1. Esipuhe. Sisällys. 1. Esipuhe Esteettömyys 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Esipuhe. Sisällys. 1. Esipuhe 2. 2. Esteettömyys 3"

Transkriptio

1 Esteettömyysopas

2 Sisällys 1. Esipuhe 2 2. Esteettömyys Fyysinen ympäristö Psyykkinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö 4 3. Opiskelun vaikeudet Lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat Jännittämisen ongelmat Tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmat Aspergerin oireyhtymä Mielenterveyden ongelmat Huonokuuloisuus, kuurous Näkövammaisuus, sokeus Liikuntavammaisuus 10 LÄHTEET JA LISÄTIETOA LIITTEET 1. Esipuhe Jokaisella on oikeus kouluttautua ja päämääränä tulisi olla työelämä. On olemassa tukitoimia, joiden ansiosta opiskelu onnistuu, mutta niiden valinta ja käyttö vaativat ohjausta. Erityiset opiskelijat ja heidän mahdollisuutensa pärjätä ovat hyvin pitkälti toisten ihmisten käsissä. Potentiaalia voi olla valtavasti mutta ongelmia voi tulla, ellei kukaan muu uskaltaudu sitä näkemään. Esteettömyys osana opiskelua on hyvin yksinkertainen asia, tekeekö tämä helppous sen ongelmalliseksi ja hankalaksi käsittää? Esteettömyys kun ei ole aina konkreettisesti mitattavissa tai punnittavissa. Aikaisemmin esteettömyys käsitti lähinnä fyysiset tilat, mutta nykyään esteettömyydestä puhutaan kolmella eri tasolla: fyysinen taso, psyykkinen taso ja sosiaalinen taso. Fyysiseen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota jo pidemmän aikaa, ja usein tilat ovatkin sen suhteen esteettömiä. Entä psyykkinen ja sosiaalinen taso? Kuinka erityisyyteen ja ongelmiin suhtaudutaan? Nähdäänkö erilaisuus ongelmana, vai voisiko se olla myös mahdollisuus? Onko avun hakemisella tai pyytämisellä vastetta? Kuinka monta kertaa täytyy uskaltaa puhua vaikeista asioista, jotta tulee kuulluksi? Missä vaiheessa ei enää jaksa? Kenen oikeastaan pitää integroitua ja mihin? Tämän Centria ammattikorkeakoulun esteettömyysoppaan aihio on syntynyt opiskelija Salla Huhtalan työharjoittelun kehittämistehtävänä Ylivieskan yksikön sosiaalialan koulutusohjelmassa keväällä Ylivieskassa Salla Huhtala 2

3 2. Esteettömyys Lainsäädäntö määrittää esteettömyyden perustan seuraavasti: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Suomen perustuslaki, /731.) Yhdenvertaisuuslain mukaan puolestaan: Työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. (Yhdenvertaisuuslaki /21.) Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyyden eri tasot/ympäristöt ovat toisaalta itsenäisiä, mutta silti tiukasti liitoksissa toisiinsa. (Korkeakoulujen esteettömyyshanke, ESOK 2009.) Taso 1: Design for all -periaatteen mukaiset ympäristöt ja käytännöt vastaavat mahdollisimman monen tarpeisiin Taso 2: Järjestelyt ryhmille, joilla on samankaltaisia tarpeita järjestelyille. Taso 3: Yksilölliset järjestelyt ja apuvälineet Taso 4: Henkilökohtainen apu ja tuki kun yksilölliset järjestelyt ja apuvälineet eivät riitä Kuvio 1. Esteettömyyden eri tasot. (Korkeakoulujen esteettömyyshanke, ESOK 2009.) Kuvio kuvaa hyvin esteettömyyden perusajatuksen, jonka mukaan esteiden poistaminen on kaikkien etu. Esteettömyys on laaja käsite. Esteettömyys oppilaitoksessa on kaikkien yhteinen asia: niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin. Luovuus ja ennakkoluulottomuus ovat oivat välineet kohti esteettömyyttä. Koulutus kuuluu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Ihmisellä on oikeus osallistua koulutukseen riippumatta hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, esimerkiksi vammaisuudesta. Korkeakoulujen on toimittava niin, että kaikilla on tosiasiassa samanlaiset mahdollisuudet saada ylimmän asteen koulutusta, sikäli kuin he ovat täyttäneet opiskelijavalinnan kriteerit. Käytännön yhdenvertaisuustyö ei ole tasapäistämistä, vaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. (Korkeakoulujen esteettömyyshanke, ESOK 2009.) Kaikkien etujen mukaista on ehkäistä syrjintää varmistamalla, että opiskeluympäristö ja -käytänteet ovat mahdollisimman monenlaisille opiskelijoille sopivia. On kuitenkin myös sellaisia yksilöllisiä tarpeita, jotka vaativat erillisiä toimenpiteitä riippumatta tilojen ja käytänteiden toimivuudesta. Niihin vastaaminen on positiivista erityiskohtelua, jota yhdenvertaisuuslaki edellyttää. (Korkeakoulujen esteettömyyshanke, ESOK 2009.) 3

4 2.1 Fyysinen ympäristö Fyysisellä ympäristöllä tarkoitetaan tilojen ja rakennuksien fyysisiä puitteita. Pääseekö esimerkiksi rakennukseen pyörätuolilla sisään? Onko ulko-ovi sijoitettu siten, että näkövammaisen on se mahdollista löytää? Fyysistä ympäristöä tarkastellessa avainasemassa ovat liikuntaesteisille tärkeät luiskat, ovien leveydet ja avautumissuunnat sekä hissinkäyttömahdollisuudet. Tärkeää on kaikkien tilojen saavutettavuus. Onko erityisryhmiin kuuluvan henkilön mahdollista löytää ja päästä kaikkiin tarvitsemiinsa tiloihin? Jos ei, miten saavutettavuus järjestetään? Kustannustehokkainta on ottaa esteettömyysasiat huomioon jo rakennusvaiheessa tai peruskorjauksien yhteydessä. Osa ratkaisuista on myös hyvin yksinkertaisia ja edullisia. Ehkäpä ne myös ajan kanssa muodostuvat hyviksi käytännöiksi. Erilaiset koho-ohjaimet lattiassa helpottavat tilan hahmotusta ja antavat merkin siitä, milloin esim. portaat ovat edessä tai käytävä loppuu. Madallettujen kynnysten käyttö on myös hyvä esimerkki kaikille tyydyttävistä ratkaisuista. Ne mahdollistavat pyörätuolilla liikkumisen, mutta toimivat myös paikantimina näkövammaisille. Monilla erityisryhmiin kuuluvilla ihmisillä on omia hyviä ja toimivia ratkaisuja, jotka kannattaa ottaa puheeksi. Hyvä käytäntö voi olla toimintatapa, ohjeistus tai periaate. Se ei välttämättä liity suoranaisesti esteettömyystyöhön, mutta edistää esteetöntä opiskelua, ja osallistumisen yhdenvertaisuutta. Hyvä käytäntö voi olla vielä kehitysvaiheessa tai jo koeteltu työtapa. (Korkeakoulujen esteettömyyshanke, ESOK 2009.) 2.2 Psyykkinen ympäristö Psyykkinen ympäristö tarkoittaa ihmisten asenteita toisiaan kohtaan. Se ilmenee siinä, miten arvotamme asioita, miten suhtaudumme, puhumme tai käyttäydymme toisiamme kohtaan. Psyykkisellä ympäristöllä tarkoitetaan myös sitä, miten asiat tuodaan esille, ja minkälainen lataus niissä on. Erityisryhmään kuuluvalle on tärkeää, että hänen kanssaan mahdollisia opiskelun esteitä halutaan pohtia, vaikka lopputulos ei olisikaan tavoitteen mukainen. Keskustelukumppaniksi tarvitaan rohkea ja ennakkoluuloton ihminen, joka murtaa vanhoja toimintatapoja ja etsii tilalle uusia. 2.3 Sosiaalinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö tarkoittaa ihmisten välistä vuorovaikutusta, taitoa kohdata ja kohdella toisia ihmisiä. Sosiaaliseen ympäristöön liittyvät myös tiedot eri sairauksista, vammoista ja elämäntilanteista sekä ymmärrys siitä, miten nämä asiat vaikuttavat ja miten vaikutusten kanssa voi toimia. Täytyy arvostaa itseään, jotta voi arvostaa muita. Sosiaalista ympäristöä miettiessä on hyvä asetella kysymys muotoon: Mitä itse ajattelisin ja haluaisin tuossa tilanteessa?. Myönteiset asenteet vaikuttavat jokaisen opiskeluun, työntekoon ja kaikkeen, missä olemme tekemisissä muiden ihmisten kanssa. On paljon mukavampi olla mukana joukossa, jossa on positiivinen lataus ja toiset mukaan ottava ja salliva ilmapiiri, kuin joukossa, jossa on ikäviä jännitteitä ja toisten vähättelyä. Hyvä sosiaalinen ympäristö on jokaisen työssä ja opiskelussa menestymisen ja jaksamisen parhaaksi. Kannustava ilmapiiri ja tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita, jotta opinnoissa on mahdollista menestyä. Menestymisen 4

5 kannalta tärkeä asia on, että pitää itsestään hyvää huolta ja on onnellinen. Myös sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja uusien hankkiminen on tärkeää. 3. Opiskelun vaikeudet 3.1 Lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat Lukivaikeus on erityinen oppimisvaikeus, jolla on neurobiologinen tausta. Lukivaikeus voi olla vähitellen paljastuva vaikeus, joka tulee ilmi siinä vaiheessa, kun tehtävät vaikeutuvat ja odotukset niitä kohtaan kasvavat. Se voi olla myös ns. uudelleen puhkeava vaikeus, joka ilmenee mm. uusia kieliä aloitettaessa. Lukivaikeus voikin ilmetä siten, että vastauksissa alkaa olla erilaisia ja mieleenpainuvia kirjoitusvirheitä. Jokaisen opiskelijan tilanne on yksilöllinen, mutta vaikeudet voivat ilmetä mm. lukemisen hitautena ja virhein luetun ymmärtämisen vaikeutena tekstin tuottamisen vaikeutena muistamisen, vieraiden kielien ja matemaattisen hahmottamisen vaikeuksina. Moniaistikanavaisuuden huomioiminen opetuksessa on ensiarvoisen tärkeää. Tekstin koko tulee olla vähintään 12, ja tiiviin ja selkeän yleiskielen käyttö helpottaa myös lukemisen vaikeuksista kärsivän opiskelijan hahmottamista. Luentojen selkeät jäsentämiset sekä oppimateriaalin toimittaminen etukäteen ovat suureksi avuksi opiskelijalle. Käytännön esimerkkien, tarinoiden ja keskusteluiden käyttö oppimismenetelmänä on toimintatapa lukemisen vaikeudesta kärsivälle opiskelijalle. Tällä tavoin teoria kootaan helposti ymmärrettävän asian ympärille, jolloin kokonaisuuden hahmottaminen helpottuu. 5

6 Lukemisen vaikeuksista kärsivällä opiskelijalla voi olla apunaan erilaisia apuvälineitä, kuten nauhuri taikka skanneri. Apuvälineiden käyttöön kannattaa tutustua ja suhtautua positiivisesti. Joustavat käytänteet ja tarkoituksen mukaiset materiaalit kannattaa huomioida jo opetusta suunniteltaessa. Aineistojen saatavuus muissakin muodoissa kuin painettuna tekstinä kannattaa selvittää. Myös tenttitilaisuuksiin ja tiloihin pitää kiinnittää huomiota; rauhallinen tila, mahdollisuus lisäaikaan sekä apuvälineiden käyttöön. Avuksi ovat selkeät vastausohjeet sekä mahdollisuus osoittaa osaamisensa myös vaihtoehtoisilla tentintätavoilla. 3.2 Jännittämisen ongelmat Jännittäminen voi olla tilannesidonnaista ja se voi kulminoitua johonkin tiettyyn tilaan tai tilaisuuteen. Jännittäminen on yleistä ja luonnollista. Ongelmaksi se muodostuu silloin, kun se estää opintoja etenemästä, tai tekee opintojen suorittamisesta työlästä ja hankalaa. Jännittäminen kannattaa ottaa puheeksi. On hyvä, jos opiskeluryhmässä opiskelijat puhuvat avoimesti jännittämisestä, koska moni kokee sen vaikeaksi asiaksi. Keskustelujen kautta voi löytää vertaistukea ryhmästä. Jännityksestä kärsivä opiskelija on yleensä itselleen armottoman vaativa. Hän haluaa onnistua täydellisesti ja saada muiden hyväksynnän. Korkeat vaatimukset ja esiintymistilanteet eivät välttämättä mene suunnitellusti, mikä lisää ahdistusta seuraavalla kerralla. Näin oravanpyörä on valmis ja siitä on vaikea päästä pois. Jännittäminen ei välttämättä näy päällepäin, joten on hyvin vaikea tietää, kuka jännityksestä kärsii ja kenelle se tuottaa ylitsepääsemättömän suuria ongelmia. Saattaa käydä niin, että kun tilanne jossain vaiheessa pakosta paljastuu, on kierre hyvin pitkällä. Olisikin tärkeää, että jännittämisen ei annettaisi mennä siihen pisteeseen, että kouluun on vaikea tulla ja opinnot pahimmassa tapauksessa jopa keskeytyvät jännittämisen vuoksi. Jännittämiselle on olemassa monia syitä, jotka opiskelijan on hyvä selvittää ainakin itsensä kanssa. Se on ensimmäinen askel sille, että jännittämisen kanssa voi elää. Tilanteiden keventäminen huumorilla, omien jännittämiseen liittyvien esimerkkien kertominen tai pienemmille ryhmille esiintyminen voivat auttaa ja ovatkin yleensä pehmeitä keinoja jännittämisestä selviytymiseen. Jännittämistä ei voi poistaa, mutta sen kanssa voi oppia toimimaan. Jokainen opiskelija jännittää jonkin verran ja jännittäminen on edellytys sille, että esiintymisessä voi onnistua. Jännittämisestä kärsivän opiskelijan kanssa voi miettiä, voisiko esityksen toimittaa tallenteena tai suorittaa vaihtoehtoisella tavalla. Kaikkea oppimista hyödyttää yksilöllisyyden huomioon ottava, turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, ja siksi ryhmäytymiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja panostaa. Tarvittaessa apua löytyy opintopsykologin tai opiskelijaterveydenhuollon kautta. 3.3 Tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmat ADHD (Attention Deficit / Hyperactivity Disorder) on neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö, jonka ydinoireina ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Tarkkaavuusongelmaan voi liittyä myös hahmottamisen, muistamisen sekä kirjoittamisen ongelmia. Pelkkää keskittymishäiriötä ilman hyperaktiivisuutta kutsutaan nimellä ADD eli Attention Deficit Disorder. 6

7 ADHD voi näyttäytyä esimerkiksi aloittamisen ja lopettamisen vaikeutena levottomuutena ja kuuntelemisen ja keskittymisen ongelmina huolimattomuutena. Jokainen opiskelija on yksilö ja hänellä on yksilölliset vaikeudet ja vahvuudet. ADHD-oireisilla henkilöillä onkin usein osaamisalueita, joilla he ovat erityisen lahjakkaita. Jotkut selviytyvät opinnoistaan itsenäisesti ilman tukea, mutta hyviä opiskelukäytänteitä kannattaa etsiä ja niistä on hyvä jutella opinto-ohjaajan ja opettajien kanssa. ADHD-oireisella opiskelijalla olisi hyvä olla mahdollisuus saada opinto-ohjausta niin paljon kuin hän kokee tarvitsevansa, koska asioiden ennalta suunnittelu ja niiden jäsentely auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa. Yleensä ADHD-oireiset henkilöt kokevat itsenäisen opiskelun hyvin haasteelliseksi. Ongelmia voivat tuottaa omatoimisen opiskelusuunnitelman tekeminen keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä vaativien tehtävien suorittaminen ja loppuun saattaminen pelkästään kiinnostaviin tehtäviin uppoaminen ja muiden asioiden takaalalle jääminen. Moniaistikanavaisuuden huomioiminen on hyvin tärkeää ADHD-oireisen opiskelijan kanssa. Tärkeää on tehdä alusta asti selväksi opintojaksojen tavoitteet ja vaatimukset sekä tehtävät ja palautettavat työt päivämäärineen. Nämä tiedot on hyvä antaa myös paperiversiona. Yleensä kuvat jäävät tekstiä tai puhetta paremmin mieleen ja muistiin. Kun tieto tulee useamman kuin yhden aistin kautta, on sen perillepääsy turvatumpaa. Hyväksikoetut toimintatavat tulevat yleensä opiskelijalta itseltään ja niitä kannattaa kuunnella. Paljon riippuu siitä, minkä tasoinen häiriö on kyseessä ja kuinka vahvasti se näkyy arjessa ja opinnoissa. 3.4 Aspergerin oireyhtymä Aspergerin oireyhtymä (AS) on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen kehityshäiriö, joka aiheuttaa ongelmia erityisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä ajattelun ja toiminnan joustavuudessa. Sosiaalista vuorovaikutusta hankaloittavat AS-henkilölle tyypilliset piirteet: rutiinit ja säännöt ylikorostuvat muutoksiin sopeutuminen voi olla vaikeaa kirjaimellinen ymmärtäminen ja puhuminen vähäeleisyys ja ilmeettömyys puutteellinen tietoisuus itsestään selvinä pidetyistä sosiaalisista säännöistä vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin tehtävien aloittaminen ja lopettaminen aiheuttaa hankaluuksia vaikeus osallistua keskusteluun. AS-henkilöä kohdattaessa kannattaa aluksi selvittää, miten AS-henkilö kommunikoi. Parhaita asiantuntijoita ovat AS-henkilö itse, hänen omaisensa ja muut AS-henkilön tuntevat. Kohtaamisessa auttavat seuraavat vinkit: Kommunikoi selkeästi. Käytä konkreettista kieltä ja kirjoitettuja ohjeita. Noudata kommunikoinnissa selkeää vuorottelua. 7

8 Ole rauhallinen, ystävällinen ja määrätietoinen. Älä kuormita aistikanavia liiallisesti. Poista ylimääräiset ärsykkeet, kuten melu, valo, hajut ja liika lämpö. Vältä turhaa puhetta; hiljaisuus voi tarkoittaa hidasta prosessointia. Älä tulkitse. Kyseessä ei ehkä ole uhma, itsekkyys tai paha tahto. Ole suora ja selkeä. Varmista, että asiasi on ymmärretty. Huomioi myös fyysinen etäisyys. Hyvä kohtaaminen auttaa onnistumaan arkielämässä ja helpottaa kanssakäymistä. (Autismi- ja Aspergerliitto ry, 2008.) Opinto-ohjaukseen on kiinnitettävä huomiota ja tuen tarve onkin suurin opintojen alussa ja kohdissa, joissa rutiinit muuttuvat. AS-opiskelijoille opintojen selkeä rakenne ja lukujärjestykset ovat tärkeitä apuvälineitä. AS-ihmisen ajatusmaailma on useasti hyvin kaavasidonnainen ja teoreettinen. Konkreettiset asiat AS-henkilön on helppo käsittää, mutta monta kertaa ongelmia syntyy abstraktien asioiden kanssa. Yleensä AS-opiskelija tarvitsee apua tehtävien loppuun saattamiseen ja siihen, että suuret kokonaisuudet pilkotaan pienemmiksi, jotta ne jäsentyvät selkeämmin. AS-opiskelija jää monesti ns. hiljaisen tiedon ulkopuolelle, joten yksinkertaisilta tuntuviakin asioita kannattaa käsitellä ja tuoda ne esille. Joitakin yleispäteviä neuvoja: rauhallisuus ja asiassa pysyminen ja ulkoisten ärsykkeiden minimointi materiaalin toimittaminen etukäteen materiaalit ja opintojakson suorittamiseen liittyvät ohjeet selkeästi esitettynä muutoksista tiedottaminen mahdollisimman varhain ryhmätöiden ja keskusteluiden korvaaminen muilla tavoin häiriötön istumapaikka ja mahdollisuus käyttää apuvälineitä (lippalakki tms., joka säätelee valoa, kuulosuojaimet). 3.5 Mielenterveyden ongelmat Mielenterveyden ongelmat voivat ilmetä ja vaikuttaa eri tavoin ja eri kestoisesti: toisilla tilapäisesti ja ajoittain ja toisilla pitkäaikaisesti tai melko pysyvästi. Ne voivat ilmetä masentuneisuutena, ahdistuneisuutena, syömishäiriöinä tai psykoottisina oireina. Mielenterveysongelmat ovat hyvin yleisiä, joka neljännes kärsii niistä jossain vaiheessa elämäänsä. Vakavaakin sairautta on hankala, milteipä mahdoton, ennakoida. Mielenterveydenongelmat ovat siinä mielessä meitä kaikkia koskettava asia, että kukaan ei varsinaisesti ole suojassa tai voi suojautua niiltä. Nuoruus ja opiskeluaika ovat riskiaikoja sairastua mielenterveyden ongelmiin, joskin perimä on myös vahvasti mukana mielenterveysongelmiin sairastumisen alttiudessa. Tärkeintä on kuunnella opiskelijaa ja löytää hänelle sellainen realistinen ja kannustava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Liian tiukka opiskelutahti voi ajaa mielenterveyden ongelmiin, mutta myös liian pienet vaatimukset altistavat niille. Ongelmista puhuminen ja niihin sopivien ratkaisumallien esiin nostaminen ja läpikäyminen useasti auttavat. Myös sillä, että saa puhua hankaliksi kokemista asioista, on suuri merkitys. Opiskelussa mielenterveydenongelmat on hyvä ottaa huomioon mm. 8

9 joustavina suoritusmahdollisuuksina joustavina tehtävien palautuspäivinä aineistojen saatavuutena myös verkossa kannustavana ilmapiirinä yksilöllisen tuen saatavuutena. Mielenterveysongelmat eivät välttämättä suoranaisesti vaikuta opiskeluun, mutta hankaluuksia voi aiheuttaa seuraavat seikat: Opiskelijan voi olla vaikeaa sulkea pois ympäristön ärsykkeitä. Tällöin työskentely keskeytyy helposti, ja tiedon prosessointi ja haltuunotto voi olla työläämpää. Opiskelijan voi olla hankalaa suunnitella työskentelyään sekä keskittyä pitkään yhtäjaksoisesti. Lääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset, kuten keskittymisvaikeudet, levottomuuden tunne tai väsymys, voivat haitata opiskelua. 3.6 Huonokuuloisuus, kuurous Kuuro opiskelija käyttää yleensä äidinkielenään viittomakieltä ja osallistuu opetukseen tulkin välityksellä. Huonokuuloinen opiskelija kommunikoi yleensä puheella ja käyttää kuulemisessa apuvälineenä kuulokojetta tai sisäkorvaistutetta. Apunaan huonokuuloinen opiskelija voi käyttää myös: muita teknisiä apuvälineitä huulilta lukemista kuulemisen tueksi viitottua puhetta tai viittomakieltä. Opiskelija yleensä itse tietää parhaiten ne asiat, mitkä tukevat tai hankaloittavat opiskelua eniten ja asiasta kannattaa siten keskustella hänen kanssaan. Oppimismenetelmiin ja opetustilojen valintaan tulee kiinnittää huomiota. Luokkatiloista voi minimoida kaikuisuutta ja melua käyttämällä huopatyynyjä tuolien ja pöytien jaloissa Saatavilla tulisi myös olla induktiosilmukka. 9

10 Valmistautumisella ja sillä, että saa materiaalit etukäteen, on valtava merkitys. Tilanteissa, joissa tulkin täytyy ensin perehtyä materiaaleihin tai esimerkiksi tilanteissa, joissa opiskelijatoverit pitävät esitelmiä, on hyvä olla kirjoitettu materiaali mukana kuullun tueksi. Kuulo-ongelmista kärsivällä opiskelijalla saattaa olla mukanaan kaksi tulkkia: toinen kuullun ymmärtämiseen ja toinen kirjoittamiseen. Tulkit tekevät yhteistyötä keskenään ja tilanteet ja tilat täytyy suunnitella siten, että opiskelija voi nähdä yhtä aikaa valkokankaan, opettajan ja tulkin. Muutamia helpottavia asioita: Pyri valitsemaan sellainen tila, jossa on kiinteä induktiosilmukka. Huolehdi valaistuksen riittävyydestä: tulkin ja opettajan tulee näkyä hyvin. Käytä aina mikrofonia ja huolehdi sen toimivuudesta. Puhu selkeästi kohti kuulijoita. Havainnollista ja näytä käytännössä älä vain puhu. Huolehdi, että opetus- ja yleisötilaisuuksissa on riittävästi taukoja. Anna materiaalit ja tiedotteet kirjallisina tai tiedostomuodossa etukäteen sekä opiskelijalle että tulkille. Kun esität dvd-materiaaleja, huolehdi, että tekstitys on päällä. Huomioi tulkkaustekniset tarpeet: tulkin sijoittuminen, tarvittavat kalusteet ja riittävä tila, tarvittaessa mikrofoni ja jatkojohto. 3.7 Näkövammaisuus, sokeus Heikkonäköiset ihmiset voivat nähdä monin eri tavoin, eivätkä heikkonäköiset ole keskenäänkään vertailukelpoisia: yksi ei näe lukea, mutta pystyy liikkumaan ilman valkoista keppiä, kun toinen puolestaan näkee lukea, mutta tarvitsee liikkumiseen apuvälineitä. On myös olemassa ihmisiä, joiden näkökyky on sokeaksi luokiteltavan tasolla, mutta tutussa tilassa he kykenevät liikkumaan muiden aistiensa avulla. Hämäräsokeus ja häikäistymisherkkyys liittyvät yleensä tiiviisti näkövammaisuuteen. Toiminnallisesti sokeaksi luokiteltava ihminen voi nähdä jotain, esim. valonkajoa. Täydellinen sokeus on erittäin harvinaista. Kohdatessasi sokean tai näkövammaisen puhuttele häntä nimeltä. Kerro myös oma nimesi. Keskustellessa on myös hyvä ilmoittaa kun poistuu tilanteesta, jottei näkövammainen jatka keskustelua tietämättä sen jo päättyneen. Ohjaukseen on kiinnitettävä huomiota varsinkin aluksi, kun tilanteet, tilat ja käytänteet ovat uusia ja vieraita. Yleensä ohjauksen tarve vähenee kun tilat ja talon tavat tulevat tutuiksi ja luokkatilatkin alkavat löytyä. Opetustilanteessa kannattaa huomioida seuraavat asiat: paperitiedotteita käytettäessä tulee fonttikokona olla vähintään 12 pistettä käytä selkeästi luettavaa päätteetöntä fonttityyppiä, esimerkiksi Arial asettele kuva ja teksti erikseen, taustakuvat vaikeuttavat hahmottamista käytä riittävää kontrastia tekstin ja taustan värien välillä puhu luentotilanteessa kaikki seikat, mitkä näkyvät luentojen etukäteissuunnittelu ja materiaalin toimittaminen ennakkoon oppimateriaaleja suunnitellessa kannattaa tarkistaa niiden saatavuus apuvälineiden kanssa yhteensopivan tekniikan käyttö auttaa osallistumaan täysipainoisesti opetukseen opetuksessa on hyvä miettiä korvaa- 10

11 via tehtäviä sellaisten tilalle, joita on mahdoton tehdä. Vaaranpaikat on myös hyvä tunnistaa: ovet joko auki tai kiinni portaiden ja rappusten merkitseminen, jottei kompastu / tipahda. ulko-ovella äänitunniste, jotta sen pystyy löytämään. Opaskoira on näkövammaisen apuväline. Opaskoiran kanssa saa mennä moniin sellaisiinkin paikkoihin, joihin menemisen järjestyslaki muilta koirilta kieltää. Opaskoiran kanssa saa mennä myös terveydensuojeluasetuksen tarkoittamaan elintarvikehuoneistoon. Kun opaskoira on valjaissa, se on silloin töissä eikä sitä saa häiritä. Missään tapauksessa koiraa ei pidä silittää, puhutella eikä muutenkaan puuttua sen työskentelyyn. Varsinkin nuoren koiran työ häiriintyy jopa katselusta. Missään tapauksessa opaskoiralle ei pidä antaa syötävää ulkopuolisen toimesta. 3.8 Liikuntavammaisuus Liikuntavamma voi olla synnynnäinen tai seurausta tapaturmasta tai sairaudesta. Liikuntavammaisilla opiskelijoilla itsenäinen toiminta ja liikuntakyky ovat heikentyneet joko tilapäisesti tai pysyvästi. Liikuntavamman vaikutus on yksilöllinen, ja vamma voi vaikuttaa pelkän liikkumiskyvyn lisäksi mm. käsien käyttöön, koordinaatioon, tasapainoon ja jaksamiseen. Liikuntavammaisella voi olla mukanaan myös muita apuvälineitä kuin pyörätuoli, mm. avustajakoira, joka opaskoiran tavoin on oikeutettu pääsemään tiloihin käyttäjänsä kanssa. Liikuntavammainen henkilö osaa yleensä itse kertoa ja kuvailla parhaiten opiskelua helpottavat ja estävät asiat. Liikuntavammaisen opiskelijan kanssa tulee kiinnittää huomiota ensisijaisesti fyysisiin esteisiin, jotta tarvittaviin paikkoihin on mahdollista päästä. Liikkumisen mahdollistaminen on myös turvallisuuskysymys. Opiskelijan toimintakyky vaihtelee suuresti tilanteesta ja tilasta riippuen. Liikuntavammaisen ihmisen arkeen monet luonnolliset asiat vaikuttavat myös suuremmin, esimerkiksi paksu lumituisku voi joissain tapauksissa olla este paikalle saapumiseen. Muutamia neuvoja ja huomioonotettavia seikkoja: luokassa, käytävillä, hississä jne. pitäisi olla riittävästi tilaa myös erilaisia liikkumisen ja opiskelun apuvälineitä käyttäville opiskelijoille tilassa pitäisi olla tarjolla erilaisille käyttäjille soveltuvia ja säädettäviä kalusteita, esimerkiksi erillinen pöytä ja tuoli opiskelijalla saattaa olla käytössään apuvälineitä, esimerkiksi kannettava tietokone esitykset ja luentomateriaali ovat etukäteen opiskelijan saatavilla sopivassa muodossa opiskelijalla voi olla avustaja, joka avustaa esimerkiksi muistiinpanojen tekemisessä ääni- tai kuvatallenteiden tekeminen omaan opiskelukäyttöön voi olla tarpeen mahdollisesta tilan vaihtumisesta tai opetuksen peruuntumisesta ilmoitetaan viipymättä esimerkiksi tekstiviestillä esitykseen voi osallistua myös etäyhteydellä. 11

12 Lähteet ja lisätietoa ADHD-liitto ry: Autismi- ja Aspergerliitto ry: Erilaisten oppijoiden liitto ry: ESOK-verkosto: Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa - ESOK-hanke : Invalidiliitto: Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö. Saatavilla: Kumpuvuori, J & Högbacka, M Vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet Suomessa. Ihmisoikeus instituutti - Institutet för mänsliga rättigheter Åbo akademi. Kuurojen Liitto ry: Niemelä, A Joutuu vähän taisteleen. Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista. OTUS. Saatavilla: otus29.pdf/. Näkövammaisten Keskusliitto ry: Pietilä, P Liikkumisen vaikeuksista ajan hallintaan. Esteettömyyden hyvät käytännöt ja kovat kokemukset korkea-asteen oppilaitoksissa. Esok-hanke. Saatavilla: Suomen Mielenterveysseura: Suomen perustuslaki /731. Yhdenvertaisuuslaki /21.

13 LIITE 1 ESTEETTÖMYYS HAKUVAIHEESTA TUTKINTOON Ennen valintakokeita Hakijalla on opiskelupaikkaa harkitessaan oltava saatavilla esteetön, mahdollisimman ajantasainen, kattava ja totuudenmukainen kuvaus oppilaitoksen toimintakäytänteistä ja -ympäristöistä sekä opiskelusta ja sen edellytyksistä, edellytyksistä opiskeltavassa ammatissa ja työtehtävissä, joihin koulutuksessa hankittavat taidot antavat mahdollisuuden työllistyä sekä valintakokeesta ja yksilöllisistä järjestelyistä. Tiedotus- ja oppimateriaalien tulee olla saatavissa esteettömässä muodossa. Ammattikorkeakouluihin haetaan valtakunnallisella hakulomakkeella osoitteessa Vieraskieliselle koulutukselle on oma suora osoitteensa www. admissions.fi. Valintakoe Oppilaitoksen on saatava tieto siitä, että joukossa on erityisryhmiin kuuluvia hakijoita, jotta he voivat valmistautua valintakoemenettelyihin. Heti, kun valintakoekutsu tulee, hakijan kannattaa ottaa itse yhteyttä oppilaitokseen. Valintakokeita järjestettäessä ensiarvoisen tärkeää on, että järjestelyt on tehty siten, että ne ovat esteettömät ja mahdollistavat täysipainoisen valintakokeisiin osallistumisen. Valintakoemateriaalien on oltava tiedossa jo hyvissä ajoin, jotta ne voidaan muokata siihen muotoon, missä hakija tarvitsee ne. Oppilaitoksen on huomioitava fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys valintakoejärjestelyissä. Valintakokeen esteettömyyden onnistuminen antaa hakijalle kuvan myös opiskelun esteettömyyden onnistumisesta. Opintojen aloittaminen Opiskelijavalinnan tulokset ilmoitetaan sellaisessa muodossa, että ne ovat esteettömästi saavutettavissa. Uuden opiskelijan tulee tietää yhteyshenkilöt, jotta tarvittavia erityisjärjestelyjä päästään suunnittelemaan ennen opintojen aloittamista. Oppilaitoksen kannattaa tiedustella opiskelijalta itseltään, miten hän haluaa erityisyyteensä suhtauduttavan. Erityiseksi tekeviä asioita on niin monenlaisia; toiset näkyvät ja toiset taas eivät. Monesti vammoista on hyvä kertoa koko opiskelijaryhmälle, jotta voidaan välttää ennakkoluulojen syntymistä ja romuttaa jo olemassa olevia. Myös henkilökunnan kannattaa korostaa, että opiskelija on kuin kuka tahansa kaikkien muiden joukossa. Erityisyyttä ei kannata korostaa liikaa, eikä asioista tehdä hankalampia kuin ne ovat. Toiset eivät halua puhua asioistaan julki- sesti. Sitäkin täytyy kunnioittaa ja antaa mahdollisuus kertoa asioista sitten, kun se luonnolliselta tuntuu. Opinnoissa on hyvä järjestää säännöllisesti tapaamisia, joissa voi keskustella, mitkä ovat opintoja edistäviä ja mitkä opintoja hidastavia käytänteitä. Opiskelijan kannattaa olla aktiivinen ja opettajan avoin. Eihän kukaan muu voi asioita tietää niin hyvin kuin sellainen ihminen, joka vammansa tai rajoitteensa kanssa joka päivä elää ja selviytyy. Vammaisjärjestöjen ja

14 tukiyhdistysten ammattitaitoa ja tietoa kannattaa käyttää hyväksi, ja ottaa rohkeasti yhteyttä niihin. Yleensä hyvät ja toimivat käytännöt muovautuvatkin opintojen myötä niin, että opinnot sujuvat mutkattomasti. Avainsana taitaakin olla vammasta tai diagnoosista riippuen joustavuus. Tavoite voi olla sama kaikille, keinot sen saavuttamiseksi hyvinkin erilaiset. Myös tietynlaista tarkoituksenmukaisuutta kannattaa myös pohtia opintojen varrella, mutta siitäkin huolimatta täytyy muistaa se, että yleensä erityisryhmään kuuluva ei missään tapauksessa halua selviytyä yhtään sen helpommalla kuin muutkaan vaan olla tasavertainen. Lentävä lause kun keinot loppuvat, luovuus lisääntyy, pitää aukottomasti paikkansa. Opintojen päättymisvaiheessa Opintojen loppusuora on se paikka, missä jokainen opiskelija tarvitsee yleensä enemmän ohjausta. Harjoittelut saattavat lisätä ohjauksen ja kannustuksen tarvetta. Joskus harjoittelupaikan löytäminen voi muodostua esteeksi, työnantajien ennakkoluuloisuuden vuoksi. Yhteistyötä työelämän kanssa tulee tehdä positiivisessa hengessä ja ennakkoluuloja hälventäen. Hyvin sujuneiden opintojen ja saavutetun tutkinnon jälkeen avautuvat työelämän uudet ja monet haasteet. Toivottavasti useat pääsisivät tähän tilanteeseen siten, että opiskelusta jäisi positiivinen fiilis ja into alalle. Tie saa olla kivinen, muttei karikkoinen!

15 LIITE 2 SININ TARINA Sini on 20-vuotias nuori nainen. Hän on juuri kirjoittanut ylioppilaaksi. Lukioaika oli hänelle todella hankala. Ensimmäisestä lukiovuonna lähtien hän tunsi olonsa vaikeaksi oppitunneilla. Hän koki, että ryhmästä ryhmään siirtyminen ja joutuminen koko ajan uusien ihmisten kanssa kasvokkain oli hänelle liian kova stressi. Hän alkoi välttää tilanteita, joissa joutui esiintymään. Lopulta tilanne kävi niin hankalaksi, ettei hän enää tullut kouluun niinä päivinä kun tiesi, että joutuisi pitämään jonkin esitelmän tai luvassa olisi jokin ryhmätyö. Kursseja jäi suorittamatta ja lukuisat poissaolot, joille ei ollut syytä, aiheuttivat kitkaa myös opettajien kanssa. Sini olisi selviytynyt lukiosta huomattavasti paremmalla päättötodistuksella, mutta numerot jäivät alhaisiksi, koska häneltä jäi paljon tehtäviä tekemättä. Onneksi hän sai näyttää koko osaamisensa ylioppilaskirjoituksissa. Kirjoitukset menivätkin hyvin. Sinin oli helppo keskittyä, koska kukaan ei tuijottanut, eikä keneenkään tarvinnut ottaa kontaktia, vaan kirjoitukset sai hoitaa omassa rauhassa. Sinin jännitysongelma ei varsinaisesti lukiossa tullut koskaan tietoon. Sini oli yrittänyt kerran puhua asiasta opolle, mutta hän oli saanut vastauksen, että jokaista jännittää eikä siitä kannata tehdä numeroa. Nyt hän on hakeutumassa ammattikorkeakouluun opiskelemaan ja haluaa hoitaa ongelmansa kuntoon, koska ei halua opinnoista samanlaista tuskataivalta, kuin lukio oli. Sini täyttää yhteishakulomakkeen internetissä. Hänen mielestään lomake on hyvä, koska sen saa täydentää omassa rauhassa yksinään. Tämän jälkeen luvassa on odottelua, mutta onneksi Sini kutsutaan valintakokeisiin. Valintakoekutsun saavuttua Sini ottaa heti selvää asioista ja on puhelimitse yhteydessä koulutusohjelman opinto-ohjaajaan. Opinto-ohjaaja on hyvin kiinnostunut auttamaan ja järjestelyistä sovitaan. Sinille tärkeintä on tietää, miten valintakoepäivä etenee. Tällä tavoin hän voi asennoitua ja valmistautua siihen. Psykologin haastattelu on järjestetty siten, että Sinin vuoro on loppupäivästä. Hän voi siis saapua valintakokeisiin myöhemmin ja turhat odottelut ihmispaljoudessa jäävät vähemmäksi. Huolimatta siitä, että Sinillä on jännittämisongelma, hän kuitenkin uskoo pystyvänsä suoriutumaan valintakokeen eri osioista. Pienten erikoisjärjestelyjen ansiosta Sinin valintakokeet menevät hyvin, vaikkakin hän joutuu useaan kertaan käymään wc:ssä rauhoittelemassa itseään ja keräämässä lisävoimia. Pienoisilla järjestelyillä voidaan tehdä olosuhteet mahdollisiksi siten, että niiden lopputulos ja tarkoitus eivät kuitenkaan muutu. Tässä tapauksessa Sini osallistui kaikkiin samoihin valintakokeen osioihin kuin muutkin hakijat, mutta useita tunteja kestävä odottelu vieraassa ympäristössä ja uusien ihmisten keskellä olisi todennäköisesti ollut hänelle liikaa. Keskustelu asiasta etukäteen auttoi, jotta Sini pystyi jäsentämään tilanteen ja toimimaan kuten pitikin. Kyseisessä esimerkissä jännitysongelma on olemassa, mutta se on sen laatuinen, että pienillä toimenpiteillä Sini kykenee selviytymään opiskeluista ja tulevasta työelämästä. Joissain tilanteissa hän vain tarvitsee hieman apua ja aikaa.

16 Yhteystiedot Centria ammattikorkeakoulu Talonpojankatu 2, Kokkola p. (06) , faksi (06)

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Arcada, Helsinki 9.4.2014 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä

Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä Rehtorin suositus 1 (4) Tiedekunnat Erillislaitokset Turun yliopiston ylioppilaskunta Suositus vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevista erityisjärjestelyistä Yleistä Erityisjärjestelyt

Lisätiedot

Tukiseteli Joustava apu erityistä tukea tarvitsevalle oppijalle

Tukiseteli Joustava apu erityistä tukea tarvitsevalle oppijalle Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen yliopisto Anne Mustonen ja Sanna Vehviläinen Tukiseteli Joustava apu erityistä tukea tarvitsevalle oppijalle Campus Conexus -projektin verkkoaineistot 2012 Tukiseteli

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE -toimisto, Vantaa 4.3.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Esteetön työssäoppimisympäristö

Esteetön työssäoppimisympäristö Esteetön työssäoppimisympäristö Esteettömyys työssäoppimisessa ja työllistymisessä verkostoseminaari 4.11.2013 1 Esteettömyys: Rakennettu ympäristö, palvelut, viestintä ja liikenne ovat kaikkien saavutettavissa.

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Varsinais-Suomen TE -toimisto, Turku 17.9.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Yliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa

Yliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa Yliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa Taija Tuominen opintopsykologi@uta.fi Ohjausjärjestelmä Opiskelijan ja yliopiston vastuut 1/2 Opiskelija on vastuussa opintojensa

Lisätiedot

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa Esteettömyys Savonia Hyväksytty 1.3.2011 Esteettömyyys Savonia- 1 / 4 Sisällys Yleistä tietoa korkeakoulusta... 2 Opintojen ohjaus ja järjestäminen... 2 Valintakoe... 2 Yleinen kulkukelpoisuus korkeakoulussa...3

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities. -Erityisryhmien koejärjestelyt-

Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities. -Erityisryhmien koejärjestelyt- Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities -Erityisryhmien koejärjestelyt- EUROPEAN COMPUTER DRIVING LICENCE People with Disabilities - Erityisryhmien

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto ry Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira? Avustajakoira on fyysisesti vammaisen, toimintarajoitteisen henkilön yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

ESTEETÖN AMIS TYÖKIRJA

ESTEETÖN AMIS TYÖKIRJA Eskola, S., Korhonen, J., Lehtonen, A., Metsola, L. ja Ruuskanen, U. ESTEETÖN AMIS TYÖKIRJA Kohti kaikille yhteistä ammatillista oppilaitosta Työkirjan tarkoitus Kaikilla tulisi olla mahdollisuus perusopetuksen

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä? 1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi

SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi SAAVUTETTAVUUDESTA SANOTTUA Suomen vammaispoliittinen ohjelma toteutettava toimenpide nro 68: - Toimenpidesuositus:

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa ja vinkkejä kouluttajille

Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa ja vinkkejä kouluttajille Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa ja vinkkejä kouluttajille Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Elina Lavikainen Johanna Penttilä Esteettömien opintopolkujen

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30. Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi

ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa. Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi ESOK-projekti ja esteettömyyden edistäminen yliopistossa Vammaisasiamies Paula Pietilä, TY Email:paula.pietila@utu.fi MITÄ ESTEETTÖMYYS YLIOPISTOSSA ON? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016 Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta Ajankohtaista abien ohjauksessa OP1-kurssin abivuoden opotunnit ovat olleet 1. ja 3. jaksossa. Hakuinfo järjestetään

Lisätiedot

ESTEETÖN OPISKELU LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

ESTEETÖN OPISKELU LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUSSA ESTEETÖN OPISKELU LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lapin ammattikorkeakoulun tavoitteena on taata yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet kaikille ammattikorkeakoulun opiskelijoille sekä kehittää ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Hitaasti mutta, varmasti?

Hitaasti mutta, varmasti? Hitaasti mutta, varmasti? Saavutettavuuden edistyminen 2000 luvulla Selvityksen luovutustilaisuus 02.02.2012 OPM Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö, OTUS Erilaisten oppijoiden liitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot