Oppimistehtävien suoritusohjeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimistehtävien suoritusohjeet"

Transkriptio

1

2 Sisällys 1 Ohjeen tarkoitus 2 Yleisohje kirjallisten suoritusten sivumäärästä 3 Essee 3.1 Mikä on essee? 3.2 Esseen kirjoittaminen 3.3 Esseen ulkoasu 4 Raportti 4.1 Mikä on raportti? 4.2 Raportin rakenne 4.3 Raportin ulkoasu 5 Lukupiiri 5.1 Mikä on lukupiiri? 5.2 Lukupiiriin valmistautuminen ja sen toteuttaminen 5.3 Lukupiirin pöytäkirja 6 Oppimispäiväkirja 6.1 Mikä on oppimispäiväkirja? 6.2 Oppimispäiväkirjan laatiminen 6.3 Oppimispäiväkirjan ulkoasu 7 Referaatti 7.1 Mikä on referaatti? 7.2 Referaatin laatiminen 7.3 Referaatin ulkoasu 8 Kirjallisten oppimistehtävien palautus 9 Muut oppimisen osoittamisen keinot Lähteet

3 1 Ohjeen tarkoitus Tällä ohjeella määritellään, miten opiskelijat suorittavat Humakissa erilaisia, oppimistehtäviä. Nämä tehtävät voivat olla esseitä, raportteja, lukupiirin pöytäkirjoja, oppimispäiväkirjoja, referaatteja tai muita tuotoksia. Pääpaino on erilaisten kirjallisten opintosuoritusten ohjeistamisessa. Luvussa 9 kuvataan myös muiden mahdollisten suorittamista ja niiden ohjeita. Opinnäytetyöstä sekä harjoittelun ja projektioppimisen raporteista on olemassa omat erilliset ohjeensa ja joihin opiskelija voi saada tarkemmat ohjeet opintojaksosta vastaavalta lehtorilta. 2 Yleisohje kirjallisten suoritusten sivumäärästä sivumäärät tarkoittavat aina varsinaista tekstiosuutta, jonka lisäksi ovat kansisivu, lähdeluettelo ja mahdolliset liitteet sivumäärä on 3-4 sivua / opintopiste kaikissa kirjallisissa suoritusmuodoissa (kts. Opinnäytetyöoppaan mukainen tekstin muotoilun ohjeistus) opettaja voi antaa halutessaan ohjeeksi tästä poikkeavan sivumäärän. poikkeaminen tulee aina perustella. Perusteena voi olla esimerkiksi opintojakson oppimistavoitteiden saavuttamiseen, sen sisältöihin tai suorituksen erityiseen muotoon tai laatuun liittyvä syy. 3 Essee 3.1 Mikä on essee? Esseellä tarkoitetaan lähdemateriaaliin perustuvaa kirjoitelmaa, jossa paneudutaan tiettyyn aiheeseen. Tätä aihetta pohditaan kriittisesti ja jäsennellysti. Essee kirjoitetaan asiatyylillä tai tieteellisellä asiatyylillä. Tieteellisen artikkelin tavoin myös esseessä tulee käyttää lähdeviitteitä. Esseessä ovat keskeistä kirjoittajan omat pohdinnat. Pelkkä lähdetekstien esittely ja referointi ei ole riittävää. Omien näkemysten esittäminen ei tarkoita vain mielipiteiden esittämistä, vaan tärkeätä on, että aihetta käsitellään huolellisesti perustellen, argumentoivalla ja pohdiskelevalla otteella ja että asioiden esittäminen muodostaa loogisen rakenteen. Argumentointiin kuuluu lähdekirjallisuuteen perustuvan oman tulkinnan esittäminen tarkasteltavasta ilmiöstä.

4 Essee on hyvä aloittaa lyhyellä johdannolla, jossa ytimekkäästi ja kiinnostavalla tavalla pyritään viemään lukija suoraan esseen aiheeseen. Johdannon jälkeen tulee käsittelyosa, jossa aihetta käsitellään esseen tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla (asioiden esittely, määrittelyt, analysoinnit, vertailut, kommentoinnit, kriittiset pohdinnat, tulkinnat ym.). Käsittelyn osat voidaan erottaa toisistaan otsikoilla, joiden tulee kuvata osuvasti käsiteltyä jaksoa. Väliotsikoita ei kuitenkaan tarvitse käyttää lyhyissä töissä. Niin sanottujen ranskalaisten viivojen käyttö ei kuulu esseeseen. Esseen lopetus sisältää tiivistyksiä, arviointeja ja johtopäätöksiä. Lopetuksessa voidaan myös esittää uusia kysymyksiä jatkopohdintoja varten. 3.2 Esseen kirjoittaminen * Selvitä, mitä työltä edellytetään: esimerkiksi sivumäärä ja käytettävä kirjallisuus tai muu mahdollinen lisämateriaali. Perehdy kirjallisuuteen hyvissä ajoin. *Mieti, mikä on esseen tarkoitus ja kuka on sen lukija: tämä määrittää esseen sisältöä, muotoa, termejä, käsittelytapaa jne. * Usein esseelle annetaan valmiiksi tietty aihe tai aihevalikoima. Jos valmista otsikkoa ei anneta, koeta löytää sopiva aihe jostain itsellesi tutusta tai mielenkiintoisesta teemasta. * Suunnittele ajankäyttösi. Essee tulee jättää tiettynä määräpäivänä. * Aloita lukeminen ja tee muistiinpanoja. Kirjaa ylös kysymyksiä, mielipiteitäsi ja näkemyksiäsi asiasta. Muodostaa jonkinlainen kokonaiskuva aiheesta. * Suunnittele runko tai sisällysluettelo työllesi ja valitse näkökulma. * Rajaa aiheesi hyvin. On parempi perehtyä kapeaan, rajattuun aiheeseen kuin raapaista pintaa laajasta aiheesta. Aihe voi myös tarkentuu usein vielä kirjallisuuteen tutustumisen myötä. * Aloita kirjoittaminen mahdollisimman pian. Aloita siitä, mikä tuntuu helpoimmalta /tärkeimmältä / mielenkiintoisimmalta. Tekstiä ei tarvitse kirjoittaa suoraan alusta loppuun eikä kerralla valmiiksi. Esimerkiksi johdannon voit kirjoittaa vaikkapa viimeiseksi. * Käytä lähdekirjallisuutta apuna, mutta älä siirrä tekstiä työhösi suoraan kirjoista, vaan koeta esittää asia omin sanoin. Mainitse tekstissä, ketä tai keiden tekstiä, ideoita tai ajatuksia käytät lähdeviitemerkinnöillä (kts. Opinnäytetyöoppaan lähdeviitemerkinnän ohjeistus) https://wiki.humak.fi/pages/viewpage.action?pageid= * Muokkaa vähitellen tekstiä ja kirjoita uusia versioita. Jos mahdollista, pyydä vaikkapa ystävääsi lukemaan ja kommentoimaan tekstiäsi. Kirjoita lukijalle.

5 * Tarkastele esseetä kokonaisuutena: onko otsikkosi osuva työn sisältöön nähden, vastaatko olennaisiin kysymyksiin, onko työssäsi selkeä linja (punainen lanka) läpi koko työn? * Tee esseen loppuun lähdeluettelo ja merkitse siihen aakkosjärjestykseen kaikki käyttämäsi lähteet (kts. Opinnäytetyöoppaan ohjeistus lähdeluettelon laatimisesta) * Kun työsi on valmis, lue se vielä ajatuksella läpi ja korjaa mahdolliset muotovirheet ja kieliasu. Palauta essee määräpäivään mennessä. 3.3 Esseen ulkoasu Esseessä käytetään yhdenmukaista kansisivua. Tämä tehdään Humakin opinnäytetyön mallikansisivun mukaisesti. https://wiki.humak.fi/pages/viewpage.action?pageid= Esseen ulkoasu noudattaa seuraavia ohjeita: 1. Merkitse esseen kansisivulle seuraavat tiedot: * esseen otsikko * opintojakson nimi ja mahdollinen jakson numero * arvioitsijan (opintojaksovastaavan) nimi * oma nimi * kampus * päiväys 2. Laadi viimeiselle sivulle lähdeluettelo (kts. Opinnäytetyöoppaan ohjeistus lähdeluettelon laatimisesta) 3. Merkitse lähdeviitteet huolellisesti tekstiin (kts. Opinnäytetyöoppaan ohjeistus lähdeviitteiden merkitsemisestä) 4. Tekstin muotoilu ja asetukset Tekstin muotoilussa ja asetuksissa noudatetaan seuraavia Opinnäytetyöoppaan mukaisia ohjeita: * ylä- ja alamarginaali 2,5 cm * vasen marginaali 3 cm ja oikea marginaali 2 cm * riviväli 1,5 * kirjasinlaji Arial * kirjasinkoko 12 * teksti tavutetaan ja molemmat reunat tasataan * kappaleet erotetaan toisistaan jättämällä niiden väliin yksi tyhjä rivi

6 * sivunumerointi sivun oikeaan ylälaitaan. Sivunumerointi alkaa ensimmäiseltä tekstisivulta, mutta ensimmäiselle tekstisivulle ei merkitä sivunumeroa näkyviin, vaan merkitseminen alkaa vasta toiselta tekstisivulta. * lähdeluettelo ja liitteet aloitetaan aina omalta sivulta * laadi sisällysluettelo, mikäli esseen pituus on 10 sivua tai sen yli 4 Raportti 4.1 Mikä on raportti? Kontaktiopetukseen, itsenäiseen työskentelyyn sisältyvä raportti on selonteko, tilannekatsaus tai laajahko tutkimusaineiston esittely toimenpidesuosituksineen. Erilaiset raportit vaativat erilaista valmistautumista. Kontaktiopetukseen ja itsenäiseen työskentelyyn integroituva raportti eroaa esimerkiksi harjoittelun, projektioppimisen tai opinnäytetyön raporteista. Yleensä raportti on selvityksen ja muistion kaltainen asiakielinen tuotos. Käytännössä raportin sisältö ja muoto vaihtelevat tilanteen mukaan. Raportin tehtävä ja käyttö määräävät, kuinka tarkkaan ja tiedot ilmaistaan ja millaisia asioita painotetaan. Yleensä raportin avulla selostetaan objektiivisesti ja luotettavasti tehtyä työtä jälkikäteen. Raportointi on lyhyesti ilmaistuna tehdyn työn kokoamista. Raportin avulla dokumentoidaan tietoja, jotka välitetään eteenpäin. Raportointi on keino esimerkiksi ilmoittaa tapahtuneesta, kontrolloida tilannetta, velvoittaa toimenpiteisiin ja/tai ohjata toimintaa tiettyyn suuntaan. Kun kirjoitat raporttia, mieti kenelle kirjoitat eli kuka on lukijana sekä mitkä ovat raportin tavoitteet. Raportin tavoitteena on antaa tietoa esimerkiksi jonkin toiminnan kehittämiseksi tai päätöksenteon pohjaksi. Tämän vuoksi raportoinnille on tyypillistä suunnitelmallisuus ja nopeus. 4.2 Raportin rakenne Raportissa koostuu yleensä neljästä eri osiosta: johdanto, havainto-osa, päätelmäosio ja ehdotusosio. Ohessa on kuvattu lyhyesti kuhunkin osioon liittyviä tärkeitä asioita. 1 Johdanto * Mikä oli tehtävä? * Miksi tehtävä suoritettiin? * Aihe, paikka, aika, kesto, tekijä yms. dokumentoiva tieto 2 Havainto-osio

7 * Mitä ja miten tehtiin? * Mitä tuloksia saatiin? * Tehtävänanto, tavoitteet, tarvittava taustatieto, menetelmät, toimintatavat, tulokset jne. 3 Päätelmäosio *Mitä tuloksista voidaan päätellä? 4 Ehdotusosio *Kehitysehdotukset, arvioiva tieto jne. * Mitä on tehtävä? Raportointia varten tarvitset muistiinpanoja prosessista, joten kerää muistiin tiedot keskusteluista, päätöksistä, suunnitelmista, luetusta lähdekirjallisuudesta jne. Pidä päiväkirjaa tai kirjoita muistiot yhteisistä tapaamisista. Raportti on ilmaisultaan tiivis ja olennaiseen keskittyvä kirjallinen tuotos, joka on johdonmukainen, katsauksenomainen ja kattava. Raportissa käytettävä kieli on selostavaa asiatyyliä, jota voidaan luonnehtia neutraaliksi, selväksi, tiiviiksi, tarkaksi ja täsmälliseksi, havainnolliseksi ja ymmärrettäväksi. Asioiden havainnollistamiseksi voit käyttää taulukoita, kuvioita, luetelmia yms. 4.3 Raportin ulkoasu Noudata esseen kirjoittamisen ja Opinnäytetyöoppaan ohjeita. 5 Lukupiiri 5.1 Mikä on lukupiiri? Lukupiiri tarkoittaa pienryhmää, joka yhdessä perehtyy opiskeltavaan kirjallisuuteen tai muuhun materiaaliin. Opiskelutapoina ovat ryhmän jäsenten tekemät kirjalliset alustukset, niihin liittyvät keskustelut sekä alustusten ja keskustelujen pohjalta tuotetut kirjalliset muistiot. Opettaja ottaa vastaan työskentelyn pohjalta syntyvän kirjallisen tuotoksen mutta hän ei osallistu lukupiiritapaamisiin. Lukupiiritoiminta on erinomainen työskentelyväline erityisesti silloin, kun halutaan pohtia syvällisemmin kirjatiedon esiin nostamia näkökulmia. Lukupiirissä osallistujat voivat kuvailla aihetta syventäviä ja tarkentavia omia kokemuksiaan, tulkita kirjassa esitettyjä teorioita, väitellä kirjoissa esiin tulleista näkökulmista jne. Tavoitteena on siis yksinkertaisesti luetun tekstin

8 ymmärtämisen syventäminen. Lukupiiritoiminnan avulla vältetään näin myös mekaanista tiedon pänttäämistä ja kopioimista. Opiskelijat muodostavat 2-5 hengen pienryhmän. Ryhmä kokoontuu ja sopii käsiteltävistä kirjoista tai muista aineistoista, aikatauluista ja tapaamispaikoista. Nämä tiedot samoin kuin ryhmän jäsenten perustiedot (nimi, koulutusohjelma ja kampus, yhteystiedot) kirjataan työsuunnitelmaan. Työsuunnitelmasta tulee ilmetä perustietojen lisäksi: * aikataulu ja kunkin kokoontumisen aihe * puheenjohtajan eli alustuksen pitäjän nimi kussakin kokoontumisessa * sihteerin eli keskustelun pääpiirteet muistiin kirjanneen henkilön nimi kussakin kokoontumisessa * lukupiirin kesto 5.2 Lukupiiriin valmistautuminen ja sen toteuttaminen Lukupiiriin valmistaudutaan siten, että jokainen jäsen perehtyy lukupiirissä käsiteltävään kirjaan/käsiteltäviin kirjoihin/aineistoihin huolellisesti ja miettii samalla, millaisia esitettyjä asioita hän haluaa nostaa esille lukupiirissä. Erityisesti kannattaa keskittyä kohtiin, joita ei ole ymmärtänyt, joista on eri mieltä tai ilmiöihin, joista haluaa kuulla toisten lukupiiriläisten omia kokemuksia tai mielipiteitä. Jokainen kirjoittaa omasta teoksestaan tai sen osasta alustuksen annettujen ohjeiden ja laaditun työskentelysuunnitelman mukaisesti. Lukupiirin toteuttamiselle on useita eri vaihtoehtoja. Niitä voidaan soveltaa osallistujien, tilanteen ja aiheen mukaan. Lukupiiriä voidaan toteuttaa joko niin, että kaikki perehtyvät samaan teokseen/aineistoon tai sitten yhteisenä on pelkkä aihe ja ryhmän jäsenet ovat tutustuneet aiheeseen erilaisten lähdemateriaalien kautta. Jokainen ryhmäläinen toimii vuorollaan puheenjohtajana eli tekee alustuksen valitusta kirjasta/lähdemateriaalista ja toimittaa sen ryhmän jäsenille hyvissä ajoin ennen lukupiirin kokoontumista. Jokainen toimii myös vuorollaan sihteerinä eli kirjoittaa muistion alustuksen jälkeen käydystä keskustelusta. Puheenjohtajana ja sihteerinä voi toimia sama henkilö, mikäli se on kokonaisuuden kannalta järkevin toimintatapa. Toimintatavan valintaan vaikuttaa mm. se, otetaanko tuotos vastaan yksilö- vai ryhmäsuorituksena. Vaihtoehto 1 Lukupiirin jäsenet lukevat kaikki saman kirjan/aineiston. Jokainen tekee siitä kirjallisen esittelyn siten, että aluksi kuvataan lyhyesti aineiston keskeisin sisältö. Sen jälkeen tuodaan esille omasta mielestä aineiston merkittävin ajatus; sellainen asia, joka herätti lukijassa erityistä mielenkiintoa ja uusia ajatuksia tai toiminnan malleja.

9 Esittely laaditaan miniä-kieliseen muotoon, sen tulee olla aineiston kirjoittajan ja lukijan välistä tiivistettyä vuoropuhelua. Tarkoituksena on kytkeä aineiston keskeisin sanoma oman toiminnan todellisuuteen. Näin ollen tekstissä tulee esiintyä myös lukijan omaa kokemuksellista tietoa ja ajattelua. Esittely ei saa olla aineistoa toistava referaatti. Lukupiirissä kirjoittajan alustuksen jälkeen lukupiirin jäsenet käyvät alustajan esille nostamasta ilmiöstä dialogista keskustelua. Puheenjohtajana toimivan alustajan tehtävänä on rajata keskustelu käsiteltävään teemaan ja luoda keskusteluun jatkuvuutta. Puheenjohtajan on myös pyrittävä siihen, että kaikki osallistuvat keskusteluun. Oleellista keskustelussa on pitäytyä mahdollisimman hyvin käsiteltävässä aiheessa. Lukupiirille valitaan sihteeri, joka kirjoittaa 2-3 sivun mittaisen muistion aiheesta käydystä keskustelusta. Muistioon kirjataan olennaiset keskustelun teemat, ratkaisemattomat ongelmat, uudet ideat, erilaiset näkökulmat jne. Keskustelua ei ole tarpeen kirjata yksittäisten henkilöiden kommenttien tasolla, vaan oleellista on raportoida keskustelluista teemoista ja johtopäätöksistä yhteenvedonomaisesti. Jokaista esittelyä varten pidetään erillinen lukupiiri ja jokainen lukupiirin jäsen toimii vuorollaan sekä alustajana että sihteerinä. Jokaisen opiskelijan tuotoksena on siis miniä-kielinen alustus sekä yksi lukupiirissä käydyn keskustelun muistio. Vaihtoehto 2 Lukupiiri käsittelee yhtä, yhteisesti kiinnostavaa suhteellisen rajattua aihetta. Kukin lukupiirin jäsen perehtyy aihetta koskettelevan eri kirjaan/aineistoon. Muutoin lukupiirin ohjeet ovat samat kuin edellä. 5.3 Lukupiirin pöytäkirja Lukupiirin keskustelusta pidetään pöytäkirjaa, jonka sihteeri kirjoittaa. Pöytäkirjaan tulevat seuraavat taustatiedot: *aihe, keitä oli läsnä, tapaamisen kestoaika Tämän jälkeen pöytäkirjaan kirjataan käydyn keskustelun yleinen kulku, sen teemat ja pääkohdat, mitkä kysymykset ja ongelmat jäivät ratkaisematta, mistä asioista oltiin erimieltä, mistä samaa mieltä, miten mielipiteitä perusteltiin ja konkretisoitiin jne. Pöytäkirjasta tulee myös käydä ilmi se, että käsiteltävään aineistoon on perehdytty. Kaikki lukupiirin aineistot (alustukset, pöytäkirjat, itsearvioinnit lukupiirin toiminnasta) palautetaan yhtenä lukupiiriraporttina opintojaksovastaavalle.

10 6 Oppimispäiväkirja 6.1 Mikä on oppimispäiväkirja? Oppimispäiväkirja on oman oppimisen arvioinnin ja kehittämisen väline. Oppimispäiväkirjan avulla opiskelija kuvaa omaa kokemusmaailmaansa, mikä tukee hänen persoonallista kasvuaan ja auttaa tunnistamaan oppimiseen liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia. Oppimispäiväkirjalla tuetaan opiskelijan itseohjautuvuutta ja -arviointia. Oppimispäiväkirja edistää opiskelijan reflektointia siitä, mitä ja miten hän on oppinut. Se antaa myös tietoja opintojen edistymisestä ja sitä kautta rohkaisee ja motivoi opiskelijaa. Se toimii myös käsitteiden, asioiden ja teorioiden selkiyttäjänä. Oppimispäiväkirja on kuullun, keskustellun, luetun tai koetun peilaamista omaan tietämykseen, näkemykseen. Siihen kuuluu kyseenalaistaminen, pohdinta, kysymysten tekeminen ja vastausten etsiminen. Oppimispäiväkirja ei ole referaatti tai tiivistelmä esimerkiksi luentojen aiheista ja sisällöistä. 6.2 Oppimispäiväkirjan laatiminen Oppimispäiväkirjan tekemisen voit aloittaa ennen luentoa/seminaaria/opintovierailua/muuta oppimistilannetta pohtimalla seuraavia kysymyksiä: * Millaisia ennakkokäsityksiä sinulla on? * Mitä odotat? Oppimispäiväkirjan laatiminen on prosessiluonteista, joten teksti muotoutuu oppimisprosessin edetessä ja oman ajattelun syventymisen ja jäsentymisen myötä. Oppimispäiväkirja on syytä laatia mahdollisimman pian oppimistilanteen jälkeen. Oppimispäiväkirja on jäsennelty kirjallinen kokonaisuus. Vaikka sen muoto onkin vapaa, suositeltavaa on käyttää tekstissä kappalejakoa ja otsikoita. Oppimispäiväkirja aloitetaan lyhyellä johdannolla, jossa tuodaan esille oppimistilanteen taustatiedot eli aika, paikka, järjestäjä, tavoitteet, mahdolliset kohderyhmät jne. Johdannossa tulee myös kuvata ytimekkäästi

11 oppimistilanteen toteutuminen eli tehdä yleisarviota sen onnistumisesta, keskusteluista, osallistujista jne. Johdannon jälkeen tulee varsinainen oppimispäiväkirjaosuus, jossa tulee kirjoittaa ytimekkäästi oppimistilanteen sisällöllisestä annista ja myös käydyistä keskusteluista. Sisällön arviointien tulee olla kriittisiä ja täydentäviä ja niihin voi sisällyttää niin omia kuin muista lähteistä peräisin olevia ajatuksia. Laadinnassa auttavat seuraavat kysymykset: * Mitkä olivat ydinasioita eli tärkeitä sisältöjä? * Mitkä asiat korostuivat keskusteluissa? * Mikä oli mielestäsi merkittävintä? Miksi? * Mitä opit? * Muuttuivatko tähänastiset käsityksesi asioista? Miten? * Mitä et oikein ymmärtänyt? Miksi? * Miten voit hyödyntää saamaasi tietoja ja mielipiteitä? Oppimispäiväkirja päättyy analyyttiseen pohdintaan oppimistilanteen sisällöstä ja omasta oppimisesta: * Mikä oli kokonaisanti? * Oliko hyötyä opintojen kannalta? Miten? * Mitä haluaisit oppia lisää? Oppimispäiväkirjan suorittamisessa yksi opintopiste käsittää 4-6 seminaarituntia, jolloin päiväkirjan laajuus on 3-4 raportointisivua. 6.3 Oppimispäiväkirjan ulkoasu Noudata esseen kirjoittamisen ja Opinnäytetyöoppaan ohjeita. Jos oppimispäiväkirja perustuu seminaariin tai vastaavaan, liitteeksi tulee tämän ohjelma. 7 Referaatti 7.1 Mikä on referaatti? Latinaksi referoi tarkoittaa suunnilleen "kerron kerrotun uudelleen". Referaatin tarkoituksena on selostaa alkuperäisteksti mutta lyhyemmässä muodossa. Referaatin tarkoituksena on tiiviisti kertoa, mitä referoidussa kirjassa tai artikkelissa esitettiin. Sen pitää siis tarkasti, selkeästi sekä tiiviisti esittää kohteen sisältö. Ensisijaista on, että se on uskollinen alkuperäistekstille. Lisäksi

12 on kuitenkin aina parempi, jos referaatin tekijä pystyy kommentoimaan ja pohtimaan alkuperäistekstiä. (Miten teen referaatin? 2011.) 7.2 Referaatin laatiminen 1. Selvitä, mikä on alkutekstin tavoite ja tyylilaji (tiedottaminen, vaikuttaminen, viihdyttäminen), kirjoittaja, julkaisuaika ja -paikka. 2. Lue teksti ensin silmäillen, sitten sanatarkasti Laadi muistiinpanot/miellekartta omin sanoin. 3. Etsi tekstin keskeinen sisältö Mikä on tekstin idea, mitkä ovat olennaiset asiat? Mitä tai mitkä ovat pääkäsite, alakäsitteet, asioiden väliset suhteet? 4. Laadi omasanainen, ehyt tekstikokonaisuus Merkitse lähdetiedot referaattisi alkuun tai loppuun. Kirjoita alkuun referaatin aihe (esim. Matti Möttönen käsittelee artikkelissaan...). Viittaile sopivissa kohdissa alkutekstiin. Muista, että lukijalla ei ole pohjatekstiä. Voit muuttaa järjestystä ja rakennetta. Laadi omat väliotsikot, jos on tarpeen. Käytä suoria lainauksia harkiten. Tavoitteena on selostaa alkuperäisen tekstin ydintieto lukijalle. 5. Tarkista lopuksi tekstisi Onko sisältö vastaava kuin alkutekstissä? Entäpä keskeiset käsitteet ja tekstin tyyli? Muodostavatko johdanto, kehittely ja yhteenveto johdonmukaisen kokonaisuuden? Ovatko siirtymät kappaleesta toiseen mielekkäät? Ovatko lauserakenteet selkeitä ja yksiselitteisiä? Onko oikeinkirjoituksessa, esimerkiksi yhdyssanoissa tai välimerkeissä, huomauttamista? (Lemmetyinen 2010.) 7.3 Referaatin ulkoasu Noudata esseen kirjoittamisen ja Opinnäytetyöoppaan ohjeita. 8 Kirjallisten oppimistehtävien palautus

13 Kaikki kirjalliset oppimistehtävät palautetaan samalla tavalla eli opintojaksovastaavalle HumakProssa opintojakson dokumentteihin liitetiedostona tai opintojaksovastaavan muiden ohjeiden mukaisesti. 9 Muut oppimisen osoittamisen keinot Perinteisten kirjallisten oppimistehtävien lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa oppimisensa muilla opettajan kanssa sovittavilla tavoilla. Näitä voivat olla kirjallisten ja audiovisuaalisten tehtävien yhdistelmät (nettisivut, blogit, posterit, wikit) sekä ei-kirjalliset tuotokset (esitelmät, esitykset, opetustuokion pitäminen, paneelikeskustelut ym.) että erilaisten produktien valmistaminen (videot, radio-ohjelmat, digitarinat, multimediaesitykset, animaatiot, pelit ym.). Seuraavassa on esitelty tarkemmin joitakin vaihtoehtoisia oppimisen osoittamisen tekniikoita: verkko-oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, pikaraportointi, digitaalinen kuva/video oppimistehtävissä sekä erilaisia tenttimismahdollisuuksia. Verkko-oppimispäiväkirjan kirjoittaminen Perinteisen oppimispäiväkirjan ongelmana on usein, että sitä ei kirjoiteta päivittäin tai viikoittain, vaan kerralla harjoittelujakson jälkeen. Tällöin osa tunteista ja kokemuksista saattaa unohtua eikä kokemusten reflektointi ajoitu prosessin eri vaiheisiin. Verkko-oppimispäiväkirjan etuja ovat: aikataulutus ja jaksotus helpottuvat, kun tehtävänä on kirjoittaa esimerkiksi viikoittain verkkoon; opettaja/valmentaja voi seurata, kannustaa ja tukea päiväkirjan kirjoittamista harjoittelujakson aikana; oppimispäiväkirjoista saattaa ilmetä tarve ohjauskäynteihin tai yhteydenottoon työpaikalle; toisten kokemusten näkeminen motivoi kirjoittamaan omasta harjoittelukokemuksesta, jakaminen ja myös ryhmän valmennus verkossa mahdollistuu; oppimispäiväkirjaa voi soveltaa myös ryhmän yhteisenä kokemusten vaihtona ja tiedonrakenteluna (esim. wiki-keskustelu Moodlessa). Tämä

14 voi olla myös valmennusryhmän arvioita tuotos osana opintojakson arviointia. Verkko-oppimispäiväkirja voidaan toteuttaa verkko-opiskeluympäristön (Moodle) keskustelualueella tai kaikille näkyvänä verkossa työstettävänä tiedostona. Pikaraportit ja niihin perustuva (dialoginen) keskustelu Kukin opiskelija laatii työelämälähtöisestä oppimisestaan lyhyen ja ytimekkään pikaraportin. Raporttiin kirjataan: työskentelyn aikana heränneet kysymykset; ammatilliset havainnot liittyen tehtävien tekemiseen, toimintakäytöntöihin ja kulttuuriin; onnistumiset ja epävarmuuden aiheuttajat Opiskelijat palauttavat raportit ja tuovat ne yhteiseen valmennustapaamiseen. Raporttien pohjalta käydään ohjattu, dialoginen ja vertaisuutta hyödyntävä keskustelu valmennusryhmässä. Valmentaja kirjaa keskustelun aikana tekemänsä huomiot. Kukin opiskelija kirjaa pikaraporttiin keskustelun aikana tekemänsä oivallukset ja arvioi oppimiskokemuksiaan. Tehtävän arvioinnin perusteena voidaan hyödyntää myös vertaisarviointia. Digitaalinen kuva/videointi oppimistehtävissä Kuvia/videoita voi käyttää oppimistehtävissä joko niin, että ohjeistaa opiskelijoita kuvaamaan tietyn tyyppisiä otoksia työelämälähtöisestä oppimisprosessistaan. Kuvia/videoita voi käyttää myös tapana kertoa harjoittelujaksosta raportoinnin sijaan tai siihen liittyen. Opiskelijoilla, joilla tekstin tuottaminen ei ole luontevaa, kuvat voivat toimia kirjoittamisen ja kertomisen tukena, sekä asioiden mieleen palauttajana esim. harjoittelujakson jälkeen. Ennen kuvien ottamista tai videointia kannattaa käsitellä opiskelijoiden kanssa mahdollisia tietoturva-asioita ja eettisiä kysymyksiä, etenkin jos kuvat julkaistaan verkkosivuilla. Videoitu essee Pohtivan esseevastauksen, raportin tai muun oppimistehtävän voi tuottaa myös puhuen tai viittoen videolle, tämä menetelmä on käytössä erityisesti kielten

15 opetuksessa. Tekstiä ei tällöin kirjoiteta valmiiksi, vaan se suunnitellaan ja valmistellaan esimerkiksi mind map -muotoon ja esitetään mahdollisimman luonnollisesti puhuen tai viittoen videolle. Videoidusta esitelmästä essee eroaa siten ettei tekstin tarvitse olla kerralla puhuttu/viitottu, vaan sitä on tarkoitus editoida sujuvaksi. Videoidunkin esseen tulee olla rakenteeltaan looginen, ajatuskokonaisuuksien erottamiseen voi käyttää hillittyjä tehosteita editointivaiheessa. Tehtävän suorittaminen edellyttää yleensä videoinnin ja editoinnin alkeistaitoja, yksinkertaista editointiohjelman ja riittävän laadukasta videokuvaa tallentavan kameran. Esseevastauksessa taustan tulee olla sekä visuaalisesti että äänimaailmaltaan siisti, viitotusta vastauksesta äänet tulee poistaa kokonaan. Videoidun esseen alkuun (ja mielellään myös loppuun) lisätään tekstinä tehtävän tiedot, kuten tekijän nimi, otsikko ja muut tarvittavat tunnisteet. Videon loppuun tulee lähdeluettelo tekstinä. Kirjoitettuja väliotsikoita on suotavaa käyttää viimeistään videon kokonaispituuden kasvaessa viiteen minuuttiin. Simultaanisuutta videoesseessä hyödynnetään kirjoitetun ja puhutun/viitotun tekstin yhtäaikaisella käyttämisellä. Lähdeviittaukset lisätään tekstitysmuotoisena aina kulloinkin esitettävän asian päällä kuvan alareunassa. Viittauksen tulee olla näkyvissä koko sen ajan, kun tieto on peräisin lähteestä (vrt. lähdeviittaus kirjoitetussa tekstissä lauseen tai kappaleen lopussa). Lisäksi äänilähteen päälle voi lisätä havainnollistavia kuvia, viitotun/puhutun tekstin oheen kirjoitettuna tekstinä erisnimiä tai käsitteitä. Videoidun oppimistehtävän voi suorittaa myös parityönä. Sen arviointi annetaan pääsääntöisesti samalla kielellä ja samassa muodossa kuin tehtävä itse. Esimerkiksi Humakin Pääkaupunkiseudun ja Kuopion yksiköissä palautteen antamiseen on käytössä Yasla-kielistudio-ohjelma, jolla tehtävävideon oheen voi lisätä puhuttuja tai viitottuja kommentteja. Videotehtävän palautusta rajoittaa tiedoston koko. Tarvittaessa isompikokoinen video voidaan ladata YouTube-palveluun piilotettuna. Prosessiluonteiset tentit työelämälähtöiseen oppimiseen sovellettuina Prosessiluonteiset tentit tuovat esiin opiskelijan oppimisprosessin eri vaiheisiin kiinnittyviä itsearviointi- ja vertaisarviointitaitoja. Tarkoituksena on arvioida työskentelyä, tehtyjä valintoja ja niiden perusteluja ja esim. opiskelijan

16 ryhmätyöskentelytaitoja ja tavoitteiden saavuttamista. Tehtäväanto yksilöidään ennen työelämälähtöistä/autenttista työskentelyä. Tenttikäytäntö sopii esim. yksittäisen tapahtuman tuottamiseen ja arviointiin. Arvioinnin kohteet voidaan määritellä opiskelijoiden kanssa yhdessä, samalla sovitaan kokemusten reflektoinnissa käytettävästä kirjallisuudesta ja lähdeaineistosta. Opiskelijoita kannustetaan omaan tiedonhakuun koko prosessin ajan (vrt. tutkiva työskentely). Työskentelyprosessin kuluessa tapahtuva arviointi (valmentajan tekemä, itsetai vertaisarviointi tai yhteisarviointi) on pääsääntöisesti hyödyllisempää kuin prosessin päättymisen jälkeen tehtävä arviointi. Ryhmä voi koota/päivittää tenttituotoksensa yhteiselle verkkoalustalle. Ryhmätentti tuotos voi olla kirjallinen tai dialogisena keskusteluna tuotettu Ryhmätentissä opiskelijat vastaavat annettuihin tehtäviin pienryhmissä. Tenttiin valmistautumisen voi tehdä esim. lukupiirissä. Ryhmätenteissä oppimisen sosiaalinen ja kollaboratiivinen luonne korostuu: ryhmän tuotos voi parhaimmillaan olla paljon enemmän kuin mihin ryhmän jäsenet yksilöinä samassa tilanteessa pystyisivät. Ryhmätentti voi olla tilaisuus, johon opiskelijat tuovat oppimateriaalin mukanaan: kysymys ei ole aineiston referoinnista, vaan materiaalit ovat yhteisen reflektoinnin tukena. Dialogitentti valmistautuminen yksilöllisesti tai ryhmässä Opiskelija laatii aluksi tentittävästä kokonaisuudesta lyhyen (2-5 sivua) esseen tai opiskelijaryhmä käynnistää annetuista aiheista yhteisen verkkokeskustelun (esim. wiki) keskittyen erityisesti annetun aineiston ydinsisältöihin tai kysymyksiä herättäviin tai vaikeisiin/epäselviin kohtiin. Arvioinnin kattavuuden kannalta on hyvä sopia etukäteen, mihin tuotoksessa tulee keskittyä. Tuotos palautetaan arvioinnin antajalle tai sovitaan milloin se on luettavissa verkossa. Noin viikko palauttamisen jälkeen keskustellaan yksilöllisistä tai ryhmän keskustelun tuotoksesta valmennustapaamisessa. Tällöin analysoidaan ja

17 selvennetään käsittelyssä olevia sisältöjä ja konkretisoidaan luettua/tuotettua käytännön työelämästä löytyvin esimerkein. Opiskelijoita rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja ottamaan esille hänelle epäselviä asioita. Tentti on tällöin korostuneesti oppimistilanne. Dialogitentin arvosanasta opiskelija ja opettaja sopivat yhdessä. Arvioinnin kriteerien tulee olla opiskelijan tiedossa jo ennen tenttiä. Dialogeissa voi olla mukana esim. ylemmän vuosikurssin opiskelijoita vertaismentoreina tai ylemmän vuosikurssin opiskelijat voivat vetää ko. tenttitilanteet ja valmentaja toimii kokonaisuuden arvioitsijana. Ongelmakeskeinen tentti 1. Annetaan/määritellään käytännön ongelmatilanne 2. Opiskelijat saavat ratkaista ongelman itse. Ensin he kirjaavat kontrolloimatta kaiken tiedon ja ajatukset, joita heillä on ongelmasta. 3. Opiskelijat punnitsevat ratkaisuvaihtoehtoja, esim. 3-4 opiskelijan ryhmissä perustellen. Jokainen ryhmä työstää mielestään parhaan ratkaisun. 4. Lopuksi tentaattorin johdolla työstetään - ryhmien esityksiä kommentoiden ja arvioiden - suositeltavin vaihtoehto. Työskentelyssä voidaan hyödyntää ennakkoon sovittua kirjallisuutta, ongelman ratkaisua helpottavia ideakortteja tms. Posteritentti Posteritentti toteutetaan samalla tavoin kuin posteriesitykset konferensseissa tms. Tätä voidaan hyödyntää myös harjoitteluseminaarissa siten, että työelämän edustajat ovat läsnä kuulemassa ja arvioimassa tuotoksia. 1. Opiskelijat valmistavat ryhmissä posterin eli esittelyjulisteen käsittelyssä olevalta aihealueelta tai esim. työelämälähtöisen oppimisen esittelyyn. Postereista kootaan näyttely. Esittely tapahtuu joko näyttelykävelynä tai kaikille läsnäolijoille yhteisesti. 2. Kukin ryhmä esittelee posterinsa paikalla olijoille kommentteineen ja arviointeineen. Jo tässä vaiheessa ryhmä voi arvioida omaa esitystään. Arvioinnin kriteereihin tulee kiinnittää huomiota (opintojakson tavoitteet, prosessin/työskentelyn vaiheiden kuvaus, informatiivisuus, reflektointi tms.) 3. Osa ajasta varataan yhteiskeskusteluun ja arviointiin, johon valmentajat, työelämän edustajat ja vertaisopiskelijat voivat osallistua.

18 Paneelikeskustelu Opiskelijat valmistautuvat annetusta aihealueesta käytävään paneelikeskusteluun siten, että osaavat esittää näkemyksensä ja perustellut mielipiteensä esille nouseviin kysymyksiin. Keskustelussa on kaksi vaihetta: paneeli- ja yleisövaihe. Toteutusvaihtoehtoja: Paneelikeskustelulle valitaan aihe, josta toinen puoli keskusteluun osallistuvasta ryhmästä pohtii hyviä perusteita vastaan ja toiset puolesta. Vaihtoehtoisesti ryhmäläiset voivat valita eri rooleja (lapset, nuoret, vanhemmat, eri sektorien edustajat jne.) aiheesta riippuen. Paneelikeskustelu sopii hyvin myös jo työelämässä oleville opiskelijoille, jolloin opiskelija voi osallistua keskusteluun myös omasta asiantuntijaroolistaan käsin. Vaihtoehtona voi olla myös työelämän edustajille järjestettävä paneeli, jolloin opiskelijat pohtivat ja kutsuvat asiantuntijat paneeliin. Ryhmän valmentaja auttaa tarvittaessa valintojen teossa. Ennen keskustelua valitaan puheenjohtaja (tai vetäjäpari), joka valmistelet paneelin aiheenkäsittelyn, etenemisen sekä kysymykset paneeli- ja yleisövaiheeseen. Ryhmän muut opiskelijat voidaan jakaa keskustelua puolesta ja vastaan argumentoiviin ryhmiin tai heille voidaan antaa valmentajan (opettajan) valmistelema ja tehtävän arviointia palveleva vertaisarviointitehtävä. Jos kysymyksessä on työelämän edustajille järjestettävä paneeli, voi tehtävänanto liittyä keskustelun kirjalliseen argumentointiin tms. Yleisövaiheessa yleisö pääsee keskusteluun mukaan. Paneelikeskustelun jälkeen ryhmän valmentaja voi jakaa aiheeseen liittyvää kokoavaa aineistoa. Lopuksi ryhmä arvioi yhdessä käytyä paneelikeskustelua. Lähteet Avoin amk Esseen kirjoittamisen aakkoset Viitattu Erto verkko-oppimisen tukena Viitattu Halkosaari, L Miten tehdään viittomakielinen essee? Linkki sivulla: Viitattu

19 Karjalainen, a & Kemppainen, T. Ohjeita ja ideoita yliopistotenttien kehittämiseen Viitattu KOPPA. Oppimista edistävät pedagogiset metodit ja tekniikat. Jyväskylän yliopisto. https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen-perusteet/oppimisentukeminen/oppimista-edistaevaet-ja-tukevat-tekniikat. Viitattu Lemmetyinen, Anne-Mari Referaatti ja essee. Luento HUMAKin Joensuun kampuksella Miten teen referaatin? Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma. Viitattu Turun yliopisto. Vaihtoehtoja tenteille. Viitattu Verkko-tutor. Arvioinnin menetelmiä. Viitattu

20

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis

Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen verkko-opetuksen kehitysprosessin kuvaus Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Tampere 9.5.2007 Tiina Rissanen ja

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004.

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L

Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L S-72.3520, T-110.6300, TU-53.1263 Ursula Holmström T (ursula.holmstrom@tkk.fi) Maria Hyytiäinen S (maria.hyytiainen@tkk.fi) Eija Korpelainen TU (eija.korpelainen@tkk.fi)

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan

Lisätiedot

ORIENTOIVIEN LUENTOJEN AIKATAULU (loput aikataulut)

ORIENTOIVIEN LUENTOJEN AIKATAULU (loput aikataulut) Tänään aiheena 0 Muistutus fuxi-iltapäivästä. Alkaa to 4.9. klo 12.30 salissa L6. - opiskelijakeskus, YTHS, yliopistopastori, SOOL, ainejärjestön ja pienryhmäohjaajien järjestämää ohjelmaa 0 Orientoivien

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

lineitä oppimisen tueksi

lineitä oppimisen tueksi Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Päästä paperille. Miksi tutkimuksesta pitää kirjoittaa?

Päästä paperille. Miksi tutkimuksesta pitää kirjoittaa? Päästä paperille Tiedekunnan tutkijakoulu 16.9.2005 Minna-Riitta Luukka Miksi tutkimuksesta pitää kirjoittaa? Tiedeyhteisö elää julkaisuissa. Julkaisut ovat yhteisön vuorovaikutusta. Kirjoittaminen on

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

LUT Moodle -opiskelijan opas 2014

LUT Moodle -opiskelijan opas 2014 LUT Moodle -opiskelijan opas 2014 Sisällysluettelo 1. Moodle... 2 1.1 Aloitussivu... 3 1.2 Navigointi ja Asetukset... 4 1.2.1 Navigointi... 4 1.2.2 Asetukset... 6 1.2.3 Murupolku... 7 2. Kurssit... 7 2.1

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen. Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän)

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Tekijät: opiskelija 1 (kirjoita tähän oma nimesi) opiskelija 2 (kirjoita tähän

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007)

OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007) OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007) Kirjoittamalla esseen naistutkimuksen opintosuorituksena voit osoittaa perehtyneisyytesi johonkin rajattuun aiheeseen ja sitä käsittelevään

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

OPISKELIJAN OPAS. Projektioppiminen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa

OPISKELIJAN OPAS. Projektioppiminen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Tämä opas on hyväksytty Humanistisen ammattikorkeakoulun johtoryhmässä 27.9.2002. Oppaan ovat toimittaneet Niina Leinonen ja Sirpa Teräväinen. Päivittäneet 13.4.2010 Zita Kóbor-Laitinen, Pauli Kurikka,

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Suunnitelma Perinnöllisyys T9

Suunnitelma Perinnöllisyys T9 Suunnitelma Perinnöllisyys T9 Oppimistavoitteet Järjestelmällisten biologisten laboratoriotutkimuksien tekeminen. Perinnöllisyyteen liittyvien käsitteiden, mallien ja teorioiden ymmärtäminen ja käyttäminen

Lisätiedot

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 Aiheen valinta ankohtainen, innovatiivinen, vaativa erityisen merkittävä kannalta, uutta tietoa synnyttävä hyvin harkittu se liittyy kiinteästi

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013 Tehtävä 2.2. Tehtävä-työkalun avulla opiskelijat voivat palauttaa tehtäviä Moodleen opettajan arvioitaviksi. Palautettu tehtävä näkyy ainoastaan opettajalle, ei toisille opiskelijoille. Tehtävä-työkalun

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Mediataitojen lukiodiplomin sisältöä

Mediataitojen lukiodiplomin sisältöä Lukiodiplomi Mediataidot 2009 2010 Mediataitojen lukiodiplomin sisältöä Yleistä 3 Opiskelun tavoitteet 3 Lukiodiplomin rakentuminen 3 Lukiodiplomityö 3 Lukiodiplomin arviointi 4 Arvioinnin kohteet 4 A

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Oppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen

Oppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen Hyvä opettaja, Verkko-opintojen mitoituskehikko on verkko-opetuksen suunnittelun työväline. Kehikon avulla voit suunnitella verkkoopetustasi siten, että opiskelijalle jää opintojaksolla aikaa ymmärtävään

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Koulutuksen ja täydennyskoulutuksen oamilue Taso: 6 Opintopisteet: Kokonairviointi Hallitsee viestintätaidot Ottaa

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Käyttöliittymä... 1 2 Tuotantokäsikirjoitus... 2 2.1 Kurssin esittely... 2 2.2 Oppimistehtävä 1... 2 2.3 Oppimistehtävä 2... 2 2.4 Reflektio

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Opetuksen toteutus työelämäyhteydessä II (11/2012 12/2014) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK) Ryhmä: YPT/SOK21 Sisältö

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU!

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! Minä oppijana Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/ Verkko-tutor http://www.oamk.fi/~laurik/oppimisnakemy

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot