Lempäälän ja Vesilahden yhteisen oppilaanohjauksen kehittämishankkeen ohjausryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lempäälän ja Vesilahden yhteisen oppilaanohjauksen kehittämishankkeen ohjausryhmä 24.10.2011"

Transkriptio

1

2 Lempäälän ja Vesilahden yhteisen oppilaanohjauksen kehittämishankkeen ohjausryhmä Lempäälän sivistyslautakunta

3 Sisällys 1. JOHDANTO OPPILAANOHJAUKSEN TAVOITTEITA JA MÄÄRITTELYÄ OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TAULUKKO ALAKOULUN OHJAUKSESTA OHJAUKSEN TEHTÄVÄJAKO ALAKOULUISSA Rehtori Luokanopettaja Huoltaja Erityisopettaja/Erityisluokanopettaja Terveydenhoitaja Muu henkilökunta (siistijät, keittäjät, talonmiehet ym.)...10 LIITTEET Ohjaussuunnitelma visuaalisesti Koululaisen uni Koululaisen ravitsemus Milloin alakouluikäisestä pitää huolestua Kun läksyt ovat tekemättä toistuvasti Lukutekniikoita Vaikeuksia matematiikassa Mitä tehdä kun matematiikka tökkii? Läksyn lukeminen Oppilaan oma lukukortti Tutustutaan koulun ammatteihin Minusta tulee isona ammattikortit Työhakemuksen pohja ammattikorteille...36 Suomen lainsäädäntö Meistä tulee isona - juliste Itsearviointilomakemalli...39

4 17. Joskus tarvitsee elämän pohtimiseen apua Oppimistyylianalyysi / alakoulun ohjaus-koulutus Auditiivinen, kinesteettinen ja visuaalinen oppimistyyli Visuaalisen ja auditiivisen kanavan tehtävä /alakoulun ohjaus-koulutus Kysymyspohja ohjauskeskustelua varten Lempäälän 6. luokkalaisten työelämään tutustuminen...56

5 1. JOHDANTO Tähän kansioon on koottu lyhyesti teoriaa ohjauksesta sekä ohjaukseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja erityisopettaja ovat koonneet lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeää tietoa. Opinto-ohjaaja on koonnut työelämään ja opiskeluun liittyvää tietoutta. Kansiosta kannattaa tutkia erityisesti alakoulun ohjaukseen liittyvä taulukko. Taulukon avulla voi miettiä, kuinka omassa työssään alakoulun luokanopettajana toteuttaa ohjausta. Opettajat voivat taulukon avulla miettiä omia hyviä käytänteitään ja laittaa niitä jakoon muille opettajille. Erityisen tärkeää on alakoulun aikana käydä läpi oppimisen strategioita ja tukea kutakin oppilasta löytämään oma tapa oppia. Myönteiset kokemukset oppimisesta luovat perustaa itsetunnon kehittymiselle ja positiiviselle minäkäsitykselle. Erilaisilla ohjelmilla (KiVa Koulu, Askeleittain, Friends ym.) on tärkeä osa sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja vahvistamisessa. Ohjaus kuuluu kaikille koulussa ja käsittää hyvin laajan kokonaisuuden. Toivon, että luokanopettaja kokoaisi tähän kansioon jatkossa alakoulun ohjaukseen liittyvää materiaalia. Päivi Palmu, opinto-ohjaaja, Vesilahden yläaste Lempäälän ja Vesilahden yhteisen oppilaanohjauksen kehittämishankkeen kehittämisryhmän jäsen 2. OPPILAANOHJAUKSEN TAVOITTEITA JA MÄÄRITTELYÄ Ohjauksen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Oppilaanohjauksella oppilasta autetaan ymmärtämään ja selventämään omaa elämäntilannettaan ja tuetaan oppilasta tulevaisuuden jäsentämisessä. Ohjaukseen liittyy oppilaskeskeisyys, tuen, huolenpidon, lohdun ja toivon tarjoaminen. Ohjaustyö on luottamuksellista ja virallista. Ohjauksessa on aina huomioitava oppilaan ikä. Oppilaanohjaus varsinaisena oppiaineena on tuntijaossa vasta yläkoulussa ja myöhemmin toisen asteen oppilaitosten kurssitarjonnassa niin pakollisena kurssina kuin syventävinä opintoina. Alakoulussa, esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa ohjaustoiminta on sijoitettu yleisiin tavoitteisiin, opetuksen toteuttamiseen, opetuksen keskeisiin sisältöihin ja eri aihekokonaisuuksiin. Alakouluilla tavoitteet ovat oppimisen ja opiskelun ohjauksessa sekä samalla henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Koulun ensimmäisillä luokilla luotu vahva pohja opiskelulle ja oppilaan itsetunnolle, yhdessä huoltajan kanssa, vaikuttaa positiivisesti läpi koko peruskoulun. Ohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimaan oppimista, sosiaalista kypsymistä sekä antaa tarvittavia välineitä elämänsuunnitteluun. Ohjauksessa huomioidaan oppilaan vahvuudet ja heikkoudet. Sen avulla pyritään myös kannustamaan oppilaita avoimeen ja rohkeaan itsensä kehittämiseen. Alakoulussa oppilaanohjaus toteutetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Luokanopettajalla on mainiot mahdollisuudet oppilaan kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen, sillä hän kohtaa oppilaat päivittäin, yleensä useamman vuoden ajan. Oppilaantuntemus helpottaa ohjausta. Alakoulun ohjauskansio Sivu 5

6 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppilaanohjaus on kuvattu koko koulun yhteisenä tehtävänä. Rehtorilla, opettajilla sekä muulla koulun henkilöstöllä on oma roolinsa oppilaiden kasvun ja kehityksen sekä oppimisprosessin tukijoina. Ohjaustoiminnalle on asetettu vaativat tavoitteet. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua ja kehitystä sekä opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä. Ohjaustoiminnan tuella oppilaat oppivat tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Yleisellä tasolla oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä oppilaiden hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on koulun kaikkien toimijoiden rooli ja työpanos keskeinen. Erityisen tärkeä vastuu on luokanopettajalla, joka huolehtii oman vuosiluokkansa oppilaiden hyvinvoinnista, opintojen etenemisen seurannasta ja tukee heitä opintopolun eri vaiheissa ja tilanteissa. Kielten opettajat, tuntiopettajat ja avustajat tekevät tiivistä yhteistyötä luokanopettajan kanssa. Ensimmäisinä kouluvuosina oppilaiden koulupäivä sisältää runsaasti ohjaustilanteita, jotka liittyvät esim. kaverisuhteisiin, pukeutumiseen ja ruokailuun. Oppilasta ohjataan suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin. Ensimmäiset kouluvuodet ovat tärkeitä äidinkielen ja matematiikan perustaitojen oppimisessa. Jos oppilaalla havaitaan pulmia oppimisessa, yhteistyö erityisopettajan kanssa on tärkeää. Vuosiluokkien 3-6 aikana oppilaanohjaus ohjaa oppilasta yhä itsenäisempään ja vastuullisempaan käyttäytymiseen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Tiedonhankinnan valmiuksia kehitetään sekä aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Koulussa opitaan kantamaan vastuuta ja toimimaan yhdessä. Oppiaineiden lisääntyessä ja iän karttuessa oppilaat tutustuvat erilaisiin opiskelustrategioihin ja heitä ohjataan kokeisiin valmistautumisessa. Oppilaiden kanssa käydään edelleen keskusteluja yöunen tarpeellisuudesta, aamupalan ja ravinteikkaan ruoan merkityksestä jaksamiselle ja oppimiselle. Vuosiluokat 5-6 ovat monelle oppilaalle jo vanhaa rutiinia. Oppimisvalmiuksien vahvistaminen, vastuu omasta opiskelusta ja kypsyys siirtyä seuraavaksi yläkouluun sisältyvät tämän ikäkauden ohjaustavoitteisiin. Murrosikäkin alkaa jo joissakin oppilaissa tuntua ja näkyä. Uusia oppiaineita tulee 5. luokalta lähtien: biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia sekä historia. Tässä kohtaa voidaan oppilaan kanssa syventää erilaisten oppimisstrategioiden käyttöä ja pyrkiä löytämään kullekin oppilaalle hänen tapansa oppia. Yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa on osa oppilaan ohjausta. Useassa alakoulussa vanhempainvartti on vakiintunut käytäntö. Lisäksi luokka- ja koulukohtaiset vanhempainillat ja tiedottaminen ovat tavallisia yhteistyömuotoja. Vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä mm. koulunkäyntitaitojen ohjaamisessa ja kehittämisessä. Yhteistyöllä opettajien ja muiden ammattiosaajien kuten erityisopettajien, koulupsykologin, koulukuraattorin, koulunkäyntiavustajan ja terveydenhoitajan kanssa tuetaan oppilaan ohjausta. Alakoulun ohjauskansio Sivu 6

7 Koululaisen opintopolun nivelvaiheissa esiopetuksesta peruskouluun ja alakoulusta yläkouluun tehdään yhteistyötä oppilaiden, opettajien, vanhempien, oppilaanohjaajien ja oppilashuoltohenkilöstön kesken. Esikoululaiset vierailevat alakoululla tutustumassa kouluun hyvissä ajoin ennen ensimmäisen kouluvuoden alkua ja näiden lasten vanhemmille järjestetään siirtovanhempainilta. Tässä illassa ovat mukana vanhempien lisäksi esikoulun opettajat, koulun rehtori, ensimmäisen luokan opettajat ja erityisopettaja. Kuudesluokkalaiset käyvät yläkoululla tutustumassa koulutiloihin ja koulun toimintaan oppilaanohjaajien ja tukioppilaiden johdolla. Yläkoulun opettajat pitävät kuudesluokkalaisten vanhemmille vanhempainillan, jossa annetaan tietoja yläkoulussa opiskelusta. 3. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Oppilaanohjaus on koko perusopetuksen ajan jatkuva oppimisen tukikeino. Ohjaus on kaikkien oppilaan opettajien tehtävä. Ohjauksen tarkoitus on tukea, auttaa ja ohjata oppilasta niin, että oppilas selviytyy mahdollisimman hyvin opinnoistaan ja pystyy tekemään parhaalla tavalla soveltuvat jatkokoulutus ja uravalintaratkaisut. Ohjauksen keskeisiä tavoitteita on tukea oppilaan hyvää oppimista ja kasvua, toimia yhteistyössä vanhempien, eri opettajien ja muun ammattihenkilöstön kesken sekä antaa vanhemmille ja oppilaalle tietoa oppimispolusta, opiskelun jatkumosta ja eri valintamahdollisuuksista. Tiedottaminen koulun työtavoista, ohjauksesta ja muusta tuesta perheille on keskeinen osa koulun ohjaustoimintaa. Ohjauksen tavoitteena on myös ehkäistä vaikeuksien syntymistä ja ohjata oppilasta oikealle polulle jatkokoulutusta ja työelämää ajatellen. Alakoulussa ohjaus painottuu opiskelutaitojen kehittämiseen eri oppiaineiden yhteydessä. Oppilas saa myös tietoa työelämästä, opiskelumahdollisuuksista, eri valintojen merkityksestä ja yhteiskunnasta yleensä. Koulussa tuetaan oppilaan oppimista ja kasvua kaikkien opettajien toimesta. Oma luokanopettaja on lapselle ja perheelle kuitenkin ensisijainen yhteistyökumppani. Alakoulun ohjauskansio Sivu 7

8 4. TAULUKKO ALAKOULUN OHJAUKSESTA Kokosin oheiseen taulukkoon ohjauksen keskeisiä sisältöjä eri vuosiluokilla. Lisäksi kirjasin, millaisten materiaalien avulla kutakin sisältöä voisi koulussa käsitellä tai tukea. Pysähdy miettimään, miten sinä omassa työssäsi opettajana toteutat ohjauksen eri osaalueita. Luokat TYÖSKENTELY- JA OPIS- KELUTAIDOT Luodaan luokan pelisäännöt ja ohjataan niiden noudattamiseen. Opetetaan työskentely- ja opiskelutaitoja. ITSEARVIOINTI JA ITSETUNTEMUS Vahvistetaan identiteettiä ja itsetuntoa. Ohjataan itsearviointiin. SOSIAALINEN KASVAMI- NEN Ohjataan toimimaan luokkayhteisön jäsenenä ja ottamaan toiset huomioon. PÄÄTÖKSENTEKO- VALMIUDET Harjoitellaan pienimuotoista päätöksentekoa luokkatilanteessa. Ohjataan A1-kielen valinnassa. AMMATIT JA TYÖELÄMÄ Tutustutaan koulun ammatteihin Vahvistetaan luokan ja koulun pelisääntöjen noudattamista. Vahvistetaan ja opetetaan työskentelyja opiskelutaitoja, erityisesti vieraissa kielissä. Opetetaan tieto- ja viestintätekniikkaa Opetetaan uusien alkavien oppiaineiden opiskelutaitoja. Vahvistetaan tieto- ja viestintätaitoja. Tutustutaan huoltajien ammatteihin. Esitellään lisäksi erilaisia ammatteja. Tutustutaan tulevaan yläkouluun. Materiaalit 1. Lomake luokan pelisääntöjä varten. 2. Toiminnanohjauksen ja työskentelyn avuksi tarkistuslistoja ja toiminnan- ohjauskortit.3. Lukuläksyn lukeminen.4. matematiikan sanalliset tehtävät Vahvistetaan identiteettiä ja itsetuntoa. Ohjataan itsearviointiin. Tuetaan lasta tuntemaan itsensä ja vahvistetaan itseluottamusta. Ohjataan asettamaan oppimistavoitteita ja suorittamaan itsearviointia. Itsearviointilomakkeet Ohjataan toimimaan erilaisten ryhmien vastuullisena jäsenenä ja ottamaan toiset huomioon. Vahvistetaan erilaisissa ryhmissä toimimista, toisten huomioimista sekä kannustetaan ottamaan vastuuta myös koulun pienemmistä oppilaista. Ryhmäyttämistehtäviä. Tässä lisäksi hyödynnettävä, jos koululla jo on Friends, Askeleittain, KiVa Koulu, ym. ohjelmien tehtäviä. Harjoitellaan päätöksenteko- ja valintatilanteita. Ohjataan A2-kielen valinnassa. Harjoitellaan päätöksenja valinnantekoa sekä vastuunottamista omista valinnoista. Oppilaskuntatoiminta tukee tätä osa-aluetta. Tutustutaan lähialueen ammatteihin. Koulun ammatit. Tehtävä huoltajien ammattiin tutustumista varten. Ammattikortit. Alakoulun ohjauskansio Sivu 8

9 5. OHJAUKSEN TEHTÄVÄJAKO ALAKOULUISSA Ohjaus alakouluissa toteutetaan perusopetuksen yhteydessä oppiaineisiin sisältyvänä kokonaisuutena. Ohjaus koostuu rehtorin, luokanopettajien, huoltajien, erityisopettajan, erityisluokanopettajan, terveydenhoitajan ja muun henkilökunnan antamasta ohjauksesta. Ohjaus toteutuu eriteltynä seuraavasti: 5.1. Rehtori - Luo ohjaukselle toimintaedellytykset ja huolehtii, että kaikilla on mahdollisuus saada ohjausta opetussuunnitelman mukaisesti. - Osallistuu ohjauksen suunnitteluun. - Varmistaa, että opetussuunnitelmassa taattava oikeus henkilökohtaiseen ohjaukseen toteutuu. - Järjestää huoltajailtoja tarvittaessa ja tiedottaa koulun yhteisistä asioista huoltajille. - Osallistuu yhdessä luokanopettajan ja huoltajien kanssa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaukseen. - Johtaa oppilashuoltoryhmän työskentelyä sekä tiedottaa ryhmän työstä opettajille. - Rehtori varmistaa yhdessä 6. luokan opettajan kanssa perusopetuksen nivelvaiheessa tarvittavan tiedon siirtymisen yläkoululle yhdessä yläkoulun oppilashuoltotyöryhmän kanssa. - Mahdollistaa koulun ja kodin välisen yhteistyön järjestämisen. - Tukee koulukiusaamiseen puuttumista Luokanopettaja - On päävastuussa oppilaanohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta alakoulussa. - Antaa yksilö- ja ryhmäohjausta painottuen ryhmäohjaukseen. - Osallistuu tarvittaessa koulun oppilashuoltoryhmään. - Seuraa, ohjaa ja tukee oppilaiden koulunkäyntiä yhteistyössä rehtorin, muiden opettajien ja oppilashuoltoryhmän jäsenien kanssa. - Tekee yhteistyötä huoltajien kanssa säännöllisesti. - Huolehtii koulun asioiden tiedottamisesta huoltajille ja oppilaille. - Ohjaa ja tukee oppilasta eri nivelvaiheissa (esiopetus - 1.lk ja 6.lk - 7.lk) - Huolehtii jokapäiväisestä koulunkäynnin sujumisesta ja yhteishengen luomisesta luokassa. - Puuttuu luokassa ilmeneviin ongelmiin ja vie asian tarvittaessa eteenpäin. - Kontrolloi ja selvittää oppilaan poissaolot. - Huolehtii opiskelutekniikoiden esittelystä ja ohjaamisesta sekä monipuolisesta opetuksesta. - Testaa ja arvioi säännöllisesti oppilaiden opintomenestystä ja osaamista sanallisesti sekä arvosanoin. - Tekee ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä oppimiseen liittyvissä ongelmissa. - Toteuttaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimissuunnitelmaa. - Tekee tarvittaessa pedagogisen arvion sekä tarvittaessa toteuttaa HOJKS:aa yksilöllisten oppiaineiden osalta. Alakoulun ohjauskansio Sivu 9

10 5.3. Huoltaja - On päävastuussa oppilaan kasvatuksesta. - Huolehtii oppilaan oppivelvollisuuden suorittamisesta. - On yhteydessä kouluun. - Osallistuu mahdollisuuksien mukaan koulun järjestämiin huoltajailtoihin ja tapahtumiin Erityisopettaja/Erityisluokanopettaja - Antaa erityistä ja tehostettua tukea oppilaille, joilla on tuen tarvetta. - Antaa samanaikaisopetusta luokanopettajan kanssa yleisopetuksen ryhmässä. - Tukee ja ohjaa luokanopettajaa tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisessa. - Laatii oppimissuunnitelmia, pedagogisia selvityksiä ja HOJKS:ia yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja luokanopettajan kanssa. - Seuraa erityisopetukseen siirretyn oppilaan opiskelutilannetta ja antaa henkilökohtaista ohjausta ja tarvittaessa opetusta. - Osallistuu koulun oppilashuoltoryhmän työhön Terveydenhoitaja - On vastuussa oppilaan kasvun ja kehityksen seurannasta sekä terveyden edistämisestä. - Valvoo koulun ja kouluympäristön terveydellisiä oloja ja toimii kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijana. - Vastaa akuuttien sairauksien ensiavusta, neuvonnasta sekä hoitoon ohjaamisesta. - Toimii opettajien ja muun henkilökunnan ensiapuvalmiuksien asiantuntijana. - Ennaltaehkäisee sairauksia ja vastaa rokotustoiminnasta. - Toimii oppilashuoltoryhmässä alansa asiantuntijana Muu henkilökunta (siistijät, keittäjät, talonmiehet ym.) - Tukee ja toteuttaa koulun kasvatustoimintaa ( tapakasvatus) - Tiedottaa havaitsemistaan oppilaiden käyttäytymiseen liittyvistä epäkohdista. - Vastaa toimenkuvansa mukaan koulutyön onnistumisesta. Alakoulun ohjauskansio Sivu 10

11 LIITTEET 1. Ohjaussuunnitelma visuaalisesti Alakoulun ohjauskansio Sivu 11

12 2. Koululaisen uni Koululaisen unen tarve on keskimäärin noin tuntia yössä. Lapsi tarvitsee riittävästi unta kasvaakseen ja kehittyäkseen. Unta tarvitaan myös oppimiseen, koska unen aikana asioiden mieleen painaminen paranee ja nukkuessa aivot palautuvat valveillaolon virikepaljoudesta. Koululaisella väsymys tulee esiin heikentyneinä oppimissuorituksina, keskittymiskyvyn häiriöinä, ärtyneisyytenä ja rauhattomuutena sekä tunteiden ailahtelevuutena. Päiväväsymys saattaa lisätä tapaturma-alttiutta ja väsyneellä lapsella voi ilmetä myös päänsärkyä ja huimausta. Lapsen uni-valverytmi ei ole tavallisesti kohdallaan, jos hän kärsii unettomuudesta tai väsymyksestä. Unen tuloa ja sen laatua parantaa nukkuma-aikojen säännöllisyys. Koululainen ei osaa itse arvioida illalla valvomisen aiheuttamaa seuraavan päivän väsymystä. Vanhempien tehtävänä onkin sopia nukkumaanmenoajasta lapsen kanssa ja huolehtia ajan noudattamisesta. Lapselle kannattaa ilmoittaa etukäteen nukkumaanmenon lähestymisestä, jotta hän voi lopetella leikkinsä rauhassa ja varautua iltatoimiin. Kiireetön iltapala-aika ja jutteleminen ovat turvallisia hetkiä, ja niiden aikana kannattaa keskustella lapsen mielessä olevista asioista. On hyvä, jos perheenjäsenten vuorokausirytmit ovat sopusoinnussa siten, että yhdessäololle jää aikaa ennen nukkumaanmenoa. Lapsen unen saantia helpottavat samankaltaiset, samassa järjestyksessä ja samaan aikaan toteutuvat iltatoimet. Jos lapsi nukahtaa 15 minuutissa ja nukkuu levollisesti unentarvetta vastaavan ajan, uni on hyvää. Aamulla hyvin nukkunut lapsi on virkeä ja valmis päivän toimintoihin. Jos lapsi ei jaksa aamuisin nousta sängystä, saattaa se olla merkki kasaantumassa olevasta univelasta. Tällöin lapsen unen määrää lisäämällä voidaan seurata helpottaako tilanne. Tavallisesti lapsi omaksuu viikossa uuden nukkumisrytmin tuntiessaan olonsa turvalliseksi nukkumaanmenohetkellä. Jos koululainen kokee maanantaiaamujen herätykset vaikeina, kannattaa viikonloppuisinkin noudattaa samanlaista päivärytmiä kuin viikolla. Poikkeukset nukkumaanmeno- ja heräämisajoissa muodostuvat juhlahetkiksi esimerkiksi yökylässä ollessa, kun arki on säännöllistä. Päivi Hätönen, terveydenhoitaja LÄHTEET: Erkki Kronholm, Tarja Liuha, Timo Partonen Julkaistu , päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Outi Saarenpää-Heikkilä, LL, erikoislääkäri. Alakoulun ohjauskansio Sivu 12

13 3. Koululaisen ravitsemus Nykytiedon mukaan säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta suositeltavaa. Säännöllisyydellä tarkoitetaan sitä, että päivittäin syödään suunnilleen samoihin aikoihin ja yhtä monta kertaa. Säännölliseen ateriarytmiin kannattaa totutella jo lapsena, sillä nuorena opitut tavat luovat pohjan tasapainoiselle ja kohtuulliselle syömiselle myös aikuisiässä. Lapset eivät pysty syömään yhtä suuria annoksia kuin aikuiset eivätkä myöskään pysty käyttämään hyväkseen elimistön energiavarastoja yhtä tehokkaasti. Sen vuoksi energian tulisi jakautua pää- ja väliaterioiden, aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala, kesken tasaisemmin kuin aikuisilla. Ruokavalion terveellisyyden ratkaisevat jokapäiväiset valinnat. Suositusten mukainen ruokavalio sisältää täysjyväviljavalmisteita, perunaa, kasviksia ja hedelmiä sekä marjoja. Siihen kuuluu myös maitovalmisteita, mieluiten rasvattomia tai vähärasvaisia sekä kalaa, vähärasvaista lihaa ja kananmunia. Myös kasviöljyt ja niitä sisältävät levitteet kuuluvat suositeltavaan ruokavalioon. Runsaasti kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävien elintarvikkeiden päivittäistä käyttöä tulee vähentää. Lautasmallista on apua tasapainoisen aterian koostamisessa. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, esimerkiksi raasteilla, salaatilla tai lämpimällä kasvislisäkkeellä. Neljännes lautasesta on perunaa, riisiä tai pastaa ja loppu neljännes jää liha-, kana-, muna- tai kalaruoalle. Ruokajuomaksi suositellaan rasvatonta maitoa, piimää tai vettä. Lisäksi ateriaan kuuluu leipää, jonka päällä on pehmeää kasvirasvalevitettä. Annos marjoja tai hedelmä jälkiruokana täydentävät aterian. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa monissa tapauksissa samalla tavoin kuin hyvä ruokavalio ja se vaikuttaa myös ravinnon tarpeeseen. Molempien terveysvaikutukset täydentävät toisiaan eikä niitä ole syytä pitää toistensa vaihtoehtoina. Lapsille ja nuorille suositellaan vähintään 60 minuuttia liikuntaa päivittäin. Tähän kuuluu sekä kevyttä että kuormittavaa liikuntaa ja se voidaan jakaa lyhyemmiksi jaksoiksi päivän ajalle. Fyysisen aktiivisuuden tulisi olla mahdollisimman monipuolista, jotta kaikki fyysisen kunnon osatekijät kehittyisivät. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus on välttämätöntä lasten normaalille kasvulle sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnolle, lihasvoimalle, notkeudelle ja motorisille taidoille. Lisäksi liikunta kasvuiässä vahvistaa luita ja tukikudoksia, jolloin aikuisiässä luiden tiheys on mahdollisimman suuri. Liikunta on myös tärkeä tekijä lasten ja nuorten painonhallinnassa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulee syödä runsaasti päivittäin, ainakin viisi annosta eli yhteensä n. 400 g. Vähäsuolaista täysjyväleipää ja muita viljavalmisteita, kuten puuroa tai mysliä, on suositeltavaa syödä päivittäin. Maitovalmisteista kannattaa käyttää rasvattomia ja vähärasvaisia (1 % rasvaa), joita suositellaan nautittavaksi noin puoli litraa päivässä. Rasvatonta maitoa tai piimää on hyvä nauttia päivittäin ruokajuomana. Maustettujen jogurttien ja viilien sokeripitoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota ja valita vähemmän sokeria sisältävät valmisteet. Ruokavaliota voidaan täydentää 2 3 viipaleella vähärasvaista (20 %) ja vähäsuolaista (0,7 %) juustoa. Rasvaisia juustoja, kermoja, Alakoulun ohjauskansio Sivu 13

14 jäätelöä, myös kasvirasvajäätelöä, sekä vanukkaita ja vaahdotettavia kasvirasvavalmisteita tulisi nauttia harvoin. Maitovalmisteiden sisältämä rasva on pääasiassa kovaa rasvaa, joten rasvaisia maitovalmisteita jatkuvasti käyttämällä kovan rasvan osuus ruokavaliossa nousee helposti liian suureksi. Kalaa tulisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa, kalalajeja vaihdellen. Liha ja kala on hyvä kypsentää ilman rasvaa, kermaa ja leivitystä. Peruna on monipuolinen ruoka-aine ja sitä suositellaan syötäväksi keitettynä, soseena tai uunissa kypsennettynä ilman rasvalisäystä. Rasvassa paistettuja perunoita, erilaisia kermaperunoita, ranskanperunoita sekä perunalastuja ja muita vastaavia tuotteita suositellaan syötäväksi harvoin. Päivittäisessä ruokavaliossa leivälle on hyvä laittaa kasviöljypohjaista rasiamargariinia tai levitettä. Salaatteihin kannattaa lisätä pieni annos öljypohjaista kastiketta. Ruoanvalmistukseen ja leivontaan suositellaan kasviöljyä, rasiamargariineja, pehmeitä kasvirasvalevitteitä tai juoksevia kasviöljyvalmisteita. Rypsiöljy on erityisen suositeltavaa monipuolisen rasvahappokoostumuksensa vuoksi. Sokerin ja paljon sokeria sisältävien elintarvikkeiden runsasta käyttöä tulee välttää, esim. makeiset, suklaa, maustetut jogurtit, vanukkaat, hillot ja makeat leivonnaiset. Juomista runsassokerisia ovat useimmat mehut ja virvoitusjuomat. Janojuomaksi soveltuu parhaiten vesi. Jos ruokaan käytetään suolaa sisältäviä aineksia, kuten makkaraa, juustoa tai marinoituja liha- ja kalavalmisteita, suolaa ei yleensä tarvitse erikseen lisätä. Runsassuolaisia elintarvikkeita suositellaan syötäväksi vain harvoin. Erityisesti liharuoista, makkaroista, lihaleikkeleistä ja leivistä saadaan runsaasti suolaa. Lisäksi erilaiset mausteseokset, liemivalmisteet sekä maustekastikkeet, kuten soijakastike, sinappi ja ketsuppi, sisältävät paljon suolaa. Erittäin runsaasti suolaa sisältäviä elintarvikkeita ovat esim. suolapähkinät, popcornit, sillit, eräät juustot, kestomakkarat, kylmäsavustettu kala ja liha sekä eräät säilötyt kasvikset, kuten oliivit ja suolakurkut. Päivi Hätönen, terveydenhoitaja LÄHDE: Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki. Edita Prima Oy. Hätönen, P., Savioja, J Kouluruoka on tavallista, joskus epämiellyttävää ja joskus hyvää" Kolmas- neljäsluokkalaisten ajatuksia kouluruokailusta. Opinnäytetyö Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Alakoulun ohjauskansio Sivu 14

15 4. Milloin alakouluikäisestä pitää huolestua 1. Lapsi laiminlyö koulunkäynnin, koulunkäynti ei kiinnosta tai koulumenestys on heikko (ja syynä ei ole oppimisvaikeudet). 2. Lasta kiusataan, hän kiusaa muita tai hänellä on ristiriitoja muiden oppilaiden ja opettajien kanssa. 3. Lapsi on levoton, häiritsee tunnilla tai hänellä on keskittymisvaikeuksia. 4. Lapsi on arka, syrjäänvetäytyvä tai aggressiivinen. 5. Lapsella on psykosomaattisia oireita. Lapsi valittaa jatkuvasti esim. maha- tai pääkipua. 6. Lapsi pelkää tulla kouluun. 7. Lapsen kotona on vaikeaa: ristiriitoja vanhempien tai sisarusten kanssa, omaa tai vanhempien päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia, avioero, muu perhekriisi, perheväkivaltaa, kuolemantapaus tms. 8. Lapsella on muissa ihmissuhteissa kupruja. 9. Lapsen vapaa-aikaan liittyvät asiat huolestuttavat. Huolien ilmetessä vanhemmat voivat ottaa yhteyttä: Luokanopettajaan: Terveydenhoitajaan: Koulukuraattoriin: Koulupsykologiin: Lasten, nuorten- ja perheiden sairaanhoitajaan: Lastensuojelun sosiaalityöntekijään: Natalia Peltola, koulukuraattori Alakoulun ohjauskansio Sivu 15

16 5. Kun läksyt ovat tekemättä toistuvasti Koulussa: sopimus oppilaan ja perheen kanssa läksyjen määrästä sekä tekoajasta ja - tavasta perheen tukemisvalmiuksien huomioonottaminen opettajan kontrolli varmistus läksynä olevan asian tuttuudesta annetaan läksyt kirjallisena esim. reissuvihkoon Kotona: sovittu aika ja paikka läksyjen teolle ärsykkeiden poistaminen tauotus tarvittaessa tuen tarve alussa autetaan enemmän apu saatavilla pyrkimys kuitenkin itsenäisyyteen Tärkeää on, että lapsi näkee vanhempien ja opettajan tekevän säännöllistä yhteistyötä. Liisa Rahunen, erityisopettaja Alakoulun ohjauskansio Sivu 16

17 6. Lukutekniikoita Tässä olisi muutamia vinkkejä opiskeluun. Niitä kannattaa kokeilla ja miettiä mikä tuntuu itselle parhaalta. Näitä kaikkia osa-alueita voi myös harjoitella. Uuden kappaleen lukeminen 1. Lue ensin otsikot. 2. Katso kuvat ja mieti miten ne liittyvät otsikoihin. 3. Lue teksti läpi. 4. Lue teksti toiseen kertaan läpi ja alleviivaa tärkeät asiat. Teksteissä on paljon asiaa. Niissä olevia kaikkia tietoja ei voi mitenkään muistaa eikä aina kannatakaan opetella ulkoa. Teksteistä voi etsiä tukisanoja. Ne alleviivataan tai ne ympyröidään tekstistä. Myös ajatuskartan teko on hyödyllistä, jos lukijan vahvuutena on visuaalinen hahmottaminen. Luetusta tekstistä voi tehdä myös tiivistelmän, johon kirjoittaa omin sanoin yhteenvedon. Yhteenvedon voi tehdä joka kappaleesta (etsi olennaisin tieto ja paina mieleesi tekstin pääasiat). Tekstien asiat voi myös muotoilla itselleen ymmärrettävämmiksi. 1. Lue kappale. 2. Kysy itseltäsi kysymyksiä pääasiasta ja yksityiskohdista. 3. Pue pääasia lauseeksi eli tee vastaukset kysymyksiisi omin sanoin. 4. Opettele vastaukset. Ennakointi Pohdi odotuksia tekstin sisällöstä, aktivoi aikaisemmat tietosi aiheesta, muodosta mielessäsi kysymyksiä, joihin odotat tekstin vastaavan. Selventäminen Etsi tekstistä vaikeat käsitteet ja selvitä niiden merkitys ennen kuin jatkat lukemista. Takaisin palaaminen 1. Pysähdy tarvittaessa. 2. Kysy itseltäsi kysymyksiä tekstiin liittyen (mistä kerrotaan, mitä yritetään saavuttaa, tärkeimmät vuosiluvut ym. pikkutieto jne.). 3. Opi huomaamaan, mihin kysymyksiin et osaa vastata. 4. Opettele palaamaan tekstiin systemaattisesti. Vesilahdessa Liisa Rahunen, EO, KM Alakoulun ohjauskansio Sivu 17

18 7. Vaikeuksia matematiikassa Vaikeudet matematiikassa voivat olla käsitteisiin liittyviä ongelmia lukujonotaidot kymmenylitys kertotaulut sanalliset tehtävät matemaattinen päättely mittaaminen, aika Vaikeudet näkyvät esimerkiksi laskemisen hitautena sormien käyttönä lukusuoran tuottamisen apuna samanlaisina virheinä kertotaulujen muistamattomuutena mittayksiköiden ymmärtämisen ja käsittelyn hankaluutena kielteisenä asenteena matematiikkaa kohtaan kasvavana vaikeutena seurata matematiikkaa samassa tahdissa muun luokan kanssa Mitä opettaja voi tehdä? puutu havaitsemiisi oppimisvaikeuksiin heti harkitse tarkkaan, mihin taitoihin opetus kannattaa painottaa opeta ongelmanratkaisua ja uusia strategioita lisää yhteistä pohdintaa ja ajattelun näkyväksi tekemistä varmista että perusasiat osataan, ennen uuden opettamista anna aikaa oppimiseen mallinna kertausta ja toistoa havainnollista ja visuaalista pitkään työskentelyä lukualueella 0-20 Alakoulun ohjauskansio Sivu 18

19 8. Mitä tehdä kun matematiikka tökkii? Lukujonon harjoittelua - lukujonon luetteluharjoituksia - pelit ja tehtävät, joissa tarvitaan lukujonoa - laulut, leikit, lorut, joissa lukuja luetellaan suoraan - leikit ja kilpailut, joissa pisteitä, askeleita, esineitä tms. lasketaan - korttipelit, lautapelit, kalenterit, yhdistä pisteet ja paljasta kuva - erilaiset mittarit Kertotaulun harjoittelua - yhteenlaskun avulla selvennys - ajatuksellinen hyppiminen lukujonossa (4,8,12,16, ) - pelit - kertotaulut esillä luokassa toistojen kautta visuaalinen oppiminen Sanalliset tehtävät 1. Lue. 2. Mieti, mitä sait selville? 3. Kuvittele/Piirrä. 4. Mieti mitä kysytään? 5. Mikä laskutoimitus on kyseessä? 6. Muodosta lauseke ja laske se. 7. Kirjoita vastaus. Alakoulun ohjauskansio Sivu 19

20 Matematiikan sanallisen tehtävän ratkaiseminen Taikurilla on 12 jänistä. Niistä karkaa 7. Kuinka monta jänistä taikurille jää? Lue tehtävä huolellisesti. Alleviivaa kysymys Kuinka monta jänistä taikurille jää? Piirrä kuva laskutehtävästä. Mikä laskutoimitus sopii tilanteeseen? + -. : Ympyröi -! Kirjoita lauseke 12-7 Laske lasku huolellisesti 12-7=5 Lue vielä kysymys. Onko tulos järkevä? Merkitse vastaus Vastaus: Taikurille jää 5 jänistä. Alakoulun ohjauskansio Sivu 20

21 9. Läksyn lukeminen Aloita näin: Lue otsikot Tutki kuvat ja kuvatekstit Lue tiivistelmä Mieti, mitä tiedät asiasta etukäteen Jatka eteenpäin: Lue tekstin kappaleet ainakin kaksi kertaa Mieti, mikä on tekstin pääasia Lopuksi: Kertaa vielä tärkeimmät asiat Pohdi, mitä opit Merkitse rasti ruutuun, kun homma on hoidettu! ma ti ke to pe Koulussa: 1. Merkitse läksyt. 2. Varmista, että läksykirjat ovat repussasi. Kotona: 1. Lue läksyt ohjeen mukaan. 2. Pakkaa kirjat reppuun jo illalla. Alakoulun ohjauskansio Sivu 21

22 10. Oppilaan oma lukukortti OPPILAAN OMA LUKUKORTTI (Mukaeltu Takala & Konttu, 2006 (toim): luki-vaikeudesta lukitaitoon ja työkirja: Oma oppimisvalmentaja. Kuntoutussäätiö) ENNEN LUKEMISTA sammutan kaikki tekniset apuvälineet otan hyvän asennon silmäilen tekstin ja sisällysluettelon ja ennakoin tekstisisällön pohdin, mitä tiedän aiheesta LUKEMISEN AIKANA pidän ajatukseni tekstissä kokoajan ja yritän ymmärtää lukemaani pysähdyn välillä miettimään, olenko ymmärtänyt kaiken alleviivaan tekstin pääkohdat teen muistiinpanoja tekstistä toistan lukemaani tekstiä ääneen tauotan lukemista LUKEMISEN JÄLKEEN mietin ymmärsinkö kaiken lukemani, jäikö joku kohta epäselväksi? epäselvän kohdan luen vielä uudestaan mietin, mitä kaikkea muistan tekstistä mietin, mitkä ovat tekstin olennaisimmat ja tärkeimmät osat teen tekstistä käsitekartan tai lyhyen yhteenvedon lopuksi käyn muistiinpanot ja alleviivaukset vielä läpi ja mietin, osaisinko kertoa tekstin sisällön niiden avulla Alakoulun ohjauskansio Sivu 22

23 11. Tutustutaan koulun ammatteihin. Lue oppilaille vihjeet yksi kerrallaan. Oppilaat arvaavat, mikä ammatti voisi olla kyseessä. Arvaa kuka? Hänen työhuoneessaan on kirjoituspöytä, tietokone ja monenlaisia papereita. Hän auttaa rehtoria ja opettajia monenlaisissa asioissa. Hän joutuu vastaamaan usein puhelimeen. Monissa kouluissa hänen tehtävänään on tulostaa oppilaiden todistukset. KANSLISTI Hänen taskussaan on paljon avaimia. Hän tuntee koulun jokaisen sopen. Hän osaa käyttää monenlaisia työkaluja ja tekee paljon korjaushommia. Talvella hän tarttuu usein lumilapioon. VAHTIMESTARI Tapaat hänet koulussa joka päivä. Hänellä on usein melkoinen jauhopeukalo. Hän auttaa meitä jaksamaan pitkän koulupäivän. Hänen työvälineitään ovat esimerkiksi raastimet, paistinlastat ja vatkaimet. KEITTÄJÄ Tämän henkilön tapaat päivän aikana usein. Hän on mielissään, jos puhdistat ylimääräiset lumet vaatteistasi ennen sisälle tuloa. Hän on hyvä metsästämään villakoiria. Luokan liitutaulun hän osaa taikoa hohtavan puhtaaksi. SIISTIJÄ Tämä henkilö ei tee opetustyötä, mutta hän tapaa monia oppilaita päivän aikana. Hän osaa toimia oikein monenlaisissa hätätilanteissa. Hän on opiskellut sairaanhoito-oppilaitoksessa. Hän käyttää työssään vaakaa, mittanauhaa ja neulaa. TERVEYDENHOITAJA Alakoulun ohjauskansio Sivu 23

24 Tämä henkilö on opiskellut pitkään yliopistossa. Hän ei ole koululla joka päivä. Hän pukeutuu usein valkoisiin vaatteisiin. Hän tietää paljon sairauksista ja hänellä on lupa kirjoittaa reseptejä. KOULULÄÄKÄRI Tämän henkilön tapaat koulussa joka päivä. Hänen työpäivänsä ei ole koskaan samanlainen. Hän on opiskellut yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on hakeutunut ammattiin, koska hän pitää lapsista ja opettamisesta. LUOKANOPETTAJA Tämä henkilö on usein aikaisemmalta ammatiltaan luokanopettaja. Hänellä on omatyöhuone, jossa on tietokone ja paljon papereita. Kesän aikana hän tekee lukujärjestykset koko koululle. Hän on opettajien esimies. REHTORI Hän tekee opetustyötä. Hänen tunneillaan on tavallista vähemmän oppilaita. Jos sinulta on vielä ärrä kateissa, tämä henkilö voi auttaa sinua etsinnöissä. Hän on erikoistunut oppimisvaikeuksiin. ERITYISOPETTAJA Hän ei ole koululla joka päivä. Hän ei ole opettaja, mutta tietää paljon oppimisesta. Hän ei ole lääkäri, mutta tekee paljon tutkimuksia. Voit kertoa hänelle huolistasi luottamuksellisesti. KOULUPSYKOLOGI Hän on opiskellut pitkään yliopistossa. Hän tekee tarkkaa käsityötä. Hänen huoneestaan kuuluu koneiden ääniä. Hammaspeikot pelkäävät häntä. HAMMASLÄÄKÄRI Alakoulun ohjauskansio Sivu 24

25 Alakoulun ohjauskansio Sivu 25

26 12. Minusta tulee isona ammattikortit Oppilas käy korttien avulla eri ammatteja läpi. Kortteihin on koottu ammatteja, jotka ovat melko konkreettisia ja helppoja hahmottaa. Oppilas lukee kortista ammatin ja rengastaa kiinnostustaan vastaavan hymynaaman. Näin hän käy kaikki kortit läpi. Hän voi etsiä ammatinkuvauksia netistä tai luokassa voidaan keskustella eri ammateista. Itseä kiinnostavat ammatit kootaan erilliselle koontikortille. Näistä ammateista valitaan kolme kiinnostavinta ammattia tarkemman tutkiskelun pohjaksi. Luokassa voidaan muodostaa ryhmiä tai työpareja, jotka miettivät mitä taitoja valituissa ammateissa tarvitaan ja millaista koulutusta valittuihin ammatteihin vaaditaan. Lopuksi kaikki oppilaat kirjoittavat ohjatun työhakemuksen omaan toiveammattiin. Opettaja lukee työhakemukset ja kokoaa, mihin ammatteihin oli hakijoita. Tehtävän lopuksi voidaan koota kaikkien omat toiveammatit taululle erilliseen meistä tulee isona -julisteeseen. Kortteja voidaan käyttää myös äidinkielen kirjoitusten pohjana. Oppilaat voivat valita itselleen yhden ammattikortin, josta kirjoittavat lyhyen tarinan. Kuvaamataidon tunnilla kortteja voi käyttää apuna virittäydyttäessä unelmatyö-tehtävään. Korttien avulla voi olla teemaviikkoja. Pidetään jotakin ammattikorttia viikon ajan esillä ja pohditaan sillä viikolla siihen ammattiin liittyviä asioita. Voidaan katsoa -sivustolta myös ammattiin liittyviä videoita. Korttien avulla voidaan myös muodostaa pareja. Jokainen saa nostaa itselleen yhden kortin. Oppilaan tulee etsiä toinen saman alan työntekijä ammattiin liittyvien kysymysten avulla. Korttia ei saa näyttää toiselle. Oppilas kiertää luokassa ja esittää kysymyksiä, joilla yrittää selvittää, mitä kukin tekee työkseen. Oppilas ei voi kysyä suoraan, oletko esim. autonkuljettaja, vaan esimerkiksi mikä on tärkein työvälineesi? Päivi Palmu, opinto-ohjaaja Alakoulun ohjauskansio Sivu 26

27 Alakoulun ohjauskansio Sivu 27

28 Alakoulun ohjauskansio Sivu 28

29 Alakoulun ohjauskansio Sivu 29

30 Alakoulun ohjauskansio Sivu 30

31 Alakoulun ohjauskansio Sivu 31

32 Alakoulun ohjauskansio Sivu 32

33 Alakoulun ohjauskansio Sivu 33

34 Alakoulun ohjauskansio Sivu 34

35 Alakoulun ohjauskansio Sivu 35

36 13. Työhakemuksen pohja ammattikorteille TYÖHAKEMUS Nimi: Osoite: Puhelinnumero: HAEN TYÖTÄ Luin Sanomalehdestä teillä avoimena olevasta työpaikasta. Minun nimeni on. Käyn koulua. Harrastan. Vapaa-aikanani. Koulussa pärjään hyvin ja. Olen luonteeltani ja. Perheeseeni kuuluu. Ystävieni mielestä olen ja. Käyttäydyn koulussa. Tietokoneella osaan. Kielitaitoni on. Minä sopisin kyseiseen tehtävään, koska olen. Minulle on tärkeää elämässä. Haluaisin tulevaisuudessa. Lopuksi haluaisin sanoa. Tulen mielelläni käymään, jotta voitte tutustua minuun paremmin. Päivämäärä.. Ystävällisin terveisin, Allekirjoitus Nimen selvennys Alakoulun ohjauskansio Sivu 36

37 14. Meistä tulee isona - juliste Alakoulun ohjauskansio Sivu 37 Päivi Palmu, opinto-ohjaaja

38 15. Perusopetuksen oppilaanohjaukseen liittyvä Suomen lainsäädäntö Suomen perustuslaki 1999/731 Kuntalaki 1995/365 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/621 Henkilötietolaki 1999/523 Perusopetuslaki 1998/628 Perusopetusasetus 1998/852 Lukiolaki 1998/629 Laki ammatillisesta koulutuksesta 1998/63 Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta 2008/30 Sosiaalihuoltolaki 1982/710 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2008/812 Lastensuojelulaki 2007/417 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikan hakijoidenvastaanotosta 1999/493 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 1991/1161 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519 Kansanterveyslaki 1972/66 Työsopimuslaki 2001/55 Työturvallisuuslaki 2002/738 Terveydensuojelulaki 1994/763 Työterveyshuoltolaki 2001/1383 Alakoulun ohjauskansio Sivu 38

39 16. Itsearviointilomakemalli ITSEARVIOINTI Luokat 1-2 Oppilas: Luokka: Lukuvuosi: Rastita arviosi mukainen vaihtoehto. Oppilas vastaa ylempiin laatikoihin, opettaja alempiin. KÄYTTÄYTYMINEN Noudatan koulun sääntöjä lähes aina usein joskus ei juuri koskaan Olen reilu kaveri, en ärsytä enkä kiusaa Olen ystävällinen kaikille Noudatan hyviä ruokailutapoja TYÖSKENTELY Annan toisille työrauhan lähes aina usein joskus ei juuri koskaan Osaan työskennellä ja toimia ohjeen mukaan Osaan työskennellä kaikkien kanssa Keskityn minulle annettuihin tehtäviin enkä puuhaa muuta Jaksan kuunnella ja seurata opetusta Huolehdin kotitehtävistäni Teen siistiä ja huolellista työtä Alakoulun ohjauskansio Sivu 39

40 KOULUVIIHTYVYYS Käyn mielelläni koulua lähes aina usein joskus ei juuri koskaan Saan tarpeeksi aikuisten huomiota koulussa Saan koulussa apua oppimisen pulmissa Minulla on kavereita koulussa Minua kiusataan koulussa Minä kiusaan koulussa ei ei kyllä kyllä ITSETUNTEMUS Missä asioissa olen hyvä koulussa? Ympyröi! Mitkä asiat tuottavat sinulle vaikeuksia koulussa? Merkitse rasti! Kirjoittaminen Lukeminen Matematiikka Musiikki Liikunta Luonnontieto Kuvataide Käsityö Yhdessä toimiminen Jokin muu, piirrä tai kirjoita: Päiväys Luokanopettaja Nähnyt Huoltajan allekirjoitus ITSEARVIOINTI Luokat 3-6 Alakoulun ohjauskansio Sivu 40

41 Oppilas: Luokka: Lukuvuosi: Rastita arviosi mukainen vaihtoehto. Oppilas vastaa ylempiin laatikoihin, opettaja alempiin. KÄYTTÄYTYMINEN Noudatan koulun sääntöjä lähes aina usein joskus ei juuri koskaan Olen kohtelias kaikille Autan muita Olen luotettava TYÖSKENTELY Annan toisille työrauhan Osaan työskennellä itsenäisesti Osaan työskennellä kaikkien kanssa Osallistun aktiivisesti tuntityöskentelyyn Huolehdin kotitehtävistäni Huolehdin tavaroistani Teen siistiä ja huolellista työtä KOULUHYVINVOINTI Käyn mielelläni koulua Koulumatkani on turvallinen Minulla on kavereita koulussa Tunnen oloni koulussa turvalliseksi Saan tarpeeksi aikuisten huomiota koulussa Tulen hyvin toimeen koulun aikuisten kanssa Voin oppitunneilla rauhassa keskittyä oppimiseen Minua kiusataan koulussa Minä kiusaan koulussa ei ei kyllä kyllä Alakoulun ohjauskansio Sivu 41

42 OPPIMINEN Miten opin parhaiten? Rastita kaksi sinulle parhaiten sopivaa oppimistapaa. katselemalla lukemalla kuuntelemalla itse tekemällä ja kokeilemalla keskustelemalla tehtäviä tekemällä Vastaa kysymyksiin: Missä asioissa olen hyvä? Mitkä asiat tuottavat minulle vaikeuksia koulussa? Missä asioissa kaipaan apua koulun aikuisilta? Mitä haluaisin oppia? Mitä harrastan? Missä ammateissa haluaisin toimia aikuisena? Päiväys Luokanopettaja Nähnyt Huoltajan allekirjoitus (Mukaeltu malli Kokemäen kaupungin itsearviointilomakkeesta Ohjausuunnitelma, Kokemäen kaupunki 2010)) Alakoulun ohjauskansio Sivu 42

43 17. Joskus tarvitsee elämän pohtimiseen apua Tutustu seuraaviin nettisivuihin. Sivuilta löydät tietoa kasvamiseen ja kehittymiseen liittyvistä asioista. Käy itsenäisesti läpi sivut ja kirjaa lyhyesti osoitteen perään, mihin asioihin saa apua kyseiseltä sivulta. Tutustu, tutki ja lue rauhassa sivuja. Tee joka sivulla jokin tehtävä tai lue joku juttu tai artikkeli. Osoite: Aihe, teema, sisältö: Alakoulun ohjauskansio Sivu 43 Päivi Palmu, opinto-ohjaaja

44 18. Oppimistyylianalyysi / alakoulun ohjaus-koulutus Nimi: Koulu ja luokka: Ympyröi jokaisesta kysymyksestä se vaihtoehto, joka eniten kuvaa opiskelutottumuksiasi. Kun keskityn, työskentelen tai opiskelen, haluan ympäristön olevan 1. a) täysin hiljainen b) hieman meluisa. Keskityn paremmin, kun TV tai radio ovat taustalla auki. c) melko hiljainen, mutta vähäiset äänet taustalla eivät häiritse minua. 2. a) kirkkaasti valaistu b) himmeästi valaistu c) valaistuksella ei ole merkitystä keskittymiseni kannalta. Kun teen tehtäviä kotona tai koulussa 3. a) haluan tehdä tehtävän loppuun saakka, ennen kuin voin aloittaa uutta tehtävää b) pidän taukoja ja teen välillä muita asioita tai tehtäviä c) molemmat vaihtoehdot (a ja b) tuntuvat sopivan opiskelutottumuksiini. 4. a) kenenkään ei tarvitse muistuttaa minua tehtävien teosta b) opettaja tai vanhemmat muistuttavat minua usein tehtävien teosta c) muistan yleensä tehdä tehtäviä ilman muistutusta, mutta joskus muut joutuvat muistuttamaan minua. 5. a) pidän siitä, että luokassa on selvät säännöt ja toimintatavat, joita aina noudatetaan b) pidän siitä, että toimintatapoja ja työskentelymuotoja vaihdellaan silloin tällöin c) molemmat edellisistä tuntuvat sopivan tai olevan merkityksettömiä minulle. 6. a) en voi syödä tai juoda samanaikaisesti, sillä silloin en voi keskittyä b) syön, juon tai napostelen jotakin, sillä silloin pystyn keskittymään tekemääni tehtävään paremmin c) syöminen ja juominen eivät häiritse eivätkä toisaalta auta minua keskittymään paremmin. Alakoulun ohjauskansio Sivu 44

45 Kun olen koulussa 7. a) noudatan annettuja ohjeita ja sääntöjä tarkasti b) teen usein vastoin sääntöjä, sillä haluan tehdä asiat omalla tavallani c) yleensä noudatan ohjeita ja sääntöjä, mutta silloin tällöin haluan tehdä asioita omalla tavallani, vaikka se olisi sääntöjen vastaista. Kokeissa ja testeissä 8. a) yleensä jännitän b) yleensä en jännitä c) joskus jännitän, joskus en. Työskentelen ja opiskelen parhaiten silloin, kun 9. a) työskentelen yksin b) työskentelen parin kanssa tai ryhmässä c) yksilö- ja ryhmätyöskentely sopivat minulle yhtä hyvin. Kun opettaja kysyy kysymyksen 10. a) minun on ensin hieman pohdiskeltava vastausta kysymykseen, ennen kuin haluan vastata b) vastaan heti opettajan kysymykseen c) yleensä mietin ensin, mutta silloin tällöin saatan vastata kysymykseen heti. 11. Kuinka muistat ja ymmärrät, eli opit opetetun asian parhaiten? Merkitse numeroin 1-4 seuraavat vaihtoehdot siten, että 1 = tällä tavoin opin parhaiten 2 = tällä tavoin opin toiseksi parhaiten jne.. kuuntelemalla, kun opettaja selittää asian. katsomalla opettajan taululle piirtämiä ja kirjoittamia asioita tai katsomalla esim. kuvia tai televisiota. tekemällä itse tehtäviä. kokeilemalla käytännössä sen, mitä opettaja opettaa. Alakoulun ohjauskansio Sivu 45

46 Tulkintaohjeita opettajalle 1. Tarkista vastaukset seuraavasti kirjaimilla merkiten: a) vastaus = A eli analyyttinen b) vastaus = H eli holistinen c) vastaus = J eli joustava 2. Laske kirjainten määrä. Jos A vastauksia on eniten, on kyseessä analyyttinen tiedonkäsittelijä (yksityiskohtien kautta oppiva), eniten H vastauksia on holistisella tiedonkäsittelijällä (kokonaisuuksien kautta oppiva) ja eniten J vastauksia on joustavilla oppijoilla (oppii sekä yksityiskohtien että kokonaisuuksien kautta). Mikäli J-tyypillä on selvästi enemmän A-vastauksia verrattuna H-vastauksiin, hän on joustava analyyttinen J/A. Mikäli H vastauksia on A vastauksia enemmän, kyseessä on joustava holistinen J/H. Huom! vai 5-10 % oppilaista edustaa selkeästi ääripäitä! 3. Valitse sopiva oppimistyyliryhmä seuraavasti: Kahtiajako analyyttiset holistiset Joustavien kohdalla tarkastele erityisesti vastauksia kysymyksiin 1, 4, 5 ja 9: yleensä analyyttiset pitävät hiljaisesta työskentelystä, holistisia taustahäly ei häiritse yleensä analyyttiset ovat itseohjautuvia, kun holistisia pitää muistutella tehtävien tekemisestä yleensä analyyttiset pitävät säännöistä ja rutiineista, holistiset kaipaavat vaihtelua yleensä analyyttiset haluavat työskennellä yksin, jos saavat valita, holistiset pitävät pari- ja ryhmätöistä Huom! Joustavilla oppilailla on helppo tasata ryhmien kokoa! Tämä analyysi on tehty työvälineeksi opettajille oppimistyylin nopeaa selvittämistä varten. Analyysi pohjautuu Barbara Prashnigin oppimistyyliteoriaan sekä tutkija Sanna Hartikaisen tekemään oppimistyylianalyysiin, mutta ei ole mitenkään tieteellisesti testattu! Oppimistyylianalyysin on muokannut Päivi Ikonen (lähteet: Barbara Prashnig 1996, Sanna Hartikainen 2006) Alakoulun ohjauskansio Sivu 46

47 19. Auditiivinen, kinesteettinen ja visuaalinen oppimistyyli Auditiivinen oppiminen Auditiivisella oppimisella tarkoitetaan kuulohavaintoon perustuvaa oppimista. Tällaisella henkilöllä korostuu kuuloaistin ja kuulemisen merkitys. Auditiivisella oppijalla on tarkat korvat ja hän tallentaa havaintonsa kuulokuvien muotoon. Hän kiinnittää huomiota ympärillä kuuluviin ääniin ja keskusteluihin. Auditiivisesti orientoitunut pitää siitä, että esimerkiksi luennolla asiat kerrotaan hänelle. Lisäksi hän usein rakastaa myös omaa ääntään. Auditiivinen ihminen kiinnittää huomiota siihen, miltä asiat kuulostavat. Auditiivisesti suuntautunut ei elehdi, vaan selittää paljon ja järjestelmällisesti. Hän etenee hitaasti, koska hän puhuu mielessään asiat ja toistaa myös toisen puheen. Kommunikoidessaan hän kääntää mielellään päätään siten, että kuulee paremmin. Auditiivinen ihminen oppii sanallisten ohjeiden avulla ja toistaa (puhuu) asiat mielessään. Rytmi ja musiikki saattavat helpottaa oppimista. Auditiivisesti suuntautunut nauttii vuoropuhelusta ja selittämisestä. Hän esimerkiksi etsii sanallisia selityksiä ongelmaratkaisuille. Seuraavassa muutamia niksejä, joita auditiivisesti suuntautunut voi käyttää avukseen opiskellessaan: Keskity kuuntelemaan. Älä tee tarpeettomia muistiinpanoja, se häiritsee kuuntelemista. Sanele itse nauhalle, mitä haluat oppia. Kuuntele nauhoitustasi. Tee lyhyt yhteenveto vielä kirjallisesti. Jo nauhoittaessasi opit omasta puheestasi. Kotona ollessasi voit käyttää lyhyetkin joutoajat hyväksesi kuuntelemalla nauhojasi. Keskustele muiden kanssa erityisen hankalista kohdista. Opiskellessasi yritä minimoida kaikki muu melu ja häiritsevät äänet. Kinesteettinen oppiminen Kinesteettisellä oppimisella tarkoitetaan tuntohavaintoon perustuvaa oppimista. Kinesteettinen oppija oppii tunnustellen ja kokemuksen kautta parhaiten. Hänelle on tärkeää, miltä jokin asia, esine tai liike tuntuu. Esimerkiksi miltä vaatteet tuntuvat hänen päällään tai millaiselta tuoli tuntuu istua. Opiskelutilanteessa esimerkiksi tenttiin lukiessa tämä tarkoittaa, että ympäristön pitäisi tuntua mukavalta. Kinesteettinen oppija hahmottaa ihmisten tarkoitukset ilmeiden, eleiden ja liikkeiden kautta. Hänen käyttämänsä kieli on myös hyvin konkreettista: Minusta tuntuu ja Tämä vaikuttaa. Kinesteettinen ihminen kiinnittää huomion luennolla esimerkiksi siihen, miten luennoitsija kertoo asioista; kokeeko hän oppimisen aikana hyviä fiilinkejä. Opitun palauttamisessa kinesteettinen oppija tukeutuu juuri oppimistilanteessa tulleisiin kokemuksiin: hän muistaa, miltä jokin asia tuntui, millainen tunnelma siihen liittyi. Alakoulun ohjauskansio Sivu 47

48 Kinesteettiset ihmiset ovat fyysisesti suuntautuneita. Lukiessaan he saattavat käyttää esimerkiksi sormea tai kirjainmerkkiä apunaan. Seuraavassa vielä muutamia niksejä, joita kinesteettisesti suuntautunut oppija voi käyttää avukseen opiskellessaan: Tee muistiinpanoja pahvilapuille ja sivujen marginaaliin. Hyödynnä havaintoesityksiä. Vältä istumasta paikoillasi, kun opiskelet jotain uutta. Lukeminen kävellessä huoneessa edestakaisin on opiskeltaessa usein hyvin tehokas tapa. Visuaalinen oppiminen Visuaalisella oppimistyylillä tarkoitetaan näköhavaintoon perustuvaa oppimista. Tällaisella oppijalla korostuu näköaistin ja näkemisen merkitys. Hän kykenee palauttamaan mieleensä erilaisia näkömielikuvia, joiden avulla hän rakentaa uutta oppimaansa. Kun visuaalinen oppija puhuu esimerkiksi kokemuksistaan, hän näkee ne kuvina ja käyttää puheensa tukena näkemiseen liittyviä ilmaisuja. Hänen tyypillisesti käyttämiä verbejä ovat esimerkiksi nähdä, näyttää, tarkentaa, erottaa, maalailla, selventää, kirkastaa. Esimerkiksi luennolla ollessaan visuaalisesti suuntautunut ihminen toivoo, että hänelle näytettäisiin asiat joko todellisina tai havainnollistavina kuvina tai ne kuvailtaisiin sanoin. Visuaalinen ihminen kiinnittää huomiota siihen, miltä asiat näyttävät: koti on siisti, työpöytä järjestyksessä ja vaatetus huoliteltua ja hyvännäköistä. Visuaalinen ihminen elehtii usein käsillään paljon, koska hän samalla ikään kuin piirtää esittämäänsä asiaa. Hän on järjestelmällinen ja haluaa, että asiat etenevät sujuvasti ja jos asiat eivät etene ripeästi, hän saattaa tulla jopa kärsimättömäksi. Kommunikoidessaan hän pitää katsekontaktia toiseen. Visuaalisesti suuntautunut henkilö oppii näkemällä ja katselemalla. Hän pitää kuvauksista ja pysähtyy usein näkemään mielessään opetettavaa asiaa. Hän on usein hyvä keskittymään ja hänellä on vilkas mielikuvitus. Opetustilanteessa visuaalisella ihmisellä tarkkaavaisuus suuntautuu usein kalvoihin ja hyvin tehtyihin monisteisiin. Seuraavassa vielä muutamia niksejä, joita visuaalisesti suuntautunut oppija voi käyttää avukseen opiskellessaan: Käytä muistiinpanoissa apuna kaavioita sekä alleviivauksia ja muita merkintöjä. Piirrä omia kuvia, jotka helpottavat assosiaatioiden syntymistä ja mieleen palauttamista. Apuvälineeksi sinulle saattaa usein soveltua ns. mind map. Käytä muistiinpanoihin ja piirroksiin suuria paperiarkkeja, vaikkapa A3-kokoisia. Voit käyttää muistiinpanoissasi välillä tikkukirjaimiakin, joilla voit korostaa asian tärkeyttä. Lukiessasi esimerkiksi tenttiin, voit kiinnitellä tekemiäsi muistiinpanoja ympäri kotiasi, jolloin ne ovat aina näkyvillä. Alakoulun ohjauskansio Sivu 48

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Ravinto ja liikunta tasapainoon!

Ravinto ja liikunta tasapainoon! Tee viisaita valintoja! Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä Syö täysjyväleipää ja -puuroa Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

OHJAUSSUUNNITELMA Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokemäen kaupunki 2010

OHJAUSSUUNNITELMA Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokemäen kaupunki 2010 OHJAUSSUUNNITELMA Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokemäen kaupunki 2010 1 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 1.1. Koulu... 3 1.2. Koti... 4 2. OPPILAANOHJAUKSEN TAVOITTEITA JA MÄÄRITTELYÄ KOKEMÄELLÄ...

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) Hyvät vanhemmat, Lapsellenne on varattu tutkimusaika OYS:n lastenneurologian yksikköön. Toivomme, että pyydätte opettajaa täyttämään oheisen lomakkeen lapsenne koulunkäynnistä.

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

AKAAN KAUPUNGIN OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 AKAAN KAUPUNGIN OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 SISÄLLYS 1. OHJAUSTYÖN TAVOITTEET 1.1. Mitä ohjaus on? 1.2. Hyvän ohjauksen kriteerit 1.3. Ohjaustyön tavoitteet vuosiluokilla 1-2: Koululaiseksi kasvaminen

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Wellou-esittely opettajille. Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta: http://wellou.fi/info/wellou_esittely.pdf

Wellou-esittely opettajille. Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta: http://wellou.fi/info/wellou_esittely.pdf Wellou-esittely opettajille Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta: http://wellou.fi/info/wellou_esittely.pdf Haasteet / Miksi Wellou on kehitetty? Lasten nopeasti yleistyvä lihavuus on yksi merkittävimmistä

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot