Haastattelututkimusten tulosten yhteenvetoraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haastattelututkimusten tulosten yhteenvetoraportti"

Transkriptio

1 Raportti joulukuu 2013 Tekes, Green Mining ohjelma: Huomaamaton ja älykäs kaivos Kaivosyhtiöiden haastattelututkimus / 2013: Haastattelututkimusten tulosten yhteenvetoraportti Harry Sandström, Sari Laitinen,

2 Raportti joulukuu 2013 Sisällysluettelo 0 TIIVISTELMÄ HAASTATTELUTUTKIMUKSEN TAUSTA, TAVOITE JA TOTEUTUS HAASTATTELUTUTKIMUKSEN TAUSTA HAASTATTELUTUTKIMUKSEN TAVOITTEET HAASTATTELUTUTKIMUKSEN TOTEUTUS YHTEENVETORAPORTIN RAKENNE HAASTATTELUTUTKIMUKSEN TULOKSET KAIVOSSEKTORIN LIIKETOIMINTAEKOSYSTEEMIN TOIMIJAT JA TARPEET Asiakkaiden tarpeet ja -vaatimukset: Do we have a customer? Toimittajaverkosto ja toimittajaverkoston johtaminen ja kehittäminen LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSAJURIT Liiketoimintaympäristön muutosnopeus, muutosajurit ja kehityspotentiaali Sosiaalinen toimilupa, ympäristöasiat ja hyväksyttävä kaivostoiminta Metallien hintakehitys ja korvaavat materiaalit Teknologinen kehitys Työvoiman saatavuus ja osaaminen KAIVOKSEN ELINKAARIMALLI JA KAIVOSPROSESSIT Kaivoksen elinkaarimallin ja kehityspotentiaalin arviointi Malmitutkimukset, malmivarantoarviot ja toteutettavuusselvitykset Kaivossuunnittelu ja teknologiavalinnat Ympäristöluvitus Rakentaminen Kaivoksen elinkaaren keskivaihe: Kaivoksen toiminnanohjaus ja elinkaaritiedon hallinta Kaivoksen elinkaaren loppu: Kaivoksen hallittu alasajo KAIVOKSEN TUOTANTOVAIHEEN PROSESSIT JA NIIHIN LIITTYVÄT KEHITYSTARPEET Tekniset prosessit Tukiprosessit Liiketoimintaprosessit VERKOSTOT JA KUMPPANUUDET Ulkoistamisen nykytilanne: Vaihtelevat käytännöt ulkoistamisen suhteen Ulkoistettavat kokonaisuudet ja toimintamallit KAIVOSKLUSTERIN INNOVAATIOEKOSYSTEEMI Kaivannaissalan innovaatioekosysteemin muutokset Kaivosyhtiöiden T&K&I toiminnan nykyinen volyymi ja kehittäminen Kaivosyhtiöiden näkemys Green Mining ohjelmasta Osaamisen taso, saatavuus ja osaamistarpeiden ja kehityspotentaalin arviointi YHTEENVETO JATKOKEHITYSTOIMENPITEET...29

3 Raportti 3 / [29] 0 TIIVISTELMÄ Kyseessä on kaivosyhtiöiden haastattelututkimuksen yhteenvetoraportti, missä on kuvattu yhdentoista kaivosyhtiön kehitystarpeita ja kuinka kaivosyhtiöt näkevät suomalaisen laite-, teknologia- ja palvelutarjoajien potentiaalin sekä kansallisen innovaatioekosysteemin kehityksen. Tutkimus perustuu kaivosyhtiöiden liiketoimintalähtöisiin puolistrukturoituihin ryhmä-haastatteluihin, jotka toteutettiin keväällä Tutkimus on toteutettu osana Tekesin rahoittamaa Green Mining ohjelmaa ohjelman koordinoinnin toimesta ja tutkimuksen tulokset tukevat ohjelman väliarviointia, kohdentamista ja jatkosuunnittelua. Haastatteluiden tulosten perusteella voidaan todeta seuraavaa: Suomalainen kaivos- ja kaivannaisala on käynyt läpi merkittävän rakenteellisen muutoksen viimeisten 20 vuoden aikana: Kaivosala on muuttunut muutaman toimijan keskitetystä mallista hajautettuun omistukseen perustuvaan ja projektimaisesti organisoituun toimintatapaan. Alan omitusrakenteen muutoksella on merkittäviä vaikutuksia alan tutkimukseen ja kehitykseen ja edellyttää myös kehitystoiminnan uudelleenorganisointia. Erityisesti korostuu eri toimijoiden yhteisten ja arvoketjuja yhdistävien ryhmähankkeiden merkitys sekä kaksinopeuksisen tutkimuksen ja kehittämisen tarve. Suomella on mahdollisuus kehittyä kaivos- ja kaivannaisalan edelläkävijämaaksi, mutta kehitys edellyttää nykyistä koordinoidumpia kehityspanostuksia, pitkäjänteisempää tutkimus- ja kehityspanostuksia sekä eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Aiemmasta kaivosalan kultakaudesta periytynyt osaaminen alkaa olla käytetty ja tarve olisi uuden osaamisen kehittämiselle. Suomalaiset laite- teknologia- ja palvelutoimittajat nähdään kaivosyhtiöiden näkökulmasta kiinnostavina, mutta yritysten koko ja osaaminen nähdään riittämättömänä kansainvälisessä vertailussa ja kilpailussa. Yritysten pitäisi investoida riittävään kansainvälisesti uskottavaan osaamisen tasoon ja harkita yhteistarjoamien kehittämistä muiden yritysten kanssa. Kansainvälisen tason osaamisen merkitys korostuu. Markkina-alue on lähes kaikille tuotteille ja palveluille Suomea laajempi ja erityisesti kansainvälisessä omistuksessa olevissa yhtiöissä palveluiden hankinta edellyttää kansainvälisellä tasolla uskottavaa osaamista (erityisesti toteutettaavuustutkimusten suhteen). Kaivosyhtiöt eivät näe merkittäviä markkina-/liiketoimintatarpeiden muutoksia, mutta ympäristöasioiden, kestävän kaivostoiminnan ja sosiaalisen toimiluvan merkitys korostuu. Muuten merkittävimmät kehitystarpeet liittyvät kaivosten energiankulutukseen sekä huolto- ja kunnossapitotoiminnan kehittämiseen. Haastattelututkimuksessa hyödynnettiin liiketoimintalähtöistä elinkaarinäkemystä, jonka hyödyntämiselle nähtiin tarvetta laajemmin kaivosyhtiöiden keskuudessa. Keskeisiä usean kaivosyhtiön tunnistamia kehityskohteita ovat: Kaivosenergia: o Louhinnan kehittäminen: Selektiivinen ja reaaliaikainen ohjaus o Kaivosten ilmastointi ja hukkaenergian hyötykäyttö Huolto- ja kunnossapitopalvelut KaivosICT ja elinkaarinäkemys Kaivosten toiminnanohjaus: HSQE Kaivosyhtiöiden haastatteluiden tulokset esiteltiin Green Mining ohjelman vuosiseminaarissa sekä muissa vastaavissa kaivos ja kaivannaisalan tilaisuuksissa. Haastattelututkimuksen raportti on tarkoitettu keskustelun pohjaksi. Haastatteluiden tuloksia on tarkoitus esitellä kaivosyhtiöille, sekä priorisoida ja tarkentaa yhteistyössä kaivosyhtiöiden kanssa, jotta saataisiin parempi ymmärrys keskeisistä kehitystarpeista systemaattisen kehittämisen pohjaksi. Jatkossa vastaava haastattelututkimus on tarkoitus toteuttaa myös valitulle joukolle potentiaalisia laite- teknologia- ja palvelutoimittajia, jotta voidaan selvittää kuinka ne näkevät kehityspotentiaalinsa.

4 Raportti 4 / [29] 1 HAASTATTELUTUTKIMUKSEN TAUSTA, TAVOITE JA TOTEUTUS 1.1 Haastattelututkimuksen tausta Haastattelututkimus on tehty osana Tekesin rahoittamaa Green Mining ohjelmaa ( , 60 m ). Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa puoliväliin edenneen Green Mining ohjelman hankkeiden relevanssi ja odotukset kaivosyhtiöiden näkökulmasta. Haastattelututkimuksen ajankohtaan mennessä Green Mining -ohjelman hankkeiden toteutukseen on osallistunut 23 kaivosyhtiötä, 61 teknologia-, laite- ja palvelutoimittajaa sekä 19 yliopistoa ja tutkimuslaitosta. Ohjelmassa on rahoitettu 22 yrityshanketta ja 30 tutkimushanketta. Tekes rahoituksen osuus Green Mining -ohjelmassa on yhteensä 25 m ja ohjelman kehityshankkeet kohdistuvat arvoketjun eri osiin malminetsinnästä rikastukseen ja lopulta kaivoksen sulkemisprosessiin:. Joulukuussa 2013 meneillään olevien tutkimus- ja kehityshankkeiden kohdistuminen kaivoskehitys- ja operoinnin arvoketjuun on esitetty kuvissa 7 ja 8. Kaivosyhtiöt ovat osallistuneet aktiivisesti julkisen tutkimuksen hankkeisiin rahoittajina, mutta kaivosyhtiöiden omat kehityshankkeet ja erityisesti kaivosyhtiöiden väliset yritysryhmähankkeet ovat huomattavan harvalukuiseti. Kaivosyhtiöillä on kuitenkin merkittävä rooli toimialan T&K toiminnan tarpeiden määrittelyssä ja tutkimus- ja pilotointi- ja kokeilualustojen tarjoajana. Tämän vuoksi Green Mining ohjelman näkökulmasta kaivosyhtiöiden kehitystarpeiden tunistaminen on oleellista n. Varmistaakseen Green Mining -ohjelman tavoitettavuuden sekä ymmärtääkseen paremmin kaivosyhtiöiden kehitystarpeita on toteutettu haastattelututkimus, missä kartoitetaan ohjelman tunnettuutta kaivosyhtiöiden keskuudessa sekä kaivosyhtiöiden kehitystarpeita. 1.2 Haastattelututkimuksen tavoitteet Haastattelututkimukselle asetettin seuraavat tavoitteet: Tunnistaa kaivosyhtiöiden T&K tarpeet ja tukea liiketoimintalähtöistä tarvemääritystä; kaivosyhtiöiden osallistumista kehityshankkeisiin sekä kaivosyhtiöiden ja teknologia- laite, ja palvelutoimittajien välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Kerätä kaivosyhtiöiden näkemys teknologia-, laite- ja palvelutoimittajien tarjoomasta, osaamisesta ja kehittämistarpeesta. Välittää tietoa ohjelman hankkeista ja tavoitteista sekä kerätä näkemyksiä hankkeiden relevanssista ja ohjelman toteutuksesta kaivosyhtiöiden näkökulmasta. Tukea kaivosyhtiöiden kehitysaihioiden kokoamista hankekonaisuuksiksi. Kartoittaa kaivosyhtiöiden näkemys Suomen kaivannaisteollisuusklusterin tilasta, sen liittymisestä kansalliseen innovaatioekosysteemiin ja toiminnan kehittämisestä jatkossa. 1.3 Haastattelututkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kaivosyhtiöiden johdon ja avainhenkilöiden puolistrukturoituna ryhmähaastatteluina, joka toteutettiin keskustelevasti kaivosyhtiöiden toimitiloissa tammi huhtikuussa Haastatteluihin osallistui tyypillisesti 2 5 kaivosyhtiön toiminnan kehittämisestä vastuullista edustajaa seuraavilla ammattinimikkeillä: kaivoksen johtaja, kaivososaston päällikkö, rikastamon päällikkö malminetsinnästä vastaava geologi, ympäristöpäällikkö. Luettelo haastatelluista yhtiöistä ja henkilöistä on esitetty taulukossa (taulukko 1). Haastattelut perustuivat liiketoimintalähtöiseen näkökulmaan ja lähestymistapaan kohdistettuna kaivoksen elinkaareen ja koko arvoketjun pääprosessiin ja liiketoimintakriittisiin tukiprosesseihin. Lisäksi käsiteltiin kaivosyhtöiden verkostoitumisen astetta ja toimintamallia liiketoimintaverkostoissa sekä kaivosyhtiöiden kytkeytymistä ja odotuksia kansalliselta innovaatioekosysteemiltä ja tutkimus- ja kehitystoiminnalta.

5 Raportti 5 / [29] Kuhunkin haastatteluun käytettiin aikaa 2 3h. Haastateltavien kanssa sovittiin, että tulokset käsitellään anonyymisti. Haastatteluissa käydyn keskustelun pohjalta kirjoitettiin muistiinpanot, joiden tulosten perusteella on koottu tämä yhteenvetoraportti. Haastatteluiden yhteenvetoraportti on tarkoitettu paitsi haastatteluiden tulosten raportoimiseksi niin myös keskustelun pohjaksi ja kaivosyhtiöiden kanssa käytävän vuoropuhelun tueksi. Haastattelututkimuksen tulokset on tarkoitus esitellä haastateltaville yrityksille erillisessä työpajassa ja tarkentaa ja jatkojalostaa tunnistettuja kehitysideoita yhteistyössä kaivosyhtiöiden kanssa. Taulukko 1: Haastatteluihin osallistuneet kaivosyhtiöiden edustajat Yritys Henkilöt Dragon Mining Oy Kaivoksen johtaja, päägeologi Outokumpu Oy, Kemin kaivos Kaivoksen johtaja, kaivososaston johtaja, T&K päällikkö, 3*T&K insinööri, työsuojelupäällikkö Agnico Eagle, Finland Hankejohtaja (Eurooppa), Kaivoksen johtaja, kestävän kehityksen johtaja, päägeologi FQM Kevitsa Mining Kaivoksen johtaja, rikastamon johtaja, Altona Mining Toimitusjohtaja, päägeologi Sotkamo Silver Toimitusjohtaja Talvivaara Toimitusjohtaja, kaivososaston johtaja, tutkimusjohtaja, tutkimuspäällikkö Inmet, Pyhäsalmen kaivos Toimitusjohtaja, rikastamon päällikkö Nordic Mines Päägeologi, ympäristöpäällikkö Outkumu Mining Toimitusjohtaja Keliber Hallituksen puheenjohtaja 1.4 Yhteenvetoraportin rakenne Kaivosyhtiöiden haastatteluiden tulosten kooste ja yhteenvetoraportti koostuu viidestä luvusta: Luvussa 1 esitellään haastattelututkimuksen tausta, tavoitteet, toteutus sekä haastatellut kaivosyhtiöt Luvussa 2 esitellään haastattelututkimuksen tulokset Luvussa 3 esitellään haastattelututkimuksen perusteella tehty yhteenveto ja johtopäätökset. Luvussa 4 esitellään haastattelututkimuksen tulosten perusteella tehdyt kehitysehdotukset Luvut 3 ja 4 muodostavat raportin yhteenvedon.

6 Raportti 6 / [29] 2 HAASTATTELUTUTKIMUKSEN TULOKSET 2.1 Kaivossektorin liiketoimintaekosysteemin toimijat ja tarpeet Taustaa: Tavoitteena oli tunnistaa kaivosklusterin liiketoimintaekosysteemin keskeiset toimijat sekä kuinka kaivosyhtiöt asemoituvat toimintakentässä. Lisäksi kartoitettiin kaivosyhtiöiden näkemyksiä siitä, miten kaivosyhtiöiden liiketoimintaympäristö on muuttunut ja miten sen oletetaan muuttuvan tulevaisuudessa sekä miten muuttuva liiketoimintaympäristön heijastuu odotuksina ja tarpeina toimittajakenttään. Tavoitteena oli tunnistaa millaisia muuttuvia liiketoiminta-, teknologia-, markkina- tai muita tarpeita ja vaatimuksia kaivosyhtiöihin sekä niiden laite-, teknologia- ja palvelutoimittajayrityksiin kohdistuu. Kuva 1: Kaivosklusterin ekosysteemi; toimijat ja vuorovaikutussuhteet Asiakkaiden tarpeet ja -vaatimukset: Do we have a customer? Asiakkaan rooli nähtiin eri tavoin haastatelluissa kaivosyhtiöissä. Asiakastarpeiden vaikutuksen merkitys vaihteli sen mukaan millaisessa arvoketjussa kaivokset toimivat ja kaivosyhtiön omistusrakenteesta. Kaivostoiminta nähdään usein rajallisena arvoketjun alkuvaiheisiin ja alkutuotantoon keskittyvänä toimintana, jossa pääasiallisena asiakkaana on kaivosyhtiöltä rikasteen ostava sulatto, kun taas loppuasiakkaan tarpeet ja vaatimukset ja niissä tapahtuvat muutokset eivät vaikuta kaivosyhtiöiden toimintaan. Ne kaivosyhtiöt, jotka toimivat vaativille kuluttaja-asiakkaille tähtäävissä arvoketjuissa, kuten auto-, kännykkä- ja elektroniikkavalmistuksessa, näkivät asiakkaiden tarpeet merkittävämpiä toimialan kehitystä ohjaavana tekijänä. Erityisesti kansainvälisissä yhtiöissä asiakasvaatimukset on tunnistettu ainakin konsernitasolla. Tapauksissa, jossa asiakasnäkökulma tunnistettiin, korostettiin sen muodostuvan useista erillisistä asiakaskerroksista, missä asiakastarpeet ja -vaatimukset periytyvät ketjussa taaksepäin; kuluttaja-asiakkaalta, kauppa, tukkukauppa, valmistava teollisuus, jatkojalostus, sulatto, kaivos. Arvoketju on kuitenkin erittäin monimutkainen, minkä vuoksi kuluttaja-asiakkaan odotukset ja toisaalta kaivosyhtiön palvelulupaus eivät helposti kohtaa.

7 Raportti 7 / [29] Loppuasiakkaan ja muuttuvan toimintaympäristön vaatimukset nähdään nykyään heikkoina, vaikka niiden merkityksen nähdään kasvavan erityisesti kuluttajatarvikkeita valmistavissa arvoketjuissa. Käytännöllisesti kaikissa haastatelluissa kaivosyhtiöissä nähtiin, että suunta on pitkällä aikajänteellä kohti asiakaslähtöisempää toimintamallia; asiakkaan neuvotteluvoima kasvaa ja vaikuttaa kaivostoiminnan kehittymiseen. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien merkitys korostuu ja kaivostoiminta kehittyy kohti Kestävä kaivos / Sustainable Mining -konseptia. Sijoittajat ja rahoittajat muodostavat merkittävän intressiryhmän; sijoittajien ja rahoittajien merkitys pääomaintensiivisella toimialalla on merkittävä kaivoshankkeiden käynnistymiselle ja toteuttamiselle. Sijoittajien kaivosyhtiöiden toimintaan kohdentuvien vaatimusten on tunnistettu kasvavan koko ajan. Keskeisenä havaintona oli, että myös muiden sidosryhmien rooli on korostunut sekä suunnitelmallinen, avoin ja jatkuva vuorohmien kanssa on välttämätöntä toiminnan aloitamisen ja ylläpitämisen kannalta. Kaivosyhtiöiden liiketoimintaekosysteemin keskeisiksi toimijoiksi ympäristö- ja lupaviranomaisten lisäksi ovat tulleet yleisö, ja erilaiset kansalais- ja luonnonsuojelujärjestöt sekä kunta ja kuntalaiset. Toiminnan hyväksyttävyyttä näissä sidosryhmissä on alettu kutsua sosiaaliseksi toimiluvaksi, jonka rooli ja merkitys on merkittävästi kasvanut ja jonka lunastamisen eteen tulee tehdä aikaisempaa enemmän työtä eri aiheisiin liittyen. Eri sidosryhmien vaikutuksesta johtuen kaivosten toimikenttä laajenee ja kaivosyhtiöiden on otettava jatkossa eri sidosryhmät laajemmin huomioon. Median merkitys korostuu. Medialla on keskeinen vaikutus yleisen asenteen ja asenneilmapiirin muokkaamisessa ja mediasuhteilla on siten merkittävä vaikutus kaivosyhtiöiden sosiaaliseen toimilupaan. Kaivosyhtiöiden on huomioitava kasvavissa määrin kansalaisjärjestöjen ja median rooli mielipiteen muokkaajina, jotka vaikuttavat pitkällä aikajänteellä poliittiseen valtaan ja viranomaistoimintaan sekä lainsäädäntöön. Viranomaistoiminnan rooli ja merkitys korostuu. Luvitusprosessin moniportaisuus ja hitaus ovat usein keskeinen kritiikin aihe kaivosyhtiöissä. Erityisenä haasteena koettiin ennustettavuuden puute: kaivosyhtiöille tärkeää on pitävät ennusteet luvituksen kestosta ja lupakäytäntöön käytettävästä ajasta; lupaprosessin viivästyminen aiheuttaa merkittäviä aikataulu-, resurssi- ja rahoitushaasteita kaivosyhtiöille. Vaikutukset eivät rajaudu pelkästään kaivosyhtiöihin, vaan kertautuvat myös alihankintaverkostoon. Viranomaistoiminnan roolin ja merkityksen vaikutus kaivoskehitysprosessin aikatauluun nähtiin kuitenkin monen kaivosyhtiön mielestä rajalliseksi. Rahoituksen saaminen ja tarvittavat toteutettavuusselvitykset tunnistettiin viime kädessä enemmän aikatauluun vaikuttavimmiksi tekijöiksi Toimittajaverkosto ja toimittajaverkoston johtaminen ja kehittäminen Kaivosyhtiöihin kohdistuvat vaatimukset heijastuvat ja välittyvät toimittajaverkostoon. Kaivosyhtiöiden tehtävä on välittää asiakas- ja markkinatarpeet verkoston toimijoille. Asiakkaiden, sijoittajien kuntalaisten ja muiden sidosryhmien vaatimusten ja odotusten merkitys kertautuu ja periytyy arvoketjussa alaspäin arvoverkoston toimijoille. Näin myös toimittajaverkoston hallinnan vaatimukset kasvavat ja koko toimittajaverkoston tulisi sitouttaa toimimaan kestävän kaivostoiminnan (sustainable mining) periaatteiden mukaisesti. Myös toimittajaverkoston jäljitettävyyden ja seurannan merkitys kasvaa ja sen korostuu erityisesti tuotannon häiriö- tai poikkeustilanteissa. Verkosto on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Kaivokset asettavat toimintaympäristönä erityiset fyysiset ja toiminnalliset reunaehdot ja vaatimukset laite-, teknologia ja palvelutoimittajille, muun muassa sijaintinsa, kosteuden, pölyn ja turvallisuusmääräysten suhteen. Kaivosyhtiöt pyrkivät osana sosiaalista toimilupansa lunastamista käyttämään mahdollisimman paljon paikallisia toimijoita. Kaivosyhtiöiden haasteena on tunnistaa oikeat toimittajayritykset, viestiä toimintaympäristön vaatimuksia toimittajayrityksille ja ohjata toiminnan kehittymistä oikeaan suuntaan. Toimittajayrityksillä on hyvin erilaiset lähtökohdat ja valmiudet vastata kaivostoimintaympäristön erikoistuneisiin vaatimuksiin ja muutoksiin. Jotkut toimittajayritykset näkevät muuttuvassa toimintaympäristössä liiketoimintamahdollisuuden, tilaisuuden erottautua ja kehittää erikoisosaamiseen perustuvia kyvykkyyksiä.

8 Raportti 8 / [29] Osalla erityisesti pienimmistä paikallisista toimittajista ja alihankkijoista ei ole riittäviä edellytyksiä (laitekanta, osaaminen, toimintakulttuuri) tunnistaa kaivosalan muuttuvia liiketoimintavaatimuksia ja nämä yritykset pyrkivät toimimaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin menneinä vuosina ja muilla toimialoilla. Tämä on merkittävä riski kaivosyhtiöille, jotka vastaavat kaivoksesta kokonaisuutena eri sidoryhmille. Osa paikallisista toimittajista ja alihankkijoista tarvitsisivat ulkopuolista tukea valmiuksiensa kasvattamiseen, tai niillä on vaara jäädä jatkossa pois kehittyvistä kaivosekosysteemeistä. Haastattelussa epäselväksi jäi kuinka kaivosyhtiöt tukevat muuttuvien asiakas- ja markkinatarpeiden ymmärrystä toimittajaverkostossa ja tukevat toimittajien välistä verkostoitumista. Ongelmana koettiin toimittajyritysten alan dynamiikan ja markkinaymmärryksen puute. Ketjun hallinta voi olla haastavaa, mutta se tarjoaisi toisaalta merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle erottautua monien kehittyvien maiden joukosta, lisätä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja rakentaa kilpailuetua. Suomessa on siihen monestakin syystä paremmat edellytykset kuin monessa muussa maassa huomioiden lyhyemmät välimatkat, yhtenäisen toimintakulttuuri, hyvät henkilösuhteet sekä pitkän kokemuksen verkostoituneesta kumppanuuspohjaisesta räätälöityyn osaamisintensiiviseen sarjatuotantoon perustuvasta toiminnasta valmistavassa teollisuudessa ja konepajapuolella. KEHITYSEHDOTUS: Toimittajaketjun / -verkoston ohjaamisen ja johtamisen edellytysten kehittäminen, toiminnan läpinäkyvyys Kaivosalan erityisvaatimusten viestiminen ja välittäminen toimittajaverkostolle Suomessa on pitkät ja hyvät perinteet kaivosteknologian kehittämisessä. Hajautunut kaivosekosysteemi muuttaa kuitenkin yhteistyöverkostoa ja kehitystoiminnan säilyminen Suomessa ei ole itsestäänselvyys. Hyvä tutkimusinfrastuktuuri, korkea koulutustaso ja kaivososaamisen perinteet mahdollistavat kuitenkin erinomaisen tutkimusympäristön. Kehitystoimintaa on tuettava suunnitelmallisilla kehitysohjelmilla ja fokusoiduilla rahoitusinstrumenteilla.

9 Raportti 9 / [29] 2.2 LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSAJURIT Taustaa: Tarkoituksena oli selvittää, että mitkä tekijät nähdään keskeisinä kaivosyhtiöissä liiketoiminnan kehitykseen vaikuttavina ja sitä ohjaavina ajureina. Kuva 2: Kaivos- ja kaivannaisalan muutosajurit Liiketoimintaympäristön muutosnopeus, muutosajurit ja kehityspotentiaali Kaivosalaa pidetään pääomaintensiivisenä, kypsänä, konservatiivisena ja verrattain hitaasti muuttavana toimialana. Suomessa on useaan kaivosmaahan verrattuna vakaa toimintympäristö, hyvä infrastruktuuri, kehittynyt kaivosteknologia ja korkea osaamisen taso. Kaivosten toimintaympäristössä ei ollut nähtävissä suuria markkinavetoisia tai teknologiatyöntöisiä muutostekijöitä Suomessa tai kansainvälisesti. Keskeisiksi kaivosalan kehittymistä ohjaaviksi muutostekijoiksi tunnistettiin mm.: Kestävä kaivostoiminta ja sosiaalisen toimiluvan saavuttaminen, metallien hintakehitys ja rahoitus sekä lainsäädännön kehittyminen. Kaivostoimialan konservatiivisuutta korostaa, että toimialaa merkittävästi muuttavaa teknologiakehitystä tai läpimurtoteknologioita, tai niiden tarvetta, ei tunnistettu. Myöskään vaihtoehtoisia materiaaleja, tai kehittyvien kaivosmaiden tuotantokapasiteetin lisäystä ei nähty merkittävänä uhkana, vaan kysynnän kasvun uskotaan kompensoivan korvaavista materiaaleista johtuva kilpailu. Ainoastaan yhdessä haastatelluista kaivosyhtiöstä nähtiin, että helposti hyödynnettävissä olevien esiintymien väheneminen ja dynaaminen kasvu vaativat massiivista syvällä olevien malmien etsimistä, hyödyntämistä ja näiden edellyttämän teknologian kehittämistä kohti täysin maanalaista toimintaa Sosiaalinen toimilupa, ympäristöasiat ja hyväksyttävä kaivostoiminta Sosiaalisen toimiluvan merkitys korostuu seurauksena loppuasiakkaiden ja muiden sidosryhmien arvojen ja asenteiden muutoksesta. Suomessa on hyvä infrastruktuuri ja Suomella olisi edellytyksiä kehittyä sosiaalisesti hyväksyttävän kaivosteollisuuden mallimaaksi. Viimeaikaiset haasteet ja ongelmat voidaan nähdä koetinkivinä ja testialustoina, joista pitää ottaa oppia. Ympäristöngelmien hoitaminen luo Suomeen alan osaamista, jolle voi olla jatkossa kansainvälistä kysyntää ja tarvetta.

10 Raportti 10 / [29] Ympäristöasioiden suhteen koettiin tapahtuneen merkittävä muutos viimeisten kymmenen vuoden aikana sekä kansallisesti että kansainvälisesti, erityisesti EU:n tasolla. Tarvittavien lupien määrä on kasvanut merkittävästi. Kaivosprojekteihin tarvitaan tyypillisesti lupaa. Samalla ympäristöasioiden kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Hasteena on erityisesti lupakäytäntöön liittyvä ennustettavuus ja aikataulutus. Kaivosyhtiöissä tunnistetaan viranomaisten ovat aliresurssointi, joka johtaa käsittelyaikojen pidentymiseen. Erityisesti pienimmissä kaivosyhtiöissä ja kaivosprojekteissa luvitus muodostuu pullonkaulaksi hankkeiden läpimenolle. Tarvittavia lupia ja lupien sisältöjä ei ole synkronoitu; samoja tietoja joudutaan toimittamaan eri tarpeisiin ja tarvittavien lupien määrää ja sisältöä ei voi ennakoida. Erityisenä haasteena nähdään ennakoinnin ja näkyvyyden puute sekä mahdolliset toimintatapamuutokset kesken käsittelyprosessin. Käsittelyajat venyvät ja lupaprosessit eivät ole kaikilta osin ennakoitavissa. Lisäksi kaivosyhtiöt kokevat haasteelliseksi nykyisen valituskäytännön, missä kaikki valitukset otetaan vastaan ja käsitellään samanarvoisina ja käsittelyajat ovat pitkiä. Ympäristöasioiden huolellinen hoitaminen tunnistetaan koko toimialan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeänä. Viestinnän rooli ja merkitys korostuu yleisen mielipiteen ja sosiaalisen toimiluvan kehittämisessä. Kaivosyhtiöt kokevat, mediasuhteet osittain ongelmallisina johtuen median puutteellisesta kaivosalan ymmärryksesta. Haasteena on ollut erityisesti faktapohjaisen ja vertailukelpoisen tiedon puute ja faktoihin perustuvan viestin läpi saamisen vaikeus mediassa (verrattuna sensaatiopainotteiseeen ja negatiivisia asioita korostavaan uutisointiin. Median koulutuksen ja vuoropuhelun sekä alan yhteisten viestintätavoitteiden kehittämisen tarve on ilmeinen. Toisaalta kaivosyhtiöt eivät ole olleet kovin aktiviisia toimijoita viestinnän saralla. Kaivosyhtiöt voisivat jatkossa harkita proaktiivisempaa roolia mediassa ja korostaa alan saavutuksia ja pyrkiä muokkaamaan alan imagoa nykyisestä energiaintensiivisestä fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta savupiipputeollisuudesta kehittyviin teknologioihin perustuvaksi osaamisintensiiviseksi teollisuuden alaksi ja testialustaksi, missä luodaan uusia, puhtaampia ja kestävämpiä 2030-luvun kaivosteknologioita paitsi kotimaan niin myös kansainvälisille markkinoille Metallien hintakehitys ja korvaavat materiaalit Metallien hintakehitys ja sen syklisyys on toimialan ominaispiirre ja toimintaa ohjaava tekijä, joka vaikuttaa kunkin ajan investointivaraan ja kehittämisaktiviteetteihin. Metallien hintakehityksen syklisyydessä ei nähty muutoksia kaivosyhtiöiden keskuudessa; metallien hinnan vaihtelut kuuluvat alan perusluonteeseen ja pitkän aikavälin tarkastelussa kaivosyhtiöt eivät nähneet merkittäviä toimialaa syklisyyteen vaikuttavia tai sitä muuttavia tekijöitä. Metallien tarpeen ja ja kysyntä nähtiin kasvavan myös jatkossa. Korvaavien materiaalien vaikutus primääristen raaka-aineiden kysyntään nähtiin vähäiseksi Kiinan ohella Aasiassa on muitakin kasvavia talouksia, kuten Intia, Vietnam jne. Eteläisen Amerikan talouskasvu on voimakasta ja Afrikan oikeastaan vasta käynnistymässä. Näin ollen isokuva kysynnän kehittymisestä on ennallaan. Haasteeksi muodostuu matalapitoisten malmien hyödyntämisen teknologia ja sen kustannukset suhteessa saatavaan hintaan.

11 Raportti 11 / [29] Teknologinen kehitys Haastatteluiden tulosten perusteella huomioitavaa on, että toimialaa merkittävästi muuttavaa teknologiakehitystä tai läpimurtoteknologioita ei tunnistettu tai mainittu haastatteluissa. Ainoastaan yhdessä kaivosyhtiössä nähtiin, että helposti hyödynnettävissä olevien esiintymien väheneminen ja dynaaminen kasvu vaativat massiivista syvällä olevien malmien etsimistä, hyödyntämistä ja näiden edellyttämän teknologian kehittämistä kohti täysin maanalaista toimintaa. Teknologisen kehityksen mahdollisuudet, potentiaali, riskit ja haasteet eivät siten erityisemmin korostuneet kaivosyhtiöiden haastatteluissa. Myös kysyntäpuolella teknologian kehittymisen mahdollisuudet ja vaikutuksen nähtiin rajallisiksi. Esimerkkinä sähköautojen määrän kasvamisen vaikutukset metalien kysyntään; jos sähköautojen määrä kymmenkertaistuu, niin kaivosten määrä kaksinkertaistuu. Suomen korkean kaivosteknologian ja osaamisen tason katsottiin johtuvan ensijaisesti hyvästä yhteistyöstä valtion kaivosyhtiöiden ja teknologiayhtiöiden välillä, missä kaivokset ovat tarjonneet pilotointi- ja kokeilualustan teknologia- ja palvelutoimittajille ja yhteistyö on ollut synergistä. Hyvien henkilösuhteiden ja yhteistyökulttuurin ansioista tämä on jossain määrin jatkunut myös nykyisessä aikaisempaa hajautuneemmassa toimintaympäristössä, mutta nyt on näkyvissä että aikaisemmasta toimintakulttuurista periytynyt henkinen pääoma alkaa olla käytetty ja jatkossa on selvästi havaittavissa muutosta, missä kehitystyö ei ole yhtä saumatonta Työvoiman saatavuus ja osaaminen Osaavien asiantuntijaresurssien saatavuus on merkittävä haaste. Työvoiman tarve kohdistuu erityisesti yliopistotasoisiin asiantuntijoihin ja opettajaresursseihin sekä työnjohtoon. Näiden kokeneiden asiantuntijoiden puute rajoittaa myös Suomen sinällään mahdollista koulutuspalvelujen vientiä. Blue collor työvoiman riittävyys voidaan melko hyvin tyydyttää yritysten ja paikallisten koulutusorganisaatioiden uudelleen- ja muuntokoulutuksella. Pitkäaikaisen työkokemuksen tuomaa osaamista ja asiantuntemusta tämä ei kuitenkaan korvaa. Panostus tutkimukseen nähtiin myös merkittävänä asiantuntijakoulutuksen näkökulmasta ilman tutkimusohjelmia ei alalle tule riittävän ammattitaitoista henkilöstöä. KEHITYSEHDOTUKSIA: Kaivosyhtiöiden yhteistoiminnan ja resurssien lisääminen ammattimaiseen ja tavoiteorientoituneiseen mediasuhteiden hoitamiseen. Tavoitteena perustietämyksen lisääminen, oppilaitosten ja toimittajien koulutus Alan tulisi panostaa myös enemmän teknologian, markkinoiden ja liiketoimintaympäristön ennakointiin

12 Raportti 12 / [29] 2.3 KAIVOKSEN ELINKAARIMALLI JA KAIVOSPROSESSIT Taustaa: Kaivoksen elinkaaren avulla hahmotetaan, millaisista vaiheista kaivoksen kehittymisen elinkaari koostuu ja millaista tarvetta ja potentiaalia kaivosyhtiöiden keskuudessa nähdään kaivosten kehityskäyrän nopeuttamiseksi, jotta break-even point ja positiivisen kassavrran käynnistyminen saavutettaisiin nykyistä aikaisemmin. Lisäksi keskusteltiin millaisia kehitystarpeita kaivoksen elinkaaren eri vaiheissa on tunnistettavissa. Kuva 3: Kaivoksen elinkaari Kaivoksen elinkaarimallin ja kehityspotentiaalin arviointi Suurin kehityspotentiaali nähdään kaivoksen elinkaaren alkuvaiheessa; kaivoksen käynnistymistä tulisi nopeuttaa, jotta positiivinen kassavirta saataisiin käyntiin aiemmin. Keskeisiksi kehityskohteiksi tunnistettiin kaivoksen elinkaaren alkuvaiheen toiminnot, kuten toteuttamissuunnitelmat (feasibility studyt) rahoitus, ympäristöluvitus ja kaivossuunnittelu. Erityisesti alkuvaiheen toteuttamisvaiheen suunnitelmien merkitys korostui; toteuttamissuunnitelmien lisäksi myös prefeasibility studyt nähtiin alueena, jonka kehittämiseen kannattaisi panostaa. Myös rahoituksen saatavuudella on suuri merkitys kaivostoiminnan kehittymiselle ja käynnistymiselle. Suomen rahoitusja pääomamarkkinat nähtiin pieniksi kaivostoiminnan mittaluokassa ja kaivostoiminnan ylläpitämiseksi Suomessa tarvitaan kansainvälistä pääomaa myös jatkossa. Kaivosyhtiöiden mielipiteet jakaantuivat julkisen rahoituksen käyttämiseen kaivostoiminnan aloittamisen yhteydessä. Osa kaivosyhtiöiden edustajista näki, että varhaisen vaiheen malmitutkimuksiin pitäisi saada riskirahaa (esim. Tekes) ja toisaalta toiset olivat sitä mieltä, että jokainen hyvä hanke saa markkinoilta rahoitusta. Mikäli julkista rahoitusta halutaan käyttää kaivostoiminnan alkuvaiheen tukemiseen, niin esimerkiksi TESI:lle myönnetty lisärahoitusvalmius (noin 30m ) nähdään olemattoman pienenä summana suhteessa kaivostoiminnan volyymiin ja saadakseen muutoksia vaikaa summan pitäisi olla kertaluokkaa suurempi. Toisaalta TESIn osallistumista kaivostoiminnan rahoitukseen myös kiiteltiin ja sen nähtiin osaltaan vauhdittaneen rahoitusta saaneita yrityksiä. Kaivoksen elinkaaren keskivaihe voi olla huomattavan pitkä; useita kymmeniä vuosia ja silloin korostuu operatiivisen toiminnan tehokkuus ja kaivostoiminnan jatkuva kehittäminen ja toiminnan optimointi. Yllättävää oli, että haasttateluiden tulosten perusteella tähän ei kohdistunut suuria kehitystarpeita, odotuksia tai potentiaalia. Toisaalta tämä voi olla osittain myös kulttuurikysymys ja ilmentää kaivosalaa perinteisenä sekä kehitykseltään hidasliikkeisenä toimialana. Mahdollisuuksia tuoda toisilla toimialoilla ja erityisesti valmistavassa teollisuudessa kehitettyjä, koeteltuja ja

13 Raportti 13 / [29] hyväksi havaittuja käytäntöjä kaivosteollisuuteen tunnistettiin kuitenkin useita; muun muassa etädiagnostiikan, kehittyneiden huolto- ja ylläpitokonseptien suhteen. Kaivoksen elinkaaren loppupäässä korostuu kaivoksen sulkemisen ja hallitun alasajon konseptin kehittäminen. Kaivosten sulkemisen suunnittelu ei luonnollisesti ollut monenkaan kaivoksen päivittäisellä agendalla. Kaivosten elinkaaren loppupään toimenpiteiden korostuminen korreloi kaivoksen elinkaaren vaiheen mukaan; kaivosyhtiöt, jotka olivat olleet mukana kaivosten sulkemisessa ja, joilla oli kokemuksia kaivostoiminnan alasajamisesta olivat hyvin kiinnostuneita elinkaaren loppupään toimenpiteistä. Kaivoksen hallittuun sulkemisessa ja hallitussa alasajamisessa painottuvat seuraavat tekijät: kaivosprosessin hallittu alasajo, käytettyjen koneiden ja laitteiden myynti ja kierrätys, maa-alueiden puhdistaminen ja maisemointi. Sulkemiseen liittyvien käytänteiden ja periaatteiden ohjeistaminen ja maastouttaminen osaksi kaivoksen normaalia suunnittelujärjestelmää on ilmeisen tärkeää. Yhteistyö kunnan ja alueen muiden toimijoiden kanssa koettiin tässä suhteessa tärkeäksi Malmitutkimukset, malmivarantoarviot ja toteutettavuusselvitykset Geologisen tiedon osalta Suomessa on poikkeuksellisen hyvä tilanne. GTK:n tietoaineistot ovat kattavat ja helposti saatavilla. Näiden pohjalta tehtävää malmipotentiaalimallinnusta pitäisi kuitenkin lisätä ja tuloksia käyttää hyväksi myös alueiden käytön suunnittelussa ja tehokkaammassa hyödyntämisessä. Kohteelliset malmitutkimukset Suomessa perustuvatkin edelleen pitkälti GTK:n aikaisempiin tutkimuksiin ja löytöihin. Hyvä tietoaineisto mahdollistaisi myös tähän erikoistuneen yritystoiminnan ja uusien green field -kohteiden malminetsintää pitäisi tehdä nykyistä enemmän. Mielipiteet siitä, että kenen tehtävänä uusien green field kohteiden etsintä olisi, GTK:n vai yhtiöiden, jakaantuivat haastateltujen kaivosyhtiöiden kesken. Yleisemmin nähtiin, että toiminta kuuluu kaivosyhtiöille, mutta siihen tarvittaisiin nykyistä enemmän riskirahoitusta. Haasteena on Suomen rahoitusmarkkinoiden pienuus ja resurssit. Riittävät kohteelliset malmitutkimukset ovat edellytys kaivoshankkeen taloudellisen kannattavuuden selvittämiseksi. Tämän ja osittain edellisen vaiheen malmitutkimukset mielellään nähtäisiin yrityksen T&K-toimintana ja siten kuuluvan yhteiskunnan tutkimusrahoitustuen piiriin. Aiheeseen ongelmallisuus kuitenkin tunnistettiin. Suomessa on kohtuullisesti malmitutkimuksiin liittyviä näytteenotto-, mittaus- ja analyysipalveluja tarjoavia yrityksiä. Toimitusajat ja hintakilpailu koettiin kuitenkin ongelmallisiksi. Korkeasuhdanteen aikana myös kapasiteetti loppuu kesken johtuen pienistä markkinoista sekä resurssien ja skaalautuvuuden puutteesta. Analyysipalvelujen osalta tilanne ei ole niin hankala, koska palveluja voidaan helposti ostaa ulkomailta. Yleisesti todettiin ja tunnistettiin myös, että kaivosyhtiön resurssointi on usein puutteellista kehitysvaiheen alussa ja toimintatapoja kehitetään ja parannetaan sitten kaivoksen käynnistyttyä. Pre-feasibility ja feasibility-vaiheen rikastuskokeita Suomessa tuottaa lähinnä GTK, jonka kapasiteetti on havaittu rajalliseksi. Tämä koettiin etenkin pienten kaivosyhtiöiden osalta selvästi hidastavaksi tekijäksi. Oulu Mining Schoolin (OMS) minipilottilaitos nähtiin tervetulleena lisänä, mutta sen ei nähty korvaavan täyden mittakaavan rikastuskoelaitoksia. Rikastuskokeita on tehty suurista näytemääristä huolimatta myös ulkomailla. Nähtiin tarvetta uudellekin kotimaiselle toimijalle. Fyysisten laboratoriokokeiden kapasiteettiongelmien lisäksi keskeiseksi ongelmaksi koettiin, ettei Suomessa ole kehittynyt yritystoimintaa toteutussuunnitteluvaiheen asiantuntijapalveluihin. Muun muassa malmivarantoarvioiden tekemiseen ei Suomessa ole uskottavaa yritystarjontaa. Suomalaiset insinööri- ja suunnitteluyritykset ovat keskittyneet koneenrakennukseen, infraan, maanrakennukseen ja ympäristöasioihin, mutta suunnittelutoimistoilta puuttuu malmivarantoarvioiden tekemiseen liittyvä osaaminen. Tällä hetkellä palveluja hankitaan pääosin ulkomailta tai ostetaan harvoilta riittävän pätevyyden omaavilta yksityishenkilöiltä, jotka hyväksytään bankable studyjen tekemiseen. Malmivarantoarvioiden tekeminen edellyttää erikoisosaamista, jota on vaikea hankkia vain koulutuksella, tarvitaan myös pitkää käytännön kokemusta. Riittävän, kansainvälisillä markkinoilla ja kansainvälisten sijoittajien keskuudessa uskottavan osaamisen hankkiminen edellyttää riittävää investointia ja resurssointia suunnittelutoimistojen taholta. Alalla toimivat suunnittelutoimistot voisivat harkita esimerkiksi yhteisten asiantuntijatiimien ja/tai poolien kehittämistä kansainvälisellä tasolla uskottavan

14 Raportti 14 / [29] osaaja-/asiantuntijaverkoston kehittämiseksi Suomeen. Toteuttamisselvitysten kotimainen osaaminen olisi sikälikin tärkeää, että muualla tehtyjä feasibility studyjen tuloksia joudutaan usein mukauttamaan Suomen olosuhteisiin, mikä kasvattaa toteutusaikataulua ja kokonaiskustannuksia Kaivossuunnittelu ja teknologiavalinnat Kaivossuunnittelun merkitys korostuu kaivoksen elinkaaren ja elinkaarikustannusten näkökulmasta, koska kaivossuunnittelun yhteydessä tehtävillä teknologia-, laite- ja ratkaisuvalinnoilla on merkittävä vaikutus kaivoksen toimintaan, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen kaivoksen elinkaaren aikana. Merkittävät valinnat tehdään kaivoksen elinkaaren alkuvaiheessa. Jos valintoja joudutaan oleellisesti muuttamaan voi seurauksena olla luvituksen uusiminen tai jopa koko kaivoskonseptin uudelleen tarkastelu. Kaivosyhtiöiden ja teknologiatoimittajien väliselle yhteistyölle ja vuorovaikutukselle nähdään tarvetta. Teknologiatoimittajien tulisi olla suunnittelevaan tahoon proaktiivisesti ja ajoissa yhteydessä. Kaivosten suunnittelutahojen pitäisi olla hyvin tietoisia saatavilla olevista teknologioista ja kaivossuunnitteluun toivottiin enemmän laitteistoriippumattomia suunnittelupalveluja tarjoavia tahoja. Suomessa on vahvaa koneenrakennus-, laite- sekä ympäristösuunnitteluosaamista, mutta kaivossuunnittelun osaaminen on huomattavasti ohuempaa. Tämä on osittain seurausta 1990 ja lukujen alun kaivosteollisuuden laskusuhdanteesta ja alasajosta, joka heijastui alan koulutukseen ja suunnittelutoiminnan hiipumiseen. Kaivossuunnittelupalvelulle on selvä tarve ja insinööritoimistot ovat esittäneet kiinnostusta, mutta tarvittavan osaamisen kehittyminen on ollut hidasta myös kotimarkkinan rajallisuudesta johtuen. Lisäkoulutuksen tarve on ilmeinen, minkä lisäksi tarvitaan referenssejä riittävän uskottavuuden saamiseksi. Tarvittavan osaamisen ja tietotaidon kehittäminen on kuitenkin hidasta ja edellyttää erikoistunutta tiimiä, riittävän suurta työkuormaa ja pitkäjänteistä sitoutumista riittävän osaamisen kehittämiseen. Proaktiivinen kehittäminen edellyttää riskinottokykyä ja uskoa alan kehittymiseen sen syklisyydestä huolimatta. Asiantuntijatahojen väliselle yhteistarjoamien kehittämiselle nähdään tarvetta ja potentiaalia. Erityisenä osaamisaluevaatimuksena ovat talviolosuhdemääritykset, joille on tarvetta Suomen lisäksi muillakin kylmillä kaivosalueilla Skandinaviassa, Siperiassa, Pohjois-Amerikassa ja tietyillä alueilla Etelä-Amerikassa. Jatkossa kylmien alueiden erikoisosaamisen merkitys tulee korostumaan entisestään, kun kaivostoiminta painottuu kylmille alueille ja arktisen kaivostoiminnan osaamisen tarve kasvaa. Arktisessa kaivostoiminnassa korostuu teknologisten vaatimusten ja valmiuksien lisäksi korostuu ympäristö- ja turvallisuusseikat arktisten alueiden luontoekosysteemin herkkyydestä johtuen Ympäristöluvitus Luvitus koetaan haasteellisena. Lupia tarvitaan usein yli sata ja se kestää erilaisine kuulemisineen useita kuukausia tai vuosia. Erityisen haasteelliseksi kaivosyhtiöiden näkökulmasta koetaan osittain samana toistuvan ja samankaltaisen tietosisällön tuottamisen tarve, luvituksen aikajänteen epämääräisyys ja ennakoitavuuden puute. Myös vapaa valitusoikeus koetaan kaivosyhtiöiden näkökulmasta jopa liiallisena demokratiana, kun jokainen valitus käsitellään sen oleellisuudesta riippumatta samalla tavalla. Tällöin yksittäinen periaatteellinen hankkeen vastustaja saa käytännössä rajattomat mahdollisuudet hidastaa hanketta. Kaivosyhtiöillä on omaehtoinen intressi tehdä luvitus huolellisesti, mutta sen tueksi tarvittaisiin pitävä tieto luvituksen aikataulusta, jotta voidaan sovittaa rahoitus ja muut valmistelevat työt riittävällä resurssoinnilla. Nykyisessä toimintatavassa joutokäynti aiheuttaa merkittävää aika-, resurssi- ja rahahävikkiä kaivosyhtiöille, mikä puolestaan alentaa hankkeen kannattavuutta ja rahoitusedellytyksiä ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös mahdollisuuksiin tehdä tarvittavia kehitysinvestointeja. Erityisesti pienimmissä kaivosprojekteissa rahoitusikkuna on auki vain hetken ja luvituksen viivästyessä se voidaan kokonaan menettää. Lupakäytäntöjen kehittämisellä on merkittävä vaikutus kaivostoiminnan kehittymiseen Suomessa.

15 Raportti 15 / [29]. Haastattelujen perusteella on helposti tunnistettavissa, että paremmalla viranomaisten ja kaivosyhtiön yhteistyöllä, toimintatapojen kehittämisellä ja läpinäkyvyydellä voidaan luvitusprosessia tehostaa. Valmiudet tämän haastattelun perusteella kaivosyhtiö puolella näyttäisi olevan olemassa. Rahoituksen saatavuus on viimeisen vuoden-kahden aikana oleellisesti heikentynyt ja osa hankkeista on tästä syystä pysähdyksissä. Kaivosyhtiöissä tunnistetaan viranomaisten aliresurssointi. Toiminnan tehokkuutta voitaisiin kasvattaa esimerkiksi kehittämällä kaivosten omavalvontaa, proaktiivista raportointia ja tiedonhallintaa sekä toiminnan läpinäkyvyyttä. Valvontavastuu säilyisi viranomaisella, mutta tarvittavat tiedot olisi helpommin kerättävissä ja saatavissa. Luvitusprosessin ennakoitavuus ja valtakunnallinen yhdenmukainen tulkinta nähtiin tärkeinä. Nykyään tilanne koettiin epävarmaksi; ei ole varmuutta että mikä on käytäntö toisessa kohteessa muutaman vuoden kuluttua. Kokonaisuudessaan ympäristön hoidon kustannukset ovat kaivosyhtiöiden näkökulmasta moninkertaistuneet. Kasvu on tapahtunut etupäässä piilevinä kustannuksina, jotka eivät näy suoraan tilinpäätöksistä Rakentaminen Kaivoksen rakentamisvaihe on merkittävä, koska se muodostaa merkittävän osuuden kaivoksen perustamisvaiheen kustannuksista. Rakentamisvaiheen toteutus koetaan yleisesti hyvänä, tehokkaana ja tarpeisiin vastaavana; merkittäviä kehitystarpeita tai potentiaalia ei tunnistettu. Rakennusvaiheen toteutus ja projektit ovat hyvin paketoitu ja niiden koettiin sujuvan Suomessa pääsääntöisesti aikataulun ja budjetin mukaisesti sekä laadullisesti hyvällä tasolla. Kaivosten rakentamisvaiheeseen liittyvä osaaminen ja tietotaito nähtii kilpailutekijänä ja suomalaisen osaamisen vientimahdollisuutena; mahdollisuudet skaalautuvan kaivosrakentamisen projektiosaamisen hyödyntämiseen vientimarkkinoilla. Kaivoksen rakentamisvaiheen toteutuksessa käytetään tyypillisesti paikallisia alihankkijoita. Kaivosten erityiset tekniset, fyysiset ja toiminnalliset olosuhteet edellyttävät riittävää erikoisosaamista ja kokemusta alihankkijoilta. Liiketoiminnan ja toimintaympäristön vaatimusten välittäminen toimittajaverkostolle ja toimittajaverkoston toimijoille koetaan jossain määrin haastavaksi ja siihen toivottaisiin myös yhteiskunnan panostusta Kaivoksen elinkaaren keskivaihe: Kaivoksen toiminnanohjaus ja elinkaaritiedon hallinta Kestävä kehitys, ympäristöasiat ja sosiaalinen toimilupa ohjaavat kaivoksen tuotantovaiheen teknologista kehittymistä. Keskeisiä tuotantovaiheen kehityskohteita ovat olleet mm. kaivosten energia-asiat kuten kaivostuuletus, ilmastointi ja ilmanvaihto sekä siihen liittyvä energian kulutus, kaivosten automatisointi sekä älykkäämmät ohjausjärjestelmät. Yhtenä keskeisenä kehityskohteena nähdään kaivosten elinkaaritiedon hallintajärjestelmien kehittäminen Kaivoksen elinkaaren loppu: Kaivoksen hallittu alasajo Kaivoksen elinkaaren loppupään toimintoihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti kaivoksen hallitun alasajon näkökulmasta. Kaivoksen hallitun alasajon suunnittelu ja valmistelu on aloitettava jo kaivoksen elinkaaren alkupäässä ja kaivoksen suunnittelun yhteydessä; kaivosuunnittelun yhteydessä tehtävillä valinnoilla on pitkän aikajänteen vaikutuksia ja ne vaikuttavat mm kaivoksen alasajon suunnitteluun ja toteutukseen. Taloudelliselta kannalta merkittävää on mm. käytettyjen laitteiden myynti ja jälkimarkkinoiden tunnistaminen. Sosiaaliselta kannalta työvoiman uudelleen allokointi ja sijoittuminen. Ympäristön kannalta kaivosprosessien hallittu pysäyttäminen ja alasajo, vesitaseen hallinta, suojarakenteet ja maisemointi. Keskeistä on myös kaivosalueen ja sen rakennusten uusiokäyttö, esimerkiksi maanalaisten kaivosten hyödyntäminen energiatuotannossa. KEHITYSEHDOTUKSIA Luvitusprosessin kehittäminen ja keventäminen yhteistyössä viranomaisten kanssa Kaivosjohtajakoulutuksen kehittäminen Suomessa Kaivosten elinkaarihallinnan ja johtamisen sisällyttäminen koulutukseen

16 Raportti 16 / [29] 2.4 KAIVOKSEN TUOTANTOVAIHEEN PROSESSIT JA NIIHIN LIITTYVÄT KEHITYSTARPEET Taustaa: Kuvan avulla on hahmotettu kaivokseen liittyvät kaivoksen elinkaaren aikaiset liiketoimintaprosessit ml. kaivoksen käynnistäminen, suunnittelu, kaivoksen tuotantoprosessit, tukiprosessit, ympäristö, rahoitus ja hallinnolliset prosessit. Kuva auttaa kokonaisuuden muodostamisessa yksittäiseen vaiheeseen liittyvän tarkastelun sijasta sekä prosessien välisten riippuvuuksien tunnistamisessa. Kuvan avulla on tunnistettu prosesseihin liittyvä ulkoistamisen aste sekä kehitystarpeet ja potentiaali liittyen sekä teknologiaan että toimintatapoihin (palvelut). Kuva 4: Kaivosprosessit ja niiden kehitystarpeet Kaivoksen toiminnan kuvaaminen elinkaaren aikaisten ydin- ja tukiprosessien kehittämisen ja johtamisen konseptin näkökulmasta (kuva 4) herätti kiinnostusta kaivosyhtiöiden keskuudessa. Erityisesti korostuivat seuraavat aiheet: Selektiivinen louhinta, kaivoksen elinkaaritiedon hyödyntäminen, kaivosten toiminnan ohjaus, automatisointi, kaivosten etäohjaus, ennakoivat huolto- ja kunnossapitopalvelut, suunnitelman mukainen huoltotoiminta ja erikoistuneet, kiertävät huoltotiimit, uusiutuvan energian hyödyntäminen kaivosten lämmityksessä ja ilmastoinnissa, sekä työturvallisuuden kehittäminen. Monet kehityskohteet tunnistettiin sellaisiksi, että niitä voitaisiin viedä eteenpäin kaivosyritysten välisenä yhteistyönä. Alla on tarkasteltu valittujen tuotantovaiheen ydin- ja tukiprosessien kehitystarpeita ja -potentiaalia. Kaivoksen elinkaaren aikaisia pääprosesseja on tarkasteltu luvussa 2.3. Useiden yllä mainittujen kaivosprosessien todettiin jatkuvana toimintona alun intensiivisemmän vaiheen jälkeen esimerkkeinä muun muassa kaivossuunnittelu, malmivaraarvio, prosessisuunnittelu.

17 Raportti 17 / [29] Tekniset prosessit Tuotantovaiheen malmivarantoarviot ja kaivossuunnittelu Malmivarantoarvioiden tekemiseen ja kaivossuunnitteluun liittyvät näkemykset on käsitelty edellisessä luvussa 2.3. On kuitenkin huomattava, että molemmat toiminnot jatkuvat koko tuotantovaiheen ajan oleellisena yhtiön pääoman turvaavana tekijänä Tuotannon aikainen prosessin suunnittelu ja kehittäminen Kaivoksen tuotannollinen perusprosessi ja teknologiavalinnat päätetään toteutettavuusselvityksen yhteydessä ja näihin liittyviä näkemyksiä on käsitelty laajemmin luvussa 2.3. Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että tuotantoprosessia ja tehtyjä teknologiavalintoja joudutaan kehittämään ja päivittämään paljon myös tuotantovaiheen aikana. Tämä korostuu erityisesti siinä tapauksessa, jos kaivoksen elinkaaren aikana siirrytään esiintymän toisen tyyppisen malmin louhintaan ja rikastukseen. Alkuvaiheen teknologiavalinnoissa tehdään päätöksiä, jotka sitovat kaivosyhtiön valitun teknologiatoimittajan suhteen. Haastatteluissa korostui, että nykypäivän suomalaisilla projektimaisesti organisoiduilla kaivosyhtiöillä ei ole paljon mahdollisuuksia investoida prosessiosaamisen kehittämiseen. Kuten aikaisemmin on todettu, niin suomalaisten suunnittelu-, konsultointi- ja insinööriyritysten osaamiselle nähdään tarvetta ja potentiaalia, mutta nykyisellään sen saatavuus ja osaaminen koetaan puutteellisena kansainvälisellä tasolla ja kansainvälisiin vaatimuksiin verrattuna. Aiheeseen liittyen olisi tarvetta kansainvälisellä tasolla uskottavan osaamisen kehittämiseen Suomeen. Haastatteluissa tuotiin myös esiin, että ympäristöasioihin keskittyneet konsulttitoimistot tarvitsisivat enemmän rikastusprosessiosaamista ymmärtääkseen eri prosessivaihtoehtojen pitkäaikaiset vaikutukset Louhinta ja louhinnan suunnittelu Lähes kaikissa yhtiöissä esiintymästä riippuen todettiin, että on tarve siirtyä entistä reaaliaikaisempaan louhinnan ohjaukseen. Siirtymistä vaikeuttaa kaivostoimialan konventionaalisuus uuden teknologian käyttöönottoon liittyen muihin toimialoihin verrattuna. Jos louhinta on ulkoistettu, vaikuttaa muutoshalukkuuteen myös urakoitsijan kanssa tehty sopimus ja urakoitsijan ansaintamalli ja se, mistä urakoitsijalle maksetaan. Uuteen toimintatapaan siirtyminen edellyttää tarvittavaa tahtotilaa, teknisiä ja teknologia valmiuksia, mutta myös hankintakäytäntöjen ja sopimusten sisällön kehittämistä ja tarvittavien osaamisten kehittämistä. Haastattelujen perusteella syntyi käsitys, että louhinnan kehittäminen (selektiivinen louhinta ja louhinnan reaaliaikainen seuranta) olisi yksi potentiaalinen kehitysalue, mihin kohdistuu paljon tarpeita odotuksia kaivosyhtiöiden oslat ja mikä voisi olla kaivosyhtiöiden ja urakoitsijoiden yhteisten toimintatapojen ja teknologisen kehittämisen alue. Teknologisesti asia on toteutettavissa, sillä tarvittavia mittaus- ja säätöteknologisia ratkaisuja on olemassa ja kyse on ennen kaikkea niiden räätälöinnistä ja sopeuttamisesta kaivosteollisuuden tarpeisiin ja toimintaympäristöön. Haastateltavien kaivosyhtiöiden keskuudessa todettiin, että kallio- ja louhintatekniikan koulutus ja tutkimus on Suomessa vähentynyt merkittävästi. Näin erityisesti kaivoshankkeissa; sen sijaan tunnelirakentamisessa kysyntä on kasvattanut osaamista.

18 Raportti 18 / [29] Tukiprosessit Tuotantovaiheen näytteenotto- mittaus- ja laboratoriopalvelut Kaivosyhtiöillä on erilaiset käytännöt tuotantovaiheen näytteenotto-, mittaus- ja laboratoriopalvelujen hankkimiseen ja/tai niiden tuottamiseen. Kairauksia ja mittauksia tehdään yleensä sekamallilla, missä toimii sekä omia näytteenottoryhmiä, että urakoitsijoita. Malminetsintään liittyvät analyysipalvelut ostetaan yleensä ulkopuoliselta toimijalta. Tuotannonohjauksen liittyvät laboratoriopalvelut (kaivoslaboratorio) tuotetaan itse omassa laboratoriossa omalla henkilökunnalla. Pari kaivosyhtiötä ovat ulkoistaneet tämän toiminnan. Haastatteluissa ei tullut esiin merkittäviä kehittämistarpeita, mutta huomioitavaa on, että mittaus- ja testaustoimintaa ei selvästikään haastattelujen perusteella nähdä temaattisena toimintana, vaan erillisinä, siiloihin tapahtuvina toimenpiteinä muun muassa malminetsinnässä, louhinnassa, rikastuksessa ja ympäristövalvonnassa. Kokonaisvaltaisempi näkökulma voisi tuoda merkittävää taloudellista, toiminnallista ja laadullista hyötyä niin toimittajalle kuin kaivosyhtiölle Kaivos ICT ja k aivoksen elinkaaren aikainen tiedonhallinta Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että kaivosyrityksen prosessit ovat voimakkaasti siiloutuneet muun muassa malmitutkimukseen, louhintaan, rikastukseen ja ympäristöjohtamiseen. Jokaisella osa-alueella on omat vakiintuneet tiedonhallinta- ja ohjausjärjestelmänsä, jotka vaihtavat tietoa rajatusti. Tiedonsiirtoa ei ole automatisoitu, vaan se tapahtuu manuaalisesti edellyttäen usein käsityötä. Kaivosyhtiöissä nähtiin, että tulevaisuudessa on kasvavissa määrin tarvetta hyödyntää ja jatkojalostaa edellisessä prosessin vaiheessa syntynyttä tietoa. Tämä mahdollistaa muun muassa luvussa mainitun selektiivisen louhinnan ja louhinnan reaaliaikaisen seurannan ja ohjaamisen. Koko kaivosprosessin kattava tiedonkeruu, jalostus ja käyttäjien mukaan räätälöity jakelujärjestelmä nähtiin sinällään tarpeellisena, mutta toimialalle vielä uutena toimintamallina. Syyksi mainittiin mm. tarpeettoman mittaustiedon keruu, suurten tietomassojen käsittelyn vaikeus sekä olemassa olevat toimintokohtaiset standardit ja toimintatavat. Tieto hyödynnettävästä materiaalista ja prosesseista on kuitenkin yhtiön pääasiallinen pääoma Kuljetus ja logistiikka Kuljetusten ja logistiikan merkitys korostuu sekä kaivosten sisällä (kaivosten sisäinen logistiikka) että kaivosten ulkopuolella, jopa siinä määrin että haastatteluissa todettiin ydintoimintamme on siirtää materiaalia paikasta toiseen. Tästä huolimatta haastatteluiden perusteella jäi vaikutelma, että asian kehittämiseen ei ole erityisen paljon panostettu, vaan kaivosammattilaisten mielenkiinto kohdistuu tyypillisesti edelleen geologiaan ja rikastukseen. Jatkossa kaivostoiminnan miettiminen logistiikan näkökulmasta voisi mahdollistaa kilpailuedun kehittämisen perustuen uusiin toimintatapoihin kehittämisen tai toisilla toimialoilla hyödynnettyjen ja menestyksekkäiksi osoittautuneiden toimintatapojen soveltamiseen kaivosalalla. Sisäisessä logistiikassa korostettiin kuljetusvälineiden investointivaltaisuutta, liikkuvien työkoneiden ja työntekijöiden paikallistamisen tarvetta, reaaliaikaista seurantaa ja etäohjattavuutta, sisäpaikannuksen mahdollisuuksia, huollon järjestämistä sekä kuljetushenkilökunnan osaamista ja sen jatkuvaa ylläpitämistä. Suurten työkoneiden (muun muassa dumpperien) kulunvalvonta on myös oleellinen turvallisuustekijä. Sisäisen logistiikan uusien toimintamallien kehittymistä hidastaa osaltaan se, että teknologiavalinnoissa turvaudutaan ilmeisen helposti tuttuun ja turvalliseen kumipyöräratkaisuun, jota myös suuret globaalit toimittajat voivat tukea erilaisin rahoitusjärjestelyin. Ulkoisen logistiikan suhteen valinnat eivät ole täysin kaivosyhtiön käsissä, vaan siihen vaikuttaa myös valtion liikenneinfrastruktuuri. Kaivosyhtiöillä on vahva usko Pohjois-Suomen kaivosalan kasvuun ja kaivosyhtiöt toivoisivat nopeampaa päätöksentekoa ratarakentamisen suhteen ennen kuin aikaikkuna on ohi. Myös kaivokseen suuntautuvat kulutustavara- ja kemikaalikuljetukset ovat merkittäviä. Hiilijalanjäljen lisäksi korostuu tieliikenteen turvallisuus, kun suuri määrä isokokoista kuljetuskalustosta liikkuu tieliikenteessä runkoverkon ulkopuolella. Eri teollisuusalojen läpi menevät alueelliset logistiikkaselvitykset ja synergian etsiminen ja esimerkiksi tyhjien paluukuljetusten hyödyntäminen voisi palvella merkittävästi kaivosalan kehittämistä.

19 Raportti 19 / [29] Huolto- ja kunnossapitopalvelut Huolto-, ylläpito- ja kunnossapitotoiminnan järjestäminen herätti paljon keskustelua ja siinä nähtiin paljon kehitettävää. Nykyään kaivoslaitteiden huoltoa ja kunnossapitoa tehdään vaihtelevin käytännöin (perustuen kunkin kaivoksen ulkoistamisstrategiaan, ks. kohta 2.5). Kaivosyhtiöillä vaikutti olevan tahtotila huollon ostamiseen palveluna, mutta ainakin osa haastatelluista kaivosyhtiöistä koki, että osaavia ja uskottavia huoltopalveluja ei ollut riittävästi saatavilla. Tapauksissa, joissa huoltoa ei merkittävästi oltu ulkoistettu syyksi mainittiin yleensä kaivoksen syrjäinen sijainti ja erikoisosaamisen tarve, joka vaikeuttaa huollon saatavuutta ja edellyttää omaa henkilökuntaa. Alan ammattimainen palvelutarjonta ei ole kaivosyhtiöiden näkökulmasta riittävällä tasolla. Systemaattinen kehittäminen, tai toisilla toimialoilla kehittyneiden toimintatapojen ja käytäntöjen siirtyminen, on ollut hidasta. Toisaalta on huomioitava, että kaivokset sekä niiden tuotantoprosessit ja hankintakäytännöt ja tarpeet ovat keskenään erilaisia ja palveluratkaisut tulee mukauttaa kaivosten tarpeisiin tuotantoprosessin ja toimintatavat huomioiden. Erityisesti erikoisosaamista vaativille huolto- ja kunnossapitopalveluille nähtiin tarvetta. Haastatteluissa mainittiin muun muassa raskaan kuljetuskaluston ja -laitteiston huolto sekä muiden laitteiden proaktiivisten ennakoivien ja ennalta ehkäisevien huolto- ja ylläpitopalvelukonseptien tarve. Useat kaivosyhtiöt tunnistivat erikoistuneiden huoltoyhtiöiden tarpeen, jotka ottavat asennetun kannan haltuunsa ja tekevät huollot vuosittaisiin huolto-ohjelmiin perustuen. Rajoitteena on kuitenkin edellä mainittu kaivosten syrjäinen sijainti, pitkät etäisyydet ja välimatkat sekä resurssi- ja myös osaamispula huoltoyhtiöissä. Kaivosyhtiöt kokivat, että kaivosbuumin alettua taisteltiin samoista harvoista huoltoresursseista ja hinnat nousevat. Kaivosten yhteistyötä voisi kehittää esimerkiksi valmistavassa teollisuudessa hyväksihavaitun huoltoyhteistyön ja aikatauluettujen kiertävien ja porrastettujen huoltokäyntien avulla, jolloin kaivokset eivät kilpailisi samoista resursseista ja mahdollisesti voitaisiin kasvattaa huollon tehokkuutta ja kannattavuutta mm matkakustannuksia optimoimalla ja alentamalla. Myös etädiagnostiikan mahdollisuudet nähtiin erittäin kiinnostavina. Ennakoivien ja ennalta ehkäisevien suunnitelman mukaisten huoltopalvelukonseptien tarve korostuu ja lisääntyy. Kaivoslaitteet ovat hankintahinnaltaan kalliita, varaosien toimitusajat ovat pitkiä (muun muassa dumpperien renkaiden toimitusajat pahimmillaan 5-7 vuotta) ja tuotantoprosessin keskeytymisen tai hidastumisen kustannusvaikutukset ovat suuria. Alan investointi buumin aikana laitteistojen saatavuus on maailmalla rajallinen. Korvaavien laitteiden puuttuessa korostuu elinkaaren ja käytön aikaisen huollon ja kunnossapidon merkitys, jotta laitteen elinkaarta voidaan jatkaa. Elinkaarikonseptin ja huollon merkitys kasvaa. Suunnitelmallisten ja ennakoivien huoltopalvelujen kehittämiseen täytyy kytkeä myös hankinta- ja asennusvaiheen dokumentaatio. Huoltotiedon keruu, käsittely ja jakelu täytyy kytkeä kaivoksen tietojärjestelmään. Kaivoslaitteiden huoltopalveluja kehitettäessä on keskeistä tuntea kaivosten erityisolosuhteet: mittaluokka, ympäristötekijät ja muut kaivosvaatimukset kuten tiukentuneet turvallisuusmäärykset. Palvelun tarjoajan on huomioitava nämä toiminnassaan, sitouduttava ja vastattava niihin. Kaivosyhtiöt odottavat palvelutoimittajalta valmista palvelukokonaisuutta (palvelupaketti) ja riittäviä tietotaitoja palvelun toteuttamiseen. Pelkkä tahtotila ja halu tehdä ei nykypäivänä riitä Kaivosenergia: Kaivosten lämmitys ja ilmastointi Kaivosenergia nähtiin yhtenä keskeisena kehitysalueena kaivosyhtiöiden keskuudessa. Kaivostuotanto on merkittävän energiaintensiivistä ja monilla kaivoksilla suurin energiantarve. Useilla kaivoksilla on tehty energiakartoituksia ja kulutuksen vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. Energiaindikaattorit koettiin kuitenkin osittain epäjohdonmukaisiksi, koska esimerkiksi mentäessä syvemmälle tai louhittaessa matalapitoisempaa malmia energian kulutus kasvaa toimenpiteistä riippumatta vaikka tehtäisiin mitä. Keskeisiksi energian säästö ja energiatehokkuuden kehittämiskohteiksi tunnistettiin kaivosten ilmastointi ja jauhatus. Keskeiset energiavirrat ovat malmin nostossa ja hienonnuksessa/jauhatuksessa. Selektiivisen louhinnan avulla voitaisiin merkittävästi pienentää kuljetettavia ja hienonnettavia massamääriä ja selektiivinen louhinta tunnistettiin yhdeksi tulevaisuuden kehityskohteeksi. Toinen keskeinen energian säästömahdollisuus on kaivosten lämmitys ja ilmastoinnin

20 Raportti 20 / [29] optimointi. Kaivosten ilmastointi on erittäin energiaintensiivistä ja vaatii paljon energiaa. Ilmastoinnin optimointi ja toteuttaminen tehokkaammin alentaa energian tarvetta ja säästää merkittävästi energiaa. Myös hukkaenergian talteenotto ja hyödyntäminen kaivosten lämmityksessä, samoin kuin kaivosten lämmittäminen nestekaasulla säästäisi kustannuksia. Kaivosten hukka- ja ylijäämäenergian hyödyntämisessä olisi merkittävää kaupallista potentiaalia, jonka laajamittaisempaan hyödyntämistä kannattaisi jatkossa harkita ja tutkia takemmin. Uusiutuvaa energiaa kaivoksilla käytetään verrattain vähän; sen vaikutus on vähäinen suhteessa kaivosten energian tarpeseen ja sen käyttö on lähinnä imagollista. Imagotekijän merkittävyyttä ei nykyisessä tilanteessa kuitenkaan vähätelty. Energiatehokkuuden kehittämiseen liittyen tunnistettiin merkittäviä kaivosten välisiä yhteistyömahdollisuuksia, koska haasteet ovat yhteisiä eri kaivoksille ja yhteisillä kehityspanostuksilla voitaisiin saavuttaa merkittäviä useita kaivoksia hyödyttäviä ratkaisuja. Kaivosyhtiöillä oli kiinnostusta mm. seuraaviin kehitysaiheisiin: Kertyneen hukkalämmön hyödyntäminen kaivoksessa ja/tai ympäröivän yhteiskunnan hyväksi. Kaivoksen lämmitys nestekaasulla, hukkalämmön talteenotto Invertteriohjaus kaivosten tuuletuksessa; tuuletuksen teho 1 MW, 70% hukkaa. Invertterit sinällään eivät ole kallita, mutta kokonaisjärjestelmä suunnittelu kaivosolosuhteisiin ja muun muassa kaapeloinnin vaatimusten huomiointi (kaapeloinnin kestävyys) asettaa omia haasteitaan Tuulivoiman tai aurinkoenergian hyödyntäminen

21 Raportti 21 / [29] Liiketoimintaprosessit Kaivosten ja kaivosyhtiöiden liiketoimintasprosessit eivät poikkea merkittävästi muiden tuotannollisten yritysten hallintoja talousprosesseista. Sosiaalisen toimiluvan myötä kuitenkin ulkoinen ja sisäinen viestintä koetaan keskeiseksi kehittämisalueeksi, koska toimintaympäristö on näiltä osin voimakkaasti muuttunut/muuttumassa. Kaivosyhtiöissä on vaihtelevasti asiaan erikoistunutta henkilöstöä ja palveluja ostetaan sporadisesti. IT ja tietohallinto perustuu usein kaivoksen eri toimintojen (geologia, kaivos, rikastamo) omiin valintoihin ja yhtenäistä koko elinkaaren kattavaa järjestelmää ei useinkaan ole. Laatu-, terveys-, turvallisuus- ja ympäristöjohtamisen (QHSE) merkitys on kasvanut kaivosteollisuudessa viimeaikojen tapahtumien myötä. Toisaalta koetaan, että uomaisella kaivostoiminnassa on hyvät perinteet laadukkaasta ja turvallisesta toiminnasta, mutta on myös selkeitä kannanottoja kaivosyhtiöiden puolelta, että olemme kansainvälisiä kaivosmaita selvästi jäljessä erityisesti verrattuna kehittyneeseen infrastruktuuriimme ja koulutustasoon. Katsotaan, että tilanteen muuttaminen edellyttää selvää asenteen ja kulttuurin muutosta. Edellä on jo kuvattu vaikeus viestiä toimintatavoista alihankkijoille. Osittain nähdään tarve maanlaajuiselle kaivosalan työturvallisuutta kehittävälle toimintaohjeelle ja koodistolle, sustainable mine, johon kaikki sitoutuvat ja jota kaikki noudattavat ja joka voidaan auditoida. Esimerkkeinä mainittiin mm. Kanadassa käytössä oleva TSM-ohjelma (Towards Sustainable Mining), jota Suomessa toimivat kanadalaiset yhtiöt noudattavat. Australialaisessa omistuksessa olevat yhtiöt noudattavat omia konserniohjeitaan. Hieman askaruttamaan haastattelujen perusteella jäi kuinka hyvin nämä on maastoutettu osaksi jokapäiväistä johtamista. Ympäristöjohtaminen KEHITYSEHDOTUKSIA: Haastatteluiden yhteydessä tuli esiin lukuisia kehitysehdotuksia. Monet ovat sellaisia, joita katsottiin voitavan kehittää yhdessä muiden kaivosyhtiöiden ja/tai teknologia- ja palvelutoimittajien kanssa. Koneissa ja laitteissa käytettävien materiaalien käytettävyys, esim väsymiskartoitukset Ilmastoinnin optimointi Elinkaaritiedon hyöddyntäminen huollon suunnittelussa ja toteutuksessa Kiertävä huoltopalvelu Selektiivinen louhinta ja sen ohjaus Kaivosilmastoinnin optimointi Ympäristöön seurantaan liittyvät mittaukset ja raportointi Huoltotoiminnan benchmarking kaivosten kesken ja muiden toimialojen välillä Tarvittavan malmiarvioosaamisen kehittäminen yhteistyössä kv toimijan kanssa liiketoiminnaksi. Mahdollisuus kehittää osaamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sekä yhetistyössä kv osaajien kanssa. Pienellä varauksella sen massiivisuuten liittyen nähtiin lisäksi tarvetta kaivoksen uuden sukupolven tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmään

22 Raportti 22 / [29] 2.5 VERKOSTOT JA KUMPPANUUDET Taustaa: Kaivosprosessien käsittelyn yhteydessä tiedusteltiin myös kaivosten ulkoistamisen, verkostoitumisen sekä yhteistyön ja kumppanuuksien astetta ja luonnetta; mitä toimintaa voidaan/ei voida ulkoistaa, mikä on ulkoistamisen aste ja yhtistyön muoto. Tavoitteena oli määrittää ulkoistamisen nykytilanne sekä mahdolliset kehitystarpeet, -potentiaali ja toivottu etenemistapa. Kuva 5: Kaivosalan verkosto- ja kumppanuusmallit Ulkoistamisen nykytilanne: Vaihtelevat käytännöt ulkoistamisen suhteen Kaivosyhtiöiden ulkoistamiskäytännöt vaihtelivat: Osa kaivosyhtiöistä keskittyi ydinprosesseihin ulkoistaen laajasti ( keskity olennaiseen, osa kaivosyhtiöistä pyrki tekemään asioita laaja-alaisesti itse ( pidä langat käsissä ). Kuitenkin todettiin, että periaatteessa minkä tahansa prosessin voi ulkoistaa, kunhan se ei ole liiketoiminnallsesti omaa ydinosaamista. Eri kaivosyhtiöt määrittävät oman ydinosaamisen kuitenkin hyvin eri tavoin muun muassa tuotantoprosessien erilaisuudesta ja yrityskulttuurista riippuen. Ulkoistamisen aste riippuu kaivosyhtiön toimintatavasta. Ulkoistamispäätöksiin vaikutti mm kaivosyhtiön koko, toiminnan aikajänne ja elinkaaren vaihe, valittu toimintatapa, omat vahvuusalueet ja resurssien riittävyys ja todennäköisesti vahvasti myös omistustausta ja -kulttuuri. Huomioitavaa oli, että valittu verkostoitumismalli vaikutti olevan enemmänkin totuttu käytäntö kuin tietoisesti systemaattisen analyysin pohjalta tehty strateginen päätös. Lisäksi sekä yksittäiset kaivokset että vetovastuulliset henkilöt käyttivät merkittävissä määrin omaa henkilökohtaista arviointia toimintamallien määrityksessä, jolloin asiaan vaikutti muun muassa henkilön tausta ja kokemukset. Rajatulla markkina-alueella kuten Suomi, missä on verrattain pitkät etäisyydet ja välimatkat osaavien kumppaneiden saatavuus on yksi verkostoitumista ja kumppanuuspohjaista toimintaa hidastava seikka, joka on ohjannut kaivosyhtiöitä toimimaan omatoimisella ja itsenäisellä toimintatavalla. Toimittajayritysten on kehitettävä palvelukonsepteja, jotka mahdollistavat etäällä ja hankalien kulkuyhteyksien päässä olevien asiakkaiden (kaivosyhtiöiden) palvelemisen kustannustehokkaalla, laadukkaalla ja uskottavalla tavalla.

23 Raportti 23 / [29] Kaivosyhtiöden huolena oli myös, että rajatulla markkina-alueella kumppani voi saada hinnoitteluylivoiman, kun todellista kilpailua ei ole. Aito kumppanuuspohjainen malli (win-win) ja sen mahdollisuudet ei selvästikään ole monen muun teollisuusalan tapaan vielä tunnettu kaivosalalla. Yleisesti voidaan todeta, että verkostoitunut toimintatapa, ja erityisesti sen systemaattinen johtaminen ja kehittäminen, ovat melko heikosti kehittyneitä. Yllä esitetystä kuvasta kommentoitiin, että käytössä on sekamalli, joskin todettiin, että kehitys on varmaan menossa enemmän kumppanuuksiin. Kaivokset perustelivat omaa tekemistä myös vahvasti toimintansa erityispiirteillä: alihankkijoilla ei ole riittävää osaamista kaivosympäristöstä teollisuuslaitoksena. Toimittajayrityksillä on hyvin erilaiset lähtökohdat ja valmiudet vastata toimintaympäristön vaatimuksiin ja muutoksiin, kuitenkin jotkut toimittajayritykset näkevät muuttuvassa toimintaympäristössä liiketoimintamahdollisuuden ja tilaisuuden erottautua. Toimittajayrityksiltä odotetaan riittävää kokoa ja referenssejä. Näin oravanpyörä on valmis: referenssejä ei ole kun ei pääse toimittajaksi Ulkoistettavat kokonaisuudet ja toimintamallit Tyypillisiä ulkoistettavia osa-alueita olivat: prosessin suunnittelu, mittaus- ja laboratoriopalvelut, (malmi)kuljetukset, louhinta, maanrakennus. Kaivosyhtiöillä oli kuitenkin suuria eroja mainitessaan tyypillisesti ulkoistettavia toimintoja riippuen omasta rakenteesta ja tuotantomenetelmistä. Ulkoistuksen kokonais- ja keskimääräistä volyymiä ei tämän haastattelun yhteydessä voitu arvioida. Helposti henkilökuntamäärällä mitattuna urakoitsijoiden ja eri palvelutoimittajien tekemä työ on yhtä suuri kuin oman henkilöstön ellei suurempi. Alihankkijoiden määrä on kuitenkin ilmeisen suuri, eikä sitä nähty ongelmallisena eikä muusta teollisuudesta ja elinkeinoelämästä tuttua tavoitetta vähentää alihankkijoiden määrää tunnistettu liiketoiminnan kehittämisen keskeiseksi kysymykseksi. Ulkoistamiseen ei ole määritetyä strategiaa (hankinta-, verkosto- tai kumppanuusstrategia), toimintaohjetta tai vakiintuneita käytäntöjä, vaan sitä tehdään tämän haastattelun perusteella kokemuspohjaisesti, usein päätöksentekijän henkilökohtaiseen kokemukseen, osaamiseen, tietotaitoon ja henkilösuhteisiin perustuen Ulkoistamisen mallille ja raamille nähdään kuitenkin tarvetta yhtiöissä liiketoiminnan kehittyessä. Ulkoistamisen mallin puuttuminen vaikeuttaa ulkoistamisen ja hankintojen johtamista ja hankintoimen kehittämistä. Hankintatoimen kehittämisen merkitys korostuu erityisesti palveluiden ja kumppanuuspohjaisen toiminnan kohdalla. Yhteisen linjan ja käytäntöjen puuttuminen vaikeuttaa toimintojen kehittämistä yhteistyössä toimittajien kanssa. Ulkoistamisen strategian määrityksellä ja systemaattisemmalla johtamisella olisi mahdollista saavuttaa myös pitkäjänteistä vientiin yltävää teknologian, toimintatapojen ja uusien palvelumallien kehittymistä.

24 Raportti 24 / [29] 2.6 KAIVOSKLUSTERIN INNOVAATIOEKOSYSTEEMI Taustaa: Esiteltiin havainnekuva Suomen kaivosalan innovaatiosysteemistä (kuva 6) ja keskusteltiin, että mikä sen merkitys on kaivosklusterin kehitykselle, missä nähdään kehitysmahdollisuuksia ja kuinka vuoropuhelu ja takaisinkytkennät toimivat toimijoiden välillä Kuva 6: Kaivosalan innovaatioekosysteemi Kaivannaissalan innovaatioekosysteemin muutokset Kaivosalalla on ollut aiemmin toimialan rakenteesta ja omistussuhteista johtuen voimakkaasti keskittynyt toimintamalli, missä kaivosyhtiöiden omistajuus on ollut keskittynyt parille suurelle toimijalle, joilla oli merkittävät kehitysbudjetit ja paremmin varaa tehdä laajoja ja kokonaisvaltaisia kehitysinvestointeja. Näin alan kehitystoiminta on ollut keskittyneenä suurille toimijoille. Viimeisen kahden kymmenen vuoden aikainen ( luku) alan laskusuhdanteen aikana myös alan tutkimus- ja opetustoiminta ajettiin alas. Nykyään keskittynyt omistusrakenne on purettu ja alalla on hajautunut vahvasti projektimaiseen toimintaan perustuva toimintamalli. Hajautuneella toimintamallilla on ollut vaikutusta myös alan tutkimus- ja kehitystoimintaan, missä alan tutkimus ja kehitys on hajautunut pieniin projekteihin ja pitkäjänteinen kehitystyön suunnittelu ja resurssointi on vaikeaa. Alan tutkimus on pirstaloitunutta ja erillistä projekteista on vaikea koota ehjää kokonaisuutta. Myös tutkimustoiminnan pitkäjänteisyys, ohjattavuus ja ennakoitavuus on haasteellista. Toimijat ovat kooltaan aikaisempaa huomattavasti pienempiä ja yksittäisillä toimijoilla ei ole riittäviä resursseja, taloudellisia edellytyksiä, tai tarvittavaa osaamista tehdä laajoja kehityshankkeita. Toimiessaan suuren kansainvälisen konsernin paikallisena tytäryhtiönä ei usein ole tarkoituskaan laajemmin tehdä tutkimus- ja kehitystyötä. Toimialan muutoksesta johtuen myös alan tutkimus- ja kehitystoiminta pitäisi organisoida uudelleen ja miettiä kuinka nykyisessä tilanteessa tunnistetaan kehitystarpeet, liiketoiminnan kokonaiskuva (big picture) ja saataisiin aikaan vaikuttavuudeltaan ja tuloksiltaan riittävän isoja mutta samalla konkreettisia ja liiketoimintalähtöisiä kehitysprojekteja.

25 Raportti 25 / [29] Kaivosalaa on vaivannut kehitysmielessä tietynlainen pysähtyneisyyden tila, jos verrataan muilla teollisuuden aloilla kuten esimerkiksi paperiteollisuudessa tapahtuneeseen teknologiseen kehitykseen sekä prosessi- tekniikka, toimintatapaja palveluinnovaatioihin. Tämä on heijastunut myös innovaatiorahoitukseen ja palvelujen kehittymiseen. Kaivosten yhteistutukimukset ovat melko harvinaisia. Näihin nähtiin tarvetta, mutta ongelmana on resurssivaje ei löydy kokoonjuoksijaa.. Alan rakennemuutoksella on suuri vaikutus Suomen kaivos- ja kaivosteknologian innovaatio- ja kehitystoimintaan. Yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen pitää löytää uusi, toimialan hajautuneeseen ja projektiorientoituneeseen toimintatapaan mukautuva ja sitä tukeva toimintatapa. Tämä tunnistettiin kaikissa haastateltavissa yhtiöissä. Vahvan innovaatiotoiminnan säilymiselle Suomessa nähdään mahdollisuuksia, mutta ei ole itsestäänselvää. Aikaisemmasta kaivosalan kultakaudesta kertynyt/ periytynyt kaivos- ja kaivannaisalan osaaminen alkaa olla käytetty ja tarvitaan toimenpiteitä uuden osaamisen kehittämiseen. Valtion hyvin suunnitellulla ja kohdennetulla innovaatiotuella nähtiin olevan keskeinen merkitys alan kehittämiselle. Valtion tällä hetkellä vahva intressi alan regulaatioiden, innovaatioekosysteemin investointiympäristön kehittämiseksi tunnistettiin ja koettiin hyväksi kaivosyhtiöissä Kaivosyhtiöiden T&K&I toiminnan nykyinen volyymi ja kehittäminen Haastatteluiden perusteella kaivosyhtiöt seuraavat heikosti innovaatiotoiminnan suuruutta omassa toiminnassaan. Arviot kaivosalan T&K&I toiminnan suuruudesta auttaisivat toiminnan johtamista ja kehittämistä sekä tuloksellisuuden arviointia. Kaivosalan T&K&I toiminnan hahmotus konkretisoisi alalle tehtyjä kehitysinvestointeja ja haastaisi myös teknologia-, laite- ja palvelutoimittajia oman toimintansa kehittämiseen ja aktiivisempaan toimintaa kaivos- ja kaivannaisalalla. Lisäksi kaivos- ja kaivannaisalan T&K&I investointien suuruuden määritys kannustaisi myös julkista valtaa arvioimaan lisäinvestointien tarvetta. Tieto kaivos- ja kaivannaisalan kehitysinvestointien suuruudesta ja niiden kohdentumisesta antaisi myös positiivista viestiä medialle ja mahdollisuuden viestiä muustakin kuin kaivosalan ongelmista. Kaivosyhtiöissä tunnistettiin tarve laajempien yritysten yhteisten tarjoamien kehittämiseen. Asiakastarpeet ja kehityshaasteet ovat usein laajempia kuin yksittäisen teknologia-, laite- tai palvelutoimittajan tarjoama tai osaaminen. Kaivosyhtiöiden mielestä vetovastuu on teknologiatoimittajilla, koska projektimaisesti toimivilla kaivosyhtiöillä ei nähty olevan resursseja koordinoida ja synnyttää tällaisia hankkeita. Yhtiöt sinällään mielellään antavat tontin käyttöön ja vastikkeena odotetaan edullista tai ilmaista käyttöoikeutta kehitettyyn teknologiaan, vaikka oikeudet jäisivätkin teknologia-/palvelutoimittajalle. Joissain tapauksissa asiasta on tullut erimielisyyksiä. Kaivosyhtiöillä ei haastattaluiden perusteella tuntunut olevan halukkuutta laajentua teknologia- /palvelutoimittajien liiketoiminta-alueille, vaan kaivosyhtiöien intressinä oli toimivien ja skaalautuvien ratkaisujen saaminen. Jatkossa toimintatapaan on kiinnitettävä huomiota ja huolehdittava, että asiat sovitaan ajoissa. Epäselvyys teollisuusoikeuksien ja/tai kaivosyhtiöiden linjauksen suhteen voi osaltaan alentaa teknologia-/palvelutoimittajien proaktiivisuutta yhteiskehittämisen suhteen. Kaivosyhtiöiden olisi hyvä käydä asia periaatteellisella tasolla omalta osaltaan läpi ja pyrkiä tekemään linjaus/periaatepäätös siitä, että kuinka yhteisiin kokeiluihin ja niissä syntyviin innovaatioihin ja teollisuusoikeuksiin suhtaudutaan. Yritysten välinen yhteiskehittäminen tarvitsisi vetoapua Tekesin tyyppiseltä neutraalilta toimijalta, jolla olisi yhteydet yrityksiin ja tietotaitoa julkisesta rahoituksesta ja innovaatioiden kehittämisestä. Asiakastarpeen määrittämisessa ja kehityshankkeiden priorisoinnissa myös alan etujärjestöllä, Kaivannaisteollisuusyhdistyksellä, olisi oma rooli, mutta ei tällä hetkellä resursseja. Liiketoimintalähtöisestä kehityshankkeiden sisältömäärityksestä on huolehtittava. Yhteishankkeiden koordinaatio ja hallinnointi nähtiin neutraalin tahon tehtäväksi, joka myös huomioi ja sovittaa yhteen IPR-intressit.

26 Raportti 26 / [29] Kaivosyhtiöiden näkökulmasta kansallisesti koordinoitujen kehittämishankkeiden ja aktiviteettien on jatkuttava myös Green Mining -ohjelman jälkeenkin. Esitettiin erilaisia näkemyksiä ohjelmarakenteesta ja sen ohjauksesta. SHOK-mallia ei laajasti tunnettu kaivosyhtiöiden keskuudessa, mutta sen yritysvetoisuutta ja pidempää aikajännettä ja sitoutumista pidemmän aikajänteen kehittämistä pidettiin hyvänä. Tuotiin myös esiin, että on syytä miettiä erilailla painottuneita ja organisoituneita ohjelmia, joista osa keskittyisi enemmän perustutkimukseen, ja osa lyhyellä aikajänteellä hyödynnettävien teknologioiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Kaivosyhtiöiden ja suurten teknologiatoimittajien intressien lisäksi tulisi huomioida pienten palvelu- ja teknologiayritysten kehittämistarpeet. Varsin yksimielisesti todettiin, että Suomella on edelleen erityisen hyvä mahdollisuus kehittyä kaivos- ja kaivannaisalan edellä kävijämaaksi huomioiden infrastruktuuri, osaaminen, vakaa yhteiskunta, lyhyet välimatkat, tiivis ekosysteemi, hyvät toimijasuhteet ja kokemus kumppanuuspohjaisesta toiminnasta Kaivosyhtiöiden näkemys Green Mining ohjelmasta Kuva 7. Green Mining ohjelman julkiset tutkimushankkeet joulukuu 2013

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Oulu Suomen kaivos(teknologia)keskukseksi. BusinessOulu, 30.1.2014 Harry Sandström,Sari Laitinen

Oulu Suomen kaivos(teknologia)keskukseksi. BusinessOulu, 30.1.2014 Harry Sandström,Sari Laitinen Oulu Suomen kaivos(teknologia)keskukseksi BusinessOulu, 30.1.2014 Harry Sandström,Sari Laitinen Taustaa Oulu sijaitsee keskeisellä paikalla Pohjoismaiden ja Luoteis-Venäjän kaivostoiminnan näkökulmista

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana Jari Kähkönen, Kajaanin amk Koulutusjärjestelmä Suomen ammattikorkeakoulut >20 ammattikorkeakoulua

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen 19.11.2014

Kaivosvesiverkosto. Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen 19.11.2014 Kaivosvesiverkosto Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen 19.11.2014 3 Kaivosvesiverkosto Kuopion GTK:n aloitteesta perustettu verkosto Aloituskokous helmikuussa 2014 EAKR-rahoitusta haettu Pohjois-Savon

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 17.9..2010. Suomen mineraalistrategian viitekehys Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) Suomen mineraalistrategian

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Presentation. Finpron tehtävä

Presentation. Finpron tehtävä Presentation Finpron tehtävä Finpro on tehokas asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Työkaluja innovatiivisiin hankintoihin Juha Kauppinen kehitysjohtaja, Miktech Oy Juha.kauppinen@miktech.fi 0440 361 616 www.miktech.

Työkaluja innovatiivisiin hankintoihin Juha Kauppinen kehitysjohtaja, Miktech Oy Juha.kauppinen@miktech.fi 0440 361 616 www.miktech. Työkaluja innovatiivisiin hankintoihin Juha Kauppinen kehitysjohtaja, Miktech Oy Juha.kauppinen@miktech.fi 0440 361 616 www.miktech.fi Huippuostajat-seminaari 28.8.2013, Helsinki Osken tuloksilla edelläkävijämarkkinoille

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto KaivosAkatemia Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013 Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto Yhteiset hyvät käytännöt ryhmätyön yhteenveto Asennemuutos Hyvä työn

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy. 12.3.2014 Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: 2584153-5 puh. +358 40 7234008 info@teollisuustaito.

Teollisuustaito Oy. 12.3.2014 Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: 2584153-5 puh. +358 40 7234008 info@teollisuustaito. Teollisuustaito Oy 12.3.2014 Annika Hämäläinen Teollisuustaidon toimialat Kaivosteollisuus ja metallinjalostus Malminkäsittely Murskaus, jauhatus ja materiaalin käsittely Hydrometallurgia - Metallien talteenotto

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tuotteiden elinkaaritiedon hallinta - käytäntöjä ja haasteita yritysverkostoissa

Tuotteiden elinkaaritiedon hallinta - käytäntöjä ja haasteita yritysverkostoissa Tuotteiden elinkaaritiedon hallinta - käytäntöjä ja haasteita yritysverkostoissa Timo Ala-Risku BIT Tutkimuskeskus EloCore ajankohtaisseminaari III Espoo, 5.10.2005 Tuotteiden elinkaaritieto mikä siinä

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot Milka Kortet, Energiateollisuus ry Mainetalkoot -hankkeen tausta Energia-alan julkikuvatutkimus syksyllä 2007 o Julkikuvan ja maineen kehittämisessä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Kasvua uudistumisesta Viestintätoimialan strategiset tavoitteet Asiakasrajapinta- ja jakeluratkaisut

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Lisätalousarvioesitys II/2015 Talvivaaran kaivokseen liittyen

Lisätalousarvioesitys II/2015 Talvivaaran kaivokseen liittyen Lisätalousarvioesitys II/2015 Talvivaaran kaivokseen liittyen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Matti Hietanen 17.6.2015 Taustaksi aiemmat ratkaisut Tavoitteena on ollut, että Talvivaaran kaivoksen toimintaa

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot