Mitä mieltä, suomalainen? EVAn asennetutkimuksien kertomaa vuosilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä mieltä, suomalainen? EVAn asennetutkimuksien kertomaa vuosilta 1984-2003"

Transkriptio

1 Mitä mieltä, suomalainen? EVAn asennetutkimuksien kertomaa vuosilta Jyrki Haikonen - Pentti Kiljunen

2 EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi: Antti Eklund Painopaikka: Yliopistopaino 2003 ISBN

3 ESIPUHE Mitä mieltä, suomalainen? -teos on paitsi EVAn asennetutkimuksien yhteenveto omalla tavallaan myös Suomen lähihistorian kuvaus. Se on laaja asialuettelo siitä, mikä kansalaisten mielestä on tässä maassa tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Kyse on suomalaisten arvojen, asenteiden ja mielipiteiden kehittymisestä ja muuttumisesta 1900-luvun lopun ja uuden vuosisadan alun suuressa murroksessa. EVA toivoo tämän Jyrki Haikosen ja Pentti Kiljusen kirjan palvelevan monia eri tahoja: tutkijoiden, poliitikkojen, elinkeinoelämän, journalistien ja kaikkien muiden yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden kansalaisten. Kirjan kansien väliin on ensi kertaa koottu, kuvattu ja uudelleen kommentoitu EVAn kahden vuoden välein julkistettujen asennetutkimussarjojen tulokset vuosilta Kirja kokoaa laajat tutkimusaineistot suomalaiseksi mielipidehistoriaksi, jonka tunteminen on hyödyllistä myös tulevaisuuteen suunnattaessa. Mitä suomalaisille merkitsivät rakennemuutos, lama, EU:n jäseneksi liittyminen, ympäristöongelmat, kansainvälisen epävarmuuden lisääntyminen tai monet muut aikakauden huomiota herättäneet ja osin pelottavatkin kehityskulut? Kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana yhteiskunnassa on tapahtunut paljon ja nopeasti. Kirja kertoo, kuinka kansalaiset ovat reagoineet ja mitä he kannanotoillaan viestittävät. Asenne- ja arvotutkimuksista on tullut merkittävä yhteiskunnallinen instituutio. Kirja dokumentoi ja kommentoi kokonaisvaltaisesti sekä yksittäisinä tutkimustuloksina että pitemmän aikavälin kehityksenä systemaattisten tutkimussarjojen kautta suomalaisen yhteiskunnan aineellisen ruumiin ja psyyken muuttumista. Se auttaa ymmärtämään kansalaisten tuntoja, tavoitteita ja tarpeita sekä niiden syntytaustaa. Kuten kirjoittajat itse sanovat, moni asia loksahtaa paikalleen. Tieto erilaisista mielipiteistä, arvomaailmoista ja elämän todellisuuksista toimii linkkiasemana yhteiskunnan perinteisillä huonon kuuluvuuden alueilla. Sekä elinkeinoelämän että muiden yhteiskuntatahojen kannalta on ollut parempi selvittää mahdollisimman objektiivisesti, miltä kansalaismielipide näyttää kuin yrittää saada se näyttämään joltakin.

4 Haikonen ja Kiljunen ovat molemmat mielipidetutkimusalan pitkän linjan asiantuntijoita, suorastaan alan konkareita. Ensiksimainittu työskenteli pitkään journalistina ennen tuloaan 1985 EVAn palvelukseen (mistä hän jäi eläkkeelle 1999 alussa), jälkimmäinen on Tampereen yliopiston piiristä kasvanut yhteiskuntatutkija ja kokenut asenne- ja arvotutkimusalan itsenäinen yrittäjä. Haluan tässä lausua heille kiitokseni suuresta ja raskaasta urakasta. Heidän pitkäaikaisen yhteistyönsä tuloksena on syntynyt kiinnostava julkaisu, jonka me EVAssa toivomme kuluvan yhteiskunnallisesta asenneilmastosta kiinnostuneiden käsissä. EVAssa toukokuussa 2003 Pentti Vartia

5 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO EVAn asennetutkimuksista Miksi asennetutkimuksia? Kirjan sisältö ja jäsennys Kiitokset Lyhyt yhteenveto: asenneilmasto ja sen muuttuminen SUOMI MUUTOKSEN TIELLÄ 1.1 Mistä lähdettiin Ennen 1980-lukua Suomalaisen yhteiskunnan tila 1.2 Odotuksia politiikalta Mitä politiikalta odotettiin 1990-luvun alussa? Politiikan kokonaiskuva Odotukset uudelta hallitukselta 1.3 Järjestelmä toimii, mutta kuinka? Kuinka Suomi muuttui 1990-luvulla Markkinatalouden ja poliittisen järjestelmän toimintakyky Ristiriidat muuttuvat, poliittiset vastakohtaisuudet lientyvät Uudet 2000-luvun ristiriidat 1.4 Henkinen ilmapiiri, parempi elämä? Synkkä henkinen ilmapiiri vallitsi Paremman elämän sisältö Kovan ja pehmeän yhteiskuntakäsityksen jännite 1.5 Arvomaailman yleiskehitys Siirtymät mielipideilmaston perusulottuvuuksilla

6 2 PUOLUEYHTEISKUNNASTA KANSALAIS- TOIMINTAAN 2.1 Suhtautuminen puolueyhteiskuntaan Puolueyhteiskunnan kriisi Demokratian arvot ja toteutus eri asioita Poliittisesta vieraantumisesta Puolueilla silti omat profiilinsa Kenellä on liikaa valtaa 2.2 Kansalaiskritiikki lisääntyy Vaihtoehtoliikkeet tulivat Kansalaisyhteiskunta viriää Kriittiseksi kansalaiseksi Media tietoa vai sensaatioita? Yhteiskuntaluokkiin samaistutaan yhä TALOUDEN ARVOMAAILMA 3.1 Rakennemuutoksesta lamaan Suhtautuminen rakennemuutokseen eli 80-luvulta 90-luvulle Lama ja kuinka se koettiin 3.2 Kasvu, teknologia ja menestyminen Taloudellisen kasvun kahdet kasvot Teknologia menestymistekijänä Mitä suomalaisia tuotteita maailmalle? 3.3 Markkinatalouden ja kilpailun aikakauteen Yrittäminen arvostetaan korkealle Kilpailulle kyllä, mutta ei omalla kohdalla Markkinataloudesta ristiriitaa Valtion ja virkamiesten rooli 3.4 Käsityksiä hyvinvointiyhteiskunnasta Julkinen vai yksityinen? Terveys julkistalouden kehittämiskohteena Verotukseen suhtautuminen

7 4 TYÖELÄMÄN MUUTOSVAATIMUKSET, KOULUTUKSEN ARVOSTUS 4.1 Työelämän muutospaineet Työttömyyden kasvot Työpaikoilla ylikierroksilla 4.2 Näkemyksiä koulutuksesta ja kasvatuksesta Käytöstavat kärjessä jo YMPÄRISTÖASENTEET, KOVAN JA PEHMEÄN ARVOMAAILMAN KÄDENVÄÄNTÖ 5.1 Vaihtoehtoisuus vetoaa, sympatia syttyy 5.2 Käsitykset ympäristön tilasta ja sen muuttumisesta 5.3 Ympäristöuhkien kokeminen 5.4 Luonto ja ympäristö arvojen puntarissa 5.5 Luonnonsuojelijat, valta ja vaikuttaminen 5.6 Ympäristö vs. talous ja teknologia 5.7 Ympäristö vs. kansainvälistyminen ja integraatio SUOMALAINEN IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISTYMISEN PAINEET 6.1 Identiteetin sisältö ja sen muuttuminen Mitä on olla suomalainen? Identiteettiin uusia sävyjä Nykypäivän suomalaisuus Mikä kantaa Suomea menestyksen eväät Itsetunto on vahvistunut 6.2 Kansainvälistymisen ihanuus ja kurjuus Itsestään selvä kansainvälisyys Ulkomaalaisten vyöryä pelättiin Ulkomaalaispolitiikkamme arviointia Kansainvälistymisen hyvät ja huonot puolet Yhteistoimintaa, mutta keiden kanssa? Suomalaisten yhteydet ulkomaille Suomen tulevat kansainväliset ratkaisut

8 6.2.8 Eurooppalaisuus vai suomalaisuus? Globaalistuminen on ongelmallista Pohjoinen ulottuvuus, Venäjä ja Baltia Syyskuun 11. päivä 2001 herääminen terrorismiin SUOMI EU:N JÄSENEKSI JA JÄSENENÄ 7.1 Suomi EU:n jäseneksi Kannatuksen kehitys EU-keskustelun alku: Kansanäänestys ja jäsenyys lähestyvät: Uutena EU-jäsenenä: EU:n merkityksiä suomalaisille Suhtautuminen vakiintuu: EMU, euro ja itsenäisyys Kiinnostuksen ja tietämyksen kehitys Unionin laajentumisen vastaanotto Suomessa EU-kannanotot ovat monien tekijöiden summa 7.2 Suomalaiset, NATO-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka Jäsenyyden kannatus vs. sen todennäköisyys SUHTAUTUMINEN ALUEKEHITYKSEEN 8.1 Väittelyä Suomen alueiden tulevaisuudesta Vanha ja uusi Suomi Pääkaupunkiseudun asema 8.2 Missä suomalaiset haluavat asua? Missä halutaan asua? Kaupunkiseutujen vetovoima 8.3 Kaupungit ja maaseutu Vuoden 1996 kannanotot Maaseudun tulevaisuuteen riittää uskoa 8.4 Toimeentulo muuttoliikkeen päämotiivi Maassamuuton syyt Alueelliset vastakohtaisuudet kärjistyvät

9 9 VÄESTÖN SISÄISET SUHTAUTUMISEROT 9.1 Miesten ja naisten asenne-erot Yleiskuva sukupuolten asennoitumiseroista Sukupuoli ja politiikan arvot Sukupuoli ja käsitykset paremmasta elämästä Sukupuolten arvo- ja asenne-etäisyyden muuttuminen Sukupuolten sisäinen suhtautumisvaihtelu 9.2 Ikä erottelevana tekijänä Ikä ja yhteiskunnalliset asenteet Ikä ja henkilökohtaisen elämän arvostukset Ikäryhmittäisten erojen muuttuminen 9.3 Koulutetut ja kouluttamattomat Koulutus ja yhteiskunnalliset asenteet Koulutus ja parempi elämä Koulutuksen mukaisten erojen muuttuminen 9.4 Keskukset ja periferia, maaseutu ja kaupungit Asuinkonteksti ja yhteiskunnalliset asenteet Asuinkonteksti ja käsitykset paremmasta elämästä Asuinkontekstin yhteyksien muuttuminen TUNTEMATON TULEVAISUUS: KUINKA SUOMALAISTEN ARVOT EHKÄ OVAT MUUTTUMASSA 10.1 Kurkistus vuoteen 2025 ja muita tulevaisuusarvioita Toteutuivatko vuoden 1992 visiot vuodesta 2002? Henkilökohtainen optimismi silti vahvaa 10.2 Viitteitä tulevaisuuteen 2000 luvun arvomaailma Uudenaikaistumisesta pelkkään muutokseen Suomen kansainvälistyminen jatkuu Syrjäytymisen vaarat Modernia eristäytymistä Minkälainen talouden muoto olisi sopiva? Tasa-arvon vaatimus pysyy esillä

10 Kontrolloivaan demokratiaan? Kaupunkimaiset arvot valtaavat alaa Valtarakenne säilynee melko vakaana Maailma ei enää entisensä? LIITE: TIETOJA SEURANTATUTKIMUKSEN AINEISTOISTA Yleiskuva aineistoista Kysymyksenasettelun periaatteet Tiedonkeruu ja siinä onnistuminen Aineistojen rakenne ja edustavuus Aineistojen tilastollinen analyysi

11 JOHDANTO Tämä kirja kertoo suomalaisten yhteiskunnallisista asenteista ja arvostuksista noin kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Pohjana ovat Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn ja sen yhteistyökumppanin Yhdyskuntatutkimus Oy:n toteuttamat laajat asennetutkimukset vuodesta 1984 lähtien. Kuluneet vuodet ovat olleet täynnä poikkeuksellisen mielenkiintoisia yhteiskunnallisia tapahtumia. Kirjan kattama ajanjakso on suomalaisten elämässä objektiivisestikin ottaen melkoisen värikäs ottaen huomioon senkin, että omassa ajassa ollaan aina taipuvaisia näkemään poikkeuksellisia muutoksia. Lukijalle pyritään antamaan yleiskuva maamme mielipideilmaston kehityksestä 1980-luvun alkupuolelta tähän päivään. Samoin esitetään runsaasti yksityiskohtaisia tuloksia siitä, kuinka kansalaiset ovat reagoineet Suomen ja maailman asioihin. Kirja on kokonaisvaltainen katsaus kansalliseen arvomaailmaan sen lisäksi että se on laaja yhteenveto EVAn tähänastisista mielipidetutkimuksista. Tutkimustuloksia tarkastellaan tämän päivän näkökulmasta. Aihepiirit on pyritty yhdistämään luvuittain mahdollisimman mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Kirjassa on tekstin ohella noin kaksisataa tuloskuviota vuosilta Aineistoa on tarkasteltu uudelleen, analysoitu uudelleen ja ryhmitelty aihepiireittäin uudelleen. Kansalaismielipidettä on voitu tarkastella asioiden todellinen, myöhempi kehitys tuntien. On luonnollisesti eri asia kuvata arvomaailmaa kokoavasti kahdenkymmenen vuoden ajalta kuin raportoida siitä kertaluontoisesti kahden vuoden välein. Kirjan aikajakso kattaa monia suomalaisten suhtautumiseen vaikuttavia sekä kansallisia että kansainvälisiä tapahtumia. Sellaisia ovat olleet 1980-luvun alusta lähtien huomattavat kansainväliset poliittiset muutokset, integraatiokehitys, lamaan syöksyminen ja sen läpikäyminen, ympäristötietoisuuden nousu ja lopulta yhteiskunnan kaikkinainen uudenaikaistuminen, hyvässä ja pahassa ja viime vaiheessa vielä kansainvälisen epävarmuuden uusi lisääntyminen. Näihin asioihin suomalaiset ovat todella ottaneet kantaa. 11

12 EVAn asennetutkimuksista EVAn oma tutkimustoiminta käynnistyi 1980-luvun alussa. Pääpaino on alusta alkaen ollut kansalaisten yhteiskunnallisissa mielipiteissä. Tutkimuksissa haluttiin keskittyä nimenomaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin; onhan Suomessa harjoitettu muunlaista mielipidetutkimusta muutenkin runsaasti. Systemaattista tutkimustietoa kansalaisten yhteiskunnallisista arvostuksista ja asenteista oli olemassa ja on edelleenkin olemassa varsin vähän. Ensimmäinen EVAn asennetutkimussarja, ns. suuri asennetutkimus, käynnistettiin pilottitutkimuksella vuonna Nykyisen perusmuotonsa tämä suuri asennetutkimus sai kaksi vuotta myöhemmin. Mittaus on toteutettu tähän mennessä kymmenen kertaa eli joka toinen vuosi. Sarjan uusin tutkimusraportti ilmestyi talvella 2003 nimellä Vaatelias vaalikansa. EVAn toinen tutkimussarja, Suomalaisten EU-kannanotot, aloitettiin keväällä 1992 ja tämän sarjan viimeisin eli kahdestoista raportti julkistettiin alkuvuonna Työnjako tutkimusten välillä on sellainen, että suuri asennetutkimus syventyy voittopuolisesti kotimaisiin asioihin kansanvälistä puolta unohtamatta ja jälkimmäinen tutkimus keskitetysti unioni- ja muihin kansainvälisiin kysymyksiin. Vuodesta 1984 alkaen tutkimukset on toteutettu yhdessä Yhdyskuntatutkimus Oy:n kanssa. Tutkimusten kysymyksenasettelu perustuu yhteiskuntakehityksen seurantaan koti- ja ulkomailla, ajankohtaisten, kiinnostavien aiheiden kokoamiseen, kansanläheiseen otteeseen ja samalla journalistiseen ilmaisutapaan. Tärkeää on käyttää tutkimusten kysymyksenasettelussa kansalaisten ymmärtämää ja hyväksymää kieltä. Selkokielistä lähestymistapaa on yritetty noudattaa myös tutkimusraporttien kokoamisessa ja kirjoittamisessa. Myös kirja on kirjoitettu tältä pohjalta. Teos olisi toteutukseltaan hieman toisenlainen, jos se olisi suunnattu tutkimusalan harvalukuisille ammattilaisille. Tutkimussarjan tulokset on kuitenkin tarkoitettu laajaan yleiseen käyttöön eri alojen asiantuntijoille, medialle, poliitikoille ja kaikille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille kansalaisille. Uskomme työstä olevan tällä tavalla eniten hyötyä. 12

13 Tutkimusotteelle on kaikkien näiden vuosien ajan ollut tunnusomaista pyrkimys objektiivisuuteen. Yhteiskunnan epäkohdista on puhuttu avoimesti. Missä määrin tässä on onnistuttu, on jäänyt ja jää ulkopuolisten tahojen arvioitavaksi. Mielipidetutkimusten hyödyllisyys perustuu käsityksemme mukaan täysin siihen, että tutkimukset toteutetaan objektiivisista lähtökohdista, tasapuolisuuden vaatimusta kunnioittaen ja ammattitaitoisesti. Kansalaisten ja julkisuuden manipulointiin mistä tahansa intressinäkökulmasta tähtäävä selvitystyö kaatuu lopulta omaan hyödyttömyyteensä: sillä ei ole käytännön tietoarvoa. Kunkin mittauksen olennaiset tulokset on julkistettu lyhyellä viiveellä kirjallisina EVA-raportteina. Niistä on myös laadittu englannin ja/tai ruotsinkieliset yhteenvedot. Viime vuosien raportit kuvioineen ja tarkkoine kysymysmuotoineen ovat luettavissa EVAn internetsivulta (www.eva.fi). Tähän kirjaan kysymyslomakkeita ei ole otettu mukaan, sillä kysymykset käyvät ilmi kuvioista, ehkä hieman lyhennettyinä. EVA-raporteissa on korostettu, että niissä tuloksista esitetyt tulkinnat ovat enemmän tai vähemmän subjektiivisia. Saman haluamme sanoa myös tämän kirjan tulkinnoista. Viime kädessä on aina tulosten käyttäjien oman arvioinnin varassa, mitä johtopäätöksiä tuloksista voidaan tehdä ja tehdään. Kokemus on joka tapauksessa osoittanut tutkimustulosten tarjoavan ainespuita hyvinkin erilaisille yhteiskuntatahoille. EVAn kahdessa asennetutkimussarjassa on siis julkaistu tähän mennessä yli kaksikymmentä erillistä asennetutkimusraporttia, toisessa kymmenen, toisessa kaksitoista. Jokainen niistä perustuu omaan, erilliseen tutkimusaineistoonsa. Kullakin on ollut toteutusajankohtaansa liittyvä ainutkertainen merkitys, mutta kuhunkin raporttiin on myös sisältynyt pitemmän ajanjakson aineistoa. Osa sarjan kysymyksistä on säilytetty samoina tutkimuksesta toiseen tai niitä on toistettu mielekkäin väliajoin. EVAn raporteille on pyritty antamaan nimet tulosten kulloisenkin pääsanoman mukaisesti, ajankohdan mielipideilmaston sisältöä ja henkeä kuvaten. Koska kirjan lukijoilla ei välttämättä ole tarkkaa tietoa näistä aiemmista EVAn keltaisista asenneraporteista ja koska raportteihin viitataan kirjan tekstissä nimen tai julkaisuvuoden perusteella, luetellaan raportit seuraavassa julkaisuvuosijärjestyksessä. Huo- 13

14 mattakoon, että mittaukset on toteutettu kulloinkin aina edellisen vuoden syksyllä, viimeistään vuodenvaihteeseen mennessä. Raportit ovat ilmestyneet seuraavan vuoden alussa. Tässä kirjassa tutkimustulokset on nimikoitu tutkimusten toteutusvuodelle (aineistokeruun ajankohta) ja raporttien nimien yhteydessä käytetään niiden julkaisuvuotta. Suuri asennetutkimus-sarja: - Onko meillä malttia uudistua?, 1982 (sisältää pilottitutkimuksen tuloksia) - Murros vai muutos?, Avautuva ja sulkeutuva Suomi, Kriittisinä 90-luvulle, Suomi etsii itseään, Kansa tienhaarassa, Epävarmuuden aika, Menestyksen eväät, Mielipiteiden sateenkaari, Erilaisuuksien Suomi, Vaatelias vaalikansa, 2003 Suomalaisten EU-kannanotot -sarja: - Kaksitoista integraatioasenneraporttia vuosina Kahden varsinaisen tutkimussarjan lisäksi EVA on toteuttanut useita muitakin asennemittauksia, Suomen lisäksi Ruotsissa, Pietarissa, Viipurissa ja Virossa. Niistä kustakin on julkaistu erilliset raportit. Yhdyskuntatutkimus Oy:n lisäksi yhteistyökumppaneita ovat Suomessa olleet mm. Suomen Gallup Oy ja Taloustutkimus Oy. Koska kirja on itsessään johdatus suomalaisten mielipiteisiin, tämän johdannon yhteydessä esitetään vain suppea erilliskuvaus keskeisten asenteiden ja arvostusten kehityksestä. Tutkimusten käytännön suoritustapaa ja metodeja kuvataan yksityiskohtaisemmin kirjan lopussa (liite). Kaikki tutkimukset on toteutettu metodisesti yhdenmukaisella tavalla laajaan satunnaisotantaan perustuvina kirjallisina kyselyinä. Vastaajina on kulloinkin ollut kansalaista (Suuri asennetutkimus) ja kansalaista (EU-asennetutkimus). Ensin mainitussa tutkimussarjassa koko seuranta-ajan vastaajien kokonaismäärä on

15 Miksi asennetutkimuksia? Miksi asennetutkimuksia? Siksi, että niiden kautta kansalaisajattelua voidaan luodata leveämmältä ja syvemmältä kuin mihin esimerkiksi valtiollisten ja kunnallisten vaalien tulokset antavat mahdollisuuden. Kirjoittajien käsitys on, että asenne- ja arvomaailman muutosten tunteminen auttaa aikamme kansalaisyhteiskunnassa merkittävästi jäsentämään ja ymmärtämään yhteiskuntakehitystä ja sen eri vaiheita. Niin kansalaiset itse kuin päättäjätkin saavat näin paremman otteen muuten hajanaiseen ja vaikeasti hahmottuvaan kansalliseen arvomaailmaan. Kun tiedetään, mitä maassa ajatellaan, monet poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset asiat tavallaan loksahtavat paikoilleen. Ymmärrys lisääntyy. Voidaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kansalaismielipiteen tunteminen on tärkeätä, koska se ei ainoastaan palautteenomaisesti heijasta sitä, miten yhteiskunta toimii, vaan myös vaikuttaa siihen, miten yhteiskunta toimii. Ulospääsyksi ei kelpaa ajatus, että ihmiset ovat kannanotoissaan kritiikissään tai vaateissaan tietämättömiä tai väärässä. Kansalaisten reaktiot ja niiden heijastama yhteiskuntakuva ovat tosia ja todellisuuteen vaikuttavia siinäkin tapauksessa, etteivät ne perustu todellisuuteen. Mielialoilla ja niiden psykodynamiikalla on kytkentänsä koko yhteiskunnan vireystilaan ja toimintakykyyn. Perimmäisinä muuttujina ovat yksilöiden työhalu, luottamus ja usko tulevaisuuteen. Tutkimussarjan kattama jakso, noin kaksikymmentä viime vuotta, on Suomen lähihistorian mielenkiintoisinta aikaa. Jokainen suomalainen on näinä vuosina saanut ainakin jollakin tavalla omakohtaisen tuntuman maailman muutoksiin. Elämme arvojen muuttumisen ja arvojen koettelemisen aikaa. Tuskin on väärin sanoa, että kansalaismielipide on ollut monissa asioissa ikään kuin vereslihalla. Tässä kirjassa puhutaan asennetutkimuksista ja mielipidetutkimuksista synonyymeina. Käytämme käsitteitä rinnakkain, tekemättä eroa niiden välille. Maassamme toteutetaan runsaasti erilaisia asenneja mielipidetutkimuksia. Suurin osa niistä on suhteellisen suppeita tavoitteen ollessa kansalaisten tai jonkin osaryhmän kannanottojen selvittämisessä jossakin rajatussa asiassa. Ero voidaan tehdä esimerkiksi tiedotusvälineiden uutisaineistoksi tarkoitettujen mielipidekyselyjen sekä laaja-alaisten, sarjanomaisten tutkimusten välillä. Molemmista saadaan hyödyllistä tietoa, mutta eri tavoin ja tarkoituksiin. 15

16 Yleisesti hyväksyttäneen, että arvo- ja asennetutkimusten tuloksia tekijöidenkin pitää voida tulkita. Tulkitsematta jättäminen saattaisi johtaa harhaan etenkin suurta yleisöä, mutta myös tiedotusvälineitä. Tutkimusasetelmat ovat monimutkaisia ja niillä on taustansa, jotka on kerrottava julki. Tosin tulkinnatkin voivat viedä harhaan. Julkisuudessa esitetään tutkimustuloksista toisinaan yksioikoisia johtopäätöksiä ja joskus jopa vääriä (väärinkäsityksiin perustuvia) arviointeja. Sellainen mahdollisuus väijyy jokaisen asennetutkijan ja/tai tuloksia julkistavan kirjoittajan tiellä. Julkisuus vie siihen myönteiseen tulokseen, että eivät vain mielipidetutkimusten tulokset tässä tapauksessa aineistotkin vaan myös niiden tekotapa, taustat, kysymykset ja menetelmät ovat kaikkien arvioitavissa. Kirjan sisältö ja jäsennys Yli kahdenkymmenen erillistutkimuksen sisältämä valtava aineistomäärä on kirjaa varten jaoteltu kymmeneen päälukuun. Jokainen luku sisältää tuloksia kuvaavan ja kommentoivan tekstiosuuden ja sen jälkeisen vastaavan kuvio-osuuden. Tekstissä viitataan tarvittaessa muihin lukuihin ja kuvioihin. Tämä on hyödyllistä, koska mielipiteet ja arvot eivät muodostu selvärajaisista osa-alueista, vaan liittyvät toisiinsa verkkomaisesti. Aineisto olisi tietenkin sallinut muunlaisenkin ryhmittelyn. Kirjoittajat päätyivät lopulta omasta mielestään johdonmukaisimpaan ja toivon mukaan lukijan miellettävissä olevaan järjestykseen. Johdannon jälkeen käsitellään ensiksi suomalaisen asenneilmaston peruspiirteitä kuten kansalaisten mielipiteitä yhtäältä poliittisen ja toisaalta taloudellisen järjestelmän toimintakyvystä (luku 1). Sen jälkeen jatketaan tarkastelemalla tuloksia politiikan eli mm. vanhan puolueyhteiskunnan ja uuden kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta (luku 2). Seuraavat luvut sisältävät taloudellisen arvomaailman laajahkon kuvauksen (luku 3) ja siihen liittyen työelämää ja koulutusta (luku 4) koskevia asenteita. Sen jälkeen on vuorossa ja lukujen yksi vaikuttava aihepiiri, ympäristöasenteet (luku 5). Sitä seuraa toinen yhteiskuntamme ratkaisevan tärkeä liikuttaja, kansallisen identiteetin ja kansainvälistymisen kehitysprosessi (luku 6). Siitä 16

17 jatketaan Suomen EU-suhdetta ja unioniin liittymistä käsittelevään tarkastelukokonaisuuteen (luku 7). Kaupunkien ja maaseudun suhteeseen eli alueellisiin kysymyksiin perehdytään luvussa 8. Kirjan yhdeksännessä luvussa paneudutaan väestön sisäisiin suhtautumiseroihin (miehet naiset, nuoret iäkkäät jne.). Kirja päättyy suomalaisen mielipideilmaston mahdollista tulevaa kehitystä pohdiskelevaan lukuun (luku 10). Kirjoittajat pitävät tulevaisuuden näkökulmaa tutkimusaineiston laajan läpikäymisen jälkeen tarpeellisena, joskin itse tuloksiin nähden toissijaisena. Lähinnä hahmotellaan joitakin mahdollisia kehityskulkuja. Liiteluvussa esitetään lopuksi tutkimuksen tekniset tiedot. Kiitokset Laajan ja monimuotoisen aineiston työstäminen kirjaksi asti on vaatinut paljon aikaa, mutta työ on myös ollut henkisesti palkitsevaa. Kiitämme ensinnäkin Elinkeinoelämän Valtuuskuntaa EVAa siitä, että se on halunnut saattaa tähänastiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Uskomme tämän nyt kokonaisuutena ensi kertaa esiteltävän ja kommentoidun tutkimusaineiston auttavan ymmärtämään lähihistorian tapahtumia ja kansalaisten suhtautumista monenlaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin muutoksiin. Ja kuten muillekin yhteiskuntatahoille myös elinkeinoelämälle on tärkeätä, että se elää todellisessa maailmassa ja tuntee kansalaisten odotukset. Lausumme sekä omasta että EVAn puolesta kiitokset kaikille tutkimustoiminnassa vuosien aikana tavalla tai toisella mukana olleille. Näihin kuuluvat myös ne kymmenettuhannet suomalaiset, jotka ovat käyttäneet aikaansa esitettyjen teemojen pohdiskeluun ja kysymyksiin vastaamiseen. Lomakkeiden täyttäminen on vaivannäön lisäksi vienyt kohtalaisen paljon aikaa. Vapaamuotoisessa osassa vastaajat ovat myös kommentoineet tutkimusta sinänsä ja näin antaneet hyödyllisiä virikkeitä ja palautetta tutkimusten kehittämiseen. On paikallaan mainita ja kiittää muutamia tutkimussarjan parissa sen pitkän historian aikana työskennelleitä henkilöitä. Valtiot.tri Jukka Tarkka oli 1980-luvun alussa käynnistämässä asennetutkimus- 17

18 sarjaa. Suomen Gallup Oy:n nykyinen varatoimitusjohtaja Juhani Pehkonen oli mukana kahden ensimmäisen tutkimuksen toteutuksessa. EVAn toimitusjohtajat ministeri Max Jakobson, prof. Kauko Sipponen ja ministeri Jaakko Iloniemi ohjasivat aikanaan arvovaltaisesti tutkimuksen tekijöitä; heidän jälkeensä myös toimitusjohtaja Pentti Vartia ja johtaja Risto Penttilä. Lyhyempiä tai pitempiä aikoja tutkimusten parissa ovat työskennelleet fil.lis Seija-Riitta Laakso (EU-tutkimussarja), oik.lis. Peter Ekholm, joka vastasi lopulta EVAssa useista tutkimuksista sekä asiamies Kai Torvi. Myös EVAn muut toimihenkilöt ovat osallistuneet tärkeällä panoksella kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana joko itse tutkimustyöhön tai tutkimusten julkistamisprosesseihin. Kluuvin säätiö on rahoitusosuudellaan osaltaan mahdollistanut kirjaan liittyvän selvitystyön käytännön toteutuksen, mistä lausumme suuren ilomme ja kiitoksemme. Lopuksi lienee syytä sanoa kirjan tekijöistä, että olemme kumpikin olleet pitkähkön ajan mukana tässä tutkimustyössä ja raportoinnissa. Yhdyskuntatutkimus Oy:n nykyinen toimitusjohtaja-tutkija Pentti Kiljunen oli jo 1984 aloittamassa ns. suurta asennetutkimusta. VTM Jyrki Haikonen tuli työhön mukaan vuoden 1985 alusta, jolloin EVAn asennetutkimustoiminta tuli hänen johtovastuulleen. Kirjan kirjoittajina meillä on uskoaksemme yhä edelleen hyvät yhteydet kaikkiin niihin henkilöihin, jotka joko toimeksiantajina, nykyisinä tai entisinä esimiehinä tai kollegoina ovat olleet eri vaiheissa mukana tutkimusaineiston kokoamisessa ja tämän kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoisen yhteiskunnallisen työn viitoittamisessa. Toukokuussa 2003 Jyrki Haikonen Pentti Kiljunen 18

19 Lyhyt yhteenveto: Asenneilmasto ja sen muuttuminen Tutkimuskohteena yhteiskunnallinen arvo- ja asenneilmasto on moniaineksinen kokonaisuus. Sille on ominaista kannanottojen valtaisa kirjo. Suhtautumisen tapoja ja sävyjä kuten myös niiden keskinäisiä yhteyksiä ja taustaselittäjiäkin on paljon. Tämä korostuu tutkimuksessa, jonka kohteena on kansalaisten koko yhteiskuntakuva, ei vain jokin sen rajattu osa-alue. Kun tietoa on lisäksi noin 20 vuoden ajalta, jokainen tuloksista tehtävä pelkistys on tavallaan väkivallanteko monitahoista todellisuutta kohtaan. Tutkimuskohde on siinä mielessä epäkiitollinen, että maamme yhteiskunnallinen asenne- ja arvoilmasto on perusluonteeltaan varsin stabiili. Suuria muutoksia janoaville tulokset tuottavat helposti pettymyksen. Vaikka asenneilmaston pinta väreilee yhteiskuntaolojen muutosten ja mediajulkisuudessa kulloinkin esillä olevien asioiden mukaan, sen syvärakenteet pysyvät paljolti paikoillaan. Vaikka aika ja ajankuva muuttuvat voimakkaastikin, liike suomalaisten sisällä seuraa tätä kehitystä olennaisesti seesteisemmin. Joissakin asioissa asenneilmaston voidaan todeta olleen täysin turta objektiivisten olojen kehitykselle. Toisaalta voidaan sanoa, että tuskin koskaan aikaisemmin suomalaisilla on ollut niin paljon ja monenlaisia mielipiteitä kuin 1980-luvun alkupuolelta tähän hetkeen ulottuvalla tutkimusjaksolla. Kansalaismielipidettä ja sen kehitystä voidaan kuvata hahmottamalla hajanainen asennemassa muutamaksi käsitteellisesti laajemmaksi asennoitumiskokonaisuudeksi. Kyse on tällöin eräänlaisista yhteiskunnallisen orientaation perusulottuvuuksista tai pohjavirroista. Seuraavassa asenneilmaston tilaa ja muutoksia luonnehditaan seitsemän tällaisen asennoitumiskokonaisuuden kautta. Politiikkaan suhtautumista koskevat tulokset kertovat suomalaisten laajasta, kaikkiin yhteiskuntaryhmiin ulottuvasta poliittisesta vieraantumisesta. Epäluottamus poliittista päätöksentekojärjestelmää, puolueita ja poliitikkoja kohtaan on koko seuranta-ajan ollut sangen suurta. Politiikkaasenteet poikkeavat muista asennekokonaisuuksista siinä, että niiltä puuttuu selkeä konfliktiluonne väestön sisäistä toisinajattelua ei juuri esiinny. Poliittisiin toimijoihin nähden kriittisyys kuvastaa kuitenkin konfliktia. Seuranta osoittaa, että epäluulo kansanvallan toimivuutta kohtaan voimistui entisestään 1990-luvun alussa. Katsantotapa pysyi tasaisen tylynä melkein koko vuosikymmenen. Kaksi viimeisintä, vuosien 2000 ja 2002 mittaukset antoivat viitteitä asennekehityksen taittumisesta. Kysymykseen 19

20 siitä, onko politiikka todella kokemassa jonkinlaisen merkittävämmän rehalibilitoitumisen, saadaan kuitenkin vastaus vasta myöhemmistä tutkimuksista. Ns. kovan ja pehmeän yhteiskuntanäkemyksen välinen jännite on ollut kaikissa vaiheissa vahva. Jaotuksen perustana on ajatus, että yhteiskunnassa ovat vastakkain toisaalta tietty taloudellis-teknisiä näkökohtia ja yleensäkin hyvinvoinnin aineellista perustaa korostava kova ajattelutapa ja toisaalta tietty ympäristöllis-sosiaalisia näkökohtia korostava pehmeä ajattelutapa. Paitsi hyvinvointikäsitysten erilaisuudesta mitä se viime kädessä on kyse on hyvinvoinnin saavuttamisen keinoja koskevista käsityksistä. Jos kohta aineisto ja sen sisältämät lukuisat vastakkainasettelut ovat kertoneet pehmeän asennepoolin selkeästä johtoasemasta, yleiseltä periaatetasolta alas laskeuduttaessa erävoittoja on kirjannut myös kova orientaatio. Asenteiden ja arvostusten kiikkulauta on painunut vuoroin kumpaankin suuntaan, osin taloudellisten suhdanteiden muutosten myötä. Kun taloudellinen kasvu lamavuosina katosi, sen arvostus kohosi näkyvästi. Tuolloin kasvu ei ollut ensisijaisesti ahdistavaa, väärää ja turmiollista, vaan monin tavoin hyödyllistä, tarpeellista ja toivottavaa. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt ympäristön ja muiden pehmeiden arvostusten hylkäämistä; myös niiden painoarvo säilyi suurena. Taloudellinen turvattomuus ja siihen liittyvät uhkakokemukset vain ikään kuin ajoivat ohi. Sittemmin suhtautuminen on palautunut hyvin lähelle seurantaajan alun asetelmia ja silloin vallinneita kasvukriittisiä asenteita. Koko tutkimuskautta koskevana huomiona voidaankin todeta, että vaikka matkaa on tehty verraten paljon, kauaksi ei ole kuljettu. Asennekehityksen lähtö- ja loppupisteet kovuus-pehmeys -ulottuvuudella ovat lähellä toisiaan. Taloutta ja sen kehitysilmiöitä koskevat tulokset kertovat, ettei kansalaismielipiteen järjestelmäkritiikki kohdistu vain poliittiseen järjestelmään. Myös markkinatalouskritiikki on monin tavoin mittavaa. Kyse ei luonnollisestikaan ole muiden järjestelmävaihtoehtojen kaipuusta markkinatalouden asema on maassamme legitiimi ja kannatuspohja vahva vaan kriittisyydestä markkinatalouden sisäisiä prosesseja ja koettuja kehityspiirteitä kohtaan. Talouden uusiutuminen, globaali kehitysdynamiikka ja rakennemuutokset ovat luoneet yhteiskunnallisia vastakohta-asetelmia ja jossain määrin herätelleet henkiin myös vanhoja, yhteiskunnallisen kaikupohjansa paljolti jo kadottaneita ristiriitoja. Mahtiaan kasvattaneiden markkinoiden ei nähdä jakavan mannaa kaikille riittävän tasapuolisesti. Tämä herättää monissa 20

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA ETLA 60 vuotta Toim. Timo Nikinmaa ja Pentti Vartia Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy ETLA B221 ISBN 951-628-441-8 ISSN 0356-7443

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Nuoret ja työ Nuorisobarometrien valossa. "Polkuja kohti uudenlaista työtä" TAMPERE Sami Myllyniemi

Nuoret ja työ Nuorisobarometrien valossa. Polkuja kohti uudenlaista työtä TAMPERE Sami Myllyniemi Nuoret ja työ Nuorisobarometrien valossa "Polkuja kohti uudenlaista työtä" 28.4.2017 TAMPERE Sami Myllyniemi TAUSTAA Nuorisobarometri: Nuoran vuosittainen kyselytutkimus vuodesta 1994 alkaen, vuodesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä

Lisätiedot

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET Maailmankansalainen ja media -seminaari 13.-14.5.2008 Kristina Kaihari-Salminen Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN JA VALTAKUNNALLISET OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEET

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Nuorisobarometri 2016 on KATSE TULEVAISUUDESSA. Julkistustilaisuus Nuoret ja tulevaisuus -seminaari Musiikkitalo, Helsinki Sami Myllyniemi

Nuorisobarometri 2016 on KATSE TULEVAISUUDESSA. Julkistustilaisuus Nuoret ja tulevaisuus -seminaari Musiikkitalo, Helsinki Sami Myllyniemi Nuorisobarometri on KATSE TULEVAISUUDESSA Julkistustilaisuus Nuoret ja tulevaisuus -seminaari 7.3.2017 Musiikkitalo, Helsinki Sami Myllyniemi TAUSTAA Nuorisobarometri: Nuoran vuosittainen kyselytutkimus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle

Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle Julkaistavissa,.. klo. Kansalaismielipide: Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle Kuntien keskeisin tehtävä on väestön selvän enemmistön mielestä huolehtia

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Toimintaympäristön ja sen muutosten tarkastelu Ympäristön ilmiöiden ja muutosten systemaattista

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Vain vajaa kuudesosa

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot