Oppimistehtävien suoritusohjeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimistehtävien suoritusohjeet"

Transkriptio

1

2 Sisällys 1 Ohjeen tarkoitus 2 Yleisohje kirjallisten suoritusten sivumäärästä 3 Essee 3.1 Mikä on essee? 3.2 Esseen kirjoittaminen 3.3 Esseen ulkoasu 4 Raportti 4.1 Mikä on raportti? 4.2 Raportin rakenne 4.3 Raportin ulkoasu 5 Lukupiiri 5.1 Mikä on lukupiiri? 5.2 Lukupiiriin valmistautuminen ja sen toteuttaminen 5.3 Lukupiirin pöytäkirja 6 Oppimispäiväkirja 6.1 Mikä on oppimispäiväkirja? 6.2 Oppimispäiväkirjan laatiminen 6.3 Oppimispäiväkirjan ulkoasu 7 Referaatti 7.1 Mikä on referaatti? 7.2 Referaatin laatiminen 7.3 Referaatin ulkoasu 8 Kirjallisten oppimistehtävien palautus 9 Muut oppimisen osoittamisen keinot Lähteet

3 1 Ohjeen tarkoitus Tällä ohjeella määritellään, miten opiskelijat suorittavat Humakissa erilaisia, oppimistehtäviä. Nämä tehtävät voivat olla esseitä, raportteja, lukupiirin pöytäkirjoja, oppimispäiväkirjoja, referaatteja tai muita tuotoksia. Pääpaino on erilaisten kirjallisten opintosuoritusten ohjeistamisessa. Luvussa 9 kuvataan myös muiden mahdollisten suorittamista ja niiden ohjeita. Opinnäytetyöstä sekä harjoittelun ja projektioppimisen raporteista on olemassa omat erilliset ohjeensa ja joihin opiskelija voi saada tarkemmat ohjeet opintojaksosta vastaavalta lehtorilta. 2 Yleisohje kirjallisten suoritusten sivumäärästä sivumäärät tarkoittavat aina varsinaista tekstiosuutta, jonka lisäksi ovat kansisivu, lähdeluettelo ja mahdolliset liitteet sivumäärä on 3-4 sivua / opintopiste kaikissa kirjallisissa suoritusmuodoissa (kts. Opinnäytetyöoppaan mukainen tekstin muotoilun ohjeistus) opettaja voi antaa halutessaan ohjeeksi tästä poikkeavan sivumäärän. poikkeaminen tulee aina perustella. Perusteena voi olla esimerkiksi opintojakson oppimistavoitteiden saavuttamiseen, sen sisältöihin tai suorituksen erityiseen muotoon tai laatuun liittyvä syy. 3 Essee 3.1 Mikä on essee? Esseellä tarkoitetaan lähdemateriaaliin perustuvaa kirjoitelmaa, jossa paneudutaan tiettyyn aiheeseen. Tätä aihetta pohditaan kriittisesti ja jäsennellysti. Essee kirjoitetaan asiatyylillä tai tieteellisellä asiatyylillä. Tieteellisen artikkelin tavoin myös esseessä tulee käyttää lähdeviitteitä. Esseessä ovat keskeistä kirjoittajan omat pohdinnat. Pelkkä lähdetekstien esittely ja referointi ei ole riittävää. Omien näkemysten esittäminen ei tarkoita vain mielipiteiden esittämistä, vaan tärkeätä on, että aihetta käsitellään huolellisesti perustellen, argumentoivalla ja pohdiskelevalla otteella ja että asioiden esittäminen muodostaa loogisen rakenteen. Argumentointiin kuuluu lähdekirjallisuuteen perustuvan oman tulkinnan esittäminen tarkasteltavasta ilmiöstä.

4 Essee on hyvä aloittaa lyhyellä johdannolla, jossa ytimekkäästi ja kiinnostavalla tavalla pyritään viemään lukija suoraan esseen aiheeseen. Johdannon jälkeen tulee käsittelyosa, jossa aihetta käsitellään esseen tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla (asioiden esittely, määrittelyt, analysoinnit, vertailut, kommentoinnit, kriittiset pohdinnat, tulkinnat ym.). Käsittelyn osat voidaan erottaa toisistaan otsikoilla, joiden tulee kuvata osuvasti käsiteltyä jaksoa. Väliotsikoita ei kuitenkaan tarvitse käyttää lyhyissä töissä. Niin sanottujen ranskalaisten viivojen käyttö ei kuulu esseeseen. Esseen lopetus sisältää tiivistyksiä, arviointeja ja johtopäätöksiä. Lopetuksessa voidaan myös esittää uusia kysymyksiä jatkopohdintoja varten. 3.2 Esseen kirjoittaminen * Selvitä, mitä työltä edellytetään: esimerkiksi sivumäärä ja käytettävä kirjallisuus tai muu mahdollinen lisämateriaali. Perehdy kirjallisuuteen hyvissä ajoin. *Mieti, mikä on esseen tarkoitus ja kuka on sen lukija: tämä määrittää esseen sisältöä, muotoa, termejä, käsittelytapaa jne. * Usein esseelle annetaan valmiiksi tietty aihe tai aihevalikoima. Jos valmista otsikkoa ei anneta, koeta löytää sopiva aihe jostain itsellesi tutusta tai mielenkiintoisesta teemasta. * Suunnittele ajankäyttösi. Essee tulee jättää tiettynä määräpäivänä. * Aloita lukeminen ja tee muistiinpanoja. Kirjaa ylös kysymyksiä, mielipiteitäsi ja näkemyksiäsi asiasta. Muodostaa jonkinlainen kokonaiskuva aiheesta. * Suunnittele runko tai sisällysluettelo työllesi ja valitse näkökulma. * Rajaa aiheesi hyvin. On parempi perehtyä kapeaan, rajattuun aiheeseen kuin raapaista pintaa laajasta aiheesta. Aihe voi myös tarkentuu usein vielä kirjallisuuteen tutustumisen myötä. * Aloita kirjoittaminen mahdollisimman pian. Aloita siitä, mikä tuntuu helpoimmalta /tärkeimmältä / mielenkiintoisimmalta. Tekstiä ei tarvitse kirjoittaa suoraan alusta loppuun eikä kerralla valmiiksi. Esimerkiksi johdannon voit kirjoittaa vaikkapa viimeiseksi. * Käytä lähdekirjallisuutta apuna, mutta älä siirrä tekstiä työhösi suoraan kirjoista, vaan koeta esittää asia omin sanoin. Mainitse tekstissä, ketä tai keiden tekstiä, ideoita tai ajatuksia käytät lähdeviitemerkinnöillä (kts. Opinnäytetyöoppaan lähdeviitemerkinnän ohjeistus) https://wiki.humak.fi/pages/viewpage.action?pageid= * Muokkaa vähitellen tekstiä ja kirjoita uusia versioita. Jos mahdollista, pyydä vaikkapa ystävääsi lukemaan ja kommentoimaan tekstiäsi. Kirjoita lukijalle.

5 * Tarkastele esseetä kokonaisuutena: onko otsikkosi osuva työn sisältöön nähden, vastaatko olennaisiin kysymyksiin, onko työssäsi selkeä linja (punainen lanka) läpi koko työn? * Tee esseen loppuun lähdeluettelo ja merkitse siihen aakkosjärjestykseen kaikki käyttämäsi lähteet (kts. Opinnäytetyöoppaan ohjeistus lähdeluettelon laatimisesta) * Kun työsi on valmis, lue se vielä ajatuksella läpi ja korjaa mahdolliset muotovirheet ja kieliasu. Palauta essee määräpäivään mennessä. 3.3 Esseen ulkoasu Esseessä käytetään yhdenmukaista kansisivua. Tämä tehdään Humakin opinnäytetyön mallikansisivun mukaisesti. https://wiki.humak.fi/pages/viewpage.action?pageid= Esseen ulkoasu noudattaa seuraavia ohjeita: 1. Merkitse esseen kansisivulle seuraavat tiedot: * esseen otsikko * opintojakson nimi ja mahdollinen jakson numero * arvioitsijan (opintojaksovastaavan) nimi * oma nimi * kampus * päiväys 2. Laadi viimeiselle sivulle lähdeluettelo (kts. Opinnäytetyöoppaan ohjeistus lähdeluettelon laatimisesta) 3. Merkitse lähdeviitteet huolellisesti tekstiin (kts. Opinnäytetyöoppaan ohjeistus lähdeviitteiden merkitsemisestä) 4. Tekstin muotoilu ja asetukset Tekstin muotoilussa ja asetuksissa noudatetaan seuraavia Opinnäytetyöoppaan mukaisia ohjeita: * ylä- ja alamarginaali 2,5 cm * vasen marginaali 3 cm ja oikea marginaali 2 cm * riviväli 1,5 * kirjasinlaji Arial * kirjasinkoko 12 * teksti tavutetaan ja molemmat reunat tasataan * kappaleet erotetaan toisistaan jättämällä niiden väliin yksi tyhjä rivi

6 * sivunumerointi sivun oikeaan ylälaitaan. Sivunumerointi alkaa ensimmäiseltä tekstisivulta, mutta ensimmäiselle tekstisivulle ei merkitä sivunumeroa näkyviin, vaan merkitseminen alkaa vasta toiselta tekstisivulta. * lähdeluettelo ja liitteet aloitetaan aina omalta sivulta * laadi sisällysluettelo, mikäli esseen pituus on 10 sivua tai sen yli 4 Raportti 4.1 Mikä on raportti? Kontaktiopetukseen, itsenäiseen työskentelyyn sisältyvä raportti on selonteko, tilannekatsaus tai laajahko tutkimusaineiston esittely toimenpidesuosituksineen. Erilaiset raportit vaativat erilaista valmistautumista. Kontaktiopetukseen ja itsenäiseen työskentelyyn integroituva raportti eroaa esimerkiksi harjoittelun, projektioppimisen tai opinnäytetyön raporteista. Yleensä raportti on selvityksen ja muistion kaltainen asiakielinen tuotos. Käytännössä raportin sisältö ja muoto vaihtelevat tilanteen mukaan. Raportin tehtävä ja käyttö määräävät, kuinka tarkkaan ja tiedot ilmaistaan ja millaisia asioita painotetaan. Yleensä raportin avulla selostetaan objektiivisesti ja luotettavasti tehtyä työtä jälkikäteen. Raportointi on lyhyesti ilmaistuna tehdyn työn kokoamista. Raportin avulla dokumentoidaan tietoja, jotka välitetään eteenpäin. Raportointi on keino esimerkiksi ilmoittaa tapahtuneesta, kontrolloida tilannetta, velvoittaa toimenpiteisiin ja/tai ohjata toimintaa tiettyyn suuntaan. Kun kirjoitat raporttia, mieti kenelle kirjoitat eli kuka on lukijana sekä mitkä ovat raportin tavoitteet. Raportin tavoitteena on antaa tietoa esimerkiksi jonkin toiminnan kehittämiseksi tai päätöksenteon pohjaksi. Tämän vuoksi raportoinnille on tyypillistä suunnitelmallisuus ja nopeus. 4.2 Raportin rakenne Raportissa koostuu yleensä neljästä eri osiosta: johdanto, havainto-osa, päätelmäosio ja ehdotusosio. Ohessa on kuvattu lyhyesti kuhunkin osioon liittyviä tärkeitä asioita. 1 Johdanto * Mikä oli tehtävä? * Miksi tehtävä suoritettiin? * Aihe, paikka, aika, kesto, tekijä yms. dokumentoiva tieto 2 Havainto-osio

7 * Mitä ja miten tehtiin? * Mitä tuloksia saatiin? * Tehtävänanto, tavoitteet, tarvittava taustatieto, menetelmät, toimintatavat, tulokset jne. 3 Päätelmäosio *Mitä tuloksista voidaan päätellä? 4 Ehdotusosio *Kehitysehdotukset, arvioiva tieto jne. * Mitä on tehtävä? Raportointia varten tarvitset muistiinpanoja prosessista, joten kerää muistiin tiedot keskusteluista, päätöksistä, suunnitelmista, luetusta lähdekirjallisuudesta jne. Pidä päiväkirjaa tai kirjoita muistiot yhteisistä tapaamisista. Raportti on ilmaisultaan tiivis ja olennaiseen keskittyvä kirjallinen tuotos, joka on johdonmukainen, katsauksenomainen ja kattava. Raportissa käytettävä kieli on selostavaa asiatyyliä, jota voidaan luonnehtia neutraaliksi, selväksi, tiiviiksi, tarkaksi ja täsmälliseksi, havainnolliseksi ja ymmärrettäväksi. Asioiden havainnollistamiseksi voit käyttää taulukoita, kuvioita, luetelmia yms. 4.3 Raportin ulkoasu Noudata esseen kirjoittamisen ja Opinnäytetyöoppaan ohjeita. 5 Lukupiiri 5.1 Mikä on lukupiiri? Lukupiiri tarkoittaa pienryhmää, joka yhdessä perehtyy opiskeltavaan kirjallisuuteen tai muuhun materiaaliin. Opiskelutapoina ovat ryhmän jäsenten tekemät kirjalliset alustukset, niihin liittyvät keskustelut sekä alustusten ja keskustelujen pohjalta tuotetut kirjalliset muistiot. Opettaja ottaa vastaan työskentelyn pohjalta syntyvän kirjallisen tuotoksen mutta hän ei osallistu lukupiiritapaamisiin. Lukupiiritoiminta on erinomainen työskentelyväline erityisesti silloin, kun halutaan pohtia syvällisemmin kirjatiedon esiin nostamia näkökulmia. Lukupiirissä osallistujat voivat kuvailla aihetta syventäviä ja tarkentavia omia kokemuksiaan, tulkita kirjassa esitettyjä teorioita, väitellä kirjoissa esiin tulleista näkökulmista jne. Tavoitteena on siis yksinkertaisesti luetun tekstin

8 ymmärtämisen syventäminen. Lukupiiritoiminnan avulla vältetään näin myös mekaanista tiedon pänttäämistä ja kopioimista. Opiskelijat muodostavat 2-5 hengen pienryhmän. Ryhmä kokoontuu ja sopii käsiteltävistä kirjoista tai muista aineistoista, aikatauluista ja tapaamispaikoista. Nämä tiedot samoin kuin ryhmän jäsenten perustiedot (nimi, koulutusohjelma ja kampus, yhteystiedot) kirjataan työsuunnitelmaan. Työsuunnitelmasta tulee ilmetä perustietojen lisäksi: * aikataulu ja kunkin kokoontumisen aihe * puheenjohtajan eli alustuksen pitäjän nimi kussakin kokoontumisessa * sihteerin eli keskustelun pääpiirteet muistiin kirjanneen henkilön nimi kussakin kokoontumisessa * lukupiirin kesto 5.2 Lukupiiriin valmistautuminen ja sen toteuttaminen Lukupiiriin valmistaudutaan siten, että jokainen jäsen perehtyy lukupiirissä käsiteltävään kirjaan/käsiteltäviin kirjoihin/aineistoihin huolellisesti ja miettii samalla, millaisia esitettyjä asioita hän haluaa nostaa esille lukupiirissä. Erityisesti kannattaa keskittyä kohtiin, joita ei ole ymmärtänyt, joista on eri mieltä tai ilmiöihin, joista haluaa kuulla toisten lukupiiriläisten omia kokemuksia tai mielipiteitä. Jokainen kirjoittaa omasta teoksestaan tai sen osasta alustuksen annettujen ohjeiden ja laaditun työskentelysuunnitelman mukaisesti. Lukupiirin toteuttamiselle on useita eri vaihtoehtoja. Niitä voidaan soveltaa osallistujien, tilanteen ja aiheen mukaan. Lukupiiriä voidaan toteuttaa joko niin, että kaikki perehtyvät samaan teokseen/aineistoon tai sitten yhteisenä on pelkkä aihe ja ryhmän jäsenet ovat tutustuneet aiheeseen erilaisten lähdemateriaalien kautta. Jokainen ryhmäläinen toimii vuorollaan puheenjohtajana eli tekee alustuksen valitusta kirjasta/lähdemateriaalista ja toimittaa sen ryhmän jäsenille hyvissä ajoin ennen lukupiirin kokoontumista. Jokainen toimii myös vuorollaan sihteerinä eli kirjoittaa muistion alustuksen jälkeen käydystä keskustelusta. Puheenjohtajana ja sihteerinä voi toimia sama henkilö, mikäli se on kokonaisuuden kannalta järkevin toimintatapa. Toimintatavan valintaan vaikuttaa mm. se, otetaanko tuotos vastaan yksilö- vai ryhmäsuorituksena. Vaihtoehto 1 Lukupiirin jäsenet lukevat kaikki saman kirjan/aineiston. Jokainen tekee siitä kirjallisen esittelyn siten, että aluksi kuvataan lyhyesti aineiston keskeisin sisältö. Sen jälkeen tuodaan esille omasta mielestä aineiston merkittävin ajatus; sellainen asia, joka herätti lukijassa erityistä mielenkiintoa ja uusia ajatuksia tai toiminnan malleja.

9 Esittely laaditaan miniä-kieliseen muotoon, sen tulee olla aineiston kirjoittajan ja lukijan välistä tiivistettyä vuoropuhelua. Tarkoituksena on kytkeä aineiston keskeisin sanoma oman toiminnan todellisuuteen. Näin ollen tekstissä tulee esiintyä myös lukijan omaa kokemuksellista tietoa ja ajattelua. Esittely ei saa olla aineistoa toistava referaatti. Lukupiirissä kirjoittajan alustuksen jälkeen lukupiirin jäsenet käyvät alustajan esille nostamasta ilmiöstä dialogista keskustelua. Puheenjohtajana toimivan alustajan tehtävänä on rajata keskustelu käsiteltävään teemaan ja luoda keskusteluun jatkuvuutta. Puheenjohtajan on myös pyrittävä siihen, että kaikki osallistuvat keskusteluun. Oleellista keskustelussa on pitäytyä mahdollisimman hyvin käsiteltävässä aiheessa. Lukupiirille valitaan sihteeri, joka kirjoittaa 2-3 sivun mittaisen muistion aiheesta käydystä keskustelusta. Muistioon kirjataan olennaiset keskustelun teemat, ratkaisemattomat ongelmat, uudet ideat, erilaiset näkökulmat jne. Keskustelua ei ole tarpeen kirjata yksittäisten henkilöiden kommenttien tasolla, vaan oleellista on raportoida keskustelluista teemoista ja johtopäätöksistä yhteenvedonomaisesti. Jokaista esittelyä varten pidetään erillinen lukupiiri ja jokainen lukupiirin jäsen toimii vuorollaan sekä alustajana että sihteerinä. Jokaisen opiskelijan tuotoksena on siis miniä-kielinen alustus sekä yksi lukupiirissä käydyn keskustelun muistio. Vaihtoehto 2 Lukupiiri käsittelee yhtä, yhteisesti kiinnostavaa suhteellisen rajattua aihetta. Kukin lukupiirin jäsen perehtyy aihetta koskettelevan eri kirjaan/aineistoon. Muutoin lukupiirin ohjeet ovat samat kuin edellä. 5.3 Lukupiirin pöytäkirja Lukupiirin keskustelusta pidetään pöytäkirjaa, jonka sihteeri kirjoittaa. Pöytäkirjaan tulevat seuraavat taustatiedot: *aihe, keitä oli läsnä, tapaamisen kestoaika Tämän jälkeen pöytäkirjaan kirjataan käydyn keskustelun yleinen kulku, sen teemat ja pääkohdat, mitkä kysymykset ja ongelmat jäivät ratkaisematta, mistä asioista oltiin erimieltä, mistä samaa mieltä, miten mielipiteitä perusteltiin ja konkretisoitiin jne. Pöytäkirjasta tulee myös käydä ilmi se, että käsiteltävään aineistoon on perehdytty. Kaikki lukupiirin aineistot (alustukset, pöytäkirjat, itsearvioinnit lukupiirin toiminnasta) palautetaan yhtenä lukupiiriraporttina opintojaksovastaavalle.

10 6 Oppimispäiväkirja 6.1 Mikä on oppimispäiväkirja? Oppimispäiväkirja on oman oppimisen arvioinnin ja kehittämisen väline. Oppimispäiväkirjan avulla opiskelija kuvaa omaa kokemusmaailmaansa, mikä tukee hänen persoonallista kasvuaan ja auttaa tunnistamaan oppimiseen liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia. Oppimispäiväkirjalla tuetaan opiskelijan itseohjautuvuutta ja -arviointia. Oppimispäiväkirja edistää opiskelijan reflektointia siitä, mitä ja miten hän on oppinut. Se antaa myös tietoja opintojen edistymisestä ja sitä kautta rohkaisee ja motivoi opiskelijaa. Se toimii myös käsitteiden, asioiden ja teorioiden selkiyttäjänä. Oppimispäiväkirja on kuullun, keskustellun, luetun tai koetun peilaamista omaan tietämykseen, näkemykseen. Siihen kuuluu kyseenalaistaminen, pohdinta, kysymysten tekeminen ja vastausten etsiminen. Oppimispäiväkirja ei ole referaatti tai tiivistelmä esimerkiksi luentojen aiheista ja sisällöistä. 6.2 Oppimispäiväkirjan laatiminen Oppimispäiväkirjan tekemisen voit aloittaa ennen luentoa/seminaaria/opintovierailua/muuta oppimistilannetta pohtimalla seuraavia kysymyksiä: * Millaisia ennakkokäsityksiä sinulla on? * Mitä odotat? Oppimispäiväkirjan laatiminen on prosessiluonteista, joten teksti muotoutuu oppimisprosessin edetessä ja oman ajattelun syventymisen ja jäsentymisen myötä. Oppimispäiväkirja on syytä laatia mahdollisimman pian oppimistilanteen jälkeen. Oppimispäiväkirja on jäsennelty kirjallinen kokonaisuus. Vaikka sen muoto onkin vapaa, suositeltavaa on käyttää tekstissä kappalejakoa ja otsikoita. Oppimispäiväkirja aloitetaan lyhyellä johdannolla, jossa tuodaan esille oppimistilanteen taustatiedot eli aika, paikka, järjestäjä, tavoitteet, mahdolliset kohderyhmät jne. Johdannossa tulee myös kuvata ytimekkäästi

11 oppimistilanteen toteutuminen eli tehdä yleisarviota sen onnistumisesta, keskusteluista, osallistujista jne. Johdannon jälkeen tulee varsinainen oppimispäiväkirjaosuus, jossa tulee kirjoittaa ytimekkäästi oppimistilanteen sisällöllisestä annista ja myös käydyistä keskusteluista. Sisällön arviointien tulee olla kriittisiä ja täydentäviä ja niihin voi sisällyttää niin omia kuin muista lähteistä peräisin olevia ajatuksia. Laadinnassa auttavat seuraavat kysymykset: * Mitkä olivat ydinasioita eli tärkeitä sisältöjä? * Mitkä asiat korostuivat keskusteluissa? * Mikä oli mielestäsi merkittävintä? Miksi? * Mitä opit? * Muuttuivatko tähänastiset käsityksesi asioista? Miten? * Mitä et oikein ymmärtänyt? Miksi? * Miten voit hyödyntää saamaasi tietoja ja mielipiteitä? Oppimispäiväkirja päättyy analyyttiseen pohdintaan oppimistilanteen sisällöstä ja omasta oppimisesta: * Mikä oli kokonaisanti? * Oliko hyötyä opintojen kannalta? Miten? * Mitä haluaisit oppia lisää? Oppimispäiväkirjan suorittamisessa yksi opintopiste käsittää 4-6 seminaarituntia, jolloin päiväkirjan laajuus on 3-4 raportointisivua. 6.3 Oppimispäiväkirjan ulkoasu Noudata esseen kirjoittamisen ja Opinnäytetyöoppaan ohjeita. Jos oppimispäiväkirja perustuu seminaariin tai vastaavaan, liitteeksi tulee tämän ohjelma. 7 Referaatti 7.1 Mikä on referaatti? Latinaksi referoi tarkoittaa suunnilleen "kerron kerrotun uudelleen". Referaatin tarkoituksena on selostaa alkuperäisteksti mutta lyhyemmässä muodossa. Referaatin tarkoituksena on tiiviisti kertoa, mitä referoidussa kirjassa tai artikkelissa esitettiin. Sen pitää siis tarkasti, selkeästi sekä tiiviisti esittää kohteen sisältö. Ensisijaista on, että se on uskollinen alkuperäistekstille. Lisäksi

12 on kuitenkin aina parempi, jos referaatin tekijä pystyy kommentoimaan ja pohtimaan alkuperäistekstiä. (Miten teen referaatin? 2011.) 7.2 Referaatin laatiminen 1. Selvitä, mikä on alkutekstin tavoite ja tyylilaji (tiedottaminen, vaikuttaminen, viihdyttäminen), kirjoittaja, julkaisuaika ja -paikka. 2. Lue teksti ensin silmäillen, sitten sanatarkasti Laadi muistiinpanot/miellekartta omin sanoin. 3. Etsi tekstin keskeinen sisältö Mikä on tekstin idea, mitkä ovat olennaiset asiat? Mitä tai mitkä ovat pääkäsite, alakäsitteet, asioiden väliset suhteet? 4. Laadi omasanainen, ehyt tekstikokonaisuus Merkitse lähdetiedot referaattisi alkuun tai loppuun. Kirjoita alkuun referaatin aihe (esim. Matti Möttönen käsittelee artikkelissaan...). Viittaile sopivissa kohdissa alkutekstiin. Muista, että lukijalla ei ole pohjatekstiä. Voit muuttaa järjestystä ja rakennetta. Laadi omat väliotsikot, jos on tarpeen. Käytä suoria lainauksia harkiten. Tavoitteena on selostaa alkuperäisen tekstin ydintieto lukijalle. 5. Tarkista lopuksi tekstisi Onko sisältö vastaava kuin alkutekstissä? Entäpä keskeiset käsitteet ja tekstin tyyli? Muodostavatko johdanto, kehittely ja yhteenveto johdonmukaisen kokonaisuuden? Ovatko siirtymät kappaleesta toiseen mielekkäät? Ovatko lauserakenteet selkeitä ja yksiselitteisiä? Onko oikeinkirjoituksessa, esimerkiksi yhdyssanoissa tai välimerkeissä, huomauttamista? (Lemmetyinen 2010.) 7.3 Referaatin ulkoasu Noudata esseen kirjoittamisen ja Opinnäytetyöoppaan ohjeita. 8 Kirjallisten oppimistehtävien palautus

13 Kaikki kirjalliset oppimistehtävät palautetaan samalla tavalla eli opintojaksovastaavalle HumakProssa opintojakson dokumentteihin liitetiedostona tai opintojaksovastaavan muiden ohjeiden mukaisesti. 9 Muut oppimisen osoittamisen keinot Perinteisten kirjallisten oppimistehtävien lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa oppimisensa muilla opettajan kanssa sovittavilla tavoilla. Näitä voivat olla kirjallisten ja audiovisuaalisten tehtävien yhdistelmät (nettisivut, blogit, posterit, wikit) sekä ei-kirjalliset tuotokset (esitelmät, esitykset, opetustuokion pitäminen, paneelikeskustelut ym.) että erilaisten produktien valmistaminen (videot, radio-ohjelmat, digitarinat, multimediaesitykset, animaatiot, pelit ym.). Seuraavassa on esitelty tarkemmin joitakin vaihtoehtoisia oppimisen osoittamisen tekniikoita: verkko-oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, pikaraportointi, digitaalinen kuva/video oppimistehtävissä sekä erilaisia tenttimismahdollisuuksia. Verkko-oppimispäiväkirjan kirjoittaminen Perinteisen oppimispäiväkirjan ongelmana on usein, että sitä ei kirjoiteta päivittäin tai viikoittain, vaan kerralla harjoittelujakson jälkeen. Tällöin osa tunteista ja kokemuksista saattaa unohtua eikä kokemusten reflektointi ajoitu prosessin eri vaiheisiin. Verkko-oppimispäiväkirjan etuja ovat: aikataulutus ja jaksotus helpottuvat, kun tehtävänä on kirjoittaa esimerkiksi viikoittain verkkoon; opettaja/valmentaja voi seurata, kannustaa ja tukea päiväkirjan kirjoittamista harjoittelujakson aikana; oppimispäiväkirjoista saattaa ilmetä tarve ohjauskäynteihin tai yhteydenottoon työpaikalle; toisten kokemusten näkeminen motivoi kirjoittamaan omasta harjoittelukokemuksesta, jakaminen ja myös ryhmän valmennus verkossa mahdollistuu; oppimispäiväkirjaa voi soveltaa myös ryhmän yhteisenä kokemusten vaihtona ja tiedonrakenteluna (esim. wiki-keskustelu Moodlessa). Tämä

14 voi olla myös valmennusryhmän arvioita tuotos osana opintojakson arviointia. Verkko-oppimispäiväkirja voidaan toteuttaa verkko-opiskeluympäristön (Moodle) keskustelualueella tai kaikille näkyvänä verkossa työstettävänä tiedostona. Pikaraportit ja niihin perustuva (dialoginen) keskustelu Kukin opiskelija laatii työelämälähtöisestä oppimisestaan lyhyen ja ytimekkään pikaraportin. Raporttiin kirjataan: työskentelyn aikana heränneet kysymykset; ammatilliset havainnot liittyen tehtävien tekemiseen, toimintakäytöntöihin ja kulttuuriin; onnistumiset ja epävarmuuden aiheuttajat Opiskelijat palauttavat raportit ja tuovat ne yhteiseen valmennustapaamiseen. Raporttien pohjalta käydään ohjattu, dialoginen ja vertaisuutta hyödyntävä keskustelu valmennusryhmässä. Valmentaja kirjaa keskustelun aikana tekemänsä huomiot. Kukin opiskelija kirjaa pikaraporttiin keskustelun aikana tekemänsä oivallukset ja arvioi oppimiskokemuksiaan. Tehtävän arvioinnin perusteena voidaan hyödyntää myös vertaisarviointia. Digitaalinen kuva/videointi oppimistehtävissä Kuvia/videoita voi käyttää oppimistehtävissä joko niin, että ohjeistaa opiskelijoita kuvaamaan tietyn tyyppisiä otoksia työelämälähtöisestä oppimisprosessistaan. Kuvia/videoita voi käyttää myös tapana kertoa harjoittelujaksosta raportoinnin sijaan tai siihen liittyen. Opiskelijoilla, joilla tekstin tuottaminen ei ole luontevaa, kuvat voivat toimia kirjoittamisen ja kertomisen tukena, sekä asioiden mieleen palauttajana esim. harjoittelujakson jälkeen. Ennen kuvien ottamista tai videointia kannattaa käsitellä opiskelijoiden kanssa mahdollisia tietoturva-asioita ja eettisiä kysymyksiä, etenkin jos kuvat julkaistaan verkkosivuilla. Videoitu essee Pohtivan esseevastauksen, raportin tai muun oppimistehtävän voi tuottaa myös puhuen tai viittoen videolle, tämä menetelmä on käytössä erityisesti kielten

15 opetuksessa. Tekstiä ei tällöin kirjoiteta valmiiksi, vaan se suunnitellaan ja valmistellaan esimerkiksi mind map -muotoon ja esitetään mahdollisimman luonnollisesti puhuen tai viittoen videolle. Videoidusta esitelmästä essee eroaa siten ettei tekstin tarvitse olla kerralla puhuttu/viitottu, vaan sitä on tarkoitus editoida sujuvaksi. Videoidunkin esseen tulee olla rakenteeltaan looginen, ajatuskokonaisuuksien erottamiseen voi käyttää hillittyjä tehosteita editointivaiheessa. Tehtävän suorittaminen edellyttää yleensä videoinnin ja editoinnin alkeistaitoja, yksinkertaista editointiohjelman ja riittävän laadukasta videokuvaa tallentavan kameran. Esseevastauksessa taustan tulee olla sekä visuaalisesti että äänimaailmaltaan siisti, viitotusta vastauksesta äänet tulee poistaa kokonaan. Videoidun esseen alkuun (ja mielellään myös loppuun) lisätään tekstinä tehtävän tiedot, kuten tekijän nimi, otsikko ja muut tarvittavat tunnisteet. Videon loppuun tulee lähdeluettelo tekstinä. Kirjoitettuja väliotsikoita on suotavaa käyttää viimeistään videon kokonaispituuden kasvaessa viiteen minuuttiin. Simultaanisuutta videoesseessä hyödynnetään kirjoitetun ja puhutun/viitotun tekstin yhtäaikaisella käyttämisellä. Lähdeviittaukset lisätään tekstitysmuotoisena aina kulloinkin esitettävän asian päällä kuvan alareunassa. Viittauksen tulee olla näkyvissä koko sen ajan, kun tieto on peräisin lähteestä (vrt. lähdeviittaus kirjoitetussa tekstissä lauseen tai kappaleen lopussa). Lisäksi äänilähteen päälle voi lisätä havainnollistavia kuvia, viitotun/puhutun tekstin oheen kirjoitettuna tekstinä erisnimiä tai käsitteitä. Videoidun oppimistehtävän voi suorittaa myös parityönä. Sen arviointi annetaan pääsääntöisesti samalla kielellä ja samassa muodossa kuin tehtävä itse. Esimerkiksi Humakin Pääkaupunkiseudun ja Kuopion yksiköissä palautteen antamiseen on käytössä Yasla-kielistudio-ohjelma, jolla tehtävävideon oheen voi lisätä puhuttuja tai viitottuja kommentteja. Videotehtävän palautusta rajoittaa tiedoston koko. Tarvittaessa isompikokoinen video voidaan ladata YouTube-palveluun piilotettuna. Prosessiluonteiset tentit työelämälähtöiseen oppimiseen sovellettuina Prosessiluonteiset tentit tuovat esiin opiskelijan oppimisprosessin eri vaiheisiin kiinnittyviä itsearviointi- ja vertaisarviointitaitoja. Tarkoituksena on arvioida työskentelyä, tehtyjä valintoja ja niiden perusteluja ja esim. opiskelijan

16 ryhmätyöskentelytaitoja ja tavoitteiden saavuttamista. Tehtäväanto yksilöidään ennen työelämälähtöistä/autenttista työskentelyä. Tenttikäytäntö sopii esim. yksittäisen tapahtuman tuottamiseen ja arviointiin. Arvioinnin kohteet voidaan määritellä opiskelijoiden kanssa yhdessä, samalla sovitaan kokemusten reflektoinnissa käytettävästä kirjallisuudesta ja lähdeaineistosta. Opiskelijoita kannustetaan omaan tiedonhakuun koko prosessin ajan (vrt. tutkiva työskentely). Työskentelyprosessin kuluessa tapahtuva arviointi (valmentajan tekemä, itsetai vertaisarviointi tai yhteisarviointi) on pääsääntöisesti hyödyllisempää kuin prosessin päättymisen jälkeen tehtävä arviointi. Ryhmä voi koota/päivittää tenttituotoksensa yhteiselle verkkoalustalle. Ryhmätentti tuotos voi olla kirjallinen tai dialogisena keskusteluna tuotettu Ryhmätentissä opiskelijat vastaavat annettuihin tehtäviin pienryhmissä. Tenttiin valmistautumisen voi tehdä esim. lukupiirissä. Ryhmätenteissä oppimisen sosiaalinen ja kollaboratiivinen luonne korostuu: ryhmän tuotos voi parhaimmillaan olla paljon enemmän kuin mihin ryhmän jäsenet yksilöinä samassa tilanteessa pystyisivät. Ryhmätentti voi olla tilaisuus, johon opiskelijat tuovat oppimateriaalin mukanaan: kysymys ei ole aineiston referoinnista, vaan materiaalit ovat yhteisen reflektoinnin tukena. Dialogitentti valmistautuminen yksilöllisesti tai ryhmässä Opiskelija laatii aluksi tentittävästä kokonaisuudesta lyhyen (2-5 sivua) esseen tai opiskelijaryhmä käynnistää annetuista aiheista yhteisen verkkokeskustelun (esim. wiki) keskittyen erityisesti annetun aineiston ydinsisältöihin tai kysymyksiä herättäviin tai vaikeisiin/epäselviin kohtiin. Arvioinnin kattavuuden kannalta on hyvä sopia etukäteen, mihin tuotoksessa tulee keskittyä. Tuotos palautetaan arvioinnin antajalle tai sovitaan milloin se on luettavissa verkossa. Noin viikko palauttamisen jälkeen keskustellaan yksilöllisistä tai ryhmän keskustelun tuotoksesta valmennustapaamisessa. Tällöin analysoidaan ja

17 selvennetään käsittelyssä olevia sisältöjä ja konkretisoidaan luettua/tuotettua käytännön työelämästä löytyvin esimerkein. Opiskelijoita rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja ottamaan esille hänelle epäselviä asioita. Tentti on tällöin korostuneesti oppimistilanne. Dialogitentin arvosanasta opiskelija ja opettaja sopivat yhdessä. Arvioinnin kriteerien tulee olla opiskelijan tiedossa jo ennen tenttiä. Dialogeissa voi olla mukana esim. ylemmän vuosikurssin opiskelijoita vertaismentoreina tai ylemmän vuosikurssin opiskelijat voivat vetää ko. tenttitilanteet ja valmentaja toimii kokonaisuuden arvioitsijana. Ongelmakeskeinen tentti 1. Annetaan/määritellään käytännön ongelmatilanne 2. Opiskelijat saavat ratkaista ongelman itse. Ensin he kirjaavat kontrolloimatta kaiken tiedon ja ajatukset, joita heillä on ongelmasta. 3. Opiskelijat punnitsevat ratkaisuvaihtoehtoja, esim. 3-4 opiskelijan ryhmissä perustellen. Jokainen ryhmä työstää mielestään parhaan ratkaisun. 4. Lopuksi tentaattorin johdolla työstetään - ryhmien esityksiä kommentoiden ja arvioiden - suositeltavin vaihtoehto. Työskentelyssä voidaan hyödyntää ennakkoon sovittua kirjallisuutta, ongelman ratkaisua helpottavia ideakortteja tms. Posteritentti Posteritentti toteutetaan samalla tavoin kuin posteriesitykset konferensseissa tms. Tätä voidaan hyödyntää myös harjoitteluseminaarissa siten, että työelämän edustajat ovat läsnä kuulemassa ja arvioimassa tuotoksia. 1. Opiskelijat valmistavat ryhmissä posterin eli esittelyjulisteen käsittelyssä olevalta aihealueelta tai esim. työelämälähtöisen oppimisen esittelyyn. Postereista kootaan näyttely. Esittely tapahtuu joko näyttelykävelynä tai kaikille läsnäolijoille yhteisesti. 2. Kukin ryhmä esittelee posterinsa paikalla olijoille kommentteineen ja arviointeineen. Jo tässä vaiheessa ryhmä voi arvioida omaa esitystään. Arvioinnin kriteereihin tulee kiinnittää huomiota (opintojakson tavoitteet, prosessin/työskentelyn vaiheiden kuvaus, informatiivisuus, reflektointi tms.) 3. Osa ajasta varataan yhteiskeskusteluun ja arviointiin, johon valmentajat, työelämän edustajat ja vertaisopiskelijat voivat osallistua.

18 Paneelikeskustelu Opiskelijat valmistautuvat annetusta aihealueesta käytävään paneelikeskusteluun siten, että osaavat esittää näkemyksensä ja perustellut mielipiteensä esille nouseviin kysymyksiin. Keskustelussa on kaksi vaihetta: paneeli- ja yleisövaihe. Toteutusvaihtoehtoja: Paneelikeskustelulle valitaan aihe, josta toinen puoli keskusteluun osallistuvasta ryhmästä pohtii hyviä perusteita vastaan ja toiset puolesta. Vaihtoehtoisesti ryhmäläiset voivat valita eri rooleja (lapset, nuoret, vanhemmat, eri sektorien edustajat jne.) aiheesta riippuen. Paneelikeskustelu sopii hyvin myös jo työelämässä oleville opiskelijoille, jolloin opiskelija voi osallistua keskusteluun myös omasta asiantuntijaroolistaan käsin. Vaihtoehtona voi olla myös työelämän edustajille järjestettävä paneeli, jolloin opiskelijat pohtivat ja kutsuvat asiantuntijat paneeliin. Ryhmän valmentaja auttaa tarvittaessa valintojen teossa. Ennen keskustelua valitaan puheenjohtaja (tai vetäjäpari), joka valmistelet paneelin aiheenkäsittelyn, etenemisen sekä kysymykset paneeli- ja yleisövaiheeseen. Ryhmän muut opiskelijat voidaan jakaa keskustelua puolesta ja vastaan argumentoiviin ryhmiin tai heille voidaan antaa valmentajan (opettajan) valmistelema ja tehtävän arviointia palveleva vertaisarviointitehtävä. Jos kysymyksessä on työelämän edustajille järjestettävä paneeli, voi tehtävänanto liittyä keskustelun kirjalliseen argumentointiin tms. Yleisövaiheessa yleisö pääsee keskusteluun mukaan. Paneelikeskustelun jälkeen ryhmän valmentaja voi jakaa aiheeseen liittyvää kokoavaa aineistoa. Lopuksi ryhmä arvioi yhdessä käytyä paneelikeskustelua. Lähteet Avoin amk Esseen kirjoittamisen aakkoset Viitattu Erto verkko-oppimisen tukena Viitattu Halkosaari, L Miten tehdään viittomakielinen essee? Linkki sivulla: Viitattu

19 Karjalainen, a & Kemppainen, T. Ohjeita ja ideoita yliopistotenttien kehittämiseen Viitattu KOPPA. Oppimista edistävät pedagogiset metodit ja tekniikat. Jyväskylän yliopisto. https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen-perusteet/oppimisentukeminen/oppimista-edistaevaet-ja-tukevat-tekniikat. Viitattu Lemmetyinen, Anne-Mari Referaatti ja essee. Luento HUMAKin Joensuun kampuksella Miten teen referaatin? Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma. Viitattu Turun yliopisto. Vaihtoehtoja tenteille. Viitattu Verkko-tutor. Arvioinnin menetelmiä. Viitattu

20

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis

Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen verkko-opetuksen kehitysprosessin kuvaus Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Tampere 9.5.2007 Tiina Rissanen ja

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki)

Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Tavoitteet Tiedonhaku

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Opetuksen uudistajat I -juonne klo Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY)

Opetuksen uudistajat I -juonne klo Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY) Opetuksen uudistajat I -juonne 6.5.2004 klo 13.30 17.00 Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY) Aikataulu to klo 13.30 17.00 Juonne- ja vertaisryhmien tavoite (10 min) Esittäytyminen (30 min) Vertaisryhmien muodostaminen,

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L

Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L S-72.3520, T-110.6300, TU-53.1263 Ursula Holmström T (ursula.holmstrom@tkk.fi) Maria Hyytiäinen S (maria.hyytiainen@tkk.fi) Eija Korpelainen TU (eija.korpelainen@tkk.fi)

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004.

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

lineitä oppimisen tueksi

lineitä oppimisen tueksi Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Orientointi opiskeluun avoimessa yliopistossa Asko Karjalainen Kaisu Clarot Titta Koski Katja Pura

Orientointi opiskeluun avoimessa yliopistossa Asko Karjalainen Kaisu Clarot Titta Koski Katja Pura Orientointi opiskeluun avoimessa yliopistossa 14.9.2005 Asko Karjalainen Kaisu Clarot Titta Koski Katja Pura Opiskelustrategioihin liittyviä ongelmia yliopisto-opiskelijoilla: Dos. Ilse Eriksson- Stjernbergin

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

ORIENTOIVIEN LUENTOJEN AIKATAULU (loput aikataulut)

ORIENTOIVIEN LUENTOJEN AIKATAULU (loput aikataulut) Tänään aiheena 0 Muistutus fuxi-iltapäivästä. Alkaa to 4.9. klo 12.30 salissa L6. - opiskelijakeskus, YTHS, yliopistopastori, SOOL, ainejärjestön ja pienryhmäohjaajien järjestämää ohjelmaa 0 Orientoivien

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi Kevät 2016 Laboratoriotyöselostuksen laatiminen Työselostus tehdään kurssin ryhmätyöstä: Atomi/molekyylikerroskasvatuksella

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi

Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi 2017 OPINTOJAKSO Luokanopettajakoulutuksen erillisvalinta. Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi (408014S) 4 op Kasvatustieteiden

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Pikkugee. Krista Anttila Rykäsyryhmä -09

Pikkugee. Krista Anttila Rykäsyryhmä -09 Pikkugee Krista Anttila Rykäsyryhmä -09 Intoa Gradu on usein mielekkäin osa opiskeluja jälkikäteen mietittynä, vaikkei siltä gradua tehdessä tunnukaan varsinkin, jos aihe on jollain lailla antoisa Omaan

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Päästä paperille. Miksi tutkimuksesta pitää kirjoittaa?

Päästä paperille. Miksi tutkimuksesta pitää kirjoittaa? Päästä paperille Tiedekunnan tutkijakoulu 16.9.2005 Minna-Riitta Luukka Miksi tutkimuksesta pitää kirjoittaa? Tiedeyhteisö elää julkaisuissa. Julkaisut ovat yhteisön vuorovaikutusta. Kirjoittaminen on

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013 Tehtävä 2.2. Tehtävä-työkalun avulla opiskelijat voivat palauttaa tehtäviä Moodleen opettajan arvioitaviksi. Palautettu tehtävä näkyy ainoastaan opettajalle, ei toisille opiskelijoille. Tehtävä-työkalun

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007)

OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007) OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007) Kirjoittamalla esseen naistutkimuksen opintosuorituksena voit osoittaa perehtyneisyytesi johonkin rajattuun aiheeseen ja sitä käsittelevään

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot