TIPTOP-palveluiden hyödyntämismahdollisuudet korkeakoulujen opiskelu- ja ohjauskäytäntöjen kehittämisessä

Transkriptio

1 TIPTOP-palveluiden hyödyntämismahdollisuudet korkeakoulujen opiskelu- ja ohjauskäytäntöjen kehittämisessä Raportti TIPTOP-korkeakoulukierroksen tuloksista

2 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Havainnot pääpalveluista ja palveluiden hyödyntämismahdollisuudet korkeakouluissa Henkilökohtainen opintosuunnitelma - HOPS... 5 Itsepalvelut ja ohjausresurssit... 6 Opetussuunnitelmien kehittäminen: osaamislähtöisyys ja tiedon ajantasaisuus... 8 Hopsin visuaalinen ilme Reaaliaikainen opintojen edistymisen seuranta - ROS...11 Suorituspohjaiset ja suunnittelupohjaiset mittarit...11 Ilmoitukset ja hälytykset...12 Jatkuva seuranta edellytys opintojen tehokkaalle tukemiselle Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - AHOT...14 Läpinäkyvyys ja avoimuus: yhteiset käytännöt tarpeen...14 Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö ahotoinnin edistäjänä...15 Esi-ahotointi opintopolun tukijana Palveluiden tuloksellisuuden arvioinnin lähtökohtia Lopuksi...19 Liite 1: Korkeakoulukierroksen korkeakoulukohtaiset galleriakävelyn muistiinpanot...20 Hämeen ammattikorkeakoulu ( )...20 Jyväskylän yliopisto ( )...24 Lahden ammattikorkeakoulu ( )...28 Laurea-ammattikorkeakoulu ( )...31 Metropolia Ammattikorkeakoulu ( )...36 Oulun seudun ammattikorkeakoulu ( )...40 Tampereen ammattikorkeakoulu ( )...44 Tampereen yliopisto ( )...49 Turun yliopisto ( )

3 Tiivistelmä Tiptop-projektissa on toteutettu keväällä 2013 korkeakoulukierros 1 projektissa mukana oleviin korkeakouluihin. Kierros toteutettiin ohjausryhmän toimeksiannosta ja sen tavoitteena oli palvelulähtöisesti esitellä projektin yleistä vaihetta kerätä loppukäyttäjiltä palautetta projektin määrityksistä ja tuotoksista jatkokehityksessä hyödynnettäväksi arvioida tuotettavien uusien palveluiden hyödyntämistä osana korkeakouluopiskelua ja opiskelijoiden ohjauskäytäntöjä edistää korkeakoulujen sitoutumista projektiin ja projektissa syntyviin tuotoksiin valmistautua projektin jälkeiseen aikaan ja projektin tuotosten jatkokehittämiseen Toimeksiantoon vastattiin rakenteistamalla tilaisuudet kolmeen erilliseen osaan: 1) keskustelevaan projektin ja projektissa luotavien palveluiden yleisesittelyosuuteen, 2) ns. galleriakävelyn osuuteen, jossa haettiin sekä palautetta projektissa laadituista pääpalveluiden määrityksistä että haettiin vastausta kysymykseen, millä tavoin luotavia palveluita voidaan aikanaan tuotantokäytössä ollessaan hyödyntää korkeakoulujen opiskelu- ja ohjauskäytäntöjen kehittämisessä, ja 3) projektipäälliköiden kanssa pidettävään, lähinnä projektin haasteita ja projektin jälkeistä aikaa käsittelevään osuuteen. Korkeakoulukierros saavutti sille asetetut tavoitteet. Kierroksella saadun välittömän palautteen perusteella projektin tuntemus korkeakouluissa parantui ja projektin tavoitetaso sekä mahdolliset jatkokehitysskenaariot selkeytyivät. Niin ikään korkeakoulujen asiantuntijat arvioivat palveluiden mahdollistamia uusia toimintatapoja tavoitteen mukaisesti. Toimintatapoja uutuutta arvioitaessa on huomioitava, että projektissa rakennettavia palveluita on eri muodoissaan ollut käytössä kaikissa tai osassa korkeakouluja jo aiemmin. Selvää on, että nyt rakenteilla olevat palvelut eivät itsessään ole ainut tekijä mahdollisesti uudistettavissa toimintatavoissa; ne ovat parhaimmillaankin yksittäisiä tekijöitä prosesseissa tapahtuvien muutosten mahdollistajana ja tehostajana. Asiantuntijoiden esittämät toimintatapojen muutokset voidaan karkeasti jakaa seuraavien otsikoiden alle: Reaaliaikaisen opintojen seurantatiedon aktiivinen hyödyntäminen opiskelijoiden ohjauksessa Opiskelijoiden ohjausjärjestelmän resursoinnin turvaaminen Opiskelijoiden itseohjautuvuuden tukeminen Opintojen sujuvan käynnistymisen tukeminen Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukuprosessin aikaistaminen Korkeakoulukierroksen perusteella voidaan todeta, että projektin aikana tarkentunut tavoitetaso ja tehty työ on korkeakoulujen näkökulmasta oikein suunnattu. Korkeakouluilla on aito tarve saada kehitteillä olevat korkeakoulujen opiskelu- ja ohjaustoimintaa tukevat palvelut mahdollisimman nopeasti käyttöönsä. Projektissa on toteutettu keväällä 2013 korkeakoulukierroksen ohella projektin jatkokehitysmahdollisuuksia arvioiva skenaariotyö 2. Työssä ehdotettuja jatkokehityksen toteutusmahdollisuuksia tulisikin aktiivisesti edistää nykyisen projektin aikana ja varmistaa, että Tiptop-projektissa toteutettavien ROS-, HOPS- ja AHOT-palveluiden referenssitoteutukset saadaan tällä tavoin edelleenkehitettyä tuotantokäyttöön nykyisen projektin jälkeen

4 1. Johdanto Tiptop-projektissa on toteutettu keväällä 2013 korkeakoulukierros. Kierros toteutettiin ohjausryhmän toimeksiannosta ja sen tavoitteena oli palvelulähtöisesti esitellä projektin yleistä vaihetta kerätä loppukäyttäjiltä palautetta projektin määrityksistä ja tuotoksista jatkokehityksessä hyödynnettäväksi arvioida tuotettavien uusien palveluiden hyödyntämistä osana korkeakouluopiskelua ja opiskelijoiden ohjauskäytäntöjä edistää korkeakoulujen sitoutumista projektiin ja projektissa syntyviin tuotoksiin valmistautua projektin jälkeiseen aikaan ja projektin tuotosten jatkokehittämiseen Korkeakoulukierroksella vierailtiin jokaisessa yhdeksässä Tiptop-korkeakoulussa. Lisäksi paikallisiin tilaisuuksiin osallistui edustajia kolmesta muusta korkeakoulusta (Åbo Akademi, Tampereen teknillinen yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu). Tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan noin 150 henkilöä, jotka edustivat pääasiassa korkeakoulujen opinto- ja tietohallintoa, ohjaustahoja ja opiskelijoita. Ennakoivista toimenpiteistä huolimatta paikallisiin tilaisuuksiin ei saatu merkittävästi opiskelijaedustajia paikalle. Tämän vuoksi projektia tullaan esittelemään korkeakouluvierailun tavoin opiskelijakeskusjärjestöjen ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien edustajille järjestämissä tapaamisissa kesällä ja syksyllä Tällä tavoin toivotaan saatavan pääkäyttäjäryhmältä, opiskelijoilta, arvioita projektissa luotavien palveluiden hyödyntämismahdollisuuksista korkeakouluissa. Mainittujen vierailuiden tulokset raportoidaan osana projektin loppuraporttia. Korkeakouluvierailun tavoitteet kohdistuvat Tiptop-projektissa ensisijaisesti Tietoon perustuvaa tukea -osaprojektin alle. Projektisuunnitelman mukaan osaprojektissa muiden muassa: 3

5 määritellään ja lanseerataan uudet toimintatavat projektin tuottamien päätoiminnallisuuksien (opintojen reaaliaikaisen seurannan, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä henkilökohtaisen opintojen suunnittelun) tukemien prosessien osalta, sekä määritellään (ja otetaan käyttöön) toimintatapojen muutosten tuloksellisuutta mittaava arviointimalli Koska projektissa ei saavuteta palveluiden osalta tuotantovalmiutta ja koska korkeakouluilla on eri tapoja toteuttaa opiskelun ja ohjauksen prosesseja, ei projektisuunnitelmassa kuvattua uusien toimintatapojen kattavaa, yhteistä määrittelyä ja lanseerausta ole mielekästä eikä ajankohtaistakaan tehdä. Sen sijaan korkeakoulukierroksella koottuun tietopohjaan perustuen on luvussa 2 koottu yhteen eri pääpalveluiden osalta arviot, millä tavoin prosesseissa luotavia palveluita on mahdollista hyödyntää. Tätä tietopohjaa on järkevää hyödyntää paikallisesti siinä vaiheessa, kun palveluita otetaan käyttöön. Niin ikään, koska projektissa ei saavuteta tuotantovalmiutta, on ennenaikaista päättää palveluiden tuloksellisuuden arviointimallista. Mallia on kuitenkin tehtävänannon mukaisesti viitteellisesti valmistelut, minkä pohjalta työtä voidaan jatkaa siinä vaiheessa, kun palvelut ovat tuotantokäytössä. Selvää on, että palveluita käyttöönsä ottavat korkeakoulut päättävät itse osana laadunvarmistusjärjestelmäänsä, millä tavoin toimintaansa, ja sen osana nyt luotavien palveluiden paikallisia hyötyjä, viime kädessä arvioivat. Arviointimallin luonnos on kuvattu luvussa 3. 4

6 2. Havainnot pääpalveluista ja palveluiden hyödyntämismahdollisuudet korkeakouluissa Tiptop-projektin näkökulmasta korkeakoulukierroksella kerättiin arvokasta taustatietoa Tietoon perustuvaa tukea -osaprojektin tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitettävät palvelut mahdollistavat oletusarvoisesti korkeakoulujen opiskelu- ja ohjaustoiminnalle uusia toimintatapoja, joita kierroksella pyrittiin tarkentamaan. Erityisesti lähtökohta, että palveluissa ylitetään korkeakoulu- ja tutkintorajat, tuotetaan operatiiviseen järjestelmään monipuolista opintojen etenemisen seurantatietoa sekä ajatus ns. esihopsista ja esi-ahotoinnista sekä näiden prosessien kattava sähköistäminen ovat keskeisiä lisäarvoja, joita projektilla voidaan saavuttaa. Tässä luvussa on kuvattu pääpalveluittain korkeakoulukierroksella esiin nostettuja havaintoja pääpalveluiden tavoitteista ja kehitysvaiheista sekä niiden hyödyntämisestä opiskelun ja ohjauksen kehittämisessä. Kierroksen raakamateriaali on koottu tarkasteltavissa tämän raportin liitteeksi. Materiaali kerättiin hyödyntämällä galleriakävely-keskustelutekniikkaa 3. Galleriakävelyssä projektin pääpalveluiden pohjalta oli laadittu kuusi rastia, joilla korkeakoulujen asiantuntijat ohjeistuksen mukaan kiersivät. Lopuksi rastien tulokset koottiin rastivastaavien johdolla, käsiteltiin yhteisesti ja dokumentoitiin. 2.1 Henkilökohtainen opintosuunnitelma - HOPS Tiptopin pääpalveluista hops on selvästi laajin. Palvelu muodostaa ajatuksellisesti perustan oppijan työpöydälle korkeakouluopintoihin. Nykyisen projektin aikana tavoitetaso on, että toiminnallisuudet ehditään toteuttaa siihen saakka, että oppija voisi palvelun kautta hoitaa sekä rajatun että avoimen hopsin perustoiminnallisuudet: tarkastella opetustarjontaa, valita opintoja hopsiinsa, aikatauluttaa opintoja, tarkastella opintojen kuormittavuutta, siirtyä opintojaksojen toteutuksille ilmoittautumiseen, tehdä palvelussa omia muistiinpanoja (esimerkiksi asettaa oppimistavoitteita) ja kommunikoida ohjaa- 3 Walk_alustus_2013_02_14.pptx 5

7 jan kanssa. Vastaavat palvelut toteutetaan myös ohjaajan puolelle, jonne rakennetaan toiminnallisuudet myös ryhmäkohtaiseen tarkasteluun. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat yleistyivät korkeakouluissa Bolognan prosessin osana toteutetun tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä, ja valtaosassa korkeakouluissa hopsin teko määriteltiin tuolloin pakolliseksi. Hopseista onkin kertynyt korkeakouluissa runsaasti kokemuksia. Tiptopissa toteutettavissa palveluissa on tarkoitus ylittää korkeakoulu- ja tutkintorajat sekä osaltaan parantaa palveluiden käytettävyyttä nykyisestä. Yhdessä reaaliaikaisen opintojen seurannan -palvelun kanssa pyritään lisäksi tuottamaan sellaista tietoa ohjausprosessin tueksi, jota aikaisemmin ei ole ollut hopsin tukena käytettävissä. Korkeakoulukierroksen perusteella hopsille asetettu tavoitetaso on oikein asetettu ja palveluita pitäisi saada nopeasti käyttöön korkeakouluissa. Itsepalvelut ja ohjausresurssit Tiptop-palvelut pohjautuvat ajatukseen mahdollisimman kattavista opiskelijoiden itsepalvelusta, jotka niveltyvät tarkoituksenmukaisesti korkeakoulujen opiskelun ja ohjauksen prosesseihin. Itsepalvelut eivät kuitenkaan poista ohjauksen tarvetta; useammassa kierroksen aikana esitetyssä puheenvuorossa kärjistettiin, että itsepalveluihin on sisäänrakennettu piirre, että niiden myötä opiskelijoiden ohjaustarpeella on pikemminkin taipumus lisääntyä kuin vähentyä. Tämä arkielämän havainto sopii huonosti yhteen sen tosiasian kanssa, että korkeakoulujen ohjaushenkilöstöä ei ole viime vuosina yleisesti ottaen ainakaan lisätty. Sähköisillä järjestelmillä voidaan kompensoida parhaassa tapauksessa ihmisresurssien vähyyttä. Edellytyksenä on, että palvelut ovat helppokäyttöisiä ja niveltyvät luontevalla tavalla ohjausprosesseihin. Esimerkiksi rinnakkaisessa ESR-projektissa Koutsissa koottava koulutustaustan ja työelämään sijoittumistiedon yhdistävä tietovaranto tuottaisi oppijalle Tiptopin hops-palveluihin yhdistettynä lisäarvoa. Tietovarantoon pohjautuen olisi mahdollista rakentaa eräänlainen navigaatiopalvelu, jolla havainnollistettaisiin vaihtoehtoisten opintopolkujen mahdollisia vaikutuksia tulevaa työuraa ajatellen. 6

8 Ohjausresurssien rajallisuuden ohella toinen perushaaste opiskelijoiden ohjauksessa tällä hetkellä on, että ohjausjärjestelmän tunnettuudessa on puutteita. Tämä tarkoittaa sitä, että joissain tilanteissa opiskelijat saattavat kokea tuen olevan puutteellista, vaikka tosiasiallisesti sitä olisi tarjolla. Tiptoppalvelut voivat osittain auttaa tässä ongelmassa, sillä ohjaajien näkyvyys opiskelijoiden toiminnan kokonaisuuteen paranee oleellisesti. Tämän tiedon hyödyntäminen ohjauksen kohdentamisessa voidaan otaksua kohdentuvan ainakin osittain niihin opiskelijoihin, jotka eivät tällä hetkellä ohjaudu ohjausjärjestelmän pariin. Tehokkaan ohjauksen näkökulmasta palvelussa tulee olla helppo pääsy ja näkymä ohjaajan oman hopsryhmän tietoihin. Tällä tavoin edistetään kattavan kuvan muodostumista opiskelijoiden opinnoista ja mahdollistetaan opintojen tarkoituksenmukainen tukeminen. Projektin tavoitetasoa pidettiin korkeakoulukierroksella tässä suhteessa erinomaisena; mitä nopeammin ohjaaja saa tiedon opiskelijoiden hitaasta etenemisestä tai muusta ongelmasta, jonka järjestelmä indikoi, sitä nopeammin opiskelijaan on mahdollista ottaa tuen tarjoamiseksi myös yhteyttä. Uudet palvelut edellyttävät huomioimista ohjausjärjestelmän ylätasolla. Ennen muuta hopsin on oltava säännöllinen ja oppija tarvitsee paneutuvan ohjaajan, jotta hankaluuksissa olevat löydetään mahdollisimman pian. Resurssipulassa vaihtoehtoisten ohjaustapojen ja yhteisöllisten opiskelutapojen kannustaminen voivat olla merkittävä apu. Esimerkiksi ryhmäohjauskäytännöt ja ryhmäopiskelu ovat keinoja, joilla voidaan taklata sekä resurssipulaa että edistää parempaa oppimista. Toisaalta tilanne on kokemuksien perusteella myös se, että aina opiskelijoilla ei ole tietoa vaihtoehtoisista suoritustavoista, vaikka tietoa olisikin tarjolla. Näin ollen korostuu jälleen kerran oikea-aikaisen tiedon tarve. Ohjausta tulisikin korkeakoulujen asiantuntijoiden mukaan pyrkiä tarjoamaan monikanavaisesti ja matalalla kynnyksellä (vrt. Learning Café ). 7

9 Opetussuunnitelmien kehittäminen: osaamislähtöisyys ja tiedon ajantasaisuus Oleellinen osa hops-palvelua on opintojen ajoittamisen suunnittelu. Lähes kaikissa korkeakouluissa pidettiin välttämättömänä palvelun ominaisuutena, että oppija näkee jo suunnitteluvaiheessa riittävän opintojen etenemistahdin. Toisin sanoen järjestelmän toivottiin ilmoittavan, kun oppija on suunnitellut tietyn määrän opintoja esimerkiksi opintotuen saamisen näkökulmasta. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa korostuu tarve saada riittävästi ohjausta. Monilla opiskelijoilla on ohjaajien palautteen perusteella taipumus suunnitella hopsinsa epärealistisen tiukoiksi, jolloin ei pääse syntymään myönteistä onnistumisen kierrettä opintojen edistymiseen. Muutoinkin hops-ohjauksen tarve nähdään erityisen suureksi opintojen alkuvaiheessa, että opiskelijoiden kiinnittyminen opintoihinsa mahdollistuu mahdollisimman hyvin. Tärkeää on kuitenkin huomata, että monissa korkeakouluissa ja koulutusohjelmissa suhteellisen vähäinen opintojen valinnaisuus rajaa merkittävästi opiskelijoiden mahdollisuuksia koota subjektiivisesti järkeviä tutkintoja. Niin ikään vaihtoehtoiset suoritustavat ja opintojen ajoittaminen näyttävät olevan paikoitellen voimakkaasti säädeltyjä. Tästä seuraa se, että opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet personoida omaa opintopolkuaan ovat hyvin rajallisia. Tämä saattaa olla merkittävä tekijä sen korkeakouluissa tehdyn havainnon kanssa, että opiskelijoita on hankala saada käyttämään nykyisiä sähköisiä palveluita. Toinen opetussuunnitelmallisesti haastava havainto on se, että opintojaksotarjonta on nykyään monissa korkeakouluissa selvillä niin myöhäisessä vaiheessa, että optimaalinen ajankäyttö ja haluttujen valintojen tekeminen ei yksinkertaisesti onnistu, kun päällekkäisyyksiä ei kyetä välttämään. Oppijalla on käytännössä mahdollisuus ns. rajatun hopsin puitteissa vaikuttaa opintopolkuunsa opintojaksojen valintojen, opintojaksojen suoritustapojen ja niiden suoritusajankohtien osalta. 8

10 Tiedon oltava ajantasaisia oppijan palveluissa, toisin sanoen koulutuksen suunnittelujärjestelmistä tai muista taustajärjestelmistä täytyy siirtyä ajantasainen tieto palveluun. Tämä asettaa projektin jälkeiselle ajalle haasteita, kun korkeakoulut integroivat Tiptop-palveluita osaksi taustajärjestelmiään. Tiedon ajantasaisuuden ohella suunnittelun tehokkuuden parantamiseksi oleellinen edellytys on se, että Seuraavan vuoden opetustarjonta olisi nykyistä aiemmin opiskelijoiden tiedossa. Nykytilanne vaikuttaisi olevan se, että osassa korkeakouluja lukukauden opetustarjonta tulee tietoon vasta lukukauden alussa. Opintojen ennakoitavuuden näkökulmasta tämä on aivan liian myöhään. Tiptopin näkökulmasta muiden korkeakoulujen opetustarjonnan tarkastelu ei itsessään eroa prosessina oman korkeakoulun tarjonnan tarkastelusta. Selvää on, että nykyisten korkeakoulujen välillä tapahtuvan liikkuvuuden edellyttämät puolto- ja myöntömenettelyt tulee kyetä hoitamaan myös Tiptopissa. Mahdollista on hyödyntää tässä tarkoituksessa projektin jälkeen nykyisiä ratkaisuja tai rakentaa vastaava toiminnallisuus osaksi Tiptop-palveluita. Opetussuunnitelmien ja tutkintorakenteiden joustavuuden näkökulmasta lisääntynyt vaihtoehtoinen korkeakoulujen välinen tarjonta ei välttämättä hyödytä kaikkia opiskelijoita. Tämä johtuu siitä, että tutkintorakenteissa voi olla vain hyvin rajallisesti valinnanvaraa tai laadittu opetussuunnitelma on niin tiukka, että valinnaisia opintoja on opintojen edistymisen siitä kärsimättä vaikeaa valita oman korkeakoulun ulkopuolelta. Palvelusta toivottiin sellaista, että se kannustaisi opiskelijoita kuvaamaan omaa osaamistaan; tätä pidettiin myös tulevan työelämän vaatimusten kannalta välttämättömänä. Kompetenssilähtöinen opetussuunnitelma tukee tavoitetta tekemälle oppijalle näkyväksi, mitä osaamista kunkin opinnon tulisi tuottaa. Tämä on yksi tekijä, jolla opiskelussa voitaisiin päästäisiin kokemuksen perusteella vallitsevasta suoritusorientoituneisuudesta kohti oppimisorientoituneisuutta. Edellytyksenä on, että osaamistavoitteiden on oltava palvelussa oleellinen osa oppijan näkymää. Suunniteltujen avoimen hopsin toi- 9

11 minnallisuuksien kautta omien osaamistavoitteiden asettaminen ja arviointi on helppoa. Merkittävämpi kysymys on, miten nämä saadaan kattavasti korkeakoulujen hops-prosessien osaksi. Osaamistavoitteiden asettaminen ja niiden arvioiminen ja reflektointi yhdessä hops-ohjaajan kanssa on keskeisimpiä avoimen hopsin ominaispiirteitä. Sen vuoksi hops-palveluun toteutettavat oppijan ja ohjaajan muistiinpanojen tekeminen ja keskinäinen kommunikaatio ovat tärkeä osa hops-palvelun kokonaisuutta. Korkeakoulukierroksen aikaan Tiptopin viestitoiminnallisuuksien toteuttamista ei ollut vielä aloitettu, mutta suunnitelmia itsessään pidettiin onnistuneina. Erityishuomiota korkeakoulujen asiantuntijat kiinnittivät siihen, että palvelussa tulee yksiselitteisesti määritellä, millaiset tarkasteluoikeudet milläkin roolilla palvelun eri osiin on. Erityisesti tämä korostuu esimerkiksi tilanteissa, joissa oppija haluaa keskustella osana hops-prosessiaan opintopsykologin kanssa. Viestitoiminnallisuuksien toteuttamisessa tullaankin kiinnittämään erityistä huomioita tietosuojakäytänteiden noudattamiseen. Hopsin visuaalinen ilme Tiptop-palveluissa on pyritty käyttöliittymällisesti visuaalistamaan asioita käyttäjille mahdollisimman paljon. Esittämistavan lähtökohtana on hops-palvelussa aikana, ns. makkara, jolla on koottu opintokohteet suunnitellun suoritusajankohdan mukaisesti. Esitystavalla pyritään tarjoamaan oppijalle mahdollisuus saada kattava kokonaiskuva opintopolustaan. Niin ikään oppija voi tällä tavoin mm. arvioida opintojensa kuormittavuutta esimerkiksi periodi- tai lukukausitasolla. Korkeakoulukierroksella visuaalista lähestymistapaa pidettiin hyvänä. Nykyinen esitysmalli ei kuitenkaan optimaalisesti havainnollista oppijalle eri kompetensseja, joita tutkinnossa tavoitellaan. Tästä lähtökohdasta jatkokehityksessä pyydettiin osaamislähtöisen opetussuunnitelmatyön yleistyessä huomioimaan mahdollisuus havainnollistaa opintojaksojen kautta saavutettavat kompetenssit oppijalle nyt suunniteltua havainnollisemmalla tavalla. Yksi tapa tähän olisi koota opintojaksot esim. palapelin tapaan, jossa jokaisen palan muodostaa joukko tietyn kompetenssin tuottavia opintokohteita. Nykyistä esitystapaa hyödyntäen vastaavan voisi toteuttaa tuottamalla ns. hehkuefektin tietyn kompetenssin tuottavien opintojaksojen päälle. 10

12 2.2 Reaaliaikainen opintojen edistymisen seuranta - ROS Reaaliaikaisella opintojen seurannalla (ROS) ymmärretään Tiptopissa suoritus- ja suunnittelutietoihin tai niiden yhdistelmiin perustuvia indikaattoreita ja niihin perustuvia ilmoituksia, joiden pohjalta oppija tai oppijan ohjaaja voi seurata opintojen edistymistä ja niissä mahdollisesti olevia viiveitä tai muutoksia. Nykyjärjestelmissä oppijoilla on mahdollisuus seurata opintosuoritusten kertymistä. mutta hopsin mukaisen etenemisen seuraaminen ei yleensä ole helppoa. Tiptopissa paitsi ylitetään tässäkin pääpalvelussa korkeakoulu- ja tutkintorajat, tuotetaan oppijoille graafeja ja ilmoituksia opintojen etenemisestä. Huomionarvoista on, että erilaisilla tietovarastoratkaisuilla on mahdollista tuottaa merkittävästi hienojakoisempaa tietoa opiskelijoiden opintojen edistymisestä kuin mihin Tiptopin seurantapalvelut kykenevät. Tärkeää on kuitenkin havaita, että molemmille on paikkansa. Tiptopin ROS-palvelut tarjoavat käyttäjille suoraan operatiivista toimintaa tukemaan yksinkertaisia indikaattoreita, jotka kertovat opintojen edistymisen tahdista suhteessa suunniteltuun tasoon. Tietovarastoratkaisuilla voidaan tehdä syvempää analyysia, jota voidaan hyödyntää ensisijaisesti strategisessa päätöksenteossa. Suorituspohjaiset ja suunnittelupohjaiset mittarit Tiptopin ROS-mittarit pohjautuvat sekä suoritustietoihin, suunnittelupohjaisiin tietoihin (opintojen valinta, aikataulutus, ilmoittautuminen) että näiden yhdistelmiin (esimerkiksi suoritetut hopsin ulkopuoliset opinnot). Suoritustiedon pohjatietovarantona on pääsääntöisesti korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto, suunnittelutiedon osalta opiskelijoiden opintosuunnitelmat. Opiskelijoille tuotetaan näkymä omiin tarjottaviin seurantamittareihin ja ohjaajille omien ohjattaviensa tietoihin yksilö- ja ryhmätasolla. Seurantamittareita esitetään sekä numeerisesti että havainnollistavina graafeina. Vaikka sekä opiskelijoille että korkeakouluilla on pitkälti samat intressit seurata opintojen edistymistä ja pyrkiä vaikuttamaan eteen tuleviin ongelmiin, löytyy painotuksissa pieniä eroja. Useissa korkeakouluissa käydyissä keskusteluissa nostettiin esiin, että korkeakoulujen uuden rahoitusmallin vuoksi on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa korkeakoulun opiskelijoista suorittaa vähintään 55 opintopis- 11

13 tettä opintoja lukuvuodessa. Sen sijaan opiskelijoille vastaava tavoiteltava minimiraja on tyypillinen 9 kk vuodessa opiskelevan opintotukeen oikeuttava minimimäärä 45 op. Korkeakoululla onkin oma haasteensa saada opiskelijat tavoittelemaan vähimmillään lukuvuodessa mainittua 55 op:n rajaa. Sinänsä mielenkiintoista on, että kumpikaan näistä opintojen tiettyyn etenemisvauhtiin kannustavista opintopistemääristä ei yllä tasolle, jota noudattaessaan opiskelija saavuttaisi korkeakoulututkinnon suositellussa tavoiteajassa. Palvelun rakentamisessa eri kiinnostuksenkohteiden mukaisten seurantarajojen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä ongelmia. Sen sijaan oma vaikutuksensa sillä on epäilemättä siihen, millainen mielikuva riittävästi opintojen etenemistahdista opiskelijoille muodostuu. Tämä ei puolestaan todennäköisesti ainakaan edistä esimerkiksi Tiptopin perustavoitteissa olevaa työelämään siirtymisen nopeuttamista. Tiptopin ROS-palveluissa on pyritty tukemaan tarkoituksenmukaisen nopeaa etenemistä siten, että oppijalla on mahdollisuus nähdä arvioitu valmistumisaika suhteessa etenemistahtiin. Palautteen perusteella tällainen ratkaisu voi edesauttaa opintojen edistymistä, sillä oppija näkee työkalun kautta vaivatta valintojensa suotuisan tai kielteisen vaikutuksen arvioituun valmistumisaikaan. Opintojen etenemisen seurannan ja hops-palvelun rajapinnalla ovat opiskelijoiden hopsiinsa tuleville vuosille suunnittelemat opinnot, joita korkeakoulut voivat käyttää ennakkotietona opetustarjonnan valmistelussa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hopsiin suunniteltuja opintoja pidetään lähtökohtana resurssisuunnittelulle tilojen, opetusryhmien tai opettajien osalta seuraavan vuoden opetustarjonnassa. Ilmoitukset ja hälytykset Mittareiden saavuttamisesta tai saavuttamattomuudesta ilmoitetaan käyttäjille Tiptopissa ilmoitus- ja hälytyspalveluiden avulla. Korkeakoulujen edustajat pitivät ratkaisua onnistuneena. Huomionarvoista kuitenkin on, että osa korkeakoulujen edustajista kritikoi jatkuvaa järjestelmän muistuttelua. Siksi palveluissa tulee huomioida se, että hälytyksiä voi aktivoida ja poistaa käytöstä käyttäjän niin halutessa. 12

14 Toinen sisällöllisesti tärkeä havainto oli, että jatkuvalla palautteella voi olla jopa kielteinen vaikutus henkilöihin, joilla jo on korkea sisäinen motivaatio jonkin asian tekemiselle. Siksikin hälytysten pois säätäminen on hyödyllistä toteuttaa osaksi palvelua. Jatkuva seuranta edellytys opintojen tehokkaalle tukemiselle Nykyään opintoja seurataan korkeakouluissa kirjavin menettelyin. Osassa korkeakouluja kootaan säännöllisesti seurantatietoa, johon pohjautuen hitaasti edenneisiin opiskelijoihin otetaan yhteyttä. Valtaosassa seuranta on kuitenkin vähemmän systemaattista. Tiptop-palvelut mahdollistavat opiskelijalle omien opintojensa seurannan reaaliaikaisesti eri opiskeluoikeuksiensa osalta kootusti suhteessa esimerkiksi hopsissa asetettuihin tavoitteisiin. Erityisesti seurannan tarpeet kohdistuvat tunnistettuihin opintojen pullonkauloihin, mutta seurantaa on mahdollista tehdä toki reaaliaikaisesti, ja mittareihin perustuvat hälytys- ja ilmoituspalvelut nostavat esille opintojen etenemisen kannalta mielenkiintoista tietoa. Kenties kaikkein keskeisin korkeakoulukierroksella esiin nostettu huomio oli, että opintojen etenemisen seurannasta ei itsessään ole kaikkea tavoiteltua hyötyä, jos seurantamahdollisuuksia ei hyödynnetä osana opiskelijoiden ohjausta. Seurantatietoa tulisikin hyödyntää esimerkiksi rajallisten ohjausresurssien kohdentamisessa. Oleellista on myös varmistaa, että ns. mustia aukkoja eri ohjaustahojen välille ei pääse syntymään. Opintopolulta on paikannettu esitöissä useita potentiaalisia ns. pullonkauloja, joihin osaltaan pyritään ohjaustoimin vaikuttamaan. Tiptopin ROS-palvelut saattavat tarjota parhaimmillaan lisätietoja pullonkauloista tai tuoda jopa esiin uutta tietoa, miksi niinkin suurella osalla opiskelijoista on vaikeuksia edetä opinnoissaan suunnitelmallisesti tai ohjeellisilla tavoitenopeuksilla. Parhaimmillaan ROS-palvelusta saatavaa palautetta toivottiin suunnattavan tulevaisuudessa siten, että se toimisi navigaattorin tavoin. Paitsi, että palvelu kykenee tuottamaan tietoa jo nyt laskennallisista valmistumisajoista, sillä voitaisiin jatkossa arvioida, mihin opiskelija milläkin valinnoilla näyttäisi olevan suuntautumassa. Tämä edellyttäisi toimiakseen palvelun integroimista edellä mainittuun Koutsiprojektissa koottavaan opiskelutaustan ja ammattinimikkeen yhdistävään tietopohjaan. 13

15 2.3 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - AHOT Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tunnistettu projektia edeltävissä esiselvityksissä opintohallinnon prosessiksi, jota tuetaan heikosti sähköisillä palveluilla. Niin ikään ahotoinnin tarkoituksenmukaiseen lisäämiseen kohdistuu kansallisia kehitystavoitteita. Esiselvitysten jälkeen yksittäisissä korkeakouluissa on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön ensimmäisiä sähköisiä ahot-palveluita. Näissä palveluissa tehty työ on hyödynnetty projektissa tehtävien palveluiden määrittelytyössä. Keskeisin ero nykyisten ratkaisujen ja Tiptopissa tavoiteltavan ahot-ratkaisun välillä on se, että Tiptopin ahot-ratkaisun tietolähteenä ovat Korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon kerätyt opiskelijoiden suoritustiedot. Jotta ahotointi onnistuu tavoitellulla tavalla tietovarantoa hyödyntäen, tulee mm. tietovarannon käyttöön liittyvät tietosuoja- ja käyttöoikeusasiat ratkaista rekisterinpitäjien (korkeakoulut) välillä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta on erotettavissa ns. suorituspohjainen eli formaali hyväksilukeminen ja muun osaamisen (non-formaali ja informaali) hyväksiluku. Tiptopin ahot-palvelussa tullaan huomioimaan molemmat hyväksilukutyypit mahdollistamalla muun osaamisen lisäämisen palveluun. Prosessissa huomioidaan myös muun osaamisen hyväksilukuun oleellisesti kuuluvan näyttökokeen tarve. Läpinäkyvyys ja avoimuus: yhteiset käytännöt tarpeen Kaikissa korkeakouluissa ei ole vielä luotu yhteisiä ohjeistuksia aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukuun. Korkeakoulukierroksella käytyjen keskustelujen perusteella hyväksilukuihin kaivattaisiin yhteisiä pelisääntöjä ainakin paikallisesti, mutta tarvittaessa myös valtakunnallisesti. On selvää, että hyväksiluvuista vastaa korkeakoulu ja yhteisillä ohjeistuksilla ei voi olla korkeakouluja velvoittavaa luonnetta. Sen sijaan hyväksilukujen läpinäkyvyyden, yhdenmukaisuuden ja myös määrällisten tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta niillä voi olla merkityksensä. Esimerkiksi niinkin perustavaa laatua oleva kysymys kuin saman osaamisen moninkertainen hyväksiluku tulkitaan eri tavoin eri korkeakouluissa. 14

16 Vaikka ahotoinnista on viime vuosina keskusteltu runsaasti, on perustietämyksessä ja käsitteellisesti vielä eroja. Tämän vuoksi osana yhteisten käytäntöjen luomista tulisi systemaattisesti ottaa käyttöön yhteiset käsitteet, joita ahotissa käytetään. Toisaalta yhteisillä käytännöillä ja läpinäkyvyyden parantumisella edistetään myös luottamuksen parantumista toisen korkeakoulun opetussuunnitelmiin ja tuottamaan osaamiseen. Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö ahotoinnin edistäjänä Korkeakouluissa ollaan vähitellen systemaattisesti siirtymässä ns. osaamisperusteiseen opetussuunnitelmatyöhön. Aikanaan osaamisperusteisuus tulee helpottamaan myös ahotointeja oleellisesti, kun kurssikuvausten ohella suorituksiin kytkeytyen on myös selvillä, mitä osaamista konkreettisesti eri opintojaksoilla on tavoiteltu. Esi-ahotointi opintopolun tukijana Tiptopin ahotin peruslähtökohtana ovat korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon suoritustiedot, vähitellen osaksi palvelua ahot-päätösten kautta syntyvä ahot-päätöstietovaranto sekä opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma - tai korkeakouluun hakeutumisen vaiheessa suunnitellun hakutoimeen opetussuunnitelma. Näiden tietolähteiden tietoja yhdistelemällä palvelu voi haluttaessa ehdottaa, mitä hyväksilukuja oppija voisi mahdollisesti opintoihinsa saada. Osassa korkeakouluja suhtautuminen esi-ahotointiin oli merkittävästi varauksellisempaa kuin toisissa. Tärkeää on joka tapauksessa huomata, että esi-ahotoinnissa kyse on tietopohjaan perustuvasta arviosta, mitä mahdollisesti korkeakoulun jossakin hakukohteessa voisi omalla osaamisella mahdollista saada hyväksiluettua. Tiedotuksessa tulee kiinnittää huomiota tähän seikkaan. Hyväksilukuihin tulee kuitenkin kannustaa ja jo hyväksymiskirjeessä tulisi kannustaa, että opiskelija palvelua hyödyntäen tarkistaisi, mitä hänen osaamisellaan kannattaisi tai voisi saada hyväksiluettua osaksi opintoja. Ahotoinnin aikaistamisella saavutettaisiin se hyöty, että kukin opiskelija pääsisi aloittamaan opintonsa subjektiivisesti oikeasta kohdasta, eikä joutuisi käymään sellaisia opintojaksoja, joiden sisällöistä hänellä on jo osaa- 15

17 minen. Tämä osaltaan parantaa opintojen käynnistymistä ja edistää opintojen sujuvuutta. Selvää kuitenkin on, että ahot-resursoinnin tulee olla riittävällä tasolla, jotta mahdollisesti kasvava hyväksiluettavien opintojen volyymi pystytään hallitsemaan. Ahotointiin näyttäisi kohdistuvan edelleen asenteellisiksi koettuja ongelmia, eli aito tahto hyväksilukujen lisääntymiseen puuttuu. Jossain määrin asenteissa näyttäisi olevan korkeakoulusektorikohtaisia eroja. Ahotoinnin - ja myöhemmin työelämän - keskeinen edellytys on, että opiskelija oppii kuvaamaan oman osaamisensa ulos. Tässä osaamisperustainen opetussuunnitelmatyö luo hyvän pohjan, jota tulisi niin ikään tukea opiskelijoiden ohjauksessa ja laajemmin koulutuksessa koko opintopolun ajan. 16

18 3. Palveluiden tuloksellisuuden arvioinnin lähtökohtia Hakuvaiheen projektisuunnitelman mukaan projektin tuloksellisuutta tullaan mittaamaan arviointimallin suunnittelulla ja käyttöönotolla. Koska projektissa ei tulla saavuttamaan palveluissa tuotantovalmiutta, niiden tuloksellisuutta ei päästä arvioimaan käytännössä. Tästä johtuen on selvää, että arviointimallin suunnittelua tulee jatkaa vielä myöhemmin, kun palvelut on otettu korkeakouluissa käyttöön. Projektin perimmäisten tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen edellyttää pääasiallisesti pitkittäisseurantaa opiskelijoiden etenemisestä opintopolullaan ja seurannan tulosten suhteuttamista uusia palveluita edeltävään aikaan. Tällöin tulisi kyetä sulkemaan eri muuttujia pois, jotta yksinomaan projektin palveluiden vaikutusta voitaisiin arvioida. Selvää joka tapauksessa on, että ilman korkeakoulujen muun toiminnan kehittymistä uusilla tietojärjestelmillä ei pystytä saavuttamaan tavoiteltuja tuloksia; toiminnan kehittyminen lähtee ennen muuta korkeakoulujen opiskelutoiminnan ja opiskelijoiden ohjauksen prosessien kehittymisestä, johon nyt luotavien palveluiden tulisi kytkeytyä tiiviisti. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi korkeakoulujen toimintaa omien indikaattoreidensa kautta. Samoin korkeakoulut arvioivat omaa toimintaansa systemaattisesti esimerkiksi laadunvarmistusjärjestelmiensä kautta. Tiptop-projektin tavoitteiden ja niiden arvioinnin näkökulmasta on merkityksellistä, että eräät keskeisimmissä kansallisista koulutuspoliittisista kysymyksistä - esimerkiksi opiskelijoiden siirtyminen toiselta asteelta korkea-asteelle, keskeytysten vähentyminen, opintoaikojen nopeuttaminen ja nopeampi siirtyminen työelämään - liittyvät aivan oleellisesti rakenteilla oleviin palveluihin. Siksi projektissa luotavien palveluiden tuloksellisuutta arvioitaneen myös osana huomattavasti laajempaa keskustelua. Selvää on, että arviointimallissa tulisi huomioida niin laadulliset kuin määrälliset mittarit. Peruslähtökohdan arvioinnille muodostaisivat luontevasti edellä kuvatut opintoihin siirtymistä, opintojen läpäisyä ja opintoaikoja koskevat indikaattorit. Näitä voitaisiin tukea korkeakoulujen ohjaustoiminnan syste- 17

19 maattisuutta kuvaavilla mittareilla (esimerkiksi opiskelijoiden osallistuminen korkeakoulun määritellyn hops-prosessin mukaisiin ohjauskeskusteluihin) ja ennen muuta opintojen seurannassa esiin tulleiden opinnoista hidastuneiden tai muutoin vaikeuksissa olevien opiskelijoiden tukemisen määrällisillä ja laadullisilla seurantamittareilla. Niin ikään arvioinnissa tulisi opetussuunnitelmatyön ja laajemmin koulutuksen kehittämisen näkökulmassa huomioida opiskelijapalaute ja hyödyntää sitä säännöllisesti korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien periaatteiden mukaisesti. Kansallisella tasolla opiskelijapalaute voitaisiin liittää joiltain osin osaksi kansallisia toteutettavia opiskelijapalautekyselyjä. Yksinomaan tämä ei kuitenkaan riittäne, vaan tietopohjaa lienee syytä kerryttää vaikuttavuuden parantamiseksi osana korkeakoulujen omia opiskelijapalautekyselyjä. 18

20 4. Lopuksi Tiptop-projektissa toteutettu korkeakoulukierros ja sen yhteydessä kerätty ja saatu asiantuntijapalaute on ollut projektinaikaisista toimenpiteistä merkittävin yksittäinen ponnistus, jolla on arvioitu projektissa tuotettujen määritysten ja rakenteilla olevien palveluiden tarkoituksenmukaisuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia osana korkeakoulujen opiskelu- ja ohjaustoimintaa. Saadun palautteen perusteella palveluita on kehitetty oikeaan suuntaan ja ne tulisi saada mahdollisimman pikaisesti käyttöön korkeakouluissa. Palveluiden kehittämisen lähtökohtana on tarjota opiskelijoille ja ohjaajille helposti käyttöönotettavia ja aidosti opintojen ja ohjauksen suunnittelua ja seurantaa hyödyttäviä ratkaisuja. Tätä tavoitetta kohti ollaan palautteen lupaavasti etenemässä. Siinä vaiheessa, kun palvelut ovat tuotantovalmiina, tulisi ne pyrkiä nivomaan saumattomasti osaksi opintojen ja opiskelijoiden ohjausjärjestelmiä. Tällä tavoin palveluiden vaikuttavuus saadaan mahdollisimman hyvälle tasolle. Samoin palveluiden vaikuttavuutta tulisi ryhtyä seuraamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja liittää seuranta luontevalla tavalla osaksi korkeakoulujen toiminnan seurannan ja kehittämisen nykyisiä rakenteita. 19

21 Liite 1: Korkeakoulukierroksen korkeakoulukohtaiset galleriakävelyn muistiinpanot Hämeen ammattikorkeakoulu ( ) Rastiopiskelu-jaohjauskäytännöt ROSReaaliaikaisenopintojenseurantatiedonhyödyntäminen TIPTOP-projektissa tuotetaan oppijoille, ohjaajille ja koulutuksen järjestäjälle reaaliaikaisten seurantatietoa oppijoiden etenemisestä opintopolullaan. Tilastojen mukaan säädetyssä opintojen enimmäisajassa opiskelijoista on valmistunut alojen keskiarvona korkeintaan 50 % opiskelijoista. Missä vaiheissa ja millä tavoin seurantatietoa tulisi hyödyntää opintojen edistymisen tukemisessa? Näkökulmat keskustelussa: opiskelija, ohjaaja, korkeakoulun johto Huomioita Seurannan tulisi alkaa mahdollisimman varhain, jo ennen suoritusten kirjautumista o Miten päästään käsiksi opiskelijan arki-aktiivisuuden hiipumiseen? o Moodlessa käynti, ruokailupalvelujen käyttämättömyys? o NFC-palvelujen tuominen opiskelijoiden kampuksella kulkemisen seuraamiseen o Loggautumistietojen käyttäminen korkeakoulujen järjestelmiin o Pitäisi pystyä vihjaamaan kun huomaa että kaveri ei käy luennoilla o Päiväkirjat / nimilistat osallistumisesta luennoille Suorituspohjaisista o Suoritusarvosanojen / hylättyjen arvosanojen seuraaminen o Aiemmasta opintohistoriasta lähtötasomittaus ; (voiko näin tehdä) Nopea positiivinen palaute tärkeää, kun jotain hyvää on tapahtunut; toisaalta myös kielteisistä asioista (esim. hidastuminen) tulee saada nopeasti feedbackia o Oleellista että palautetta tulee eri rooleille: opiskelija, opettaja, ohjaustahot, korkeakoulu o Automaattinen palaute, pieni kynnys o Palautteen tulisi olla motivoivaa, ei opinnoista vieraannuttavaa o opiskelijan etenemistahdin perusteella, historiatietoon pohjautuen arvio käyttäjälle, kuinka nopeasti hän valmistuisi; samoin voisi tehdä sisällöllisiä ehdotuksia viiteryhmätietojen perusteella o käyttötarve korostuisi tilanteessa, jossa opintoihin ei ole voitu osallistua tai sitä ei ole suunnitellusti järjestetty Ohjausjärjestelmän nivominen järjestelmän mahdollisuuksiin oleellista; pelkkä järjestelmä on vain osa kokonaisuduesta 20

22 Rastiopiskelu-jaohjauskäytännöt HOPSlisääntyneetvalinnat,riskisittenkin? TIPTOP-projektin perustavoitteena on ehkäistä opinnoista syrjäytymistä ja edistää tutkintojen loppuun saattamista. Samaan aikana opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia ollaan kuitenkin lisäämässä ja riski opintopolulle eksymisestä kasvaa. Miten korkeakoulusi / -koulujen opiskelutoimintaan ja ohjaukseen liittyviä käytäntöjä tulisi kehittää, jotta tavoitteet opintojen sujuvuuden parantamisesta ja tutkintojen loppuun saattamisesta voidaan saavuttaa? Kirjatkaa ryhmässä vähintään kolme keinoa oppijan ja korkeakoulun näkökulmasta ja priorisoikaa nämä. Roolit: opiskelija, ohjaaja (korkeakoulu) Huomioita Tunneside korkeakouluun ja yhteisöön nähdään tärkeäksi asiaksi opintojen etenemisen näkökulmasta: pitää olla kivaa ja motivoivaa Yksilölliset tarpeet ja niiden täyttäminen resurssipulassa: tarvitaan vaihtoehtoisia suoritustapoja Selkeät etenemispolut ja vaihtoehdot, mm. konkreettiset ammattiprofiilit ja siihen liittyen opintovaatimukset -> tuottaa motivaatiota epämotivoiville kursseille Järjestelmät ja prosessit eivät saa olla opintojen jarru Myös ryhmäohjauskäytäntöjen kehittäminen etenemisen tukemiseksi Ohjaajan tulee ottaa vastuu opintopolun loppuun saakka (tai pikemminkin työelämäkelpoisuuteen saakka) o Siis valmistumisorientoituneisuudesta osaamisorientoituneisuuteen (urapalveluiden sijoittaminen oikeaan kohtaan opintopolkua) o Varmistetaan että se viimeinen opintojakso tulee suoritettua Rastiopiskelu-jaohjauskäytännötAHOT-prosessinsujuvoittaminen Valtaosalla opintonsa korkeakouluissa aloittavilla on aiemmin suoritettuja korkeakouluopintoja. Tästä huolimatta opintojen hyväksilukeminen on vähäistä. Millä tavoin korkeakoulusi AHOT-prosessia tulisi kehittää, että hyväksilukutavoitteet saavutettaisiin Tiptop-projektissa tuotettava työkalu huomioiden? Kirjatkaa vähintään 3 kehittämiskohtaa ja priorisoikaa nämä. Näkökulmat: oppija, ohjaaja, koulutuksen järjestäjä Huomioita Opettajan pitäisi vaihtaa ajattelutapaa osaamisperusteisuuteen, kaikki lähtee opetussuunnitelmatyön kehittämisestä osaamisperusteisuuden suuntaan Täytyy varmistaa, että ahotoinnin kautta syntyneet tyhjät kohdat lukujärjestyksessä saadaan tarkoituksenmukaisella tavalla täytettyä 21

23 Käsitteiden yhdenmukaistaminen tärkeää ahotoinnin(kin) edistämiseksi Läpinäkyvyys prosessiin, hyväksilukuperusteiden aukikirjoittaminen; näistä tiedottaminen Hyväksilukuprosessi toisessa korkeakoulussa suoritettujen osalta toimii hyvin, mutta non- ja informaalin osalta heikommin; näyttöprosessit tulee suunnitella kuntoon ja suhteuttaa siinä yhteydessä osaamisperusteisuuteen Järjestelmän ei tulisi rajautua vain formaalin osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (vrt. keskustelu AHOT-tiimin avauskokouksessa) Miten HOPS (<- OPS) muokattaisiin kokonaisuudessaan osaamislähtöiseksi? Se veisi myös ahotointiprosessia eteenpäin Rasti4:MääritystenjasuunniteltujentoimintojenvalidointiLähtökohtananykytilanne Kyllähän minä muuten, mutta o nykyjärjestelmä ei taivu / tuota tietoa o ei anneta mahdollisuuksia o ei ole aikaa o Millä tavoin nykyiset tietojärjestelmät tai nykyiset opiskelu-/ ohjauskäytännöt estävät / eivät tue riittävästi opiskelijoiden etenemistä opinnoissaan / eivät mahdollista tehokasta opiskelijoiden ohjausta? o Näkökulmat: opiskelija ja ohjaaja + organisaatio Huomioita Opiskelijalla ei omaan käyttöön mittareita tällä hetkellä, vain opintopistekertymä Opintojakson sanallisen palautteen merkitys opettajalle ja opiskelijalle osaamisen kehittymisessä ja sen arvioinnissa aivan keskeistä; liittyy laajemminkin suomalaiseen kulttuuriin. Pitäisi kannustaa oman osaamisen arvioimiseen ja kykyyn kuvata se realistisesti, mutta hyvällä itsetunnolla ulos. 12 kk vuodessa opintojen tarjonta Ohjausvastuun jakaminen laajemmalle Lukkarinäkymää ei mahdollista henkilökohtaistaa tällä hetkellä Ohjausta ei ole resursoitu niin paljon, kuin koettaisiin tarpeelliseksi; ennaltaehkäisevyys liian vähäistä Opiskelijoiden itseohjautuvuuden varaan lasketaan ehkä liikaa Tulisi varmistaa, että tulevissa sovelluksissa sanallista palautetta on helppo antaa ja kerätä; arvosanapalaute kertoo kovin vähän osaamisesta oppijalle o Vrt. laajemmin kehityksen johtaminen ; portfolio-ajatus osaamisen dokumenttien kartuttamiseen ja seuraamiseen o Järjestelmien kehittäminen vs. toiminnan kehittäminen ja toimintakulttuurin muuttaminen o Vrt tämä tavoite suhteessa, mitä virtaan voi tällä hetkellä viedä 22

24 Rasti5:MääritystenjasuunniteltujentoiminnallisuuksienvalidointiROS Tiptop-projektissa toteutettavan reaaliaikaisen opintojen seurannan palvelun hyödyntämismahdollisuudet korkeakouluopintojen ohjauksessa ja opintojen jatkosuunnittelussa ovat käytännössä tutkimattomat. Toiminnallisuudet on suunniteltu pääasiassa oppijoille ja ohjaajille. Kirjatkaa ryhmässä vähintään 3 opintojen seurannan tapaa / mahdollisuutta oppijan ja ohjaajan näkökulmasta, joilla näette olevan vaikutusta opintojen sujuvalle etenemiselle. Priorisoikaa nämä. Näkökulmat: oppija ja ohjaaja. Korkeakoulu? Huomioita Miten tunnistetaan opiskelijan aktiivinen opiskelija, miten siitä jää jälki? Nopeusmittari o mm. opintoaikaan nähden, tavoitteeseen, kelan tukeen jne. o organisaatio 55 op tavoite / vuosi; ahotoinnin hyödyntäminen tässä, rahoitus taustalla Kuvallinen ja sanallinen seuranta, eri aikoja nähden sinua kiinnostaa ehkä tämä, koska viiteryhmääsikin kiinnostaa Vertaaminen suhteessa ammatilliseen tavoitteeseen; olet menossa kohti tätä työprofiilia Rasti6:MääritystenjasuunniteltujentoiminnallisuuksienvalidointiHOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma on laajin Tiptop-projektissa tuotettava toiminnallinen kokonaisuus. Järjestelmän käyttäjiä ovat opiskelijat ja ohjaajat. Mitä hops-työkalun tulee mahdollistaa eri toimijaryhmille? Kirjatkaa ryhmässä vähintään kolme tärkeää ominaisuutta oppijalle ja ohjaajalle. Priorisoikaa näiden toteuttamisjärjestys. Huomioita Valinnoista riippuen opiskelijasta kasvaa osaaja, vrt. suutari tulee, kun osaat tehdä sitä ja tätä Vrt. suunnitellussa makkaralle syttyvät pallot mutta varhaisemmassa viaheessa; näin tulen tämän alan osaajaksi Visualisoidaan eri opetussuunnitelmamalleja, esim. juonneopetussuunnitelman merkityksen avaaminen oppijoille tällä tavoin Tällä tavoin o Lisää vaihtoehtoja, joustavammat hopsit, o Varmistetaan, että koko ajan mielekästä tekemistä, käytetään tehokkaasti myös opintotukea o Voitaisiin kehittää hahmoa, kuten peleissä kumulatiivista osaamisen kasvua havainnollistaen o Opiskelijalle ryhmätiedot suunnitelmista, historiatietojen perusteella ennusteita o Epärealistiset hopsit tulee löytää ajoissa (ohjaako järjestelmä ja / vai ohjaaja) 23

25 Jyväskylän yliopisto ( ) Rastiopiskelu-jaohjauskäytännöt ROSReaaliaikaisenopintojenseurantatiedonhyödyntäminen TIPTOP-projektissa tuotetaan oppijoille, ohjaajille ja koulutuksen järjestäjälle reaaliaikaisten seurantatietoa oppijoiden etenemisestä opintopolullaan. Tilastojen mukaan säädetyssä opintojen enimmäisajassa opiskelijoista on valmistunut alojen keskiarvona korkeintaan 50 % opiskelijoista. Missä vaiheissa ja millä tavoin seurantatietoa tulisi hyödyntää opintojen edistymisen tukemisessa? Näkökulmat keskustelussa: opiskelija, ohjaaja, korkeakoulun johto Huomioita Milloin? o jatkuvasti, päivittäistoiminnassa reaaliaikaisesti o tiettyinä vuosina (opintojen alkuvaiheessa, kandivaiheen lopussa, maisterivaiheen lopussa mm.) o opintojen pysähtymisen / hidastumisen tilanteessa; tarvitaan taustatietona jotta voi hyödyntää ohjauksessa o pullonkaulakurssien tunnistamisessa (kurssit, jotka jäävät tyypillisesti kesken) -> opseissa ja tutkintorakenteissa hyödyntäminen opiskellaan, mutta ei tule suorituksia o ilmoittautuminen, mutta ei tule suoritusta -> tulee olla tieto tästä o hopsin ja ros:n rajapinnalla missä seurataan, että "opiskelee kaikkea kivaa", ei tutkintorakenteen mukaisia asioita Rastiopiskelu-jaohjauskäytännöt HOPSlisääntyneetvalinnat,riskisittenkin? TIPTOP-projektin perustavoitteena on ehkäistä opinnoista syrjäytymistä ja edistää tutkintojen loppuun saattamista. Samaan aikana opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia ollaan kuitenkin lisäämässä ja riski opintopolulle eksymisestä kasvaa. Miten korkeakoulusi / -koulujen opiskelutoimintaan ja ohjaukseen liittyviä käytäntöjä tulisi kehittää, jotta tavoitteet opintojen sujuvuuden parantamisesta ja tutkintojen loppuun saattamisesta voidaan saavuttaa? Kirjatkaa ryhmässä vähintään kolme keinoa oppijan ja korkeakoulun näkökulmasta ja priorisoikaa nämä. Roolit: opiskelija, ohjaaja (korkeakoulu) Huomioita resurssit o ohjauksessa oleellista on, että oppijalla on ohjaaja, joka on kiinnostunut opiskelijasta (ei ole mahdollista, jos ei riittävästi resurssia)= o resurssit ovat haaste ohjaustoiminnassa o työelämäohjausta tarvitaan myös 24

26 ohjausprosessi o tulisi määritellä ylätasolla o oppijalle tulee haasteita, kun yksiköittäin käytänteet vaihtelevat järjestelmä o miten havaitsee puutteelliset hopsit o milloin hälyttää ja kenelle o tarvitaan selkeyttä ja osajärjestelmien yhteentoimivuutta o tulee tukea suunnittelu- ja ohjausprosessia muut o muiden opiskelijoiden valintojen tarkastelu; voisiko olla esim. valintojen yleisyys omassa viiteryhmässä, esim. sivuainevalinnat o onko korkeakoulun tehtävä ohjata ammatinvalintaan? o oleellista kiinnittyminen yliopistoyhteisöön (opintojen alussa erityisesti kriittinen asia) o "näillä valinnoilla sinusta tulee..." Rastiopiskelu-jaohjauskäytännötAHOT-prosessinsujuvoittaminen Valtaosalla opintonsa korkeakouluissa aloittavilla on aiemmin suoritettuja korkeakouluopintoja. Tästä huolimatta opintojen hyväksilukeminen on vähäistä. Millä tavoin korkeakoulusi AHOT-prosessia tulisi kehittää, että hyväksilukutavoitteet saavutettaisiin Tiptop-projektissa tuotettava työkalu huomioiden? Kirjatkaa vähintään 3 kehittämiskohtaa ja priorisoikaa nämä. Näkökulmat: oppija, ohjaaja, koulutuksen järjestäjä Huomioita prosessi ja käytänteet o eri yksiköissä erilaisia käytänteitä o selkeyden puute siitä johtaen aiemmat hyväksiluvut o sekä opiskelijalle että hyväksyjille relevanttia informaatiota o toisaalta myös ohjaajille mahdollisuus siirtää tietoa muista korkeakouluista o siis VIRTA Rasti4:MääritystenjasuunniteltujentoimintojenvalidointiLähtökohtananykytilanne Kyllähän minä muuten, mutta o nykyjärjestelmä ei taivu / tuota tietoa o ei anneta mahdollisuuksia o ei ole aikaa 25

27 o Millä tavoin nykyiset tietojärjestelmät tai nykyiset opiskelu-/ ohjauskäytännöt estävät / eivät tue riittävästi opiskelijoiden etenemistä opinnoissaan / eivät mahdollista tehokasta opiskelijoiden ohjausta? o Näkökulmat: opiskelija ja ohjaaja + organisaatio Huomioita tietojärjestelmä o hopsin muokkaamisessa parantamisen varaa o seurantatyökalujen parantaminen o opintojen yleiskuva suorituspohjaisesti rajallinen ohjausresurssit o ohjaajan asiantuntemus esim. sivuaineiden osalta o ohjausjärjestlemää ei tunneta o oppija ei hakeudu ohjaukseen vaikka tarvitsisi asenteet työkalujen hyödyntämiseen o hopsin näkeminen "pakollisena", ei aidosti työkaluna mikä auttaa suunnittelussa ja toteutuemsien arvioinnissa o opsin "ennakoimaton" muutos, mitä tapahtuu, miten voidaan reagoida, taipuvat järjestelmät tässsä tilanteessa (tiedot eivät pysy ajan tasalla eikä näy välttämättä avoimesti opiskelijalle) o ohjaukseen pitää olla intohimo ("ei aiemminkaan tarvittu ohjausta...") o perinteisen laaja-alaisen yliopiston tyypillisiä piirteitä, vapaus yksikkökjohtaisesti (ja yksilöittäin) laaja; muutokset aina haastavia o toisaalta sähköiset ohjausvälineet olleet jo pitkään käytössä eli tietyllä tavalla pitkä historia jo oleamssa o kyse myös siitä, että ohjauksesta täytyy saada arvostusta (suhteessa esim. tutkimukseen) o voisiko olla sellainen "porkkana" prosessissa, että tehtävä joku vaihe hopsissa, että saa jonkun asian (esim. vertailutiedon) näkyviin (voi toimia muuten sekä oppijan että ohjaajan puolella?) Rasti5:MääritystenjasuunniteltujentoiminnallisuuksienvalidointiROS Tiptop-projektissa toteutettavan reaaliaikaisen opintojen seurannan palvelun hyödyntämismahdollisuudet korkeakouluopintojen ohjauksessa ja opintojen jatkosuunnittelussa ovat käytännössä tutkimattomat. Toiminnallisuudet on suunniteltu pääasiassa oppijoille ja ohjaajille. Kirjatkaa ryhmässä vähintään 3 opintojen seurannan tapaa / mahdollisuutta oppijan ja ohjaajan näkökulmasta, joilla näette olevan vaikutusta opintojen sujuvalle etenemiselle. Priorisoikaa nämä. Näkökulmat: oppija ja ohjaaja. Korkeakoulu? Huomioita järjestelmät antavat palautetta / hälytyksiä etenemisestä o koonnit (tilastot isosta massasta) + yksittäisen oppijan eteneminen o visualisoinnit tärkeitä ohjaukseen integroiminen o järjestelmä nostaa esiin ongelmat ja henkilökunta voi ottaa yhteyttä opiskelijaan 26