DANSKE BANK OYJ -KONSERNI

Transkriptio

1 DANSKE BANK OYJ -KONSERNI OSAVUOSIKATSAUS Danske Bank Oyj on osa Danske Bank -konsernia, joka on johtavia toimijoita Pohjoismaiden pankkimarkkinoilla. Danske Bank Oyj on Suomen kolmanneksi suurin pankki ja sillä on lähes miljoona henkilöasiakasta sekä noin yritys- ja yhteisöasiakasta. Tämä osavuosikatsaus kattaa Danske Bank Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan.

2 DANSKE BANK OYJ -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 Toimitusjohtaja Risto Tornivaara: Luotto- ja talletuskannat kehittyivät myönteisesti vaikeassa markkinatilanteessa Toimintaympäristö pysyi alkuvuonna erittäin haasteellisena. Korkotaso oli edelleen poikkeuksellinen matala, ja Kreikan kriisi lisäsi epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Haastavassa tilanteessa Danske Bank Oyj konserni, Danske Bank A/S -konsernin Suomen tytäryhtiö, paransi tulostaan. Vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon voitto ennen veroja oli 113 miljoonaa euroa, 9 prosenttia vertailukautta enemmän. Suotuisaan tuloskehitykseen vaikutti määrätietoinen työ pankin kulurakenteen kehittämiseksi sekä luottotappioiden pienentyminen. Pankin kulu-tuotto -suhde parani edellisvuodesta 2 prosenttiyksikköä ollen 60,5 prosenttia. Korkoympäristö painoi pankin korkokatetta, joka laski 2 prosenttia. Palkkiotuotot olivat miltei edellisvuoden tasolla. Liiketoiminnan tuotot olivat tammi-kesäkuussa yhteensä 293 miljoonaa euroa, kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Danske Bankin tavoitteena on olla suomalaisten luotetuin pankkikumppani. Asiakastyytyväisyys kehittyi myönteisesti kaikissa liiketoiminnoissamme, ja vahvistui etenkin keskisuurten ja suurten yritysasiakkaittemme keskuudessa. Asiakkaidemme luottamus näkyi luotto- ja talletuskantojemme kehityksessä, johon voimme vaikeassa markkinatilanteessa olla tyytyväisiä sekä henkilö- että yritysasiakasliiketoiminnassa. Uusien asuntolainojen määrä kasvoi vaivattomaan asiointiin keskittyvien kampanjoidemme vauhdittamana yli 20 prosenttia edellisvuodesta. Yli kotitalousasiakastamme puolestaan hyödynsi Suomen talouden vauhdittamiseksi tarjottua mahdollisuutta asuntolainojen lyhennysvapaaseen, mikä vapautti noin 110 miljoonan euron arvosta varoja kotitalouksien käyttöön. Suomalaisyritysten investointihalukkuudessa näkyy pitkän taantuman jälkeen positiivisia merkkejä. Rahoituksessa on hyödynnetty aktiivisesti yrityslainamarkkinoita, ja yritykset ovat rohkaistuneet myös listautumaan pörssiin pitkän tauon jälkeen. Danske Bankin Corporate Finance liiketoiminnalle vuoden alkupuolisko oli menestys; olimme mukana järjestämässä suurimpia listautumisanteja sitten vuoden 2006, ja meillä oli tärkeä rooli useissa suurissa rahoitusjärjestelyissä. Danske Bank Oyj -konsernin vakavaraisuus on erittäin hyvä, ja vakavaraisuussuhdelukumme oli kauden lopussa 15,5 prosenttia (14,5% vuoden 2014 lopussa). Danske Bankin tavoitteena on kasvaa Suomessa, ja tähän vahva vakavaraisuutemme antaa hyvän pohjan. Konsernin avainluvut 1-6/ / /2014 Tuotot yhteensä Milj. e Voitto ennen veroja Milj. e Tase kauden päättyessä Milj. e Henkilöstön määrä (FTE) kauden lopussa

3 Danske Bank Oyj -konserni lyhyesti Danske Bank Oyj -konserni on osa Danske Bank -konsernia, joka on johtavia toimijoita Pohjoismaiden pankkimarkkinoilla. Konsernin pääkonttori on Kööpenhaminassa, ja Danske Bankin osake noteerataan Kööpenhaminan Nasdaq Omx listalla. Pohjoismaisena laajan palvelutarjonnan pankkina Danske Bank konserni tarjoaa täyden palvelun pankkipalveluja asiakkailleen niin tanskalaisen Danske Bank A/S:n Helsingin sivuliikkeen kuin tytäryhtiö Danske Bank Oyj - konsernin kautta. Danske Bank Suomen toimintojen yhdistetty taseen loppusumma kesäkuun 2015 lopussa oli noin 33 miljardia euroa, ja tulos vuoden ensimmäiseltä vuosipuoliskolta 96 miljoonaa euroa. Alkujaan postisäästöpankkina toimintansa aloittanut Danske Bank Oyj on ollut olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa jo melkein 130 vuoden ajan. Pankille on näin syntynyt vahva asema Suomessa ja se on maan kolmanneksi suurin pankki, jolla on laajat yhteydet maailmalle. Danske Bank Oyj:llä on Suomessa lähes miljoona henkilöasiakasta sekä noin yritys- ja yhteisöasiakasta. Suomessa Danske Bankin markkinaosuus lainoissa on hieman alle 10 prosenttia ja talletuksissa hieman yli 11 prosenttia. Marraskuun 2014 alusta lähtien Danske Bank Oyj konserni on ollut Euroopan keskuspankin (EKP) valvonnassa, ja se on määritelty valvojan toimesta systeemisesti merkittäväksi pankiksi. Heinäkuussa 2015 Danske Bank Oyj määriteltiin myös kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittäväksi luottolaitokseksi (O-SII), mikä korostaa, että pankilla on keskeinen merkitys Suomen finanssisektorilla. Toimintaympäristön kehitys Suomen bruttokansantuotteen kehitys on ollut negatiivista viimeisen kolmen vuoden ajan, ja BKT:n taso on edelleen yli 5 prosenttia talouskriisiä edeltävää tasoa alhaisempi. Tämäkin vuosi on alkanut varsin heikosti BKT:n pienentyessä 0,1 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Euroopan elpyminen ei siis vielä ole ulottunut Suomeen asti. BKT:n laskusta huolimatta Suomen talous on ollut varsin sinnikäs; työttömyys on kasvanut maltillisesti, ja konkurssien määrä väheni alkuvuonna Julkinen talous on kuitenkin heikentynyt. Moody s muutti Suomen AAA-luottoluokituksen näkymät vakaista negatiivisiksi toukokuussa. Uusi kolmen puolueen konservatiivihallitus on uudistushenkinen, ja finanssipolitiikkaa tiukennetaan merkittävästi, minkä pitäisi auttaa hyvien luottoluokitusten säilyttämisessä. Odotamme BKT:n kasvun jäävän 0,5 prosenttiin tänä vuonna, ja nousevan 1,4 prosenttiin ensi vuonna. Odotettu kasvu on todennäköisesti vientivetoista. Suomalaisten päävientimarkkinoiden (Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat) näkymät ovat suhteellisen hyvät. Euron heikkenemisen pitäisi tukea Suomen vientiä Yhdysvaltoihin, joka on nykyisin Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani. Venäjä on poikkeus, sillä sen talous supistuu, ja maahantuontia on korvattu paikallistuotannolla. Mikäli euroalueen inflaatio pysyy alhaisena, työttömyys normaalia korkeampana ja talouskasvu vaatimattomana, odotetaan lyhyiden korkojen pysyvän erittäin matalina vuonna Myös joukkolainamarkkinoiden tuottojen odotetaan pysyvän kohtalaisen alhaisina, vaikka korkokäyrä jyrkkenikin vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Suomalaisten kuluttajien luottamus on parantunut ja on nyt pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi. Matalat korot, kulutushintojen lasku ja pankkien tarjoamat lyhennysvapaat ovat kohentaneet kotitalouksien taloustilannetta työttömyyden kasvusta huolimatta. Odotamme kuitenkin yksityisen kulutuksen nousevan vain maltillisesti vuonna Hiljalleen kasvava työttömyys ja alhainen tulojen kasvu heikentävät kotitalouksien ostovoimaa. Asuntomarkkinat näyttävät suhteellisen vakailta suurempien asuntojen ja omakotitalojen myynnin ollessa kuitenkin normaalia alhaisempaa. Ennakkotietojen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen ja rivitalojen hinnat nousivat 0,4 prosenttia huhti-toukokuussa. Hinnat laskivat toukokuussa 0,6 prosenttia vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Sijoitusaktiviteetti on ollut heikkoa, mutta teollisuuden pääomamenot ovat näyttäneet orastavia elpymisen merkkejä, ja myös rakentamisen tahti tasaantui vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. 3 3

4 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuottaman kyselyn mukaan yritykset ovat lisänneet investointisuunnitelmiaan merkittävästi. Tuloskehitys (Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2014 kuuteen ensimmäiseen kuukauteen). Danske Bank Oyj konsernin voitto ennen veroja tammi-kesäkuulta oli 113,0 miljoonaa euroa (103,6 milj. euroa). Tulos oli 78,1 miljoonaa euroa (83,2 milj. euroa). Oman pääoman tuotto (vuositasolla) oli 6,3 prosenttia kesäkuun 2015 lopussa (6,9 prosenttia). Konsernin ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaistuotot tippuivat kolme prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ollen 293,0 miljoonaa euroa (302,1 milj. euroa). Konsernin korkokate oli 150,6 miljoonaa euroa (153,6 milj. euroa). Matalana jatkunut korkotaso, erityisesti negatiiviset lyhyet korot, pitävät pankin korkokatteen puristuksessa. Myös EKP:n talletuskorko pankeille pysyi negatiivisena. Tämä yhdistettynä vain hienoiseen lainakasvuun aiheutti korkokatteen alenemisen kahdella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernin palkkiotuotot pysyivät melkein samalla tasolla edellisen vuoden vastaavan ajanjaksoon kanssa ollen 116,8 miljoonaa euroa (117,8 milj. euroa). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot laskivat 19 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ollen 14,8 miljoonaa euroa (18,2 milj. euroa). Lasku selittyy osittain johdannaisten kasvaneesta vastapuoliriskistä (CVA), mutta myös likviditeettisalkussa olevien joukkovelkakirjalainojen negatiivisesta arvostuksesta. Vertailukaudella puolestaan Ukrainan kriisi aiheutti haastetta, erityisesti ruplan valuuttakaupassa ja ruplan korkojen suojauksessa, vaikuttaen negatiivisesti tuloserään. Edellisen kauden arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot sisältävät myös Luottokunnalta saadun osingon, jota vastaavaa tuottoa ei vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ole. Konsernin muut tuotot laskivat myös edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna noin 15 prosentilla ollen 10,7 miljoonaa euroa (12,6 milj. euroa). Muiden tuottojen lasku johtuu pääasiassa muutamasta vertailukaudelle kirjatusta kertaluontoisesta tuotosta joita vastaavia ei kuluneella tilikaudella ollut. Danske Bank Oyj konsernin kulu-tuotto suhde oli 60,5 prosenttia, jossa parannusta kaksi prosenttiyksikköä vertailukauteen (62,5 prosenttia). Konsernin liiketoiminnan kulut tammi-kesäkuulta olivat yhteensä 176,9 miljoonaa euroa (188,9 milj. euroa). Liiketoiminnan kulut yhteensä laskivat edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta noin kuusi prosenttia (12 milj. euroa). Pankkiveron osuus vuoden 2014 kuluista oli 17,2 miljoonaa, ja jota vastaavaa kulua ei kuluvalla tarkastelujaksolla ole. Saamisten arvonalentumisia kirjattiin 3,1 miljoonaa euroa (9,6 milj. euroa). Sopimuskohtaisten arvonalentumiskirjausten ja lopullisten luottotappiokirjausten yhteismäärä oli 7,3 miljoonaa euroa (15,5 milj. euroa). Ryhmäkohtaisia varauksia peruutettiin 0,4 miljoonaa euroa (-1,0 milj. euroa) ja luottotappioiden palautukset olivat 4,0 miljoonaa euroa (6,9 milj. euroa). Arvonalentumiset ja luottotappiot koostuivat muutamista yrityssaatavista. Danske Bank Oyj konsernin efektiivinen verokanta kesäkuun 2015 lopussa oli 30,9 prosenttia. Korkea verokanta selittyy tanskalaisella konserniverojärjestelyllä, johon koko Danske Bank konserni kuuluu. 4 4

5 Henkilöasiakasliiketoiminta Tuotteet ja palvelut Tavoitteemme henkilöasiakasliiketoiminnassa on olla edelläkävijä sekä verkkoratkaisuissa että mobiili- ja tablettiratkaisuissa ja tarjota asiakkaillemme näin helppo pääsy päivittäisiin pankkipalveluihin. Jo vuodesta 2013 lähtien on henkilökohtainen asiointi Danske Bankissa ollut mahdollista hoitaa verkkotapaamisena. Verkkotapaamisista on tullut keskeinen osa asiakaspalveluamme ja tällä hetkellä joka neljäs tapaaminen hoidetaan verkossa. Asiakkailta saatu palaute verkkotapaamisista on ollut positiivista. Danske Bankin mobiili- ja tabletpankkisovelluksilla on nyt yli käyttäjää, ja sovelluksiin kirjaudutaan kuukausittain yli 2,5 miljoonaa kertaa. Arvioimme mobiili- ja tablettilaitteilla kirjautumisten ylittävän verkkopankissa tehdyt kirjautumiset kuluvan vuoden aikana. Danske Etuohjelmaan liittyi edelleen uusia asiakkaita hyvällä vauhdilla. Kesäkuun 2015 loppuun mennessä yli 80 prosenttia pankin nykyisistä ylimmän etutason asiakkaista oli rekisteröitynyt ohjelmaan. Danske Bankin MobilePay-sovellus mahdollistaa yksityishenkilöiden väliset rahansiirrot älypuhelimen avulla. Sovellus on ladattu Suomessa yli kertaa ja latauksista yli 60 prosenttia oli muiden kuin pääasiallisesti Danske Bankia käyttävien asiakkaiden tekemiä. Lisäksi olemme vuoden 2015 alkupuoliskolla käynnistäneet useita hankkeita digitaalisen asioinnin tekemiseksi entistä helpommaksi. Pyrimme olemaan aktiivinen toimija suomalaisessa yhteiskunnassa. #suominousuun-kampanjan hengessä vaikutimme suomalaisten ostovoimaan asuntolaina-asiakkaille tarkoitetun lyhennysvapaa-kampanjan avulla. Kampanjan aikana yli perhettä hyödynsi mahdollisuutta pitää jopa vuoden pituisen lyhennysvapaan jakson asuntolainoista ilman kuluja. Tämä kampanja sekä joustavaa pankkiasiointia koskeva markkinointikampanja otettiin hyvin vastaan julkisessa keskustelussa, ja ne vaikuttivat pankin imagon positiiviseen kehitykseen vuoden 2015 alkupuoliskolla. Myönteinen vaikutuksemme suomalaisten arkipäivään jatkui huhtikuussa, kun asunnonmyyjille ja -ostajille tarkoitettu uusi palvelu #helpompikodinvaihto lanseerattiin yhteistyössä Kiinteistömaailman ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian kanssa. Kodinostajat ja -myyjät voivat nyt saada apua Danske Bankin neuvonantajilta Kiinteistömaailman verkkosivuilla olevan chatin kautta. Tarjoamme myös uusia palveluita, joissa arvioidaan osakehuoneiston taloudellinen kunto ja remontin hinta, jotta kodinostajat saisivat kaipaamansa varmistuksen pohtiessaan unelmiensa toteuttamista. Palveluiden käyttöönotto on saanut positiivisen vastaanoton. Asiakastyytyväisyys Vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon lopulla asiakastyytyväisyys henkilöasiakasliiketoiminnassa ei vielä yltänyt tavoitteeseen, eli ykkös- tai kakkossijaan pankin tärkeimmässä asiakaskohderyhmässä. Kehitys on kuitenkin ollut myönteistä viime aikoina ja uskomme, että jatkuva asiakassuhteisiin panostaminen ja saumattomasti toimivat verkkoratkaisut parantavat asiakaskokemusta. Tuloskehitys Henkilöasiakasliiketoiminnan tuotot yhteensä laskivat edellisvuodesta 10 prosenttia 127,7 miljoonaan euroon (141,4 milj. euroa) pääasiassa alhaisen korkokehityksen johdosta. Lisääntynyt aktiivisuus ja myönteinen marginaalikehitys luotonannossa kuitenkin tasapainottivat nettokorkotuottojen kehitystä. Luottokanta kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhdellä prosentilla vuoden loppuun verrattuna. Muut tuotot kuin nettokorkotuotot kasvoivat 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. 5 5

6 Kahdeksan prosentin kulusäästöt vaikuttivat positiivisesti tulokseen. Lisäksi lainojen ja saamisten arvonalentumiset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Yritysasiakasliiketoiminta Tuotteet ja palvelut Tavoitteemme on olla luotettava taloudellinen kumppani yritysasiakkaillemme ja sen takia olemme jatkaneet työntekijöidemme, tuotteidemme ja prosessiemme kehittämistä. Asiakkaiden kannalta tämä tarkoittaa parempaa palvelua, parempaa laatua ja nopeampaa toimitusta. Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla olemme alkaneet aktiivisesti tarjota verkkotapaamisia myös yritysasiakkaille. Tämän ansiosta asiakkaamme voivat tavata eri asiantuntijoita sijainnista riippumatta ja hyödyntävät näin parasta mahdollista ammattitaitoa. Olemme myös yksinkertaistaneet pankkitunnuksien hankintaprosessia niille asiakkaillemme, jotka tarvitsevat niitä pelkästään Business Onlinea varten. Myös digitaalisia kanaviamme on kehitetty edelleen, ja olemme mm. lanseeranneet uusia ominaisuuksia Mobiilipankissa ja Tablettipankissa. Nyt on esimerkiksi mahdollista lähettää liitetiedostoja pankille. Visuaalisempi Business Online ja Tablettipankki parantaa käytettävyyttä kanavissa, joissa tapaamme asiakkaita päivittäin. Lähettämällä pääosan asiakirjoista sähköisesti Business Online -arkistoon varmistamme tehokkuuden asiakkaille ja tuemme myös ympäristö- ja yritysvastuuta. Tänä vuonna olemme laajentaneet yhteistyötämme Fennian kanssa tarjotaksemme yritysasiakkaillemme käytännöllisiä ratkaisuja vakuutustarpeisiinsa. Yhteistyö on osoittautunut hyödylliseksi myös asiakkaiden rahoituksen näkökulmasta. Asiakastyytyväisyys Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla Yritysasiakasliiketoiminta vakautti asemansa asiakastyytyväisyyden kannalta kahden parhaimman pankin joukossa tärkeimmissä asiakassegmenteissämme. Erityisesti keskikokoisten ja suurten asiakkaidemme keskuudessa tyytyväisyys on vahvistunut edelleen. Suppean tuotteisiin tai jopa vain ratkaisuihin panostamisen sijaan olemme jatkaneet määrätietoista työtämme asiakasymmärrykseen panostamisessa. Työntekijämme kouluttautuvat jatkuvasti tehdäkseen asiakaskokemuksesta entistä paremman. Tuloskehitys Yritysasiakasliiketoiminnan tuotot yhteensä kasvoivat 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ollen 88,7 miljoonaa euroa. Sekä nettokorkotuotot että nettopalkkiotuotot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Nettokorkotuottojen nousu selittyy lainataseen kasvulla, mihin vaikuttivat laaja asiakaskunta ja parantuneet lainamarginaalit. Kokonaistuottojen nousun lisäksi kustannukset jatkoivat laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Aktiiviset toimenpiteet johtivat yli 9 prosentin laskuun kokonaiskustannuksissa. Lainojen ja saamisten arvonalentumiset nousivat viime vuoden erittäin matalalta tasolta 11,1 miljoonaan euroon. Corporates & Institutions Corporates & Institutions liiketoiminta (C&I) sisältää konsernin Markets-toiminnot, Corporate and Institutional Banking yksikön (CIB) sekä Transaction Banking yksikön. Pyrimme liiketoiminnassamme asettamaan uudet standardit tukkupankkitoiminalle ja tulemaan erinomaisten arvolupaustemme avulla luotettavaksi taloudelliseksi kumppaniksi asiakkaillemme. 6 6

7 Corporate and Institutional Banking -yksikkö Yritysasiakkaidemme aktiviteetti oli hyvää niin joukkovelkakirjojen emissioissa, osakkeisiin liittyvissä palveluissa kuin yritysjärjestelyihin liittyvässä neuvonnassa, mikä vaikutti myönteisesti liiketoimintayksikön kokonaiskehitykseen. Instituutioasiakkaiden keskuudessa aktiivisuus oli kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla, mikä johti positiivisiin tuloksiin niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Pääomamarkkinat Vuoden 2015 ensimmäinen vuosipuolisko oli erityisen menestyksekäs Corporate Finance yksikölle niin yritysjärjestelyissä kuin osakemarkkinoiden toimeksiannoissakin. Olimme mukana järjestämässä esimerkiksi Fortumin ruotsalaisen sähköverkoston myyntiä, arvoltaan 6,5 miljardia euroa, sekä Neste Oilin Porvoon jalostamon sähköverkoston ostoa. Danske Corporate Finance avasi listautumisantimarkkinat kahdella merkittävällä liikkeeseenlaskulla Helsingin Pörssin päälistalle. Asiakastiedon n. 200 miljoonan euron ja Pihlajalinnan 80 miljoonan euron listaukset ovat Suomen markkinoiden suurimmat sitten vuoden Velkakirjamarkkinoiden aktiviteetti on jatkunut erittäin hyvänä vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana, kun suomalaiset yritykset hyödynsivät markkinatilannetta ja uudelleenrahoittivat keskeisiä luottojärjestelyjään. Katsauskauden päätapahtumia ovat mm. koordinointirooli Pohjolan Voima Oy:n syndikoidussa 573 miljoonan euron takausfasiliteettisopimuksessa, sekä siltarahoituksen järjestäminen Citycon Oyj:lle norjalaisen Sektor Gruppen AS:n hankinnassa. Corporate Finance -yksikön järjestämien onnistuneiden listautumisantien lisäksi Danske Bank pääsi järjestämään Asiakastiedolle ja Pihlajalinnalle myös listautumisannin jälkeisiä rahoitustoimia. Danske Bankin Leverage Finance yksikkö puolestaan tuki Actaa sen Inspecta-hankinnassa. Danske Bank Markets -yksikkö Suomen Danske Bank Markets -yksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä Danske Bank -konsernin Markets -toiminnan kanssa. Konsernitasolla Markets-liiketoimintamallia sopeutetaan lisääntyvän sääntelyn ja muuttuvan markkinatilanteen johdosta. Tavoitteena on tasapainoisempi tuottorakenne asiakasliiketoimintaa kasvattamalla sekä pienentämällä volatiliteettia kaupankäyntitoiminnan tuotoissa. Suomen Markets-toiminnoissa on jo aikaisemmin toteutettu vastaavanlainen muutos, ja suurin osa kertyneistä tuloista perustuu asiakkaiden aktiviteettiin. Keskuspankkien toimet ovat vaikuttaneet vahvasti markkinoiden toimintaan. Erityisesti EKP:n julkaisema elvytysohjelma (quantitative easing program) johti suuriin markkinaliikkeisiin sekä valuutoissa että koroissa. Epävakaat markkinaolosuhteet pitivät asiakasaktiviteetin ja -tuotot hyvällä tasolla vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Asiakasaktiviteettia tukeva Trading-toiminta onnistui saavuttamaan hyvän tuoton haastavista markkinaolosuhteista huolimatta erityisesti toisella vuosineljänneksellä. Debt Capital Markets -yksikön aktiviteetti pysyi korkealla tasolla katsauskauden aikana. Danske Bank Markets järjesti joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuja useille suurille suomalaisyhtiöille, kuten Teollisuuden Voima, Neste Oil, Kemira, Sampo ja Technopolis. Cash Management -yksikkö Useat suomalaiset yritysasiakkaat valitsivat katsauskaudella Danske Bankin Cash Management -yksikön palveluidensa tuottajaksi, ja asemamme markkinoilla vahvistui näin entisestään. Markkinaosuuden nousu näkyy myös viimeisimmissä riippumattomissa Cash Managementia koskevissa asiakastutkimuksissa, esimerkiksi Prosperassa, jossa kolmantena peräkkäisenä vuonna suuret suomalaiset asiakkaat arvostivat Danske Bankin 7 7

8 parhaaksi Cash Management -pankiksi (Overall Performance -mittari). Tutkimuksessa arvioiduista pankeista ainoastaan Danske Bank paransi tulostaan vuodelta Prosperan mukaan Danske Bank oli Suomen lisäksi paras Cash Management pankki myös Pohjoismaissa. Tuloskehitys C&I -liiketoiminnan tuotot kehittyivät varsin myönteisesti viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuotot yhteensä kasvoivat kolme prosenttia edelliseen katsauskauteen verrattuna ollen 43,1 miljoonaa euroa (41,8 milj. euroa). Nettokorkotuotot nousivat 17 prosenttia edellisestä vuodesta pääosin talletusmarginaalien positiivisen kehityksen ja sisäisen siirtohinnoittelun ansiosta. Lisäksi trading-tuotot olivat hieman paremmat kuin edellisenä vuonna. Danske Bank konsernissa kulutasoon kiinnitetään jatkuvasti huomiota ja Suomessa C&I on kyennyt edelleen alentamaan kulutasoaan. Lisäksi C&I sai katsauskaudella merkittäviä luottotappiopalautuksia. Danske Capital Tuotteet ja palvelut Capital liiketoiminta käsittää Danske Capital omaisuudenhoitotoiminnot sekä Danske Invest Rahastoyhtiö Oy:n. Danske Capital hoitaa instituutioasiakkaita, yksityispankin valtakirjasalkkuja sekä pääosaa Danske Investin rahastoista. Danske Invest Rahastoyhtiö Oy on kolmanneksi suurin rahastoyhtiö Suomessa 12,2 prosentin markkinaosuudella. Danske Investin hallinnoimat varat olivat kesäkuun lopussa 11,9 miljardia euroa (10,6 miljardia euroa ). Suomeen rekisteröityjen rahastoyhtiöiden nettomerkinnät aikavälillä tammikuukesäkuu olivat 7 824,5 miljoonaa euroa. Samalla aikavälillä Danske Invest Rahastoyhtiön nettomerkinnät olivat 295,5 miljoonaa euroa. Danske Invest Global Tech rahasto palkittiin luokkansa parhaana rahastona Lipperin vertailussa. Arvostetut Lipper Fund Awards palkinnot myönnetään rahastoille, joiden riskikorjattu tuotto on johdonmukaisesti ollut paras. Danske Invest Global Tech -rahaston vuosituotto on ollut 19,6 prosenttia viiden vuoden tuottohistorialla mitattuna. Asiakastyytyväisyys Danske Capital on Scandinavian Financial Research Ltd:n viimeisimmän tutkimuksen mukaan parhaimpien joukossa asiakastyytyväisyydessä institutionaalisten asiakkaiden keskuudessa Suomessa Danske Capitalin asiakastyytyväisyys on erinomaisella tasolla ja parani jopa hieman viime vuodesta Prosperan 2015 teettämän asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan. Tuloskehitys Danske Capital liiketoiminta menestyi katsauskaudella hyvin. Liiketoimintayksikön tuotot yhtensä olivat 19,7 miljoonaa euroa ja kasvoivat näin 4 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kulut yhteensä pysyivät samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin ja kauden voitto ennen veroja oli 10,8 miljoonaa euroa (10,0 milj. euroa). 8 8

9 Muut toiminnot Muut toiminnot sisältää konsernin treasury liiketoiminnan, konsernin palvelukeskuksen sekä muut tukitoiminnot ja eliminoinnit. Muut toiminnot segmentin tuotot yhteensä olivat 13,7 miljoonaa euroa (14,6 milj. euroa). Konsernin treasury -toiminto on vastuussa konsernin likviditeetin hallinnasta sekä varainhankinnasta. Se toimii sisäisenä pankkina muille liiketoiminta-alueille. Konsernin treasury-toimintojen kaksi tärkeintä tehtävää on varmistaa, että Danske Bank Oyj:n likviditeetti pysyy riittävänä selviytyäkseen myös markkinoiden stressitilanteesta, ja varmistaa, että pankki aina noudattaa lakisääteisiä likviditeettivaatimuksia. Riittävän suuri ja laadukas likviditeettisalkku on tärkeä tekijä kokonaislikviditeettiriskien hallinnassa. Treasury-toiminnot seuraavat likviditeettiriskejä jatkuvasti ja likviditeettisalkkua tarkistetaan säännöllisesti niin, että se vastaa tapahtuneita muutoksia. Likviditeettisalkku sisällytetään tasehallintaan taserakenteen optimoimiseksi ja likviditeettisalkun ylläpitokustannusten minimoimiseksi. Vuoden 2014 ja 2015 aikana tehdyt muutokset varojen siirtohinnoittelumalliin likviditeettikulujen osalta paransivat treasuryn korkokatetta. Tämän johdosta treasury-toiminnon tuotot yhteensä ja voitto ennen veroja nousivat vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon peilattuna. Tase ja rahoitus (Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat vuoden 2014 lopun lukuihin). Danske Bank Oyj konsernin taseen loppusumma oli ,2 miljoonaa euroa (29 691,8 milj. euroa). Lainat ja muut saamiset asiakkailta laskivat 1 050,3 miljoonaa euroa ollen ,0 miljoonaa euroa (23 828,3 milj. euroa). Lasku aiheutuu pääasiassa emolta olevien saatavien pienenemisestä. Kaikissa pankin segmenteissä oli nähtävissä positiivista kehitystä luottojen kasvussa ja kysynnässä vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana viime vuoden loppuun verrattuna. Pankin markkinaosuus lainoissa pysyi samalla tasolla kuin se oli vuoden 2014 lopussa ollen 9,8 prosenttia. Vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana otettiin käyttöön Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen salkku, arvoltaan yhteensä 200,8 miljoonaa euroa. Salkku sisältää lähinnä valtioiden joukkovelkakirjalainoja. Talletukset kasvoivat tarkastelujaksolla 4 455,9 miljoonaa euroa ollen ,2 miljoonaa euroa (15 734,3 milj. euroa). Talletusten marginaalien alentumista nähtiin kaikissa segmenteissä. Rahoitus- ja likviditeettitilanne säilyi hyvänä ja lyhytaikainen varainhankinta toimi tarkastelujaksolla hyvin. Vakavaraisuus (Suluissa olevat vertailutiedot viittaavat vuoden 2014 lopun lukuihin). Danske Bank Oyj konserni soveltaa vakavaraisuuslaskennassa standardimenetelmää (luottoriskin ja operatiivisen riskin oman pääoman vaade) ja perusmenetelmiä (markkinariskien oman pääoman vaade). Danske Bank Oyj konsernin omat varat yhteensä koostuvat ensisijaisesta pääomasta (ydinpääomasta ja ensisijaisesta lisäpääomasta vähennysten jälkeen). Omat varat olivat yhteensä 2 484,9 miljoonaa euroa (2 437,3 milj. euroa) ja vakavaraisuussuhdeluku oli 15,5 (14,5) prosenttia. Ydinpääoman suhde riskipainotettuihin saamisiin oli 14,8 (13,9) prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste oli 6,6 prosenttia kesäkuun 2015 lopussa. Danske Bank Oyj konsernin vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu toisen vuosineljänneksen lopun tietojen perusteella, jolloin ensisijainen pääoma oli 2 484,9 miljoonaa euroa ja vastuiden kokonaismäärä ,5 miljoonaa euroa. 9 9

10 Danske Bank Oyj -konsernin riskipainotetut saamiset olivat ,7 miljoonaa euroa (16 812,1 milj. euroa). Kauden voitto verojen jälkeen on luettu ensisijaisten omien varojen vapaaseen omaan pääomaan EKP:n hyväksyntäprosessin mukaisesti. Pääomapuskurit Finanssivalvonta on julkistamassaan päätöksessä määritellyt Danske Bank Oyj:n luottolaitoslain mukaiseksi kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittäväksi luottolaitokseksi (O-SII). Samassa yhteydessä Finanssivalvonta asetti Danske Bank Oyj:lle merkittävänä instituutiona 0,5%:n lisäpääomavaatimuksen, joka pitää täyttää ydinpääomalla. Uusi vaatimus on täytettävä alkaen. Kesäkuun lopussa Finanssivalvonta jo päätti ettei se aseta pankeille ns. vastasyklistä pääomapuskuria eikä muutoinkaan kiristä luottosuhdanteisiin vaikuttavaa makrovakauspolitiikkaa. Vakavaraisuustaulukon alla on listattu Danske Bank Oyj:n vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapuskurit. Sisäisten mallien perusmenetelmä (F-IRB) Danske Bank Oyj sai heinäkuussa 2015 Suomen Finanssivalvonnalta luvan käyttää F-IRB -mallia luottoriskin riskipainotettujen saatavien (REA) laskennassa yrityssalkulle. Saatu hyväksyntä Suomen salkulle koskee myös Danske Bank konsernia. Lupa tullaan ottamaan käyttöön syyskuun 2015 lopussa. 1 10

11 VAKAVARAISUUS Danske Bank Oyj -konserni Omat varat Milj. Ydinpääoma ennen vähennyksiä 2 427, , ,3 Osakepääoma 106,0 106,0 106,0 Vararahasto 271,1 271,1 271,1 Kertyneet voittovarat 1 972, , ,9 Tilikauden tulos 78,1 169,1 83,0 Määräysvallattomien omistajien osuus 0,1 0,4 0,4 Vähennykset ydinpääomasta -42,8-165,1-41,3 Ydinpääoma (CET1) 2 384, , ,0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 1) 100,0 100,0 100,0 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 2 484, , ,0 Toissijainen pääoma (T2) Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 2 484, , ,0 Riskipainotetut saamiset ja vastuut , , ,5 Omien varojen vähimmäisvaatimus (8% riskipainotetuista saamisista ja vastuista) 1 285, , ,6 Luotto- ja vastapuoliriski 1 184, , ,2 Markkinariski 17,2 25,6 35,9 Operatiivinen riski 83,8 83,8 87,5 Ydinpääoma (CET1), % 14,8 % 13,9 % 13,7 % Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 15,5 % 14,5 % 14,2 % Vakavaraisuussuhdeluku, % 15,5 % 14,5 % 14,2 % Konsernin vakavaraisuussuhde on laskettu sekä luottolaitoslain 9-10 luvun että EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti. Luotto-, markkina- ja operatiivisen riskien riskipainotetut saamiset ja vastuut on laskettu vakiomenetelmää käyttäen. 1) Pääomalainojen osuus ensisijaisista konsernin omista varoista on 4 % (4%). 1 11

12 Vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapuskurit (prosenttiosuutena kokonaisriskin määrästä): Vähimmäispääomavaatimukset: : : Ydinpääoma (CET 1) 4,5 % 4,5 % Ensisijainen pääoma (T1) 6,0 % 6,0 % Omat varat yhteensä 8,0 % 8,0 % Pääomapuskurit: Kiinteä lisäpääomavaatimus 1) 2,5 % 2,5 % Muuttuva lisäpääomavaatimus 2) 0,0 % 0,0 % Muun rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävä luottolaitos (O-SII) 3) 0,0 % 0,0 % EKP:n lisävaade 28. toukokuuta 4) 1,0 % 0,0 % Vähimmäispääomavaatimus lisättynä pääomapuskureilla: Ydinpääoma (CET 1) 8,0 % 7,0 % 1) Laki luottolaitostoiminnasta luku 10: 3 ja CRD IV. Voimassa lähtien. 2) Laki luottolaitostoiminnasta luku 10: 4-6 ja CRD IV. Finanssivalvonta päätti 30. kesäkuuta 2015 olla asettamatta muuttuvaa pääomavaatimusta. Voimaan 12 kuukauden kuluttua päätöksestä. 3) Laki luottolaitostoiminnasta luku 10: 8 ja CRD IV. Finanssivalvonnan päätös Voimaan 6 kuukauden kuluttua päätöksestä. 4) EKP:n päätös koskien Danske Bankin vakavaraisuutta perustuen EKP:n laajaan arvioon vuonna 2014 (SSM SREP). Luottoluokitukset Moody s vahvisti Danske Bank Oyj:n pitkän luottoluokituksen pysyvän ennallaan A2 negatiivisin näkymin. Myös lyhyt luottoluokitus säilyi ja on P-1. Tarkistukset perustuvat Moody sin maaliskuiseen julkistukseen missä se ilmoitti muuttavansa pankkien luottoluokitusmetodologiaa, ja sisällyttävänsä näihin oletuksen valtion tuesta pankeille. Standard & Poor sin pitkä luottoluokitus Danske Bank Oyj:lle on A- vakain näkymin ja lyhyt luokitus A-2. Henkilöstö ja organisaatio Konsernin henkilöstömäärä oli tarkastelujakson lopussa (1 811). Henkilöstömäärä kasvoi 112 henkilöllä eli noin 6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu johtuu siitä, että vuoden 2015 alusta osa-aikaiset tuntityöntekijät on otettu mukaan lukuihin. Henkilöstöstä 57,3 prosenttia työskenteli henkilöasiakasliiketoiminnassa, 19,9 prosenttia yritysasiakasliiketoiminnassa, 5,4 prosenttia C&I toiminnoissa, 2,9 prosenttia Capitalissa sekä 14,4 prosenttia muissa toiminnoissa. Danske Bank Oyj:n hallitus ja tilintarkastajat Hallituksen kokoonpano on pysynyt samana vuodenvaihteesta Danske Bank Oyj:n hallituksen jäseniä ovat; Tonny Thierry Andersen (puheenjohtaja), Niels-Ulrik Mousten (varapuheenjohtaja), Jeanette Fangel Løgstrup, Peter Rostrup-Nielsen, Maija Strandberg ja Sakari Tamminen. Danske Bank Oyj:n toimitusjohtaja on Risto Tornivaara ja toimitusjohtajan sijainen Kenneth Kaarnimo. Danske Bank Oyj:n varsinainen yhtiökokous valitsi maaliskuussa 2015 varsinaiseksi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Aleksi Martamo. 1 12

13 Danske Bank Oyj:n osake-, omistus- ja konsernirakenne Danske Bank Oyj konserni kuuluu Danske Bank konserniin. Danske Bank konsernin emoyhtiö on Danske Bank A/S. Danske Bank Oyj konsernin emoyhtiö on Danske Bank Oyj. Danske Bank Oyj konserniin kuuluivat myös seuraavat yhtiöt: Danske Invest Rahastoyhtiö Oy, Danske Finance Oy, Kiinteistömaailma Oy, Aurinkopihan Palvelut Oy, MB Equity Partners Oy ja MB Mezzanine Fund II Ky. Danske Bank Oyj:n osakkeiden lukumäärä on ja osakepääoma 106 miljoonaa euroa. Danske Bank A/S omistaa Danske Bank Oyj:n koko osakekannan. Noudatetut kirjanpitoperiaatteet Osavuosikatsauksen laadinnassa on noudatettu samoja kirjanpitoperiaatteita kuin edellisen vuositilinpäätöksen laadinnassa. Pankissa on kesäkuussa 2015 otettu käyttöön Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat erä, jonka kirjanpitoperiaatteet löytyvät liitetiedoista. Myös muista noudatetuista kirjanpitoperiaatteista kerrotaan osavuosikatsauksen liitetiedoissa sekä tarkemmin tilinpäätöksen 2014 liitetiedoissa. Konsernin riskienhallinta Riskienhallinnan keskeinen tavoite on varmistaa pääomien riittävyys suhteessa liiketoiminnan aiheuttamiin riskeihin. Danske Bank Oyj:n hallitus vahvistaa riskienhallinnan periaatteet, riskilimiitit ja muut yleisohjeet, joiden mukaan riskienhallinta organisoidaan Danske Bank Oyj:ssä. Hallituksen riskivaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta pankin riskistrategiaa ja riskinottoa koskevissa asioissa sekä sen valvomisessa, että pankin toimiva johto noudattaa hallituksen päättämää riskistrategiaa. Varmistaakseen, että pankilla on sekä ulkoiset että sisäiset vaatimukset täyttävä riskienhallintaorganisaatio, hallitus on asettanut myös toimivasta johdosta riskikomitean, jonka päätehtävänä on varmistaa, että Danske Bank Oyj noudattaa hallituksen antamaa, riskejä koskevaa ohjeistusta sekä seuraa kaikkia riskityyppejä ja raportoi tarvittaville tahoille. Hallitus on myös asettanut varainhallintakomitean (ALCO), joka vastaa taseen rakenteellisen korkoriskin seurannasta ja hallinnoinnista Danske Bank Oyj:n toimintaperiaatteiden ja limiittien mukaisesti. Varainhallintakomitea määrittelee myös operatiiviset tavoitetasot likviditeettiriskin hallinnalle ja valvoo likviditeettiriskin hallintaa. Riskienhallintayksikkö valvoo päivittäistä liiketoimintaa. Vakavaraisuuslaskennan lisäksi Danske Bank Oyj konsernin riskien seurannassa käytetään sisäisiin luokituksiin ja malleihin perustuvia taloudellisen pääoman mittareita, jotka kuvaavat eri riskien kantamiseksi tarvittavan pääoman määrää. Pääomavaatimuksen katteena tulee olla riittävästi omaa pääomaa, pääoma- ja debentuurilainoja. Merkittävimmät Danske Bank Oyj konsernin toimintaan liittyvät riskit ovat luottoriski, rahoitustaseen korkoriski sekä likviditeettiriski, operatiivinen riski ja erilaiset liiketoimintariskit. Näistä luottoriskin osuus on merkittävin. Konsernin riskiasema säilyi hyvänä. Konsernin liiketoiminnan keskeiset riskit liittyvät yleisen taloudellisen toimintaympäristön ja sijoitusmarkkinoiden kehitykseen sekä finanssialan tuleviin sääntelymuutoksiin. Järjestämättömät saamiset olivat alhaisella tasolla suhteessa luotto- ja takauskantaan. Bruttomääräisten järjestämättömien saamisten määrä kasvoi vuodenvaihteesta ollen 600,5 miljoonaa euroa (571,5 milj. euroa) eli 2,83 (2,74) prosenttia suhteessa luotto- ja takauskantaan. Nettoluottotappiot olivat 3,1 miljoonaa euroa. Danske Bank Oyj konsernilla ei ole sijoituksia GIIPS -valtioiden lainoihin. Riskeistä ja riskienhallinnasta kerrotaan yksityiskohtaisemmin vuoden 2014 tilinpäätöksessä. 1 13

14 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Finanssivalvonta on julkistamassaan päätöksessä määritellyt Danske Bank Oyj:n luottolaitoslain mukaiseksi kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittäväksi luottolaitokseksi (O-SII). Samassa yhteydessä Finanssivalvonta asetti Danske Bank Oyj:lle merkittävänä instituutiona 0,5%:n lisäpääomavaatimuksen, joka pitää täyttää ydinpääomalla. Uusi vaatimus on täytettävä alkaen. Lisäksi Danske Bank Oyj sai heinäkuussa 2015 Suomen Finanssivalvonnalta luvan käyttää F-IRB -mallia luottoriskin riskipainotettujen saatavien (REA) laskennassa yrityssalkulle. Lupa tullaan ottamaan käyttöön syyskuun 2015 lopussa. Näkymät vuodelle 2015 Suomen talouden kasvun odotetaan jatkuvan erittäin vaatimattomana myös vuoden 2015 loppupuolella ja nojautuvan pääasiassa viennin kasvuun länsimarkkinoille ja Yhdysvaltoihin. Luotonannon henkilö- ja yritysasiakkaille odotetaan jatkavan hienoista kasvua myös loppuvuoden aikana. Alhaisen kotimaisen kysynnän, melko hiljaisen asuntomarkkinan ja alhaisena jatkuvan korkotason johdosta odotamme kuitenkin korkokatteen ja tuottojen yhteensä laskevan hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kulujen odotetaan laskevan edelliseen vuoteen verrattuna, sillä tavoitteena on edelleen parantaa kustannustehokkuutta ja toimintaprosesseja vuoden toisen vuosipuoliskon aikana. Kaiken kaikkiaan odotamme, että voitto ennen arvonalentumistappioita vuodelle 2015 on hieman parempi kuin vuonna Luottojen ja saamisten arvonalentumisten odotetaan pysyvän suurin piirtein linjassa edellisen vuoden tason kanssa ja näin tuloksen odotetaan myös pysyvän vuoden 2014 tasolla. Odotuksiin sisältyy epävarmuutta ja lopputulos riippuu taloudellisista olosuhteista. Erityistä epävarmuutta liittyy trading-tuottoihin ja lainojen arvonalentumisiin. Helsingissä Danske Bank Oyj Hallitus 1 14

15 *********************************************************************************************************************** Lisätietoja: Toimitusjohtaja, Risto Tornivaara puh Head of Accounting, Laura Sepponen puh Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat. Danske Bank Oyj konsernin tammi-joulukuun 2015 tilinpäätös julkaistaan Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Danske Bank Oyj:n internet-sivuilta osoitteesta

16 KONSERNIN LAAJATULOSLASKELMA Milj. e Liite 1-6/ / /2014 Korkotuotot 223,9 249,0 495,8 Korkokulut -73,3-95,4-180,7 Korkokate 1 150,6 153,6 315,1 Palkkiotuotot 151,7 149,4 298,7 Palkkiokulut -34,9-31,6-66,1 Arvopaperi- ja valuuttatoiminnan nettotuotot 14,8 18,2 31,7 Liiketoiminnan muut tuotot 10,3 12,5 23,2 Sijoitustoiminnan nettotuotot 0,4 0,1 0,9 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 293,0 302,1 603,5 Henkilöstökulut -71,6-70,7-140,7 Liiketoiminnan muut kulut -102,9-113,8-223,2 Poistot ja arvonalentumiset -2,4-4,4-9,1 Liiketoiminnan kulut yhteensä -176,9-188,9-373,0 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista 2-3,1-9,6-16,7 Tilikauden voitto ennen veroja 113,0 103,6 213,7 Verot -34,8-20,4-44,4 Tilikauden laaja tulos yhteensä 78,1 83,2 169,3 Jakautuminen Emoyhtiön omistajien osuus 78,1 83,0 169,1 Määräysvallattomien omistajien osuus 0,0 0,3 0,3 1 16

17 KONSERNITASE Milj. e Liite 6/2015 6/ /2014 Varat Käteiset varat 4 323, , ,1 Lainat ja muut saamiset , , ,3 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat 5, , , ,2 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat 5 200,8 - - Sijoitukset osakkuusyhtiöissä 6,9 6,8 7,7 Aineettomat hyödykkeet 1,7 3,0 1,9 Aineelliset hyödykkeet 8,6 11,9 10,1 Muut varat 140,7 245,8 135,6 Tuloverosaamiset 0,0 0,0 0,0 Laskennalliset verosaamiset 6,1 10,7 8,0 Varat yhteensä , , ,8 Velat Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , , ,5 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,3 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , , ,6 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat 5, 8 127,6 889,8 717,8 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 5, , , ,1 Muut velat 361,7 462,6 405,0 Tuloverovelat 8,8 6,1 13,2 Laskennalliset verovelat Velat yhteensä , , ,4 Oma pääoma Osakepääoma 106,0 106,0 106,0 Rahastot 271,1 271,1 271,1 Kertyneet voittovarat 2 050, , ,0 Emoyhtiön omistajien osuus 2 427, , ,1 Määräysvallattomien omistajien osuus 0,1 0,4 0,4 Oma pääoma yhteensä 2 427, , ,4 Velat ja oma pääoma yhteensä , , ,8 1 17

18 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA Määräysvallattomien Osake- Vara- Voitto- omistajien Milj. pääoma rahasto varat Yhteensä osuus Yhteensä Oma pääoma ,0 271, , ,4 0, ,5 Tilikauden laaja tulos yhteensä 83,0 83,0 0,3 83,2 Kaudelle kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 83,0 83,0 0,3 83,2 Osingonjako -50,4-50,4-50,4 Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos - - Oma pääoma ,0 271, , ,9 0, ,3 Oma pääoma ,0 271, , ,4 0, ,5 Tilikauden laaja tulos yhteensä 169,1 169,1 0,3 169,3 Kaudelle kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 169,1 169,1 0,3 169,3 Osingonjako -50,4-50,4-50,4 Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos - - Oma pääoma ,0 271, , ,1 0, ,4 Oma pääoma ,0 271, , ,1 0, ,4 Tilikauden laaja tulos yhteensä 78,1 78,1-0,3 77,8 Kaudelle kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 78,1 78,1-0,3 77,8 Osingonjako -152,5-152,5-152,5 Määräysvallattomien omistajien osuuden muutos - - Oma pääoma ,0 271, , ,7 0, ,7 1 18

19 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA EURm 1-6/ / /2014 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen veroja 113,0 103,6 213,7 Oikaisut Osakkuusyhtiöiden tulokset -0,4-0,1-0,9 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä 0,2 0,9 1,8 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä 2,2 3,5 7,3 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista 3,1 9,6 16,7 Maksetut verot -37,1-23,5-33,1 Muut oikaisut 19,6 10,9-6,4 Yhteensä 100,5 105,0 199,2 Muutokset käyttöpääomassa Käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta -787,7 400, ,0 Kaupankäyntivarat -483,8-67,4-286,0 Lainat ja saamiset -495,4-2,6 156,0 Talletukset 4 455,9-816,6-364,0 Muut varat/velat -912,4 658,8 500,1 Liiketoiminnan rahavirta 1 877,0 277, ,4 Investointien kassavirta Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 0,0-0,4-0,2 Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -0,6-2,2-4,2 Aineellisten hyödykkeiden myynnit 0,3 0,7 1,5 Investointien rahavirta -0,4-1,9-2,9 Rahoitustoiminnan rahavirta Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset -1,0-128,1-132,0 Osingot -152,5-50,4-50,4 Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa -0,3 0,3 0,3 Rahoitustoiminnan rahavirta -153,9-178,3-182,1 Rahavarat kauden alussa 5 637, , ,8 Rahavarojen muutos kaudella 1 722,8 97, ,4 Rahavarat kauden lopussa 7 359, , ,1 Käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset keskuspankeilta 4 323, , ,1 Saamiset luottolaitoksilta ja keskuspankeilta, maturiteetti alle 3 kuukautta 3 036, , ,1 Yhteensä 7 359, , ,1 Suurimmat Muut varat/velat riviin vaikuttavat yksittäiset erät, kesäkuun 2015 lopun tilanteessa, ovat sijoitustodistusten (590,2 miljoonaa euroa) nettomuutos sekä eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen salkku (200,8 miljoonaa euroa) vuodenvaihteeseen 2014 verrattuna. 1 19

20 SEGMENTTI-INFORMAATIO Segmentointiperusteet Danske Bank Oyj -konserni koostuu useista liiketoimintayksiköistä sekä niitä avustavista tukitoiminnoista. Liiketoimintayksiköt on jaettu segmentteihin pankin organisaatiorakenteen mukaisesti. Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin. Keskitetysti syntyneet kulut, mukaan lukien tukija pääkonttoritoimintojen kulut, veloitetaan liiketoimintayksiköiltä kulutuksen ja käyttöasteen mukaisesti tai markkinahinnoin, jos sellainen on saatavilla. Segmenttien varat ja velat ovat eriä, joita segmentti tarvitsee ylläpitääkseen toimintaansa tai jotka ovat syntyneet liiketoiminnan seurauksena. Nämä varat ja velat ovat joko suoraan kohdistettavissa tai järkevästi allokoitavissa segmenteille. Jokaiselle segmentille on allokoitu osuus omasta pääomasta. Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Segmenttien tulokset on raportoitu eliminointien jälkeen. Raportoitavat toimintasegmentit Danske Bank Oyj konserni raportoi seuraavat toimintasegmentit: Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Corporates & Institutions (C&I) Danske Capital Muut toiminnot Henkilösasiakkaat segmentti palvelee henkilö- ja yksityispankkiasiakkaita. Yksikkö keskittyy tarjoamaan innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja, joiden tarkoituksena on tehdä päivittäisestä pankkiasioinnista yksinkertaista ja tehokasta. Ennakoivaa neuvontaa tarjotaan ennen kaikkea asiakkaille, jotka tarvitsevat monipuolisia pankkipalveluita. Kiinteistömaailma Oy on osa segmenttiä. Yritysasiakkaat segmentti palvelee pk-asiakkaita laajan verkoston avulla, johon kuuluvat finanssiyksiköt, konttorit, palvelukeskukset sekä online-kanavat. Yksikkö tarjoaa johtavia ratkaisuja rahoituksen, investointien, kassanhallinan ja riskienhallinan osa-aluilta. Danske Finance Oy on osa segmenttiä. Corporates & Institutions -segmentti on Pohjoismaiden johtava pankki- ja rahoituspalveluita tarjoava yksikkö, joka palvelee suurimpia instituutio- ja yritysasiakkaita. Yksikön tuotteisiin ja palveluihin sisältyvät kassanhallintapalvelut; kaupanrahoitus ratkaisut; säilytyspalvelut; bondi, valuutta ja johdannaistuotteet sekä yrityskauppojen rahoitus. Danske Capital kehittää ja myy rahastoja ja varallisuudenhallinnan tuotteita ja palveluita, joita markkinoidaan henkilöasiakassegmentin kautta, mutta myös suoraan yrityksille, institutionaalisille asiakkaille sekä ulkopuolisille jakelijoille. Danske Capital tukee henkilöasiakasliiketoimintaa myös neuvonta- ja omaisuudenhoitopalveluissa. Muut toiminnot -segmentti sisältää konsernin treasury-toiminnon, konsernin IT-toiminnot ja muut konsernipalvelut. Treasury-toiminto on vastaa konsernin likviditeetin hallinnasta ja varainhankinnasta. 2 20

21 KONSERNIN TULOS SEGMENTEITTÄIN Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Corporates & Institutions Danske Capital Muut Eliminoinnit Konserni Milj. Tuotot yhteensä 127,7 88,7 43,1 19,7 13,7 0,0 293,0 Kulut yhteensä -89,8-44,2-22,4-8,9-11,6 0,0-176,9 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista -3,9-11,1 11,9 0,0 0,0 0,0-3,1 Voitto ennen veroja 34,0 33,4 32,6 10,8 2,1 0,0 113,0 KONSERNIN VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Varat yhteensä josta lainat ja muut saamiset Velat ja oma pääoma yhteensä josta velat luottolaitoksille ja asiakkaille FTE kauden lopussa KONSERNIN TULOS SEGMENTEITTÄIN Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Corporates & Institutions Danske Capital Muut Eliminoinnit Konserni Milj. Tuotot yhteensä 141,4 85,3 41,8 19,0 14,6 0,0 302,1 Kulut yhteensä -97,3-48,6-23,9-9,0-10,1 0,0-188,9 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista -8,6-3,7 2,7 0,0 0,0 0,0-9,6 Voitto ennen veroja 35,5 33,0 20,6 10,0 4,6 0,0 103,6 KONSERNIN VARAT JA VELAT SEGMENTEITTÄIN Varat yhteensä josta lainat ja muut saamiset Velat ja oma pääoma yhteensä josta velat luottolaitoksille ja asiakkaille FTE kauden lopussa IFRS 8 mukaisesti Danske Bank Oyj -konsernin tulee ilmoittaa, jos tuotot liiketoimista yhden yksittäisen ulkoisen asiakkaan kanssa ovat vähintään 10 prosenttia konsernin tuotoista. Danske Bank Oyj -konsernilla ei ole tällaisia asiakkaita. 2 21

22 DANSKE BANK OYJ -KONSERNIN AVAINLUVUT 1-6/ / /2014 Korkokate Milj. e Tuotot yhteensä Milj. e Kulut yhteensä Milj. e Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista 1) Milj. e Voitto ennen veroja Milj. e Kulu-tuotto -suhde % 60,5 62,5 61,8 Tase kauden päättyessä Milj. e Oma pääoma kauden päättyessä Milj. e Oman pääoman tuotto 2) % 6,3 6,9 6,9 Vakavaraisuus % 15,5 14,2 14,5 Henkilöstön määrä (FTE) kauden lopussa 3) Koko pääoman tuotto 2) % 0,5 0,6 0,6 Omavaraisuusaste % 7,7 8,9 8,4 1) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista sisältävät arvonalentumistappiot, niiden peruutukset, toteutuneet luottotappiot ja luottotappioiden palautukset. 2) Annualisoitu 3) Esitystapaa muutettu vuodelle 2015 niin, että tuntityöntekijät on otettu mukaan FTE -lukuun. Vertailukauden lukuja ei ole muutettu vastaamaan uutta esitystapaa. TUNNUSLUKUJEN LASKENNASSA KÄYTETYT KAAVAT Kulu- tuotto -suhde, %: Henkilöstökulut + liiketoiminnan muut kulut x 100. Korkokate + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + palkkiotuotot, netto + sijoitustoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Oman pääoman tuotto, %: Voitto ennen veroja - verot x Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) + määräysvallattomien omistajien osuus (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Kokonaispääoman tuotto, % : Voitto ennen veroja - verot x 100. Taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % : Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus x 100. Taseen loppusumma 2 22

23 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖSPERIAATTEET JA ARVIOT Yleistä Danske Bank Oyj -konserni on osa Danske Bank -konsernia. Danske Bank Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen EU:n hyväksymiä International Accounting Standards Board:in (IASB) IFRS-standardeja ja kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean IFRS Interpretations Committee:n kyseisiä standardeja koskevia tulkintoja. Laatimisessa on myös noudatettu eräitä muita Suomen kirjanpitolain ja luottolaitoslain määräyksiä sekä Finanssivalvonnan standardeja. Osavuosikatsausta laadittaessa Danske Bank Oyj on noudattanut kaikkia liiketoimintaansa liittyviä voimassa olleita uusia tai muutettuja standardeja ja tulkintoja kuin emoyhtiö. Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Tilinpäätösperiaatteet ovat olennaisilta osin samat kuin vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Muutokset vuodenvaihteeseen on esitetty alla. Tilinpäätöksen 2014 liitetiedoista löytyy konsernissa noudatetut tilinpäätösperiaatteet kokonaisuudessaan. Osavuosikatsaus on esitetty miljoonissa euroissa, yhdellä desimaalilla, ellei muuta ilmoiteta. Liitetietojen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Muutokset tilinpäätösperiaatteissa ja esittämistavassa Danske Bank Oyj on kesäkuussa 2015 ottanut käyttöön Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen salkun. Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat sisältävät joukkovelkakirjoja joiden käypä arvo perustuu markkinoilla noteerattuun hintaan ja joiden tarkoituksena on tuottaa tuottoa eräpäivään asti. Joukkovelkakirjalainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmää käyttäen, mukaanlukien alkuperäisen arvostuksen ja lunastusarvon välinen hintaero jaksotettuna eräpäivään saakka. Kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjoja ei suojata. Segmentti-informaatio on muutettu vastaamaan Danske Bank A/S -konsernin segmentti-informaatiota. Aikaisemmin yhdessä esitetty henkilö- ja yritysasiakkaat - segmentti esitetään jatkossa kahtena eri segmenttinä (henkilöasiakkaat -segmentti ja yritysasiakkaat -segmentti). Lisäksi Danske Capital siirretään pois Muut -segmentistä ja esitetään omana segmenttinä. Vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta esitystapaa. Myös liitetieto 4 Lainat ja saamiset esitystapaa on muutettu lähtien. Vertailukausien luvut on muutettu vastaamaan uutta esitystapaa. 2 23