hyvä pöhinä METSÄTEOLLISUUDEN TYÖHYVINVOINTI ON TIIMITYÖTÄ METSÄPÄIVÄT TYÖPÄIVÄ Metsäalan kehitysyhteistyön voidaan tukea?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hyvä pöhinä METSÄTEOLLISUUDEN TYÖHYVINVOINTI ON TIIMITYÖTÄ METSÄPÄIVÄT TYÖPÄIVÄ 5. 6.11.2015 24 Metsäalan kehitysyhteistyön voidaan tukea?"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 3/ METSÄTEOLLISUUDEN hyvä pöhinä TYÖHYVINVOINTI ON TIIMITYÖTÄ METSÄPÄIVÄT TYÖPÄIVÄ Miten työhyvinvointia Metsäalan kehitysyhteistyön voidaan tukea? Messukeskuksessa asiantuntija Vesa Kaarakka

2 Pääkirjoitus Jaakko Kittamaa Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja sisältö Uutta liittoa suunnittelemassa Metsänhoitajaliiton viime kevään valtuustonkokouksessa päätettiin käynnistää selvitys nykyistä merkittävästi syvemmästä yhteistyöstä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton (LAL) ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton (YKL) kanssa. Tämä selvitystyö aloitettiin perustamalla liittojen eri toiminnot, edunvalvonta, järjestöasiat, opiskelijaasiat, talous, tutkimus- ja urapalvelut sekä viestintä, kattavat kuusi työryhmää. Alkukesän aikana työryhmät ovat koostaneet toimintokohtaiset loppuraporttinsa liittojen välisistä yhtäläisyyksistä ja eroista yhteistyön syventämiseksi aina mahdolliseen liittofuusioon asti. Elokuun lopussa liittojen hallitusten yhteisessä seminaarissa työryhmien jäsenet esittelivät selvitystyönsä tulokset, joista käytiin vilkasta keskustelua myös seminaarin jälkeen pidetyissä liittokohtaisissa hallitusten kokouksissa. Syksyn aikana yhteistyösuunnitelmaa työstetään hallituksilta saatujen evästysten turvin ja seuraavaksi yhteistyön syventämistä LAL:n ja YKL:n kanssa käsitellään laajemmin Metsänhoitajaliiton valtuuston seminaarissa Nykyisellä aikataululla ja suunnitelmalla ratkaisun paikka on marraskuussa, Metsänhoitajaliiton valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa, jossa valtuutettujemme on viimeistään otettava kantaa mahdollisesta liittofuusioon asti etenevästä yhteistyön syventämisestä. Lähikuukausina jäsenistömme etua tullaan liitossamme ja sen toimielimissä puntaroimaan tosissaan. Itsestään selvää on, että mahdollisen liittofuusion kautta synnytettävän uuden liiton on oltava jäsenistömme kannalta nykyistä selkeästi parempi. Silloin olisi hyväksyttävää päättää tarinamme itsenäisenä ja muista riippumattomana jäsenliittona. En mene tässä pääkirjoituksessani liittoselvitystyön varsinaiseen sisältöön, vaan kuvaan sen etenemistä aktivoidakseni sillä jäsenistöämme osallistumaan keskusteluun liittomme tulevaisuudesta. Luontainen väylä osallistua ovat jäsenyhdistyksemme. Liittomme luottamus- ja toimihenkilöt arvostavat myös jäsentemme suoraa palautetta niin tässä kuin kaikissa muissakin asioissa. Yhteistyöterveisin Jaakko Kittamaa, valtuuston pj TÄSSÄ NUMEROSSA METSÄTEOLLISUUDEN HYVÄ PÖHINÄ Mitä kolmen metsäjätin johtajat ovat mieltä metsäteollisuuden tulevaisuudesta? 11 TYÖHYVINVOINTI ON TIIMITYÖTÄ Krista Pahkin tutki väitöskirjassaan metsäteollisuuden työntekijöiden hyvinvointia 14 YHTEISTYÖTÄ METSÄELINKEINON PUOLESTA Metsäsäätiömaksua on kerätty jo 20 vuotta 16 OPINNOT VOI RAHOITTAA ANSIOSIDONNAISELLA PÄIVÄRAHALLA Työtön työnhakija voi olla päätoiminen opiskelija jos kouluttautuminen edistää työllistymistä 22 VAKIOPALSTAT 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 13 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Anna Salminen 22 TYÖPÄIVÄ Myanmarista ja Laosista Helsingin toimiston kautta Barcelonaan ja Burkina Fasoon 25 OPISKELIJA Suhteilla töihin 28 INGIMAGE 18 METSÄPÄIVÄT PAKINA 65. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov OSOITE Salomonkatu 17 B, 10. krs Helsinki ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVA Satu Natunen, kuvassa Stora Enson Varkauden tehtaat KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ Metsäpäiviltä vastauksia metsä- ja biotalouden ajankohtaisiin kysymyksiin ja Metsänhoitajaliiton Urafoorumista vinkkejä työnhakuun. 20 MIKÄ ON KOVINTA VALUUTTAA KUN ETSII TYÖPAIKKAA? Työelämän asiantuntija Petri Rajaniemi ja näyttelijä Sari Havas avarsivat kuulijoiden ajatuksia Uralla eteenpäin -tilaisuudessa 28 TYÖTÄ TAUOTTA? Työn fysiologisesta ja psykologisesta kuormituksesta palauttavia taukoja tarvitaan sekä työpäivän aikana että sen jälkeen Forever young 27 LAKIPALSTA Kuka vastaa kiinteistön laatuvirheestä? 30 KERRO LUSTOLLE "Kutsetin lehessä luki.." 31 HENKILÖUUTISET 2 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. NUORET EIVÄT TUNNE TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteisen Kesäduunariinfon päivystäjä, lakimies, Rina Knape harmittelee, etteivät nuoret tunne työelämän pelisääntöjä kovin hyvin. Nuorille on esimerkiksi usein epäselvää, mikä on työehtosopimus ja mistä oman alan sopimus löytyy. Monia Kesäduunari-infoon soittaneita työntekijöitä mietityttää, kuuluuko jokin asia tietyn alan työehtosopimuksen tai vaihtoehtoisesti lain perusteella työntekijöille. Neuvontapuhelimeen soittaneita kesätyöntekijöitä askarruttivat myös muut työelämän perusasiat, kuten työaika, työsopimus ja työsuhteen päättäminen. He hakivat usein neuvoja tilanteisiin, joissa työnantaja perui jatkuvasti työvuoroja huonoihin säihin vedoten. Useimmiten yhteydenotto tuli nuorelta itseltään. Neuvoja kysyivät myös nuorten vanhemmat tai muut läheiset sekä jonkin verran työnantajat. Kesäduunari-info avautuu taas ensi vuoden toukokuussa ja päivystää koko kesän. Talven aikana apua voi pyytää Metsänhoitajaliitosta. KUKA ON VUODEN 2015 METSÄNHOITAJA? Ehdota Vuoden metsänhoitaja palkinnon saajaa mennessä sähköpostilla Jukka Sippolalle Vuoden metsänhoitaja -palkinto myönnetään Metsänhoitajaliiton jäsenelle, joka työssään tai muulla toiminnallaan osoittaa korkeatasoista osaamista. Vuoden 2014 metsänhoitajana palkittiin maatalous-metsätieteiden tohtori Jyrki Kangas. Aiemmat Vuoden metsänhoitaja -palkinnon saaneet löytyvät Metsänhoitaja liiton verkkosivuilta. KANSALLINEN ETÄTYÖPÄIVÄ Microsoft, DNA ja Työterveyslaitos järjestävät Kansallisen etätyöpäivän torstaina Jo aiempien vuosien Etätyöpäivät ovat olleet suosittuja noin suomalaisen osallistuessa kampanjaan vuosittain. Vastuun ja vapauden antaminen työntekijöille lisää työmotivaatiota ja -tehokkuutta. Löytyykö etätyöstä aineksia tuottavuushyppyyn? Ilmoita itsesi tai organisaatiosi mukaan Kansalliseen etätyöpäivään, Vuoden metsäteko -palkintoa luovuttamassa olivat Jaakko Kittamaa (oik.) ja Tapio Hankala Metsänhoitajaliitosta sekä Timo Jaakkola Nordeasta. Kuvassa vasemmalla Seppo Vuokko. ANTAA KAIKKIEN KUKKIEN KUKKIA Seppo Vuokko saa elämäntyöstään Vuoden metsäteko -palkinnon Filosofian maisteri, kasvitieteilijä ja luontotoimittaja Seppo Vuokko palkittiin Vuoden metsäteko -palkinnolla Helsingissä elämäntyöstään luonnon ja metsien parissa. Metsänhoitajaliitto ja Nordea ovat vuodesta 1995 lähtien palkinneet Vuoden metsäteko -palkinnolla ennakkoluulottoman ja näkyvän teon, joka edistää metsätaloutta tai yleistä tietämystä Suomen metsistä. Seppo Vuokko on innostava kouluttaja, joka on saanut sekä metsäammattilaiset että ympäristöihmiset näkemään metsän monimuotoisuuskysymyksiä uudessa valossa, kuvailee Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Tapio Hankala Vuoden metsäteko -palkinnon saajaa Seppo Vuokkoa. Vuokolle luonnon monimuotoisuus ja eläinten sekä kasvien välinen vuorovaikutus ovat rakkaita aiheita. Ohjeeksi metsänhoitajille ja muidenkin ammattien harjoittajille Vuokko sanoo: Antaa kaikkien kukkien kukkia. Vuokko on niin suuren yleisön tuntema kuin metsä- ja luontoalan toimijoiden arvostama luontoasioiden asiantuntija. Hän oli mukana Yleisradion luontoillassa kasviasiantuntijana kolmenkymmenen vuoden ajan ja on toiminut myös Suomen luonnon ja Metsälehden toimittajana. Vuokon oivaltavia kolumneja on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa jo kymmenen vuotta. Vuokko elää puhumisesta ja kirjoittamisesta. Hänen mielestä kuitenkin hienoin osa omaa työtään on opastus ja opetus luonnossa. Vuokko on tehnyt lukuisia luontoretkiä niin ammattilaisten kuin harrastelijoidenkin kanssa. Retkillä pääsee ennennäkemättömiin paikkoihin ja keskusteluissa eri alojen ammattilaisten kanssa syntyy aivan uusia näkökulmia, kertoo Vuokko. Seppo Vuokko on aina nauttinut luonnossa liikkumisesta ja ollut kiinnostunut kaikista maailman ötököistä. Vuokko nauttii maalla asumisen väljyydestä: Tilaa pitää olla sen verran että pihalla voi käyskennellä pukeutumatta. Maalta käsin, sivustakatsojan roolista, Vuokko tekee teräviä havaintoja maailman menosta. Palveleva Asiakaskeskeinen Metsänhoitajaliitto valmistelee yhdistymistä LAL:in ja YKL:n kanssa Metsänhoitajaliitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto (LAL) ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) valmistelevat valtuustojensa toimeksiantojen mukaisesti mahdollista yhdistymistä. Tavoitteena on parantaa jäsenpalveluja ja edunvalvontaa. Liittojen kesken on jo pitkään tehty yhteistyötä erityisesti jäsenpalvelujen tuottamisessa, opiskelijatoiminnassa ja viestinnässä. Liittojen hallitukset kokoontuivat seminaariin, jossa pohdittiin yhteistyön syventämistä. Yhdistymisellä ei tavoitella säästöjä, vaan yhteisten resurssien tehokkaampaa käyttöä. Voimavarat yhdistämällä voidaan tarjota monipuolisempia ja laadukkaampia jäsenpalveluita. Isommassa liitossa edunvalvonta vahvistuu ja vaikutusmahdollisuudet kasvavat. Nykyisten kolmen liiton henkilökunta siirtyy kokonaisuudessaan uuteen liittoon. Yhdistymisen valmistelua jatketaan laatimalla esitys sitovasta aiesopimuksesta liittojen valtuustojen syyskokousten käsiteltäväksi. Vielä ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa perustettavan liiton sisäiset järjestörakenteet sekä liittyminen muihin akavalaisiin yhteisöihin sekä opiskelijatoiminnan organisointi. Metsänhoitajaliiton valtuusto käsittelee yhdistymistä seminaarissaan ja päätösasiana syyskokouksessaan Uusi liitto aloittaisi näillä näkymin toimintansa vuonna Liittojen hallitukset seminaarissa Kuvassa etualalla Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Ahti Paavonen. Monimuotoinen LUONNONTIETEIDEN AKATEEMISTEN LIITTO LAL Luonnontieteiden Akateemisten Liitto - Akademiska Naturvetarförbundet LAL ry. on luonnon tieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alaa opiskelevien ammattijärjestö. Liittoon kuuluu luonnontieteilijää eri aloilta: kemistejä, biokemistejä, biologeja, matemaatikkoja, fyysikkoja ja monia muita. Jäsenistä 45 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, 14 prosenttia valtiolla, 30 prosenttia yliopistoissa ja 9 prosenttia kunnissa, loput 2 prosenttia mm. ulkomailla. YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO YKL Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry on ympäristöalalla toimivien luonnon- ja ympäristötieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja näitä aloja opiskelevien edunvalvontajärjestö. Liittoon kuuluu noin jäsentä mm. biologeja ja mikrobiologeja, geologeja, ympäristötieteilijöitä, akvaattisia tieteitä opiskelleita sekä maantieteilijöitä. Jäsenistöstä 49 % työskentelee valtiolla, 23 % yksityisellä sektorilla, 17 % kuntasektorilla ja yliopistolla 10 %. UUSI LIITTO Metsänhoitajaliiton, LAL:in ja YKL:n yhdis tyessä uudessa liitossa olisi jäsentä ja sen vuosibudjetti olisi 4 milj. euroa. Yhdistymisen tavoitteena on vahvempi edunvalvonta ja vakaampi talous sekä paremmat jäsenpalvelut nykyisillä mutta uudelleen allokoiduilla resursseilla. Tämä tapahtuu mm. päällekkäisten toimintojen poistolla sekä toimenkuvien rakentamisella siten, että erikoistuminen ja asiantuntemuksen syventäminen mahdollistuu. Tämän hetkisten suunnitelmien valossa näyttää todennäköiseltä, että uuden liiton jäsenmaksu on useimpien Metsänhoitajaliiton jäsenten kohdalla nykyistä jäsenmaksua pienempi. 4 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

4 Paavo Lyytikäinen Metsä Group, Stora Enso ja UPM Metsäteollisuuden hyvä pöhinä Viime vuosien uutiset Suomen metsäteollisuudesta ovat olleet pääosin erittäin valoisia. Uudet investoinnit ovat kääntäneet pitkään alavireisenä jatkuneen uutisvirran erittäin positiiviseksi. Mitä kolmen metsäjätin johtajat ovat mieltä metsäteollisuuden nykytilasta sekä tulevaisuudesta? Keväällä 2014 alkoi tippua isoja uutisia metsäteollisuudesta, kun kaikki kolme suurta metsäyhtiötä uutisoivat mittavista kotimaan investoinneista. Investoinnit tuovat luonnollisesti mukanaan myös paljon uusia työpaikkoja, joten alalla on tällä hetkellä niin sanotusti hyvä pöhinä päällä. Investointibuumi on tarttunut muihinkin metsäyhtiöihin ja suuren kokoluokan investointeja on suunnitteilla myös Kuopioon ja Kemijärvelle. Tässä investointimyllyssä on hyvä ottaa hetki happea ja kuulla, mitä mieltä Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä, Stora Enson resurssijohtaja Sami Honkanen ja UPM-Kymmenen metsäjohtaja Sauli Brander ovat yhtiöidensä nykytilanteesta ja metsäteollisuuden tulevaisuudesta Suomessa. SUURIA MUUTOKSIA METSÄTEOLLISUU- DESSA JA METSÄTALOUDESSA Metsäteollisuus ja metsätalous ovat muuttuneet viime vuosien aikana paljon. Mäntylä ja Brander korostavat paperiteollisuuden muuttumista haastavaksi toimialaksi, minkä seurauksena myös paljon kapasiteettia on suljettu etenkin Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa. Samalla kuitenkin sellun, kartongin ja pehmopaperin kysyntä on kasvanut vahvasti. Mäntylän mukaan yksi suurimpia metsätalouden muutoksia on ollut metsänomistajakunnan kaupungistuminen. Brander nostaa metsätalouden muutoksen osalta esille metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain muutokset, jotka ovat monipuolistaneet metsänomistajien mahdollisuuksia päättää oman metsäomaisuutensa hoidosta ja käytöstä. Honkanen korostaa metsän asemaa uusiutuvan raaka-aineen lähteenä, ja samalla puussa nähdään koko ajan enemmän jalostusmahdollisuuksia. Honkasen mukaan myös vastuullisuuden näkökulmat ovat korostuneet metsätaloudessa. METSÄ GROUP Äänekosken biotuotetehdas 1,2 mrd. euroa Tehdas käyttää vuosittain puuta 6,5 milj. m 3 Tuottaa 1,3 milj. t selluloosaa Sivuvirrat hyödynnetään kokonaan korkean jalostusarvon biotuotteina joko itse tai tehtaan ympärille syntyvässä yritysverkostossa Biotuotetehdas pyritään saamaan käyttöön vuonna 2017 Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan yksi suurimpia metsätalouden muutoksia on ollut metsänomistajakunnan kaupungistuminen 6 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

5 Suomi on hyvä maa metsäteollisuuden investoinneille, koska täällä on vakaa toimintaympäristö ja saatavilla huippulaatuista raakaainetta, korkealaatuista teknologiaa sekä osaavaa työvoimaa. Stora Enson resurssijohtaja Sami Honkanen kertoo Stora Enson vähentäneen paperiliiketoiminnan osuutta tuotannosta ja panostaneen pakkauskartonkeihin, biomateriaaleihin ja puutuotteisiin. STORA ENSO Varkauden tehtaan hienopaperikone muutetaan tuottamaan ensikuituun pohjautuvaa aaltopahvin raaka-ainetta. Muunnostyö tehdään pääasiassa syksyllä 2015 ja uusi kone käynnistyy vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä. LVL-viilupuuelementtien tuotantolinjan investointi Varkaudessa. Tuotantolinja käynnistyy kesällä Imatran tehtaiden investointi kuluttajapakkauskartonkikoneen laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä tuotannon nostamiseksi. SUOMI ON TURVALLINEN MAA INVESTOIDA Vielä viisi vuotta sitten trendinä tuntui olevan tuotannon siirto pois Suomesta, tai näin ainakin tilannetta kuvattiin uutisoinnissa. Viime vuosina kelkka on kääntynyt täysin. Sen sijaan, että toimintaa vietäisiin pois Suomesta, tehdäänkin kokonaan uusia investointeja. Miksi nyt on hyvä aika investoida kotimaassa? Investointien ajoitukseen vaikuttavat mm. yhtiön taloudellinen tilanne, markkinoiden näkymät sekä paikallisen toimintaympäristön mahdollisuudet. Metsäteollisuuden toimintaympäristön vakaus ja ennustettavuus Suomessa suhteessa muihin maihin, on yksi merkittävä syy investointeihin nimenomaan Suomessa. Luonnollisesti myös Suomen kasvavat metsävarat ovat luoneet edellytykset uusille investoinneille, sanoo Honkanen. Myös Brander pitää Suomea turvallisena maana investointien suhteen: Lopputuotemarkkinat ovat kehittyneet hyvin ja puuraaka-aineen saatavuus ja puukauppa ovat toimineet kotimaassa. Maariski Suomessa on yleisesti hyvin pieni, puuvarat hyvät, infrastruktuuri kohtuullisen hyvä sekä osaaminen ja ammattitaito ovat erinomaista. Mäntylä näkee suurimmat syyt kotimaan investointeihin korkeassa laadussa: - Puuraaka-aineemme Suomessa on huippulaatuista, teknologiamme korkeatasoista ja työvoimamme osaavaa. Lisäksi asiakkaat arvostavat suomalaisia tuotteita, niiden laatua sekä vastuullista tapaa toimia. YHTIÖIDEN LIIKETOIMINNAN YDINALUEET MUUTTUNEET Metsä Group on toteuttanut vuodesta 2005 alkaen merkittävää rakennemuutosta ja liiketoiminnan fokusointia valittuihin ydinalueisiin: pehmopaperiin, kartonkiin, selluun ja puutuotteisiin. Rakennemuutos on tarkoittanut erityisesti vuonna 2006 aloitettua paperiliiketoiminnan strategista tarkastelua, joka merkitsi myös paperiliiketoiminnan rankkaa supistamista, kertoo metsäjohtaja Juha Mäntylä. Mäntylän mukaan Metsä Groupin rakennemuutos ei ole kuitenkaan koskenut ainoastaan paperiliiketoimintaa, vaan määrätietoista työtä on tehty kaikilla liiketoiminta-alueilla. Esimerkiksi Metsä Groupin pehmopaperi- ja kartonkiteollisuutta on kasvatettu rakennemuutoksen seurauksena. Paperiliiketoiminnan muutosta on tapahtunut myös Stora Ensossa. Resurssijohtaja Sami Honkasen mukaan Stora Enson tavoitteena on ollut vähentää paperiliiketoiminnan osuutta tuotannosta ja panostaa paperin sijaan pakkauskartonkeihin, biomateriaaleihin ja puutuotteisiin. Yhtiö on onnistunut tehdyssä muutoksessa varsin hyvin. Kymmenessä vuodessa paperiliiketoiminnan osuus liikevaihdosta on pudonnut merkittävästi, kun samaan aikaan on kehitetty tuotantoa strategisilla kasvualueilla, kertoo Honkanen. Metsä Groupin ja Stora Enson tavoin myös UPM on keskittänyt voimiaan oman liiketoimintamallinsa kehittyviin ydinalueisiin: UPM on investoinut viime vuosina merkittävästi puupohjaiseen dieseliin, sellutehtaiden kapasiteetin nostoon Suomessa ja Uruguayssa, Raflatacin tuotantoon sekä Kaakkois-Aasian paperintuotantoon, kertoo Sauli Brander. TUOTEPALETTI JÄLLEEN UUDISTUMASSA Tulevaisuudessa metsäyhtiöiden edustajat luottavat oman yhtiönsä liiketoimintamallin mukaisiin tärkeisiin ydintuotteisiin. Yhtiöiden liiketoimintamallien muutos on seurausta tulevaisuuden tarpeiden ennakoimisesta. UPM:n Sauli Brander uskoo ihmisten ydintarpeisiin perustuvien kierrätettävien ja uusiutuvien tuotteiden olevan kysyttyjä tulevaisuudessa. UPM:n puupohjainen biodiesel tulee olemaan kysyttyä, kuten myös erilaiset tarralaminaatit ja komposiittivalmisteet. Puupohjaiset tuotteet tulevat korvaamaan öljypohjaisia tuotteita tulevaisuudessa, sanoo Brander. Juha Mäntylän mukaan kartongit, pehmopaperit ja puurakentamisen tuotteet tulevat olemaan Metsä Groupin puunjalostuksen ydintuotteita jatkossakin, mutta myös uusien biotuotteiden valmistus aloitetaan vaiheittain. Metsä Groupissa tutkimukset ovat keskittyneet esimerkiksi biokaasun, lannoitteiden, rikkihapon, tekstiilikuitujen ja biokomposiittien valmistukseen, toteaa Mäntylä. Sami Honkanen luottaa Stora Enson uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvaan pakkaamiseen ja rakentamiseen. Uudet teknologiat voivat kuitenkin luoda mahdollisuuksia aivan uudenlaisille puuhun perustuville tuotteille. METSÄALALLE LISÄÄ VAUHTIA HYVÄLLÄ METSÄPOLITIIKALLA Uutisoinnissa on noussut esiin kysymys kotimaisen puun riittävyydestä suurien tehdasinvestointien jälkeen. Kolmen suurimman kotimaisen metsäyhtiön mukaan kotimainen kuitupuu tulee riittämään suunniteltuihin investointeihin, jos vaan puuta saadaan tarpeeksi markkinoille myytäväksi. Metsä Groupin Juha Mäntylän mukaan tähän tulisi vaikuttaa lisäämällä myös tukkipuun käyttöä. 8 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

6 Työhyvinvointi on tiimityötä Työpaikan hyvä yhteishenki, esimiehen tuki ja oma ammatillinen itsetunto rakentavat hyvää työhyvinvointia. Organisaatiomuutos on aina haaste hyvinvoinnille, mutta vahva sosiaalinen tuki ja vuorovaikutus tekevät muutoskokemuksestakin myönteisemmän. Krista Korpela-Kosonen UPM-KYMMENE Pietarsaaren sellutehtaan investointi vuonna 2014 Alholman sahan investointi uuteen rimoituskoneeseen 2014 Korkeakoskelle rakennettiin uusi biovoimalaitos 2014 Kymin sellutehtaan investointi valmistuu loppusyksystä Lappeenrannan biodieseltehdas käynnistyi tammikuun alussa Seikun sahan investointi uuteen tukkilajittelijaan UPM-Kymmenen metsäjohtaja Sauli Brander uskoo puupohjaisten tuotteiden korvaavan öljypohjaisia tuotteita tulevaisuudessa. TUE TYÖHYVINVOINTIA Arvosta omaa osaamistasi ja ole siitä ylpeä. Tunnista vahvuutesi, mutta ole myös valmis kehittymään. Opettele ja kokeile rohkeasti uutta. Hyvä työtiimi on osiensa summa: tue, kuuntele ja kannusta muita. Muista myös arjen ystävällisyys. Tunne rajasi. Kun työtä on liikaa tai et hallitse sitä, ota asia puheeksi esimiehesi kanssa. Huolehdi terveydestäsi. Säännöllinen ruokailu, riittävä uni ja liikunta ovat hyvinvoinnin perusta. INGIMAGE Haastateltavilla henkilöillä on myös esittää toiveita valtiolle, jotta puunhankintaa ja yhtiöiden investoimishalukkuutta helpotettaisiin. Valtion pitäisi kannustaa sekä puun tuotantoa että puun markkinoille tuloa metsäpoliittisilla keinoilla. Keinovalikoima tulisi valita siten, että se suosisi aktiivisia ja ammattimaisia metsänomistajia. Lisäksi tukipolitiikalla ei saisi häiritä markkinaehtoista puukauppaa, toteaa Juha Mäntylä. Stora Enson Sami Honkanen ja UPM:n Sauli Brander jakavat huolen Suomen tieverkoston kunnosta, koska investointien seurauksena myös tiet joutuvat entistä suuremmalle rasitukselle. Valtiolta toivotaan jatkossa entistä parempaa tieverkoston ja rautateiden kunnossapitoa. Brander ja Honkanen pitävät myös tärkeänä, että valtio varmistaisi metsätalousyrittäjien sekä koneenkuljettajien osaamisen kehittämisestä nykyisiä ja tulevia tarpeita vastaavaksi. Toivon valtiolta myös toimenpiteitä ehkäisemään tilakoon pirstoutumista ja tukemaan liiketalouspohjalta lähtevää metsäomaisuuden hoitoa ja metsätaloutta, sanoo Sami Honkanen. Sauli Branderin mukaan valtion tulee pystyä turvaamaan puukaupan volyymin nosto ja tasaisuus läpi vuoden. Lisäksi metsänomistajien sukupolvenvaihdoksia on vauhditettava, veropohjan laajennusta harkittava ja verotuksen kannustavuutta parannettava. POSITIIVINEN TULEVAISUUS Mäntylällä, Honkasella ja Branderilla on kaikilla vahva usko metsäalan tulevaisuuteen Suomessa. Suomessa on suotuisa poliittinen ympäristö metsien kestävälle käytölle, toteaa UPM:n Sauli Brander. Metsä Groupin Juha Mäntylän mukaan suomalaisella metsäteollisuudella on halua ja kykyä kehittää liiketoimintaansa Puuraaka-aine on uusiutuvana materiaalina tulevaisuuden kestomenestyjä, toteaa Mäntylä. Myös Stora Enson Sami Honkanen uskoo Suomeen, vaikka myöntääkin, ettei toimiala ole helpoin Metsäteollisuudella on jatkossakin hyvät mahdollisuudet toimia Suomessa. Haasteita on, mutta niihin on mahdollisuus löytää ratkaisuja, jos yhteistä tahtoa löytyy. Yhteinen sanoma on selvä: Suomalainen metsäteollisuus voi erittäin hyvin nyt, ja vielä paremmin tulevaisuudessa. Hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara. Työhyvinvoinnin kehittäminen on parhaimmillaan tiimityötä, jossa jokaisella työntekijällä, esimiehillä ja johdolla on oma roolinsa. Tiimipäällikkö Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta sanoo, että pitkäaikaisen työhyvinvoinnin rakentamisessa korostuvat yksilöllisten voimavarojen lisäksi etenkin sosiaaliset tekijät. Elämänhallinnan tunne ja ammatillinen itsetunto ovat yhdessä hyvän esimiestyön ja hyvän työilmapiirin kanssa pilareita, jotka tukevat yksilöllistä työhyvinvointia. Krista Pahkinin viime keväänä valmistunut väitöskirja osoittaa, että työntekijöiden työhyvinvointi säilyy pitkän ajan kuluessa melko muuttumattomana. Työntekijät, joiden työhyvinvointi oli heikompi lähtötilanteessa, voivat muita huonommin vielä kymmenen vuoden kuluttuakin. Huonosti voivilla työntekijöillä oli vähemmän sekä yksilöllisiä että työhön liittyviä voimavaroja kuin hyvinvoivilla työntekijöillä. Heidän elämänhallinnan tunteensa oli heikompi ja heidän työssä kokemansa sosiaalinen tuki oli vähäisempää kuin hyvinvoivilla työntekijöillä, Pahkin kertoo. Väitöskirjan tutkimusaineisto on kerätty vuosina ja se kattaa yli suomalaista metsäteollisuuden työntekijää. Tutkittavaan ajanjaksoon sisältyi niin taloudellisesti vakaan kasvun, voimakkaan kansainvälistymisen kuin taloudellisen taantumankin kausi. VALMIUS OPPIA UUTTA Pahkinin mukaan työntekijän asema organisaatiossa vaikuttaa jonkin verran työhyvinvointiin. Toimihenkilöillä on enemmän työuupumusta, kun taas suorittavassa työssä näkyy fyysisesti raskaan työn tuomat haasteet terveydelle. Yhteinen nimittäjä hyvinvoivalle työntekijälle on valmius oman osaamisen tehokkaa- 10 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

7 metsänhenki Anna Salminen Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Lue lisää: Krista Pahkinin väitöstutkimus: Staying well in an unstable world of work Prospective cohort study of the determinants of employee well-being. Työterveyslaitos, tutkimusraportteja 107/2015. seen hyödyntämiseen, mutta myös halukkuus kehittymiseen ja uuden oppimiseen. Esimiehillä on työyhteisössä valmentajan rooli. Hyvä esimies jakaa työtehtäviä tasapuolisesti työntekijöiden vahvuuksia kuulostellen ja kunnioittaen. Samakin työnimike voi mahdollistaa monenlaisia työtehtäviä. Yksi tehtävä voi tuntua toisesta tylsältä rutiinilta, mutta olla toiselle äärimmäisen motivoivaa. Sopivan haastavat työtehtävät tukevat hyvää työhyvinvointia samoin kuin se, että esimieheltä saa tukea oman osaamisen kehittämiseen, Pahkin sanoo. MUUTOS ON HAASTE HYVINVOINNILLE Tämän päivän työelämälle on tyypillistä jatkuva muutos. Työhyvinvointia tukevat tekijät auttavat työntekijöitä myös muutoksen pyörteissä. Pahkinin väitöstutkimuksessa vahva elämänhallinnan tunne ja sosiaalinen tuki olivat yhteydessä sekä työhyvinvointiin että myönteiseen muutoskokemukseen organisaatiomuutoksen aikana. Organisaatiomuutos on aina haaste työhyvinvoinnille, olipa kyseessä sitten organisaation toiminnan laajeneminen tai supistuminen. Muutostilanteessa on vaikea välttyä epävarmuudelta, ja se edellyttää aina sopeutumista muuttuvaan tilanteeseen. Pahkinin väitöstutkimuksessa työntekijän arvio muutoksen merkityksestä itselle eli muutoskokemus osoittautui merkittäväksi terveyden ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Hyväkään sosiaalinen tuki työkavereilta ennen organisaatiomuutosta ei suojannut työntekijää työhyvinvoinnin heikkenemiseltä, jos hän itse koki muutoksen kielteisesti. Organisaatio voi vaikuttaa muutoskokemukseen tarjoamalla työntekijälle vaikuttamismahdollisuuksia omaa työtä koskeviin muutoksiin. Muutoksia koskeviin päätöksiin ei ehkä voi vaikuttaa, mutta niiden käytännön toteutuksesta on hyvä käydä keskusteluja myös työntekijöiden kanssa, Pahkin sanoo. MUUTOS VAATII VIESTINTÄÄ JA VUOROVAIKUTUSTA Muutostilanteissa korostuu erityisesti toimivan viestinnän merkitys. Keskusteleva, vuorovaikutteinen viestintä luo edellytyksiä myönteisille muutoskokemuksille. Työntekijöillä on tarve saada vastauksia epävarmuutta aiheuttaviin kysymyksiin ja organisaation johdolla ja esimiehillä on oltava valmiudet antaa niitä. Kun työntekijä saa vastauksia ja ymmärtää, miksi muutos tehdään ja mitä sillä tavoitellaan, hän pystyy paremmin hyväksymään muutostarpeen, Pahkin korostaa. Koko työyhteisö tarvitsee yleensä tukea muutoksen läpikäymiseen. Tukimuodot sovitellaan organisaation ja työyhteisön tarpeiden mukaan. Niihin voi sisältyä tukea muutoksen aiheuttamien tunteiden Hyvinvoivalla työntekijällä on valmius oman osaamisen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja halukkuus kehittymiseen sekä uuden oppimiseen. käsittelyyn sekä kouluttautumismahdollisuuksia niille työntekijöille, joiden työtehtävät muuttuvat tai jotka tulevat irtisanotuiksi. Myönteisen muutoskokemuksen mahdollisuutta kannattaa edistää, sillä kielteinen muutoskokemus kuormittaa työntekijöitä, mutta heikentää myös myönteistä, motivationaalista hyvinvointia. Hyvän muutosjohtamisen elementtejä ovat riittävä vuorovaikutus, tuki ja oikeudenmukainen toiminta. Olipa työtehtävä yrityksessä mikä tahansa, muutosprosessin läpikäymisen kannalta on tärkeää kokemus oman työn arvostuksesta sekä kuulluksi tuleminen, Pahkin tiivistää. Työyhteisön hyvinvoinnin johtaminen on esimiehen tärkeimpiä tehtäviä. Mitkä asiat vaikuttavat tietotyöläisen hyvinvointiin ja miten niitä johdetaan? Tervetuloa Akavan esimiesaamuun oppimaan uusia työhyvinvointijohtamisen taitoja ja vaihtamaan kokemuksia alueesi esimiesten kanssa. Esimies, osaatko johtaa työhyvinvointia? Helsinki, ke klo 9 11 Turku, ke klo Tampere, to klo Hämeenlinna, ti klo Akava järjestää tilaisuudet yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa MITEN PÄÄDYIT METSÄALALLE? Myönteisten mielikuvien perusteella. Olin jo lukiossa ajatellut pyrkiä tiedekuntaan, mutta päädyin ensin lukemaan germaanista filologiaa, koska sinne pääsin pitkän saksan lukeneena ja vaihto-oppilaspohjalta sisään suuremmin valmistautumatta. Kielitieteen parissa metsäopintojen ja töiden käytännönläheisyys ja soveltuvuus alkoivat tuntua yhä houkuttelevammilta. Muistan myös opinnonohjaajan koulussa kehuneen tiedekuntaa ja kertoneen sinne tulevan opiskelijoita runsaasti myös muualta. Abivuonna tein töitä ruokakaupassa metsäylioppilaan kanssa, ja se taisi sinetöidä valinnan kallistumisen metsäekologiaan. Ja olihan lähisuvussakin yksi mukava metsänhoitaja. Aloitin opinnot syksyllä 2003 ja viihdyin täydellisesti. MITÄ OLET OPISKELLUT JA MILLOIN VALMISTUIT? Luin pääaineena metsäekologiaa ja tein graduni metsänhoitotieteeseen liittyen. Lyhyet sivuainekokonaisuudet tein neuvontaopista (viestintää ja johtamista) ja puuteknologiasta sekä kielikeskuksen kautta venäjän kielestä. Joensuun yliopistossa luin lisäksi Venäjän metsätaloutta. Valmistuin hirveällä loppukirillä helmikuussa KERRO TYÖURASTASI JA MITÄ TEET NYKYISIN? Opiskeluaikana olin kesätöissä oppaana Punkaharjulla Metsämuseo Lustossa, Kouvolassa Stora Enson puunhankinnassa ja viimeisen kesän inventoin etelärannikon taimikoita graduani varten. Aloitin heti valmistuttuani vuorotteluvapaasijaisena ja sittemmin pysyvässä työsuhteessa Rannikon metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiantuntijana. Talo oli minulle tuttu jo graduni kautta, työkieleksi opettelin ruotsin. Vuonna 2012 Metsäkeskuksesta tuli valtakunnallinen organisaatio ja minä hain ja tulin yllätyksekseni valituksi juuri toisen äitiyslomani kynnyksellä vasta käynnistettyyn viestintätiimiin, jossa aloitin hoitovapaalta palattuani. Viestinnän asiantuntijan tehtävissä olen työskennellyt nyt kaksi vuotta. Työni on mukava, mutta usein vauhdikas yhdistelmä peruspuurtamista tiedotteiden, julkaisujen ja verkkotekstien parissa ja uuden kehittämistä ja suunnittelua. Minun vastuullani on Metsäkeskus.fi -palvelu ja tapahtumatyön kautta teen myös paljon yhteistyötä muiden metsäalan organisaatioiden kanssa. MITÄ HARRASTAT? Lähinnä perheen kanssa ulkoilua, lukemista ja ruoanlaittoa. Konserteissa ja teatterissa käyn mielelläni ystävien kanssa ja retkeillä voisin enemmänkin. Myös verkkaiset viestinnän opinnot avoimessa yliopistossa voi varmaan laskea harrastukseksi. MIKÄ OLI ENSI KOSKETUKSESI METSÄNHOITAJALIITTOON? Osallistuin liiton järjestämään esittelytilaisuuteen Pasilassa ja minulle oli luontevaa liittyä heti myös jäseneksi. Työttömyyskassaan liityin, kun aloitin kesätyöt. Metsäylioppilaiden hallituksen kautta päädyin ensimmäisenä vuotena myös varaopiskelijajäseneksi valtuustoon ja vastaperustettuun Metsänhoitajaliiton opiskelijatoimikunta Motoon. MILLAISTA KOKEMUSTA SINULLA ON METSÄNHOITAJALIITON LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ? Opiskeluaikana olin vara- ja varsinaisena valtuutettuna ja opiskelijaedustajan varajäsenenä liiton hallitukseen. Valmistuttuani olin ensin valtuutettuna ja nyt toista kautta hallituksen jäsenenä Yksityismetsätalouden metsänhoitajien listoilta. MIKÄ ON MIELESTÄSI METSÄNHOITAJALIITON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Huolehtia jäsentensä oikeuksista työelämässä. Olen hieman huolissani siitä, kuinka hyvin onnistumme valvomaan määräaikaisissa työsuhteissa ja työuransa alkuvaiheessa olevien etuja. Pysyvässä työsuhteessa olevien edunvalvonta saattaa joskus olla jopa ristiriidassa alkuvaiheessa olevien edunvalvonnan kanssa. Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Anna Salminen pitää liiton jäsenten oikeuksien puolustamista työelämässä liiton tärkeimpänä tehtävänä. 12 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA Akava_ Esimies osaatko johtaa työhyvinvointia_ 94 x132mm TA indd :26:20

8 Päivi Mäki Metsäsäätiömaksua on kerätty jo 20 vuotta Yhteistyötä METSÄELINKEINON PUOLESTA Metsänomistajat ja puunostajat ovat jo 20 vuoden ajan antaneet puukaupoista vapaaehtoista metsäsäätiömaksua. Varoilla on tehty pitkäjänteistä työtä oman toimialan elinvoimaisuuden hyväksi. Metsäsäätiö on erinomainen osoitus siitä, miten yhteistä intressiä voidaan viedä eteenpäin, sanoo Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimiva metsäpäällikkö Jorma Länsitalo Stora Ensosta. Hyvä perinne, yhteinen arvomaailma ja ymmärrys tulevaisuuden haasteista ovat saaneet metsäalan toimijat puhaltamaan yhteen hiileen Metsäsäätiön riveissä jo 20 vuoden ajan. Säätiön varat kertyvät pienistä puroista, mutta yhdessä saadaan paljon aikaan. TOIMIALAN OMAA RAHAA Viime vuonna metsänomistajat lähtivät mukaan metsäsäätiömaksuun puukaupassa. Kun puunmyyjä päättää osallistua, "Metsäsäätiö on erinomainen osoitus siitä, miten yhteistä intressiä voidaan viedä eteenpäin", sanoo Suomen Metsäsäätön hallituksen puheenjohtaja Jorma Länsitalo. niin myös puunostaja maksaa saman summan säätiölle. Näistä puukaupoista kertyi 1,9 miljoonaa euroa. Kerättyjen varojen käytöstä päättää puunmyyjistä ja ostajista koostuva hallitus. Metsäsäätiön merkitys metsäalan tulevaisuuden puolestapuhujana on huomattava, sillä se rahoittaa vuosittain noin 1,5 miljoonalla eurolla paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä projekteja. Säätiön rahoituksesta suurimmat potit saavat puunkäytön ja puurakentamisen edistäminen sekä koululais- ja nuorisotyö. Lisäksi Metsäsäätiö rahoittaa viestintää päättäjille ja yhteiskunnan vaikuttajille, PEFC-sertifioinnin markkinointia, metsäelinkeinon sosiaalista ja taloudellista tutkimusta sekä viestintää metsäalan sisällä ja suurelle yleisölle. YHTEISTYÖSSÄ PUU- RAKENTAMISEN ETEEN Suomalaisen puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön edistäminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti on aina ollut Metsäsäätiön ykköstehtävänä. Mitä ymmärrettävämpiä ja läheisempiä hankkeita rahoitetaan, sitä enemmän metsänomistajat ovat mukana, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtaja Jussi Parviainen. Erityisesti maakunnalliset keräykset tietyn puurakentamishankkeen hyväksi ovat lisänneet innostusta niin metsänomistajissa kuin asiaa markkinoivissa toimihenkilöissä. Maakunnallisia keräyksiä on ollut kymmenkunta eri puolilla Suomea. Hankkeissa eri toimijat tekevät töitä paitsi toimialan hyväksi niin myös tukeakseen paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Parhaillaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on käynnissä vuoden kestävä keräys, josta saatavat varat käytetään puurakentamisen liiketoimintaprofessuurin perustamiseen Vaasan yliopistoon. Hankkeen tavoite on lisätä puun käyttöä kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Vaikka hanke voi kuulostaa abstraktilta, niin tosiasiassa metsänomistajalla on harvoin näin selvä mahdollisuus vaikuttaa puun käytön lisäämiseen valtakunnallisesti, Parviainen muistuttaa. LAPSILLE JA NUORILLE INNOSTAVAA METSÄKASVATUSTA Pitkäaikainen ja systemaattinen koululais- ja nuorisotyö on ollut Metsäsäätiön loistavimpia rahoituskohteita. On tärkeää, jos olemme saaneet annettua pienenkin ruiskeen metsäalasta tulevaisuuden osaajille, Länsitalo iloitsee. Metsäsäätiö rahoittaa muun muassa yläkoululaisten valtakunnallista Metsävisaa ja Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtaja Jussi Parviainen kertoo, että lasten metsäkasvatus on hyvin tunnettu Metsäsäätiön toimintamuoto, jonka metsänomistajat kokevat tärkeäksi. 5 6-luokkalaisten tutustumista metsäalan töihin Yrityskylä-oppimisympäristössä. Tärkeä ja kouluissa hyvin vastaanotettu on säätiön kuljetusavustus, joka mahdollistaa noin koululaisen osallistumisen metsäammattilaisten järjestämille metsäpäiville joka vuosi. Kaikkiaan Metsäsäätiön koululaisyhteistyö kohdistuu noin koululaiseen vuosittain. Lasten metsäkasvatus on hyvin tunnettu Metsäsäätiön toimintamuoto ja metsänomistajat kokevat sen tärkeäksi, Parviainen kertoo kokemuksistaan kentällä. LUPA KUKOISTAA Viime aikoina on kuulunut useita positiivisia uutisia, kuinka metsäteollisuus taas investoi kotimaahan. Metsäelinkeinon kannalta tilanne on lupaava ja innostava. Toimialalla riittää mahdollisuuksia. Metsäsäätiön toiminnan mahdollistavat valtava määrä metsänomistajia, jotka vapaaehtoisesti antavat osansa yhteiseen pottiin sekä kaikki keräämistyöhön sitoutuneet toimihenkilöt. Metsäalalla on hyvä draivi päällä ja tulevaisuus näyttää hyvältä, kiittelee Länsitalo. 14 METSÄNHOITAJA

9 INGIMAGE Opinnot voi rahoittaa ansiosidonnaisella päivärahalla Työttömälle maksetaan päätoimisten opintojen ajalta ansiosidonnaista päivärahaa enintään kaksi vuotta, jos viranomainen uskoo kouluttautumisen edistävän työllistymistä. Paula Launonen Työtön työnhakija on Suomessa voinut vuodesta 2010 ryhtyä päätoimiseksi opiskelijaksi päivärahaoikeuttaan menettämättä. AKAVALAINEN HYÖTYY Irtisanotulle akavalaiselle opiskelu mahdollistaa työttömyysajan tehokkaan hyödyntämisen, kun ansiosidonnaisen päivärahan turvin voi esimerkiksi saattaa loppuun keskeneräisen tutkinnon, hankkia virkakelpoisuuden edellyttämän pätevyyden tai kouluttautua kokonaan uudelle alalle. Myös perusopetus ja lukio-opinnot ovat mahdollisia, jos niiden puuttuminen on este ammatilliselle kehittymiselle. Samoin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa järjestettävä ammatillisesti suuntautunut koulutus tulee kyseeseen. Näiden lisäksi työttömyysetuudella voi opiskella yksityisten koulutuspalvelujen tuottamissa ammatillisesti suuntautuneissa koulutusohjelmissa, jos ne muutoin täyttävät lain ehdot, luettelee neuvotteleva virkamies Markku Virtanen työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosastolta. Tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa työttömyysetuudella ei kuitenkaan voi suorittaa. Mahdollisia ovat vain ylempään korkeakoulututkintoon johtavat tai sitä alemmat opinnot. VIRANOMAINEN PÄÄTTÄÄ Virtanen kertoo, että yli työtöntä aloittaa tällaiset omaehtoiset opinnot vuosittain. Suosio on kasvanut jatkuvasti, ja järjestelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi. Vuosi sitten ilmestyneen selvityksen mukaan kahdeksan kymmenestä oli saavuttanut tavoittelemansa päämäärän, ja puolen vuoden kuluttua opiskelujaksosta reilut 60 prosenttia oli saanut työpaikan. Työtön ei kuitenkaan itse päätä, voiko hän osallistua koulutukseen työttömyyspäivärahan turvin. Asian ratkaisee viranomainen siinä TE-toimistossa, jonka asiakas työtön on. Vaakakupissa painavat puhtaasti työmarkkinatekijät. Viranomainen tarkastelee ennen kaikkea sitä, mikä on osaajien tarve alalla, jolle työtön haluaisi pätevöityä. SISÄLTÖ RATKAISEE Virtanen tähdentää, ettei kenelläkään ole subjektiivista oikeutta työttömyysetuuteen opintojen ajalta. TE-toimisto ratkaisee asian henkilön toimittamien tietojen sekä oman kokonaisarvionsa perusteella. Viranomainen selvittää ammatillisen koulutuksen tarpeen yksilöllisten työllistymismahdollisuuksien näkökulmasta ja varmistaa opinnoissa etenemisen edellytykset. Omaehtoisen opiskelun ajalta maksetut päivät lasketaan mukaan ansio päivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaan. Opintojen sisällön on oltava sellaisia, että niillä todella on vaikutusta henkilön osaamiseen ja tuleviin mahdollisuuksiin saada työtä tai aloittaa yritystoiminta. Virtasen mielestä on ymmärrettävää, että lähtökohdiltaan selkeän järjestelmän käytännön toteutus aiheuttaa runsaasti myös hämmennystä. Ristiriitatilanteita syntyy, kun työttömän ja viranomaisen näkemykset koulutuksen tarpeellisuudesta eivät kohtaa. VASTUU YHDELLÄ Ei ihme, että kielteisen päätöksen saanut työtön epäilee systeemin oikeudenmukaisuutta, jos vastaavassa tilanteessa ollut tuttu on voinut aloittaa päätoimisen opiskelun etuuksien turvin. Ratkaisuun vaikuttavat ihmisen koko työ- ja koulutushistoria, soveltuvuus ja elämäntilanne; esimerkiksi se, haluaako hän muuttaa toiselle paikkakunnalle työn perässä. Jokainen tapaus on yksilöllinen, ja eri alojen työllistymismahdollisuudet eri puolilla maata vaihtelevat, Virtanen taustoittaa. Päätöksen tekee yleensä sama TEtoimiston asiantuntija, jonka kanssa työtön muutoinkin asioi. Monien mielestä päätöksenteko pitäisi siirtää yhdeltä ihmiseltä ryhmälle, jotta ratkaisuun saataisiin riittävän laaja näkemys. Suurimmassa osassa toimistoja näin menetelläänkin, kun kysymys on monimutkaisista tapauksista tai uusintakäsittelypyynnöistä, Virtanen toteaa. LAKI SANELEE EHDOT Työvoimaviranomainen voi kieltäytyä maksamasta työttömyysetuutta opiskeluajaltasi vaikkapa siksi, ettei sinulle ole laadittu työllistymissuunnitelmaa kahden viikon kuluessa työttömyytesi alkamisesta. Jos olet työtön ja haluat opiskella täysiaikaisesti, tarkista lakisääteiset ehdot: Olet vähintään 25-vuotias. Sinut on irtisanottu tai työsuhteesi on päättynyt konkurssin tai viransijaisuuden päättymisen vuoksi. Olet ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Sinulle on TE-toimistossa laadittu työllistymissuunnitelma 2 viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Tässä suunnitelmassa sovitaan myös opinnoista. Et ole aloittanut opiskelua etkä ole kirjoilla oppilaitoksessa ennen ilmoittautumistasi TE-toimistoon. (Opiskelun tukemisesta voidaan sopia opintojen alkamisen jälkeen, jos ne on aloitettu työsuhteen aikana tai työvoimakoulutuksena. Lisäksi tukemisesta voidaan sopia opintojen alkamisen jälkeen, jos siihen on painava syy. Jos olet esimerkiksi saanut opiskelupaikan varasijalta peruutuspaikkana tai TE-toimisto ei ehdi tehdä työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa ennen opiskelun alkamista.) Et ole saanut irtisanomisen yhteydessä rahallista korvausta, jonka takia sinulle ei makseta työttömyysetuutta. PEREHDY TYÖMARKKINOIHIN Kun pystyt vakuuttamaan TE-toimiston virkailijan sillä, että opiskelu auttaa työllistymään uudestaan joko työsuhteessa tai yrittäjänä, parannat mahdollisuuksiasi opintojen rahoitukseen työttömyystuella. Selvitä, mitä juuri sinun kannattaa opiskella työmarkkinakelpoisuutta vahvistaaksesi. Tutki, millä aloilla tekijöitä tarvitaan. Mieti, oletko valmis muuttamaan opiskelun ja työn vuoksi. LAAJA TARJOTIN Voit opiskella päätoimisesti enintään 24 kuukautta työttömyyspäivärahaasi menettämättä, kun: Aiot vahvistaa ammatillista osaamistasi opinnoilla, joiden laajuus on vähintään 5 opintopistettä tai 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden. (Jos opintojen laajuutta ei ole määritelty opintopisteinä tai -viikkoina, vähimmäismäärä on 25 tuntia viikossa.) Opintosi johtavat ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettavaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai tutkintojen osien suorittamiseen. Opinnot voivat olla myös ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta tai avointa yliopisto- tai ammattikorkeakouluopetusta tai perus- ja lukio-opintoja. TULIKO KIELTEINEN PÄÄTÖS? Jos omaehtoisen, työttömyyspäivärahalla tuetun täysipäiväisen opiskelun kriteerit eivät TE-toimiston mielestä täyttyneet, et voi valittaaa päätöksestä. Lain mukaan oikaisua ei saa hakea eikä päätöksestä saa valittaa, jos päätös koskee ratkaisua olla tukematta työnhakijan omaehtoista opiskelua. OPISKELE SIVUTOIMISESTI Voit opiskella sivutoimisesti päivärahaoikeuttasi menettämättä. Sivutoimista on opiskelu, jonka laajuus on alle viisi opintopistettä tai alle kolme opintoviikkoa kuukaudessa tai alle 25 tuntia viikossa. Myös sivutoimisilla opinnoilla voit vahvistaa osaamistasi ja hankkia lisävalmiuksia työmarkkinoilla menestymiseen. Olennaista on, että TE-toimisto hyväksyy opiskelun sivutoimiseksi, joka ei estä kokoaikaisen työpaikan vastaanottamista. KYSY TYÖLINJALTA Puntaroi koulutusvaihtoehtoja työvoimahallinnon valtakunnallisen asiantuntijan kanssa: Puhelin ma-to klo 8 17, pe klo te-toimisto.fi koulutusneuvonta 16 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

10 Tapahtumia Metsäpäivät 2015 vähemmästä enemmän! Metsäpäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa marraskuuta Avajaisissa lähde? -seminaarissa tarkastellaan asiantuntijoi- Talousmetsät stressin paikka vai terveyden kuullaan valtiovallan tervehdys sekä metsä- ja den johdolla metsiä ja hyvinvointia sekä tämän biotalouden kysymyksiin liittyvä ajankohtaiskatsaus. Ministeri Kimmo Tiilikaisen puheen syntyy metsäammattilaisen työmotivaatio? Jos yhdistelmän viestintää eri vinkkeleistä. Mistä lisäksi luvassa on kolme lyhyttä puheenvuoroa, motivaatio katoaa, ketä siitä voi syyttää? Miten joissa biotaloutta käsitellään kolmesta eri sen voi saada takaisin? Pystyykö talousmetsässä näkökulmasta: Sitran johtaja Mari Pantsar rentoutumaan? Voidaanko metsien käsittelyllä globaalista ja yhteiskunnallisesta, VTT:n johtaja lisätä terveysvaikutuksia? Anne Ritschkoff tutkimuksen sekä Metsä Groupin Lopuksi puntaroimme metsän tuotteiden, tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn elinkeinoelämän näkökulmasta. Avajaisten lisäksi torstain jopa kehittyvien maiden työntekijöiden tervey- kuten marjojen ja sienten merkitystä omaan ja ohjelmaan kuuluu kaksi seminaaria. teen. Metsätalouden kannattavuuden mittaus järkee vai ei? -seminaarin tavoitteena on vahvistaa avajaiset. Metsäbileissä metsäväkeä viihdyttää Torstain ohjelmassa on myös Metsämessujen metsäammattilaisten valmiuksia käsitellä metsätalouden kannattavuuteen liittyviä kysymyksiä. Suomen terveellisin bändi Sallad. Miten pienmetsänomistajat mittaavat kannattavuutta, entä sijoitusammattilainen? Pitäisikö tannuksen sekä Luonnonvarakeskuksen kanssa Perjantain ohjelmaan kuuluvat Metsäkus- mittarin olla sama? Entä miten kannattavuutta järjestetyt kaksi seminaaria. Lisäksi perjantaina tulisi mitata eri-ikäis- ja tasaikäisrakenteisessa on ohjelmassa Metsäopetuksen kehittämisseminaari, Suomi 100 vuotta tilaisuus sekä Metsänpa- metsätaloudessa? Seminaarin puheenjohtajana toimii Päättäjien Metsäakatemian johtaja Tiina rannussäätiön 60-vuotisjuhlaseminaari. Rytilä. Ajankohtaisin tieto Metsäpäivien ohjelmasta ja lippujen hinnoista löytyy aina osoitteesta SHUTTERSTOCK Urafoorumilta verkostoja ja apua työnhakuun Kaipaako ansioluettelosi päivitystä? Jäitkö viime kesänä ilman kesätyöpaikkaa? Tule kuulemaan vinkkejä kesätyönhakuun ja työpaikkahaastatteluun sekä tapaamaan metsäalan työnantajia ja verkostoitumaan Metsänhoitajaliiton ja Metsäylioppilaiden Urafoorumiin Messukeskukseen kongressin tilaan torstaina klo Tilaisuuden alussa palkitaan Vuoden metsänhoitaja. Urafoorumissa myös ennakkoajanvarauksella toimiva CV-klinikka, jossa ura-asiantuntija Satu Roos antaa vinkit ansioluettelosi parantamiseksi. Otathan työnhakupaperisi (hakemus, ansioluettelo tai molemmat) mukaan paperiprinttinä. Urafoorumi Messukeskuksessa Urafoorumissa kannattaa myös vierailla Metsänhoitajaliiton ständillä, jossa jaossa sadalle ensimmäiselle ilmaislippu Meidän viikonloppu -messuille perjantaille 6.11 sekä vastavalmistuneille metsänhoitajille Kansainvälinen metsänhoitaja -merkki. Lisätietoa Urafoorumista sekä ajanvaraukset CV-klinikalle Metsänhoitajaliiton verkkosivujen tapahtumissa. Urafoorumiin on vapaa pääsy eikä osallistuminen edellytä Metsäpäivien lippua. Urafoorumissa jaossa 100 kappaletta Metsämessujen ilmaislippuja. Tule hakemaan omasi! TULEVAISUUDEN TORI MENESTYSTÄ BIOTALOUDESTA Metsämessuilla vuonna 2014 ensimmäisen kerran toteutettu Tulevaisuuden tori esittelee Metsäteollisuuden ja biotalouden kehitystä sekä ammattilaisille että kuluttajille. Metsämessujen jälkeen Tulevaisuuden tori- konsepti jatkaa Euroopan suurimpaan kasvuyritys- ja sijoitustapahtumaan Slushiin. Lisätietoa tapahtumista: ja VASTAVALMISTUNEET, TYÖTTÖMÄT JA OPISKELIJAT METSÄPÄIVILLE ERIKOISHINTAAN Työttömät sekä vuosien 2014 ja 2015 aikana valmistuneet Metsänhoitajaliiton jäsenet pääsevät Metsäpäiville 40 euron erikoishintaisella lipulla (norm. 200 euroa). Kampanjahinta sisältää kaikki Metsäpäivien tilaisuudet sekä torstaina aamukahvin ja lounaan. Metsänhoitajaliitto lähettää edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville liiton jäsenille kutsun, jota vastaan erikoishintaisen lipun voi lunastaa Metsäpäivien infosta Messukeskuksesta. Kutsu postitetaan Metsänhoitajaliiton rekisterissä olevaan osoitteeseen. Metsäpäivien opiskelijalippu maksaa 10 euroa. Alennuksen ehtona on alennukseen oikeuttava kortti tai muu todistus, joka tulee esittää sisäänkäynnin yhteydessä. KURSSILOUNAAT 2015 Metsänhoitajien kurssilounaiden suositusajankohta on perjantaina iltapäivällä. Julkaisemme kurssilounastietoja myös verkkosivuillamme tapahtumakalenterissa. Kurssilounaista voi ilmoittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle metsanhoitajat.fi). Torstaina pidettävät kurssilounaat H55 Helsingin suomalainen klubi, Kansakoulukuja 3 klo 13 Perjantaina pidettävät kurssilounaat: H54 Paikka ja aika vielä auki, ilmoitetaan liiton verkkosivulla. H64 Kellarikrouvi, Pohjoinen Makasiinikatu 6 klo H73 Ravintola Emo, Kasarminkatu 44 klo H75 Ravintola Kappeli, Esplanadi klo H80 Ravintola Salutorget, Pohjoisesplanadi 15 klo H05/K97 Ravintola Ravintola Sea Horse (Musta Hevonen-kabinetti) Kapteeninkatu 11 klo Etkot klo alkaen. Keskieuroopasta valmistuneet metsänhoitajat Ravintola Zinnkeller, Meritullinkatu 25 klo 12. Tervetulleita ovat myös muut mm. Erasmus-vaihdossa metsäalaa opiskelleet metsänhoitajat. 18 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

11 Maija Soljanlahti MIKÄ ON KOVINTA VALUUTTAA, KUN ETSII TYÖPAIKKAA? Lähes sata vastavalmistunutta ja opintojaan päättävää nuorta kokoontui Vanhalle ylioppilastalolle hakemaan näkökulmia työelämässä pärjäämiseen. Illan aikana he pääsivät tuulettamaan ajatuksiaan työelämän asiantuntija Petri Rajaniemen kanssa ja alentamaan pelkokynnystään näyttelijä Sari Havaksen johdolla. TYÖELÄMÄN MUUTOS ON SYVÄ Työelämän muutosta on katsottava kokonaisvaltaisesti. Se elämä, jota pääsääntöisesti länsimaissa eletään, on keskellä suurta muutosta. Sitä maailmaa, jossa pystyi luottamaan koulutukseen ja keskiluokkaisuuteen, ei enää ole, kärjistää Petri Rajaniemi. Lapsuudessani mikään ei ollut niin turvattua kuin isän ja äidin työpaikka Lennätinlaitoksella. Ja vielä 1980-luvulla luvattiin, että tutkintotodistus ja kielitaito turvaavat hyvän työpaikan. Vuodesta 2008 alkaen tilanne on ollut aivan toinen. Eikä ole kysymys vain taloussuhdanteesta. Muutos on nopea, syvä ja pysyvä. UUTTA LUOVUUTTA ETSIMÄSSÄ Työelämän asiantuntija Rajaniemi ihmettelee retoriikkaa, kuten puheet saavat nyt riittää, kääritään hihat ja aletaan töihin!. Mihin töihin? Työttömyys on kasvanut ja hyvät, koulutetut tyypit eivät löydä töitä. Hän vertaa nykyisiä ja tulevia työuria cocktailpaloihin. Leipää ei enää ole tarjolla, ei valtiolla pitkää ja kapeaa tai yrityksissä leveää ja hieman vähemmän varmaa. Jos haluamme, että asiat muuttuvat paremmaksi, on tehtävä erilaisia juttuja. Mutta ensin pitää ajatella uudella tavalla, sillä teot syntyvät ajatuksista. Rajaniemi työntää kyseenalaistamaan sen, mitä työltä ja elämältä kukin ajattelee ja odottaa. Mikä on konkreettisesti muuttunut? Esimerkiksi se, että uusimmat menestyvät yritykset eivät keskity omistamiseen vaan sisältöön tai palveluun. Rajaniemi muistuttaa sisältöpalvelu Facebookista, joka ei tuota omaa sisältöä, Über-taksipalvelusta, jolla ei ole yhtään autoa ja yöpymispalvelu Airbnb:stä, jolla ei ole yhtään kiinteistöä. Rajaniemi konkretisoi digitalisaation muutoksen yksinkertaisesti: Summan paperitehtaaseen on asennettu Googlen palvelimia ja Nelosen uutisryhmä, joka teki aiheesta jutun telkkariin, on irtisanottu. MISSÄ OLET HYVÄ? Mikä ratkaisuksi? Rajaniemi kehottaa pohtimaan itsekseen tai kuuntelemaan kavereitaan, jotta saa selville sen, missä itse on hyvä. Siihen pitää uskaltaa tarttua ja siitä kertoa. Kun oma juttu, jonkinlainen intohimo on selvillä, jonkun pitäisi olla halukas maksaman siitä. Työelämässä ei makseta pätevyydestä vaan teoista, tuloksista. Uutta pitää keksiä. Työtä ei löydy apteekin hyllyltä. Nyt korkeasti koulutetuilta vaaditaan uudenlaista luovuutta. Valitettavasti luovuutta ja kyseenalaistamista ei Suomessa ole opetettu tai harjoiteltu, vaan koulussa ja armeijassa on opetettu istumaan suorassa ja tekemään, kuten käsketään. Rajaniemi tiivistää, että työelämä tarvitsee ihmisiä, joilla on asiantuntijuutta ja relevanttia kyvykkyyttä sekä valmiutta toimia uudella lailla. Hän nostaa ilmaan yrittäjyyden. Itselläni kesti kahdeksan vuotta, kun arvoin, uskallanko lähteä yrittäjäksi. Sitten tajusin, että yrittäjät ovat tavallisia ihmisiä, ihan niin kuin minäkin. Suomessa on yrittäjää, ja heitä yhdistää se, että he arvostavat työtä ja ovat innostuneita työstään. Muuten joukkoon mahtuu hyvin erilaisia ihmisiä. Hän muistuttaa, ettei yrittäjäksi ryhtyminen ole elämän mittainen päätös, vaan voi toimia työura tasohyppelynä yrittäjyys opettaa uusia asioita, joita palkansaajana voi taas myöhemmin tarjota työnantajan hyödyksi. VERKOSTON VAHVUUS Petri Rajaniemi muistuttaa, että myös korkeakoulututkinnon merkitys on muuttunut. Pelkällä tutkintotodistuksella on vaikea saada töitä, mutta verkoston avulla työllistyminen on varmempaa. Tutkintotodistus on ollut sertifikaatti tuntemattomalle työnhakijalle. Nykyään maailma on niin pieni ja verkostoitunut, ettei tuntemattomia työnhakijoita juurikaan ole. Siksi rekrytointi alkaa kysymyksellä tunteeko joku jonkun, joka olisi hyvä..? Ihmisten välisistä suhteista, verkostoista ja digitalisaation myötä niiden laajentumisesta kannattaa ottaa ilo ja hyöty irti. Rajaniemi sanookin, että verkostossa on tulevaisuuden työllistymisen kannalta tärkein voima: Tänä päivänä turvan tuovat muut ihmiset: ystävät, tutut, työtutut, opiskelukaverit, some-seuraajat. Siksi verkostoituminen erilaisissa tilaisuuksissa ja välineissä on kaikkien etu. Mitä laajempi verkosto on ja mitä paremmin tuntee erilaisia ihmisiä ja työpaikkoja, sitä varmemmin löytyy töitä. Työelämän konkarit kehottavakin työtä etsivän tai muutosta hakevan osallistumaan oman ainejärjestön ja ammattiyhdistyksen tai muun ammatillisen porukan tapahtumiin. Liiton järjestämiin tapahtumiin on aina sisällytetty aikaa verkostoitumiseen. ASIANTUNTIJUUDELLA ON ARVOA Tieto on palasina ja kaikkien saatavilla, ja jokaiselle mielipiteelle löytyy aina jonkinlainen viite viimeistään googlettamalla. Mikä siis on totta? Totuuden löytämiseksi tarvitaan korkeasti koulutettuja osaajia, sillä ihmiset haluavat päätöstensä tueksi tietoa. Alojemme osaajia tarvitaan yhä avoimemmassa yhteiskunnassa. Kyse on yhteiskuntavastuusta, joka koskee kaikkia toimijoita pienimmästä pajasta monikansalliseen yritykseen. Kaikki ikävä ja epäonnistumiset tulevat aina ilmi ja leviävät verkon kautta supernopeasti koko maailman tietoon. Mikä tähän auttaa? Ei ainakaan salailu. Hommat täytyy tehdä niin hyvin, ettei Talvivaaroja tapahdu. Teidän alanne ihmisiä tarvitaan nimenomaan näihin tehtäviin! Suurin trendi on nyt se, miten maapallo voi. Milloinkaan ennen ei maapalloa ole uhattu, kuten nyt. Siksi teidän alan osaamiselle on tilausta myös huomenna, muistuttaa Rajaniemi. HARJOITUKSELLA USKOA JA USKALLUSTA Kun näyttelijä Sari Havas päästetään lavalle, hän muistuttaa, että meillä on paljon enemmän luovuutta ja kapasiteettia kuin uskallamme ajatella. Hän sanoo, että ihminen on luovimmillaan, kun hän kokee olevansa turvassa. Pelko kaventaa meitä. Ihmisten kohtaamisen harjoitteleminen ja rento suhtautuminen uusiin tilanteisiin lisää luovuutta ja omia mahdollisuuksia pärjätä jännittävissä tilanteissa. Itseään voi alkaa puhutella: selviän ja pystyn. Toisen kohtaamista voi harjoitella ja muistaa, ettei se toinenkaan ole täydellinen, hän kannustaa. Tätä taitoa tarvitaan verkostoitumiseen ja vaikkapa työhaastattelussa. Jokainen riittää sellaisena kuin on, mutta omia tapoja kohdata ihminen kannattaa pohtia ja treenata. Ihminen on toiselle paras turva, oli kyseessä sitten työllistyminen tai oman osaamisen kirkastaminen. Siksi kannattaa harjoitella heittäytymistä. Verkosto kannattelee. Tilaisuuteen kutsuttiin liittojen jäseniä sekä aloilta valmistuneita verkostoitumaan ja tutustumaan liitojen tarjoamiin jäsenpalveluihin. Uralla eteenpäin -tilaisuus tarjosi osallistujille työkaluja työelämässä etenemiseen. Tilaisuuden juonsivat Johanna Hristov Metsänhoitajaliitosta sekä Henri Annila Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitosta. 20 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

12 Työpäivä Krista Korpela-Kosonen Krista Korpela-Kosonen ja Vesa Kaarakka 11:00 Kello 11 alkavassa videoneuvottelussa käydään läpi Myanmarin hankesuunnitelmia. Unikkoviljelmiä yritetään suunnitellussa hankkeessa korvata laillisilla ja kestävillä tuotantotavoilla ja -kasveilla, kuten kahvilla. Kansainvälinen työ vaatii kielitaitoa ja vieraiden kulttuureiden ymmärrystä. Indonesialaiset, tanskalaiset ja suomalaiset yhteisömetsätalouden ja metsien kartoituksen asiantuntijat suunnittelevat yhdessä metsäalan hanketta Indonesian Kalimantanille. Vesa Kaarakka on aikaisemmin toiminut lehtorina ja professorina Helsingin yliopistossa. Hän on halunnut säilyttää kontaktin akateemiseen maailmaan myös nykyisessä työssään. Monet entiset opiskelijat ovat nykyisiä kollegoita. 8:30 Metsäala on ollut tärkeä osa Suomen toteuttamaa kehitysyhteistyötä luvun puolivälistä lähtien. Vesa Kaarakka on työskennellyt ulkoministeriössä metsäalan kehityspolitiikan neuvonantajana vuodesta 2008 lähtien. Vesa Kaarakka on metsäalan kehitysyhteistyön asiantuntija Suomi on metsäalan kehitysyhteistyössä arvostettu kumppani. Ulkoministeriön metsäalan kehityspolitiikan neuvonantaja Vesa Kaarakka matkustaa maailmalla päivää vuodessa. Sini-valkoinen maailmanpyörä piirtyy Helsingin Katajanokalla ylväänä vasten aamutaivasta, kun metsänhoitaja, MMT Vesa Kaarakka avaa vastapäätä sijaitsevan työpaikkansa ulko-oven. Kello on 8.30, ja Kaarakka on aloittamassa työpäiväänsä ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla. Vesa Kaarakka on työskennellyt ulkoministeriön toimialapolitiikan yksikössä metsäalan kehityspolitiikan neuvonantajana vuodesta 2008 lähtien. Hän on asiantuntijana toteuttamassa ja valvomassa Suomen tukemaa metsäalan kehitysyhteistyötä kahdenvälisissä, alueellisissa ja laajemmissa kansainvälisissä hankkeissa. Pääkohdemaat sijaitsevat Aasiassa ja Afrikassa. Aamun ensihetket Kaarakka käy läpi sähköpostia, jota saapuu päivittäin kaikkialta maailmasta. Kaarakan kansainvälinen työ merkitsee jatkuvaa matkustelua, matkapäiviä kertyy vuodessa. Valtaosa matkoista suuntautuu muille mantereille. Kehitysyhteistyökohteiden lisäksi Kaarakka käy säännöllisesti kansainvälisten asiantuntija- ja työryhmien kokouksissa. Hän on tänä vuonna osallistunut mm. EU:n laittomia hakkuita ja laitonta puukauppaa ehkäisevän työryhmän kokoukseen Brysselissä sekä YK:n aavikoitumisentorjuntasopimuksen teknillis-tieteellisen komitean kokoukseen Meksikossa. Viimeisin työmatka suuntautui Myanmariin ja Laosiin, josta Kaarakka palasi vasta muutama päivä sitten. Myanmarissa on juuri käynnistynyt Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma, joka on ensimmäinen uusi käyntiin laitettu maaohjelma sitten 1990-luvun puolivälin. Olin paikallisten viranomaisten kanssa suunnittelemassa, millaista metsä- ja ympäristöalan kehitysyhteistyötä Suomi voisi ohjelman puitteissa Myanmarissa lähivuosina tehdä, Kaarakka kertoo. SUOMI ON ARVOSTETTU KUMPPANI Suomella on tällä hetkellä seitsemän kehitysyhteistyön pitkäaikaista kumppanimaata: Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania, Nepal ja Vietnam. Toimintaa keskitetään kumppanimaihin, jotta rahoitus on tehokkaampaa ja työn pirstaloitumista vähennetään. Suurimmassa osassa kohdemaita on käynnissä myös metsäalaan liittyviä kehityshankkeita. Metsäala on ollut tärkeä osa Suomen toteuttamaa kehitysyhteistyötä 1970-luvun puolivälistä lähtien. Suomalaisilla on metsäsektorin kehitysyhteistyöhankkeista siis pitkä kokemus ja maineemme maailmalla on hyvä, Kaarakka sanoo. Hän kertoo, että Suomen metsäalan kehitysyhteistyön vuosibudjetti on ollut 35 miljoonaa euroa vuodessa. Ison-Britannian 250 miljoonaan ja Saksan 500 miljoonaan vuosittaiseen euroon verrattuna panostus voi vaikuttaa vaatimattomalta. Erityisesti metsäalan kehitysyhteistyössä Suomen painoarvo on kuitenkin suurempi kuin tämän kokoisella maalla yleensä on. Suhteellisesti olemme siis suurempi tekijä kuin luvut antavat ymmärtää. Kaarakka kantaa huolta siitä, miten Suomen valtiontalouden säästötavoitteet vaikuttavat metsäalan kehitysyhteistyöhön. Hallituksen linjausten mukaan Suomen kehitysyhteistyöhön käyttämä rahamäärä laskee ensi vuonna 330 miljoonalla eurolla. Se merkitsee yli 40 prosentin laskua nykyisiin varoihin. Myös metsäalan kehitysyhteistyöhön käytettävissä oleva rahamäärä tulee laskemaan. Uusia hankkeita ei aloiteta ja käynnissä oleviakin joudutaan supistamaan, Kaarakka pahoittelee. VIERASTA KULTTUURIA KUNNIOITETTAVA Kello 11 Kaarakka alkaa valmistautua päivän ensimmäiseen kokoukseen. Se käydään videoneuvotteluna ja aiheena on Myanmarin yhteistyösuunnitelmien edistäminen. Kokoukseen osallistuu Kaarakan lisäksi asiantuntijoita sekä Suomesta että Myanmarista. Työkielenä on englanti, sen lisäksi Kaarakka taitaa myös espanjan kielen. Pitkä kokemus kansainvälisissä tehtävissä on opettanut Vesa Kaarakalle kielitaidon lisäksi myös muita hyödyllisiä taitoja. Neuvottelutilanteessa ei esimerkiksi koskaan tule asettaa vastapuolta kiusalliseen tilanteeseen, vaikka asioista oltaisiin eri mieltä. Kielteistä vastausta pidetään epäkohteliaana etenkin Aasiassa. Siksi ei koskaan vastata suoraan ei, vaan parempi on edetä 22 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

13 opiskelija 17:30 Kello Vesa Kaarakan työpäivä ulkoministeriössä päättyy. Aktiivisesti liikkuva Kaarakka taittaa työmatkat kävellen, sillä vaativassa työssä kunnosta ja terveydestä on huolehdittava hyvin. Suhteilla töihin Kehitysmaiden maaseudulla metsiä ja puita hyödynnetään mm. polttopuuna, karjan rehuna ja laitumena. Suurimmassa osassa Suomen kehitysyhteistyön kohdemaita on käynnissä myös metsäalan kehityshankkeita. kiertotietä kyllä mutta -vastauksella, Kaarakka havainnollistaa. Vesa Kaarakka valmistui Helsingin yliopistosta metsänhoitajaksi vuonna Jo silloin professori Olavi Luukkanen korosti nuorille opiskelijoilleen vieraiden kulttuureiden ymmärryksen taitoa. Suomalainen virkamies ja asiantuntija edustaa ulkomailla aina paitsi itseään ja työyhteisöään, myös kotimaataan. Hienotunteisuus vierasta kulttuuria kohtaan on huomioitava esimerkiksi käyttäytymisessä, pukeutumisessa ja kielenkäytössä. Nykyisellä nuorella kaartilla on kansainvälisyyteen hyvät valmiudet, mutta ennen 1980-lukua valmistuneita sukupolvia sattui joskus ylilyöntejäkin. YHTEYS AKATEEMISEEN MAAILMAAN Vesa Kaarakka on työuransa aikana toiminut lähes kymmenen vuotta lehtorina Helsingin yliopistossa ja hoitanut 1990-luvulla muutaman vuoden myös trooppisen metsänhoidon professuuria. Hän on halunnut säilyttää kontaktin akateemiseen maailmaan myös nykyisessä työssään. Siksi hän käyttää lounastauon jälkeen pari tuntia gradutyön tarkistamiseen. VESA KAARAKKA Haluan pysyä kärryillä siitä, mitä nykyiset metsäalan yliopisto-opiskelijat tekevät. Mielestäni meidän senioritoimijoiden velvollisuus on antaa omaa osaamistamme opiskelijoiden käyttöön. Osa entisistä opiskelijoistani on nykyisiä kollegoita ja yhteistyökumppaneita, sillä heitä työskentelee täällä ulkoministeriössä, mutta myös muissa ministeriöissä ja metsäalan konsulttiyhtiöissä, Kaarakka kertoo. 57 vuotta Valmistunut Helsingin yliopistosta metsänhoitajaksi vuonna 1984, MML 1994 ja MMT Työskentelee ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla metsäalan neuvonantajana. Asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista lasta. Harrastaa aktiivisesti maantiepyöräilyä ja hiihtoa. LIIKENNE ON SUURIN RISKITEKIJÄ Ennen työpäivän päättymistä Kaarakka ehtii paneutua vielä Myanmarin ja Laosin matkalaskun laatimiseen. Kolme viikkoa kestäneen monivaiheisen matkan kulujen raportointiin kuluu lähes tunti. Suurin osa matka-ajastani menee tyypillisesti erilaisissa neuvotteluissa sekä autossa istumiseen, sillä Afrikan ja Aasian maissa välimatkat ovat pitkiä ja tiet huonoja. Myanmarissa ja Laosissa ehdin viettää onneksi kuusi päivää maastokohteissa. Kaarakan mukaan yksi työn suuri vaikeus useimmissa kehitysyhteistyön kohdemaissa on syvään juurtunut korruptio ja hyvän hallinnon puute. Se merkitsee usein haasteita asioiden edistämisessä. Varsinaisiin vaaratilateisiin en ole matkoillani joutunut, vaikka osassa maita poliittiset ja hallinnolliset olot ovat epävakaat. Keniassa pisti kotitalossa skorpioni, mutta siitä selvittiin antihistamiinilla ja pistokohtaan levitetyillä sipulirenkailla. Oman työni kannalta merkittävin riskitekijä on silti liikenne. Pyrimme välttämään ajomatkoja pimeän aikaan ja yritämme korvata pitkiä ja hankalia reittiosuuksia myös lentomatkoin, Kaarakka kertoo. Vesa Kaarakka haluaa pitää kunnostaan hyvää huolta. Mannerten väliset lentomatkat vaativat jopa tuntia istumista. Myös aikaja lämpötilaerot vaativat elimistöltä toistuvasti sopeutumiskykyä. Siksi Kaarakka tykkää vapaa-ajallaan liikkua paljon, omia lajeja ovat maantiepyöräily ja hiihto. Työmatkat kodin ja ulkoministeriön välilläkin taittuvat kävellen. Kello Kaarakka sulkee työpaikkansa oven ja suuntaa lähellä sijaitsevaa kotiaan kohti. On taas aika pakata matkalaukku. Ensin on tiedossa lomamatka Barcelonaan, sen jälkeen kutsuu työ ja Länsi-Afrikan Burkina Faso. Verkostoituminen on termi, joka nostattaa niskavillat pystyyn. Se ei kuulosta ystävälliseltä, ei lämpimältä, sosiaaliselta eikä edes toverilliselta. Verkostoituminen kuulostaa siltä, että ympärillä olijat olisivat pelinappuloita uralla etenemiseen, silti se koetaan tärkeäksi työelämätaidoksi. Kesätyöt ovat metsänhoitajaopiskelijoille tärkeitä paitsi tietotaitojen kerryttämisen, myös verkostoitumisen kannalta. Edellisiltä työnantajilta saatetaan kysyä kuinka työt sujuivat, ja hyväksi havaittu tuttu henkilö on helpompi palkata kuin tuntematon. Vaikeinta monelle onkin saada se rautakärkinen metsurinsaapas oven väliin ensimmäisen kerran. Onneksi kesätyöt eivät ole ainoa verkostoitumisen mahdollisuus. Joskus opiskelunopeudestakin kannattaa uhrata aikaa ja osoittaa aktiivisuuttaan myös lukukausien aikana. Erilaiset luottamustoimet ovat opettaneet minulle ajanhallintaa, suunnitelmallisuutta ja muita tärkeitä työelämätaitoja. Yksi mahdollisuus Metsänhoitajaliiton jäsenelle on hakeutua mukaan opiskelija-aktiiviksi. Näin tapaa myös työelämässä toimivia metsänhoitajia leppoisassa hengessä. Samalla saa paremman kuvan oman alan työkentästä. Mahdollisuudet ovat laajemmat kuin äkkiseltään arvaisi. Metsänhoitajaliitto pyrkii tukemaan työelämään verkostoitumista muun muassa mentorointiohjelman avulla. Ohjelmassa jo työelämässä oleva metsänhoitaja ja opiskelija keskustelevat opiskelijan tavoitteista ja toiveista. Kuulemani palautteen perusteella ohjelma on pidetty erittäin hyvänä. Se selkiyttää tavoitteita ja siten lisää myös opiskelumotivaatiota. Sosiaalinen media kasvattaa merkitystään myös työelämässä. Tämän päivän opiskelijalle on etu seurata aktiivisesti sosiaalista mediaa, sillä osa työpaikoista julkistetaan vain siellä. Tätä varten kannattaa tykätä Facebookissa Metsänhoitajaliiton Urapalvelut -sivusta ja varmistaa että Linkedin-profiili on päivitetty ja herättää positiivista mielenkiintoa. Linkedin on hyvä myös siitä syystä, että se helpottaa asiantuntijoiden välistä keskustelua. Nykyään kun metsänhoitajia ei välttämättä ole yhdellä työpaikalla monia. Kutsut yhdessäoloa opiskelijoiden ja kollegojen kanssa verkostoitumiseksi, hengailuksi, tutustumiseksi tai mikä tilanteeseen sopiikaan, on vuorovaikutus keskeistä työssä viihtymisen kannalta ja mieleiseen työhön pääsemisessä. Kannattaa muistaa, että sosiaalisuus ei ole ominaisuus, vaan se on taito, jota voi ja on hyvä kehittää. Satulotta Ansiomäki Helsingin opiskelija-asiamies OPISKELIJAMATKA BRYSSELIIN Metsänhoitajaliitto järjestää lukuisten rahoittajien avustuksella opiskelijoille matkan Matkalla tutustumme metsäpoliittiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Brysselin kuulumisia on luettavissa seuraavassa Metsänhoitajassa. URAFOORUMI Työnantajat tutuiksi ja CV-kuntoon! Järjestämme opiskelijoille tilaisuuden tutustua kesätyömahdollisuuksiin Helsingin Messukeskuksessa, metsäpäivien yhteydessä Tervetuloa!. 24 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

14 pakina Iiris Kivi lakipalsta Mikael Sunell OTM, lakimies Eversheds Asianajotoimisto Oy KUKA VASTAA KIINTEISTÖN LAATUVIRHEESTÄ? Kiinteistön ostaja havaitsee toisinaan kaupanteon jälkeen, ettei kiinteistö vastaakaan kaikkia odotuksia. Rakennuksessa saattaa esimerkiksi olla vaikeasti korjattavia rakennusvirheitä tai jokin rakenne saattaa yllättäen olla käyttöikänsä päässä. Jos kiinteistö poikkeaa olennaisesti vastaavanlaisista kiinteistöistä, kyseessä saattaa olla laatuvirhe. Ostajalla voi laatuvirheen vuoksi olla oikeus vaatia myyjältä hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai kaupan purkua. Forever young Pian on se päivä. Jännittää, viisikymppiset. Pitäisi järjestää juhlat. Tulee vieraita, ainakin Metsähoitajaliiton paikallisyhdistyksen delegaatio jonkinlaisen puupötikän kanssa. Siinä me sitten istumme emännän keittämiä kaffeita ja muita virvokkeita nauttien ja pähkäilemme, että näin siinä pääsi käymään. Että sitä on tullut miehen ikään. Ennen oli tapana tuoda lahjaksi sankarille kiikkustuoli. Sitä aikaisemmin tekohampaat. On ihan pakko kokeilla kielellä hampaita, että hyvin ovat pysyneet, eivät heilu. Huh. Onneksi ajat ovat muuttuneet. Kiikkustuoli ei sovi vaimon sisustukseen millään, niin kuin en aina minäkään. Olen vähän hukassa. Vaan kerrankos mies on tienhaarassa? Takana railakkaat opiskeluvuodet, Hyytiälän bileet ja räminärokki, pihkantuoksuiset mäntykankaat ja pitkääkin pidemmät työvuodet. Sanotaan että mies on nyt parhaassa kukoistuksessaan. Menomono saattaisi kutkuttaa. Viimeistään nyt pitäisi hankkia alle Harley Davidson, musta nahkatakki ja heilua stagen edessä, kun Paula Koivuniemi laulaa aikuista naista, miestä. Mutta joskus se kellohelma heilahtaa liiankin kanssa. Siivoaa koko elämän uuteen uskoon. Meillä oli firmassa isot YT:t ja löysin itseni puolen vuoden päästä työttömänä. Oli se iso häpeä tämän ikäiselle ammattimiehelle. Kukaan ei oikein osannut suhtautua. Entiset kaverit vaihtoivat vaivihkaa kadun toiselle puolelle, jos sattuivat tulemaan vastaan. Osa taas kyseli aina kaupan maitohyllyllä, että mitäkäs nyt kuuluu? Minä vain pudistin päätäni, on ilmoja pidelty, nääs. Hakemuksia olen laitellut, mutta tällä työhistorialla en pääse edes haastatteluun. Ei, kiikkustuoliin minusta ei vielä ole, sen tunnen selvästi. Pitää vielä yrittää, sanoi äitimuori. Huomenna kaikki on paremmin. MILLOIN ON KYSEESSÄ LAATUVIRHE? Kiinteistössä on laatuvirhe ensinnäkin, jos se ei vastaa sitä, mistä on sovittu. Oleellista on, mitä kauppakirjassa ja myynnin yhteydessä muuten on sovittu. Jos rakennusta esimerkiksi markkinoidaan huonokuntoisena, ostaja ei voi odottaa, että se on uutta vastaavassa kunnossa. Myyjän vastuuta voidaan myös rajoittaa kauppakirjassa. Rajoituksen tulee kuitenkin olla yksilöity. Toiseksi kiinteistössä on laatuvirhe, jos kiinteistö ei vastaa myyjän antamia tietoja. Myyjä on voinut antaa ostajalle harhaanjohtavan tai virheellisen tiedon, myyjä on voinut jättää kertomatta ostajalle jostain kiinteistön arvoon tai käyttöön vaikuttavasta asiasta tai myyjä on voinut jättää oikaisematta ostajan virheellisen käsityksen. Hyvin tavallista on, että myyjä ei ole tahallaan yrittänyt harhauttaa ostajaa, vaan kiinteistössä ilmenneet ongelmat tulevat yllätyksenä paitsi ostajalle myös myyjälle. Tällaisen salaisen virheen yhteydessä törmätään usein epätietoisuuteen siitä, mikä vaikutus myyjän tietoisuudella virheestä on. Salainen virhe voi olla kyseessä, jos kiinteistö poikkeaa laadultaan siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan perustellusti edellyttää. Myyjä on lain mukaan tietoisuudestaan riippumatta vastuussa salaisesta virheestä, jos virhe on merkittävä. Rakennuksissa on käytännössä aina jonkinlaisia vikoja tai puutteita suihkun sekoittaja on vioittunut, valaisin on mennyt epäkuntoon, piipunhattu on tippunut myrskyssä ja niin edelleen. Tällaiset pienet virheet kannattaa unohtaa myyjän vastuuta mietittäessä, koska myyjän vastuun edellytyksenä on, että virhe on olennainen tai merkittävä. Toisin sanoen virheen tulee olla sellainen, että se olisi vaikuttanut kauppaan. Virheen arvioinnissa pitää ottaa huomioon myös se, että kyseessä ei ole virhe, jos ostaja olisi voinut havaita sen kiinteistön tarkastuksessa ennen kauppaa. Kiinteistön virheellisyys määräytyy kaupantekohetken mukaan. Myyjä vastaa kiinteistössä kaupantekohetkellä olevasta virheestä, vaikka se ilmenisikin vasta kaupanteon jälkeen. Toisaalta myyjä ei ole vastuussa esimerkiksi piankin kaupanteon jälkeen ilmenevästä vesivahingosta, jos se johtuu kaupanteon jälkeen syntyneestä vahingosta. VIRHEILMOITUS Lain mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hänen olisi pitänyt havaita virhe. Kohtuullinen aika virheestä ilmoittamiseen on käytännössä korkeintaan joitain kuukausia. Jollei ostaja vetoa virheeseen viiden vuoden kuluessa kiinteistön hallinnan saamisesta, hän ei voi pääsääntöisesti enää vedota virheeseen lainkaan, vaikka se olisikin ilmennyt vasta myöhemmin. Viiden vuoden kuluttuakin virheeseen voidaan kyllä vedota tietyissä hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa kuten, jos myyjä on menetellyt petollisesti. Virheilmoitus on syytä tehdä kirjallisesti ja todisteellisesti myöhemmin mahdollisesti tarvittavan todistelun varalta. VIRHETILANTEIDEN RATKAISEMINEN Jos ostaja epäilee laatuvirhettä, kannattaa hänen vähintään konsultoida asianajajaa siitä, onko kyseessä laissa tarkoitettu laatuvirhe. Asianajaja osaa myös neuvoa virheilmoituksen ja erityisesti siinä esitettävien vaatimusten yksityiskohdissa. Vastaavasti, jos myyjälle on esitetty vaatimuksia kiinteistökaupasta, kannattaa hänen pyytää asianajajaa punnitsemaan esitetyt vaatimukset ja sovinnon edellytykset. Usein suuri osa asianajajan käyttämisestä aiheutuneista kustannuksista saadaan takaisin kotivakuutukseen kuuluvasta oikeusturvavakuutuksesta tai vastapuolelta. Lähes aina parhaaseen, nopeimpaan ja edullisimpaan ratkaisuun molempien osapuolten kannalta päästään, kun asiassa saadaan neuvottelemalla sovinnollinen ratkaisu. Sovinnon edellytykset ovat parhaat, kun toimitaan alusta asti mahdollisimman avoimesti ja ratkaisulähtöisesti. Jos sovintoon päästään, on sovintosopimus syytä tehdä kirjallisesti. Sovintosopimuksessa on syytä olla hyvin täsmällinen ja yksiselitteinen. Esimerkiksi sen suhteen tulee olla täsmällinen, onko sovittu vahingonkorvauksesta vai hinnanalennuksesta ja mitä nimenomaista virhettä sopimus koskee. Toiminimemme muuttui Asianajotoimisto JB Eversheds Oy:sta Eversheds Asianajotoimisto Oy:ksi. Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenillä on jäsenetunaan oikeus saada JB Evershedsin lakimiehiltä neuvontaa puhelimitse yksityiselämäänsä liittyvissä oikeudellisissa asioissa. 26 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

15 Krista Korpela-Kosonen Työtä tauotta? Työ ei saa olla jatkuvaa puurtamista, vaan akkuja lataavia taukoja tarvitaan säännöllisesti. Jopa muutaman minuutin mikrotauot ovat hyödyksi. Miten työpäiväsi sujui tänään? Ehditkö pitää rauhassa lounastauon vai hotkitko pikaisesti eväsleivän kahden palaverin välissä? Saitko työasiat hoidettua ajallaan vai jatkatko päivän sähköposteihin vastaamista vielä kotona iltauutisten jälkeen? Työstä on tullut yhä rajattomampaa. Globaali yhteiskunta on avoinna 24/7, mikä lisää työntekijänkin paineita olla koko ajan saatavilla. Työtä voi periaatteessa tehdä missä ja milloin vain, sillä älypuhelin ja taulutietokone kulkevat näppärästi mukana vaikka kesämökin laiturille tai kuntokeskuksen pukuhuoneeseen. Koska meillä on mahdollisuus työn teon rajattomuuteen, oma kykymme asettaa rajat työlle korostuu. On riski, että voimme tehdä liikaa työtä, jolloin palautumiselle jäävä aika vähenee, sanoo työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopistosta. Kinnunen muistuttaa, että työn fysiologisesta ja psykologisesta kuormituksesta palauttavia taukoja tarvitaan sekä työpäivän aikana että sen jälkeen. Työpäivän mittaan tarvittavien taukojen määrä riippuu työn vaativuudesta. TEE TAUOILLA MITÄ HALUAT Tyypillisiä työpäivää rytmittäviä taukoja ovat kahvi- ja lounastauko, mutta sen lisäksi työssä jaksamista edistävät lyhyet, spontaanit tauot sekä sekunneista muutamaan minuuttiin kestävät mikrotauot. Suhteellisen useat, lyhyet tauot ylläpitävät hyvinvointia ja tuottavuutta. Ideaalitilanne olisi, että tauon voisi pitää sillä hetkellä, kun tuntee väsymystä. Jos tauko katkaisee mieluisan työtehtävän juuri, kun on päässyt työn imuun, sillä voi olla jopa eienergisoiva vaikutus, Kinnunen kertoo. Kinnusen mukaan palautumisen näkökulmasta on oleellista, että työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa tauon toimintoihin. Esimerkiksi sosiaaliset aktiviteetit voivat edistää hyvinvointia etenkin silloin, kun ne ovat oma valinta. Itsekseen puurtava luultavasti nauttii muiden seurasta kahvitauolla, mutta joku toinen taas voi kaivata tauollaan nimenomaan hiljaisuutta ja yksinoloa. Tauoilla on palautumisen kannalta merkitystä, mutta myös sillä, miten tauko vietetään. TERVE TYÖ VÄHENTÄÄ KUORMITTUMISTA Pidempien taukojen lisäksi työpäivään kannattaa sisällyttää lyhyitä, spontaaneja taukoja. Työssä jaksamista edistävät jopa vain sekunneista muutamaan minuuttiin kestävät mikrotauot. Mikrotauon aikana voi esimerkiksi katsella hetken ikkunasta ulos, kipaista hakemaan kahvikupillisen tai venytellä jumiutuneita lihaksia. Energiaa ylläpitävä mikrotauko voi liittyä myös työn tekemiseen. Esimerkiksi tehtävälistan teko tai uuden työtavoitteen asettaminen palvelevat työssä jaksamista, Kinnunen täydentää. Kun työ on terveellä tavalla organisoitu, se estää haitallisen kuormituksen kasautumista työpäivän aikana. Terveelle työn kuvalle on ominaista vaihtelevuus, vaikutusmahdollisuudet ja sosiaalinen tuki. Terveellä tavalla organisoidussa työssä voi pitää spontaanin tauon ja sovittaa työtehtäviä palautumistarpeen mukaan, Kinnunen kuvailee. LYHYITÄ LOMIA YMPÄRI VUODEN Hyväkään työn organisointi ja työpäivän tauottaminen eivät silti poista vapaa-ajan tarvetta, jotta työn kuormitustekijöistä pääsee irrottautumaan riittävästi. Fysiologista ja psykologista palautumista tapahtuu etenkin yöunen aikana, mutta myös viikonloppuisin, lomilla ja muina vapaahetkinä on osattava päästää irti työhön liittyvistä velvoitteista. Työaikakulttuurista huolehtiminen on tärkeää ja siinä työnantajalla on iso rooli. Lähettääkö pomo sähköpostia vielä työpäivän jälkeen vai onko vapaa-aika pyhitetty työstä elpymiselle? Moni suomalainen pitää mielellään pitkän, 4 5 viikon kesäloman. Se ei Kinnusen mielestä ole välttämättä paras tapa edistää työssä jaksamista. Loman palauttava vaikutus menee ohi 2 3 viikossa työhön palaamisen jälkeen. Kuormittumisen hallinnan kannalta voisi siksi olla viisasta jakaa lomia tasaisemmin vuoden ympäri, hän sanoo. SHUTTERSTOCK Työaikapankilla joustoja ja hyvinvointia Metsänhoitajaliiton syksyn 2014 työmarkkinatutkimuksen mukaan liiton jäsenten toteutunut viikkotyöaika on keskimäärin kolme tuntia ja 30 minuuttia työsopimuksessa tai muutoin sovittua työaikaa pidempi. Jäsenten keskimääräinen työsopimuksessa tai muutoin sovittu viikkotyöaika on 37 tuntia ja 40 minuuttia ja todellinen työaika on keskimäärin 41 tuntia ja 10 minuuttia. Tilastokeskuksen viimeisimmän työolotutkimuksen mukaan 26 prosentilla kaikista palkansaajista ja 36 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä ei ole lainkaan työajanseurantaa. Työajanseuranta voidaan toteuttaa monella tavalla ja sen järjestäminen on työaikalain mukaan työnantajan velvollisuus. Toimiva työajanseuranta on edellytys myös omalle työpaikalle sopivan työaikapankin suunnittelulle ja käyttöönotolle. Työaikapankki on yritys- tai työpaikkatason sopimusjärjestely, jolla sovitetaan yhteen työtä ja vapaa-aikaa. Pankkiin voi tallettaa työaikapankista tehdyssä sopimuksessa määriteltyjä eriä kuten osan vuosilomapäivistä, lomarahan vaihtovapaita, vapaa-ajaksi muutettuja ylityövapaita sekä liukuvan työajan kerryttämiä plussatunteja. Työntekijälle työaikapankki tarjoaa tavan siirtää tehtyä työaikaa ja ansaittua vapaata pidettäväksi myöhemmin palkallisena vapaana sovittana ajankohtana. Työnantajalle työaikapankki tarjoaa tavan tasata ruuhkahuippuja ja huolehtia työntekijöiden jaksamisesta. Työmarkkinatutkimuksen Metsänhoitajaliitolle toteutti Taloustutkimus marraskuussa Tutkimuksen tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta. Mitä työaikalaki sanoo lepoajoista? Työaikalaki on yleislaki, jota sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön. Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Lepoajat tarkoittavat vapaa-aikaa, joka työnantajan tulee työntekijälle antaa. Lepoaikoja ovat päivittäiset lepoajat, vuorokausilepo ja viikoittainen vapaa-aika eli viikkolepo. RUOKA- JA KAHVITAUOT Jos työntekijän päivittäinen työaika kestää yli kuusi tuntia, työntekijälle tulee varata vähintään tunnin kestävä lepoaika, jolloin hänellä on lupa poistua työpaikalta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä ruokataukoa. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia lyhyemmästäkin lepoajasta, jonka on kuitenkin kestettävä vähintään puoli tuntia. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun. Työaikalaki ei tunne erityisiä kahvi - taukoja. Kahvi-, tupakka- ym. tauot perustuvat yleensä työpaikalla noudatettuun käytäntöön, jota työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa. Työnantaja voi kuitenkin kieltää tupakoinnin työpaikalla. VUOROKAUSI- JA VIIKKOLEPO Työntekijälle on eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta annettava jokaisen työvuoron alkamisesta seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika eli vuorokausilepo. Työaika on lisäksi järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Tämä viikkolepo on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen. PROFESSORI ULLA KINNUSEN TAUKOTEESIT 1. Hyödynnä tauot ja mikrotauot. 2. Tee tauoillasi mitä itse haluat. 3. Muista myös työpäivän jälkeinen palautuminen: irrottaudu työstäsi ja rentoudu. 28 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

16 kerro lustolle Marko Rikala Museoassistentti, Lusto - Suomen Metsämuseo henkilöuutiset MERKKIPÄIVÄT Päivämäärä/Nimi/Ikä Metsämuseo Luston kirjastokokoelmassa mielenkiintoisen, mutta valitettavan puutteellisen, kokonaisuuden muodostavat metsäalan yritysten tiedotuslehdet. Tee metsäkulttuuriteko ja lahjoita nurkissa pyörivät henkilöstö- ja asiakaslehdet Luston kokoelmia täydentämään! KUTSETIN LEHESSÄ LUKI Metsäyhtiöiden henkilöstölle, asiakkaille ja sidosryhmille suunnatut, usein ilmaisjakelussa olevat tiedotuslehdet ovat eräänlainen välimuoto kausijulkaisusta ja pienpainatteesta. Jälkimmäisethän eivät ole niinkään kooltaan tai painosmäärältään pieniä painotuotteita, vaan julkaisutyyppi, jolla on usein laaja levikki, mutta lyhyehkö käyttöikä. Kausijulkaisu taas määritellään periaatteessa päättymättömäksi, jatkuvasti toisiaan seuraavina osina säännöllisin tai epäsäännöllisin väliajoin ilmestyväksi julkaisuksi. Yrityskauppojen myötä yhtiönlehtien nimekkeet ja julkaisijat ovat vaihtuneet taajaan, eivätkä monet lehdet olleet pitkäikäisiä. Ilmestymistiheys puolestaan on vaihdellut muutamasta numerosta vuodessa lähes kuukausittaiseen aviisiin. Jos muistat tai hallussasi on metsäalan organisaatioiden tuntemattomammiksi jääneitä lehtiä, kerro Lustolle niistä. Suomen metsäyhtiöiden vanhin henkilöstölehti lienee Enso-Gutzeit Osakeyhtiön tammikuusta 1930 alkaen julkaisema Enso-Gutzeit, joka jaettiin ilmaiseksi jokaiselle yhtiön vakituiselle työntekijälle tavoitteena tehdä yhtiötä tunnetuksi henkilöstön keskuudessa. Avausnumeron pääkirjoituksessa yhtiön silloinen toimitusjohtaja V. A. Kotilainen tähdensi, että julkaisun tarkoituksena ei ole vaikuttaa lukijoittensa maailmankatsomukseen eikä puuttua siihen, mitä yhteiskunnassa yhtiön toiminnan ulkopuolella tapahtuu. Ensimmäisen vuosikerran mittaan lehdessä käsiteltiin mm. yhtiön historiaa, puunhankintaa, henkilöstöuutisia, henkilökunnan urheilu- ja kerhotoimintaa ja työturvallisuutta. Tuohon aikaan monilla paikkakunnilla yhtiö hallitsi koko tehdasyhteisön elinpiiriä. Se järjesti terveyspalveluja sekä harrastusmahdollisuuksia, ylläpiti lastentarhoja ja kouluja, tarjosi ammattikoulutuksen ja monille työuran tehtaan huomassa nuoruudesta eläkeikään asti. Enson lehti ilmestyi neljänä numerona vuodessa, kunnes talvisota katkaisi ilmestymisen loppuvuonna Joulunumero 1942 palautti lehden elävien kirjoihin. Jatkossa se ilmestyi vaihtelevasti, yleensä viisi-kuusi kertaa vuodessa, mutta luvun lopulla yhdeksän, kymmenenkin numeroa vuodessa luvulle tultaessa lehden nimi typistyi Ensoksi. Tässä muodossa yhtiön henkilöstölehden tarina loppui elokuun 1998 numeroon. Sen pääkirjoituksessa kerrottiin kesäkuun alussa solmitusta sopimuksesta, joka liitti Enson yhteen ruotsalaisen metsäyhtiö Storan kanssa. Nykyisin tuntemamme metsäjätti Stora Enso Oyj oli syntynyt. Kaikkiaan tätä metsäyhtiöiden henkilöstölehtien pioneeria ehti ilmestyä 68. vuosikerran verran. Muidenkin nykyisten metsäjättiemme tiedotuslehdillä on pitkä historia. Kaukasnimistä henkilöstölehteä julkaisi vuodesta 1958 alkaen Lappeenrannan seudulla toiminut Oy Kaukas Ab. Siitä tuli 1986 osa Kymmene Oy:tä, joka puolestaan fuusioitui Repola Oy:n kanssa vappuna 1996 UPM-Kymmeneksi. UPM-etuliite tuli Repolaan kuuluneiden Yhtyneitten Paperitehtaiden englanninkielisestä nimestä (United Paper Mills). YP:n henkilöstölehden virkaa toimitti Työn äärestä ( ). Rauma-Repola oli 1987 ostanut osake-enemmistön porilaisesta perinteikkäästä Rosenlew-yhtiöstä, jonka henkilöstölehtenä ilmestyi Työ ja toimi ( ). Osuuskunta Metsäliiton jäsenille suunnatun tiedotuslehden Metsäliiton Viestin ensimmäinen numero pulpahti painokoneesta vuonna 1949 ja ilmestyy nykyään nimellä MetsäGroupin Viesti. Tutustu Luston museokokoelmiin: Vainio Markku Johannes Tsokkinen Jouko Ensio Nikander Tuomo Antero Leinonen Seppo Juhani Veijola Pertti Juhani Liimatainen Yrjö Antero Laaksonen Markku Kalevi Hulkkonen Jukka Tapani Serén Kristian Erik Mikola Peitsa Untama Itkonen Kirsi Marjut Kaarina Savolainen Varpu Helena Tiainen Veikko Päivärinta Pekka Pellervo Laakko Anne Päivi Sinikka Hämäläinen Kalervo Simonen Veli Juhani Palén Tarja Katriina Koivurinne Jorma Antero Palén Markku Olavi Kärkkäinen Pekka Juhani Rutanen Juha Sakari Airaksinen Simo Pekka Juhani Leikola Matti Eino Henrik Niemi Asko Jukka Paunila Mauri Lauri Ilmari Hirvelä Hannu Tapio Jukkola Seppo Erkki Häme Tuomas Päiviö Pelkonen Juho Heikki Heino Petri Juhani Taivainen Eero Sakari Haapaporras Toivo Olavi Tavaila Timo Antero Kankaanpää Hannu Lauri Juhani Lillandt Arne Karl Martin Halttunen Jussi Antti Juhani Kärkkäinen Matti Kalervo Lindh Kaj Tapani Miina Saija Anita Sahlberg Sari Petra Hannele Tuomasjukka Tomi Simeoni Myllynen Anna-Liisa Erkkilä Lauri Henrik Hytönen Lauri Veikko Makkonen Jyri Atso Wall Matti Jorma Juhani Saarimaa Jorma Tapio Ådjers Paul Göran Puhtila Ossi Vihtori Tidenberg Veijo Risto Heikki Robertsson Natalia Hyvönen Pekka Pellervo Pullinen Jorma Matti Kalevi 70 TUONEN SATOA Airaksinen Eino Sakari Arponen Pellervo Roiko-Jokela Pentti Tuomas * Puukko Antti Kari Pentti * Kiiskinen Olli Antero Huikari Ransa Olavi Saarnio Markku Juhani Sivonen Heimo Tapio Ervasti Seppo Mikael * Metsänhoitajaliiton kunniajäsen, puumarkkinatieteen professori Seppo Ervasti kuoli Vantaalla vuotiaana. Seppo oli yliopistollisen metsäopetuksen väsymätön kehittäjä. *) Muistokirjoitus on luettavissa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilla muistokirjoitukset. 30 METSÄNHOITAJA METSÄNHOITAJA

17

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Omaehtoinen opiskelu. www.mol.fi. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

Omaehtoinen opiskelu. www.mol.fi. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Omaehtoinen opiskelu www.mol.fi Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Vuoden 2010 alusta lukien voit tietyin edellytyksin opiskella päätoimisia

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Lukioiden metsäklusterilinja METELI. www.lukionmeteli.fi

Lukioiden metsäklusterilinja METELI. www.lukionmeteli.fi Lukioiden metsäklusterilinja METELI www.lukionmeteli.fi 1 Metsäklusteri??KONE? 2 Opetushallitus Metsäteollisuus ry Paperi-insinöörit ry 3 Paperinen palapeli Mikä lukiolaista kiinnostaa? Tekniikka Bio ja

Lisätiedot

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Tuen tarkoitus ja tavoite Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu on työllistymistä

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Metsä Group

Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Metsä Group Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Metsäteollisuuden investoinnit ja vaikutukset Äänekosken biotuotetehdas 2 Suomen metsäteollisuus

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

LAMK Avoin ammattikorkeakoulu

LAMK Avoin ammattikorkeakoulu LAMK Avoin ammattikorkeakoulu Polkuopiskelijoiden info 7.9.2015 FellmanniCampus www.lamk.fi/avoin-amk Avoin AMK -opinnot Avoin AMK-opetus on Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien mukaista, kaikille

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE TERVETULOA TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON ASIAKKAAKSI! Työ- ja elinkeinotoimistoa kutsutaan lyhenteellä TE-toimisto. TE-toimiston asiakkuuden

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Lukion metsäklusterilinja Meteli. www.lukionmeteli.fi

Lukion metsäklusterilinja Meteli. www.lukionmeteli.fi Lukion metsäklusterilinja Meteli www.lukionmeteli.fi 1 Taustaa suunnittelu alkoi 2005 yhteistyössä lukioiden, LUT:n sekä metsäteollisuuden kanssa. Ensimmäiset opiskelijat valittiin keväällä 2007 Keväällä

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot