Sopiiko John Ogbun malli vähemmistötaustaisten oppilaiden koulusuoriutumisesta Suomeen?
|
|
- Tommi Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sopiiko John Ogbun malli vähemmistötaustaisten oppilaiden koulusuoriutumisesta Suomeen? Tuomas Zacheus, KT, Tutkijatohtori Turun Yliopisto, Kasvatustieteiden laitos Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus (CELE) Kasvatustieteen päivät, Vaasa 2015
2 Kuka oli John Ogbu (s. 1939, k. 2003)? Nigerialaissyntyinen kasvatusantropologian professori Berkeleyn yliopistossa, Kaliforniassa, USA:ssa Tutki vähemmistöjen koulusuoriutumista luvun lopulta kuolemaansa saakka Tutkimusura jakautui kahteen vaiheeseen: 1) Miksi monet vähemmistöryhmät menestyvät koulussa huonommin kuin valtaväestö? 2) Miksi vähemmistöryhmien välillä on eroa koulumenestyksessä?
3 Ogbun havaintoja I Yksikään väestöryhmä ei menesty muita paremmin koulussa siksi, että se omaisi muihin nähden ylivertaiset älynlahjat. Mikään kulttuuri tai kieli ei ole muita parempi kasvattamaan lapsiaan tai sovellu jotain toista paremmin kouluoppimiseen. Kulttuuriset ja kielelliset tekijät eivät ole keskeisiä tekijöitä koulusuoriutumisen erojen takana.
4 Ogbun havaintoja II Kielellisesti ja kulttuurisesti kaikkein kauimpana valtakulttuurista Yhdysvalloissa olevat vähemmistöt menestyvät koulussa parhaiten. Yhteiskunnassa ja koulussa vallitsevat rakenteelliset esteet sekä syrjintä eivät ole ainoita syitä heikolle koulumenestykselle. Kulttuuristen erojen tyypit erottavat menestyvät ei-menestyvistä koululaisista. Eri vähemmistötyypeillä on erilainen koulumenestys.
5 Kulttuuristen erojen tyypit 1) Yleiset kulttuuriset erot, joita kaikki lapset kokevat. 2) Ensisijaiset kulttuuriset erot, joita esiintyy ennen kuin vähintään kaksi ryhmää kohtaa toisensa tai kohtaamisen siirtymävaiheessa, esimerkiksi kun eilänsimaista tulevat ihmiset tulevat länsimaisen koulujärjestelmän piiriin. 3) Toissijaiset kulttuuriset erot, jotka tulevat esiin sen jälkeen kun ryhmät alkavat olla tekemisissä toistensa kanssa tai kun toinen ryhmä on saapunut toisen ryhmän hallitseman instituution, esimerkiksi koulun, piiriin.
6 Vähemmistötyypit Autonomiset vähemmistöt = vähemmistöjä vain numeroilla mitattuna, mutta muuten yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. (USA:ssa esim. juutalaiset ja mormonit) Vapaaehtoiset vähemmistöt = muuttaneet maahan vapaaehtoisesti tavoitellakseen parempaa elämää. (USA:ssa esim. kiinalais-, korealais- ja japanilaistaustaiset) Ei-vapaaehtoiset vähemmistöt = ovat maassa ilman omaa tahtoaan esimerkiksi orjuuden, valloittamisen tai siirtomaavallan takia. (USA:ssa esim. intiaanit, eskimot, puertoricolaiset, mustat)
7 Autonomiset vähemmistöt Saattavat erota valtaväestöstä esim. äidinkielen, etnisyyden tai uskonnon perusteella. Ovat vähemmistöjä lähinnä lukumäärän perusteella. Ovat saattaneet kärsiä syrjinnästä, mutta eivät ole totaalisen alistettuja valtaväestön toimesta. Koulumenestys on vähintään yhtä hyvää kuin valtaväestöllä. Ovat onnistuneet säilyttämään oman kulttuurinsa, mutta samalla menestymään yhteiskunnassa vähintään yhtä hyvin kuin valtaväestö.
8 Vapaaehtoiset vähemmistöt Saattavat kohdata lyhytaikaisia ongelmia koulussa. Näkevät tilanteensa myönteisessä valossa, koska vertaavat tilannettaan uudessa maassa tilanteeseen vanhassa kotimaassaan. Uskovat, että kova työ, sääntöjen noudattaminen ja hyvän koulutuksen hankkiminen johtaa menestymiseen yhteiskunnassa. Näkevät kulttuuriset erot suhteessa valtaväestöön asioina, joiden yli tulee päästä. Ylläpitävät koulun ulkopuolella oman kulttuurinsa piirteitä, mutta toimivat koulussa valtakulttuurin sanelemien sääntöjen mukaan. Eivät ole kohdanneet vielä tarpeeksi kauan sortoa menettääkseen uskonsa amerikkalaiseen unelmaan.
9 Ei-vapaaehtoiset vähemmistöt On pakotettu osaksi yhteiskuntaa. Tietävät pitkän sorron seurauksena, että statusliikkuvuus-systeemi ei toimi heidän kohdallaan samalla tavalla kuin valtaväestöllä. Havainnoinnit rajoitetuista mahdollisuuksistaan saavat aikaan sen, että kyseenalaistavat koulun merkityksen. Vertaavat tilannettaan valtaväestöön ja päätyvät siihen, että heillä ovat asiat huonommin kuin niiden pitäisi olla. Tietävät, että menestyäkseen elämässä heidän on menestyttävä koulussa, mutta he näkevät näin toimimisen olevan valtaväestön määräys. Pitävät kulttuurisia ja kielellisiä eroja suhteessa valtaväestöön identiteettinsä osana, eivät sellaisina asioina, joiden välinen kuilu tulee ylittää. Ovat vastatoimena luoneet toimintatapoja, jotka edesauttavat koulussa menestymättömyyttä.
10 Ogbun määritelmä mikroetnografialle I Keskittyy tapahtumiin luokkahuoneen ja koulun sisällä. Kuvailee tutkimaansa ilmiötä, mutta ei pysty selittämään ilmiön syitä. Kysyy mieluummin kulttuurien vuorovaikutukseen liittyviä kuin rakenteellisia kysymyksiä. Tarjoaa selitykseksi vähemmistölasten heikkoon koulumenestykseen kulttuurista katkosta tai kulttuurisia ristiriitoja valtakulttuurin ja vähemmistökulttuurien välillä. Olettaa, että koulusta saatua tietoa voidaan käyttää luokkahuonekäytäntöjen ja opettajankoulutuksen kehittämiseen.
11 Ogbun määritelmä mikroetnografialle II Oppilaiden yksilöllisiä eroja luokkahuoneen tai koulun sisällä painottavat tutkimukset ja erilaiset luokkahuonelaboratoriotutkimukset ovat mitä pahinta mikroetnografiaa. Lisää tietoa siitä, miten vähemmistöjen lapset epäonnistuvat koulussa, mutta ei pysty sanomaan, miksi näin tapahtuu. Keskittyy vain oppilaisiin, joilla on koulussa ongelmia, mutta jättää analyysiensä ulkopuolelle ne, jotka menestyvät koulussa huolimatta suurista kulttuurisista ja kielellistä eroista suhteessa valtaväestöön.
12 Ogbun määritelmä makroetnografialle Kysyy sekä vuorovaikutuksellisia että rakenteellisia kysymyksiä. Ottaa huomioon laajemman yhteiskunnan (luokkahuoneen ulkopuoliset voimat), jotka heijastuvat yhteisöihin, joita vähemmistöjen lapset edustavat. Huomio historian merkityksen eri kulttuureille ja sen vaikutuksen oppilaiden koulusuoriutumiseen. Tutkii myös niitä, jotka menestyvät koulussa huolimatta suurista kulttuurisista ja kielellistä eroista suhteessa valtaväestöön.
13 Kritiikki Ogbun teoriaa kohtaan I Ei huomioi tarpeeksi ryhmien sisäisiä eroja ja yksilöllistä vaihtelua tehdessään jaon siten, että ei-vapaaehtoiset vähemmistöt eivät menesty koulussa ja vapaaehtoiset menestyvät. Asettaa vapaaehtoiset ja ei-vapaaehtoiset vähemmistöt liian jyrkästi toisilleen vastakkaisiksi. Liian pessimistinen ei-vapaaehtoisten vähemmistöjen suhteen. Ei ota analyyseissään huomioon tärkeiden taustamuuttujien, kuten sosiaaliluokan tai sukupuolen vaikutusta koulusuoriutumiseen.
14 Kritiikki Ogbun teoriaa kohtaan II On vaikeuksia selittää ei-vapaaehtoisten vähemmistöjen odottamatonta koulumenestystä. Etnografisen datan analyysi on valikoivaa. Keskitytään yksipuolisesti niihin ei-vapaaehtoisiin vähemmistöihin, joilla on epäluottamus koulua kohtaan, mutta hylätään muunlainen data. Käsitys USA:n mustien historiasta on kapea-alainen. Luodaan paikallisten etnografisten tutkimusten perusteella yleismaailmallista makroteoriaa vähemmistöjen koulusuoriutumisesta ilman kvantitatiivisesti edustavia tutkimusaineistoja.
15 Vähemmistöryhmät Suomessa Autonomiset vähemmistöt = maan ruotsinkielinen vähemmistö. Vapaaehtoiset vähemmistöt = Venäjältä ja Virosta tulleet (mm. inkeriläiset). Työn, opiskelun, paluumuuton, avioliiton, perheenyhdistämisen vuoksi muuttaneet. Ei-vapaaehtoiset vähemmistöt = pakolaiset, turvapaikanhakijat, saamelaiset ja romanit.
16 Miksi ruotsinkieliset ovat autonomisia vähemmistöjä? Menestyvät koulussa ja yhteiskunnassa vähintään yhtä hyvin kuin suomenkielinen valtaväestö. Heille kulttuuristen ja kielellisten erojen ylittäminen on ollut kohtalaisen helppoa. He omaavat oman yliopistonsa kera asenteen, joka auttaa menestymään akateemisesti.
17 Miksi venäläis- ja virolaistaustaiset ovat vapaaehtoisia vähemmistöjä? Ovat usein lähteneet vapaaehtoisesti kotimaastaan paremman elämän tavoitteluun. Paluumuutto inkeriläisten sukujuurten takia on vapaaehtoista. Ovat yleisesti kohdanneet vähemmän rasismia kuin pakolaistaustaiset.
18 Miksi pakolaiset, saamelaiset ja romanit ovat ei-vapaaehtoisia vähemmistöjä? Pakolaiset eivät ole tulleet maahan vapaaehtoisesti, vaan pakon edessä sotaa ja vainoa karkuun. Ovat joutuneet kokemaan myös Suomessa runsaasti sortoa, syrjintää ja rasismia. Monilla heistä on vaikeuksia koulussa ja työelämään kiinnittymisessä. Saamelaiset ovat joutuneet historiansa aikana monenlaisen kolonialismin ja pakotetun assimilaation kohteeksi.
19 Tutkimusaineisto Valittiin 8 koulua Turun ja Helsingin alueelta. Jokainen 9 luokan oppilas (joilta saatiin suostumus) täytti keväällä 2015 tulevaisuuden suunnitelmiaan ja suhtautumistaan koulua kohtaan käsittelevän kyselylomakkeen (n = 445, joista 65 % kantaväestöä, 35 % maahanmuuttajataustaisia). 9. luokan aikana haastateltiin 110 oppilasta. Seuraavan kolmen vuoden aikana tullaan seuraamaan samojen nuorten koulutuspolkuja peruskoulun jälkeen. Tutkimuksen kotisivu:
20 Attitude towards school (scale: 1= I don t like school at all, 4 = I like school very much
21 Means of school orientations Avoidance Immigrants (n = 161) Native (n = 284) Immigrant girls (n = 84) Immigrant boys (n = 77) Native girls (n = 148) Native boys (n = 136) Friends 2,17 2,27 2,25 2,41 2,39 2,57 Immigrants (n = 161) Native (n = 284) Immigrant girls (n = 84) Immigrant boys (n = 77) Native girls (n = 148) Native boys (n = 136) Achievents Immigrants (n = 161) Native (n = 284) Immigrant girls (n = 84) Immigrant boys (n = 77) Native girls (n = 148) Native boys (n = 136) Learning Immigrants (n = 161) Native (n = 284) Immigrant girls (n = 84) Immigrant boys (n = 77) Native girls (n = 148) Native boys (n = 136) 2,76 2,66 2,66 2,71 2,77 2,87 2,97 2,97 2,97 3,33 3,35 3,30 3,29 3,20 3,40 3,54 3,54 3,54 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00
22 Applications after comprehensive school Immigrants (n = 129) Native (n = 246) Immigrant girls (n = 69) Immigrant boys (n = 60) Native girls (n = 135) High School Vocational school Somewhere else Don't know Native boys (n = 111) Total (n = 375) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
23 Nelikenttä Turun haastatteluiden perusteella Tulevaisuuden usko + 21 haastattelua 1 haastattelu Koulutususko + Koulutususko - 7 haastattelua 10 haastattelua Tulevaisuuden usko -
24 Miksi Ogbun teoriaa on syytä käyttää Suomessa? On käyttökelpoinen väline etsiessä selitystä maahanmuuttajataustaisten kantaväestöä heikommalle koulumenestykselle. Auttaa tunnistamaan eräitä tulevaisuuden riskitekijöitä, kuten: 1) Mitä seuraa maahanmuuttajataustaisten epätasaisesta jakautumisesta kaupunginosien ja koulujen välillä? 2) Mitä seuraa maahanmuuttajataustaisten ja heidän vanhempiensa korkeiden kouluodotusten ja todellisuuden välisestä ristiriidasta?
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
LisätiedotSisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18
Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotSanastoa. Kotopaikka-hanke
Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti
LisätiedotSuomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot
Suomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot Jyväskylä 9.2.2018 klo 13 (B 103 Minna) Marko van den Berg & Najat Ouakrim-Soivio 1 Tiedonalalalähtöiset tekstitaidot lukion historian
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotMaahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa
Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa Marja-Liisa Mäkelä (mllmak@utu.fi) Turun yliopisto, Keveko 17.11.2016 Taustaa: Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotKIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET
KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET Karita Mård-Miettinen, FT, dos. Kieli- ja viestintätieteiden laitos Sivistysvaliokunnan kokous, 23.11.2017 Ruotsin kielen varhainen
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotHistorian ja etnologian laitos
Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan
LisätiedotGlobal Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotMonikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa
Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Oulu 10.2.2016 Seija Parekh, Vieraileva tutkija, THL Suomen perinteiset kulttuuriset vähemmistöt Romanit, arviolta 10 000-12 000
LisätiedotA2-kieli. Puolalan koulussa
A2-kieli Puolalan koulussa Mikä on A1-kieli? A1-kieli on ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 1. luokalta, ns. varhennettu kielenopetus. A1-kieli on kaikille oppilaille yhteinen aine. A1-kieli on Puolalan
LisätiedotVoiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia?
Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Vesa Puuronen Oulun yliopisto vesa.puuronen@oulu.fi Vesa Puuronen Oulun yliopisto 2013-09-05 Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Sisältö Johdanto Rasismit -näkökulmasta
LisätiedotKulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs
Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja
LisätiedotKuluttaminen ja kulttuuri
23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri
LisätiedotMiikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI
Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI Esitelmä Mies Suomessa, Suomi miehessä - luentosarjassa.
LisätiedotSosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotKouluraportti: Henrikin koulu. Tero Järvinen, Iiro Nikkola, Jenni Tikkanen
Kouluraportti: Tero Järvinen, Iiro Nikkola, Jenni Tikkanen Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus (CELE) Maaliskuu 2017 INTERNATIONAL STUDY OF CITY
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus Opetusneuvos Leena Nissilä Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotKodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä
LisätiedotMaahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan
Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa
LisätiedotMonikulttuurisen koulun johtajuus 2
Monikulttuurisen koulun johtajuus 2 inklusiivinen koulukulttuuri (Walker 2004) rehtori kiinnittää huomion kaikkia oppilaita osallistaviin rakenteisiin ja ulottaa osallisuuden myös koulun ulkopuoliseen
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKKA 9
YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKKA 9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9 Vuosiluokan 9 yhteiskuntaopin opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja taitoja demokratiassa sekä vastuuta omaan
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille
Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012
LisätiedotMitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta
Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,
LisätiedotKansainvälistyminen ja koulutus
Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotPerhetukea maahanmuuttajille
Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola
MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa
Lisätiedottyötä kartoittamassa
Veronika Honkasalo 12.2.2016 Sukupuolisensitiivistä ja monikulttuurista työtä kartoittamassa Airin Bahmani ja Veronika Honkasalo 12.2.2016 Lähtökohdat - Keitä olemme me? - Taustaa: Miksi monikulttuurisen
LisätiedotMONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu
MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN
LisätiedotPALAUTE KOULUSTA 1 (6)
1 (6) PALAUTE KOULUSTA Hyvä opettaja, Oppilas on tulossa Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian yksikköön tutkimuksiin. Koulutilanteen kartoitus on osa tutkimusta ja yhteistyö opettajan kanssa on
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9 Vuosiluokan 9 yhteiskuntaopin opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja taitoja demokratiassa sekä vastuuta omaan elämään liittyvien
LisätiedotOSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)
OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi
LisätiedotTurvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta
Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä
LisätiedotTwitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät
Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotKohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?
Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Tanja Pynninen, KM Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta tanja.pynninen@ulapland.fi A School for All Development of Inclusive Education -hanke Tutkimusryhmä:
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotOKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta
OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat
LisätiedotOman elämänsä ekspertit
Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia
LisätiedotKotoutuminen eilen, tänään, huomenna
Kotoutuminen eilen, tänään, huomenna Suuret pohjalaiset kotoutumispäivät 23.10.2018 Pasi Saukkonen Mitä kotoutuminen on? oman paikkansa löytämistä siellä missä asuu yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista
LisätiedotKodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL
Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotOlen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan
Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan WWW.JADETOIMINTAKESKUS.FI https://www.youtube.com/watch?v=m2je6fic-h4 Ikääntymisen moninaisuus Suomessa Vanhuspalveluiden asiakaskunta
LisätiedotMilloin kotoutuminen on onnistunut?
Milloin kotoutuminen on onnistunut? Kotona Suomessa valtakunnallinen hankepäivä 7.6.2017 Pasi Saukkonen Työ on maahanmuuttajalle yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kotoutumiseen. Jos ovet työelämään eivät
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotMonikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.
Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain
LisätiedotMonikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen
Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotNro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi. Oppilasta ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä,
LisätiedotHAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015
HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA
LisätiedotMAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa
MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa Väitöskirjatutkimus, 2007 Annele Laaksonen Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Turun normaalikoulu Oma lähtökohta tutkimukseen - Monikulttuurinen
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille
LisätiedotSUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN. Samran Khezri Turun iltalukio
SUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN Samran Khezri Turun iltalukio 8.11.2013 TAUSTATIETOJA Olen kurdi Iranista Olen syntynyt Mahabadissa Luoteis-Iranissa Karkotetuksi joutuminen perheen
LisätiedotSosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1
Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotMaahanmuuttajasta kuntalaiseksi
Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven
LisätiedotMAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...
Lisätiedotkouluyhteisössä: avaus
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä: avaus Vuoranta 28.8.2007 Leena Nissilä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen asialla www.oph.fi www.edu.fi TAUSTAA: Kouluhyvinvointistrategian
LisätiedotMAAHANMUUTTAJAÄITIEN KOULUTUSTOIVEET
MAAHANMUUTTAJAÄITIEN KOULUTUSTOIVEET Lapsissa nimenomaan meidän tulevaisuus Lotta Nurmi Pro gradu tutkielma Kasvatustiede Kasvatustieteiden laitos Turun yliopisto Toukokuu 2016 Turun yliopiston laatujärjestelmän
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotKielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
LisätiedotKoulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori)
Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori) Lapsilla ja nuorilla on joskus erilaisia syitä jäädä pois koulusta. Joillakin on koulussa paha olla, joillakin on vaikeuksia toisten ihmisten kanssa, jotkut vain
LisätiedotPääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA tutkimuksessa
KT Heidi Harju-Luukkainen FT Kari Nissinen Prof. Mirja Tarnanen MMT Jouni Vettenranta Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA
LisätiedotTere tulemast, tervetuloa!
Reacting to Growing Immigration Strengthening social inclusion of Estonian migrant families in Finland and Estonia REGI projekti 2015-2107 Tere tulemast, tervetuloa! REGI-projekti Kaksivuotista projektia
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotValmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen
Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut
LisätiedotEtäopetuksen monet muodot
Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY
LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY HE 114/2017 vp ASIANTUNTIJAPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA PERUSOPETUKSESSA 23.11.2017 Erityispedagogiikan dosentti,
LisätiedotVALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry
VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotYläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki
Yläkouluseminaari Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki 14-15.3.2019 Seurantatutkimuksen kulku Mixed-methods pitkittäistutkimus Seuranta-aika syksy 2017 kevät 2021 Määrällinen: Webropol-kyselylomakkeet
LisätiedotHISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8
HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin
LisätiedotMonikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus
Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotKouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.
Kouluviihtyvyys Hyvä Kauhajoen Yhteiskoulun oppilas! Olet mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään Kauhajoen kaupungin oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä sitoutumista koulutyöhön. Tutkimuksen avulla on mahdollisuus
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
Lisätiedot