Turvallista yhteisöllisyyttä rakentamassa: materiaali yhteisöllisyyden tukemiseen. Teemu Meriläinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallista yhteisöllisyyttä rakentamassa: materiaali yhteisöllisyyden tukemiseen. Teemu Meriläinen"

Transkriptio

1 Turvallista yhteisöllisyyttä rakentamassa: materiaali yhteisöllisyyden tukemiseen Teemu Meriläinen 2012

2 Sisältö Tietoa materiaalista ja hankkeesta 1 Hyvä yhteisöllisyys ja turvallisen ryhmän rakentaminen 1 Miksi yhteisöllisyyttä kannattaa tukea? 1 Yhteisöllisyyden haasteet ja ongelmakohdat 2 Yhteisöllisyyden rakentaja 2 Yhteisöllisyyden rakentaja kuunteleva aikuinen 2 Roolit 5 Sidosryhmät ja vaikutuskanavat 6 Myönteisen ilmapiirin luominen 1 Opiskelijoiden osallisuus ja yhteisöllisyys 1 Yhteisöllisyyttä tukevan toiminnan haasteet 2 Yhteisöllisyyttä tukemaan: tapausesimerkkejä ja toimintaideoita 1 Yhteisöllisyyden tarkistuslista 1 Tapausesimerkkejä 2 Opiskelijatoiminnan tukeminen 2 Opiskelijoiden kuuleminen 10 Yhteisöllisyys ja osallisuus oppitunneilla 1 Apua toimintaan: materiaaleja, työkaluja ja harjoitteita 3 Materiaaleja ja lisälukemistoa 3 Työkaluja ja harjoitteita 3 Harjoitteita 3 Apuvälineitä ja työkaluja 7 Lähteet 9 Liitteet 11 Vuosikello 11 Tehtävälista 11 Kurssin suunnittelu paritehtävä 11 Aikajana 11 Kurssin suunnittelun taulukko 11

3 Tietoa materiaalista ja hankkeesta Tämä materiaali on tuotettu Turvallista ryhmää rakentamaan -hankkeessa, joka on Nuorten Akatemian, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:n ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n yhteinen kolmivuotinen kehittämishanke. Sen tavoitteena on edesauttaa ammattioppilaitoksia huomioimaan turvallisen ryhmän merkitys kaikilla tasoilla, opiskelijasta johtoon. Hankkeessa tuotettiin koulutusmallin, jonka avulla toisen asteen ammatillisten oppilaitosten henkilöstö saa välineitä ryhmän turvallisuuden rakentamiseen ja tukemiseen. Hankkeessa koulutettiin valtakunnallisesti ammattioppilaitosten työntekijää. Hankkeen aikana on myös koulutettu tutorvastaavia ja tuotettu aiheesta videoita niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin kanssa käsiteltäviksi sekä pilotoitu yhteisöllisyyttä tukevan henkilön toimenkuvaa. Materiaaleja ja tietoja hankkeesta löytyy Nuorten Akatemian nettisivuilta. Katso Yhteisöllisyyden aikaansaaminen ja tukeminen on haasteellista, varsinkin ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä materiaali sisältää kokemuksia, testattuja ideoita sekä liitteenä työkaluja ja harjotteita, joita voi käyttää sellaisenaan tai mallina omassa toiminnassa yhteisöllisyyden tukemiseksi. Materiaali sisältää kuvauksen yhteisöllisyyttä oppilaitoksessa edistävän yhteisöllisyyden rakentajan toimenkuvasta, kokemuksia sekä tapausesimerkkejä liittyen yhteisöllisyyden tukemiseen.

4 Hyvä yhteisöllisyys ja turvallisen ryhmän rakentaminen

5 Miksi yhteisöllisyyttä kannattaa tukea? Turvallista ryhmää rakentamaan hankkeessa haluttiin nostaa esiin nuorten sosiaalisten suhteiden merkitys opiskelussa. Hyvän sosiaalisen ilmapiirin luomisessa on suuri rooli opettajilla ja muilla aikuisilla. Nuorilla on tarve ja oikeus kokea arvostusta ryhmän jäsenenä. Opiskelu on hyvin suuressa osassa nuorten maailmaa ja arkea. Myönteisien kokemuksien ryhmässä toimimisesta ja ryhmään kuulumisesta tulisikin siksi olla osa myös opiskelua. Myönteisten kokemusten kautta rakennetaan omaa ammatti-identiteettiä. Syrjäytyminen voidaan nähdä osallisuuden ja yhteisöllisyyden puutteena (Leppämäki 2009, 13). Toimilla puutteen poistamiseksi olisi siten nähtynä positiivinen vaikutus syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kurosen (2010, 19) tutkimuksessa tuli esille, että vertaisryhmällä on merkitystä niin opiskeluihin sitouttamisessa kuin niistä pois jättäytymisessä. Yhteisöllisyys käsitteenä liittyy hyvin läheisesti sosiaaliseen pääomaan. Yhteisöllisyyden lisääminen voidaan nähdä yhteisön keskinäisen hyvän tahdon ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemisena: sosiaalisen pääoman lisäämisenä. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma ovat ihmisten keskinäistä hyvää tahtoa sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Sosiaalinen pääoma tulisi nähdä tärkeänä resurssina ja yhteisöllisyyden kehittäminen myös panostuksena työn tuottavuuteen. Yhteisöllisyyden kehittämisellä voidaan myös vaikuttaa työssä- ja opinnoissa jaksamiseen. Positiiviset kokemukset porukkaan kuulumisesta ja hyväksynnästä antavat voimia ja edesauttavat oman hyvinvoinnin ylläpitämistä myös opiskelujen jälkeen työelämässä. (Halkola & Karvinen 2007, 1-34) [ERILLINEN LAATIKKO] Viisi hyvää syytä kiinnittää huomiota yhteisöllisyyteen: Parantaa oppilaitoksen imagoa ja vetävyyttä hyvä kello kuuluu myös kauas! Yhteisöllisyys edistää hyvinvointia ja sitoutumista opintoihin. Tukee ryhmätyötaitojen kehittymistä kaikilla on mahdollisuus kehittyä, ei vain jo valmiisti sosiaalisesti lahjakkailla Yhteisöllisyyttä tukevien tapahtumien järjestäminen voi olla myös oppimistilanne opiskelijoille itse tekeminen luo myös ammatti-identiteettiä ja henkeä! [/ERILLINEN LAATIKKO] Yhteiset tapahtumat ja toiminta lisäävät yhteishenkeä sekä aktiivista ja hyvää opiskeluilmapiiriä. Samoin kuin huono ilmapiiri tukee huonoja ryhmäilmiöitä, hyvä ilmapiiri tukee positiivisia piirteitä opiskelussa. Lisääntynyt sitoutuminen opintoihin, yhteisön tuttuus ja näkyvä aktiivisuus lisäävät myös passiivisimmissa yhteisön jäsenissä samoja hyviä piirteitä. Tavoitteena on saada hyvästä opiskeluilmapiiristä aikaan positiivinen kierre.

6 Yhteisöllisyyden haasteet ja ongelmakohdat Yhteisöllisyyden ja nuorten aktiivisuuden tukeminen nousevat esiin usein keskusteluissa ja niitä painotetaankin opetussuunnitelmissa. Myös lakiin ammatillisesta koulutuksesta on kirjattu, että opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa heitä koskevissa asioissa (Laki ammatillisesta koulutuksesta /630: 36 ). Toteutustavat yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukemisessa vaihtelevat kuitenkin paljon ja monesti hyvätkin käytännöt ja toiminnot uhkaavat jäädä irrallisiksi ponnisteluiksi. Tarvetta onkin kokonaisvaltaisille yhteisille käytännöille ja jatkuvuuden kehittämiselle toiminnassa. Nuorten elämään kuuluu monia nivelvaiheita (siirtyminen pois peruskoulusta, muuttaminen kotoa yms.) ja nämä luovat nuorten kanssa toimimiseen erityisiä haasteita. Yhteisössä toimiakseen nuori tarvitsee tukea, tietoa, palautetta sekä rohkaisua toimintaan (Vinberg & Tervonen (2009, 14). Yhteisöllisyyden tukemiseen tulisi kuulua myös kanavia, joiden kautta nuori voi saada tarvittavaa tukea ja rohkaisua, ja joiden käyttöön on mahdollisimman matala kynnys Yhteisöllisyyden rakentaja Yhtenä tavoitteena Turvallista ryhmää rakentamaan hanketta oli luoda malli yhteisöllisyyttä tukevan henkilön toimenkuvasta yksikkötasolla, joka tähtää opiskelijoiden osallistamiseen kehitystyöhön opiskelijaryhmien turvallisuuden lisäämiseksi. Yhteisöllisyyden tukemisesta kerättiin kokemuksia, jo olemassa olevia hyviä käytänteitä sekä ideoita yhteistyöoppilaitoksien edustajilta ja opiskelijoilta mm. hankkeen seminaarissa. Ohessa on kuvaus yhteisöllisyyttä oppilaitoksessa tukevan henkilön, yhteisöllisyyden rakentajan, toimenkuvasta. Kerättyjen kokemusten ja palautteen perusteella tässä materiaalissa ei esitellä pelkästään tietyn henkilön toimenkuvaa vaan myös toimintamalleja ja kokemuksia, joita voidaan hyödyntää oppilaitoksen yhteisöllisyyttä tukevassa toiminnassa yleisesti. Yhteisöllisyyden rakentaja kuunteleva aikuinen Yhteisöllisyyden rakentaja on henkilö, joka on vastuussa oppilaitoksen yhteisöllisyyttä edistävästä toiminnasta. Oppilaitoksissa toimii jo tutoreiden ja oppilaskunnan toiminnasta vastaavia henkilöitä ja muuta henkilöstöä, jotka tekevät töitä läheisesti yhteisöllisyyden tukemiseen liittyvien asioiden parissa. Yhteisöllisyyden rakentaja voikin olla henkilöstöön kuuluva yksittäinen työntekijä tai ryhmä olemassa olevia toimijoita esimerkiksi tutortoiminnasta ja oppilaskunnasta vastaavat henkilöt, opinto-ohjaajat jne.

7 Yhteisöllisyyden rakentaja(t) toimii sillanrakentajana opiskelijoiden, muun henkilökunnan ja johdon välillä. Yhteisöllisyyden rakentaja(t) huolehtii yhteisöllisyyttä tukevan toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa (erityisesti tutorien ja oppilaskunnan aktiivien rooli voi olla iso). Opiskelijat ovat parhaita asiantuntijoita sen suhteen minkälaiset tapahtumat ja toiminta muita opiskelijoita kiinnostavat. Lisäksi opiskelijalta opiskelijalle tapahtuva markkinointi ja tiedotus on tehokasta. [ERILLINEN LAATIKKO] Minkälainen yhteisöllisyyden rakentajan tulisi olla? Kuunteleva aikuinen - kuuntelee nuoria ja heidän mielipiteitään Huolehtii, että kaikki tulevat huomatuksi ja huomioiduksi Pitää kiinni päätöksistä ja lupauksista On läsnä On esimerkki [/ERILLINEN LAATIKKO] Yhteisöllisyyden rakentamisessa on haasteita ja yhtenä tärkeänä tehtävänä yhteisöllisyyttä tukevan henkilön rooliin kuuluisikin luoda mahdollisuudet suoraan, rehelliseen ja laadukkaaseen kommunikaatioon yhteisön sisällä, johon yhteisön jäsenellä on mahdollisuus ottaa osaa aktiivisesti omana itsenään. Aktiivisuuden ja avoimuuden tulee ensisijaisesti lähteä yhteisön jäsenestä itsestään. (Haapamäki et al. 2000, 43) Ohessa on hahmoteltu tarkemmin tehtäviä, jotka liittyisivät yhteisöllisyyttä tukevan henkilön mahdollisiin eri rooleihin (vrt. kouluyhteisöohjaajan toimenkuva, Leppämäki 2009). Yhteisöllisyyden rakentajan tehtäviä voisivat olla: 1. Oppilaskuntien ja tutorien kanssa toimiminen ja aktivoiminen Oppilaskunnan aktiivien ja tutorien välisen sekä eri yksiköiden opiskelijoiden välisen yhteistyön kehittäminen (yhteiset tapaamiset, tapahtumien järjestämisessä auttaminen) Toimintaa helpottavien materiaalien kerääminen (esityslistapohjat yms.) Aktivoi oppilaskuntatoimintaa/toimii oppilaskuntavastaavana tai auttaa olemassa olevia vastaavia Tutorien ja oppilaskuntien koulutus

8 2. Opiskelijoiden osallisuus, aktivointi ja kohtaaminen Opiskelijoiden tilassa toimiminen Palautteen kerääminen Edesauttaa ja pitää yllä ryhmien välistä yhteistyötä 3. Maanlaajuisten yhdistysten resurssien hyödyntämisen parantaminen Huolehtii verkostoista Yhdistysten koulutukset, tapahtumat, verkkomateriaalit Paikallisten harrastejärjestöjen resurssien hyödyntäminen (oppilaiden aktivoiminen osallistumiseen, apu tapahtumien järjestämisessä) Järjestöpäivät 4. Hyvien käytänteiden jakaminen muiden oppilaitosten kanssa ja siirto henkilökunnalle ja opiskelijakunnille Tietojen kerääminen hyvistä käytänteistä (esim. vierailut, Internet, tutkimukset, hankeraportit) Hyvien käytänteiden kerääminen, säilytys ja levittäminen 5. Erilaisten projektien ja hankkeiden resurssien hyödyntäminen ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista tiedottaminen Tietojen kerääminen Vierailut Esittelytilaisuuden järjestäminen (esim. Järjestöpäivät) 6. Opettajien yhteisöllisyyden tukeminen pedagogisten kahviloiden järjestäminen tutoreiden- tai oppilaskunnan toiminnasta vastaavien henkilökunnan jäsenten yhteiset tapaamiset Näiden lisäksi yhteisöllisyyden rakentaja(t) voi auttaa opiskelijoita tapahtumien järjestämiseen liittyvissä asioissa: Aikataulutus Tilat ja sopimukset Rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen ja selvittäminen

9 Luvat Pohjat pelastus- yms. suunnitelmista tapahtumien järjestämistä varten Tiedotus Eri alojen ammattiosaajien hyödyntämisen koordinointi/mainostaminen Roolit Yhteisöllisyyden rakentajan roolia hahmoteltiin useampien mahdollisten roolien ja toimenkuvien kautta. Alla on muutamia mahdollisia rooleja. Hankkeen aikana haettiin palautetta yhteisöllisyyden rakentajan toimenkuvasta ja sen mahdollisista sisällöistä. Yhteisöllisyyden rakentajan eri roolit ja toimenkuvat eivät välttämättä tarkoita yhtä henkilöä. Toimenkuvia ja eri rooleihin sisältyviä tehtäviä voi hajauttaa useammallekin henkilölle harkiten toki mm. toimien koordinoinnin vaatimuksia. Yhteisöllisyyden tukemisessa on paljon haasteita ja kuten edellä on huomattu työsarka laaja. Työtehtäviä voidaan sisällyttää useampien ihmisten toimenkuvaan ja osin antaa vastuuta opiskelijoille tai keskittää yhdelle koordinoivalle toimijalle, riippuen lähtötilanteesta ja oppilaitoksen tarpeista. Alkuunpanija Ylläpitäjä Ideoija Koordinoija Sillanrakentaja Yhteisöllisyyden Yhteisöllisyyttä Oppilaitoksen Oppilaitoksissa on Yhteisöllisyyttä rakentaja voi tukevan henkilön toimintaa tarkkaileva paljon toimintaa ja tukevan henkilön koordinoivassa toimenkuvan yhtenä yhteisöllisyyden monesti hyvätkin roolin tulee olla roolissa tuoda tärkeänä osa-alueena rakentaja voi kerätä mallit voivat hukkua sillanrakentaja esille uusia olisi olemassa useista lähteistä hyviä joukkoon. Koordinoiva henkilökunnan ja ideoita ja olevien hyvin käytänteitä sekä toimija voi hallita opiskelijoiden toimintamalleja rakenteiden ja ideoita ja yhdistellen suuriakin välillä (sekä myös ja toimia niiden käytäntöjen tuottaa uusia ideoita ja kokonaisuuksia ja henkilökunnan oppilaitoksen ylläpitäminen. toimintamalleja tehostaa mm. kesken). arkeen Perinteet ja yhteisöllisyyden tiedotusta. Tietynlainen siirtämisessä toimintatavat ovat tukemiseksi Yhteisöllisyyttä neutraalius alkuunpanijana. monesti sidottuja paikallisesti ja koko tukevan henkilön helpottaa henkilöihin ja oppilaitoksen tasolla. yhtenä vastuualueena lähestymistä ja yhteisöllisen muistin voisi olla myös mahdollistaa kehittäminen tukisi laajempien eri luonnollisemman perinteiden ja yksiköiden yhteisten vuorovaikutuksen toimintatapojen tapahtumien ja esimerkiksi säilymistä esim. yli eri yhteisöllisyyttä opiskelijoiden lisäävien toimien

10 opiskelijasukupolvien. koordinointi. kanssa. Sidosryhmät ja vaikutuskanavat Kaavio 1: Yhteisöllisyyden tukemisesta vastaavan henkilön sidosryhmät ja vaikutuskanavat. Maanlaajuiset yhdistykset

11 Muun muassa Nuorten Akatemia, Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä SAKU ry. tarjoavat koulutusta ja järjestävät tapahtumia. Opettajille, opiskelijoille ja oppilaitoksille löytyy paljon tukea ja materiaalia, joista tiedottaminen on yksi tapa vähentää ylimääräistä työtaakkaa ja helpottaa mm. tapahtumien järjestämistä sekä saada uusia ideoita tekemiseen. Projektit ja hankkeet Kunnissa, oppilaitoksissa ja maanlaajuisesti toimii useita eri hankkeita ja projekteja, jotka kehittävät työkaluja ja omaavat resursseja joiden hyödyntäminen ja joista tiedottaminen olisi todella tärkeää. Hankkeet ovat aina aikaraameihin sidottuja ja tehokkaasti luodut yhteyskanavat sekä yhteistyökuviot ovat niidenkin toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Samoin kuin maanlaajuisien yhdistysten tapauksessa, hankkeidenkin kohdalla jo tiedottaminen tarjolla olevista resursseista oppilaitosten suuntaan on suuri apu. Hanketoimijat eivät voi edes tietää missä kaikkialla esimerkiksi hankkeessa kehitettyjä työkaluja voitaisiinkaan käyttää. Paikalliset harrastejärjestöt Paikalliset harrastejärjestöt toteuttavat paljon toimintaa ja monet myös aktiivisesti hakevat yhteistyömahdollisuuksia mm. oppilaitosten kanssa. Tapahtumien ja vapaaajantoimintojen järjestämisessä harrastejärjestöistä on paljon apua. Harrastejärjestöistä voi saada esimerkiksi apua kouluajan jälkeen järjestettävälle vapaa-ajan toiminnalle tai sisältöä teemapäiville. Muut oppilaitokset Lukiot ja niiden oppilaskunnat sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut opiskelijakuntineen ovat myös luontaisia yhteistyökumppaneita. Korkeakoulujenkin puolelta katsottuna on järkevää luoda suhteita jo toisella asteella mahdollisiin tuleviin opiskelijoihin. Yhteiset tempaukset, kisailut yms. tapahtumat ovat yksi mahdollisuus saattaa eri oppilaitoksia lähemmäksi toisiaan. Ammattilukio-opiskelijat ovat yksi ryhmä johon kannattaa kiinnittää myös huomiota koulutuksen liittyvien haasteiden ja hyvien mahdollisuuksien vuoksi. Ammattilukiolaiset ovat luonnollinen ryhmä, jonka kautta oppilaitosten yhteistyötä voi lisätä, mutta he ovat myös helposti väliinputoajia joille voi helposti jäädä olo kuulumisesta vain toiselle puolelle tai ei kummallekaan. Muu henkilökunta ja opiskelijat Yhteisöllisyyttä tukevan henkilön roolin tulee olla sillanrakentaja muun henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä (sekä myös henkilökunnan kesken). Opiskelijoille on tärkeää

12 kokemus osallisuudesta ja aidosta kuuntelemisesta. Esimerkiksi toimiminen oppilaskunnan tiloissa tai niiden lähellä mahdollistaa päivittäiset kontaktit ja vapaamuotoisen vuorovaikutuksen. Kun kanavat on kerran saatu auki, opiskelijat lähestyvät omatoimisesti ja mielellään ideoiden ja kysymysten kanssa sekä ottavat kysymyksiä ja palautetta paremmin vastaan. Oppilaskunnat ja tutorit Oppilaskunta-aktiivit ja tutoropiskelijat ovat hyviä yhteistyökumppaneita hyvän opiskeluilmapiirin eteen tehtävässä työssä. Monissa oppilaitoksissa tutoropiskelijat vastaavat hyvin pitkältä tapahtumien yms. järjestämisestä ja siten kantavat ison vastuun yhteisöllisyydestä. Tutoropiskelijoiden ja oppilaskuntien toiminnan tukeminen ja heidän resurssiensa hyödyntäminen on tärkeä palanen yhteisöllisyyden tukemisessa.

13 Myönteisen ilmapiirin luominen Kouluviihtyvyyteen vaikuttavat keskeisesti opettajat, luokkatoverit, työrauha, koulun tilat ja ilmapiiri (Kuronen 2010, 22). Ilmapiirin ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä, koska hyväkin opiskeluilmapiiri voi muuttua lukukauden aikana. Hyvässä opiskeluilmapiirissä ja turvallisessa ryhmässä opiskelija kokee voivansa olla oma itsensä. Myönteinen ilmapiiri kannustaa myös oppimaan (Repo-Karento 2007, 54 56). Oppilaitoksen ilmapiiriin vaikuttavat myös koettu turvallisuuden tunne, yleinen viihtyisyys, ja se kuinka osallisuus toteutuu toiminnassa. Ilmapiiriin pystyy vaikuttamaan esimerkiksi järjestämällä yhteisiä tapahtumia. Esimerkiksi teemapäivät tuovat vaihtelua arkeen ja luovat mahdollisuuksia tutustua toisiin opiskelijoihin. Tapahtumat voivat siis tukea myös sosiaalisten taitojen kehittymistä. Teemapäivät myös lisäävät viihtymistä ja parhaimmillaan luovat yhteishenkeä oppilaitoksessa. (Vinberg & Tervonen 2009, 33) Oppilaskunnan ja tutorien tehtäviin kuuluu opiskelijoita kiinnostavien ja yhteishenkeä nostavien tapahtumien järjestäminen. Tutorit voivat toimia hyvän opiskeluilmapiirin luomiseksi esim. järjestämällä ryhmäytystä muille opiskelijoille. Ryhmäytys on tärkeää varsinkin opiskelun alussa, mutta sen tulisi olla myös koko opiskeluajan jatkuvaa. Myös kiusaaminen tulee ottaa esiin puhuttaessa hyvästä opiskeluilmapiiristä. Kiusaamiseen tarttumisen tulee olla selkeää ja hyvässä opiskeluympäristössä kiusaamisesta kertominen ja siihen puuttuminen nähdään hyvänä asiana. Tutorit ja oppilaskunta voivat osaltaan olla mukana kiusaamisenvastaisessa työssä.

14 Opiskelijoiden osallisuus ja yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on kohtaamista ja huomioimista. Hyvä yhteisöllisyys vaatii vuorovaikutteista, keskustelevaa ja erilaisuuden sallivaa ilmapiiriä ja toimintakulttuuria. (Kujala: Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä) Yhteisöllisyyttä tukevia toimia suunnitellessa on hyvä ottaa esille opettajienkin rooli opiskelijoiden osallisuuden tukemisessa. Osallisuus on olennainen osa koettua yhteisöllisyyttä. Opiskelijoiden osallisuutta lisäävä dialoginen opettajuus tukee opiskelijoiden valmistumista ajallaan ja lisää myös opettajan työn mielekkyyttä (Nurmi, 2009). Onnistumisia kannattaan nostaa esiin myös pieniä. Oikea-aikaiset ja rehelliset kehut ja kannustus nostavat yhteishenkeä ja hyvä yhteishenki näkyy työtuloksissa. Opiskelijoiden ottaminen mukaan esim. kurssin suunnitteluun voi lisätä opiskeluintoa ja motivaatiota (vrt. Soini 2006, Hentunen 2002). Selkeät säännöt lisäävät turvallisuuden tunnetta. Opiskelijoiden osallistaminen luokan omien sääntöjen luomiseen saa opiskelijat suhtautumaan positiivisemmin kyseisten sääntöjen käyttöön (Petress, Ken. 2006, s ). Se lisää myös heidän sitoutumistaan niihin. Vaikka demokraattisten toimintatapojen käyttö ja opettaminen luokkahuoneessa eivät välttämättä takaakaan lisääntynyttä yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta oppimisympäristössä, ne antavat valmiuksia kohdata ja ratkaista niihin liittyviä ongelmia (ks. Pearl, A. Knight, T ) Suomen ammattiin opiskelevien liitto - SAKKI ry nostaa esille Amisten asiaa asiakirjassaan opiskelijatoiminnan resurssien merkityksen. Varojen, tilojen ja vaikutusmahdollisuuksien vaikutus yhteisöllisyyteen ja ilmapiiriin on suuri. (SAKKI ry 2012: 7-14) Oppilaskunta- ja tutortoiminnalla vahvistetaan opiskelijoiden osallisuutta yhteisön jäseninä. Aktiivisuus (esim. tutorina tai oppilaskunnan toiminnassa) kerryttää taitoja ja kokemuksia mm. tapahtumien järjestämisestä ja ryhmässä toimimisesta. Tämän lisäksi aktiivisuus voi olla vahvuus myös työnhaussa. Toisten opiskelijoiden kanssa tutustuminen kerryttää myös nykypäivänä tärkeitä sosiaalisia verkostoja; turvallinen ilmapiiri mahdollistaa useammallekin suhteiden luonnin ja sosiaalisen pääoman kartuttamisen. Kuten aiemmin jo mainittiin tutoropiskelijoiden tehtäviin voi kuulua uusien opiskelijaryhmien ryhmäytys, uusien opiskelijoiden neuvontaa, tapahtumien järjestämistä jne. Tutoreilla on siksi suuri rooli yhteisöllisyyden luomisessa oppilaitoksessa. Toimiva tutorporukka luo hyvää henkeä ja välitöntä sekä turvallista ilmapiiriä oppilaitokseen.

15 Oppilaskunta on opiskelijoiden edustaja ja äänitorvi. Oppilaskunta vaikuttaa opiskelijoita koskevissa asioissa sekä järjestää tapahtumia ja toimintaa. Toimiva oppilaskunta antaa vaikutusmahdollisuuksia ja päästää opiskelijat osallistumaan päätöksentekoon itseään koskevissa asioissa oppilaitoksessa. Oppilaskunnassa toimiminen antaa kokemusta vastuunkantamisesta ja onnistumisista. Parhaassa tapauksessa sitoutuminen tutor- tai oppilaskuntatoimintaan voi sitouttaa opiskelijaa paremmin myös omiin opintoihin. Oikeat vaikutusmahdollisuudet ja riittävät resurssit kannustavat tekemään enemmän oppilaitoksen yhteishengen ja muiden opiskelijoiden hyväksi. Ohjaava opettaja/vastaava tuo apua ja turvaa tutor- ja oppilaskuntatoiminnalle. Hän toimii myös yhtenä linkkinä opiskelijoiden ja oppilaitoksen välillä. Oppilaskuntia ja tutoreita ohjaavat opettajat tarvitsevat enemmän tukea, sillä ohjaukseen varatut tunnit ovat vähäisiä (Selvitys oppilaskuntatoiminnasta 2011, HOPI - Harrastukset opintojen tukena hanke). Suuressa koulutuskuntayhtymässä tai oppilaitoksessa eri toimipisteiden ja yksiköiden tutorien ja oppilaskuntien kannattaa verkostoitua ja jakaa toimivia käytänteitä ja ideoita sekä tehdä yhteistyötä esim. tapahtumien järjestämisessä ja edunvalvonnassa. Yhteisöllisyyttä tukevan toiminnan haasteet [ERILLINEN LAATIKKO: TAGIPILVI TMS.] Opiskelijoiden kommentteja yhteisöllisyydestä ja osallisuuden toteutumisesta matkan varrelta Meitä ei kuunnella Kukaan ei tunne täällä toisiaan Se on vaan niitten juttu Välitunneilla ei ole mitään tekemistä Täällä ei koskaan järjestetä mitään Kukaan ei osallistu mihinkään Amiksia ei arvosteta [/ERILLINEN LAATIKKO: TAGIPILVI TMS.] Yhteisöllisyyden ja hyvän opiskeluilmapiirin ylläpitämiseen liittyviä haasteita/ongelmakohtia:

16 Eri luokkatasot eivät tunne toisiaan Tutortoiminnan aktiivisuus vaihtelee vuosittain Oppilaskuntatoiminnan aktiivisuus vaihtelee vuosittain Opiskelijoiden osallistumisaktiivisuus yhteisiin tapahtumiin ja niiden järjestämiseen on vähäistä (tietyin poikkeuksin, esim. liikunnalliset harrastejutut yms) Tilojen ja välituntiaktiviteettien puute Tiedotus: tiedonkulku henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä ja tiedottaminen opiskelijoille vaikutusmahdollisuuksista Vaihtelevat toimintakulttuurit esimerkiksi alojen välillä Henkilökunnan ajan ja resurssien puute yhteisöllisyyden eteen tehtävästä työstä ei saa tulla ylimääräistä taakkaa vaan muuta työtä tukevaa toimintaa Opiskelijoiden osallisuus: aitojen vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen ja dialogi. Uhkana näennäisosallisuuteen sortuminen Tutor/oppilaskuntatoiminnasta vastaavien henkilökunnan jäsenten työaikaresurssien puute

17 Yhteisöllisyyttä tukemaan: tapausesimerkkejä ja toimintaideoita Edellä on puhuttu siitä mitä on hyvä yhteisöllisyys ja mitä haasteita siihen liittyy. Tähän osioon on koottu Turvallista ryhmää rakentamaan hankkeen aikana kerättyjä kokemuksia ja tapausesimerkkejä opiskelijoiden kanssa toimimisesta ja yhteisöllisyyden tukemisesta turvallisen opiskeluilmapiirin luomiseksi.

18 Yhteisöllisyyden tarkistuslista Mihin yhteisöllisyyden tarkistuslista tarkoitettu? Tarkistuslistaan on koottu opiskelijoiden aktiivisuuteen, osallisuuteen ja yleisiin oppilaitoksen yhteisöllisyyttä tukeviin rakenteisiin liittyviä väittämiä. Lista ei ole täydellinen vaan hyvä lähtökohta osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteutumisen arviointiin. Listaan voikin lisätä omia kohtia. Tarkistuslista on hyvä käydä läpi säännöllisin väliajoin, sillä esimerkiksi oppilaskunnan aktiivisuus voi vaihdella suuresti riippuen jäsenien aktiivisuudesta. Muutoksia huomattaessa voidaan tehdä suunnitelmat ongelmien korjaamiseksi ja hyvin toimivien asioiden tukemiseksi. Tutor- ja oppilaskuntavastaaville voi tehdä omat tarkistuslistansa, joiden avulla voi seurata toiminnan laatua. [ERILLINEN LAATIKKO] Katso myös: SAKKI:n Oppilaskunta ja antoisan toiminnan aakkoset opas (SAKKI ry, 2001, Helsinki): oppilaskunnan edunvalvonnan zekkilista SAKU ry, HOT - Hyvinvoivan Oppimisympäristön Tarkistuslista [/ERILLINEN LAATIKKO]

19 Tarkistuslista: Oppilaskunta on toimiva Opiskelijoista on nimetty tutoreita Tutoreille ja oppilaskunnan hallitukselle järjestetään joka lukuvuosi koulutus toimintaan. Opiskelijatoimintaan osallistumisesta palkitaan (esim. OPS oppilaskuntatoiminnalle ja suorituksia sen mukaisesti) Joka lukuvuosi järjestetään yhteinen ryhmäytys Joka lukukausi järjestetään ryhmäytyspäivä/hetki Ryhmäytystä toteutetaan pitkin vuotta myös ryhmäytyspäivän lisäksi Tutorit/oppilaskunta järjestävät joka lukukausi jonkin koko oppilaitokselle suunnatun tapahtuman Tutorit/oppilaskunta osallistuvat ryhmäytyksen suunnitteluun ja toteutukseen tai toteuttavat sen kokonaisuudessaan Opiskelijat voivat vaikuttaa oppitunneilla ja oppilaitoksessa yleensä opetuksen järjestämiseen liittyviin asioihin, yleisiin oloihin ja järjestelyihin. Opiskelijoilla on väli/hyppytunteja varten käytössä taukotila tai vastaava avoin oleskelutila Opiskelijoilta kerätään palautetta säännöllisesti opiskeluoloista Opiskelijoiden kanssa järjestetään säännöllisesti keskustelu/palautetilaisuuksia Oppilaskunta ja tutorit voivat tehdä yhteistyötä toisten yksiköiden ja oppilaitosten opiskelijoiden kanssa Opinto-ohjaajat, kuraattorit ovat helposti lähestyttäviä kaikille opiskelijoille ja käyvät esittäytymässä kaikille opiskelijoille säännöllisesti 1/49 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

20 Tapausesimerkkejä Opiskelijatoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyttä tukevan opiskelijatoiminnan käynnistäminen/tukeminen Mitä tehtiin? Turvallista ryhmää rakentamaan hankkeen työntekijä toimi apuna oppilaskunta ja tutortoiminnan aktivoinnissa. Tutoreita ja oppilaskuntia koulutettiin ja heidän kanssaan suunniteltiin toimintaa tuleville lukukausille ja lukuvuodelle. Opiskelijoita aktivoitiin osallistumaan oppilaitoksen ilmapiiriin kehittämiseen ja yhteisöllisyyden tukemiseen esim. keräämällä palautetta sen hetkisestä tilanteesta. Toimintaa lähdettiin aktivoimaan noudattaen seuraavankaltaista mallia: 1. Tilanteen selvitys 2. Tutoreiden / oppilaskunnan aktiivien koollekutsuminen 3. Opiskelijoiden haastattelu 4. Koulutus/suunnittelupäivä ja mahdollinen aktiivien ryhmäytys 5. Toiminta 6. Jatkoseuranta. Koulutuspäivissä käytiin ensiksi läpi perusteita tutortoiminnasta tai oppilaskuntatoiminnasta riippuen kohdeyleisöstä. Tietoa materiaaleista löytyy lisää myöhemmin tästä materiaalista. Muun muassa SAKKI:lta voi tilata koulutuksia tutoreille ja oppilaskunnan hallitukselle. Perusinfon jälkeen opiskelijoiden kanssa käytiin läpi jo esille tulleita kehityskohteita ja hahmoteltiin kalenteria seuraavalle vuodelle. Työn alle kannattaa ottaa heti jokin projekti, johon porukka saadaan sitoutumaan. Jokaiselle lukukaudelle voi suunnitella jonkin isomman tapahtuman tai projektin sekä pienempiä toimintaa tukevia juttuja (esim. tutorporukan koulutus/virkistäytymis/ryhmäytysiltapäivä). [ERILLINEN LAATIKKO] Hyviä vinkkejä ja apua nuorten kanssa projektien tekemiseen löytyy osoitteesta 2/49 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

21 [/ERILLINEN LAATIKKO] On hyvä katsoa opiskelijoiden kanssa myös työnjaollisia asioita ja selkeitä askeleita toiminnan käynnistämiseksi esim. seuraavien tapaamisten ajankohdat ja tehtävälista hoidettavista asioista. Tehtävälistan malli löytyy tämän materiaalin liitteistä. Miksi? Opiskelijatoiminta (oppilaskunta ja tutorit) on toisella asteella yhä vaihtelevasti toimivaa ja opiskelujen luonne ammattioppilaitoksissa vaikeuttaa osin aktiivista opiskelijatoimintaa. Aktiivinen ja näkyvä opiskelijatoiminta parhaimmillaan sitouttaa opiskelijoita oppilaitoksen toimintamalleihin ja opiskeluun. Huomioitavaa Jos esimerkiksi tutortoiminta on ollut tauolla kannattaa sen uudelleen herättämiseen varata vähintään yksi kokonainen lukuvuosi. Ensimmäisen lukukauden aikana saadaan porukka kasattua ja toiminta aloitettua. Seuraavan lukukauden aikana on mahdollista luoda pohjat toiminnan jatkuvuudelle. Tutorit kannattaa ottaa mukaan heti ensimmäisen syksyn ryhmäytyksen suunnitteluun ja toteutukseen mukaan. Johdon tuki opiskelijatoiminnalle ja halukkuus kuunnella opiskelijoita on ensiarvoisen tärkeää! Tuki kannattaa tuoda esille selkeästi ja toistuvasti. Selkeästi ilmaistu tuki motivoi opiskelijoita! Vuoden opiskelijatoiminnan suunnittelu ja uusien aktiivien koulutus Mitä tehtiin? Oppilaskunnan hallituksen tai tutorien kanssa voi pitää iltapäivän tai jopa kokonaisen päivän, jonka aikana käydään koulutuksen ohessa läpi toiminnan perusperiaatteet (esim. mihin tutoreja tarvitaan, miten oppilaskunta yhdistyksenä toimii, mitkä ovat velvoitteet jne ) ja luodaan haaveista ja opituista perustehtävistä lähtien tulevalle lukukaudelle ja lukuvuodelle karkea kalenteri toivotusta toiminnasta. Apuna kannattaa käyttää esimerkiksi vuosikelloa, joka havainnollistaa lukuvuoden kulkua. Vuosikelloon voi laittaa näkyviin työssäoppimisjaksot, syys- ja hiihtolomat, jolloin toimintaan käytettävissä oleva aika hahmottuu paremmin. Ohessa esimerkki mahdollisen koulutuksenm/suunnittelutapaamisen kulusta: 1. Tutustuminen Nimet ja kuinka tuttua oppilaskuntatoiminta on? Tutustumisharjoitus (tutustumisharjoituksia löytyy tämän materiaalin seuraavasta osiosta) 3/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

22 2. Keskustelu ja ideointi: Mitä oppilaskuntatoiminta voisi/pitäisi olla? 3. Keskustelu ja ideointi: Mitä oppilaskuntatoiminta voisi/pitäisi olla meidän oppilaitoksessamme? 4. Vuoden/lukukauden rutiinit ja kalenteri (kalenterin/vuosikellon täyttäminen) 5. Oppilaskunnan toiminta (perehtyminen yhdistysmuotoisen oppilaskunnan toiminnan velvoitteisiin ja esim. kokoustekniikkaan) 6. Toiminnan suunnittelu 7. Lopetus Miksi? Oppilaskunnan aktiivit ja tutorit tarvitsevat tukea toimintaansa. Kouluttamalla aktiivisia opiskelijoita he saavat työkaluja toimintaansa ja samalla tutustuvat toisiinsa. Koulutukseen voi yhdistää toiminnan suunnittelua. Oppilaskunnan aktiivit ja tutorit voivat toimia myös ryhmiensä äänitorvina ja välittää viestejä muilta opiskelijoilta henkilökunnalle ja johdolle. Huomioitavaa Koulutukseen kannattaa varata hyvin aikaa ja tarpeista riippuen siihen voi varata iltapäivän, kokonaisen päivän tai vaikka jopa viikonlopun tai useamman päivän sarjan oppitunteja. Koulutuksia järjestettäessä kannattaa käydä ainakin seuraava tarkistuslista läpi: Tilan varaaminen aikataulun laatiminen ruokailut ja mahdolliset ulkopuoliset vierailijat tarvittavat välineet sekä tilan tarkistaminen (valaistus, istumapaikat, esitysvälineet, tietokone yms.) Koulutusrunko kannattaa tarkistaa ja mahdollisesti päivittää joka koulutusta varten, koska koulutustarpeet voivat vaihdella paljonkin ryhmien välillä. Opiskelijoiden oman tilan suunnittelu opiskelijoiden kanssa Kenelle: Johto, tutor- ja oppilaskuntatoiminnasta vastaavat henkilökunnan jäsenet Mitä tehtiin? 4/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

23 Erikseen kootun opiskelijaryhmän kanssa ideoitiin yksikön opiskelijatoimintaan parannuksia ja esille tullutta tarvetta opiskelijoiden omalle tilalle. Tilalle tehtiin pohjapiirros ja suunnitelmat käyttöä varten. Opiskelijat esittelivät suunnitelmat yksikön johdolle. Miksi? Opiskelijoiden oma olohuone on hyvä paikka rentoutua esim. hyppytunnin aikana. Oma tila antaa oppilaskunnalle ja tutoreille kodin, jossa voi pitää kokouksia ja jota voi muokata opiskelijoiden haluaman näköiseksi. Kiva opiskelijatila houkuttelee käyttämään välitunnit tai hyppytunnit esim. muita opiskelijoiden kanssa oleskellen. Eri alojen opiskelijat saavat tilan, jossa tavata toisiaan. Suunnittelu Opiskelijoiden kanssa kannattaa keskustella ja tehdä ideointiharjoituksia tilan mahdollisista käyttötavoista ja mitä siellä tulisi olla. Tärkeänä kohtana on tilan käytön valvonta: miten saadaan yhteinen tila pidettyä siistinä ja turvallisena. Opiskelijaryhmien kanssa käytettyjä harjoitteita mm. ideointiin löytyy seuraavasta osiosta. Opiskelijoille voi antaa vastuuta tilan suunnittelusta ja projektin etenemisestä. Projektin vetäminen ja tulosten esittely johdolle antavat hyviä kokemuksia vaikka oppilaskunnan aktiiveille. Huomioitavaa Projektiin tarvitaan tilat ideointitapaamisille, luvat opettajilta osallistumiseen ja tärkeimpänä johdon sitoutuminen tilaprojektin. Opiskelijoiden sitouttaminen sekä aikaresussit (työharjoittelut yms.) vaativat huomiota tapaamisia sovittaessa ja aikataulutusta tehdessä. Jatkoidea Opiskelijatilaa voidaan tehdä myös monikäyttöisemmäksi jakamalla siitä osa työtilaksi, jolloin tilan valvontakin helpottuu ja tilaa voi pitää auki työaikoina. Huomioitavaa on kuitenkin työrauhaan ja tilan käytön käytänteisiin liittyvät sopimiset! Alla on tapausesimerkki opiskelijoiden kanssa jaetusta työtilasta. Opiskelijoiden kanssa jaettu työtila Kenelle: Kuraattorit, opinto-ohjaajat, tutor- tai oppilaskuntatoiminnasta vastaavat henkilökunnan jäsenet Mitä tehtiin? Turvallista ryhmää rakentamaan hankkeen työntekijä työskenteli hankkeen ajan tilassa, joka toimi samaan aikaan oppilaskunnan taukotilana. Tilassa kävi päivittäin 5/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

24 yksikön opiskelijoita pelaamassa ja viettämässä aikaa. Oppilaskunnan hallitus piti tilassa kokouksiaan. Valvonta mahdollisti tilan pitämisen auki koko koulupäivän. Miksi? Opiskelijoiden oma olohuone on hyvä paikka rentoutua esim. hyppytunnin aikana. Työntekijän paikallaolo helpottaa tilan valvontaa ja siistinä pitämistä. Vastaavasti työntekijä pääsee tapaamaan päivittäin opiskelijoita rennommassa ympäristössä. Suunnittelu Tilan käytöstä kannattaa tehdä selkeät pelisäännöt esim. aukioloajoista, siisteydestä ja yleisestä työrauhasta jne. Työntekijän työoloihin tulee kiinnittää myös erityistä huomiota, ettei työnteko kärsi esim. meluongelmista tai muista häiriöistä. Yhteisesti kannattaa sopia ajoista ja tilanteista jolloin tila rauhoitetaan työkäyttöön (esim. kokousten tai puheluiden ajaksi). Yksikön tapahtuman suunnittelu opiskelijoiden kanssa Kenelle: Henkilökunta, tutorit, oppilaskunta, opiskelijat Mitä tehtiin? Opiskelijaryhmän kanssa ideoitiin yksikön terveellisiin elämäntapoihin liittyvää teemapäivää. Apuna käytettiin tämä materiaalin seuraavasta osiosta löytyviä ideointiharjoitteita tapahtuman järjestämisestä kertovia materiaaleja. Miksi? Yhteiset tapahtumat luovat yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä oppilaitoksessa. Jotta tapahtumista tulisi vetäviä ja opiskelijoille mieluisia, opiskelijat kannattaa ottaa mukaan tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelijat tietävät parhaiten itse millaisista tapahtumista ja aktiviteeteista he pitävät. Suunnittelu Tapahtumaa suunnitellessa ainakin seuraavat asiat kannattaa pitää mielessä: tavoite kohderyhmä tekijätiimi työnjako toteutukselle tiedot järjestelyistä (esim. tilat) ajankohta ja nimi budjetti ja luvat mahd. järjestäjien osalllistujien muistaminen/palkitseminen Muuta 6/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

25 Tapahtumien järjestämisen ei tarvitse olla raskas prosessi. Jos aikaa ja resursseja on vähän voi tavoitteita asettaa alemmaksi. Lyhyt välitunnin taukojumppakin voi olla todella mainiota ja piristävää vaihtelua opiskelun keskellä ja sen järjestäminen ei vaadi niin paljon aikaa, rahaa ja työtä. Muita tapahtumaideoita: Terveyspäivät, sählyturnaus, Halloween-elokuvanäytös, aamujumppa jne [ERILLINEN LAATIKKO] Ammattilainen.fi osoitteesta löytyvästä Tuunaa Tapahtuma oppaasta löytyy ohjeita ja vinkkejä tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen aina välituntijumpasta minifestareihin. [/ERILLINEN LAATIKKO] Kerhotoiminta Mitä tehtiin? Yhden yksikön kerhotoiminta-ajalle suunniteltiin opiskelijoille vapaaehtoista kerhotoimintaa. Opiskelijoille tarjottiin yksikön yhteisen kerhotoiminta-ajan aikana mahdollisuutta osallistua improvisaatioteatterikerhoon. Turvallista ryhmää rakentamaan hankkeen työntekijä veti kerhoa. Kerho tapasi viikoittain yhden lukukauden ajan. Miksi? Kerhotoiminta antaa vastapainoa opiskeluille ja mahdollistaa opiskelukavereiden kanssa toimimisen vapaammassa ympäristössä. Kerhon sisältö voi myös tukea opiskeltavien aineiden oppimista (esim. esiintymistaito, liikunnallisuus jne). Suunnittelu Tutoreita voi ottaa mukaan kerhotoiminnan toteutukseen/suunnitteluun/vetämiseen (esim. liikunta/harrastetutoreita). Kerhon sisältöä varten kannattaa kerätä ideoita ja palautetta opiskelijoilta, jotta tarjottava toiminta on kiinnostavaa. Huomioitavaa Aikataulutus tulee tehdä koulun arkeen sopivaksi. Kerhon sisältö ja aikataulutus tulisi olla selvä jo ennen lukukauden alkua, jotta mainostus voidaan aloittaa hyvissä ajoin lukukauden alkupuolella. Toiminnan jatkuvuuteen tulee kiinnittää huomiota. Onko tarkoitus tehdä jotain, joka jatkuu lukukautta/vuotta pidempään? Kahden yksikön yhteisen tutorkoulutuksen järjestäminen Kenelle: Tutortoiminnasta vastaava opettaja, tutorit Mitä tehtiin? 7/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

26 Kahdelle oppilaitoksen eri lähekkäin sijaitsevalle yksikölle järjestettiin kahteen otteeseen yhteinen tutorkoulutus. Koulutus tilattiin SAKKI ry:n kautta. Koulutus mahdollisti kahden yksikön tutorien tutustumisen ja ideoiden jakamisen eri yksiköiden tutorien välillä ja keskustelun eri käytännöistä yksiköissä. Miksi? Tutorit ryhmäytyvät ja pääsevät tutustumaan toisiin tutoreihin. Toisten tapaaminen antaa uusia ideoita ja virtaa. Jos yksikössä on vain vähän tutoreja saadaan yhteistyöllä koottua isompi koulutettava ryhmä, jolloin tulee kannattavaksi tilata koulutus. Suunnittelu Koulutuksessa voidaan suunnitella yksiköiden tutoreiden yhteinen tapahtuma/tempaus. Näin jo hieman tutuksi tulleiden toisten tutoreiden kanssa päästään tekemään jotain käytännössä ja into toimintaan ei ehdi laantua. Useamman yksikön yhteinen tapahtuma voi nostaa ylpeyttä yhteisestä ammattikoulutaustasta ja tuoda näkyvyyttä oppilaitoksen ulkopuolellakin. Millä aikataululla? Koulutukset kannattaa sopia jo ennen lukukauden alkua. Aikataulut tulee järjestää siten, ettei esimerkiksi työssäoppimisjakso tule osallistumisen esteeksi. Huomioitavaa Ryhmän koko ei saa nousta liian suureksi ja hyvä tasapaino osallistujien määrässä eri yksiköistä takaa, ettei kukaan jää yksinäiseksi toisen porukan jäseneksi. [ERILLINEN LAATIKKO] Lisää vinkkejä ja ohjeita tutoreiden koulutukseen löytyy mm. Turvallista ryhmää rakentamaan hankkeessa toteutetusta tutortoiminnan oppaasta ja SAKKI:n materiaaleista (ks. lisää luettavaa seuraavasta osiosta) Muun muassa ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry järjestää tutorkoulutuksia. [/ERILLINEN LAATIKKO] Tutorien ryhmäytysiltapäivä Kenelle: Tutortoiminnasta vastaava, tutorit Mitä tehtiin? Yhden yksikön tutoreille pidettiin iltapäivän mittainen ryhmäytys, jossa eri vuosiluokkien tutorit pääsivät tutustumaan toisiinsa ja kokeilemaan erilaisia ryhmäytysharjoituksia sekä ideoimaan tulevan syksyn toimintaa. Miksi? Tutorien ryhmäyttämiseen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta tutoreista muodostuu aktiivinen ja innostunut tutorryhmä, jossa kaikki viihtyvät. Opiskelijat sitoutuvat 8/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

27 paremmin toimintaan, kun toisten tutorien seurassa viihdytään ja päästään tekemään mielekkäitä asioita joilla on näkyvää vaikutusta. Valmistelu Iltapäivän ohjelma voi olla esimerkiksi tällainen: 1. Esittely 2. Alkulämmittely: Nimi ja venytysliike. Jokainen esittelee lyhyesti itsensä ja lempivenytysliikkeensä. Koko ryhmä tervehtii esittäytynyttä ja tekee yhdessä venytyksen. 3. Harjoitus: Juttelu pienryhmässä* (*löytyy tämän materiaalin seuraavasta osiosta) 4. Harjoitteet seinällä: Seinälle on kerätty lapuille erilaisia ryhmäytysharjoitteita. Tutorit valitsevat hauskimman harjoituksen seinältä ja tekevät sen ensin itse omassa porukassa muiden saman harjoitteen valinneiden kanssa ja sen jälkeen teettävät sen muillekin. 5. Keskustelu toiveista ja suunnitelmista tutortoiminnalle (+ mahdollinen ideointi) 6. Fiiliskierros Puitteet Ryhmäytysiltapäivään kannattaa varata tarpeeksi iso ja rauhallinen tila, jotta porukalla voidaan kokeilla erilaisia ryhmäytysharjoituksia. Työkalut Hyviä ryhmäytysharjoituksia ja sisältöjä tutorien kouluttamiseen löytyy mm. SAKKI:n ja MLL:n materiaaleista. Hyviä ryhmäytyksessä käytettyjä tutustumisharjoitteita löytyy tämän materiaalin seuraavasta osiosta. Huomioitavaa Ryhmäytysiltapäivän ajoituksen tulee sopia tutorien kalenteriin, jotta kaikki tutorit saadaan paikalle. Jos tutorporukassa on kokeneempia ja kokemattomampia tutoreita sisällön tasoon kannattaa kiinnittää huomiota. Joka tapauksessa tulee käyttää matalan kynnyksen harjoitteita, jotta ryhmäytyksessä säilyy turvallinen ilmapiiri. Tarkoituksena on ensisijaisesti saada tutorit tutustumaan toisiinsa rennossa tunnelmassa. Tutorien kanssa voi kokeilla harjoitteita, joita tutorit voivat käyttää myöhemmin itse esim. koko koulun ryhmäytyspäiviä suunnitellessa Jatkoideoita yhdessä kokkaaminen, koulutusviikonloppu esim. mökillä, improvisaatioteatterityöpaja [ERILLINEN LAATIKKO] Sovellusidea: Impulssien hyödyntäminen lukuvuoden alun ryhmäytyksessä 9/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

28 Osana Turvallista ryhmää rakentamaan hanketta koulutettiin opettajia ja luotiin koulutuksen apuvälineiksi sähköisiä muistutuksia/tehtäviä: impulsseja. Kyseisiä tehtäviä voi hyödyntää myös esim. ryhmäytyksessä. Impulsseissa on esimerkkiharjoituksia mm. turvallisen ryhmän määrittelystä ryhmän kanssa. Osana ryhmäytyspäivää ryhmät voivat yhdessä pohtia yhteisiä pelisääntöjä ja vaikkapa uusien opiskelijoiden vastaanottamista. Impulssit ja muita Turvallista ryhmää rakentamaan hankkeen tuotoksia löytyy osoitteesta [/ERILLINEN LAATIKKO] Opiskelijoiden kuuleminen Palautteen kerääminen opiskelijoilta Mitä tehtiin? Yhden yksikön toisen ja ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoiden kanssa käytiin läpi oppilaitoksen oloista tehdyn kyselyn tulokset ja kerättiin palautetta sekä kehitysideoita yksikön toimintaan. Jokaisen ensimmäisen vuosiluokan ryhmän kanssa pidettiin yhden oppitunnin mittainen tilaisuusjokaisesta ryhmästä valittiin edustusopiskelija (useimmiten tutoropiskelija). Edustusopiskelijoille pidettiin lyhyt perehdytys prosessiin. Myöhemmin pidettiin ideariihipäivä, jossa edustusopiskelijat sekä osastojen ja yksikön johto yhdessä kävivät läpi esille tulleita kehitysehdotuksia. Ideoinnin pohjalta tehtiin lista selkeistä toimintaehdotuksista. Toisen vuosiluokan jokaiselle ryhmälle pidettiin noin oppitunnin mittainen kyselyn tulosten esittely ja palautteenanto tilaisuus, jossa esiteltiin kyselyn tulokset ja kerättiin palautetta niistä esille nousseista kehityskohdista. Jokaisesta ryhmästä valittiin 1-2 edustajaa, jotka esittelevät kehitysehdotukset osastonsa johdolle yhdessä osaston muiden ryhmien edustajien kanssa. Miksi? Osallisuuden tunne on tärkeä osa hyvää yhteisöllisyyttä. Jokaisen yhteisön jäsenen tulee kokea oma panoksensa ja mielipiteensä tärkeäksi. Keskustelu voi nostaa esiin hyviä kehitysideoita ja kuulluksi tuleminen nostaa yhteishenkeä. Keskustelutilaisuudet voivat auttaa avaamaan esimerkiksi kyselyiden kautta saadun palautteen sisältöä. Luokissa kiertäminen mahdollistaa myös tiedottamisen muista ajankohtaisista asioista ja käytännöistä. Keskustelujen ohessa voi ottaa esille mm. yleisiin käyttäytymis- ja järjestyssääntöihin liittyviä asioita tai mainostaa tapahtumia/toimintaa. Suunnittelu 10/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

29 Palautteen keruuta suunnitellessa tulee arvioida kuinka paljon aikaa ja resursseja on käytettävissä. Luokkien kiertäminen ja keskustelut vievät aikaa ja vaativat paljon työtä. Opiskelijat on hyvä ottaa mukaan jo tässä vaiheessa prosessiin. Oppilaskunta, tutorit tai luokista valitut edustajat voivat olla mukana esimerkiksi palautteen keräämisessä. Voidaan myös pohtia onko olemassa jotain erityisiä ongelmia/aiheita, mistä erityisesti haluttaisiin kuulla opiskelijoiden näkökulmaa ja ratkaisuehdotuksia. Palautetta voidaan kerätä jokaiselta luokalta käyttäen esimerkiksi jo valmiiksi olevia tietoja keskustelun herättäjänä (esim. kyselyiden tulokset). Huomioitavaa Palautteen keräämiselle pitää tehdä selkeä aikataulu ja saada johdolta sitoutuminen prosessiin, jotta tuokiot voidaan toteuttaa normaalin opetuksen ohessa mahdollisimman vähillä häiriöillä ja että opiskelijat sekä opettajat kokevat toiminnan hyödylliseksi. Millä aikataululla? Palautteen keräämiseen kannattaa varata vähintään lukukausi, jotta esille nousseisiin kehitysideoihin voidaan tarttua ja seuranneista toimista voidaan tiedottaa. Jatkoideoita: Palautetta voidaan kerätä myös järjestämällä säännöllisesti palauteiltapäiviä, joihin on vapaa pääsy. Johdon osallistuminen keskusteluihin tuo heitä lähemmäksi opiskelijoita ja luo osaltaan ilmapiiriä, jossa opiskelijat kokevat tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. 11/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

30 Yhteisöllisyys ja osallisuus oppitunneilla Opiskelijoiden osallistaminen kurssin sisällön suunnitteluun Kenelle: Opettaja, opiskelijat Mitä tehtiin? Kahden kielten kurssin osalta otettiin opiskelijat mukaan suunnittelemaan kurssin läpikäyntiä. Opiskelijoille esiteltiin kyseessä olevan kurssin opetussuunnitelma ja avattiin hieman mitkä ovat kurssin tavoitteet ja raamit. Tämän jälkeen opiskelijat saivat itse pohtia ehdotuksia läpikäynnistä ja tämän jälkeen he keskustelivat pareissa ja pienryhmissä vieden ideoita eteenpäin. Apuna käytettiin ideointiharjoituksia. Käytettyjä, hyviä ideointiharjoituksia löytyy seuraavasta osiosta. Ryhmien esille tuomat ideat listattiin ja niistä sovittiin toteutus yhdessä opettajan kanssa. Ideoita tuli lähinnä opetusmenetelmiin liittyen ja suurin osa niistä pystyttiin toteuttamaan kurssin aikana. Miksi? Kun opiskelijat saavat osallistua suunnitteluun he myös samalla sitoutuvat paremmin suunnitelman toteuttamiseen. Jatkuva oman opiskelun suunnittelu lisää itsevarmuutta ja tunnetta oman elämän hallinnasta. Suunnittelu ja toteutuksen seuranta toimivat myös itsearvioinnin harjoitteluna. Opiskelijoiden osallistaminen suunnitteluun helpottuu, kun keskustelusta tulee tapa ja opiskelijat alkavat jopa odottaa sitä. Valmistelu Ideointia varten opettaja voi listata opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet ja avata niitä käytännön esimerkein. Ideointia voi myös auttaa apukysymykset ja esimerkit työskentelytavoista, joita voidaan käyttää/on käytetty aiemmin. Puitteet Ideointiin kurssin alussa kannattaa varata tarpeeksi aikaa ja uuden ryhmän kanssa tutustumiseen pitää panostaa ensin. Huomioitavaa Suunnitteluun ja keskusteluun kannattaa varata hyvin aikaa kurssin alkutapaamisessa. Suunnitelmia voidaan muokata ja niistä voidaan keskustella myös matkan varrella. Suunnittelun aikana ei kannata säikähtää, jos ideointi lähtee lentoon. Keskustelu voi mennä nopeastikin ohi asian ja innostus voi viedä mukanaan, mutta hyvällä ja oikeaaikaisella ohjauksella päästään takaisin itse asiaan. Tärkeintä on kuitenkin antaa oikea mahdollisuus vaikuttaa ja tunne siitä, että ideoinnissa saa tuoda oman mielipiteen esille. Aidon vaikutusmahdollisuuden tunne on tärkeä 1/49 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

31 Työkalut Apuna voi käyttää kurssin kalenteria ja kurssin aiheista voi täyttää kurssin suunnittelun lomakkeen, joka löytyy tämän materiaalin liitteistä. Kurssin aiheiden mukainen jaottelu toimii apuna sisältöjen hahmottamiseen. Jatkoideoita Yhteinen suunnitelma läpikäynnistä kannattaa laittaa esim. työtilan seinälle ja palata siihen säännöllisesti (esimerkiksi kun jokin asetettu välitavoite on saavutettu). [ERILLINEN LAATIKKO] Kokeile myös! Kursseilla voi käyttää apuna myös yhteisölliseen oppimiseen soveltuvia ohjelmia ja palveluja. Projektiluontoiseen oppimiseen voi hyvin yhdistää vaikkapa wiki-pohjaisen työalustan käytön. Pelit ovat myös hyvä lisä opetusmenetelmiin ja voivat tukea ryhmän yhteishenkeä. Kurssin suorittamisesta voi tehdä myös pelin kaltaisen ja asettaa säännöt siten että kaikki hyötyvät toisten tukemisesta ja eritasoiset sekä tyyliset oppijat voivat osallistua ja saada onnistumisen kokemuksia. [/ERILLINEN LAATIKKO] 2/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

32 Apua toimintaan: materiaaleja, työkaluja ja harjoitteita [ERILLINEN LAATIKKO] Tukea, ideoita ja materiaaleja yhteisöllisyyden tukemiseen saa muun muassa: SAKKI ry Koulutus, tutortoiminta, oppilaskuntatoiminta, edunvalvonta, materiaaleja, tapahtumat MLL Koulutus, tutortoiminta, harjoitteita, materiaaleja Nuorten akatemia Koulutus, harjoitteita, materiaaleja SAKU ry Koulutus, tapahtumat, tutortoiminta, materiaaleja [/ERILLINEN LAATIKKO] Materiaaleja ja lisälukemistoa Aktiivisesti ammattiin toimintakansio (SAKU ry) Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen (MLL) Itse tehty -nettipalvelu. (www.itsetehty.fi) Oppilaskuntatoiminnan käsikirja (SAKKI ry) Oppilaskunta ja antoisan toiminnan aakkoset (SAKKI ry) Tutortoiminnan käsikirja (SAKKI ry) Tuunaa tapahtuma opas (www.ammattilainen.fi) Voima virtaa (MLL) Työkaluja ja harjoitteita Harjoitteita Oheen on koottu harjoitteita, joita hyödynnettiin hankkeen aikana opiskelijoiden kanssa toimiessa. Harjoitteet on lainattu muista hankkeen materiaaleista, joissa on hyödynnetty 3/49 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

33 hankkeen kumppaneiden materiaaleja (Voima virtaa menetelmämateriaali osallisuudesta tukioppilastoimintaan ja MLL:n nuorisotyöhön, Kuulun - koulutusmateriaali, MLL kouluttajan opas, Nuorten Akatemia: Ohjaajan kansio). Ideointi Ideointi ja Venn-diagrammi Ryhmille annetaan post-it lappuja. Ryhmissä kirjataan mahdollisimman monta ehdotusta/ideaa yksittäisille post-it lapuille. Aikaa on 5 minuuttia. Fläppipaperille piirretään iso ympyrä. Kaikki ideoinnissa tuotetut laput käydään läpi ja ne laitetaan ympyrään sen mukaan, kuinka tärkeiltä/olennaisilta ne tuntuvat. Ympyrän keskelle tulevat tärkeimmät/olennaisimmat ideat. Paperit kiertämään Jokaisella osallistujalle annetaan paperi, johon hän kirjoittaa muutaman minuutin ajan vähintään kaksi tai kolme ehdotusta annetusta aiheesta. Tämän jälkeen jokainen osallistuja antaa oman paperinsa vasemmalla puolellaan olevalle osallistujalle ja tämä kirjoittaa saamaansa paperiin siinä jo olevien ideoiden innostamana. Ajatus on, että papereissa jo olevat ideat auttavat synnyttämään uusia. Tätä jatketaan ainakin viiden siirron ajan. Puhua ei saa. Lopuksi ryhmä valitsee yhdessä papereihin kirjoitetuista ideoista kolme tärkeintä ja käyttökelpoisinta. Parhaat ideat seulotaan esiin tarvittaessa äänestämällä. Jokaisella osallistujalla on kolme ääntä, jotka hän saa antaa mielestään parhaille ideoille. Eniten ääniä saaneet ideat otetaan jatkokäsittelyyn. Turvallisen ja mukavan ryhmän määrittely Jokainen osallistuja pohtii mielessään kuvauksen turvallisesta ja mukavasta ryhmästä. Tämän jälkeen otetaan pari ja neuvotellaan pareittain yhteinen ehdotus turvallisen ja mukavan ryhmän kuvaukseksi. Lopuksi neuvotellaan neljän hengen pienryhmissä (kaksi lähellä olevaa paria yhdessä) yhteinen ehdotus turvallisen ryhmän kuvaukseksi. Ryhmien ehdotukset kirjataan ylös. Purku: Keskustellaan yhteisistä ehdotuksista ja tehdään näistä ryhmän yhteinen tavoite, johon voidaan palata pitkin lukuvuotta. Ryhmän pelisääntöjen määrittely Opiskelijoille jaetaan post-it lappuja ja he menevät ryhmiin lappujen värin mukaan. Ryhmät kirjoittavat sääntöehdotuksia post-it lapuille. Ehdotetut säännöt käydään yhdessä läpi ja ne kirjataan ylös. Ehdotuksista voidaan äänestää tarvittaessa. 4/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

34 Messupurku Aluksi on työstetty erilaisia aiheita pienryhmissä. Tämän jälkeen yksi henkilö pienryhmästä jää pisteelle messuemännäksi/-isännäksi ja muut ryhmän jäsenet kiertävät messupisteillä eli muiden ryhmien pöydissä. Aikaa jokaisella pisteellä on noin 5 minuuttia. (yhteensä 20 25min). Messuisäntä esittelee ryhmänsä tuotoksen ja vierailemassa oleva ryhmä keskustelee aiheesta ja täydentää ryhmän tuotosta. Lopuksi omalla pisteellä puretaan keskustelemalla, mitä ideoita tarttui kierrokselta mukaan. Purkua voi soveltaa myös siten, että messuisäntä kiertää muut ryhmät koko ryhmän sijaan ja esittelee joka pöydässä oman kotiryhmänsä tuotoksen. Ryhmien koosta riippuen isäntiä/emäntiä voi olla myös vaikka pari. Harjoitteella on hyvä purkaa ideointiharjoitteiden tuloksia ja se voi toimia samalla myös esiintymistaidon harjoitteluna. Purku mahdollistaa myös ryhmissä useamman ongelman/teeman käsittelyn ja ideoinnin, koska jokainen ryhmä pääsee antamaan panoksensa purussa kaikkien muiden ryhmien tuotoksiin. Tutustuminen Jana-aloitus Luokan lattiaan tehdään maalarinteipillä jana tai kerrotaan kuvitellun janan ääripäät luokassa. Janan avulla voidaan sekä tutustua toisiin että orientoitua käsiteltävään olevaan aiheeseen. Oppilaita voi pyytää menemään janalle esimerkiksi siihen kohtaan, mihin aikaan he heräsivät aamulla. Toiseen ääripäähän sovitaan esimerkiksi klo 6 ja toiseen klo 10. Omaa paikkaa etsiessä oppilaat joutuvat näin keskustelemaan keskenään oman päivänsä aloituksesta. Kun paikka janalla on löytynyt, opettaja voi vielä vähän keskusteluttaa esimerkiksi ääripäissä olevia oppilaita ja kysellä, miten viimeiseksi herännyt ehti niin nopeasti kouluun tai mitä aikaisimmin heränneiden aamutoimiin kuului. Sovellus: Janan avulla voidaan myös orientoitua oppitunnin aiheeseen pyytämällä oppilaita seuraavaksi menemään janalla seisomaan esimerkiksi siihen kohtaan, miten tuttu seuraavaksi käsiteltävä aihe on heille etukäteen tai miten kiinnostavana he asiaa pitävät. Jana puretaan kysymällä kaikilta (tai suuressa ryhmässä joiltakin), miksi he ovat juuri kyseisessä kohdassa janaa. Tutustumisen verkko 5/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

35 Ryhmän jäseniä pyydetään laittamaan käsi sen henkilön olkapäälle, jonka hän tavannut ryhmästä kaikkein ensimmäisenä. Jos osallistuja on ryhmässä ensimmäistä kertaa eikä ole tuntenut ketään aiemmin, hän laittaa käden sen olkapäälle, jonka hän huomasi ensimmäiseksi saapuessaan ryhmään. Tämän jälkeen pyydetään ihmisiä palauttamaan mieleen tilanteet, jossa he ovat ensi kertaa tavanneet. Keskustelulle annetaan aikaa muutama minuutti. Harjoitus puretaan niin, että kysytään kaikilta vuorotellen missä ja milloin he ovat tavanneet. Tarvittaessa voi kysyä tapaamiseen liittyviä yksityiskohtia. Purkuun voi hyvin liittää lämminhenkistä huumoria. Harjoitus mahdollistaa vetäjälle tutustumisen jo ennestään toisensa tuntevaan ryhmään tutustumisen. Kosketus ja ryhmälle kertominen voivat jännittää ihmisiä, joten harjoitusta kannattaa käyttää vain, kun ilmapiiri ja ryhmä ovat tarpeeksi turvalliset. Juttelu pienryhmässä Osallistujat laitetaan kävelemään sikin sokin ympäri luokkaa. Kun ryhmän ohjaaja huutaa Ryhmä!, muodostetaan mahdollisimman nopeasti lähellä olevien kanssa 3 4 hengen ryhmä (tässä voidaan käyttää myös musiikkia, jolloin aina musiikin lakatessa muodostetaan ryhmä). Ryhmässä käydään nopea tutustumiskierros, jossa jokainen vastaa muutamalla sanalla annettuun kysymykseen. Keskustelun aloittaja määräytyy myös annetun säännön mukaan. Esimerkkikysymyksiä: Mikä on mieluisin paikkasi? Mitä teet mielelläsi lauantai-iltaisin? Millä kulkuvälineellä liikut mieluiten? Aloittaminen voi määräytyä esimerkiksi: - se, jolla on värikkäin paita - se, joka meni edellisenä iltana viimeisenä nukkumaan 6/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

36 Apuvälineitä ja työkaluja Asteikko ryhmän ilmapiirin seuraamiseen Ohessa on hankkeen aikana luotu työkalu ryhmän ilmapiirin seuraamiseen. Kysymyksiä on vain kolme, jotta vastaaminen on nopeaa. Kysymyksien tavoitteena on peilata ryhmän kiinteyttä ja ryhmäläisten viihtymistä. Oheisiin kysymyksiin vastataan tasaisin väliajoin, jolloin saadaan tietoa muutoksista. Vastaa asteikolla 1-10 (1=huonoin arvosana, 10=paras arvosana) 1. Kuuluvatko kaikki porukkaan? Uskaltavatko kaikki kertoa mielipiteensä? Kulkeeko opintoihin liittyvä tieto ryhmässä? Vuosikello ja vuosikalenteri Vuosikello tai vuosikalenteri on helppo tapa visualisoida kokonaisen vuoden toiminta. Vuosikelloa voidaan käyttää apuna toiminnan yleisten raamien suunnittelussa ja muistutuksena esim. seinällä. Vuosikello on hyvä apuväline esimerkiksi oppilaskunnan tai tutoreiden kanssa toimintaa suunnitellessa. Vuosikellon sijasta voi käyttää myös listamallista vuosikalenteria. Hyvä alkusuunnittelu vuoden toiminnalle säästää aikaa ja vaivaa myöhemmin vuodesta. Hyvää vuosikellopohjaa voi käyttää uudestaan seuraavanakin vuonna vain hieman muokkaamalla. Oppilaskunnan hallituksen on hyvä jo vuoden alussa sopia yksikön/oppilaitoksen johdon kanssa tapaamisista ja yleisellä tasolla asioista mitä halutaan tehdä ja mihin niistä voi saada oppilaitokselta tukea ja apua. Tästä oppaasta löytyy malli vuosikellosta, jota voitte täyttää ja käyttää suunnitteluun sekä tulostaa seinälle muistutukseksi. 7/49 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

37 Kurssin suunnittelulomake ja aikajana kurssille Opiskelijoita voi ja kannattaa osallistaa kurssin suunnitteluun. Alussa ryhmän kanssa voi tehdä ideointiharjoitteita ja kysyä mielipiteitä kurssin toteutustavoista ja menetelmistä. Yhdessä voidaan täyttää suunnitelma kurssin sisällöstä ja toivotuista menetelmistä. Yhtenä työkaluna kurssin jatkuessa voi käyttää aikajanaa, joka havainnolistaa kurssin etenemisen ja eri osa-alueiden painotuksen. Janalle laitetaan eri kurssin osa-alueet ja karkeat tuntimäärät eri viikoille. Näin on helppo nähdä mitä on jo tehty ja millaisia asiakokonaisuuksia on vielä edessä. Ryhmän kanssa voidaan kurssin edetessä muuttaa ja tarkentaa suunnitelmia. 8/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

38 Lähteet Harjoitteet ja MLL:n materiaalit: TRR-hankkeen materiaalit: Halkola, T; Karvinen, K Opettajan mahdollisuudet työyhteisön ja yhteisöllisyyden kehittäjänä. Haettu Koli, H; Silander P Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna. Kujala, J Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille. Art-print, Helsinki. Kuronen, I Peruskoulusta elämänkouluun. Ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tarinoita peruskoulusuhteesta ja elämänkulusta peruskoulun jälkeen. Jyväskylä: Jyväskylä yliopisto. Leppämäki, E Kouluyhteisöohjaaja : yhteisöllisyyden vahvistaja Niemistön koulussa. Haettu Nurmi, P Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Toisen asteen opettajat dialogisuutensa ja autenttisuutensa sääntelijöinä. Pearl, A; Knight, T The Democratic Classroom: Theory to Inform Practice. Hampton Press, Inc. Cresskill, New Jersey. Petress, K An operational definition of class participation. College Student Journal, 40, no. 4 (December 2006): /49 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

39 Repo-Karento, S Innostu ryhmästä. Miten ohjata oppivaa yhteisöä. Dark Oy. Vantaa Soini M Motivaatioilmaston yhteys aktiivisuuteen ja viihtymiseen liikuntatunneilla. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry Amisten asiaa - ammattiin opiskelevien tavoitteita Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry Oppilaskunta ja antoisan toiminnan aakkoset. Oppilaskuntaopas. Helsinki. Vinberg, L; Tervonen, J Yhteisöllisyyttä etsimässä: Juhani Ahon koulun oppilaiden sosiaaliset voimavarat. Haettu Selvitys oppilaskuntatoiminnasta HOPI harrastukset opintojen tukena -hanke. 10/20 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

40 Liitteet Vuosikello Tehtävälista Kurssin suunnittelu paritehtävä Aikajana Kurssin suunnittelun taulukko 11/49 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

41 Lukukauden päätös Lukukauden aloitus Esimerkki Toiminnan valmistelu Syysloma Kaukovainion oppilaskunna n hallituksen suunnittelu/ko ulutuspäivä Joululoma Kaukovainion oppilaskunna n hallituksen suunnittelu/ko ulutuspäivä Esimerkkitapahtuman suuunnittelu Esimerkkitapahtuman valmistelu Hiihtoloma Kaukovainion oppilaskunna n hallituksen suunnittelu/ko ulutuspäivä Toiminnan suunnittelu Esimerkkitapahtuma Lukukauden aloitus Kesäloma Kaukovainion oppilaskunnan hallituksen suunnittelu/koulu tuspäivä Lukuvuoden päätös 12/49 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke

42 TEHTÄVÄ VASTUUHENKILÖ MÄÄRÄAIKA TEHTY TIEDOT

43 Kurssin suunnittelu 1.Pohdi itseksesi. Noin 5-10 min. Kuinka opin ja mitkä ovat mieluisimmat työtavat minulle? 2.Parityöskentely n. 10 min. Kertokaa toisillenne edelliseen kohtaan kirjaamanne asiat ja koittakaa löytää yhteisiä ideoita siitä minkälaisia työmenetelmiä haluaisitte tällä kurssilla käyttää. Listatkaa ideat alle: 3.Pienryhmätyöskentely n min. Tehkää parityöskentelyssä esille tulleista ideoista kooste. Valitkaa parhaat ja kirjoittakaa muutama työskentelytapa/idea ylös. Ideat esitellään koko luokalle.

44 Kurssin suunnittelun taulukko -työkalu Taulukko muokattiin Koli & Silander (2002) mallista. Esimerkki osittain täytetystä kurssin suunnittelun taulukosta

45

46 Aihealue/Viikko Aihealue/Viikko Aihealue/Viikko Aihealue/Viikko Aihealue/Viikko Tavoite oppimisen tavoitteet sisältö Mitä opitaan? Tieto, taito, osaaminen Menetelmät ja tehtävät toiminta aikataulutus Missä opitaan? Käytettävä tila Palaute ja arviointi menetelmät arvioijat aikataulutus

47 Aikajana-työkalu Aikajana-työkalusta on kaksi versiota: tulostettava versio ja toinen näyttöpäätekäyttöön tarkoitettu versio. Aikajana-työkalu on Excel-työkirja, joka koostuu kolmesta taulukosta: Kurssin aikajana, Tulostusversio ja Käyttöohje. Kurssin aikajana taulukkoon kirjoitetaan eri teemat/aihealueet ja karkeasti jaoteltuna aikataulut milloin kyseistä teemaa/aihealuetta käsitellään ja kuinka kauan. Toinen sivu toimii tulostusversiona. Taulukko on linkitetty taulukkoon yksi, joten Tulostusversioon tulevat automaattisesti Kurssin aikajana taulukkoon tehdyt muutokset. Tulostusversio on mustavalkoinen ja selkeämmin muotoiltu, jotta sen voi jakaa esim. opiskelijoille. Käyttöohjeista löytyy taulukon eri kohdat selitettynä ja selkeät ohjeet käytöstä ja mahdollisesta muokkaamisesta. Esimerkki täytetystä aikajanasta Aikajana-työkalun suunniteltuna käyttötarkoituksena oli helpottaa kurssin aikaista prosessin reflektointia: missä ollaan menossa, mitä on tehty ja mitä on vielä edessä. Osa-alueiden sijoittelu ja koon hahmottaminen voi auttaa myös sisältöjen ja työmenetelmien pohtimista (esim. onko yksi kahden tunnin kerta varattu ryhmätyöskentelylle muutamasta eri aiheesta jne.).

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Mitä yhteisöllisyys ammatillisissa oppilaitoksissa voisi olla? Verkostokoordinaattori Ville VeeVee Virtanen

Mitä yhteisöllisyys ammatillisissa oppilaitoksissa voisi olla? Verkostokoordinaattori Ville VeeVee Virtanen Mitä yhteisöllisyys ammatillisissa oppilaitoksissa voisi olla? Verkostokoordinaattori Ville VeeVee Virtanen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015. Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

LIIKENNEVALOT Golfseuran nuorisotoiminnan arviointityökalu

LIIKENNEVALOT Golfseuran nuorisotoiminnan arviointityökalu SUOMEN GOLFLIITTO LIIKENNEVALOT Golfseuran nuorisotoiminnan arviointityökalu Liikennevalot on työkalu seuran nuorisotoiminnan kartoittamiseksi ja keskustelun tueksi. LIIKENNEVALOT Golfseuran nuorisotoiminta

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 3 Vuosisuunnittelu Yrittäjyyskasvatuksen lukuvuosi suunnitelma: 1. Visio: Jokainen rakentaa omaa mahdollisuuksien maailmaa -Yhteisen ymmärryksen

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia Kyselyn toteutus Toteutettiin sähköisenä kyselynä 01-02/2011 Tavoitteena oli selvittää Millainen kuva koulujen henkilökunnalla on oppilaiden yksinäisyydestä,

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa. OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5.

Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa. OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5. Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5.2008 Anna Launonen Opintojen aloitus Rehjassa Osa opintojaksoa: Opiskelu ja

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Kolvi Oy hankkeen toimenpiteet läpäisyn tehostamiseksi syksyllä 2012

Kolvi Oy hankkeen toimenpiteet läpäisyn tehostamiseksi syksyllä 2012 Kolvi Oy hankkeen toimenpiteet läpäisyn tehostamiseksi syksyllä 2012 Johtoajatuksena on tasainen HOPS-osaaminen, prosessien yhtenäisyys ja koulutuksellinen tasa-arvo. KOLVI-tavoite Oppimisympäristöjen/opetusmenetelmien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot