Teksti: PASI KOSKI. Hukattu penkkiurheilijasukupolvi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teksti: PASI KOSKI. Hukattu penkkiurheilijasukupolvi?"

Transkriptio

1 Teksti: PASI KOSKI Hukattu penkkiurheilijasukupolvi? 4 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

2 Huippu-urheilun olemassaolo nojaa yleisön kiinnostukseen. Se on oleellinen reunaehto myös urheilukulttuurin hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle laajemminkin. Näistä varsin painavista perusteista huolimatta huippu-urheilun ympärille luotu järjestelmä ei kuitenkaan ole viime vuosikymmeninä kovin voimallisesti tehnyt toimia, jotka olisivat kasvattaneet uutta sukupolvea katsomoihin. Suomessa on pitkään jaksettu väittää, että olemme urheilukansaa. Näkemyksellä on tietyt historialliset perusteensa, mutta tämän päivän maisemassa herää asiaan liittyen monia kysymyksiä. Kilpa- ja huippuurheilun asema ei nimittäin Suomessa ole lainkaan niin itsestään selvä kuin tuo hokema on antanut ymmärtää. Esimerkiksi siinä, miten ylpeitä ollaan suomalaisten kansainvälisestä urheilumenestyksestä, ei ylletä Irlannin tai Uuden-Seelannin lukemille ja jälkeen jäädään Ruotsin ja Norjankin tasosta (kuvio 1; ISSP 2007). Urheilun asemaan ja arvostukseen Suomessa ovat vaikuttaneet monet yhteiskunnalliset muutokset, kansallisuusaatteen hiipuminen, urheilun suhteellisen aseman muutos, urheilun sisällölliset muutokset, totaalistuminen, ammattimaistuminen, kaupallistuminen, kilpailun koveneminen, menestyksen harvinaistuminen viime vuosisadan alkupuoleen verrattuna sekä tietysti Suomen huippu-urheilussa esiintyneet lieveilmiöt dopingeineen ja sopupeleineen. Huippu-urheilun linkit ruohojuuritason toimintaan ovat myös jossain vaiheessa päässeet ohenemaan, minkä seurauksena esimerkiksi kasvatuksellista vastuuta ja muita ihanteellisia piirteitä korostavat elementit ovat hiipuneet tai kärsineet inflaatiota. Nämä seikat ovat saaneet suomalaiset huippuurheilun edunvalvojatkin aktivoitumaan ja luomaan uudenlaista otetta ja perustaa kokonaisuuden rakentamiselle urheilijan polun viitoittamana. Eräs osa-alue, joka ei ole keskusteluissa saanut kovin paljoa huomiota, liittyy penkkiurheiluun ja sen kulttuuriseen asemaan. Penkkiurheilu ja urheiluyleisö ovat oleellinen osa kilpaurheilukulttuuria (Heinilä 2000), mutta sen ylläpito ja kehittäminen on jäänyt pitkälti yksittäisten lajien ja niiden markkinointikoulutuksen saaneiden kauppamiesten ja -naisten kontolle. Karkeasti yleistäen voi väittää, Kuva: GORILLA/BRILJANS RM/STEFAN BERG LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

3 että on nojattu hokemaan mitä parempi tuote sitä enemmän asiakkaita. Käytännössä on kuitenkin usein unohdettu, ettei pelkkä tuote riitä, jollei asialle ole pitkäjänteisiä perusteita. Hyvä tuote ei takaa yleisön kiinnostusta, jollei sillä ole merkitystä ihmisille. Moniko kaipaa maailman parastakaan samppanjavispilää? Tai moniko ostaisi erinomaisenkaan kiinankielisen kirjan, jollei osaa kiinaa? (Koski & Latonen 1999) Penkkiurheilua koskevissa tutkimuksissa on todettu, että se poikkeaa omakohtaisesta liikuntaharrastuksesta erään olennaisen piirteen takia. Omakohtaiselle liikuntaharrastukselle on nimittäin tyypillisempää, että laji- ja liikuntamuotovalinnat vaihtuvat ikävaiheittain elämänkaarella paljon herkemmin kuin penkkiurheilun valinnat. Penkkiurheilu on suku polvisidonnaisempaa. (Koski 1998; Zacheus 2008) Toisin sanoen penkkiurheilumieltymykset ovat pysyvämpiä ja niiden pohja luodaan usein lapsuuden ja nuoruuden aikana. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaukaa viisas huippu-urheilutoimija kasvattaisi tulevaisuuden urheiluyleisöäkin pitkäjänteisesti, mikäli oikeasti on kiinnostunut huippuurheilukulttuurin tulevaisuudesta. Tuoreet lasten ja nuorten liikuntaan keskittyneen LIITU-tutkimuksen havainnot kertovat, ettei viime vuosikymmeninä näitä kaukokatseisia urheilutoimijoita ole ollut kovin paljoa liikkeellä. Markkinaehtoinen taloudellisia intressejä korostava näkökulma on vallannut alaa niin kansainvälisessä kuin kansallisessakin kilpa- ja huippu-urheilussa. Kilpaurheilun markkinat ovat myös siinä mielessä muuttuneet ja monipuolistuneet, että uusia lajeja, sarjoja ja toimintamalleja on kehitelty entisten tilalle ja rinnalle. Tarjonta on laajentunut. Samalla uusien tiedotusvälineiden esiinmarssi ja median laajentuminen ovat muokkaneet penkkiurheilunkin kenttää. Etenkin internetin monet mahdollisuudet ovat luomassa uudenlaista penkkiurheilukulttuuria. Paikan päällä urheilun seuraaminen tai median suorien lähetysten seuraaminen ei ehkä olekaan enää yhtä KUVIO 1. Urheilumenestyksen arvostus muutamassa väestömäärältään suhteellisen pienessä urheilumaassa; Kuinka ylpeäksi tuntee itsensä, kun omanmaalaiset menestyvät kansainvälisissä urheilukilpailuissa (lähde: OPM 2010, 38) oleellista. Nuorimpien ikäpolvien keskittymiskyvyn on väitetty heikentyneen niin, ettei kärsivällisyys riitä hidastempoisen urheilutapahtuman seuraamiseen. Miksi katsoa jalkapallon nolla-nolla-peliä, jos samaan aikaan voi selata netistä sata hienointa maalia kautta aikain? Penkkiurheilun ja kilpaurheilun maailmaan sosiaalistumisen näkökulmasta merkittävä muutos on myös siinä, että monet lajit ja tapahtumat ovat siirtyneet pois kaikkien katsottavissa olevilta yleisiltä tv-kanavilta. Tietyn lajiliiton näkökulmasta tällainen ratkaisu voi olla taloudellisesti lyhytjännitteisesti perusteltu, mutta menettelyn myötä uusien penkkiurheilijoiden kasvattaminen, houkutteleminen ja sitouttaminen käy hankalaksi. Samassa linjassa ovat olleet myös paikan päällä urheilutapahtumien toteuttamista koskevat muotoilut, joissa huomio on keskitetty kohderyhmäajatteluun nojaten ennen kaikkea maksukykyiselle aikuisväestölle. Monista urheilutapahtumista onkin tullut eräänlaista aikuisviihdettä olutjuottoloineen ja tanssityttöineen, eikä niissä lasten, nuorten tai ylipäätään ensimmäisiä kertoja paikalle saapuvien näkökulmaa ole juurikaan otettu huomioon. Penkkiurheilun merkitys ei rajaudu urheilukulttuurin, sen arvostuksen ja taloudellisen perustan ylläpitoon ja luomiseen. Penkkiurheilu voi olla myös merkittävässä roolissa liikuntasuhteen rakentumisessa ja vahvistumisessa. Monia urheilulajeja koskien ensimmäiset virikkeet saadaan nimittäin kilpaurheilun seuraamisen kautta. Merkityksellisyyskin voi vahvistua, jos lähipiirissä asiaa arvostetaan ja siihen kohdistetaan mielenkiintoa. Kilpaurheilujärjestelmä tuottaakin koko joukon voimallisia kollektiivisia merkityksiä. Arvostetun norjalaisen sosiologin ja rauhantutkijan Johan Galtungin (1991) mukaan urheilu on yksi vahvimmista kulttuurin siirtomekanismeista ja rakenteista, joita ihmiskunta on koskaan luonut. Suomalaisen kilpaurheilun ja urheilukulttuurin tulevaisuuden kannalta edellä kuvatut muutokset ovat haasteellisia. Meillä ei ole kovin paljon tutkimustietoa maan penkkiurheilusta. Esimerkiksi asiaan liittyvät trenditiedot ovat puutteellisia ja etenkin lasten ja nuorten penkkiurheilukäyttäytymisestä ei Suomessa ole käytössä kovin paljoa tutkimustietoa. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimusaineistojen perusteella 1990-luvulla urheilukilpailuissa katsojana käyminen näytti vähentyneen dramaattisesti erityisesti nuorison keskuudessa. Vuosikymmenen aikana ikäluokassa vuotiaat pudotus oli yli 20 prosenttiyksikköä (kuvio 1). Ilmeisesti tuolloin kasvuuralle päässyttä salibandyä lukuun ottamatta pudotusta tuntuu tapahtuneen lajista riippumatta(koski 2005). Lyhytnäköisyydessään kilpaurheilun tuottajatahot eivät ole panneet kovin paljoa painoarvoa tälle tulevaisuuden kannalta merkittävälle kehitystrendille. Ilmeisesti on luotettu kilpaurheilun kiehtovuuteen median kautta ja siihen, että uudetkin polvet kasvavat penkkiurheilijoiksi sitä kautta. Usein sykähdyttävimmät jopa läpi elämän kantavat penkkiurheilukokemukset ovat kuitenkin peräisin ajalta ennen murrosikää. Kollektiivinen yhdessä kokeminen ja siihen 6 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

4 KUVIO 2.Käynyt urheilukilpailussa katsojana edeltäneen 12 kuukauden aikana vuosina 1991 (n=4378) ja 1999 (n=5884) ikäryhmittäin. (tiedot kerätty lähteestä Minkkinen & Pääkkönen & Liikkanen 2001) kietoutuva kokonaistunnelma ovat paikan päällä tapahtuvan seuraamisen ydintä, johon kotisohvalla median kautta ei parhaimmassakaan tapauksessa ylletä (vrt. Koski & Latonen 1999, 33). Keväällä 2014 kerätty lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä laajasti kartoittava LIITU-tutkimusaineisto antaa mahdollisuuden päivittää, mitä edellä kuvatussa penkkiurheilun yleisyyden kehitystrendissä on tapahtunut vuoden 2002 jälkeen lasten ja nuorten joukossa. Vuoden 2014 kevään tietojen perusteella vuo tiaista lapsista ja nuorista reilu neljäsosa (28 %) oli käynyt kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana seuraamassa urheilua paikan päällä vähintään kuusi kertaa (ks. kuvio 3). Lähes yhtä suuri osuus vastanneista oli vieraillut urheilutapahtumassa yhdes tä viiteen kertaa edeltäneen vuoden aikana. Vastaavasti yli 40 prosenttia (42 %) vastanneista ei ollut käynyt seuraamassa kertaakaan urheilua edellisen kahden vuoden aikana. Noin puolet tuosta joukosta eli noin joka viides kaikista ilmoitti, ettei lainkaan seurannut urheilua paikan päällä. Urheilun seuraaminen paikan päällä oli pojille keskimäärin yleisempää kuin tytöille (vrt. esim. Zacheus ym. 2003, ). Yli kymmenen kertaa vuodessa urheilua kävi katsomassa pojista noin joka viides ja tytöistä yksi kahdeksasta. Vastaavasti asteikon toisessa päässä tytöistä 45 prosenttia seurasi urhei lua paikan päällä harvemmin kuin kerran kahdessa vuodessa. Pojilla vastaava osuus oli 38 prosenttia. Entä mitä nyt kerätyn aineiston perusteella voidaan todeta 1990-luvulla havaitusta trendistä. Huolimatta siitä, ettei vertailu ole täysin yhteismitallinen, johtuen siitä, että LIITU-tutkimuksen kohderyhmän alin ikäluokka oli 11-vuotiaat, eikä kymmenen kuten tilastokeskuksen vapaa-aika-tutkimuksessa, uskaltaa väittää laskevan trendin jatkuneen. Vuonna 1991 Tilastokeskuksen keräämässä aineistossa lähes 80 prosenttia vuotiaista oli käynyt edeltäneen 12 kuukauden aikana urheilukilpailuja seuraamassa. Saman vuosikymmenen lopulla vuonna 1999 vastaava osuus oli alle 60 prosentin ja nyt kerätyssä vuoden 2014 aineistossa osuus alle 15-vuotiaiden ryhmässä oli jo alle 50 prosentin (47 %). Jos syntymävuosittaisten ikäluokkien kokojen perusteella Kilpaurheilujärjestelmä ole pitänyt huolta katsojakunnastaan ja tulevaisuudestaan pitkäjänteisesti. Nykyisin ikäryhmässä vuotiaat on noin paikan päällä urheilua seuraavaa lasta ja nuorta vähemmän kuin vuonna LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

5 KUVIO 3. Urheilukilpailujen ja otteluiden seuraaminen paikan päällä sukupuolen mukaan vuotiailla keväällä 2014 (%) KUVIO 4. Urheilun seuraaminen tiedotusvälineistä sukupuolen vuotiailla keväällä 2014 (%) laskee, kuinka monesta potentiaalisesta katsojasta on kyse, päädytään muutoksessa varsin suureen lukuun. Laskennallisesti vuonna 1991 kyseisestä ikäryhmästä kävi vähintään kerran vuodessa urheilua paikan päällä seuraamassa yli lasta ja nuorta, mutta kevään 2014 tiedoista laskien joukon koko on enää noin Toisin sanoen reilun parin kymmenen vuoden aikana katsomoihin on jäänyt tyhjät paikat noin nuorelle katsojalle. Urheilun seuraaminen on ymmärrettävästi yleisempää joukkotiedotusvälineiden kautta kuin paikan päällä seuraten, eikä lasten ja nuorten ikäryhmä tee asiassa poikkeusta. Valtakunnallisesti edustavaa vertailukelpoista tietoa asiasta ei trenditietojen jäljittämiseksi ole käytettävissä, joten on tyydyttävä tuoreeseen poikkileikkaustietoon. Päivittäin urheilua seurasi tiedotusvälineistä noin joka neljäs lapsi ja nuori (24 %). Pojista tähän ryhmään kuului joka kolmas ja tytöistä yksi kahdeksasta (kuvio 4). Harvemmin kuin viikoittain tai ei lainkaan urheilua seurasi tiedotusvälineistä koko kohdejoukosta yli 40 prosenttia (43 %). Tytöistä tähän joukkoon kuului useampi kuin joka toinen (53 %) ja pojista noin joka kolmas (31 %). Edellä esitetyn perusteella voi väittää, ettei kilpaurheilujärjestelmä ole pitänyt huolta katsojakun- 8 LIIKUNTA & TIEDE 51 6 / 2014

6 nastaan ja tulevaisuudestaan pitkäjänteisesti. Osittain pienemmistä ikäluokistakin johtuen nykyisin on ikäryhmässä vuotiaat noin paikan päällä urheilua seuraavaa lasta ja nuorta vähemmän kuin vuonna Tänä päivänä kilpaurheilujärjestelmän ja katsojakulttuuriin liittyen olisi alettava kantaa lisää myös huolta liikkumattomuuden oireista. Tuore tieto kertoo, ettei esimerkiksi Vancouverin talviolympialaiset saaneet Kanadan 5 19-vuotiaita liikkumaan aiempaa enemmän (Craig &Bauman 2014). Kilpaurheilujärjestelmän, urheilutapahtumien ja katsomokulttuuriin pitäisikin saada mukaan myös vähintäänkin arjen aktivointia. PASI KOSKI, FT, LitL Liikuntakasvatuksen professori Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto Sähköposti: LÄHTEET Craig, C.L. & Bauman, A.E The impact of the Vancouver Winter Olympics on population level physical activity and sport participation among Canadian children and adolescents: population based study. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2014, 11:107 doi: /s y (luettu ) Galtung, J The sport system as a metaphor for the world system. In F. Landry, M. Landry &M.Yerles (eds.), Sport the third millennium (s ). Quebec: University of Laval Press. Heinilä, K Mikä on urheilun viihteellinen merkitys? Teoksessa M. Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. Jyväskylä: LIKES Koski, P Hiipuuko hiihto, uupuuko yleisurheilu? Penkkiurheilu ei ole perinnelaji. Liikunta & Tiede 35 (1), 6 7. Koski, P SLU:n haasteet jatkossa kommenttipuheenvuoro. Turun Sanomien 100-vuotisjuhlavuoden urheiluseminaari, , Turku. Koski, P. & Latonen, H Jalkapallo yleisölajina. Liikunnan kehittämiskeskus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. OPM Sanoista teoiksi Huippu-urheilutyöryhmän ajatuksia suomalaisen huippuurheilun kehittämisestä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:13. Helsinki: Opetusministeriö. Minkkinen, V., Pääkkönen, H. & Liikkanen, M Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1991 ja Helsinki: Tilastokeskus. Zacheus, T Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen.suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos.turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 268. Turku: Turun yliopisto. Zacheus, T., Tähtinen, J., Rinne, R., Koski, P. & Heinonen, O Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain: Turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa. Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitoksen julkaisut A:201. LIITU kerää tietoa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen trendiseurannassa (LIITU) kerätääntietoa viides, seitsemäs ja yhdeksäsluokkalaisten lasten ja nuortenliikunta-aktiivisuudesta sekä liikuntakäyttäytymisestä sekä siihen yhteydessä olevistaen vaikuttavista tekijöistä, kuten liikuntatilaisuuksista ja -paikoista, nuorten liikunnalle antamista merkityksistä, penkkiurheilusta, koetusta pätevyydestä, liikunnan esteistä, koululiikuntaan, kavereihin ja vanhempiin liittyvistä tekijöistä, urheiluseuratoiminnasta ja liikuntavammoista. Tutkimuksen tavoitteena onkäynnistää Suomessa koko maan kattava vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen trenditutkimus. Tar koituksena on tuottaa kahden vuoden välein tietoa lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä sekä edellä mainituista liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Trendiseurannalla pystytään jatkossa seuraamaan liikuntakäyttäytymisessä sekä siihen yhteyksissä olevissa tekijöissä tapahtuvia muutoksia. LIITU-tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2014 WHO-Koululaistutkimuksen yhteydessä. Jatkossa LIITU-tutkimuksen aineistonkeräys tullaan toteuttamaan kahden vuoden välein (2016, 2018, 2020 jne.). Joka toisella tutkimuskerralla LIITU-tutkimus toteutetaan itsenäisenä ja joka toisella kerralla WHO-Koululaistutkimuksen aineistonkeräyksen yhteydessä. Kevään 2014 WHO-Koululaistutkimusta varten Tilastokeskuksen koulurekisteristä poimittiin satunnaisotannalla 539 koulua suomenkielisten peruskoulujen otokseen. 375 koulua (65%) suostui mukaan tutkimukseen (7 531 oppilasta). WHO-Koululaistutkimukseen vastasi yhteensä lasta ja nuortaoppilasta, ja vastausprosentti oli 85.Luokkatasoittain kuvattuna viidesluokkalaisia vastaajia oli (vastausprosentti 86), seitsemäsluokkalaisia (vastausprosentti 85), ja yhdeksäsluokkalaisia (vastausprosentti 85).WHO-Koululaistutkimukseen suostuneiden koulujen rehtoreille lähetettiin osallistumispyyntö myös LIITU-tutkimukseen. WHO-Koululaistutkimukseen osallistuvan luokan ehdotettiin vastaavan internetpohjaiseen LIITU-erilliskyselyyn WHO-Koululaistutkimuksen paperisen kyselylomakkeen jälkeen. WHO-Koululaistutkimukseen osallistuneista kouluista noin puolet lupautui mukaan myös LIITU-tutkimukseen (viidensistä luokista 63 koulua (50%), seitsemänsistä luokista 65 koulua (52 %) ja yhdeksänsistä luokista 67 koulua (54%). LIITU-tutkimukseen vastasi yhteensä lasta ja nuorta, ja vastausprosentti oli 41 prosenttia % WHO- Koululaistutkimuksen aineistosta. Lisätietoja: Vastaava tutkija Sami Kokko, sähköposti LIIKUNTA & TIEDE 51 6 /

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Kati Mälkki Asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Oulu, tiistai 22.3.2016 Tapahtumayksikkö Valo & Suomen Olympiakomitea SPORT FINLAND KAUPUNGIT LAJILIITOT

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014 SC VANTAA Jäsenkirje 3/2014 1. Katsaus joukkuevoimistelijoiden kevääseen... 2 2. Mukaan joukkuevoimisteluun... 3 3. Harrasteliikuntaryhmiin ilmoittautuminen alkanut... 3 4. Valmentajaksi tai ohjaajaksi

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä Rakenteet

Lisätiedot

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013 Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset Radio Satellite Finland Oy Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomessa vierailevien venäläisten Radio Sputnikin

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Matti Hakamäki ja Katja Rajala. Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa 2006

Matti Hakamäki ja Katja Rajala. Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa 2006 Matti Hakamäki ja Katja Rajala Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa 2006 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 183 Jakelu LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8a 40700 Jyväskylä www.likes.fi

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09 Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen LÄHTÖKOHTIA Suomessa hyvää tutkimusosaamista, myös urheilussa Kohtuullisen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981-2002 Keskeisiä tuloksia

Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981-2002 Keskeisiä tuloksia Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981- Keskeisiä tuloksia Mirja Liikkanen Kirjan toimittajat: Mirja Liikkanen, Riitta Hanifi, Ulla Hannula Kirjan kirjoittajat: Päivi

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 3 19.11.2013 28.11.2013 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä kotimaisesta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Sami Kokko & Riikka Hämylä (toim.)

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Sami Kokko & Riikka Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014 VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2015:2 Sami Kokko & Riikka Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen

Lisätiedot

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010

TALOUSTUTKIMUS OY TYÖNTEKIJÖIDEN N=1010 TALOUSTUTKIMUS OY 8. 1.10.01 10 01 TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUS KOULUTUKSEEN N=1010 Tiedättekö, että raamisopimuksessa sovittiin työntekijöiden oikeudesta kolmeen koulutuspäivään vuodessa? (%) Kaikki 5 En Kyllä

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

NUORTEN URHEILU MIKÄ MOTIVOI?

NUORTEN URHEILU MIKÄ MOTIVOI? NUORTEN URHEILU MIKÄ MOTIVOI? VAPAUS, JOLLA ON RAAMIT Outi Aarresola Tutkija, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto SUPY-seminaari 28.11.2014 Ollaan kavereiden

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi? Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja TER.113, Luento 4, Raili Välimaa Tuloksia seuraavista tutkimuksista : 1984, 1986, 199, 1994, 1998 ja 22-11-, 13- ja pääosin Euroopan eri maista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot