Suomen mahdollisuudet vetovoimaisena lomamatkakohteena Arabiemiirikunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen mahdollisuudet vetovoimaisena lomamatkakohteena Arabiemiirikunnissa"

Transkriptio

1 1 Suomen mahdollisuudet vetovoimaisena lomamatkakohteena Arabiemiirikunnissa Nawal Rchidi 2005 Järvenpää

2 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tuusulanjärvi-instituutti SUOMEN MAHDOLLISUUDET VETOVOIMAISENA LOMAMATKA- KOHTEENA ARABIEMIIRIKUNNISSA Nawal Rchidi Matkailuala Opinnäytetyö Maaliskuu, 2005

3 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tuusulanjärvi-instituutti Matkailuala TIIVISTELMÄ Tekijä: Rchidi Nawal Työn nimi: Suomen mahdollisuudet vetovoimaisena matkailukohteena Arabiemiirikunnissa Vuosi 2005 Sivumäärä 41 Tutkimuksessa selvitettiin Suomen tunnettavuutta ja Suomen mahdollisuuksia vetovoimaisena matkailukohteena Arabiemiirikunnissa. Työn keskeisenä tavoitteena oli selvittää, onko Suomella niitä matkailullisia ominaisuuksia, jotka houkuttelisivat arabimatkailijoita ja onko Suomessa tarjolla arabimatkailijalle sopivia matkailupalveluita. Työn tarkoituksena oli saada käytännön vinkkejä Suomen markkinointiin arabimaihin. Vastausta työn kysymyksiin hain kahdelta eri ryhmältä. Arabiemiirikunnissa toimivilta matkatoimistoilta/matkanjärjestäjiltä halusin saada selville matkailualan ihmisten näkemykset Suomesta vetovoimaisena matkailukohteena. Yksittäisiltä kuluttajilta selvitin, mitä Arabiemiirikuntien väestö ajattelee Suomesta lomamatkailumaana. Arabiemiirikunnissa ei tällä hetkellä ole Suomesta joko minkäänlaista kuvaa tai Suomesta on neutraali, ei positiivinen eikä negatiivinen kuva. Henkilöt, jotka ovat käyneet Suomessa, ovat olleet positiivisesti yllättyneitä. Nekin, jotka ensimmäistä kertaa lukivat arabiankielisestä esitteestä tietoa suomalaisista, tuhansista järvistä ja yöttömistä öistä ja näkivät Suomen kauniin kesän kuvia, olivat erittäin ihastuneita. Paikalliset matkanjärjestäjät näkevät Suomen tarjonnan kilpailukykyisenä, uutena ja mielenkiintoisena verrattuna muiden maiden tuotetarjontaan ja toivovat enemmän yhteistyötä Suomen matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Sekä arabikulttuurin tuntemuksen että arabiperhematkailijan mukavuus- ja erityisvaatimusten tarkempi selvittäminen on Suomen markkinoinnin avain arabimaiden markkinaalueille. Asiasanat: Arabiemiirikunnat, Suomi-kuva, Arabimatkailija, Dubai, Suomen vetovoimaisuus

4 LAUREA POLYTECHNIC Tuusulanjärvi institute Tourism ABSTRACT Name: Rchidi Nawal Thesis: Finland, attractive travel destination in the United Arab Emirates Year 2005 Pages 41 This study looked at how well Finland is known abroad and whether or not the country could been seen as an attractive travel destination in the United Arab Emirates. The main aim of this study was to find out if Finland has qualities and travel services which would attract Arab travellers. The purpose of the study was to get some practical hints of how to market Finland in the Arab countries. The answers for the above mentioned questions were inquired from two different groups. Travel organizers in the United Arab Emirates were asked how attractive a travel destination they, as travel business professionals, see Finland. Individual consumers were inquired of how the people in the United Arab Emirates see Finland as a holiday destination. It appeared that there is no image of Finland or the image is very neutral, neither positive nor negative, in the United Arab Emirates at the moment. Those who have visited Finland were pleasantly surprised. The persons who studied Arabic brochures about Finland, the Finns, the many lakes and the nightless nights and who saw pictures of the Finnish summer were also charmed of what they just had learnt. The local travel organizers saw Finland as a competive, new and interesting destination compared to other countries and they wished to have more co-operation with the Finnish Tourist Board. Further research in Arab culture and Arab travellers needs is the key for promoting Finland in the Arab countries.

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen kysymykset ARABIMATKAILU Arabiemiirikunnat lyhyesti Matkailu Lähi- idästä Eurooppaan Arabimatkailijan näkemykset Suomen vetovoimaisuudesta TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoite, tarkoitus ja rajaus Tutkimuksen kohderyhmät Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineisto SUOMI LOMAMATKAILUMAANA ARABIEMIIRIKUNNISSA Matkanjärjestäjien näkemykset Osallistuneiden yritysten kuvaus Suomen tunnettuus Arabiemiirikunnissa Suomi-kuva Suomen matkailulliset vahvuudet Suomen matkailulliset heikkoudet Suomen mahdollisuudet kilpailussa Suomen matkailupalveluiden markkinoinnin kohderyhmät Suomen matkailutuotetarjonnan myynti Yksittäisten haastateltavien näkemykset Haastateltujen tausta Eurooppa, arabimatkailijoille tuttu lomamatkakohde Suomen tunnettuus ja Suomi-kuva Arabiemiirikunnissa Suomen kesän vetovoimaisuus Paras ajankohta matkustaa Suomeen Yksittäisten kuluttajien näkemykset Suomen matkailullisista heikkouksista29

6 5.2.7 Arabimatkailijan mukavuus- ja erityisvaatimukset YHTEENVETO Suomen tunnettuus arabiemiirikunnissa Suomi-kuva arabeille Suomen vetovoimatekijät vastaajien silmin Suomen matkailulliset heikkoudet vastaajien silmin Arabimatkailijan mukavuus- ja erityisvaatimukset Suomen markkinointi Arabeille JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 41

7 1 JOHDANTO Matkailun edistämiskeskus (MEK) on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, jonka ydintehtävä on markkinoida Suomen matkailutarjontaa ulkomailla. MEKillä on 15 toimipistettä ulkomailla. Niistä seitsemän on isompia toimistoja, jotka sijaitsevat Suomeen suuntautuvan matkailun tärkeimmillä lähtöalueilla eli Ruotsissa (Tukholma), Saksassa (Frankfurt), Venäjällä (Moskova), Iso-Britanniassa (Lontoo), Ranskassa (Pariisi), USA:ssa (New York) ja Japanissa (Tokio). Näiden lisäksi MEKillä on kahdeksan muuta toimistoa (Espanja/Madrid, Italia/Milano, Norja/Oslo, Venäjä/Pietari, Viro/Tallinna, Kiina/Hongkong, Peking, Shanghai) palvelemassa muiden Suomeen suuntautuvalle matkailulle merkittävien markkina-alueiden matkanjärjestäjiä ja matkatoimistoja. MEKillä on markkinointiedustajat myös Benelux-maissa ja Irlannissa. (MEK, 2004.) Yksi Matkailun edistämiskeskuksen päätehtävistä on jatkuva Suomen tunnettuuden lisääminen ulkomailla. Uusille markkina-alueille menoon suhtaudutaan MEKissä hyvin varovaisesti eikä haluta mennä hajottamaan resursseja, vaan keskitytään enemmän jo olemassa oleviin markkina-alueisiin ja panostetaan kuluttajamarkkinointiin suomalaisten matkailupalveluiden kulutuskysynnän kasvattamiseksi. (J. Lehtonen, henkilökohtainen tiedonanto ) MEK markkinoi Suomea monissa Euroopan maissa, Amerikassa ja myös Kiinassa ja Japanissa. MEKin kotisivuilta on saatavilla tietoja Suomesta 12 eri kielellä (suomi, englanti, ruotsi, saksa, norja, venäjä, viro, ranska, espanja, italia, kiina ja japani). Huomioni kiinnittyi siihen, ettei MEKin sivuilla ole tietoja Suomesta arabian kielellä? Miksi MEKillä ei ole edustusta arabimaissa? Luin joulukuussa 2003 Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtajan Jaakko Lehtosen artikkelin: Tulisiko arabeja Suomeen?, joka julkistettiin MEKin asiakaslehdessä 1/2003 ja huomasin, etten ole ainoa, joka ihmettelee asiaa. Aika ajoin nousee esille kysymys, miksi MEK toimii niin vähän tai ei ollenkaan arabimaissa, vaikka siellä on huomattavan varakastakin väkeä eikä matka Suomeen ole hirmuisen pitkä. Hämmästelijöinä on vuosien mittaan ollut väliin elinkeinoa, välillä politiikkoja tai erilaisia ystävyysseuroja (Lehtonen 2003, 16).

8 7 MEK on kyllä kiinnostunut arabimaista, mutta pelkkä kiinnostus ei riitä. Jaakko Lehtosen (henkilökohtainen tiedonanto ) mukaan yöpymisiä koko Arabian niemimaalta kertyy Suomelle muutama tuhat ja yksittäistä arabimaata kohden vain kymmeniä vuodessa. Näistäkin valtaosa on liikemiehiä. MEKin toimintastrategian mukaan MEK vetäytyi pois maista, joista tuli alle yöpymistä vuodessa (Lehtonen 2003,16). Toisaalta, vaikka yöpymismäärä on liian vähäinen, Arabian niemimaan väki on varakasta ja käyttää huomattavia summia matkailuun. Kaiken lisäksi tutkimuksien mukaan Lähi-idästä ennustetaan tehtävän 35 miljoonaa matkaa Eurooppaan vuonna 2020 (Market Vision 2002,1). Tapaamisessani toimeksiantajani Lehtosen kanssa hän kiinnostui minun arabitaustastani ja totesi, että arabimaista tiedetään Suomessa todella vähän. Hän myös oletti Suomen olevan tuntematon kohde arabimaissa. Pohdimme, lienevätkö arabit kiinnostuneita tulemaan lomalle Suomeen, ja onko Suomi tunnettu maa arabimaissa. Keskustelimme arabien ja suomalaisten kulttuurieroista ja mietimme, onko Suomella resursseja järjestää sopivia matkoja arabimatkailijoille. Lopussa totesimme, että MEKin tarkempi perehtyminen arabimaihin ja Suomen markkinointi arabimaissa vaatii paljon selvityksiä ja markkinatutkimuksia. Projektin valmisteleminen alkoi tammikuussa Aineistonkeruu Arabiemiirikunnissa kesti noin kolme kuukautta, huhtikuusta heinäkuuhun 2004.

9 8 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA 2.1 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksia Suomesta arabialaisten matkailumaana ei juuri ole aikaisemmin tehty. Venäjältä, Pohjois-Amerikasta ja monista Euroopan maista Suomeen suuntautuva matkailu on ollut monta vuotta Matkailun edistämiskeskuksen tutkimuskohteena. Matkailun edistämiskeskus on tutkinut jopa Japanin ja Kiinan markkina-alueita. MEKin tutkimusjulkaisusarjassa löytyy melkoinen maapallo, mutta siitä puuttuvat arabimaat. Margit Antikainen on tehnyt vuonna 1996 tutkimuksen Arabiemiirikunnista Suomeen suuntautuvasta matkailusta. Tutkimuksessa on kattavaa tietoa Arabiemiirikunnista ja suurin osa tiedoista perustuu tutkijan omiin näkemyksiin ja kokemuksiin. Tutkimuksen tekijä työskenteli Suomen suurlähetystössä Abu Dhabissa monta vuotta ja pääsi siten tutustumaan Arabiemiirikuntien elämänmuotoon. Antikaisen tutkimuksessa on runsaasti hyvää tietoa matkailusta Arabiemiirikunnista Suomeen. Omassa tutkimuksessani ei ole tarkoitus antaa pelkästään tietoa Arabiemiirikunnista vaan ennemminkin saada selville, miten Arabiemiirikuntien paikalliset ja siellä toimivat matkanjärjestäjät näkevät Suomen matkailumaana ja millaiset ovat heidän näkemyksensä Suomen mahdollisuuksista tulla tunnetuksi ja suosituksi matkakohteeksi. 2.2 Tutkimuksen kysymykset Koko työ pyrkii vastaamaan kysymykseen: Onko Suomella mahdollisuuksia olla vetovoimainen lomamatkakohde Arabiemiirikunnissa? Eli toisin sanoen, onko Suomella niitä matkailullisia ominaisuuksia, jotka houkuttelisivat arabimatkailijoita ja onko Suomessa tarjolla arabimatkailijalle sopivia matkailupalveluita. Työn kysymyksen hahmottamisen helpottamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi oli laadittava kaksi haastattelulomaketta; yksi haastattelulomake oli Arabiemiirikunnissa toimiville paikallisille matkanjärjestäjille ja toinen yksittäisille kuluttajille. Haastattelulomakkeiden ensimmäisen osan kysymykset olivat molemmille ryhmille samat ja käsittelivät vastaajien näkemyksiä Suomen tunnettuudesta Arabiemiirikunnissa,

10 9 sen vetovoimatekijöistä, muista houkuttelevista tekijöistä ja matkailullisista vahvuuksista sekä heikkouksista. Toisen osan kysymykset olivat kummallekin ryhmälle erilaiset. Yksittäisiltä kuluttajilta halusin selvittää heidän tottumuksiaan matkailijoina. Näin selvittäisiin, pystyykö Suomi tarjoamaan heille sitä, mitä he toivovat lomakohteeltaan. Matkailualan ammattilaisille suunnatut toisen osan kysymykset käsittelivät heidän näkemyksiään Suomen markkinoinnista. Onko Suomella mahdollisuudet olla vetovoimainen lomamatkakohde arabimatkustajalle? Matkanjärjestäjät Tavalliset kuluttajat Suomen tunnettuus Arabiemiirikunnissa Suomen kuva Arabiemiirikunnissa Suomen vetovoimatekijät Suomen matkailulliset vahvuudet Suomen matkailulliset heikkoudet Suomen markkinointi Matkailijan vaatimukset Käytännön vinkkejä markkinointiin Kuvio 1. Tutkimuksen pääkysymykset

11 10 3 ARABIMATKAILU 3. 1 Arabiemiirikunnat lyhyesti Arabiemiirikunnat on perustettu vuonna 1971 ja se koostuu seitsemästä Emiirista: Abu Dhabi, Dubai, Sharjah, Ajman, Fujairah, Ras al Khaimah ja Umm al Quwain. Jokaisella emiirilla on oma hallitsija. Koko Arabiemiirikuntia johtaa maan pääemiiri, joka on Abu Dhabin hallitsija. Arabiemiirikuntien väkiluku vuonna 2002 oli tilastojen mukaan 3 miljoonaa. Vain 19 % on paikallisia ja 81 % on expatriaatteja, jotka ovat tulleet työskentelemään erityisesti Dubaihin ja Abu Dhabiin. Maan paikallisesta väestöstä 60 % on vuotiaita. (Market Vision 2002, 23.) Arabiemiirikunnissa kuusi ensimmäistä kouluvuotta ovat ilmaisia. Väestön sivistystä tuetaan valtavasti. Opiskelu ulkomaiden yliopistoissa maksetaan. Suosituimpia opiskelumaita on perinteisesti ollut Iso-Britannia, minne ensimmäiset nuoret lähetettiin saamaan koulusivistystä 40 vuotta sitten. (Faktaa arabimaista, Terveydenhuolto on korkeatasoista ja ilmaista paikallisille. Muille maassa asuville terveydenhoito on suhteellisen edullista valtion omistamissa sairaaloissa. Miesten odotettu elinikä on 73 vuotta ja naisilla 77 vuotta. Arabiemiirikuntien luonnonolosuhteet ovat ankarat kuuman kesäkauden vuoksi. Tällöin lämpötila saattaa nousta päivällä yli +45C asteen, yöt ovat myös aika kuumia. Öisin lämpötila pysyy yli +25C. Marraskuun lopusta huhtikuun loppupuolelle on miellyttävä, viileämpi ilma. Arabiemiirikunnat on maailman rikkaimpia maita, jolla on erittäin suuret öljyvarat ja pieni väestö. Runsaiden öljytulojen vuoksi Arabiemiirikunnissa ei ole tulo- eikä omaisuusveroja. Vesi ja sähkö ovat vahvasti subventoituja, Arabiemiirikuntien kansalaisille ne ovat ilmaisia. Lähes ilmaisia maan kansalaisille ovat myös asuminen, koulutus ja terveydenhoito. (Faktaa arabimaista, 2004) 3.2 Matkailu Lähi- idästä Eurooppaan

12 11 WTO:n mukaan vuonna 1995 Lähi-idän alueelta tehtiin 8,6 miljoonaa matkaa ulkomaille. Euroopan osuus koko Lähi-idän alueen ulkomaanmatkailusta on 20 %. Market visionin selvityksen mukaan vuonna 2000 Lähi-idästä tehtiin 2,4 miljoonaa matkaa Eurooppaan ja ennustusten mukaan vuonna 2010 odotetaan 3,6 miljoonaa matkaa Lähiidästä Eurooppaan. (Market vision ) Lähi-idän alueen matkailijoiden yöpymismäärä yhdessätoista suosituimmassa maassa vuonna 1999 oli (Market Vision 2002, 5): Englanti 6,5 miljoonaa Ranska 2,3 miljoonaa Italia Turkki Saksa Sveitsi Kreikka Kypros Espanja Itävalta Belgia Arabimatkailijan näkemykset Suomen vetovoimaisuudesta. Amerikkalainen Peters on esittänyt luokittelun tekijöistä, jotka ovat houkutelleet matkailijoita. Petersin mukaan (Kostiainen 1994,13) joillakin valtioilla tai alueilla on seuraavanlaisia matkailijoita houkuttelevia tekijöitä: 1. kulttuuri (muinaismuistot, uskonnon erityispiirteet.); 2. perinteet (kansalliset juhlat, taiteet, kansanelämä); 3. luonto (eläimistö, uimarannat, luonnonmuodostumat jne.);4. huvitukset (huvipuistot, eläintarhat, kasinot, elokuvat jne.) 5. muut houkuttelevat tekijät (ilmasto, terveyskylpylät, ainutlaatuisuudet). Lukuisilla tutkimuksilla on selvitetty tärkeimpiä syitä, joiden vuoksi ulkomaalaiset matkailijat matkustavat Suomeen. Näitä on tehnyt erityisesti Matkailun edistämiskeskus MEK, joka on selvittänyt Suomen matkailukuvaa ja Suomea eri kansallisuuksien lomakohteena useissa tutkimuksissaan.

13 12 Vuonna 2003 Matkailun edistämiskeskus tiedusteli eurooppalaisilta matkailijoilta asuinmaan mukaan, mitkä olivat tärkeitä syitä Suomen valitsemiseen lomakohteeksi. Yli vastaajan antamien tietojen mukaan kaikissa tutkituissa maissa tärkeitä syitä olivat kauniista luonnosta nauttiminen, halu nähdä ja kokea jotakin uutta, huvittelu ja hauskanpito ja arjesta irrottautuminen. Tutkimuksen tulosten mukaan, Suomi hahmottuu maassa käyneiden eurooppalaisten mielessä luonnonläheiseksi, rauhalliseksi ja ystävälliseksi, mutta ei erityisen ainutlaatuiseksi tai eksoottiseksi kohteeksi. (MEK A:128,15, 2003.) 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1 Tutkimuksen tavoite, tarkoitus ja rajaus Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää Suomen mahdollisuudet vetovoimaisena lomamatkailumaana Arabiemiirikunnissa paikallisten matkanjärjestäjien ja yksittäisten arabikuluttajien silmin. Työn tarkoituksena oli löytää käytännön vinkkejä Suomen markkinointiin arabeille. Arabimaista on valittu juuri Arabiemiirikunnat, tarkemmin sanottuna Dubai ja Abu- Dhabi, koska Dubaita pidetään koko Arabian niemimaan alueen kauppakeskuksena ja Abu-Dhabi on maan pääemiraatti. Siksi juuri niistä saa kattavan kuvan Arabian niemimaan alueen matkailusta. Arabiemiirikuntien väestöstä selvästi alle 50 % on paikallisia arabeja. Maassa on paljon Intiasta, Pakistanista, Kaakkois-Aasiasta ja muista arabimaista muuttaneita työntekijöitä. Tässä tutkimuksessa keskityin kuitenkin vain paikallisiin arabeihin ja mahdollisesti muista arabimaista muuttaneisiin hyvätuloisiin arabeihin. Matkanjärjestäjien osalta haastattelin vain arabeja ja heidän vastauksensa perustuvat heidän kokemuksiinsa arabialaisista asiakkaista. Keskittyminen arabeihin antaa meille mahdollisuuden ymmärtää, minkälainen on arabimatkailija ja saada vinkkejä Suomen markkinointiin kaikille arabeille; ei ainoastaan Arabiemiirikunnissa, vaan myös koko arabimaailmassa.

14 Tutkimuksen kohderyhmät Tutkimus perustuu yhdeksän Arabiemiirikunnissa toimivan matkanjärjestäjän ja yhdeksänkymmenenviiden yksittäisen kuluttajan vastauksiin. Haastattelin Dubaissa ja Abu Dhabissa toimivia matkanjärjestäjiä riippumatta siitä, markkinoivatko ne Suomea vaiko eivät. Haastateltaviksi valittiin aiheesta enemmän tietäviä johtajia ja operatiivisia toimijoita. Tavallisen kuluttajan haastattelun koin vaikeammaksi kuin ammattilaisten. Paikallisten kuluttajien tapaaminen oli työläämpää kuin matkailualan ammattilaisten tapaaminen; se vaati tarkkaa suunnittelua. Tilanteen edetessä opin löytämään paikkoja, joissa saisin tavoiteltua suuria määriä haastateltavia. Kun tutkimustani suunniteltiin ennen lähtöäni Dubaihin, otettiin lähtökohdaksi, että Suomi ei ole erityisen tunnettu matkailukohde ja kysymykset laadittiin siten, että vastaajat osaisivat sanoa edes jonkin mielikuvan Suomesta. Dubaissa koko alustava tutkimussuunnitelma oli muutettava ja muokattava tutkimuskysymyksiä niin, että myös ne, jotka eivät tienneet Suomesta mitään, saattoivat osallistua tutkimukseen. Olisi ollut liian työlästä etsiä 100 yksittäistä ihmistä, joilla olisi riittävästi tietoja Suomesta. 4.3 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelmien valintaa ohjaa usein se, millaista tietoa halutaan saada. Kun haluamme tietää, mitä ihminen ajattelee tai miksi hän toimii niin kuin toimii, on järkevää kysyä asiaa häneltä. Näin Jouni Tuomi & Anneli Sarajärvi (2002, 74) aloittavat haastattelua ja kyselyä koskevan tekstinsä. Kyselylomakkeiden lähettäminen olisi ollut helpompaa ja nopeampaa, mutta Arabiemiirikuntien väestön tavoittaminen postitse on vaikeaa, erityisesti naisten. Haastattelujen käyttö on erittäin suositeltavaa, kun halutaan tutkia aiheita, joista ei ole aikaisempaa tutkimusta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara. 2000,192.) Tämän tutkimuksen aineistonkeruuseen henkilökohtainen haastattelu oli luonteva valinta ensisijaisesti edellä mainituista syistä, joiden lisäksi haastattelun suurena etuna on joustavuus. Haastattelijalla on vapaus räätälöidä kysymyksien muoto ja osittain sisältökin haastateltavan ja haastatteluprosessiin sopivaksi (Hirsjärvi ym. 2000,191). Haastat-

15 14 telija voi toimia havainnoitsijana, eli muistiin voidaan kirjoittaa paitsi se mitä sanotaan myös se, miten sanotaan (Tuomi & Sarajärvi 2002, 76). Haastattelupaikkoina olivat sekä Dubai että Abu Dhabi. Kuluttajat poimittiin haastatteluun satunnaisotannalla. Jouduin kuitenkin ajattelemaan, mistä paikoista minun on tavoiteltava haastateltavia, varsinkin kun Arabiemiirikunnissa ei ole helppoa eikä tavallista mennä julkisille paikoille ja pysäyttää ihmisiä kyselyä varten. Oli tärkeää, että haastateltavissa oli eri ikäisiä ihmisiä, sekä naisia että miehiä. Lisäksi oli tärkeää tietää, oliko vastaajilla lapsia vai ei. Juuri näiden kriteerien perusteella jouduin poimimaan paikat, joista haastateltavia olisi helpointa löytää. 4.4 Tutkimusaineisto Niin matkailualan ihmisille kuin yksittäisille kuluttajillekin tarkoitetuissa haastattelulomakkeissa oli sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Kysymykset olivat arabiankielellä. Ennen aineistonkeruuta halusin kokeilla haastattelulomakkeiden toimivuutta, joten haastattelin alussa paria matkanjärjestäjää ja kolmea tavallista kuluttajaa. Pyysin heitä kommentoimaan haastattelukysymyksiä. Heidän kommenttinsa auttoivat minua aiheen rajauksessa ja tutkimuksen kysymyksien muokkaamisessa. Vaihtoehtokysymyksissä vastaajat saivat valita niin monta vaihtoehtoa kuin he halusivat. Avoimiin kysymyksiin vastaukset olivat yksisanaisia tai korkeintaan muutaman sanan pituisia kuvauksia tai assosiaatioita. Aineiston analyysissa pääkohdat olivat Suomi-kuva, vetovoimatekijät ja Suomen markkinointi. Vastausten sisältö analysoitiin yksityiskohtaisesti ja erilaisia muuttujia yhdisteltiin ja taulukoitiin. Suomi-kuvan, Suomen vetovoiman ja Suomen markkinoinnin lisäksi pyrin selvittämään, mitkä ovat arabimatkustajien mukavuus- ja erityisvaatimukset lomakohdemaissa sekä kaikkien vastaajien mielipiteen Suomen matkailullisista heikkouksista. Samalla pyrkimys oli myös selvittää, mitkä ovat erityisesti lapsiperheiden mukavuus- ja erityisvaatimukset lomamatkakohteelta.

16 15 5 SUOMI LOMAMATKAILUMAANA ARABIEMIIRIKUNNISSA 5.1 Matkanjärjestäjien näkemykset Osallistuneiden yritysten kuvaus Tutkimukseen osallistui yhdeksän matkanjärjestäjää, joista kuusi sijaitsee Dubaissa ja kolme Abu Dhabissa. Yritysten valintaan vaikutti yrityksen asema Arabiemiirikunnissa. Kaiken kaikkiaan haastattelin kahta ylimpään johtoon kuulunutta henkilöä, viittä keskijohdon edustajaa ja kahta operatiivista toimijaa. Jokaisesta yrityksestä haastattelin yhden henkilön, joka tiesi eniten asiasta. Taulukko 1. Vastaajien asema yrityksessä (n = 9) Asema yrityksessä ylin johto keskijohto operatiivinen toimija Kaikki haastatellut yritykset tarjoavat paljon lomamatkavaihtoehtoja, mutta eivät Suomeen. Vain yhdellä matkanjärjestäjällä oli Suomi varsinaisena lomamatkakohteena. Kaikki matkanjärjestäjät ovat johtavia matkanjärjestäjiä Arabiemiirikuntien markkinoilla. Niillä on monipuolinen tuotetarjonta ja suuri asiakaskunta. Suurella osalla on kohderyhmänään perheet ja hääparit. Yksi yrityksistä on erikoistunut pelkästään incentive- ja harrastematkoihin. (Taulukko 2) Taulukko 2. Matkanjärjestäjien asiakasjakauma ( n = 9) Kohderyhmät / pääasiakkaat perheet hääparit incentive ryhmät harrasteryhmät opiskelijat

17 Suomen tunnettuus Arabiemiirikunnissa Matkanjärjestäjiltä kysyttiin heidän näkemystään Suomen tunnettuudesta. Kaikki vastaukset viittasivat siihen, että Suomi on tuntematon kohde Arabiemiirikunnissa. Vastaajia pyydettiin vastaamaan kysymykseen Miten teidän mielestänne Suomi tunnetaan Arabiemiirikunnissa? valitsemalla sopivin vaihtoehto: erittäin hyvin, melko hyvin, melko huonosti tai erittäin huonosti. Kaikista vastaajista vain kaksi oli sitä mieltä, että Suomea tunnetaan melko huonosti, muiden mielestä Suomi tunnetaan erittäin huonosti. Mielestäni Suomen tuntemattomuus antaa paljon haasteita lähdettäessä markkinoimaan Suomen matkailupalveluita Arabiemiirikunnissa Suomi-kuva Matkanjärjestäjiä pyydettiin kuvailemaan muutamalla sanalla minkälaisen, he luulevat Suomi-kuvan olevan Arabiemiirikunnissa. Kaiken kaikkiaan mainittiin kahdeksan eri assosiaatiota. Kylmä ja luminen maa olivat vahvasti esillä Suomi-kuvina. Ne mainitsi viisi yhdeksästä matkanjärjestäjästä. Kehittyneeksi ja turvalliseksi maaksi Suomi ilmaistiin myös viisi kertaa. Sanat tuntematon, kaukana ja kallis liitettiin Suomi-kuvaan muutamassa vastauksessa. Talviseksi Suomea kuvasi yksi vastaaja. (Kuvio 1) kaukana tuntematon kallis turvallinen kehittynyt luminen talvinen kylmä f Kuvio 1. Matkanjärjestäjien näkemykset Suomi-kuvasta.( n=9)

18 Suomen matkailulliset vahvuudet Matkanjärjestäjät ovat löytäneet Suomelle viisi matkailullista vahvuutta. Turvallisuus oli kaikista vahvuuksista eniten mainittu (seitsemän vastausta). EU:n jäsenyys oli kuuden vastaajan mainitsema. Matkailualan ammattilaiset totesivat, että EU:n jäsenyys on myönteinen asia varsinkin kun monille asiakkaille on helppoa saada Schengen-viisumi. (Kuvio 2) 4 vuodenaikaa EU jäsen turvallisuus rauhallisuus luonto f Kuvio 2. Matkanjärjestäjien näkemykset Suomen matkailullisista vahvuuksista (n=9) Suomen matkailulliset heikkoudet Kuusi vastaajaa yhdeksästä mainitsi ei suoria lentoja kesällä Suomen matkailullisena heikkoutena. Luvussa kävi ilmi, että EU:n jäsenyys on yksi Suomen matkailullisista vahvuuksista. Arabiemiirikuntien väestö pitää yhdistelmämatkoista. Tämä tarkoittaa sitä, että he matkustavat esimerkiksi Dubaista Saksaan, jossa he ovat viisi yötä ja sitten he menevät kolmeksi yöksi Itävaltaan, josta he sitten palaavat kotimaahan. Voidaan siis ajatella, että kun Suomi tässä vaiheessa ei ole vielä suosittu ja tunnettu matkakohde Arabiemiirikunnissa, sitä voisi markkinoida osana yhdistelmäpakettia muiden Euroopan maiden kanssa, kuten esimerkiksi Saksan.

19 18 kallis maa ei kansainvälisyyttä ei mainontaa ei suoria lentoja kesällä kaukana f Kuvio 3. Matkanjärjestäjien näkemykset Suomen matkailullisista heikkouksista (n= 9) Suomen matkailullisia heikkouksia olivat matkanjärjestäjien mukaan myös maan kalleus ja välimatka Arabian niemimaan alueelta. Kahden matkanjärjestäjän mielestä Suomesta puuttuu matkailumaana kansainvälisyyttä. Mainonnan puute nousee vastausten joukosta yhdeksi merkittäväksi Suomen matkailulliseksi heikkoudeksi Suomen mahdollisuudet kilpailussa Matkanjärjestäjiltä kysyttiin, mitkä ovat heidän näkemyksensä Suomen kilpailijoista ja millainen on Suomen matkailutarjonta verrattuna kilpailijoihin. Vastaajat mainitsivat monta maata, jotka heidän mielestään ovat Suomen pahimpia kilpailijoita. Vastaajat näkivät, että Australia ja Itävalta ovat pahimmat Suomen kilpailijat. Muut Skandinavian maat saivat vain kaksi mainintaa, sillä muut Skandinavian maat eivät ole erityisen suosittuja matkakohteita. Unkarin mainitsi ainoastaan Suomea myyvä matkanjärjestäjä. Libanonin mainitsi viisi vastaajaa. Libanon onkin yllättäen yksi pahimmista kilpailijoista monista eri syistä: arabimaa, palvelu arabian kielellä, edullinen hintataso, lyhyt välimatka Arabiemiirikunnista, siellä on laadukas talvimatkailutarjonta ja myös hyvä kesämatkailutarjonta. (Taulukko 3.)

20 19 Taulukko 3. Suomen kilpailijat arabiemiraattien markkinoilla Muu Skandinavia Saksa Sveitsi Ranska Itävalta Libanon Australia Unkari Suomen matkailutuotetarjonta verrattuna kilpailijoihin oli matkanjärjestäjien mielestä kilpailukykyinen, uusi, eksoottinen ja mielenkiintoinen, mutta se nähtiin myös erilaisena, kalliina ja siitä puuttuu vastaajien mielestä arabien vaatima kansainvälinen ilmapiiri Suomen matkailupalveluiden markkinoinnin kohderyhmät Matkanjärjestäjien mielestä Suomen markkinointi matkailumaana on kohdistettava etenkin harrastematkustajille ja nuorille pareille. Nuorilla pareilla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan pareja, jotka eivät vielä ole saaneet lapsia. Naisryhmät ovat neljän matkanjärjestäjän mielestä hyvä kohderyhmä Suomen markkinoinnille. naisporukat incentiveryhmät opiskelijat harrastematkustajat nuoret parit perheet f Kuvio 4. Suomen markkinoinnin kohderyhmät matkanjärjestäjien mukaan (n= 9) Matkailualan ihmisten mielestä Suomi on enemmänkin mahdollinen nuorisolomakohde. Heidän mukaan arabiperheille sopivassa lomakohteessa on oltava lapsille paljon omaa tuotetarjontaa ja samalla myös koko perheelle kohdistuvaa tarjontaa, ja he kyseenalaistivat Suomen mahdollisuudet vastata arabiperheen vaatimuksiin.

21 20 Kaikki yhdeksän matkanjärjestäjää, myös se matkanjärjestäjä, joka myy Suomea varsinaisena kohteena, olivat sitä mieltä, että Suomen markkinointipanostus Arabiemiirikunnissa on erittäin vähäinen tai että sitä ei ole ollenkaan. Matkanjärjestäjät näkevät, että paras tapa markkinoida Suomea erilaisille kuluttajakohderyhmille on lehti-ilmoitukset että hyvät/sopivat esitteet. Matkailualan ammattilaisille paras tapa markkinoida Suomea on järjestää Famtoureja Arabiemiirikunnissa toimiville matkanjärjestäjille eli järjestää heille tutustumismatkoja Suomeen ja workshoppeja matkanjärjestäjien kesken. (Kuvio 5) f matkanjärjestäjille kuluttajille lehti-ilmoittelu workshopit Famtours messut videoesittely TV radio hyvät esitteet Kuvio 5. Suomen markkinointi sekä matkanjärjestäjille että yksittäiselle kuluttajalle (n=9) Suomen matkailutuotetarjonnan myynti Kaikista vastaajista vain yhdellä matkanjärjestäjällä oli Suomi tarjolla olevien matkailukohteiden joukossa. Halusin saada selville kaikilta matkanjärjestäjiltä, miten heidän mielestään Suomea voidaan myydä paremmin ja mitkä asiat hankaloittavat Suomen myyntiä. Vastaajilta kysyttiin, olisiko Suomen myyminen helpompaa, jos matkaan yhdistetään Suomen naapurimaat eli muu Skandinavia ja Venäjä, vai onko yhdistelmällä mitään vaikutusta.

22 21 Kaikista vastaajista seitsemän oli sitä mieltä, että yhdistelmä muuhun Skandinaviaan helpottaisi Suomen myymistä ja kaksi kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että yhdistelmällä muihin maihin ei ole suurta merkitystä. Taulukko 4. Suomen myynti yhdistelmämatkaan (n= 9) muu Skandinavia Pietari Tallinna yhdistelmä ei vaikuta Asioita, jotka voisivat hankaloittaa Suomen myymistä, oli vastaajien mukaan neljä. Yksi niistä on viisumi, jonka mainitsi kaikki vastaajat. Vastaajien kokemuksien mukaan Shengen-viisumin saaminen Suomen kautta on erittäin hankalaa ja viisumi kannattaakin ennemmin hankkia jonkun muun Euroopan maan kautta. Syyskuun yhdennentoista tapahtuman jälkeen länsimaat ovat muutenkin myöntäneet viisumeita entistä vaikeammin arabimaalaisille. Matkailualan ihmiset korostivat Suomen mainonnan vähäisyyttä ja Suomen yhteistyöpanostuksen puuttumista, jotka hankaloittavat Suomen myyntiä. (Taulukko 5.) Taulukko 5. Suomen myymisen hankaloittavat tai estävät asiat (n= 9) viisumi ei mainonta ei yhteistyötä ei suoria lentoja kesällä Yksittäisten haastateltavien näkemykset Haastateltujen tausta Haastateltavien tavoittaminen vaati paljon suunnittelua, sillä Arabiemiirikunnissa on vaikea pysäyttää ihmisiä kauppakeskuksissa tai julkisilla paikoilla haastattelua varten. Otoksessa oli tärkeä olla edustettuna mahdollisimman monipuolinen ikäjakauma. Kaikista haastatelluista yksittäisistä kuluttajista 17 % oli vuotiaita, 24 % oli vuotiaita vuotiaita oli edustettuina 50 % ja 8 % haastateltavista oli yli 55- vuotiaita. (kuvio 6)

23 22 f 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % vuotta vuotta vuotta vuotta 55 vuotta tai yli Ikä Kuvio 6. Ikäjakauma (n = 95) Naisia oli vaikea päästä haastattelemaan, joten tässä tutkimuksessa naisten prosenttiosuus 38 % verrattuna miesten 62 %:in jäi alhaiseksi. Onko lapsia vai ei -kriteerillä oli tarkoitus selvittää, mitkä ovat arabilapsiperheiden mukavuus- ja erityisvaatimukset lomamatkakohteelle. Kaikista yksittäisistä haastateltavista valtaosalla oli lapsia. (Kuvio 7) 20 % 34 % yksi - kolme yli kolme ei ole lapsia 46 % Kuvio 7. Lasten lukumäärä (n=95)

24 Eurooppa, arabimatkailijoille tuttu lomamatkakohde Eurooppa on tämän tutkimuksen osallistuneille tuttu lomakohde. Kysyin, ovatko he käyneet aikaisemmin Euroopassa, Suomessa ja muualla Skandinaviassa (Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa). Vastaajista seitsemänkymmentäseitsemän (77) on käynyt Euroopassa. Näistä neljä oli käynyt Ruotsissa ja kolme Suomessa, muut eivät ole vierailleet missään Pohjoismaassa Suomen tunnettuus ja Suomi-kuva Arabiemiirikunnissa Haastateltavilta kysyttiin, mitä tulee mieleen sanasta Suomi, jolloin melkein kaikkien vastaajien vastaus oli en tiedä tai ei tule mitään mieleen. Vain 7 ihmistä, jotka olivat käyneet Suomessa tai Ruotsissa, osasi vastata kysymykseeni, joten päätin jättää tämän kysymyksen huomioimatta. Seuraavaksi haastateltaville annettiin nähtäväksi MEKin tekemä englanninkielinen esite Suomesta ja samanlainen arabiaksi käännetty versio. MEKin tekemät Suomi-esitteet oli tarkoitettu juuri niille kohderyhmille, jotka eivät tiedä Suomesta mitään tai tietävät hyvin vähän Suomesta. Seuraavaksi heitä pyydettiin valitsemaan joukosta Suomeen liitetyistä assosiaatioista ne, jotka voisivat parhaiten kuvailla Suomea esitteiden kuvien perusteella, koska heillä ei ollut mitään mielikuvaa Suomesta. Vastaajat saivat valita niin monta vaihtoehtoa kuin he halusivat. Assosiaatiot valittiin sillä perusteella, että ne olivat MEKin teettämien edellisten tutkimuksien mukaan eniten mainittuja eurooppalaisten matkustajien keskuudessa. Assosiaatioita olivat lumi, kylmyys, kaunis kesä, järvet, neljä vuodenaikaa, Nokia, teknologia, luonnonkauneus, turvallisuus, revontulet, tila, hiljaisuus, poliittinen vakaus, luotettavuus, Helsinki, F1, ralli, Venäjän läheisyys, puhtaus ja ostosmahdollisuudet. Joillekin matkailijoille lumi voi olla myönteinen asia, kun taas monille se voisi olla kielteinen ominaisuus matkakohteessa. Assosiaation myönteistä tai kielteistä merkitystä ei huomioitu tässä vaiheessa tutkimuksessa (Kuvio 8).

25 24 shoppailumahdollisuuksia puhtaus ja siisteys Venäjän läheisyys ralli F1 Helsinki luotettavuus poliittinen vakaus hiljaisuus tila revontulet turvallisuus järvet kaunis kesä luonnonkauneus neljä vuodenaikaa kylmyys teknologia Nokia lumi f Kuvio 8. Assosiaatiota Suomesta (n = 95) Vertailtaessa naisten ja miesten vastauksia havaitaan, että kylmyys, lumi ja luonnonkauneus olivat sekä miesten että naisten vastausten joukossa. Miesten mielikuva näyttäisi huomioivan enemmän politiikkaa. Revontulet ovat tuntematon ilmiö Arabiemiirikunnissa (kuvio 9).

26 25 shoppailumahdollisuuksia mies nainen puhtaus ja siisteys Venäjän läheisyys ralli F1 Helsinki luotettavuus poliittinen vakaus hiljaisuus tila revontulet turvallisuus järvet kaunis kesä luonnonkauneus neljä vuodenaikaa kylmyys teknologia Nokia lumi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % f Kuvio 9. Asiat jotka kuvailevat Suomea parhaiten. Naiset (n 36) ja miehet (n 59)

27 Suomen kesän vetovoimaisuus Tässä tutkimuksessa haluttiin saada selville, onko Suomella matkailumaana arabimatkailijoita riittävästi houkuttelevia tekijöitä. Tämän selvittämiseksi kaikille vastaajille, sekä matkailualan ammattilaisille että yksittäisille kuluttajille, näytettiin esitteiden lisäksi yksi MEKin tuottama esittelyvideo Suomesta. Vastaajia pyydettiin spontaanisti kertomaan, mitkä asiat esittelyvideon ja esitteiden perusteella vaikuttivat myönteisesti Suomi-kuvaan. Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitkä asiat olivat houkuttelevia esittelyvideon perusteella. Vastausten perusteella nousi esille juuri niitä Suomen ominaisuuksia, joita ei ole vastaajien kotimaassa (kuvio 10). Kesämökit, tuhannet järvet ja valoisat kesäyöt ovat Suomen vahvat matkailulliset ominaisuudet. Vastaajista 32 mainitsi ei ole paljon ihmisiä, jonka minä käänsin ilmaisuksi ruuhkattomuus. ulkoilmaaktiviteetit 29 lapsille löytyy attraktioita 64 ruuhkaton kohde 32 kesämökit 65 turvallinen kohde 77 tuhansia järviä 67 valoisat kesäyöt 58 sopiva lämpötila kesällä f Kuvio 10. Suomen vetovoimaisuus (n= 95)

28 27 Vertailtaessa naisten ja miesten vastauksia tuhannet järvet näyttävät kiehtovan arabinaisia. Yli kuusikymmentä kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että Suomessa on sopiva lämpötila kesällä. Se on kyllä ymmärrettävää kun omassa kotimaassaan kesällä lämpötila nousee jopa 50C:een. Ainoastaan miehet mainitsivat ulkoilma-aktiviteetit. Erityisesti miesten mielestä Suomi on turvallinen kohde (Kuvio 11.) ulkoilmaaktiviteetit lapsille löytyy attraktioita nainen mies ruhkaton kohde kesämökit turvallinen kohde tuhansia järviä valoisat kesäyöt sopiva lämpötila kesällä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 11. Eri sukupuolten näkemykset Suomen kesän vetovoimaisuudesta(n = 95) Suomen talven vetovoimaisuus Vastaajia pyydettiin antamaan spontaanisti kommentteja Suomen talvesta esittelyvideon perusteella. Vastausten perusteella huomioin, ettei vastaajilla ollut paljon kommentoitavaa Suomen talvesta verrattaessa vastaajien kommentteihin kesästä. Vastaajat kuvasivat Suomen talvea puhtaaksi ja eksoottiseksi. He olivat ihastuneita talviaktiviteetteihin ja lumeen. (kuvio 12)

29 28 puhtaus lumi talviaktiviteetit eksoottinen talvi f Kuvio 12. Vastaajien näkemykset Suomen talvesta vetovoimaisuudesta (n=95) Paras ajankohta matkustaa Suomeen Käyttämääni esittelyvideoon ja esitteisiin tutustumisen jälkeen yksittäisillä vastaajille oli rakentunut jonkinlainen kuva Suomesta ja Suomen tarjonnasta. Halusin selvittää, milloin nämä mahdolliset Suomeen matkailijat ajattelisivat matkustaa Suomeen, eli toisin sanoen halusin saada selville, minkä he näkevät parhaaksi ajankohdaksi matkustaa Suomeen. Annoin kolme vaihtoehtoa: talvella vai kesällä vai sekä että. Miespuolisista vastaajista 78 % oli sitä mieltä, että paras aika matkustaa Suomeen on kesällä. Naisista 86 % ajatteli samoin. Miehistä 22 % arvioi, että Suomeen voi matkustaa sekä talvella että kesällä. Naisista vain 14 % oli sitä mieltä. Kukaan vastaajista ei valinnut pelkästään talvea mahdolliseksi ajankohdaksi matkustaa Suomeen. Näyttää siltä, että Suomen talvi vaihtoehtona matkan ajankohdaksi ei vastaajien mielestä ole kovin houkutteleva. (Kuvio 13)

30 29 y 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 22 % 78 % 14 % 86 % sekä että kesällä talvella Kuvio 13. Paras 20 % 10 % 0 % 0 % 0 % mies nainen ajankohta matkustaa Suomeen arabimatkailijan mukaan. (n = 95) Yksittäisten kuluttajien näkemykset Suomen matkailullisista heikkouksista Noin joka viides vastaaja piti Suomea kalliina kohteena, vaikka yli 80 %:lla vastaajista ei ollut alussa minkäänlaista kuvaa Suomesta. Tämä tarkoittaa, että jostakin syystä vastaajille on muodostunut tällainen kuva Suomesta. Hyttysiä -vastaus tuli sekä yhdeltä vastaajalta, joka on käynyt aikaisemmin Suomessa että yhdeltä vastaajalta, joka on kuullut Suomesta hänen ystävältään. Kun pyysin vastaajia kertomaan esittelyvideon perusteella, mitkä asioista vaikuttivat myönteisesti heidän mielipiteensä Suomen kesästä (ks.luku 5.2.4), 64 % vastaajista oli sitä mieltä, että on myönteinen asia, kun lapsille löytyy attraktioita ja tarjottavaa. Kun taas kysyttiin, mitkä ovat Suomen matkailulliset heikkoudet käyttämällä samaa esittelyvideota, yli 40 % oli sitä mieltä, että Suomessa ei ole PALJON tarjolla lapsille (Kuvio 14 ). Voidaan siis todeta, että näiden vastausten perusteella arabeille on tärkeää, että lapsille löytyisi lomamatkakohteessa riittävästi tarjontaa. Ilmeisesti esittämässäni Matkailun edistämiskeskuksen tuottamassa videossa oli lapsille kohdistuvaa tarjontaa esillä heikosti.

31 30 f 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % hyvin kylmä talvi lapsille ei paljon attraktiota kaukana kallis kohde hyttysiä Kuvio14. Arabimatkailijan näkemykset Suomen matkailullisista heikkouksista.(n=95) Arabimatkailijan mukavuus- ja erityisvaatimukset Tehtyjen selvitysten mukaan saudiarabialaiset matkailijat, joita voidaan hyvin verrata arabiemiirikuntien paikallisiin, kuluttavat rahaa yli 10 kertaa enemmän kuin amerikkalaiset ja 12 kertaa enemmän kuin eurooppalaiset matkailijat. Arabiemiraattiperheet ovat suuria ja siksi matkabudjetti kasvaa suureksi. Arabiemiirikunnissa kolmilapsinenkin perhe on vielä pieni. Kun perhe matkustaa, otetaan myös apulaiset mukaan. Paikalliset ovat kalliista elämäntavoistaan huolimatta erittäin hintatietoisia eivätkä ole valmiita maksamaan ylihintaa mistään. (Matkailu arabiemiraattien Liitosta Suomeen 1996, 12.) Matkailijan mukavuus- ja erityisvaatimusten kartoittaminen on tarpeellista matkailutuotetarjonnan markkinoinnin suunnittelua varten. On erittäin tärkeää ymmärtää asiakkaiden tarpeita, ja tuottaa heille arvoa, tyytyväisyyttä ja oikeaksi koettua laatua jos halutaan onnistua. Tässä luvussa saadaan jonkinlainen kuva siitä, mitä arabimatkailija vaatii lomamatkakohteeltaan. Arabimatkailijan mukavuus- ja erityisvaatimusten selvittämiseksi on selvitettävä miten tärkeitä seuraavat asiat ovat vastaajille: A hyvät ostomahdollisuudet B ilta- ja yöelämä

32 31 C korkeatasoinen majoitus D ruuhkattomuus E edullinen hintataso F mahdollisuus saada Halal- lihaa (muslimiteurastus) G maan perinteiseen historiaan tutustuminen H lapsille tarjottavat attraktiot Taulukko 6. Arabimatkailijan mukavuus- ja eritysvaatimukset A B C D E F G H ei ollenkaan tärkeä 1 % 5 % 1 % 16 % 9 % 6 % 0 % 18 % vähän tärkeä 3 % 29 % 4 % 36 % 26 % 8 % 5 % 1 % jonkin verran tärkeä 36 % 38 % 19 % 33 % 28 % 23 % 33 % 6 % melko tärkeä 42 % 12 % 42 % 14 % 28 % 33 % 44 % 20 % erittäin tärkeä 18 % 16 % 34 % 2 % 7 % 29 % 18 % 55 % Lasten attraktio-tarjonnan merkitys oli koko tutkimuksen aikana tärkeä asia vastaajille, sillä vastaajista 55 %:lle oli erittäin tärkeää ja 20 %:lle melko tärkeää, että kohdemaassa olisi paljon attraktioita lapsille. Vastaajista 42 % piti melko tärkeänä korkeatasoista majoitusta ja 34 % piti sitä erittäin tärkeänä. Hyviä ostosmahdollisuuksia piti melko tärkeinä 42 % vastaajista ja 36 % jonkin verran tärkeinä. Halal -ruoan saanti, joka on Suomessa melko hankalaa, oli 33 %:lle vastaajista melko tärkeä asia ja 29 %:lle vastaajista se oli erittäin tärkeää. (Kuvio 15)

33 32 ei ollenkaan tärkeä vähän tärkeä jonkin verran tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä H- lapsille paljon attraktiota G- maan per.hist F- halal ruokaa E- edullisia hintatasoa D- ruuhkaton matkakohde C- korkeatasoista majoitusta B- ilta- ja yöelämä A- hyviä ostosmahdollisuuksia f 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuvio 15. Arabimatkailijan mukavuus- ja erityisvaatimukset (n= 95) Vertailtaessa miesten ja naisten erityisvaatimuksia lomakohteelta huomataan, että hyvät ostosmahdollisuudet lomakohteessa ovat naisille erityisen tärkeitä. Ilta- ja yöelämä olivat miehille tärkeämpiä kuin naisille. (Kuvio 15a ja 15b)

34 33 ei ollenkaan tärkeä vähän tärkeä jonkin verran tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä H- lapsille paljon attraktiota G- maan per.hist F- saada halal ruokaa E- edullista hintatasoa D- ruuhkaton matkakohde C- korkeatasoista majoitusta B- ilta- ja yöelämä A- hyviä ostosmahdollisuuksia 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % f % Kuvio 15a. Arabimiehen mukavuus- ja erityisvaatimukset. (n=59) H- lapsille paljon attraktiota G- maan per.hist F- saada halal ruokaa E- edullista hintatasoa D- ruuhkaton matkakohde C- korkeatasoista majoitusta B- ilta- ja yöelämä A- hyviä ostosmahdollisuuksia f 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei ollenkaan tärkeä vähän tärkeä jonkin verran tärkeä melko tärkeä erittäin tärkeä Kuvio 15b: Arabinaisten mukavuus- ja erityisvaatimukset. (n=36)

35 34 6 YHTEENVETO Tässä tutkimuksessa haluttiin saada selville onko Suomella mahdollisuuksia olla vetovoimainen matkailukohde arabituristeille. Tämän kysymyksen selvittämiseksi haastateltiin yhdeksää eri matkanjärjestäjää ja yhdeksääkymmentäviittä yksittäistä kuluttajaa Arabiemiirikunnissa. Koko työn pääaiheet olivat: 6.1 Suomen tunnettuus Arabiemiirikunnissa Suomi ei ole tunnettu maa Arabiemiirikunnissa. Yksittäisille kuluttajille oli vaikeaa vastata kysymykseen, mitä tulee mieleen sanasta Suomi. Haastateltavien vastaukset olivat enimmäkseen en tiedä ja ei mitään. 6.2 Suomi-kuva arabeille Toimeksiantajan (MEKin) tuottaman esitteen avulla pyrin antamaan kaikille haastateltaville (sekä yksittäisille kuluttajille että matkailualan ihmisille) jonkinlaisen kuvan Suomesta. Yksittäisille vastaajille ehdotin erilaisia Suomeen liitettyjä assosiaatioita, jotka oli mainittu eurooppalaisten Suomi-kuvaa tutkittaessa ja pyysin heitä valitsemaan niistä ne, jotka heidän mielestään eniten kuvaavat Suomea. Eniten mainitut Suomi-kuvat (MEKin esitteen 4 seasons 4 reasons perusteella ) olivat: lumi- Suomi kylmä- Suomi puhdas ja siisti- Suomi poliittinen vakaus- Suomi luonnon kauneus- Suomi järvet- Suomi kaunis kesä- Suomi Koska Suomi on vastaajien mielikuvissa pohjoismainen, kylmä ja luminen, he yllättyivät Suomen luonnon kauneudesta, järvistä ja kauniista kesästä.

36 Suomen vetovoimatekijät vastaajien silmin Esitin kaikille tutkimukseen osallistuneille esitteiden lisäksi Suomesta tehdyn esittelyvideo ja pyysin heitä kuvailemaan spontaanisti, mitkä asiat vaikuttivat myönteisesti. Kysyin kaikista vuodenajoista. Tarkoitus oli saada selville, mitkä ovat Suomen matkailulliset vahvuudet ja houkuttelevat ominaisuudet. a- Yksittäiset kuluttajat Jostakin syystä vastaajille tuli turvallisuus mieleen Suomen esittelyvideosta. Oli yllättävää, että pelkkä esittelyvideo sai aikaan niin vahvan turvallisuuden tunteen Suomesta arabien silmissä. Voisiko tämä olla yksi vahva markkinointikeino? Varsinkin jos ajatellaan syyskuun yhdennentoista päivän tapahtuman seurauksia. Yli 50 % vastaajista mainitsi kesämökit, tuhansia järviä, lapsille löytyy attraktioita. Suomen kesälämpötila on ihanteellinen Lähi-idän matkailijoille. Talvesta vastaajilla ei ollut paljon kommentoitavaa. Myönteisiä asioita, jotka Suomen talvi toi vastaajille mieleen, olivat puhtaus, lumi, talviaktiviteetit ja eksoottisuus. Voidaan todeta, että arabimatkailija pitää Suomen kesää vetovoimaisempana ja houkuttelevampana kuin talvea. b- Matkanjärjestäjät Suomen matkailulliset vahvuudet tutkimuksessani eivät poikenneet edellisistä Euroopassa tehdyistä tutkimuksista. Luonto, rauhallisuus, turvallisuus, EU:n jäsenyys ja neljä vuodenaikaa ovat Arabiemiirikunnissa toimivien matkailualan ihmisten mielestä Suomen tärkeimmät matkailulliset vahvuudet. Turvallisuus oli koko ajan esillä tutkimusprosessin aikana ja se on erittäin hyvä ominaisuus varsinkin, kun puhutaan nykypäivän matkailukohteista. Neljä vuodenaikaa on myös erittäin myönteinen asia Arabiemiirikunnissa, sillä siellä nähdään vain kaksi vuodenaikaa: ei kovin kylmä talvi ja erittäin kuuma kesä.

37 Suomen matkailulliset heikkoudet vastaajien silmin Suomen matkailulliset heikkoudet olivat yksittäisen arabimatkailijan silmin: todella kylmä, lapsille ei ole PALJON attraktioita, kaukana ja kallis. Matkailualan ihmiset näkevät Suomen heikkoudet seuraaviksi: kaukana, ei suoria lentoja kesällä, ei mainontaa, ei kansainvälisyyttä ja kallis maa. Tämä kalliin maan imagon esiintulo useasti tutkimuksen aikana sekä matkanjärjestäjien että yksityisten vastaajien puolelta herätti huomioni. Onko Suomi todella kallis maa verrattuna muihin Euroopan maihin? Vai onko arabeille vain rakentunut sellainen mielikuva Suomesta? Joka tapauksessa on kiinnitettävä huomiota tähän esiin tulleeseen asiaan. Hintataso on erittäin tärkeä matkakohteen valintakriteeri ja Suomella on näillä Arabian niemimaan markkinaalueilla paljon kilpailijoita. 6.5 Arabimatkailijan mukavuus- ja erityisvaatimukset Jotta tiedettäisiin, onko Suomella mahdollisuus olla suosikkimatkailukohde Arabiemiirikunnissa, oli selvitettävä, mitkä ovat arabimatkailijan erityisvaatimukset ja hänen odotukset lomamatkakohteelta, jotta voidaan todeta, voiko Suomi vastata näihin odotuksiin. Arabimatkailijalle on tärkeää pitää lomaa ja viettää aikaa perheen kanssa. Vaikka ei olisi omia lapsia, mennään enojen, setien ja tätien kanssa matkalle ja lapsia otetaan mielellään mukaan. Erityisen tärkeänä pidetään lapsille kohdistettua tarjontaa lomakohdemaassa. Arabimatkailijan mukavuusvaatimukset ovat korkeatasoinen majoituspaikka, lapsille paljon attraktioita ja oikea hinta-laatu suhde. Arabimatkailijan eritysvaatimuksia ovat hyvät ostosmahdollisuudet, halal -ruoan saanti (muslimiteurastus) sekä ilta- ja yöelämä koko perheelle. Tutkimuksen tulosten mukaan Suomi lomamatkakohteena on erittäin sopiva lapsettomille nuorille pareille ja harrastematkustajille. Suomi voisi olla myös naisporukoille suosikkimatkailukohde, kuten opiskelijaryhmille ja incentive -matkailijoille. Suomi nähdään myös mahdollisena perhekohteena, mutta ajatellaan, että siltä puuttuu koko perheelle suunnattua tarjontaa verrattaessa muihin kohteisiin kuten Australia, Ranska ja Saksa.

38 Suomen markkinointi Arabeille Suomen markkinointi ja yhteistyö arabimaissa on liian vähäistä. Arabiemiirikunnissa toimivat matkanjärjestäjät toivovat enemmän yhteistyötä Suomen Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Matkailualan ihmiset korostivat monesti Suomen mainonnan vähäisyyttä ja Suomen yhteistyöpanostuksen puuttumista Suomen myyntiä hankaloittavina asioina. Paras tapa markkinoida Suomea erilaisille kohderyhmille on sekä lehti-ilmoitukset että hyvät/sopivat esitteet. Materiaalin on oltava mieluiten arabiaksi, mutta nuoret osaavat yleisesti myös jonkin verran englantia. Matkailualan ammattilaisille paras tapa markkinoida Suomea on järjestää Famtoureja ja workshoppeja. Vastaajat näkevät myös messuille osallistumisen tärkeäksi markkinointikeinoksi. Messuista puhuttaessa on tärkeä mainita, että Dubaissa järjestetään joka vuosi Arabien niemimaan suurin matkamessutapahtuma toukokuussa. Arabiemiirikunnissa toimivat matkanjärjestäjät näkevät Suomen mahdollisuudet hyviksi, mutta he korostavat, että Suomen myymisen suurin ongelma on Suomen maan ja matkailutarjonnan tuntemattomuus. Matkanjärjestäjät totesivat, että Suomi matkailumaana on tuntematon arabiemiraattien väestölle ja myös heille itselleen ja he kaipaavat paljon lisää tietoja Suomen matkailullisesta tarjonnasta ja toivovat enemmän yhteistyötä Suomen puolelta. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Vaikka tässä tutkimuksessa keskityin paljon Arabiemiirikuntiin, on huomioitava, että Kuwaitissa ja Saudi-Arabiassa yhteiskuntarakenne on hyvin samanlainen. Emiraattialaisille tarjottavat matkat kiinnostaisivat myös näiden maiden asukkaita. Suomen matkailumarkkinointi koskettaisi myös muiden hyvätuloisten arabimaiden asukkaita. Suomen tuntemattomuus on suurin haaste. Tämän työn tulosten mukaan huomataan, että Suomesta ei tällä hetkellä Arabiemiraateissa joko ole minkäänlaista kuvaa tai

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 13.12.2012 Finpro Ry Heli Mende 13.12.2012 Finpro lyhyesti Finpro on maailmanlaajuisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 03/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö

Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö Visit Finland maailmalla Visit Finland edustajat 10 maassa Venäjä, Peking, Chongqing, Shanghai, Hong Kong & Etelä-Kiina, Tokio, Berliini, Lontoo, Pariisi,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta

RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta RAUHALLISTA JA RENTOUTTAVAA LOMAILUA JÄRVIALUEILLA - ulkomaalaisten matkailun ammattilaisten mielikuvia järvilomasta Tämä artikkeli perustuu tulossa olevaan tutkimusraporttiin Destination Image of Finland

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

All the truth about FINLAND

All the truth about FINLAND All the truth about FINLAND STOP in Finland - lehden Koko totuus Suomesta - näyttelypaikan tavoitteena on esitellä Suomen matkailumahdollisuuksia ja vahvistaa Suomen imagoa suosittuna matkailukohteena.

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto MATKAILUMARKKINOINTI Helsingin matkailubrändin 9 vahvuustekijää Idän ja lännen kohtaamispaikka > Nordic

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Food from Finland ohjelma

Food from Finland ohjelma Food from Finland ohjelma Kasvuohjelman esittely 21.09.2015 Turku, 22.09.2015 Tampere ja 23.09.2015 Oulu 21.09.2015 Finpro 1 Food from Finland -ohjelma Food from Finland on Team Finland in Kasvuohjelma

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti. Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

toy taloustutkimus oy MATKAILUN RAKENTEELLISET ONGELMAT MEK, Matkailun edistämiskeskus

toy taloustutkimus oy MATKAILUN RAKENTEELLISET ONGELMAT MEK, Matkailun edistämiskeskus toy taloustutkimus oy MATKAILUN RAKENTEELLISET ONGELMAT MEK, Matkailun edistämiskeskus Puhelinhaastattelu 27.9. - 18.10.2002 Christel Nummela ja Jari Pajunen 15.11.2002 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus ja Mediatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus

Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu. Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Pohjois-Suomi näkyy ja kuuluu Ylijohtaja Jaakko Lehtonen, Matkailun edistämiskeskus Suomi on menestynyt ja menestyy kansainvälisissä tutkimuksissa ja mittauksissa erinomaisesti Newsweek Contry Brand Index

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 02/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot