NuoreT JA A TYÖeL ÄMÄ ka k k a s k i e s r i e i ma i m a a i a lim l a m a a? a

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NuoreT JA A TYÖeL ÄMÄ ka k k a s k i e s r i e i ma i m a a i a lim l a m a a? a"

Transkriptio

1 NuoreT JA TYÖELÄMÄ kaksi eri maailmaa?

2

3 NuoreT JA TYÖELÄMÄ kaksi eri maailmaa? Jaakko Alasaarela Paavo Arhinmäki Teemu Arina Saara Backberg Susanna Haapalainen Hanna Hihnala Janne Jauhiainen Ole Johansson Jari Lavonen Esa Kiiskinen Laura Kiviluoma Tapio Kuure Olli Luukkainen Hanna-Mari Manninen Mika Martikainen Sami Myllyniemi Pirkko Mäkinen Sirja Nieminen Minna Parikka Ari Rahkonen Pasi Sahlberg Pirjo Suhonen Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Janne Tienari Virpi Utriainen Raija Vahasalo Rauno Vanhanen Peter Vesterbacka Kari Väisänen Helsingissä 2012 Katja Laurén, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, Kari Väisänen (toim.) Graafinen suunnittelu ja taitto Vanto Design Oy Kuvat Istockphoto Kustantaja Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) Kirjapaino Kopijyvä Oy ISBN

4 Sisällys Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Liisa Tenhunen-Ruotsalainen ja Kari Väisänen...6 Väittämä 1 Nuorten käsitykset työstä liittyvät enemmän työn avulla saavutettaviin asioihin kuin itse työn tekemiseen Väittämä 2 Kouluaineilla ei ole yhteyttä työhön eikä työelämään Väittämä 3 Palkalla on merkitystä, muttei eniten...30 Väittämä 4 Pelko vääristä valinnoista kipsaa nuoret...38 Väittämä 5 Tyttöjä kiinnostavat eniten sosiaalisiksi mielletyt alat, poikien suosiossa on ICT Väittämä 6 Kansainvälisyys osana työnkuvaa jakaa mielipiteitä...52 Väittämä 7 Yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle...62 Väittämä 8 Nuoret eivät saa tarpeeksi itselle merkityksellistä tietoa työstä ja työelämästä, vaikka kanavia tiedon saamiseen ja välittämiseen on enemmän kuin koskaan Asiantuntijat Tutkimuksen toteutus... 73

5 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? 7 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Nuoret ja työelämä puhuttavat laajalti, jopa Suomen ylintä poliittista johtoa. Keskustelua aiheuttaa tarve saada nuoret nopeammin työelämään, ja toisaalta estää nuorten mahdollinen syrjäytyminen. Meillä on yli nuorta, jotka jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle, syrjäytyen tavalla tai toisella. Ratkaisukeinoja tilanteeseen haetaan yhteiskunnan eri tahoilla. Yhtä mieltä ollaan siitä, että työ, mielekäs tekeminen ylipäätään, on paras keino kiinnittää nuori yhteiskuntaan. Eri tahojen pitäisikin sopia roolistaan nuorten työllistämiseksi, ollen liikkeellä asioita ratkoen, ei uusia ongelmia ja esteitä luoden. Nuoria on viime aikoina syyllistetty julkisuudessa, etteivät he osaa käyttäytyä työpaikoilla. Nuorten työelämävalmiuksia pidetään huonoina. Nuoret itse vastaavat kritiikkiin, että kuinka he voivat tietää asioista, joita heiltä odotetaan, kun heillä on hyvin vähän mahdollisuuksia hankkia työkokemusta. Tutkimustemme mukaan nuorten mielestä paras tapa saada tietoa ammateista ovat erilaiset vierailut yrityksiin. He tarvitsevat omia kokemuksia työn tekemisestä, kuten TET-jaksot ja kesätyöt. Tekemällä aitoja työtehtäviä nuori rakentaa omaa minäkuvaansa ja itsetuntoaan. Usein keskusteluissa toistuu epäkohta, joka selvästi häiritsee nuoria. Epäkohtia on itse asiassa kaksi. Ensinnäkin: mahdollisia ratkaisuja tilanteeseen, asiaa ylipäätänsä, unohdetaan kysyä itse nuorilta. Toiseksi: nuorista puhutaan yhtenäisenä joukkona. Nuori on aina ainutkertainen yksilö. Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) on kysynyt nuorilta heidän työelämää koskevia odotuksiaan ja asenteitaan jo 1980-luvulta lähtien. Seurantatutkimuksessa yksi asia ei ole muuttunut, ja se on nuorten halu tehdä töitä. Sen sijaan odotukset työelämää ja johtamista kohtaan sekä tavat tehdä työtä ovat muuttuneet. Tutkimusten valossa nuorten arvot suhteessa työelämään ovat pitkälti niitä, joita me työelämässä olevat tarkoitamme, kun puhumme hyvästä työelämästä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on yksi sellainen asia, jossa nuoret tulevat vaatimaan joustavia työaikoja. Työn sisältö ja merkitys sekä työilmapiiri painavat vaakakupissa enemmän kuin palkka, kun nuori miettii, kenen joukoissa hän työskentelee. Nuoria kannattaa siis kuunnella. Tutkimuksissamme nuoret ovat nostaneet esille myös epäkohtia, jotka liittyvät koulun ja työelämän suhteeseen. Nuoret kokevat yritykset oppimisympäristöinä, toisin kuin valtaosa heitä opettavista opettajista. Kannattaisiko tässäkin suhteessa kuunnella enemmän nuoria ja myös yritysten edustajia? Kokosimme tähän raporttiin kolmen viime vuoden tutkimustiedoista kahdeksan kovaa väittämää asioista, joita nuoret vastauksissaan toivat esille. Yli tuhat nuorta kertoi esimerkiksi, miksi peruskoulu ei anna riittäviä eväitä tulevaisuutta varten. Pyysimme lisäksi tätä raporttia varten asiantuntijoita ottamaan kantaa väittämiin ja pohtimaan, mitä pitäisi tehdä eri tavalla, jotta nuorten ja työelämän odotukset vastaisivat useammin toisiaan. Haluamme tämän raportin osaltaan auttavan eri tahoja ymmärtämään nuorten maailmaa paremmin. Uskomme, että nuoret yllättävät lukijan monessa asiassa myönteisesti. Uskomme myös, että tutkimuksesta löytyy vastauksia muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Asiantuntijalausunnot avaavat näkemään nuoriin ja työelämään liittyvät asiat osana laajempaa, Suomessa meneillään olevaa kehitystä. Asiantuntijalausunnot osoittavat myös, että ratkaisut eivät ole yksiselitteisiä. Olemme kuitenkin pitkällä, jos jaksamme kuunnella toisiamme. Keskustelu jatkukoon. Kyse on meidän kaikkien tulevaisuudesta. Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Kari Väisänen Taloudellinen tiedotustoimisto

6 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? 9

7 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 1 11 Väittämä 1: Nuorten käsitykset työstä liittyvät enemmän työn avulla saavutettaviin asioihin kuin itse työn tekemiseen Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimuksessa nuorilta kysyttiin kuvien avulla, miltä hyvä työelämä näyttää ja pyydettiin perustelemaan omaa kuvavalintaa. Kuvataulutekniikka helpottaa nuoria pukemaan näkemykset hyvästä työelämästä sanoiksi. 23,11 % (358) 15,36 % (238) 28,02 % (434) Työssä viihtyminen nousi selkeästi esiin avovastauksissa. Työn halutaan olevan pakkopullan sijaan viihtyisää ja mielekästä. Tytöillä korostui poikia voimakkaammin työelämän sosiaalinen puoli ja yhteistyö. Valittujen kuvien suhde toisiinsa ja valintojen perustelut ovat säilyneet samankaltaisina vuosien välillä. Esimerkkejä nuorten kuvatauluvastauksista Siinä on hieno auto, eli työstä saa hyvää palkkaa. Siinä olevalla miehellä näkyy myös olevan hyvä mieli, eli hän tekee mielekästä työtä. Kuvassa on kaksi ihmistä, jotka näyttävät varsin iloisilta. Minulle hyvä työelämä olisi sellaista, jossa saan tehdä töitä ihmisten kanssa ja ihmisten hyväksi, ja työ tekisi minut ainakin suurimmaksi osaksi ajasta onnelliseksi. Kuva näyttää mukavan rennolta. Hyvässä työssä on mahdollisuus joustavuuteen ja valinnaisuuteen työtapojen hoidossa. Kuva näyttää todella iloiselta ja valoisalta. Käytännössä tarkottaisi hyvää työilmapiiriä mukavia työkavereita ja etenkin sitä että viihtyy työssään ja nauttii siitä mitä tekee. Kuva myös kuvaa että etenemismahdollisuuksissa vain taivas on rajana. Todella stressitön kuva ja turhaa stressiä jokainen haluaa varmasti välttää. 14,65 % (227) 13,88 % (215) Kuvaaja 1. Koonti vuoden 2011 kuvatauluvastauksista. 4,97 % (77) Hyvä työelämä mielletään enimmäkseen halutunlaisen elämäntyylin osaksi ja suurelta osin sen mahdollistajaksi. Perusteluissaan pienempi osa vastaajista puhui konkreettisesti työn tekemisestä. Työ ei saa nuorten mielestä hallita elämää. Vapaa-ajan ja työn toivotaan olevan tasapainossa; halutaan itse hallita työn ja muun elämän välistä yhteyttä, kuten työaikoja, työtapaa ja vapaa-ajan määrää. Hyvä työelämä tarjoaa nuorten mielestä mahdollisuuden toteuttaa itseään ja tuottaa tarpeeksi rahaa asumiseen, harrastuksiin, matkustamiseen ja perheen perustamiseen. Kysymys 1.1 Onko nuorille ylipäänsä mahdollista välittää ajankohtaista tietoa työelämästä, kun ajat muuttuvat kuitenkin koko ajan? Susanna Haapalainen, puheenjohtaja, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry: Ajantasainen tieto työelämän muuttuvista tuulista ja uusista ajoista on parhaiten saatavilla juuri työpaikoilta ja alan ammattilaisilta. Totta kai on myös mahdollista ennakoida ja varautua siihen, miten työelämä muuttuu ja kehittyy lähitulevaisuudessa. Tämän tiedon välittäminen nuorille on mahdollista mitä moninaisimpien väylien kautta, mutta ensisijaisesti omakohtaisen kokemuksen kautta. Tärkeää olisi tietysti taata nuorille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kokemuksia työelämästä ja työelämän käytänteistä. Erilaiset harjoittelujaksot ja työssäoppimiset ovat ehdottoman tärkeä väylä työhön tutustumisen kannalta.

8 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 1 13 Kysymys 1.2 Onko työelämätietouden lisäämiseen mahdollisuuksia? Millaisia, ja kuka tästä olisi vastuussa? Susanna Haapalainen: Työelämätietouden lisäämiseen on mahdollisuuksia ja niitä on ehdottoman suotavaa hyödyntää. Työelämätietouden lisäämisen tulee kattaa konkreettista tietoa työn tekemisen tavoista ja työpaikkojen arjesta, mutta myös ehdottomasti työelämän pelisäännöistä. Tietouden lisääminen vaatii ehdottomasti monen tahon tiivistä yhteistyötä. Koulut ja oppilaitokset ovat avainasemassa nuorten tavoittamisen kannalta. Oppilaitosten kautta esimerkiksi työnantajien on helppo tavoittaa nuoret ja esitellä omaa alaa ja työpaikkaa. Samoin nykyistä tehokkaampana tiedotusväylänä on hyödynnettävä myös esimerkiksi nuorisotaloja ja muita sosiaalitiloja, joiden kautta nuoreen ikäluokkaan on luontevaa saada kontakteja. Työelämätietouden lisäämisessä avainasemassa ovat luonnollisesti myös ammattiyhdistysliike ja eri viranomaistahot. Ammattiliittojen luonteva ja avoin väylä oman alan opiskelijoihin on tehokas tapa tiedottaa työelämän muuttuvista tuulista, sillä ammattiyhdistysliikkeellä on usein erityisesti työntekijänäkökulmasta ensikäden tietoa. Samoin esimerkiksi alueiden TE- ja ELY-keskusten tuominen lähelle oppilaitosten ja koulujen arkea laajentaa nuorten käsitystä ja tietoutta työelämän toimijoista. Vapaita kommentteja tai ajatuksia nuorten työelämäkäsityksistä ja niiden suhteesta aikaansa Susanna Haapalainen: Nuoren ikäpolven käsitykset työelämästä varmasti eroavat joiltain osin esimerkiksi vanhemman sukupolven näkemyksistä ja kokemuksista. Työltä ja työnantajilta vaaditaan paljon. Toisaalta myös muun elämän yhteensovittaminen on entistä merkityksekkäämpää. Nuorten kuvitelmat ja Työelämätietouden lisääminen on ehdottoman merkittävässä asemassa myös syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. olettamukset työelämästä ja työn tekemisestä eivät välttämättä aina kohtaa realismin kanssa. Tämä aiheuttaa monelle ongelmia työmotivaation kanssa, jos työnteko ei vastaa omia kuvitelmia. Tästä syystä työelämätietouden lisääminen on ehdottoman merkittävässä asemassa myös syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Tietoisuus eri aloista ja ammattien työtehtävistä voi varmasti helpottaa myös esimerkiksi opiskelupaikan valintaa ja ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa on toimenpiteenä välttämätön. Sami Myllyniemi, tilastotutkija, Nuorisotutkimusseura ry: Nuoret pitävät vapaa-aikaa selvästi tärkeämpänä elämän osa-alueena kuin vanhemmat. Nuorten työkäsityksistä puhuttaessa kiinnittyy nuorisotutkijan huomio siihen, että kaiken työelämän muutoksen keskelläkin yksi nuorten pysyvimpiä arvoja on työn tärkeys. Kyselytutkimuksissa lähes kaikki nuoret pitävät työtä tärkeänä elämänsisältönä, pysyvää työsuhdetta tavoittelemisen arvoisena, ja yhä useampi pitää työelämää niin vaativana, että ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun. Vertailematta eri ikäryhmiä keskenään jää arvailujen varaan, onko nuoruus työelämään liittyvien asenteiden suhteen jotenkin erityinen elämänvaihe. Esimerkiksi World Values Surveyssa työasenteita on kartoitettu kaiken ikäisten suomalaisten parissa, mikä mahdollistaa nuorten erityispiirteiden tarkastelun. Tulokset vahvistavat ennakkokäsityksiä iän yhteydestä työn arvostukseen, sillä vanhemmat sukupolvet todellakin suhtautuvat työhön vakavammin. Ja kääntäen: nuoret pitävät vapaa-aikaa selvästi tärkeämpänä elämän osa-alueena kuin vanhemmat. Nuorten suhtautumisen työhön voi siis tulkita olevan vähemmän itseisarvoista kuin vanhemmalla polvella. Metodologisena varauksena näihin havaintoihin kannattaa muistaa, että kyselytutkimusten tulokset kertovat vain kyselyhetken tilanteen. Niistä ei siis suoraan voi päätellä, onko kyse ikään vai pikemminkin sukupolviin liittyvistä eroista. Jos nuorten suhde työhön on välineellistä, samaa voi tavallaan sanoa opiskelusta, sillä kysyttäessä opiskelun syistä korostuu vastauksissa koulutuksen merkitys väylänä työelämään. Opiskelu näyttää siis välineeltä työelämään, ja työ puolestaan välineeltä niin, mihin?

9 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 1 15 Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimuksen mukaan nuorten näkemyksissä tulevaisuuden työelämästä korostuvat siis ihmissuhteet ja vapaa-aika sekä työn kiinnostavuuteen ja mielekkyyteen liittyvät tekijät. Jos työelämä todella kykenisi vastaamaan näihin tarpeisiin, olemaan mielekästä, elämyksellistä ja vielä tukemaan ihmisenä kasvamista, olisi se yksinomaan hyvä uutinen. Ja vaikka kyse olisi nuorten utopiasta, se ei tarkoita, ettei työelämä todella voisi olla muutoksessa utopiaa kohti. Nuorethan tulevaisuuden työn tekevät. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei vinoutuneita käsityksiä tulisi oikoa tai ettei törmäys työelämän todellisuuteen voisi joskus olla rajukin. Kuitenkin samalla kun painiskellaan työelämätietoisuuden lisäämisen kanssa, voidaan varovasti toivoa, että nuorten valoisissa näkemyksissä tulevaisuuden työelämästä olisi itseään toteuttavan ennusteen piirteitä.

10 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 2 17 Väittämä 2: Kouluaineilla ei ole yhteyttä työhön eikä työelämään Nuoret ovat vuosi toisensa jälkeen tuoneet Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimuksissa esiin, että koulun ja työelämän välisen yhteyden pitäisi olla suurempi. Alan valinta ja oman polun rakentaminen työelämään tuntuvat monista haastavilta ja etäisiltä asioilta. Paljon aprikoidaan koulutuksen vaikutusta ja oikeiden aineiden opiskelua. Oppiaineiden työelämäyhteyden esiin tuominen ja työelämän konkretisointi on mahdollisuus, jota nuoret toivoivat hyödynnettäväksi enemmän myös vuonna Kysymys 2.1 Onko tuntijakoinen opetussuunnitelma tullut tiensä päähän? Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ: Kuva 2. Nuoret kaipaavat selkeämpää yhteyttä luokassa opitun ja työelämän välillä. Nuoret kokevat koulun oppiaineet ja koulua seuraavan työelämän kahdeksi toisistaan irralliseksi kokonaisuudeksi. Jo vuoden 2009 tuloksista ilmenee, että koulun ja työelämän välisen yhteyden kirkastaminen sekä työelämäyhteyden tuominen mukaan kaikkiin oppiaineisiin on nuorten mielestä keskeinen kehittämiskohde. Kouluaineista keskeisinä tulevaisuuden taloudellisen menestyksen kannalta mainittiin mm. matemaattiset aineet, yhteiskuntaoppi, taloustieto ja kaupalliset aineet sekä opinto-ohjaus. Nuoret haluavat tukea työelämän kohtaamiseen jo koulussa. Työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja toivotaan opittavan monipuolisesti koulussa niin, että opitun asian liittymäkohta työhön nähdään jo kouluaikana. Uudessa oppimiskäsityksessä korostuvat oppiaineiden eheyttäminen, ilmiölähtöisyys ja opettajien yhteistyö. Oppimisen perustan muodostavat oppiaineet, jotka säilynevät tuntijaon pohjana. Tuntijakoinen opetussuunnitelma turvaa koulutuksen riittävän tasalaatuisuuden koko maassa ja luo perustan koulutuksen jatkumolle. Oppilaitoksen toiminta organisoituu paikallisten asiantuntijoiden osaamiselle sekä normien ja säädösten pohjalle. Opetuksen eheyttäminen tapahtuu aihekokonaisuuksien pohjalta. Painoalueiden tietoinen sisällyttäminen koulupäiviin ei ole aktiivista, mutta toisaalta jokainen opettaja huomioi painoalueet opetuksessaan ja kasvatuksessaan huomaamattaan. Esimerkiksi aihekokonaisuuden Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys tulisi vastata ajan koulutushaasteisiin näkyvämmin. Painoalueissa voisi toteuttaa ajallisia, kansallisia painotuksia ja käyttövalmista pedagogiikkaa. Oppilaan kehittyminen omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi lähtee liikkeelle vaikuttavasta osallisuudesta kouluyhteisössä ja vasta sitten yhteistyössä työelämän ja yritystoiminnan kanssa. Raija Vahasalo, kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri: Aineenopettajien täytyy osata opetettava oppiaineensa mahdollisimman syvällisesti. Tuntijakoista opetussuunnitelmaa on vaikea muuttaa, koska sekä aineenopettajankoulutus että yliopiston tiedekunnat ovat paljonkin tuntijaon mukaisia. Aineenopettajien täytyy osata opetettava oppiaineensa mahdollisimman syvällisesti. Se ei olisi mahdollista, jos aineenopettajista luovuttaisiin.

11 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 2 19 Aineenopettajajärjestelmä on koettu hyväksi. Myös luokanopettajien koulutuksessa on entistä enemmän menty aineenhallinnan parantamiseen ja ns. kaksoiskelpoisuuksien saamiseen. Kumpaakin tarvitaan. On välttämätöntä päästä pureutumaan syvälle eri oppiaineisiin ja siten saada osaamisen taso korkeaksi. Toisaalta opetussuunnitelmissa ja opetuksessa ilmiökeskeisyyttä pitää korostaa enemmän, jotta kokonaisuudet hahmottuisivat ja syy-seuraus-suhteet ymmärrettäisiin helpommin. Ilmiöt ja oppiaineet eivät ole toisilleen vastakkaisia. Ole Johansson, puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Oppiaineita tarvitaan myös tulevaisuudessa, vaikka onkin tärkeää ymmärtää laajempia kokonaisuuksia ja osata yhdistää eri oppiaineissa opittuja asioita. Valtakunnallisen tuntijaon osalta tarvittaisiin todennäköisesti uudelleen arviointia siitä, miten yksityiskohtaisesti on tarpeen määritellä valtakunnan tasolla eri oppiaineiden tuntimääriä. Jari Lavonen, professori, Helsingin yliopisto: On huomattava, että työelämässä työskentelevät ovat eksperttejä ja oppilaat ovat noviiseja. On totta, että suomalainen koulu on ollut aina oppiainejakoinen. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt suomalaisten nuorten menestymistä kansainvälisissä oppimistutkimuksissa (esim. PISA), pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi PISA-tutkimuksen tehtävät mittaavat oppilaiden kykyä tunnistaa informaatiotulvassa olennaisia asioita, tehdä kysymyksiä, tehdä aineiston tai tarjolla olevan informaation pohjalta päätelmiä sekä selittää ympärillämme tapahtuvia tietoja tukeutumalla selitettävän tiedonalan tietoon. OECD:n asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nimenomaan tällaisesta osaamisesta on hyötyä tulevaisuuden maailmassa, ratkaistaessa henkilökohtaisia, yhteisöön liittyviä tai globaaleja ongelmia. Oppiainejakoinen opetus perustuu eri tiedonalojen tapaan selittää maailmaa: esimerkiksi luonnontieteellinen tieto syntyy havaintojen tekemisen, mittaamisen, päättelyn ja mallintamisen kautta, historiassa taas tulkitaan historiallisia jäänteitä ja selitetään ihmisten toimintaa heidän pyrkimystensä kautta. Oppiainejakoinen opetus ei tarkoita sitä, että oppilaita ei tulisi ohjata kompleksisten ongelmien äärelle. Päinvastoin. Tällaisten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan syvää käsitteellistä ymmärrystä. Tällaisia ongelmia voidaan kohdata mm. tiedonalalähtöisessä eheyttävässä opetuksessa. Yleisesti on huolestuttavaa, että viime vuosina on eri suunnilta esitetty vaatimuksia hyvin toimivan järjestelmän muuttamisesta siten, että perusopetuksessa paljolti luovuttaisiin vanhoista oppiainerajoista ja siirryttäisiin opettamaan erilaisia aihekokonaisuuksia tai lähestyttäisiin asioita ilmiölähtöisesti. Mallina tällaisessa ajattelussa ovat työelämän tai arkielämän tilanteet. On huomattava, että työelämässä työskentelevät ovat eksperttejä ja oppilaat ovat noviiseja. Vain terävillä käsitteellisillä työkaluilla ympäröivästä maailmasta voidaan saada jäsentynyt kuva ja välttää maailmaa koskevan tiedon rämettyminen toisiinsa kytkeytymättömien tiedonsirpaleiden massaksi. Kysymys 2.2 Onko opettajankoulutus riittävän ennakoivaa? Olli Luukkainen: Nykyinen opettajankoulutus ei anna tarpeeksi eväitä työelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön. Opettajankoulutusta antavien yliopistojen ja korkeakoulujen tulisi ajantasaistaa opetussuunnitelmiaan yhteistyössä ja sitouttaa suunnitteluun mukaan myös työelämäjärjestöt. Yliopistollisen ja ammatillisen opettajankoulutuksen yhteistyötä on lisättävä ja tiivistettävä. Yhteistyöllä päivittyy ajantasainen käsitys siitä, millaisia työelämän tarpeet ovat ja kuinka tämä huomioidaan koulutuksessa. On myös kuunneltava opiskelija- ja koululaisjärjestöjä, koska näin tulevilla opettajilla on mahdollisuus vaikuttaa keskusteluun opetustyön ja opettajankoulutuksen tulevaisuuden linjauksista. Raija Vahasalo: Opettajankoulutuksessa tarvitaan sekä määrällistä että sisällöllistä ennakointia. Kumpikaan ei tällä hetkellä toimi kunnolla. Edes opettajien lukumäärästä ei valtakunnallisesti ole tarkkaa tietoa. Tiedon avulla voitaisiin ennakoida opettajien koulutustarvetta tulevaisuudessa. Nykyinen opettajankoulutus ei anna tarpeeksi eväitä työelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön. Opettajankoulutuksen tulisi olla edelläkävijä teknologian hyödyntämisessä opetuksessa ja eri oppiaineiden yhteistyössä.

12 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 2 21 Opettajankoulutuksen sisältöjen kehittäminen on yliopistojen tehtävä. Opettajankoulutuksessa on otettava huomioon maailman megatrendit, jotka tulevat vaikuttamaan koko yhteiskuntaan. Meidän tulee varmistaa, että opettamamme asiat ovat sellaisia, jotka antavat tämän päivän lapsille valmiuksia toimia työelämässä vielä 50 vuoden päästä. Kauas katsovan kehittämisen ohella meiltä vaaditaan ketteryyttä ja rohkeutta viedä läpi nopeita uudistuksia. Se on meille suuri haaste. On osattava ja muistettava säilyttää hyväksi koettu ja arvokas, ettei lapsi mene pesuveden mukana. Koulutus ei myöskään saa olla pelkkä työelämän valmentaja. Koulutuksessa on aina kysymys myös lasten, nuorten ja aikuistenkin persoonallisuuden kasvusta ja kehittymisestä sekä sivistyksestä. Opettajien täydennyskoulutukseen on kiinnitettävä huomiota. Se on saatava samalla tavalla velvoittavaksi kuin on sosiaali- ja terveyssektorilla. Jokaisella opettajalla tulee olla oikeus päästä täydennyskoulutukseen ja velvollisuus osallistua siihen. Jokaisella työnantajalla tulee olla velvollisuus järjestää täydennyskoulutusta vuosittain. Ole Johansson: Opettajankoulutuksen tulisi olla edelläkävijä teknologian hyödyntämisessä opetuksessa ja eri oppiaineiden yhteistyössä. Myös opettajankoulutuksen yhteyksiä työelämään tulee lisätä. Jari Lavonen: Suomalainen opettajankoulutus, päinvastoin kuin monen muun maan opettajankoulutus, ei anna opettajaopiskelijoille valmiita malleja, vaan ohjaa opiskelijoita kriittiseen ja tutkivaan otteeseen. Opiskelijat saavat koulutuksen aikana valmiuden oppia uutta ja ratkaista ongelmia. Oppiainerajoja rikkova opetus vaatii opettajalta laaja-alaista ammattitaitoa. Tutkivaan oppimiseen ja tieteelliseen ajatteluun voi parhaiten johdattaa oppilaita vain sellainen opettaja, joka on itse saanut maisteritasoisen koulutuksen, tutkijan koulutuksen. Koulutus sisältää myös pedagogisen koulutuksen. On huomattava, että niin kutsuttu ilmiölähtöinen tai oppiainerajoja rikkova opetus vaatii opettajalta laaja-alaista ammattitaitoa ja oppilailta sellaista oma-aloitteisuutta ja kypsyyttä, johon suurella osalla peruskoululaisista ei ole vielä valmiuksia. Sellainen opetus edellyttää myös, että opettaja hallitsee hyvin esimerkiksi tietyn oppiainekokonaisuuden kaikki taustatieteet, jotta hän voisi ohjata oppilaita merkityksellisten ongelmien äärelle ja mielekkääseen ongelmanratkaisuun tutkittavien ilmiöiden omista lähtökohdista käsin; muussa tapauksessa tarkastelu jää arkikäsitysten uusintamisen tasolle. Oppiainerajoja hämärtävää tai rikkovaa otetta on vaikea toteuttaa ennen kuin opettajat siirtyvät kokonaistyöaikaan. Opettajankoulutuksessa ei saa riittävästi valmiuksia kohdata erilaisia oppilaita ja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Myös vuorovaikutusvalmiudet ja työtapojen monipuolinen hallinta ovat kehittymässä. Nämä jäävät kehittymättä, jos työyhteisö ei tue kehittymistä. Rehtoreilla on tässä suuri merkitys. Kysymys 2.3 Miten kehittää opettajien pedagogista osaamista? Olli Luukkainen: Opettajankoulutus ei vastaa aloittavien opettajien mielestä riittävästi työelämän haasteisiin. Haasteiksi koetaan mm. konfliktitilanteiden hoitaminen, monikulttuurinen oppimisympäristö Opinto-ohjaajien roolia ei saa unohtaa keskeisimpänä ammatinvalinnan ohjauksessa ja työelämäyhteyksissä. sekä vanhempien ja erilaisten oppijoiden kohtaaminen. Opettajien pedagoginen osaaminen vahvistuu riittävällä opetusharjoittelulla ja uudistuvilla, toimintaympäristön muutokset huomioivilla opettajankoulutussisällöillä. Opettajan työllä on yhteiskunnallinen tehtävä ja merkitys. Opettaja voi opetuksessaan mm. ennakoida työelämän tarpeita ja käyttää opetusmenetelmiä, joissa kehitetään tarvittavia taitoja. Siksi opettajankoulutuksen valintojen tulee perustua soveltuvuuden arviointiin. Tulevaisuudessa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksesta tulee rakentaa jatkumo, jossa huomioidaan joustavasti opettajien erilaiset oppimisen polut. Opettajuuden polut voivat olla esimerkiksi substanssiosaaminen, kehittäminen ja johtajuus. Kehittäjäopettajilla voi olla kiinnostuksen kohteena esim. työelämäyhteistyö ja yrittäjyys. Opinto-ohjaajien roolia ei saa kuitenkaan unohtaa keskeisimpänä ammatinvalinnan ohjauksessa ja työelämäyhteyksissä.

13 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 2 23 Raija Vahasalo: Meillä on maassamme varsin hyvä järjestelmä, jossa oleellisena osana opettajankoulutusta on harjoittelu oikeissa koululuokissa. Tällaista on harvoissa maissa. Opettajien tulisi hyödyntää paremmin omaa tieteellistä tutkimusosaamistaan ja olla aktiivisia uusien menetelmien kokeilijoina. Aivotutkimukset, tutkimustulokset oppimisprosessista ja kasvatuspsykologia antavat jatkuvasti uutta tietoa, jota opettaja voi itsekin soveltaa omaan työhönsä. Erilaisten oppimisympäristöjen tunnistaminen ja osaaminen ovat uutta, joita opettajien tulee hyödyntää. Opettajankoulutuksen tutkimusta onkin lisättävä, jotta pystymme jatkuvasti löytämään ja ottamaan käyttöön parhaimmat menetelmät. Siirtyminen pois luokkahuoneista joko virtuaalimaailmaan tai ympäröivään todelliseen maailmaan vaatii omat resurssinsa ja osaamisensa. Tutkiva oppiminen, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllinen oppiminen siirtävät huomion opettajasta toiminnan keskipisteenä oppimisprosessiin. Opetuksessa ja koulutuksessa olisi myös osattava paremmin huomioida erilaisia lahjakkuuksia. Sitä emme tee nykyisin riittävästi. Samoin valinnaisuutta on lisättävä, jotta motivaatio ja onnistumisen edellytykset turvattaisiin. Jari Lavonen: Siirtyminen pois luokkahuoneista joko virtuaalimaailmaan tai ympäröivään todelliseen maailmaan vaatii omat resurssinsa ja osaamisensa. Tarvitaan jatkuvaa tutkimusperustaista opettajankoulutuksen (perus- ja täydennyskoulutus) kehittämistä sekä opettajien ammatillista osaamista kehittäviä hankkeita. Opettajaopiskelija kehittää peruskoulutuksen aikana opettajan työssä tarvittavia perusvalmiuksia ja ennen kaikkea valmiuksia oppia ja kehittää omaa työtään jatkuvasti. Kun opettajaopiskelija siirtyy työelämään, hän tarvitsee niin kutsutun induktiovaiheen tukea. Tällöin koulutuksen saanut vertaismentori perehdyttää nuoret opettajat työelämään. Koko uransa ajan opettaja osallistuu erilaisiin koulun tason ja kansallisiin kehittämis- ja kouluttautumishankkeisiin. Itsensä kehittäminen on tavoitteista, vuorovaikutteista, kontekstuaalista ja jatkuvaa. Käsitykseni on, että täydennyskoulutus on melko vanhanaikaista ja perustuu lyhyiden kurssien käymiseen. Tällaisella koulutuksella ei ole vaikutusta opettajan ammatilliseen kehittymiseen. Kysymys 2.4 Pitäisikö kouluaineilla olla yhteyttä työelämään? Raija Vahasalo: Oppiainerajat ylittävää ilmiöpohjaista opetusta tarvitaan enemmän. On osattava hahmottaa kokonaisuuksia, syy-seuraus-suhteita ja laajentaa tarkastelunäkökulmaa. Oppiaineet on kuitenkin hyvä säilyttää. Työelämä vaatii entistä enemmän sekä syvää osaamista että laaja-alaista osaamista. Isompaan rooliin nousevat luovuus ja innovatiivisuus, yrittäminen, ongelmanratkaisutaidot, tiimitaidot, oma-aloitteisuus, jne. Näitä työelämän tarpeita tulee voida harjoitella jo koulussa, mikä vaatii uutta ajattelua koulun toimintakulttuurissa. Opetuksen järjestäminen muuttuu ja opettajien välinen yhteistyö korostuu. Onnistuakseen hyvin, oppiaineiden rajojen ylittäminen on huomioitava perusopetuksen valtakunnallisessa tuntijaossa ja valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa. Nykyään koulussa oppilaille opetetaan teoreettisia taitoja ilman, että niitä joudutaan soveltamaan käytännön tehtäviin. Kun koulu aikoinaan päättyy, nuorilla on päässä paljon teoreettista osaamista, mutta ei kokemusta siitä, että niillä taidoilla pärjää. Siksi tulevaisuus voi monista tuntua niin epävarmalta, että opiskelua ei uskalla lopettaa ja omiin kykyihin luottaa. Tähän on saatava muutos. Ole Johansson: On tärkeää, että jo koulussa tulee tutuksi missä matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa, äidinkieltä, toista kotimaista tai vieraita kieliä työelämässä tarvitaan ja miksi eri oppiaineita kannattaa opiskella. Jari Lavonen: Työelämäyhteydet ovat erittäin tärkeitä oppimisen ja motivoitumisen kannalta. Itse olen ollut mukana lukuisissa työelämäyhteyksiä kehittävissä kansallisissa ja kansainvälisissä tutki- Kun koulu aikoinaan päättyy, nuorilla on päässä paljon teoreettista osaamista, mutta ei kokemusta siitä, että niillä taidoilla pärjää. Työelämäyhteydet kuuluvat kaikkiin oppiaineisiin.

14 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 2 25 mus- ja kehittämishankkeissa. En lähde analysoimaan kaikkien koulun oppiaineiden yhteyttä työelämään ja yhteydellä saavutettavia etuja. Mutta totean, että työelämäyhteydet kuuluvat kaikkiin oppiaineisiin. Jaakko Alasaarela, toimitusjohtaja, ZEF Solutions Oy: Kouluaineilla pitäisi olla yhteys työelämään. Suomalainen koulujärjestelmä antaa erinomaisen yleissivistyksen, josta on hyötyä teki elämässä sitten mitä tahansa. Kaikki opiskelu edellyttää aivotyötä ja ihmiset kehittyvät kaikenlaisen oppimisen yhteydessä viisaammiksi. Yhteys työelämään tulisi olla sellaista, että se antaisi lapsille positiivisia kuvia ja visioita erilaisista mahdollisuuksista elämässä. Liian monet päätyvät jollekin alalle väärästä, itsestään lähtemättömästä syystä. Saara Backberg, opiskelija, Turun kauppakorkeakoulu: Kouluaineille voi olla vaikea löytää yhteyttä työelämään, koska työelämässä tarvitaan hyvin konkreettisia taitoja ja koulussa opiskellaan enemmänkin periaatteellisella tasolla. Lisäksi eri ammateissa vaadittavat taidot ovat erilaisia. Kaikki eivät pystyisi opiskelemaan kaikkea, eikä erikoistuminen tässä vaiheessa ole vielä tarkoituksenmukaista. Vaikka oppiaineet eivät konkreettisesti linkittyisikään työelämään, opitaan koulussa silti työelämän kannalta tärkeitä taitoja. Kouluun on velvollisuus mennä joka aamu, koulutehtävät tulee tehdä ja toisten oppilaitten kanssa on kyettävä tekemään yhteistyötä. Koulu ja työelämä asettavat siis samanlaisia vaatimuksia. Koulussa opitaan elämän kannalta yleishyödyllisiä tietoja ja taitoja, joiden avulla pystytään muodostamaan kokonaisvaltainen mielikuva maailmasta. Peruskoululla on oma tärkeä tehtävänsä vasta ammattiopintojen ja lukion jälkeisten opintojen tarkoitus on valmistaa konkreettisesti tuleviin työtehtäviin. Laura Kiviluoma, kasvatustieteen opiskelija, Turun yliopisto: Kouluaineita miettiessä on mielestäni tärkeää palata peruskysymyksen äärelle: Miksi koulua käydään? Onko tarkoitus kerätä merkintöjä todistukseen, vai taitoja elämässä selviämistä varten? Koulutuskeskeisessä yhteiskunnassamme lapset ja nuoret helposti Koulutuskeskeisessä yhteiskunnassamme lapset ja nuoret helposti ehdollistuvat hyvien arvosanojen tavoitteluun. ehdollistuvat hyvien arvosanojen tavoitteluun; koulu muuttuu suoritusputkeksi, josta selvitään tunti tunnin, kurssi kurssin ja lukuvuosi lukuvuoden jälkeen. Toisaalta nuorilta vaaditaan jo yläkoulussa kauaskantoisia päätöksiä siitä, mihin jatkokoulutukseen peruskoulun jälkeen olisi työuraa ajatellen viisainta hakeutua. Monien nuorten suusta, myös omastani aikoinaan, muistan kuulleeni, miten jonkun asian oppiminen ei ole tärkeää, koska ei sitä kuitenkaan koskaan tule tarvitsemaan. Uskonkin, että yleissivistävillä kouluaineilla voisi hyvin olla enemmän yhteyttä työelämään. Olisi varmasti eduksi, jos oppilaat paremmin pystyisivät tunnistamaan opiskelunsa merkityksen tulevan koulutus- ja työuransa kannalta. Kysymys 2.5 Mitä pitäisi tehdä, ja kenen, jotta koulutus ja työelämä kohtaisivat nykyistä paremmin? Ole Johansson: Koulujen ja yritysten yhteistyötä tulee lisätä kaikilla tasoilla perusopetuksesta opettajankoulutukseen. Yhteisenä tavoitteena on tukea jokaista nuorta kiinnostumaan omasta tulevaisuudestaan. Tässä kohtaa myös yrityksillä on vastuu. Jaakko Alasaarela: Kokonaisuudessaan lapsille kannattaa esittää ensiluokilta alkaen erilaisia vaihtoehtoja. Eri vaihtoehdot kytevät mielessä vuosien ajan ja päätöksenteko myöhemmin on paljon helpompaa. Lapset voisivat tehdä oppiaineeseen liittyen todellisia yrityscaseja. Jokaiseen oppiaineeseen liittyen voitaisiin järjestää ammattiesittely kerran tai pari vuodessa. Esim. äidinkielen tunnilla voisi käydä kirjailija kertomassa ammatistaan, uskontotunnilla pappi voisi käydä kertomassa työstään, liikuntatunnilla urheilija ja käsityötunnilla käsityöalan yrittäjä. Lapset voisivat myös tehdä oppiaineeseen liittyen todellisia yrityscaseja. Yritysten näkökulmasta hommia varmasti riittäisi, jos tämän toteuttaa riittävän yksinkertaisesti.

15 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 2 27 Saara Backberg: Jos opetussuunnitelmaan kuuluisi enemmän tunteja, joissa kerrotaan erilaisista ammateista ja niihin linkittyvistä oppiaineista, oppilaat saisivat todenmukaisemman käsityksen siitä, millaisia työtehtäviä erilaisiin ammatteihin kuuluu. Oppiaineet eivät niinkään ole keskiössä mietittäessä linkityksiä työelämään, vaan se, miten oppilaat opiskelevat koulussa. Ongelmaratkaisu- ja tiedonhakutaidot ovat työelämässä tärkeitä. Näiden taitojen opettelemiseen voitaisiin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Opetus ei saa olla liian opettajakeskeistä, jotta oppilaista ei tule passiivisia kuuntelijoita. Ryhmätöiden tekeminen on tärkeää, jotta opittaisiin kertomaan omia ajatuksia, kuuntelemaan toisten ideoita ja yhdessä kehittelemään näistä toimivia kokonaisuuksia. Koulutehtävät voidaan linkittää paremmin todellisuuteen. Esimerkiksi matematiikan tunnilla sanalliset tehtävät voivat olla hyödyllisempiä kuin pelkät matemaattiset kaavat. Teknologinen osaaminen on tänä päivänä ehdoton vaatimus, joten oppilaitten olisi hyvä tutustua teknologian käyttöön jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Laura Kiviluoma: Tulevaisuudessa varmasti olisikin hyödyksi enenevissä määrin pyrkiä hyödyntämään koulun ulkopuolista tietotulvaa opetuksessa. Tämä myös sitoisi oppimisympäristöä koulun ulkopuoliseen arkeen. Myös suoritusten arvostelun tulisi seurata aikaansa. Pelkkä kuuliainen läsnäolo ei työelämässäkään riitä, vaan on osattava tuoda ajatuksiaan ja ideoitaan aktiivisesti esille. Pelkkä kuuliainen läsnäolo ei työelämässäkään riitä, vaan on osattava tuoda ajatuksiaan ja ideoitaan aktiivisesti esille. Ainesisältöjä ajatellen olen joskus leikitellyt ajatuksella kansalaistaidon palautumisesta lukujärjestyksiin, modernina versiona tietenkin. Uuteen kansalaistaitoon voisi sisältyä myös työelämätaitoja. Olen myös itse huomannut, että monelle lapselle ja nuorelle ei välttämättä ole selvää, mitä työtä oma äiti tai isä tekee, tai mitä se perheen toimentulolle merkitsee. Ehkä kotonakin voitaisiin rohkeammin jutella vanhempien työpäivästä tavalla, joka lapsellekin sopii.

16 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? 29

17 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 3 31 Väittämä 3: Palkalla on merkitystä, muttei eniten Nuorilta kysyttiin, mitä mahdollisuuksia näet tulevaisuuden työelämässä? Vuoden 2011 Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimuksen vastaukset on luokiteltu teemoihin. Oranssi pylväs kuvaa, kuinka paljon kyseisestä teemasta on puhuttu. Vihreä pylväs kuvaa, kuinka tärkeänä teemaa pidetään. Palkka Työn saaminen Opiskelu, koulutus Työn kiinnostavuus ja mielekkyys Menestys, uralla eteneminen Kehittyminen Ihmiset Yhteiskunnallinen merkitys Kansainvälisyys Perhe, kaverit, vapaa-aika Alavalinta Työssä viihtyminen, työympäristö Työkaverit Teknologian kehitys Osaaminen Kiire, jaksaminen Vastuu, haasteet Luovuus Kuvaaja 3. Mitä mahdollisuuksia nuoret näkevät tulevaisuuden työelämässä? Koonti vuoden 2011 tutkimuksen vastauksista. Vaikka palkka ja palkitseminen puhuttavat nuoria selvästi eniten, palkkaa pidetään vasta neljänneksi tärkeimpänä työelämän tarjoamana mahdollisuutena. Tärkeimpänä pidetään perhettä, kavereita ja vapaa-aikaa. Toiseksi tärkeimmäksi nostetaan työkaverit. Kolmanneksi tärkeimpänä puolestaan koetaan mielekäs ja kiinnostava työ. Menestystä ja uralla etenemistä pidetään lähes yhtä tärkeänä kuin palkkaa. Menestys nostetaan viidenneksi tärkeimmäksi työelämän mahdollisuudeksi. Palkan ja palkkauksen teemasta yleisin näkökulma on, että palkan on tarjottava riittävä toimeentulo: mahdollisuus asuntoon, elämiseen ja harrastuksiin. Palkan halutaan olevan oikeudenmukainen suhteessa osaamiseen ja koulutukseen. Koulutuksen nähdään vaikuttavan työelämässä pärjäämiseen ja hyvänä pidetyn palkan saavuttamiseen. Hyvän koulutuksen puute nähtiin näiden saavuttamisen esteenä. Hyvää opiskelupaikkaa on nuorten mielestä vaikea saada, ellei opiskeluun ja koulunkäyntiin ole panostettu jo varhaisessa vaiheessa. Nuorten näkemyksiä tulevaisuuden työelämän mahdollisuuksista Hyvä työ mahdollistaa paremman elämän. Kun hyvästä työstä saa hyvää palkkaa, on paremmat mahdollisuudet elämään, kuten perheen perustamiseen, liikuntaan tai vapaa-aikaan. Haluaisin edetä urallani. Toivoisin, että tulevaisuudessa urani ei katkeaisi Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia ja muutoksia, joihin tarvitaan luovuutta ja kekseliäisyyttä. kuin kananlento, vaan yksi työpaikka toimisi ponnahduslautana seuraavalle ja voisin käyttää kaiken opiskelun ja koulutuksen edukseni. Uralla eteneminen tarkoittaa myös paitsi isompaa palkkatiliä, niin myös tietotaidon karttumista ja sitä myötä vapautta valita erilaisten työpaikkojen väliltä. Palkan avulla voi kokea muuta elämää. Unelmatyössä myös palkka olisi niin hyvä, ettei peruselämisestä tarvitsisi huolehtia, ja lisäksi jäisi rahaa matkusteluun sekä omiin hankintoihin. Luulen, ettei tulevaisuuden palkkani välttämättä ole niin hyvä. Toivon hyvää palkkaa, jotta minun ei tarvitsisi huolehtia talousasioistani, ja että voisin saada kokemuksia vaikka ne maksaisivat.

18 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 3 33 Luovuus. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia ja muutoksia, joihin tarvitaan luovuutta ja kekseliäisyyttä. Uskon, että matemaattisten ja visuaalisten taitojen yhdistäminen tulee olemaan tulevaisuudessa kova sana. Työ, jossa palkka ja mieltymykset kohtaa. Työn pitäisi olla kivaa, sellaista että sitä jaksaa tehdä ja siitä nauttii. Kuitenkin palkkakin on tärkeä, koska haluan kuitenkin elää työllä jota teen. Miellyttävä työympäristö ja hyvä palkka. Minusta merkittävää on että viihtyy työpaikallaan eikä töissä ole liian kiire. Minusta myös hyvä palkka on tärkeä, mutta sen eteen täytyy tehdä vaativaa työtä. Myös työkaverit ovat tärkeä osa työntekoa. Uusia kokemuksia ja haasteita. Työssä tulisi olla haasteita jotta se olisi mielenkiintoista ja jännää, jolloin siitä saa myös kokemuksia ja osaaminen karttuu. En halua turhaa työtä, vaan haluan tehdä jonkinlaisen muutoksen jossain, vaikuttaa johonkin. Kysymys 3.1 Millä motivoida uudet sukupolvet työelämään? Janne Tienari, professori, Aalto-yliopisto: Samoilla asioilla kuin meidät vanhemmatkin. Veikkaan, että suurin osa ihmisistä haluaa edelleen tuntea itsensä tarpeelliseksi ja kunnioitetuksi, tulla kuunnelluksi ja kuulluksi, tehdä merkityksellistä työtä, toimia terveessä työyhteisössä ja saada työstään oikeudenmukaisen korvauksen. Eli aika perusjuttuja. Tempuilla ei pitkälle pötkitä, eikä kannata yleistää. Nuoria, kuten vanhoja, on erilaisia. Painotukset vain vaihtelevat. Mika Martikainen, tekstiili- ja vaatetusinsinööri, Makia Clothing Oy: Palkka on luonnollinen osa työtä, korvaus tekijän ammattitaidosta sekä työpanoksesta. Yleisellä tasolla palkan tulee vastata työtehtävien vaativuutta ja alan keskimääräistä tasoa, jotta työnteko koetaan lähtökohtaisesti mielekkääksi. Pidempikestoinen ja tuottavampi Työelämän joustaminen työntekijän tarpeisiin on yksi vahva sitouttamistekijä tulevaisuudessa. motivaatio työntekijälle tulee työn sisällöstä ja vaikutusmahdollisuuksista omaan uraansa. Työntekijälle tulee antaa vapauksia ja vastuuta sekä mahdollisuus ja samalla velvollisuus kehittää omaa työtään. Ajan kanssa työtehtävien vaatimustasoa tulee myös nostaa sekä tarvittaessa järjestää koulutusta uusien vaatimusten saavuttamiseksi tai uran ohjaamisesta uuteen suuntaan. Elämäntilanteesta riippuen myös ns. downgreidaus voi tulla kysymykseen esim. perheen perustamisen tai lasten koulun alkamisen yhteydessä. Työelämän joustaminen työntekijän tarpeisiin onkin mielestämme yksi vahva sitouttamistekijä tulevaisuudessa. Useat nuoret ovat myös hyvin monitaitoisia ja heidän erilaiset taidot tulisi ottaa huomioon myös työtehtäviä suunnitellessa. Sirja Nieminen, kasvatustieteen opiskelija, Turun yliopisto: Työelämän tulisi näyttäytyä nuorille monipuolisena ja kiinnostavana elämän osa-alueena. Julkisuudessa työelämän kovat puolet saavat helposti paljon näkyvyyttä (lomautukset, työpaikkakiusaaminen ym. negatiiviset asiat) ja voivat vaikuttaa kielteisesti uusien sukupolvien motivaatioon työelämän suhteen. On tärkeää, että tämä negatiivinen kuva ei jää ainoaksi, vaan jo peruskoulusta lähtien työelämästä puhuttaisiin aidosti ja autettaisiin oppilaita löytämään omat vahvuutensa, joita he tulevaisuudessa työelämässä voivat hyödyntää. Tietyllä tapaa olennaisinta motivoinnissa on saada nuoret uskomaan itseensä ja omaan osaamiseensa. Kysymys 3.2 Miten työelämää pitäisi kehittää, jotta nuorten odotukset voisivat täyttyä? Janne Tienari: En tiedä onko kehittäminen oikea sana, ainakaan jos se viittaa jatkuvaan etukenoon ja tulevaisuuden lupauksiin. Tärkeämpää on pitää huolta ihmisten hyvinvoinnista tässä ja nyt. Työyhteisöjen terveydestä on pidettävä huolta myös, ja erityisesti silloin, kun on tiukat ajat. Mika Martikainen: Ns. kellokorttiasenteesta ja läsnäolosta maksamisesta tulisi päästä eroon. Nykyajan nuoriso on tottunut liikkuvaan ja monimuotoiseen elämään, ja työnteko, työtehtävistä riippuen, voidaan järjestää hyvinkin Kaikkien työntekijöiden, myös vanhempien ihmisten kanssa tulisi toimia nykyistä yksilöllisemmin.

19 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 3 35 vapaamuotoisesti. Tämä vapaus asettaa kuitenkin myös paljon vaatimuksia niin työnantajalle kuin työntekijälle ja pelin säännöt on sovittava yhteisesti ja selkeästi. Nuorten odotukset ovat muuttuneet viimeisten parin vuosikymmenen aikana hyvin voimakkaasti ja työn arvostus on lähtökohtaisesti erilainen kuin aiemmin. Joillekin nuorille työ saattaa olla nykyään määräaikainen elämänvaihe, jonka kautta saavutetaan heille tärkeämpiä tavoitteita, jotka voivat olla esim. elämyksien hakemisessa ja itsensä kehittämisessä. Myös työuraan panostavat nuoret jäävät harvemmin sen ensimmäisen työnantajan leipiin kovin pitkäksi aikaa. Työpaikan vaihdoista haetaan parempaa palkkaa sekä haastavampia työtehtäviä. Näiden nuorten sitouttaminen yrityksiin on pitkältä motivointi- eikä yksistään palkkausasia. Kaikkien työntekijöiden, myös vanhempien ihmisten kanssa tulisi toimia nykyistä yksilöllisemmin, pyrkien saamaan yksilön odotukset työtehtävien, uran ja vapaa-ajan suhteen tasapainoon. Työkuorman tulee myös olla kohtuullinen keskipitkällä aikavälillä. Nykyinen työelämä on ajoittain hyvin stressaavaa, mutta se ei voi olla sitä kuin ajoittain. Sirja Nieminen: Työelämässä jo huomattuihin ongelmiin tulisi tiukemmin puuttua ja ongelmat ratkaista. Lisäksi työelämää pitäisi tehdä tutuksi nuorille jo pienestä pitäen pikkuhiljaa, jottei se tunnu miltään isolta ja pelottavalta möröltä siinä vaiheessa, kun sinne sitten pitäisi siirtyä, vaan kiinnostavalta ja mahdollisuuksia täynnä olevalta paikalta. Kysymys 3.3 Mitä nuoret itse voisivat tehdä saavuttaakseen mahdollisuuksina pitämänsä asiat työelämässä? Millaista tukea nuoret tarvitsevat tähän, ja mitkä tahot sitä voisivat tarjota? Janne Tienari: Vastaamalla huutoon eli olemalla luottamuksen ja vapauksien arvoisia. Tekemällä duunia ja vaatimalla inhimillistä kohtelua. Vallanpitäjien velvollisuus on huolehtia siitä, että nuorten kouluttautumismahdollisuudet ovat vähintään yhtä hyvät kuin heillä itsellään on ollut. Ei tehdä Suomesta uutta Amerikkaa, jossa vain rahalla pärjää. Tässä on kaikille työsarkaa, jos ei muuten, niin äänestysvalintojen kautta. Organisaatioissa ja työyhteisöissä meiltä vähän vanhemmilta vaaditaan avointa mieltä ja erilaisuuksien ymmärtämistä. Mitä jos nuoret ovat oikeassa? Mika Martikainen: Nuorten tulisi olla avoimia ja rehellisiä omien tavoitteidensa kanssa ja pyrkiä löytämään oikea tasapaino työn ja muun elämän välillä. Tähän tarvitaan hyvää kommunikaatiota työntekijän ja työnantajan välillä. Koulutetut ja aktiiviset nuoret varmasti löytävät paikkansa myös tulevaisuuden yhteiskunnassa. Syrjääntyneiden nuorten kohdalla taas yhteiskunnan tulisi olla aktiivisesti ja ennaltaehkäisevästi läsnä ja järjestää nuorille mielekästä tekemistä erilaisten työprojektien muodossa. Esimerkiksi työttömille nuorille annettavan koulutuksen tulee lähtökohtaisesti sopia työelämän tarpeisiin ja tapahtua todellisten tarpeiden lähtökohdista eikä olla vain ajankuluksi mitä tahansa koulutusta, joka ei lopulta palvele ketään. Sirja Nieminen: Nuoret voivat kerätä esimerkiksi netistä tietoa siitä, mikä auttaisi heitä kohti omaa unelmaansa tulevaisuuden työelämässä. Myös erilainen vaikuttaminen ja kuulluksi tuleminen jo nuorena varmasti antavat sellaista kuvaa, Nuorten tulisi olla avoimia ja rehellisiä omien tavoitteidensa kanssa. Tukemisessa ensisijaisen tärkeitä ovat nuoren lähipiiriin kuuluvat henkilöt. että minäkin voin vaikuttaa asioihin ja olen tulevaisuudessa työelämän kannalta tärkeä. Tukemisessa ensisijaisen tärkeitä ovat nuoren lähipiiriin kuuluvat henkilöt: vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset, muut sukulaiset, opettajat ja muut läheiset aikuiset. Lisäksi tukea tulisi saada myös ulkopuolisilta, tähän koulutetuilta henkilöiltä. Pitää myös ottaa huomioon, että ne nuoret, joilla on selkeä tavoite tai haave tulevaisuuden suhteen, tarvitsevat erilaista neuvontaa ja tukea kuin ne nuoret, jotka ovat vielä epävarmoja sen kanssa, mitä he tulevaisuudessa haluavat tehdä.

20 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 3 37 Kysymys 3.4 Mitä muita ajatuksia kyseinen teema herättää? Janne Tienari: Ei ole tulossa uutta ihmisrotua. Nuorten toiveet ja vaatimukset ovat realistisia ja perusteltuja. Nykyinen yliopistoissa pyörivä nuori polvi on vähintään yhtä terävää ja motivoitunutta kuin oma ikäluokkani eli neljävitoset. Nykyopiskelijoiden kanssa on innostava toimia. Sen sijaan se osa nuorista, joka putoaa kelkasta ja syrjäytyy jo teini-iässä, ansaitsee mielestäni lisää huomiota. Onko Suomessa ollut tällaista varhaista ja syvää eriarvoistumista ennen yhtä paljon? Se on tikittävä aikapommi, jonka purkaminen tuntuisi fiksulta ajatukselta. Mika Martikainen: Palkka pitää saada, mutta loppujen lopuksi muut työhön liittyvät tekijät määrittelevät motivaation ja sitouttamisen onnistumisen.

21 Nuoret ja työelämä kaksi eri maailmaa? Väittämä 4 39 Väittämä 4: Pelko vääristä valinnoista kipsaa nuoret Nuorilta kysyttiin, mikä työelämässä huolestuttaa. Vuoden 2010 tutkimusten vastauksissa näkyy, mitä asioita nuoret pitävät yksimielisesti suurimpina huolenaiheina ja mitkä aiheet jakavat eniten mielipiteitä. Mitä suurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asioiden koettua tärkeyttä ja vaaka-akseli erimielisyyttä tärkeydestä. Yksimielisesti tärkeinä pidetyt asiat ovat kuvion vasemmassa laidassa, eniten erimielisyyttä herättäneet asiat kuvion oikeassa laidassa. Alan valinnan näkökulmasta keskeisenä oli huoli siitä, ettei itseä kiinnostavalta alalta löydy töitä opiskelujen jälkeen. Paljon arvelutti myös, jos unelmien ala ei vastaisikaan odotuksia. Alan valinnan yhteydessä haluttiin myös selvittää unelma-alan palkkatasokysymykset, jotta ikäviä yllätyksiä ei tulisi. Palkkaus oli myös iso huolenaihe. Pelättiin, että työstä saatu palkka ei riitä elämiseen. Huolena oli myös, että itseä kiinnostava ala ei elätä ja toimeentulo on hankittava muista töistä. Palkkaan liittyvien huolenaiheiden ratkaisut olivat toteavia; jos palkka ei miellytä, on vaihdettava alaa tai työpaikkaa. Korkean koululutuksen uskotaan auttavan tulevaisuuden työllistymisessä. Toisaalta tiedostetaan voimakkaasti, että myös korkeasti koulutettu voi jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tulevaisuuden epävarmuus ja pelko vääristä valinnoista vaivaavat nuoria. Oman polun raivaaminen työelämään tuntuu haastavalta ja etäiseltäkin asialta, ilmenee vuoden 2011 haastattelun aineistosta. Pelko vääristä valinnoista kasvaa, kun ajatellaan, että kerran valitulla opiskelu- ja urapolulla on pysyttävä. Urasuunnitelmissa joustoa ja erilaisia polkuja tavoitetta kohti ei usein nähdä mahdollisuutena vaan uhkana. Nuoret hakevat ratkaisuehdotuksia mm. koulun voimakkaammasta vaikutuksesta: enemmän TET-harjoittelua, opintoihin sitoutettua käytännön tietoa työelämästä ja eri ammattien vaatimista taidoista sekä valmentautumista jo koulussa työnhaussa eteen tuleviin tilanteisiin. Kuvaaja 4. Nuoria työelämässä huolestuttavia aiheita vuoden 2010 tutkimuksesta. Nuorena tehdyt valinnat esimerkiksi opiskelupaikan suhteen määrittävät nuorten mukaan paljolti tulevaisuutta. Työelämän huolenaiheet liittyvät paitsi omien valintojen seurauksiin ja kykyjen riittämiseen myös yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Vuonna 2010 yksimielisesti eniten nuoria huolestuttivat työn saaminen ja pätkätyöt. Työn saamisesta ja työttömyyden uhkasta puhuttiin eniten. Pätkätöistä puhuttiin huomattavasti vähemmän, mutta ne koettiin yhtä huolestuttavina kuin työttömyyden mahdollisuus. Nuoria työelämässä huolestuttavia aiheita Työttömyys. Työttömyys huolestuttaa eniten. Itse huomaa sen jo siitä, että nuorille on todella vähän kesätyöpaikkoja jaossa, ja kokemusta ei kerry. Kesätyö olisi loistava tapa päästä tutustumaan työelämään ja näin kynnys päästä kiinni työpaikkoihin alenisi. Epävarmuus. Voi olla hankala saada töitä sen jälkeen kun on valmistunut ja matalapalkkaisemmalla alalla oma toimeentulo voi olla epävarmaa. Huolestuttaa, pärjääkö työn avulla elämässä. Työpaikka ja työtarjonta. Riskaabelia ruveta opiskelemaan tiettyä alaa varten, sillä ei ole varmaa onko alalle kysyntää enää muutaman vuoden päästä. Väärälle alalle ajautuminen. Minua huolettaa erityisesti se, että lukion jälkeen päädyn opiskelemaan jotain minne satun pääsemään, eikä siltä alalta löydykään töitä.

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011

Nuoret ja ammatinvalinta 2011. Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Nuoret ja ammatinvalinta 2011 Tutkimustulosten julkistus 31.5.2011 Tutkimuksen toteutus Taloudellisen tiedotustoimiston ja Fountain Parkin toteuttamaan verkkohaastatteluun oli mahdollista osallistua 4.4.

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

TAT Nuorisotutkimus: Nuoret ja ammatinvalinta 2010

TAT Nuorisotutkimus: Nuoret ja ammatinvalinta 2010 TAT Nuorisotutkimus: Nuoret ja ammatinvalinta 2010 Tutkimuksen painopisteet Taloudellinen tiedotustoimisto selvittää vuosittain nuorten näkemyksiä ammatinvalintaan liittyen Vuonna 2009 TATin Nuorten arvot

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta

Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle Jari Lavonen Fysiikan ja kemian didaktiikan

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

Tulevaisuus haastaa opettajuuden

Tulevaisuus haastaa opettajuuden Tulevaisuus haastaa opettajuuden Peruskoulupäivät 21.11.2014 Helsinki Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Opetushallitus For learning and competence Opettajien työtyytyväisyys

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää

Lisätiedot

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Kysely ilmastovastuun oppimisesta oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille Kevät 2019 Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Vaasan työpajan keskustelun teemoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Vaasan työpajan keskustelun teemoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Vaasan työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Avoimuus eri näkemyksille Vahva yleissivistys

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

AMMATTIIN OPISKELEVAT LUKIOLAISET YLÄKOULULAISET. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella helmimaaliskuussa

AMMATTIIN OPISKELEVAT LUKIOLAISET YLÄKOULULAISET. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella helmimaaliskuussa #kunkoululoppuu Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella helmimaaliskuussa 2018. Tutkimuksen toteutti Taloudellinen tiedotustoimisto TATin toimeksiannosta T- Media Oy. YLÄKOULULAISET

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Nuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi

Nuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi Nuorten Akatemia Työpaja, Nuorten Suomi 2.11.2018 1 Nuorten Akatemia Nuorten Akatemian nuorten osallisuutta edistävä yhteistyöorganisaatio, joka törmäyttää nuoria ja nuorten näkemyksistä kiinnostuneita

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Keskustelu koulujen työelämään tutustumisjaksoista

Keskustelu koulujen työelämään tutustumisjaksoista Keskustelu koulujen työelämään tutustumisjaksoista 13.2.2019 21.2.2019 1 Pitäisi ajatella koulutyön tekemistä ihan eri tavalla Selvitys työelämään tutustumisjaksojen toteuttamisesta kouluissa Terhi Tuukkanen

Lisätiedot

Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Opettajasta valmentajaksi -- miten koet uuden roolisi siinä? Kyselyn tulosten yhteenveto

Opettajasta valmentajaksi -- miten koet uuden roolisi siinä? Kyselyn tulosten yhteenveto Opettajasta valmentajaksi -- miten koet uuden roolisi siinä? Kyselyn tulosten yhteenveto Opettajasta ohjaajaksi Opettajasta tiimivalmentajaksi Muutos: tiimityön ja -taitojen lisääntyminen ohjaustaitojen

Lisätiedot

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen Johtamisen foorumi 5.6.2013 Lukion uudistamisen johtaminen Veli-Matti Malinen opetusneuvos, yksikön päällikkö Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus Opetushallitus Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys Uusi peruskoulu vahvistaa jokaisen oppilaan oppimista ja koulutuksellista

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. NUORTEN TALOUSOSAAMINEN Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista. 1 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tarjoaa tietoa sekä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017

Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017 Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö Tarja Keltto/Vamlas 2017 Webropol kysely kuntoutuksen ammattilaisille Avoinna 14.- 30.11.2016 ja sitä jatkettiin tammikuun 2017 ajan Vastauksia yhteensä 181 N Prosentti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot