TIPTOP-palveluiden hyödyntämismahdollisuudet korkeakoulujen opiskelu- ja ohjauskäytäntöjen kehittämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIPTOP-palveluiden hyödyntämismahdollisuudet korkeakoulujen opiskelu- ja ohjauskäytäntöjen kehittämisessä"

Transkriptio

1 TIPTOP-palveluiden hyödyntämismahdollisuudet korkeakoulujen opiskelu- ja ohjauskäytäntöjen kehittämisessä Raportti TIPTOP-korkeakoulukierroksen tuloksista

2 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Havainnot pääpalveluista ja palveluiden hyödyntämismahdollisuudet korkeakouluissa Henkilökohtainen opintosuunnitelma - HOPS... 5 Itsepalvelut ja ohjausresurssit... 6 Opetussuunnitelmien kehittäminen: osaamislähtöisyys ja tiedon ajantasaisuus... 8 Hopsin visuaalinen ilme Reaaliaikainen opintojen edistymisen seuranta - ROS...11 Suorituspohjaiset ja suunnittelupohjaiset mittarit...11 Ilmoitukset ja hälytykset...12 Jatkuva seuranta edellytys opintojen tehokkaalle tukemiselle Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - AHOT...14 Läpinäkyvyys ja avoimuus: yhteiset käytännöt tarpeen...14 Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö ahotoinnin edistäjänä...15 Esi-ahotointi opintopolun tukijana Palveluiden tuloksellisuuden arvioinnin lähtökohtia Lopuksi...19 Liite 1: Korkeakoulukierroksen korkeakoulukohtaiset galleriakävelyn muistiinpanot...20 Hämeen ammattikorkeakoulu ( )...20 Jyväskylän yliopisto ( )...24 Lahden ammattikorkeakoulu ( )...28 Laurea-ammattikorkeakoulu ( )...31 Metropolia Ammattikorkeakoulu ( )...36 Oulun seudun ammattikorkeakoulu ( )...40 Tampereen ammattikorkeakoulu ( )...44 Tampereen yliopisto ( )...49 Turun yliopisto ( )

3 Tiivistelmä Tiptop-projektissa on toteutettu keväällä 2013 korkeakoulukierros 1 projektissa mukana oleviin korkeakouluihin. Kierros toteutettiin ohjausryhmän toimeksiannosta ja sen tavoitteena oli palvelulähtöisesti esitellä projektin yleistä vaihetta kerätä loppukäyttäjiltä palautetta projektin määrityksistä ja tuotoksista jatkokehityksessä hyödynnettäväksi arvioida tuotettavien uusien palveluiden hyödyntämistä osana korkeakouluopiskelua ja opiskelijoiden ohjauskäytäntöjä edistää korkeakoulujen sitoutumista projektiin ja projektissa syntyviin tuotoksiin valmistautua projektin jälkeiseen aikaan ja projektin tuotosten jatkokehittämiseen Toimeksiantoon vastattiin rakenteistamalla tilaisuudet kolmeen erilliseen osaan: 1) keskustelevaan projektin ja projektissa luotavien palveluiden yleisesittelyosuuteen, 2) ns. galleriakävelyn osuuteen, jossa haettiin sekä palautetta projektissa laadituista pääpalveluiden määrityksistä että haettiin vastausta kysymykseen, millä tavoin luotavia palveluita voidaan aikanaan tuotantokäytössä ollessaan hyödyntää korkeakoulujen opiskelu- ja ohjauskäytäntöjen kehittämisessä, ja 3) projektipäälliköiden kanssa pidettävään, lähinnä projektin haasteita ja projektin jälkeistä aikaa käsittelevään osuuteen. Korkeakoulukierros saavutti sille asetetut tavoitteet. Kierroksella saadun välittömän palautteen perusteella projektin tuntemus korkeakouluissa parantui ja projektin tavoitetaso sekä mahdolliset jatkokehitysskenaariot selkeytyivät. Niin ikään korkeakoulujen asiantuntijat arvioivat palveluiden mahdollistamia uusia toimintatapoja tavoitteen mukaisesti. Toimintatapoja uutuutta arvioitaessa on huomioitava, että projektissa rakennettavia palveluita on eri muodoissaan ollut käytössä kaikissa tai osassa korkeakouluja jo aiemmin. Selvää on, että nyt rakenteilla olevat palvelut eivät itsessään ole ainut tekijä mahdollisesti uudistettavissa toimintatavoissa; ne ovat parhaimmillaankin yksittäisiä tekijöitä prosesseissa tapahtuvien muutosten mahdollistajana ja tehostajana. Asiantuntijoiden esittämät toimintatapojen muutokset voidaan karkeasti jakaa seuraavien otsikoiden alle: Reaaliaikaisen opintojen seurantatiedon aktiivinen hyödyntäminen opiskelijoiden ohjauksessa Opiskelijoiden ohjausjärjestelmän resursoinnin turvaaminen Opiskelijoiden itseohjautuvuuden tukeminen Opintojen sujuvan käynnistymisen tukeminen Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukuprosessin aikaistaminen Korkeakoulukierroksen perusteella voidaan todeta, että projektin aikana tarkentunut tavoitetaso ja tehty työ on korkeakoulujen näkökulmasta oikein suunnattu. Korkeakouluilla on aito tarve saada kehitteillä olevat korkeakoulujen opiskelu- ja ohjaustoimintaa tukevat palvelut mahdollisimman nopeasti käyttöönsä. Projektissa on toteutettu keväällä 2013 korkeakoulukierroksen ohella projektin jatkokehitysmahdollisuuksia arvioiva skenaariotyö 2. Työssä ehdotettuja jatkokehityksen toteutusmahdollisuuksia tulisikin aktiivisesti edistää nykyisen projektin aikana ja varmistaa, että Tiptop-projektissa toteutettavien ROS-, HOPS- ja AHOT-palveluiden referenssitoteutukset saadaan tällä tavoin edelleenkehitettyä tuotantokäyttöön nykyisen projektin jälkeen. 1 https://confluence.csc.fi/display/tt/tiptop-korkeakoulukierros 2 2

4 1. Johdanto Tiptop-projektissa on toteutettu keväällä 2013 korkeakoulukierros. Kierros toteutettiin ohjausryhmän toimeksiannosta ja sen tavoitteena oli palvelulähtöisesti esitellä projektin yleistä vaihetta kerätä loppukäyttäjiltä palautetta projektin määrityksistä ja tuotoksista jatkokehityksessä hyödynnettäväksi arvioida tuotettavien uusien palveluiden hyödyntämistä osana korkeakouluopiskelua ja opiskelijoiden ohjauskäytäntöjä edistää korkeakoulujen sitoutumista projektiin ja projektissa syntyviin tuotoksiin valmistautua projektin jälkeiseen aikaan ja projektin tuotosten jatkokehittämiseen Korkeakoulukierroksella vierailtiin jokaisessa yhdeksässä Tiptop-korkeakoulussa. Lisäksi paikallisiin tilaisuuksiin osallistui edustajia kolmesta muusta korkeakoulusta (Åbo Akademi, Tampereen teknillinen yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu). Tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan noin 150 henkilöä, jotka edustivat pääasiassa korkeakoulujen opinto- ja tietohallintoa, ohjaustahoja ja opiskelijoita. Ennakoivista toimenpiteistä huolimatta paikallisiin tilaisuuksiin ei saatu merkittävästi opiskelijaedustajia paikalle. Tämän vuoksi projektia tullaan esittelemään korkeakouluvierailun tavoin opiskelijakeskusjärjestöjen ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien edustajille järjestämissä tapaamisissa kesällä ja syksyllä Tällä tavoin toivotaan saatavan pääkäyttäjäryhmältä, opiskelijoilta, arvioita projektissa luotavien palveluiden hyödyntämismahdollisuuksista korkeakouluissa. Mainittujen vierailuiden tulokset raportoidaan osana projektin loppuraporttia. Korkeakouluvierailun tavoitteet kohdistuvat Tiptop-projektissa ensisijaisesti Tietoon perustuvaa tukea -osaprojektin alle. Projektisuunnitelman mukaan osaprojektissa muiden muassa: 3

5 määritellään ja lanseerataan uudet toimintatavat projektin tuottamien päätoiminnallisuuksien (opintojen reaaliaikaisen seurannan, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä henkilökohtaisen opintojen suunnittelun) tukemien prosessien osalta, sekä määritellään (ja otetaan käyttöön) toimintatapojen muutosten tuloksellisuutta mittaava arviointimalli Koska projektissa ei saavuteta palveluiden osalta tuotantovalmiutta ja koska korkeakouluilla on eri tapoja toteuttaa opiskelun ja ohjauksen prosesseja, ei projektisuunnitelmassa kuvattua uusien toimintatapojen kattavaa, yhteistä määrittelyä ja lanseerausta ole mielekästä eikä ajankohtaistakaan tehdä. Sen sijaan korkeakoulukierroksella koottuun tietopohjaan perustuen on luvussa 2 koottu yhteen eri pääpalveluiden osalta arviot, millä tavoin prosesseissa luotavia palveluita on mahdollista hyödyntää. Tätä tietopohjaa on järkevää hyödyntää paikallisesti siinä vaiheessa, kun palveluita otetaan käyttöön. Niin ikään, koska projektissa ei saavuteta tuotantovalmiutta, on ennenaikaista päättää palveluiden tuloksellisuuden arviointimallista. Mallia on kuitenkin tehtävänannon mukaisesti viitteellisesti valmistelut, minkä pohjalta työtä voidaan jatkaa siinä vaiheessa, kun palvelut ovat tuotantokäytössä. Selvää on, että palveluita käyttöönsä ottavat korkeakoulut päättävät itse osana laadunvarmistusjärjestelmäänsä, millä tavoin toimintaansa, ja sen osana nyt luotavien palveluiden paikallisia hyötyjä, viime kädessä arvioivat. Arviointimallin luonnos on kuvattu luvussa 3. 4

6 2. Havainnot pääpalveluista ja palveluiden hyödyntämismahdollisuudet korkeakouluissa Tiptop-projektin näkökulmasta korkeakoulukierroksella kerättiin arvokasta taustatietoa Tietoon perustuvaa tukea -osaprojektin tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitettävät palvelut mahdollistavat oletusarvoisesti korkeakoulujen opiskelu- ja ohjaustoiminnalle uusia toimintatapoja, joita kierroksella pyrittiin tarkentamaan. Erityisesti lähtökohta, että palveluissa ylitetään korkeakoulu- ja tutkintorajat, tuotetaan operatiiviseen järjestelmään monipuolista opintojen etenemisen seurantatietoa sekä ajatus ns. esihopsista ja esi-ahotoinnista sekä näiden prosessien kattava sähköistäminen ovat keskeisiä lisäarvoja, joita projektilla voidaan saavuttaa. Tässä luvussa on kuvattu pääpalveluittain korkeakoulukierroksella esiin nostettuja havaintoja pääpalveluiden tavoitteista ja kehitysvaiheista sekä niiden hyödyntämisestä opiskelun ja ohjauksen kehittämisessä. Kierroksen raakamateriaali on koottu tarkasteltavissa tämän raportin liitteeksi. Materiaali kerättiin hyödyntämällä galleriakävely-keskustelutekniikkaa 3. Galleriakävelyssä projektin pääpalveluiden pohjalta oli laadittu kuusi rastia, joilla korkeakoulujen asiantuntijat ohjeistuksen mukaan kiersivät. Lopuksi rastien tulokset koottiin rastivastaavien johdolla, käsiteltiin yhteisesti ja dokumentoitiin. 2.1 Henkilökohtainen opintosuunnitelma - HOPS Tiptopin pääpalveluista hops on selvästi laajin. Palvelu muodostaa ajatuksellisesti perustan oppijan työpöydälle korkeakouluopintoihin. Nykyisen projektin aikana tavoitetaso on, että toiminnallisuudet ehditään toteuttaa siihen saakka, että oppija voisi palvelun kautta hoitaa sekä rajatun että avoimen hopsin perustoiminnallisuudet: tarkastella opetustarjontaa, valita opintoja hopsiinsa, aikatauluttaa opintoja, tarkastella opintojen kuormittavuutta, siirtyä opintojaksojen toteutuksille ilmoittautumiseen, tehdä palvelussa omia muistiinpanoja (esimerkiksi asettaa oppimistavoitteita) ja kommunikoida ohjaa- 3 https://confluence.csc.fi/download/attachments/ /tiptop-korkeakoulukierros_gallery- Walk_alustus_2013_02_14.pptx 5

7 jan kanssa. Vastaavat palvelut toteutetaan myös ohjaajan puolelle, jonne rakennetaan toiminnallisuudet myös ryhmäkohtaiseen tarkasteluun. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat yleistyivät korkeakouluissa Bolognan prosessin osana toteutetun tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä, ja valtaosassa korkeakouluissa hopsin teko määriteltiin tuolloin pakolliseksi. Hopseista onkin kertynyt korkeakouluissa runsaasti kokemuksia. Tiptopissa toteutettavissa palveluissa on tarkoitus ylittää korkeakoulu- ja tutkintorajat sekä osaltaan parantaa palveluiden käytettävyyttä nykyisestä. Yhdessä reaaliaikaisen opintojen seurannan -palvelun kanssa pyritään lisäksi tuottamaan sellaista tietoa ohjausprosessin tueksi, jota aikaisemmin ei ole ollut hopsin tukena käytettävissä. Korkeakoulukierroksen perusteella hopsille asetettu tavoitetaso on oikein asetettu ja palveluita pitäisi saada nopeasti käyttöön korkeakouluissa. Itsepalvelut ja ohjausresurssit Tiptop-palvelut pohjautuvat ajatukseen mahdollisimman kattavista opiskelijoiden itsepalvelusta, jotka niveltyvät tarkoituksenmukaisesti korkeakoulujen opiskelun ja ohjauksen prosesseihin. Itsepalvelut eivät kuitenkaan poista ohjauksen tarvetta; useammassa kierroksen aikana esitetyssä puheenvuorossa kärjistettiin, että itsepalveluihin on sisäänrakennettu piirre, että niiden myötä opiskelijoiden ohjaustarpeella on pikemminkin taipumus lisääntyä kuin vähentyä. Tämä arkielämän havainto sopii huonosti yhteen sen tosiasian kanssa, että korkeakoulujen ohjaushenkilöstöä ei ole viime vuosina yleisesti ottaen ainakaan lisätty. Sähköisillä järjestelmillä voidaan kompensoida parhaassa tapauksessa ihmisresurssien vähyyttä. Edellytyksenä on, että palvelut ovat helppokäyttöisiä ja niveltyvät luontevalla tavalla ohjausprosesseihin. Esimerkiksi rinnakkaisessa ESR-projektissa Koutsissa koottava koulutustaustan ja työelämään sijoittumistiedon yhdistävä tietovaranto tuottaisi oppijalle Tiptopin hops-palveluihin yhdistettynä lisäarvoa. Tietovarantoon pohjautuen olisi mahdollista rakentaa eräänlainen navigaatiopalvelu, jolla havainnollistettaisiin vaihtoehtoisten opintopolkujen mahdollisia vaikutuksia tulevaa työuraa ajatellen. 6

8 Ohjausresurssien rajallisuuden ohella toinen perushaaste opiskelijoiden ohjauksessa tällä hetkellä on, että ohjausjärjestelmän tunnettuudessa on puutteita. Tämä tarkoittaa sitä, että joissain tilanteissa opiskelijat saattavat kokea tuen olevan puutteellista, vaikka tosiasiallisesti sitä olisi tarjolla. Tiptoppalvelut voivat osittain auttaa tässä ongelmassa, sillä ohjaajien näkyvyys opiskelijoiden toiminnan kokonaisuuteen paranee oleellisesti. Tämän tiedon hyödyntäminen ohjauksen kohdentamisessa voidaan otaksua kohdentuvan ainakin osittain niihin opiskelijoihin, jotka eivät tällä hetkellä ohjaudu ohjausjärjestelmän pariin. Tehokkaan ohjauksen näkökulmasta palvelussa tulee olla helppo pääsy ja näkymä ohjaajan oman hopsryhmän tietoihin. Tällä tavoin edistetään kattavan kuvan muodostumista opiskelijoiden opinnoista ja mahdollistetaan opintojen tarkoituksenmukainen tukeminen. Projektin tavoitetasoa pidettiin korkeakoulukierroksella tässä suhteessa erinomaisena; mitä nopeammin ohjaaja saa tiedon opiskelijoiden hitaasta etenemisestä tai muusta ongelmasta, jonka järjestelmä indikoi, sitä nopeammin opiskelijaan on mahdollista ottaa tuen tarjoamiseksi myös yhteyttä. Uudet palvelut edellyttävät huomioimista ohjausjärjestelmän ylätasolla. Ennen muuta hopsin on oltava säännöllinen ja oppija tarvitsee paneutuvan ohjaajan, jotta hankaluuksissa olevat löydetään mahdollisimman pian. Resurssipulassa vaihtoehtoisten ohjaustapojen ja yhteisöllisten opiskelutapojen kannustaminen voivat olla merkittävä apu. Esimerkiksi ryhmäohjauskäytännöt ja ryhmäopiskelu ovat keinoja, joilla voidaan taklata sekä resurssipulaa että edistää parempaa oppimista. Toisaalta tilanne on kokemuksien perusteella myös se, että aina opiskelijoilla ei ole tietoa vaihtoehtoisista suoritustavoista, vaikka tietoa olisikin tarjolla. Näin ollen korostuu jälleen kerran oikea-aikaisen tiedon tarve. Ohjausta tulisikin korkeakoulujen asiantuntijoiden mukaan pyrkiä tarjoamaan monikanavaisesti ja matalalla kynnyksellä (vrt. Learning Café ). 7

9 Opetussuunnitelmien kehittäminen: osaamislähtöisyys ja tiedon ajantasaisuus Oleellinen osa hops-palvelua on opintojen ajoittamisen suunnittelu. Lähes kaikissa korkeakouluissa pidettiin välttämättömänä palvelun ominaisuutena, että oppija näkee jo suunnitteluvaiheessa riittävän opintojen etenemistahdin. Toisin sanoen järjestelmän toivottiin ilmoittavan, kun oppija on suunnitellut tietyn määrän opintoja esimerkiksi opintotuen saamisen näkökulmasta. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa korostuu tarve saada riittävästi ohjausta. Monilla opiskelijoilla on ohjaajien palautteen perusteella taipumus suunnitella hopsinsa epärealistisen tiukoiksi, jolloin ei pääse syntymään myönteistä onnistumisen kierrettä opintojen edistymiseen. Muutoinkin hops-ohjauksen tarve nähdään erityisen suureksi opintojen alkuvaiheessa, että opiskelijoiden kiinnittyminen opintoihinsa mahdollistuu mahdollisimman hyvin. Tärkeää on kuitenkin huomata, että monissa korkeakouluissa ja koulutusohjelmissa suhteellisen vähäinen opintojen valinnaisuus rajaa merkittävästi opiskelijoiden mahdollisuuksia koota subjektiivisesti järkeviä tutkintoja. Niin ikään vaihtoehtoiset suoritustavat ja opintojen ajoittaminen näyttävät olevan paikoitellen voimakkaasti säädeltyjä. Tästä seuraa se, että opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet personoida omaa opintopolkuaan ovat hyvin rajallisia. Tämä saattaa olla merkittävä tekijä sen korkeakouluissa tehdyn havainnon kanssa, että opiskelijoita on hankala saada käyttämään nykyisiä sähköisiä palveluita. Toinen opetussuunnitelmallisesti haastava havainto on se, että opintojaksotarjonta on nykyään monissa korkeakouluissa selvillä niin myöhäisessä vaiheessa, että optimaalinen ajankäyttö ja haluttujen valintojen tekeminen ei yksinkertaisesti onnistu, kun päällekkäisyyksiä ei kyetä välttämään. Oppijalla on käytännössä mahdollisuus ns. rajatun hopsin puitteissa vaikuttaa opintopolkuunsa opintojaksojen valintojen, opintojaksojen suoritustapojen ja niiden suoritusajankohtien osalta. 8

10 Tiedon oltava ajantasaisia oppijan palveluissa, toisin sanoen koulutuksen suunnittelujärjestelmistä tai muista taustajärjestelmistä täytyy siirtyä ajantasainen tieto palveluun. Tämä asettaa projektin jälkeiselle ajalle haasteita, kun korkeakoulut integroivat Tiptop-palveluita osaksi taustajärjestelmiään. Tiedon ajantasaisuuden ohella suunnittelun tehokkuuden parantamiseksi oleellinen edellytys on se, että Seuraavan vuoden opetustarjonta olisi nykyistä aiemmin opiskelijoiden tiedossa. Nykytilanne vaikuttaisi olevan se, että osassa korkeakouluja lukukauden opetustarjonta tulee tietoon vasta lukukauden alussa. Opintojen ennakoitavuuden näkökulmasta tämä on aivan liian myöhään. Tiptopin näkökulmasta muiden korkeakoulujen opetustarjonnan tarkastelu ei itsessään eroa prosessina oman korkeakoulun tarjonnan tarkastelusta. Selvää on, että nykyisten korkeakoulujen välillä tapahtuvan liikkuvuuden edellyttämät puolto- ja myöntömenettelyt tulee kyetä hoitamaan myös Tiptopissa. Mahdollista on hyödyntää tässä tarkoituksessa projektin jälkeen nykyisiä ratkaisuja tai rakentaa vastaava toiminnallisuus osaksi Tiptop-palveluita. Opetussuunnitelmien ja tutkintorakenteiden joustavuuden näkökulmasta lisääntynyt vaihtoehtoinen korkeakoulujen välinen tarjonta ei välttämättä hyödytä kaikkia opiskelijoita. Tämä johtuu siitä, että tutkintorakenteissa voi olla vain hyvin rajallisesti valinnanvaraa tai laadittu opetussuunnitelma on niin tiukka, että valinnaisia opintoja on opintojen edistymisen siitä kärsimättä vaikeaa valita oman korkeakoulun ulkopuolelta. Palvelusta toivottiin sellaista, että se kannustaisi opiskelijoita kuvaamaan omaa osaamistaan; tätä pidettiin myös tulevan työelämän vaatimusten kannalta välttämättömänä. Kompetenssilähtöinen opetussuunnitelma tukee tavoitetta tekemälle oppijalle näkyväksi, mitä osaamista kunkin opinnon tulisi tuottaa. Tämä on yksi tekijä, jolla opiskelussa voitaisiin päästäisiin kokemuksen perusteella vallitsevasta suoritusorientoituneisuudesta kohti oppimisorientoituneisuutta. Edellytyksenä on, että osaamistavoitteiden on oltava palvelussa oleellinen osa oppijan näkymää. Suunniteltujen avoimen hopsin toi- 9

11 minnallisuuksien kautta omien osaamistavoitteiden asettaminen ja arviointi on helppoa. Merkittävämpi kysymys on, miten nämä saadaan kattavasti korkeakoulujen hops-prosessien osaksi. Osaamistavoitteiden asettaminen ja niiden arvioiminen ja reflektointi yhdessä hops-ohjaajan kanssa on keskeisimpiä avoimen hopsin ominaispiirteitä. Sen vuoksi hops-palveluun toteutettavat oppijan ja ohjaajan muistiinpanojen tekeminen ja keskinäinen kommunikaatio ovat tärkeä osa hops-palvelun kokonaisuutta. Korkeakoulukierroksen aikaan Tiptopin viestitoiminnallisuuksien toteuttamista ei ollut vielä aloitettu, mutta suunnitelmia itsessään pidettiin onnistuneina. Erityishuomiota korkeakoulujen asiantuntijat kiinnittivät siihen, että palvelussa tulee yksiselitteisesti määritellä, millaiset tarkasteluoikeudet milläkin roolilla palvelun eri osiin on. Erityisesti tämä korostuu esimerkiksi tilanteissa, joissa oppija haluaa keskustella osana hops-prosessiaan opintopsykologin kanssa. Viestitoiminnallisuuksien toteuttamisessa tullaankin kiinnittämään erityistä huomioita tietosuojakäytänteiden noudattamiseen. Hopsin visuaalinen ilme Tiptop-palveluissa on pyritty käyttöliittymällisesti visuaalistamaan asioita käyttäjille mahdollisimman paljon. Esittämistavan lähtökohtana on hops-palvelussa aikana, ns. makkara, jolla on koottu opintokohteet suunnitellun suoritusajankohdan mukaisesti. Esitystavalla pyritään tarjoamaan oppijalle mahdollisuus saada kattava kokonaiskuva opintopolustaan. Niin ikään oppija voi tällä tavoin mm. arvioida opintojensa kuormittavuutta esimerkiksi periodi- tai lukukausitasolla. Korkeakoulukierroksella visuaalista lähestymistapaa pidettiin hyvänä. Nykyinen esitysmalli ei kuitenkaan optimaalisesti havainnollista oppijalle eri kompetensseja, joita tutkinnossa tavoitellaan. Tästä lähtökohdasta jatkokehityksessä pyydettiin osaamislähtöisen opetussuunnitelmatyön yleistyessä huomioimaan mahdollisuus havainnollistaa opintojaksojen kautta saavutettavat kompetenssit oppijalle nyt suunniteltua havainnollisemmalla tavalla. Yksi tapa tähän olisi koota opintojaksot esim. palapelin tapaan, jossa jokaisen palan muodostaa joukko tietyn kompetenssin tuottavia opintokohteita. Nykyistä esitystapaa hyödyntäen vastaavan voisi toteuttaa tuottamalla ns. hehkuefektin tietyn kompetenssin tuottavien opintojaksojen päälle. 10

12 2.2 Reaaliaikainen opintojen edistymisen seuranta - ROS Reaaliaikaisella opintojen seurannalla (ROS) ymmärretään Tiptopissa suoritus- ja suunnittelutietoihin tai niiden yhdistelmiin perustuvia indikaattoreita ja niihin perustuvia ilmoituksia, joiden pohjalta oppija tai oppijan ohjaaja voi seurata opintojen edistymistä ja niissä mahdollisesti olevia viiveitä tai muutoksia. Nykyjärjestelmissä oppijoilla on mahdollisuus seurata opintosuoritusten kertymistä. mutta hopsin mukaisen etenemisen seuraaminen ei yleensä ole helppoa. Tiptopissa paitsi ylitetään tässäkin pääpalvelussa korkeakoulu- ja tutkintorajat, tuotetaan oppijoille graafeja ja ilmoituksia opintojen etenemisestä. Huomionarvoista on, että erilaisilla tietovarastoratkaisuilla on mahdollista tuottaa merkittävästi hienojakoisempaa tietoa opiskelijoiden opintojen edistymisestä kuin mihin Tiptopin seurantapalvelut kykenevät. Tärkeää on kuitenkin havaita, että molemmille on paikkansa. Tiptopin ROS-palvelut tarjoavat käyttäjille suoraan operatiivista toimintaa tukemaan yksinkertaisia indikaattoreita, jotka kertovat opintojen edistymisen tahdista suhteessa suunniteltuun tasoon. Tietovarastoratkaisuilla voidaan tehdä syvempää analyysia, jota voidaan hyödyntää ensisijaisesti strategisessa päätöksenteossa. Suorituspohjaiset ja suunnittelupohjaiset mittarit Tiptopin ROS-mittarit pohjautuvat sekä suoritustietoihin, suunnittelupohjaisiin tietoihin (opintojen valinta, aikataulutus, ilmoittautuminen) että näiden yhdistelmiin (esimerkiksi suoritetut hopsin ulkopuoliset opinnot). Suoritustiedon pohjatietovarantona on pääsääntöisesti korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto, suunnittelutiedon osalta opiskelijoiden opintosuunnitelmat. Opiskelijoille tuotetaan näkymä omiin tarjottaviin seurantamittareihin ja ohjaajille omien ohjattaviensa tietoihin yksilö- ja ryhmätasolla. Seurantamittareita esitetään sekä numeerisesti että havainnollistavina graafeina. Vaikka sekä opiskelijoille että korkeakouluilla on pitkälti samat intressit seurata opintojen edistymistä ja pyrkiä vaikuttamaan eteen tuleviin ongelmiin, löytyy painotuksissa pieniä eroja. Useissa korkeakouluissa käydyissä keskusteluissa nostettiin esiin, että korkeakoulujen uuden rahoitusmallin vuoksi on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa korkeakoulun opiskelijoista suorittaa vähintään 55 opintopis- 11

13 tettä opintoja lukuvuodessa. Sen sijaan opiskelijoille vastaava tavoiteltava minimiraja on tyypillinen 9 kk vuodessa opiskelevan opintotukeen oikeuttava minimimäärä 45 op. Korkeakoululla onkin oma haasteensa saada opiskelijat tavoittelemaan vähimmillään lukuvuodessa mainittua 55 op:n rajaa. Sinänsä mielenkiintoista on, että kumpikaan näistä opintojen tiettyyn etenemisvauhtiin kannustavista opintopistemääristä ei yllä tasolle, jota noudattaessaan opiskelija saavuttaisi korkeakoulututkinnon suositellussa tavoiteajassa. Palvelun rakentamisessa eri kiinnostuksenkohteiden mukaisten seurantarajojen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä ongelmia. Sen sijaan oma vaikutuksensa sillä on epäilemättä siihen, millainen mielikuva riittävästi opintojen etenemistahdista opiskelijoille muodostuu. Tämä ei puolestaan todennäköisesti ainakaan edistä esimerkiksi Tiptopin perustavoitteissa olevaa työelämään siirtymisen nopeuttamista. Tiptopin ROS-palveluissa on pyritty tukemaan tarkoituksenmukaisen nopeaa etenemistä siten, että oppijalla on mahdollisuus nähdä arvioitu valmistumisaika suhteessa etenemistahtiin. Palautteen perusteella tällainen ratkaisu voi edesauttaa opintojen edistymistä, sillä oppija näkee työkalun kautta vaivatta valintojensa suotuisan tai kielteisen vaikutuksen arvioituun valmistumisaikaan. Opintojen etenemisen seurannan ja hops-palvelun rajapinnalla ovat opiskelijoiden hopsiinsa tuleville vuosille suunnittelemat opinnot, joita korkeakoulut voivat käyttää ennakkotietona opetustarjonnan valmistelussa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hopsiin suunniteltuja opintoja pidetään lähtökohtana resurssisuunnittelulle tilojen, opetusryhmien tai opettajien osalta seuraavan vuoden opetustarjonnassa. Ilmoitukset ja hälytykset Mittareiden saavuttamisesta tai saavuttamattomuudesta ilmoitetaan käyttäjille Tiptopissa ilmoitus- ja hälytyspalveluiden avulla. Korkeakoulujen edustajat pitivät ratkaisua onnistuneena. Huomionarvoista kuitenkin on, että osa korkeakoulujen edustajista kritikoi jatkuvaa järjestelmän muistuttelua. Siksi palveluissa tulee huomioida se, että hälytyksiä voi aktivoida ja poistaa käytöstä käyttäjän niin halutessa. 12

14 Toinen sisällöllisesti tärkeä havainto oli, että jatkuvalla palautteella voi olla jopa kielteinen vaikutus henkilöihin, joilla jo on korkea sisäinen motivaatio jonkin asian tekemiselle. Siksikin hälytysten pois säätäminen on hyödyllistä toteuttaa osaksi palvelua. Jatkuva seuranta edellytys opintojen tehokkaalle tukemiselle Nykyään opintoja seurataan korkeakouluissa kirjavin menettelyin. Osassa korkeakouluja kootaan säännöllisesti seurantatietoa, johon pohjautuen hitaasti edenneisiin opiskelijoihin otetaan yhteyttä. Valtaosassa seuranta on kuitenkin vähemmän systemaattista. Tiptop-palvelut mahdollistavat opiskelijalle omien opintojensa seurannan reaaliaikaisesti eri opiskeluoikeuksiensa osalta kootusti suhteessa esimerkiksi hopsissa asetettuihin tavoitteisiin. Erityisesti seurannan tarpeet kohdistuvat tunnistettuihin opintojen pullonkauloihin, mutta seurantaa on mahdollista tehdä toki reaaliaikaisesti, ja mittareihin perustuvat hälytys- ja ilmoituspalvelut nostavat esille opintojen etenemisen kannalta mielenkiintoista tietoa. Kenties kaikkein keskeisin korkeakoulukierroksella esiin nostettu huomio oli, että opintojen etenemisen seurannasta ei itsessään ole kaikkea tavoiteltua hyötyä, jos seurantamahdollisuuksia ei hyödynnetä osana opiskelijoiden ohjausta. Seurantatietoa tulisikin hyödyntää esimerkiksi rajallisten ohjausresurssien kohdentamisessa. Oleellista on myös varmistaa, että ns. mustia aukkoja eri ohjaustahojen välille ei pääse syntymään. Opintopolulta on paikannettu esitöissä useita potentiaalisia ns. pullonkauloja, joihin osaltaan pyritään ohjaustoimin vaikuttamaan. Tiptopin ROS-palvelut saattavat tarjota parhaimmillaan lisätietoja pullonkauloista tai tuoda jopa esiin uutta tietoa, miksi niinkin suurella osalla opiskelijoista on vaikeuksia edetä opinnoissaan suunnitelmallisesti tai ohjeellisilla tavoitenopeuksilla. Parhaimmillaan ROS-palvelusta saatavaa palautetta toivottiin suunnattavan tulevaisuudessa siten, että se toimisi navigaattorin tavoin. Paitsi, että palvelu kykenee tuottamaan tietoa jo nyt laskennallisista valmistumisajoista, sillä voitaisiin jatkossa arvioida, mihin opiskelija milläkin valinnoilla näyttäisi olevan suuntautumassa. Tämä edellyttäisi toimiakseen palvelun integroimista edellä mainittuun Koutsiprojektissa koottavaan opiskelutaustan ja ammattinimikkeen yhdistävään tietopohjaan. 13

15 2.3 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - AHOT Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tunnistettu projektia edeltävissä esiselvityksissä opintohallinnon prosessiksi, jota tuetaan heikosti sähköisillä palveluilla. Niin ikään ahotoinnin tarkoituksenmukaiseen lisäämiseen kohdistuu kansallisia kehitystavoitteita. Esiselvitysten jälkeen yksittäisissä korkeakouluissa on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön ensimmäisiä sähköisiä ahot-palveluita. Näissä palveluissa tehty työ on hyödynnetty projektissa tehtävien palveluiden määrittelytyössä. Keskeisin ero nykyisten ratkaisujen ja Tiptopissa tavoiteltavan ahot-ratkaisun välillä on se, että Tiptopin ahot-ratkaisun tietolähteenä ovat Korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon kerätyt opiskelijoiden suoritustiedot. Jotta ahotointi onnistuu tavoitellulla tavalla tietovarantoa hyödyntäen, tulee mm. tietovarannon käyttöön liittyvät tietosuoja- ja käyttöoikeusasiat ratkaista rekisterinpitäjien (korkeakoulut) välillä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta on erotettavissa ns. suorituspohjainen eli formaali hyväksilukeminen ja muun osaamisen (non-formaali ja informaali) hyväksiluku. Tiptopin ahot-palvelussa tullaan huomioimaan molemmat hyväksilukutyypit mahdollistamalla muun osaamisen lisäämisen palveluun. Prosessissa huomioidaan myös muun osaamisen hyväksilukuun oleellisesti kuuluvan näyttökokeen tarve. Läpinäkyvyys ja avoimuus: yhteiset käytännöt tarpeen Kaikissa korkeakouluissa ei ole vielä luotu yhteisiä ohjeistuksia aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukuun. Korkeakoulukierroksella käytyjen keskustelujen perusteella hyväksilukuihin kaivattaisiin yhteisiä pelisääntöjä ainakin paikallisesti, mutta tarvittaessa myös valtakunnallisesti. On selvää, että hyväksiluvuista vastaa korkeakoulu ja yhteisillä ohjeistuksilla ei voi olla korkeakouluja velvoittavaa luonnetta. Sen sijaan hyväksilukujen läpinäkyvyyden, yhdenmukaisuuden ja myös määrällisten tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta niillä voi olla merkityksensä. Esimerkiksi niinkin perustavaa laatua oleva kysymys kuin saman osaamisen moninkertainen hyväksiluku tulkitaan eri tavoin eri korkeakouluissa. 14

16 Vaikka ahotoinnista on viime vuosina keskusteltu runsaasti, on perustietämyksessä ja käsitteellisesti vielä eroja. Tämän vuoksi osana yhteisten käytäntöjen luomista tulisi systemaattisesti ottaa käyttöön yhteiset käsitteet, joita ahotissa käytetään. Toisaalta yhteisillä käytännöillä ja läpinäkyvyyden parantumisella edistetään myös luottamuksen parantumista toisen korkeakoulun opetussuunnitelmiin ja tuottamaan osaamiseen. Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö ahotoinnin edistäjänä Korkeakouluissa ollaan vähitellen systemaattisesti siirtymässä ns. osaamisperusteiseen opetussuunnitelmatyöhön. Aikanaan osaamisperusteisuus tulee helpottamaan myös ahotointeja oleellisesti, kun kurssikuvausten ohella suorituksiin kytkeytyen on myös selvillä, mitä osaamista konkreettisesti eri opintojaksoilla on tavoiteltu. Esi-ahotointi opintopolun tukijana Tiptopin ahotin peruslähtökohtana ovat korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon suoritustiedot, vähitellen osaksi palvelua ahot-päätösten kautta syntyvä ahot-päätöstietovaranto sekä opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma - tai korkeakouluun hakeutumisen vaiheessa suunnitellun hakutoimeen opetussuunnitelma. Näiden tietolähteiden tietoja yhdistelemällä palvelu voi haluttaessa ehdottaa, mitä hyväksilukuja oppija voisi mahdollisesti opintoihinsa saada. Osassa korkeakouluja suhtautuminen esi-ahotointiin oli merkittävästi varauksellisempaa kuin toisissa. Tärkeää on joka tapauksessa huomata, että esi-ahotoinnissa kyse on tietopohjaan perustuvasta arviosta, mitä mahdollisesti korkeakoulun jossakin hakukohteessa voisi omalla osaamisella mahdollista saada hyväksiluettua. Tiedotuksessa tulee kiinnittää huomiota tähän seikkaan. Hyväksilukuihin tulee kuitenkin kannustaa ja jo hyväksymiskirjeessä tulisi kannustaa, että opiskelija palvelua hyödyntäen tarkistaisi, mitä hänen osaamisellaan kannattaisi tai voisi saada hyväksiluettua osaksi opintoja. Ahotoinnin aikaistamisella saavutettaisiin se hyöty, että kukin opiskelija pääsisi aloittamaan opintonsa subjektiivisesti oikeasta kohdasta, eikä joutuisi käymään sellaisia opintojaksoja, joiden sisällöistä hänellä on jo osaa- 15

17 minen. Tämä osaltaan parantaa opintojen käynnistymistä ja edistää opintojen sujuvuutta. Selvää kuitenkin on, että ahot-resursoinnin tulee olla riittävällä tasolla, jotta mahdollisesti kasvava hyväksiluettavien opintojen volyymi pystytään hallitsemaan. Ahotointiin näyttäisi kohdistuvan edelleen asenteellisiksi koettuja ongelmia, eli aito tahto hyväksilukujen lisääntymiseen puuttuu. Jossain määrin asenteissa näyttäisi olevan korkeakoulusektorikohtaisia eroja. Ahotoinnin - ja myöhemmin työelämän - keskeinen edellytys on, että opiskelija oppii kuvaamaan oman osaamisensa ulos. Tässä osaamisperustainen opetussuunnitelmatyö luo hyvän pohjan, jota tulisi niin ikään tukea opiskelijoiden ohjauksessa ja laajemmin koulutuksessa koko opintopolun ajan. 16

18 3. Palveluiden tuloksellisuuden arvioinnin lähtökohtia Hakuvaiheen projektisuunnitelman mukaan projektin tuloksellisuutta tullaan mittaamaan arviointimallin suunnittelulla ja käyttöönotolla. Koska projektissa ei tulla saavuttamaan palveluissa tuotantovalmiutta, niiden tuloksellisuutta ei päästä arvioimaan käytännössä. Tästä johtuen on selvää, että arviointimallin suunnittelua tulee jatkaa vielä myöhemmin, kun palvelut on otettu korkeakouluissa käyttöön. Projektin perimmäisten tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen edellyttää pääasiallisesti pitkittäisseurantaa opiskelijoiden etenemisestä opintopolullaan ja seurannan tulosten suhteuttamista uusia palveluita edeltävään aikaan. Tällöin tulisi kyetä sulkemaan eri muuttujia pois, jotta yksinomaan projektin palveluiden vaikutusta voitaisiin arvioida. Selvää joka tapauksessa on, että ilman korkeakoulujen muun toiminnan kehittymistä uusilla tietojärjestelmillä ei pystytä saavuttamaan tavoiteltuja tuloksia; toiminnan kehittyminen lähtee ennen muuta korkeakoulujen opiskelutoiminnan ja opiskelijoiden ohjauksen prosessien kehittymisestä, johon nyt luotavien palveluiden tulisi kytkeytyä tiiviisti. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi korkeakoulujen toimintaa omien indikaattoreidensa kautta. Samoin korkeakoulut arvioivat omaa toimintaansa systemaattisesti esimerkiksi laadunvarmistusjärjestelmiensä kautta. Tiptop-projektin tavoitteiden ja niiden arvioinnin näkökulmasta on merkityksellistä, että eräät keskeisimmissä kansallisista koulutuspoliittisista kysymyksistä - esimerkiksi opiskelijoiden siirtyminen toiselta asteelta korkea-asteelle, keskeytysten vähentyminen, opintoaikojen nopeuttaminen ja nopeampi siirtyminen työelämään - liittyvät aivan oleellisesti rakenteilla oleviin palveluihin. Siksi projektissa luotavien palveluiden tuloksellisuutta arvioitaneen myös osana huomattavasti laajempaa keskustelua. Selvää on, että arviointimallissa tulisi huomioida niin laadulliset kuin määrälliset mittarit. Peruslähtökohdan arvioinnille muodostaisivat luontevasti edellä kuvatut opintoihin siirtymistä, opintojen läpäisyä ja opintoaikoja koskevat indikaattorit. Näitä voitaisiin tukea korkeakoulujen ohjaustoiminnan syste- 17

19 maattisuutta kuvaavilla mittareilla (esimerkiksi opiskelijoiden osallistuminen korkeakoulun määritellyn hops-prosessin mukaisiin ohjauskeskusteluihin) ja ennen muuta opintojen seurannassa esiin tulleiden opinnoista hidastuneiden tai muutoin vaikeuksissa olevien opiskelijoiden tukemisen määrällisillä ja laadullisilla seurantamittareilla. Niin ikään arvioinnissa tulisi opetussuunnitelmatyön ja laajemmin koulutuksen kehittämisen näkökulmassa huomioida opiskelijapalaute ja hyödyntää sitä säännöllisesti korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien periaatteiden mukaisesti. Kansallisella tasolla opiskelijapalaute voitaisiin liittää joiltain osin osaksi kansallisia toteutettavia opiskelijapalautekyselyjä. Yksinomaan tämä ei kuitenkaan riittäne, vaan tietopohjaa lienee syytä kerryttää vaikuttavuuden parantamiseksi osana korkeakoulujen omia opiskelijapalautekyselyjä. 18

20 4. Lopuksi Tiptop-projektissa toteutettu korkeakoulukierros ja sen yhteydessä kerätty ja saatu asiantuntijapalaute on ollut projektinaikaisista toimenpiteistä merkittävin yksittäinen ponnistus, jolla on arvioitu projektissa tuotettujen määritysten ja rakenteilla olevien palveluiden tarkoituksenmukaisuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia osana korkeakoulujen opiskelu- ja ohjaustoimintaa. Saadun palautteen perusteella palveluita on kehitetty oikeaan suuntaan ja ne tulisi saada mahdollisimman pikaisesti käyttöön korkeakouluissa. Palveluiden kehittämisen lähtökohtana on tarjota opiskelijoille ja ohjaajille helposti käyttöönotettavia ja aidosti opintojen ja ohjauksen suunnittelua ja seurantaa hyödyttäviä ratkaisuja. Tätä tavoitetta kohti ollaan palautteen lupaavasti etenemässä. Siinä vaiheessa, kun palvelut ovat tuotantovalmiina, tulisi ne pyrkiä nivomaan saumattomasti osaksi opintojen ja opiskelijoiden ohjausjärjestelmiä. Tällä tavoin palveluiden vaikuttavuus saadaan mahdollisimman hyvälle tasolle. Samoin palveluiden vaikuttavuutta tulisi ryhtyä seuraamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja liittää seuranta luontevalla tavalla osaksi korkeakoulujen toiminnan seurannan ja kehittämisen nykyisiä rakenteita. 19

21 Liite 1: Korkeakoulukierroksen korkeakoulukohtaiset galleriakävelyn muistiinpanot Hämeen ammattikorkeakoulu ( ) Rastiopiskelu-jaohjauskäytännöt ROSReaaliaikaisenopintojenseurantatiedonhyödyntäminen TIPTOP-projektissa tuotetaan oppijoille, ohjaajille ja koulutuksen järjestäjälle reaaliaikaisten seurantatietoa oppijoiden etenemisestä opintopolullaan. Tilastojen mukaan säädetyssä opintojen enimmäisajassa opiskelijoista on valmistunut alojen keskiarvona korkeintaan 50 % opiskelijoista. Missä vaiheissa ja millä tavoin seurantatietoa tulisi hyödyntää opintojen edistymisen tukemisessa? Näkökulmat keskustelussa: opiskelija, ohjaaja, korkeakoulun johto Huomioita Seurannan tulisi alkaa mahdollisimman varhain, jo ennen suoritusten kirjautumista o Miten päästään käsiksi opiskelijan arki-aktiivisuuden hiipumiseen? o Moodlessa käynti, ruokailupalvelujen käyttämättömyys? o NFC-palvelujen tuominen opiskelijoiden kampuksella kulkemisen seuraamiseen o Loggautumistietojen käyttäminen korkeakoulujen järjestelmiin o Pitäisi pystyä vihjaamaan kun huomaa että kaveri ei käy luennoilla o Päiväkirjat / nimilistat osallistumisesta luennoille Suorituspohjaisista o Suoritusarvosanojen / hylättyjen arvosanojen seuraaminen o Aiemmasta opintohistoriasta lähtötasomittaus ; (voiko näin tehdä) Nopea positiivinen palaute tärkeää, kun jotain hyvää on tapahtunut; toisaalta myös kielteisistä asioista (esim. hidastuminen) tulee saada nopeasti feedbackia o Oleellista että palautetta tulee eri rooleille: opiskelija, opettaja, ohjaustahot, korkeakoulu o Automaattinen palaute, pieni kynnys o Palautteen tulisi olla motivoivaa, ei opinnoista vieraannuttavaa o opiskelijan etenemistahdin perusteella, historiatietoon pohjautuen arvio käyttäjälle, kuinka nopeasti hän valmistuisi; samoin voisi tehdä sisällöllisiä ehdotuksia viiteryhmätietojen perusteella o käyttötarve korostuisi tilanteessa, jossa opintoihin ei ole voitu osallistua tai sitä ei ole suunnitellusti järjestetty Ohjausjärjestelmän nivominen järjestelmän mahdollisuuksiin oleellista; pelkkä järjestelmä on vain osa kokonaisuduesta 20

22 Rastiopiskelu-jaohjauskäytännöt HOPSlisääntyneetvalinnat,riskisittenkin? TIPTOP-projektin perustavoitteena on ehkäistä opinnoista syrjäytymistä ja edistää tutkintojen loppuun saattamista. Samaan aikana opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia ollaan kuitenkin lisäämässä ja riski opintopolulle eksymisestä kasvaa. Miten korkeakoulusi / -koulujen opiskelutoimintaan ja ohjaukseen liittyviä käytäntöjä tulisi kehittää, jotta tavoitteet opintojen sujuvuuden parantamisesta ja tutkintojen loppuun saattamisesta voidaan saavuttaa? Kirjatkaa ryhmässä vähintään kolme keinoa oppijan ja korkeakoulun näkökulmasta ja priorisoikaa nämä. Roolit: opiskelija, ohjaaja (korkeakoulu) Huomioita Tunneside korkeakouluun ja yhteisöön nähdään tärkeäksi asiaksi opintojen etenemisen näkökulmasta: pitää olla kivaa ja motivoivaa Yksilölliset tarpeet ja niiden täyttäminen resurssipulassa: tarvitaan vaihtoehtoisia suoritustapoja Selkeät etenemispolut ja vaihtoehdot, mm. konkreettiset ammattiprofiilit ja siihen liittyen opintovaatimukset -> tuottaa motivaatiota epämotivoiville kursseille Järjestelmät ja prosessit eivät saa olla opintojen jarru Myös ryhmäohjauskäytäntöjen kehittäminen etenemisen tukemiseksi Ohjaajan tulee ottaa vastuu opintopolun loppuun saakka (tai pikemminkin työelämäkelpoisuuteen saakka) o Siis valmistumisorientoituneisuudesta osaamisorientoituneisuuteen (urapalveluiden sijoittaminen oikeaan kohtaan opintopolkua) o Varmistetaan että se viimeinen opintojakso tulee suoritettua Rastiopiskelu-jaohjauskäytännötAHOT-prosessinsujuvoittaminen Valtaosalla opintonsa korkeakouluissa aloittavilla on aiemmin suoritettuja korkeakouluopintoja. Tästä huolimatta opintojen hyväksilukeminen on vähäistä. Millä tavoin korkeakoulusi AHOT-prosessia tulisi kehittää, että hyväksilukutavoitteet saavutettaisiin Tiptop-projektissa tuotettava työkalu huomioiden? Kirjatkaa vähintään 3 kehittämiskohtaa ja priorisoikaa nämä. Näkökulmat: oppija, ohjaaja, koulutuksen järjestäjä Huomioita Opettajan pitäisi vaihtaa ajattelutapaa osaamisperusteisuuteen, kaikki lähtee opetussuunnitelmatyön kehittämisestä osaamisperusteisuuden suuntaan Täytyy varmistaa, että ahotoinnin kautta syntyneet tyhjät kohdat lukujärjestyksessä saadaan tarkoituksenmukaisella tavalla täytettyä 21

23 Käsitteiden yhdenmukaistaminen tärkeää ahotoinnin(kin) edistämiseksi Läpinäkyvyys prosessiin, hyväksilukuperusteiden aukikirjoittaminen; näistä tiedottaminen Hyväksilukuprosessi toisessa korkeakoulussa suoritettujen osalta toimii hyvin, mutta non- ja informaalin osalta heikommin; näyttöprosessit tulee suunnitella kuntoon ja suhteuttaa siinä yhteydessä osaamisperusteisuuteen Järjestelmän ei tulisi rajautua vain formaalin osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (vrt. keskustelu AHOT-tiimin avauskokouksessa) Miten HOPS (<- OPS) muokattaisiin kokonaisuudessaan osaamislähtöiseksi? Se veisi myös ahotointiprosessia eteenpäin Rasti4:MääritystenjasuunniteltujentoimintojenvalidointiLähtökohtananykytilanne Kyllähän minä muuten, mutta o nykyjärjestelmä ei taivu / tuota tietoa o ei anneta mahdollisuuksia o ei ole aikaa o Millä tavoin nykyiset tietojärjestelmät tai nykyiset opiskelu-/ ohjauskäytännöt estävät / eivät tue riittävästi opiskelijoiden etenemistä opinnoissaan / eivät mahdollista tehokasta opiskelijoiden ohjausta? o Näkökulmat: opiskelija ja ohjaaja + organisaatio Huomioita Opiskelijalla ei omaan käyttöön mittareita tällä hetkellä, vain opintopistekertymä Opintojakson sanallisen palautteen merkitys opettajalle ja opiskelijalle osaamisen kehittymisessä ja sen arvioinnissa aivan keskeistä; liittyy laajemminkin suomalaiseen kulttuuriin. Pitäisi kannustaa oman osaamisen arvioimiseen ja kykyyn kuvata se realistisesti, mutta hyvällä itsetunnolla ulos. 12 kk vuodessa opintojen tarjonta Ohjausvastuun jakaminen laajemmalle Lukkarinäkymää ei mahdollista henkilökohtaistaa tällä hetkellä Ohjausta ei ole resursoitu niin paljon, kuin koettaisiin tarpeelliseksi; ennaltaehkäisevyys liian vähäistä Opiskelijoiden itseohjautuvuuden varaan lasketaan ehkä liikaa Tulisi varmistaa, että tulevissa sovelluksissa sanallista palautetta on helppo antaa ja kerätä; arvosanapalaute kertoo kovin vähän osaamisesta oppijalle o Vrt. laajemmin kehityksen johtaminen ; portfolio-ajatus osaamisen dokumenttien kartuttamiseen ja seuraamiseen o Järjestelmien kehittäminen vs. toiminnan kehittäminen ja toimintakulttuurin muuttaminen o Vrt tämä tavoite suhteessa, mitä virtaan voi tällä hetkellä viedä 22

24 Rasti5:MääritystenjasuunniteltujentoiminnallisuuksienvalidointiROS Tiptop-projektissa toteutettavan reaaliaikaisen opintojen seurannan palvelun hyödyntämismahdollisuudet korkeakouluopintojen ohjauksessa ja opintojen jatkosuunnittelussa ovat käytännössä tutkimattomat. Toiminnallisuudet on suunniteltu pääasiassa oppijoille ja ohjaajille. Kirjatkaa ryhmässä vähintään 3 opintojen seurannan tapaa / mahdollisuutta oppijan ja ohjaajan näkökulmasta, joilla näette olevan vaikutusta opintojen sujuvalle etenemiselle. Priorisoikaa nämä. Näkökulmat: oppija ja ohjaaja. Korkeakoulu? Huomioita Miten tunnistetaan opiskelijan aktiivinen opiskelija, miten siitä jää jälki? Nopeusmittari o mm. opintoaikaan nähden, tavoitteeseen, kelan tukeen jne. o organisaatio 55 op tavoite / vuosi; ahotoinnin hyödyntäminen tässä, rahoitus taustalla Kuvallinen ja sanallinen seuranta, eri aikoja nähden sinua kiinnostaa ehkä tämä, koska viiteryhmääsikin kiinnostaa Vertaaminen suhteessa ammatilliseen tavoitteeseen; olet menossa kohti tätä työprofiilia Rasti6:MääritystenjasuunniteltujentoiminnallisuuksienvalidointiHOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma on laajin Tiptop-projektissa tuotettava toiminnallinen kokonaisuus. Järjestelmän käyttäjiä ovat opiskelijat ja ohjaajat. Mitä hops-työkalun tulee mahdollistaa eri toimijaryhmille? Kirjatkaa ryhmässä vähintään kolme tärkeää ominaisuutta oppijalle ja ohjaajalle. Priorisoikaa näiden toteuttamisjärjestys. Huomioita Valinnoista riippuen opiskelijasta kasvaa osaaja, vrt. suutari tulee, kun osaat tehdä sitä ja tätä Vrt. suunnitellussa makkaralle syttyvät pallot mutta varhaisemmassa viaheessa; näin tulen tämän alan osaajaksi Visualisoidaan eri opetussuunnitelmamalleja, esim. juonneopetussuunnitelman merkityksen avaaminen oppijoille tällä tavoin Tällä tavoin o Lisää vaihtoehtoja, joustavammat hopsit, o Varmistetaan, että koko ajan mielekästä tekemistä, käytetään tehokkaasti myös opintotukea o Voitaisiin kehittää hahmoa, kuten peleissä kumulatiivista osaamisen kasvua havainnollistaen o Opiskelijalle ryhmätiedot suunnitelmista, historiatietojen perusteella ennusteita o Epärealistiset hopsit tulee löytää ajoissa (ohjaako järjestelmä ja / vai ohjaaja) 23

25 Jyväskylän yliopisto ( ) Rastiopiskelu-jaohjauskäytännöt ROSReaaliaikaisenopintojenseurantatiedonhyödyntäminen TIPTOP-projektissa tuotetaan oppijoille, ohjaajille ja koulutuksen järjestäjälle reaaliaikaisten seurantatietoa oppijoiden etenemisestä opintopolullaan. Tilastojen mukaan säädetyssä opintojen enimmäisajassa opiskelijoista on valmistunut alojen keskiarvona korkeintaan 50 % opiskelijoista. Missä vaiheissa ja millä tavoin seurantatietoa tulisi hyödyntää opintojen edistymisen tukemisessa? Näkökulmat keskustelussa: opiskelija, ohjaaja, korkeakoulun johto Huomioita Milloin? o jatkuvasti, päivittäistoiminnassa reaaliaikaisesti o tiettyinä vuosina (opintojen alkuvaiheessa, kandivaiheen lopussa, maisterivaiheen lopussa mm.) o opintojen pysähtymisen / hidastumisen tilanteessa; tarvitaan taustatietona jotta voi hyödyntää ohjauksessa o pullonkaulakurssien tunnistamisessa (kurssit, jotka jäävät tyypillisesti kesken) -> opseissa ja tutkintorakenteissa hyödyntäminen opiskellaan, mutta ei tule suorituksia o ilmoittautuminen, mutta ei tule suoritusta -> tulee olla tieto tästä o hopsin ja ros:n rajapinnalla missä seurataan, että "opiskelee kaikkea kivaa", ei tutkintorakenteen mukaisia asioita Rastiopiskelu-jaohjauskäytännöt HOPSlisääntyneetvalinnat,riskisittenkin? TIPTOP-projektin perustavoitteena on ehkäistä opinnoista syrjäytymistä ja edistää tutkintojen loppuun saattamista. Samaan aikana opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia ollaan kuitenkin lisäämässä ja riski opintopolulle eksymisestä kasvaa. Miten korkeakoulusi / -koulujen opiskelutoimintaan ja ohjaukseen liittyviä käytäntöjä tulisi kehittää, jotta tavoitteet opintojen sujuvuuden parantamisesta ja tutkintojen loppuun saattamisesta voidaan saavuttaa? Kirjatkaa ryhmässä vähintään kolme keinoa oppijan ja korkeakoulun näkökulmasta ja priorisoikaa nämä. Roolit: opiskelija, ohjaaja (korkeakoulu) Huomioita resurssit o ohjauksessa oleellista on, että oppijalla on ohjaaja, joka on kiinnostunut opiskelijasta (ei ole mahdollista, jos ei riittävästi resurssia)= o resurssit ovat haaste ohjaustoiminnassa o työelämäohjausta tarvitaan myös 24

26 ohjausprosessi o tulisi määritellä ylätasolla o oppijalle tulee haasteita, kun yksiköittäin käytänteet vaihtelevat järjestelmä o miten havaitsee puutteelliset hopsit o milloin hälyttää ja kenelle o tarvitaan selkeyttä ja osajärjestelmien yhteentoimivuutta o tulee tukea suunnittelu- ja ohjausprosessia muut o muiden opiskelijoiden valintojen tarkastelu; voisiko olla esim. valintojen yleisyys omassa viiteryhmässä, esim. sivuainevalinnat o onko korkeakoulun tehtävä ohjata ammatinvalintaan? o oleellista kiinnittyminen yliopistoyhteisöön (opintojen alussa erityisesti kriittinen asia) o "näillä valinnoilla sinusta tulee..." Rastiopiskelu-jaohjauskäytännötAHOT-prosessinsujuvoittaminen Valtaosalla opintonsa korkeakouluissa aloittavilla on aiemmin suoritettuja korkeakouluopintoja. Tästä huolimatta opintojen hyväksilukeminen on vähäistä. Millä tavoin korkeakoulusi AHOT-prosessia tulisi kehittää, että hyväksilukutavoitteet saavutettaisiin Tiptop-projektissa tuotettava työkalu huomioiden? Kirjatkaa vähintään 3 kehittämiskohtaa ja priorisoikaa nämä. Näkökulmat: oppija, ohjaaja, koulutuksen järjestäjä Huomioita prosessi ja käytänteet o eri yksiköissä erilaisia käytänteitä o selkeyden puute siitä johtaen aiemmat hyväksiluvut o sekä opiskelijalle että hyväksyjille relevanttia informaatiota o toisaalta myös ohjaajille mahdollisuus siirtää tietoa muista korkeakouluista o siis VIRTA Rasti4:MääritystenjasuunniteltujentoimintojenvalidointiLähtökohtananykytilanne Kyllähän minä muuten, mutta o nykyjärjestelmä ei taivu / tuota tietoa o ei anneta mahdollisuuksia o ei ole aikaa 25

27 o Millä tavoin nykyiset tietojärjestelmät tai nykyiset opiskelu-/ ohjauskäytännöt estävät / eivät tue riittävästi opiskelijoiden etenemistä opinnoissaan / eivät mahdollista tehokasta opiskelijoiden ohjausta? o Näkökulmat: opiskelija ja ohjaaja + organisaatio Huomioita tietojärjestelmä o hopsin muokkaamisessa parantamisen varaa o seurantatyökalujen parantaminen o opintojen yleiskuva suorituspohjaisesti rajallinen ohjausresurssit o ohjaajan asiantuntemus esim. sivuaineiden osalta o ohjausjärjestlemää ei tunneta o oppija ei hakeudu ohjaukseen vaikka tarvitsisi asenteet työkalujen hyödyntämiseen o hopsin näkeminen "pakollisena", ei aidosti työkaluna mikä auttaa suunnittelussa ja toteutuemsien arvioinnissa o opsin "ennakoimaton" muutos, mitä tapahtuu, miten voidaan reagoida, taipuvat järjestelmät tässsä tilanteessa (tiedot eivät pysy ajan tasalla eikä näy välttämättä avoimesti opiskelijalle) o ohjaukseen pitää olla intohimo ("ei aiemminkaan tarvittu ohjausta...") o perinteisen laaja-alaisen yliopiston tyypillisiä piirteitä, vapaus yksikkökjohtaisesti (ja yksilöittäin) laaja; muutokset aina haastavia o toisaalta sähköiset ohjausvälineet olleet jo pitkään käytössä eli tietyllä tavalla pitkä historia jo oleamssa o kyse myös siitä, että ohjauksesta täytyy saada arvostusta (suhteessa esim. tutkimukseen) o voisiko olla sellainen "porkkana" prosessissa, että tehtävä joku vaihe hopsissa, että saa jonkun asian (esim. vertailutiedon) näkyviin (voi toimia muuten sekä oppijan että ohjaajan puolella?) Rasti5:MääritystenjasuunniteltujentoiminnallisuuksienvalidointiROS Tiptop-projektissa toteutettavan reaaliaikaisen opintojen seurannan palvelun hyödyntämismahdollisuudet korkeakouluopintojen ohjauksessa ja opintojen jatkosuunnittelussa ovat käytännössä tutkimattomat. Toiminnallisuudet on suunniteltu pääasiassa oppijoille ja ohjaajille. Kirjatkaa ryhmässä vähintään 3 opintojen seurannan tapaa / mahdollisuutta oppijan ja ohjaajan näkökulmasta, joilla näette olevan vaikutusta opintojen sujuvalle etenemiselle. Priorisoikaa nämä. Näkökulmat: oppija ja ohjaaja. Korkeakoulu? Huomioita järjestelmät antavat palautetta / hälytyksiä etenemisestä o koonnit (tilastot isosta massasta) + yksittäisen oppijan eteneminen o visualisoinnit tärkeitä ohjaukseen integroiminen o järjestelmä nostaa esiin ongelmat ja henkilökunta voi ottaa yhteyttä opiskelijaan 26

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

OPINTOJEN LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN

OPINTOJEN LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN OPINTOJEN LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN Opintoprosessin tukeminen / Läpäisy-osahanke / FUAS+M Kaija Huhtanen Yliopettaja, MuT Lamk, MDI Mukana: Anne-Mari Karppinen, Laurea Leila Lintula, Metropolia Terhikki

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Toteuttajien vastuualuueet

Toteuttajien vastuualuueet Toteuttajien vastuualuueet TIPTOP-kokonaisuus on jaettu osa-alueisiin, palveluihin. Jokaisella palelulla on päävastuullinen toteuttaja ja mahdollisia osallistujatoteuttajia. Vastuutoteuttajan vastuulla

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

TIPTOP-palvelukuvaus 1

TIPTOP-palvelukuvaus 1 TIPTOP-palvelukuvaus Sisältö. Johdanto. Tiptop palvelukokonaisuus. Pääpalveluiden kuvaus. Reaaliaikainen opintojen seuranta (ROS) Palvelun koosteinen käyttäjätarina Oppijan näkökulma Ohjaajan / opettajan

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen ohjauksen- ja säätelyprosesseja

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Mitä hyötyä ECVET'stä?

Mitä hyötyä ECVET'stä? Mitä hyötyä ECVET'stä? Kansainvälisessä liikkuvuudessa hyvä, niin opiskelijoiden kuin työvoiman liikkuvuuden osalta Saadaan selkeämmät säännöt/selkeyttää tunnistamista ja tunnustamista Pisteytys antaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS 17.9.2013 Ritva Tuunila Opintojen suunnittelu - Hops HOPS eli henkilökohtainen opinto/opiskelusuunnitelma tarkoittaa opiskelijan tekemää suunnitelmaa

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Teemaryhmä 1: Osaamisperusteinen opetus ja ohjaus, ECVET laadun varmistajana, ryhmän vetäjä Riitta Karusaari.

Teemaryhmä 1: Osaamisperusteinen opetus ja ohjaus, ECVET laadun varmistajana, ryhmän vetäjä Riitta Karusaari. Teemaryhmä 1: Osaamisperusteinen opetus ja ohjaus, ECVET laadun varmistajana, ryhmän vetäjä Riitta Karusaari. Osaamisperusteinen opetus ja ohjaus; työelämän näkökulmaa tutorit ja ohjaus vahvistettava työpaikkaohjaajien

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

AHOT-prosessien johtaminen Pedaforum 2013

AHOT-prosessien johtaminen Pedaforum 2013 AHOT-prosessien johtaminen Pedaforum 2013 Tampere 21.8.2013 Riitta Pyykkö & Tero Keva Turun yliopisto AHOT-toiminnan vaiheita Suomessa Periaatteiden luominen Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa,

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Esitys Liikuntatiedon saavutettavuutta edistävä työryhmä 29.1.2013 Leena Kononen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut

Lisätiedot

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea heidän

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen siirto-opiskelijamenettelyt. OKM:n opiskelijavalintaseminaari 17.10.2012 Janne Santala Satakunnan ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulujen siirto-opiskelijamenettelyt. OKM:n opiskelijavalintaseminaari 17.10.2012 Janne Santala Satakunnan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen siirto-opiskelijamenettelyt OKM:n opiskelijavalintaseminaari 17.10.2012 Janne Santala Satakunnan ammattikorkeakoulu Siirtomenettelyn taustaa Ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäällikköjen

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN FUAS+M -YHTEISTYÖSSÄ

LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN FUAS+M -YHTEISTYÖSSÄ LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN FUAS+M -YHTEISTYÖSSÄ Opintoprosessin tukeminen / Läpäisy-osahanke Kaija Huhtanen, Lamk Anne-Mari Karppinen, Laurea Leila Lintula, Metropolia Terhikki Mäkelä/Riitta Ahokas, Hamk

Lisätiedot

AHOT-toiminta TAMKissa

AHOT-toiminta TAMKissa AHOT-toiminta TAMKissa AHOT voi jonain päivänä olla kilpailuvaltti! Hanna Saraketo Koulutuspäällikkö, liiketoiminta ja palvelut yksikkö, liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmat, Ikaalisten toimipiste

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistuksen arviointi mitä jäi kesken? 15.3.2011 Paasitorni, Helsinki Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Yhteenveto työryhmän tuloksista aidot osaamistavoitteet

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119 Kuhanen Vesa Väli- ja näyteportfolio osana opintoa Osaajana kehittyminen -opintojakso (5 op) Portfolio on ammattitaidon arvioinnin apuväline - osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen Janne Hopeela Riitta Vihuri Taustaa Oma ja opiskelijoiden kokemus siitä, että vaihdon jälkeen oman koulutusohjelman

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opintojen ohjaussuunnitelma (Pori ja Tampere)

Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opintojen ohjaussuunnitelma (Pori ja Tampere) 1 19.6.2014 Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opintojen ohjaussuunnitelma (Pori ja Tampere) Johdanto Tässä Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opintojen ohjaussuunnitelmassa kuvataan opintojen ohjauksen

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot