsanojen avulla esim. aiheen valinta merkittävyys, vaativuus, ongelman rajaus (aslla321). Yhdessä ohjeessa on kuvattu seuraamukset arvosanaan mikäli opinnäytetyö ei valmistu aikataulutetusti. Yleisaikataulun mukaiseen eräpäivään mennessä valmistuneen työn arvosana muodostuu kolmesta pääosasta painotettuna likimäärin seuraavasti: projektin hoito (työn hankinta, projektisuunnitelman laatiminen, yhteistyö, työpäiväkirja, raportointi) 20 %, työn sisältö (mm. aiheen vaativuus, tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen, ja johtopäätökset, dokumentin ulkoasu) 70 % ja esittely (suullinen esitys, esityksen jäsentely, esitysaineisto) 10 %. Myöhästyneen työn arvosanaa voidaan alentaa yhdellä sanallisella arvosanalla. (ginne112.) Lisäksi ohjeet sisälsivät tiedon arviointiaikataulusta ja arvioijista, joihin kuului vaihtelevasti yksi opettaja tai enimmillään opettaja(t), työelämän edustaja, itse opinnäytetyöntekijä, seminaareissa toimineet opponentit ja vertaisryhmä. 22

23 Lopullinen arviointi tehdään kirjallisessa muodossa kolmen viikon kuluessa seminaarista. Kirjallinen arviointi liitetään sidottavan tutkielman kirjastokappaleen liitteeksi. (utluc25.) Arvioinnin suorittajina on ohjaava opettaja kuultuaan mahdollisesti myös työn teettäjää. Opinnäytetyön arvioi yksi tai useampi opettaja, ja arviointi voidaan pyytää myös toimeksiantajan edustajalta. Myös opiskelijan arvioi itse opinnäytetyöprosessiaan. (olla123.) Taulukossa 1 on koottuna esimerkkinä aiheen valintaan liittyneet arvosanojen mukaiset arviointikriteerit, jotka esitettiin kolmen yksikön opinnäytetyöohjeissa (pohs213, kcis312, utluc23). Kriteerit ovat laadullisia. Aiheen valinta oli ainut selkeästi samaksi määritetty kriteeri näissä ohjeissa. Muuten arviointikohteissa oli eroavuuksia. Muissa ohjeissa kerrotaan vain arvioinnin kohteet, esimerkiksi aiheen valinnan osalta kohteena ovat ajankohtaisuus ja yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja opiskelijan ammatillisiin tavoitteisiin. (olla123.) Talukko 1. Arviointikriteerit aiheen valinnan osalta koottuna kolmen eri koulutusyksikön ohjeista. KRITEERI Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Aiheen valinta pohs213 kcis312 utluc25 Aihe huonosti rajattu, menettänyt ajankohtaisuutensa tms. Opinnäytetyön aihe on opiskelijan ammattialaan kuuluva. Opiskelija perustelee aiheensa valinnan ammatillisen kehittymisen kannalta suppeasti. Tyydyttävä 1: Aihe on huonosti perusteltu tai sen yhteys produktioon on heikko. Työllä ei ole käytännön merkitystä alan kehittämiseen Alalle tyypillinen kehittämis tai tutkimustehtävä, josta on käytännön hyötyä Opinnäytetyön aihe on tärkeä opiskelijan oman ammattialan kannalta. Opiskelija perustelee aiheensa valintaa ammatillisen kehittymisen kannalta. Hyvä 3: Aihe on perusteltu ja sillä on selkeä yhteys produktioosaan ja alan kehittämiseen. Omaperäinen, luova, haasteellinen, alaa kehittävä aihe Aihe on ajankohtainen ja tärkeä opiskelijan oman ammattialan kannalta. Opiskelija perustelee aiheensa valinnan oman ammatillisen kehittymisen kannalta hyvin. Kiitettävä 5: Tutkimuksen/ kehittämistehtävän aihe on selvästi tavanomaista vaativampi, itsenäisesti valittu ja merkittävä alan kehittämisen kannalta. Sillä on selkeä yhteys produktioon. 23

24 Itsearviointi keinona metakognitiivisten ja reflektointitaitojen lisäämisessä Useimpien opinnäytetyöohjeiden mukaan opiskelijalta vaaditaan arviointivaiheessa itsearviointilomakkeen täyttäminen. Itsearviointilomaketta täyttäessään oppija joutuu reflektoimaan omaa osaamistaan (tietojaan ja taitojaan) sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja opinnäytetyötään. mitä koulutuksen aikana oppimiasi valmiuksia käytit hyväksesi, missä määrin opinnäytetyö lisäsi ammatillisia valmiuksiasi, mitä uutta opit, miten ja miksi? miten yhteistoiminta onnistui, miten selvisit ongelmanratkaisutilanteista, mitkä ovat työsi ansiot ja puutteet ja minkä arvosana annat työllesi, miksi? (olla123, pohs213, kcis312, utluc23.) Arvioinnin menetelmäksi mainitaan oppimispäiväkirja. Opiskelijan itsearviointi ja mahdollinen opinnäytetyöntekijän päiväkirja ovat osa prosessiarviointia. (olla123.) Myös toisen ohjeen arviointikohdassa (ginne112) mainitaan työpäiväkirja sen tarkemmin erittelemättä arviointikriteerejä. Oppimispäiväkirjan pitämisestä todetaan Opiskelijan on hyvä pitää riittävän yksityiskohtaista työpäiväkirjaa. (olla 123). Ainoastaan yhdessä ohjeessa on tarkempia ohjeita oppimispäiväkirjan sisällöstä opinnäytetyöprosessiin ja yleisesti eri oppimistilanteisiin sen ulkoasun kriteerien ohella. Kaikkien opiskelijoiden tulisi pitää tutkimus /projektipäiväkirjaa. Se sisältää päivittäiset muistiinpanot ja merkinnät. Päiväkirjan on hyvä olla sidottu muistikirja (ei irtolehtikansio); sivun koko on A4. Opinnäytetyön arvioinnissa ei ole oleellista vain tulos, vaan myös prosessi, joka on johtanut siihen. Päiväkirja auttaa prosessin muistamista ja ratkaisujen arviointia.... muistiinpanojen ja mielipiteiden kirjaamiseen esimerkiksi luetusta kirjallisuudesta, suunnitelluista tai tehdyistä työvaiheista, yhteenvedoista keskusteluista ohjaajien kanssa, raakamateriaalin luetteloista, prosessin tuloksista, tehdyistä havainnoista, heränneistä kysymyksistä, johtopäätöksistä jne....päiväkirja sisältää asiasisältöjen lisäksi omia ajatuksia, kommentteja, vertailua. Opettaja voi tehdä myös kysymyksiä, joihin herää tarve etsiä vastauksia esimerkiksi luennon tai seminaarin pohjalta. Kysymykset koskevat opiskelijan tietoja, sovelluksia ja omia kannanottoja.... esimerkiksi 1. Mitä asioita tunnilla/seminaarissa käsiteltiin? 2. Mitkä olivat tärkeimmät oppimiskokemukset? 3. Mitä eväitä sait opinnäytetyön tekemiseen?...opinnäytetyön työsuunnitelma ja sen toteutuminen 24

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Opinnäytetöiden kehittäminen Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 29.9.2005

Opinnäytetöiden kehittäminen Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 29.9.2005 1 Opinnäytetöiden kehittäminen Työpaperi Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 29.9.2005 Teemaryhmien osallistujille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön nykytila Työpaperin tausta ja tavoite Opinnäytetöiden

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehto D:ssä opiskelija harjoittelee omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa. Opetusharjoittelun

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT

OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketalous ja matkailu OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT Jokaisen koulutusohjelman opinnäytetyöhön liittyy Liiketoiminta ja kulttuuri Porissa kaksi

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006

OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet HANKEKUVAUS Hyväksytty ohjausryhmässä 31.8.2004 Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma

Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma Prosessi -produkti Opinnäyte prosessi p r o d u k t i aiheen valinta esitys Lopetus

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

368 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

368 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 368 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia Avainasiat tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet Avainasiat omassa toiminnassasi Vahvuutesi

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot