PORVOON LINJA-AUTOASEMAN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORVOON LINJA-AUTOASEMAN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 PORVOON LINJA-AUTOASEMAN KEHITTÄMINEN Katuosasto, kaupunkisuunnitteluosasto luonnos

2 Sisältö Porvoon linja-autoaseman kehittäminen... 3 Taustaa... 3 Tavoitteet... 4 Linja-autoliikenne Porvoossa - nykytilanne... 4 Kaukoliikenne... 4 Paikallisliikenne... 5 Palvelulinja... 5 Matkahuollon tavaraliikenne... 5 Joukkoliikenteen käyttö... 6 Joukkoliikenteen sopimusjärjestelmä ja rahoitus Porvoossa... 7 Linja-autoaseman järjestelyt nykyisin... 8 Linja-autoaseman sijaintivaihtoehdot Vaihtoehto 1, nykyinen linja-autoasema: Vaihtoehto 1A Vaihtoehto 1B Vaihtoehto 1C Vaihtoehto 2, linja-autoaseman siirtäminen toisaalle Vaihtoehto 2A Näsi ; Porvoonportin reuna-alue...17 Vaihtoehto 2B keskustan Yleisurheilukenttä Vaihtoehto 2C Teboilin tontti, Vaihtoehto 2D Lundinkadun terveysasema, Vaihtoehto 2E - Rihkamatori Vaihtoehto 2F - Tarmola Vaihtoehto 2G -Kuninkaanportti Linja-autoaseman sijaintivaihtoehtojen vertailu Yhteenveto Kansi: Porvoon linja-autoasema kauppatorin pohjoislaidalla luvulla. Kuvattu Piispankadun suunnasta. Kuva: Porvoon museo.

3 Porvoon linja-autoaseman kehittäminen Taustaa Porvoossa on eri yhteyksissä keskusteltu kaupunkikeskustan kehittämisestä. Jalankulkupainotteisesta keskustasta laadittiin suunnitelma vuonna 2003, mutta sitä ei juurikaan ole toteutettu. Keskeisinä haasteina keskustan vetovoimaisuuden lisäämiselle on nähty autopaikoitus, läpiajoliikenne, keskeisten kortteleiden kehittäminen ja lisärakentaminen, kaupunkikuva ja katuympäristö. Paikoitustilannetta helpottaa ratkaisevasti ns. Sokos-Lundi-Elanto -asemakaavanmuutos torin pohjoispuolisissa kortteleissa 24 ja 25 ja hankkeeseen sisältyvän paikoituslaitoksen rakentaminen. Laitokseen ajo ja huoltoliikenne on ohjattu Kaivokadulta, joka tekee mahdolliseksi Porvoon torin ja lähialueen kehittämisen jalankulku- ja kevyen liikenteen ympäristönä. Raskaan liikenteen läpikulku saaristosta on viime vuosina ollut aiempaa vähäisempää ja sen aiheuttama häiriö poistuu, kun yleiskaavan mukainen saaristotieyhteys saadaan toteutettua. Keskusta-alueen katujen, torialueen ja puistojen parantaminen on ennen kaikkea taloudellinen kysymys, suunnitelmat ovat pitkälle olemassa. Keskusteluissa on nostettu esille kaupungin toiminnallisen sydämen, torialueen, sekava ja ympäristöltään vaatimaton yleisilme. Torilla seisovat linja-autot ja myös tavara-aseman toiminta on todettu ympäristövaikutuksiltaan haitalliseksi ja on ehdotettu, että linja-autoasemalle tulisi etsiä uusi paikka. Toisaalta empireasemakaavan mukaisen torin mittava rakentaminen muuttaisi koko toriaukion luonnetta ja alkuperäistä 1830-luvun asemakaavan kaupunkirakenteellista ajatusta. Suurin osa linja-autoliikennettä käyttävistä matkustajista lähtee matkaan torilta, joka on myös merkittävä paikallisliikenteen ja kaukoliikenteen vaihtopaikka. Seuraavassa on selvitetty linja-autoaseman erilaisia sijaintivaihtoehtoja Porvoossa. Lähtökohtana on ollut, että joukkoliikennettä tulee edelleen kehittää ja sen osuutta liikennemääristä lisätä, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kansainvälisten sopimustenkin pohjalta. Vaihtoehto, joka ei paranna joukkoliikenteen houkuttelevuutta, ei ole toteuttamiskelpoinen. Selvityksessä on käsitelty linja-autoliikennettä sekä kaukoliikenteen, paikallisliikenteen, palvelulinjojen ja tavaraliikenteen osalta. Tarkastelun pohjalta on saatu selville linja-autoaseman alue- ja tilantarpeet. Mitoituksen tueksi on kuultu asiantuntijoita, liikennöitsijöitä ja matkahuollon edustajia. Linja-autoasemaan ja torialueeseen kohdistuvat toimenpiteet ovat erittäin vaikuttavia kaupungin keskustan kehittämisen kannalta. Tarkoituksena on tässä vaiheessa antaa taustatietoa asiasta käytävään keskusteluun ja asiasta tehtävään päätöksentekoon. Linja-autoaseman vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja on etsitty avoimesti. Suunnitelmat eri vaihtoehdoista ovat yleispiirteisiä, mutta niiden pohjalta voidaan perustellusti ottaa kantaa vaihtoehtojen kehityskelpoisuuteen. Tarkoituksena on jatkaa työtä tarkemmalla suunnittelulla ja asemakaavatarkastelulla, kun periaatekanta valittavasta vaihtoehdosta on saatu. 3

4 Tavoitteet Energiatehokkaan ja asukkaita palvelevan kaupunkiympäristön toteuttamiseksi on tärkeää huolehtia joukkoliikennejärjestelmän toimivuudesta niin, että joukkoliikenne on niin ajankäytöltään, mukavuudeltaan ja hinnaltaan kilpailukykyinen yksityisautoon nähden. Ilmastonmuutoksen torjuminen on asetettu tärkeäksi yhteiskunnalliseksi päämääräksi, ja juuri yksityisautoilun vähentäminen eri tavoin on eräs vaikutuksiltaan merkittävimmistä keinoista. Kaikkien joukkoliikenteen kohdistuvien toimenpiteiden tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sekä asukkaiden kokemaa palvelutasoa. Toimiva joukkoliikennejärjestelmä ja laadukas matkakeskus/linja-autoasema on kaupungin tärkeimpiä strategisia menestystekijöitä kilpailtaessa muiden metropolialueen kuntien kanssa uusista asukkaista. Porvoon joukkoliikenteen kannalta tärkeimpiä tavoitteita ovat saavutettavuus, miellyttävä, keskeinen odotteluympäristö palveluineen, hyvät vaihtomahdollisuudet sekä liityntäpysäköinnin helppous. Merkittävin suunta on Helsinki, jonne arkipäivinä menee yli 90 bussia suuntaansa. Vuorotarjonta on hyvä, ja se vaatii arvoisensa toimintaympäristön. Tärkeää on myös nopeuttaa linjojen nopeutta Helsingin alueella, esim. Sturenkadun bussikaistat olisivat tarpeen. Linja-autoliikenne Porvoossa - nykytilanne Kaukoliikenne Porvoon linja-autoasema on yksi valtakunnan vilkkaimpia, arviolta 6 7:nneksi vilkkain. Linjaautoasemalta on työpäivinä lähtöjä yhteensä noin 450 kpl ja saapumisia likipitäen saman verran. Vuoroista noin noin 35 % on paikallisliikennettä ja noin 65 % kauko- tai pikavuoroliikennettä. Valtaosa vuoroista (yli 90 %) ainoastaan pysähtyy linja-autoasemalla (pysähdys yleensä 0-5 min), ja jatkaa matkaansa joko Kouvolan, Kotkan tai Pukkilan suuntiin. Osa kaukoliikenteen vuoroista jatkaa matkaansa muualle Porvooseen, kuten Kevätkumpuun tai Haikkooseen. Pieni osa Porvoon Liikenteen, Pukkilan liikenteen tai Forsblomin linja-autoista tasaa aikatauluja linja-autoasemalla tai lähialueella (esim. kaupungintalon takana). Kaukoliikenteen matkustajia on päivittäin noin 2500, jonka lisäksi linja-autoasemalla käy runsaasti pikavuorolinjojen pidempimatkaisia matkustajia. Linja-autoasema on Porvoon tärkeimpiä käyntikortteja, ja se luo mielikuvia itse kaupungista. Porvoo Helsinki-välin kehittämiseen on viime vuosina panostettu suuresti aikataulujen tasavälistämisen, työmatkalaisten lipputuen ja liityntäpysäköinnin toteuttamisen muodossa, yhdessä eri toimijoiden kanssa. Nyt Helsinkiin ja takaisin pääsee neljä kertaa tunnissa vähintään viidentoista minuutin välein. Joka toinen bussi kulkee moottoritietä ja joka toinen vanhaa tietä. Bussiliikenteellä on tavoitettu palvelutaso, joka kestää vertailun monien rautatiepaikkakuntien kanssa. Nopeat moottoritieyhteydet ovat erittäin tärkeitä, sillä kulkutavan valinnassa matka-aika ja vaihdottomuus ovat erittäin tärkeitä kriteereitä. 4

5 Paikallisliikenne Paikallisliikenteen linjat (nrot 1,2,4,5) ovat kaikki heilurilinjoja, ja ne pysähtyvät linja-autoasemalla tai Rauhankadulla vain normaalin pysäkkioperaation vaatiman ajan. Ajantasaus tapahtuu bussien kääntöpaikoilla. Pysähdyksiä linjaautoasemalla on siis noin 160 kpl/vrk. Linjasto kattaa Kevätkummun ja Huhtisten alueet sekä Gammelbackan ja Hamarin Haikkoon - Tolkkisten vyöhykkeet. Lisäksi linja 4 käy Kuninkaanportin alueella. Palvelulinja Palvelulinjalla on oma pysäkki linja-autoasemalla, jossa pikkubussi odottelee aamun ja iltapäivän tunteina asiakkaita. Muina aikoina palvelulinja ajaa kyläkuljetuksia tilausten mukaan. Toiminta-alue on läntiset kaupunginosat sekä Hinthaara, Kaarenkylä, Kerkkoo ja Ilola. Ensisijainen kohderyhmä on kaupungin ikääntynyt, autoton väestö. Kuva 1. Porvoon paikallisliikenteen reitit. Tilausliikennepysäkki (ns. turistipysäkki) on Rauhankadulla kaupungintalon kohdalla, ja se siirrettäneen kaupungintalon eteen kesän aikana. Porvoossa vierailevat turistibussit eivät liiku linjaautoasemalla käytännössä lainkaan. Matkahuollon tavaraliikenne Matkahuolto kuljettaa bussien ruumassa runsaasti paketteja, mikä on tarpeellinen lisä liikennöitsijöiden taloudelle. Porvoon linja-autoaseman kautta kuljetetaan noin pienpakettia vuodessa. Päivittäisiä pakettiasiakkaita on noin 100 kpl. Pakettien kuljetus on viime vuosina nousussa mm. lisääntyneen verkkokaupan vuoksi. Pakettien siirto busseista linja-autoasemarakennukseen ei lisää juurikaan bussien seisonta-aikaa linja-autoasemalla. Matkustajien ja pakettien kuljettaminen samassa autossa on erinomainen tapa yhdistellä kuljetuksia ekologisesti. Tiheän vuorotarjonnan vuoksi Matkahuollon tarjoama kuljetuspalvelu on Helsinki - Porvoo välillä varsin suosittua, ja se palvelee mm. paikallisia yrittäjiä hyvin. 5

6 Joukkoliikenteen käyttö Pääkaupunkiseudulla työssäkäyvistä porvoolaisista noin 11 % käyttää bussia työmatkoillaan. Porvoon paikallisliikenteen kulkutapaosuus on noin 5 %. Tutkimusten mukaan kulkutavan valinnassa tärkeimpiä tekijöitä on nopeus, ja nykyisin bussimatka moottoritietä Kamppiin kestää noin 50 min, mikä on varsin kilpailukykyinen verrattuna henkilöautoon. Pääkaupungilla tehdyt selvitykset osoittavat, että joukkoliikenteen käyttäjät ovat sosioekonomiselta taustaltaan pääosin verrattain hyvätuloisia. Erityisesti liityntäpysäköinnin käyttäjiä voisi luonnehtia varsin hyvätuloisiksi. Linja-autoasemalle tai pysäkeille tullaan varsin läheltä; yli 70 % matkustajista tulee alle 1 km etäisyydeltä bussin kyytiin. Bussimatkustajista Helsinkiin menevistä matkustajista 68 % nousee kyytiin juuri linja-autoasemalta, 20 % tulee kyytiin neljältä Läntisen Mannerheiminväylän pysäkiltä, joista ylivoimaisesti käytetyin on Katajamäen kohdalla Näsissä oleva pysäkki. Voidaan arvioida, että puolet kaikista linja-automatkustajista tulee siis linja-autoasemalle alle kilometrin etäisyydeltä. Kuva 2. Bussien lähdöt Porvoon linja-autoasemalta, ei sisällä paikallisvuoroja. Kertalippujen lisäksi kaupungissa on käytössä nuorisolippu (12-18 vuotiaille), 1. ja 2. vyöhykkeen kaupunkilippu, alueellinen seutulippu (Porvoo, Sipoo, Askola, Pukkila, Loviisa, Myrskylä) sekä työmatkalippu pääkaupunkiseudulle. Kertalipulla matkustaminen on usein koettu kalliiksi, mutta esim. seutulippu sekä Porvoon kaupunkiliput ovat erittäin edullisia. 6

7 Joukkoliikenteen sopimusjärjestelmä ja rahoitus Porvoossa Joukkoliikennelaki muuttui , ja sen perusteella on Uudenmaan ELY-keskus juuri muuttanut vanhat joukkoliikenneluvat siirtymäajan käyttöoikeussopimuksiksi, jotka ovat voimassa ainakin vuoteen 2014, osa vielä pidempään. Näiden lupien perusteella liikennöitsijät voivat jatkaa liikennöintiään nykyisin reitein aina vuoteen 2014 asti, jonka jälkeen ELY-keskus tulee kilpailuttamaan käyttöoikeussopimukset tarkoituksenmukaiseksi arvioimissaan kokonaisuuksissa. Kaikki Porvoossa ajettava liikenne toimii siis ELY-keskuksen kontrolloimana. Tänä vuonna käynnistyy joukkoliikennelain mukainen palvelutasomäärittely, jossa osoitettavalla tasolla kilpailutukset jatkossa järjestetään. Kaupunki osallistuu tähän määrittelytyöhön. Kaupunki ostaa suoraan muutaman Pellingissä kulkevan linja-autovuoron sekä palvelulinjan liikennöinnin. Muilta osin alueen joukkoliikenne toimii itsekannattavasti, ja aikataulut ja reitit ovat liikennöitsijöiden itsensä määrittelemiä, joille on aikanaan haettu lääninhallituksen linjaliikennelupa (muuttuneet siis nyt ns. siirtymäajan käyttöoikeussopimuksiksi). Kaupungin tuki joukkoliikenteelle ohjataan kaupunkilippuihin, nuorisolippuun, seutulippuun ja pks:n työmatkalippuun. Joukkoliikennetuki asukasta kohden on noin 5 /asukas, mikä on varsin vähän verrattuna useisiin vastaavankokoisiin kaupunkeihin (ks. kuva alla). Valtio korvaa noin 46 % niistä joukkoliikenteen tukemiseen ohjautuvista kustannuksista, jotka täyttävät kriteerit koskien matkustamisen säännöllisyyttä ym. Porvoo saa valtion osuuden kaikelle itse maksamalleen tuelle. Kuva 3. Joukkoliikennetuki eräissä kaupungeissa ja kunnissa

8 Linja-autoaseman järjestelyt nykyisin Linja-autoasemalla on 8 9 kaukoliikenteen käytössä olevaa laituria, yksi paikallisliikenteen käytössä oleva laituri (lähdöt joen länsipuolelle) ja palvelulinjan laituri. Rauhankadulla on paikallisliikenteen pysäkki (lähdöt joen itäpuolelle). Laiturialueen laidalla 2 3 bussia mahtuu tasaamaan aikataulua lähtöaikaansa odotellen. Linja-autoasemarakennuksen rakennusala on noin 460 m 2. Se on rakennettu 1970 ja peruskorjattu Osa tilasta on vuokrattu Elisalle, ja noin 100 m 2 toimii kahvilana. Itse ydintoiminnan tilantarve ei ole kovin iso (alle 200 m 2 ). Rakennuksessa on myös kaupungin yleinen käymälä ja kellarissa on kaupungin väestösuoja. Matkahuolto on varsin tyytyväinen linja-autoaseman nykyisiin järjestelyihin. Linja-autoaseman sijainti on ideaalinen matkustajien tarvetta ja painopistettä ajatellen. Linja-autoaseman lähellä sijaitsevat isot koulut sekä keskeiset kaupalliset palvelut. Alle kilometrin etäisyydellä asuu suuri osa kaupungin asukkaista. Kuva 4. Porvoon linja-autoaseman laiturit. 8

9 Kuva 5. Matkustajien liityntämatkaetäisyydet linja-autoasemalle tai pysäkeille (moottoritietä Helsinkiin suuntautuva liikenne). Kuva 6. Nykyinen väestö 250 x 250 m ruuduissa Porvoon keskustassa. 9

10 Kuva 7. Liikkumisvyöhykkeet Porvoon keskustassa Urban Zone -tutkimuksen mukaan. 10

11 Linja-autoaseman sijaintivaihtoehdot Porvoon linja-autoaseman sijainnin osalta on tutkittu seuraavia vaihtoehtoja: 1) Vaihtoehto 1, nykyinen linja-autoasema sijoitteluvaihtoehdot 1A 1C 2) Vaihtoehto 2, linja-autoasema toisaalla 2A Näsi ; Porvoonportin reuna-alue 2B keskustan Yleisurheilukenttä 2C Teboilin tontti, D Lundinkadun terveysasema, E Rihkamatori 2F Tarmola 2G Kuninkaanportti Tarve linja-autoaseman siirtoon perustuu ajatukseen, että nykyinen linja-autoasema on kaupunkikuvallisesti ongelmallinen, ja nykyiselle paikalle halutaan muuta maankäyttöä. Linjaautoasemarakennuksen tilatarve on siis noin 200 m 2 ja laiturikentän tarve noin m 2. Kuva 8. Vaihtoehtoiset sijaintipaikat linja-autoasemalle. Tummemman punaisia kohteita (nykyinen linja-autoasema kauppatorilla, Yleisurheilukenttä ja Näsi) on arvioitu muita perusteellisemmin 11

12 Vaihtoehto 1, nykyinen linja-autoasema: Sijainti palvelee hyvin asutuksen painopisteessä, jolloin liityntämatkat ovat lyhyet ja usein käveltävissä, joten liityntäpysäköinnin tarve minimoituu ja painottuu polkupyöräpysäköintiin. Kaupalliset palvelut ovat lähellä, ja matkustajat pääsevät suoraan keskustaan. Odotteluympäristö on virikkeellistä, ja mm. pankkiautomaatteja on lähellä. Matkustajien saattoa ja noutoa varten on muutamia pysäköintipaikkoja. Matkahuollon rahtipalvelu tuottaa liikennettä kävelypainotteiselle alueelle. Nykyinen linja-autoasemarakennus voidaan korvata uudella, johon sijoittuisi liiketilaa laajemminkin. Matkahuollon selvitysten mukaan bussikenttää voidaan pienentää 1 2 laiturilla sekä tilantarvetta vähentää siirtymällä hammastettuihin laitureihin, jos ihmisten liikkumista rajoitetaan laiturialueen takana (vastaa Kampin terminaalin järjestelyjä). Paikallisliikenteen laituri länteen suuntautuvalle liikenteelle voidaan siirtää Piispankadulla, samoin palvelulinja. Laiturialueen tilantarve puolittuisi. Laiturien sijoittaminen maan alle johtaisi erittäin massiivisten ramppijärjestelyjen rakentamiseen, ja pelkkien ramppien tilantarve olisi suuri osa nykyisen linja-autoaseman tilantarpeesta. Kuva 9. Linja-autoaseman laiturialue nykyisin. 12

13 Vaihtoehto 1A Linja-autojen laiturijärjestelyitä tehostetaan. Taksiasema, torin tukitoiminnot (wc, jätehuolto, mahdollinen torimyyjien sosiaalitila) ja mahdolliset kiinteät kojut muodostavat kevytrakenteisen ja matalan noin 150 k-m 2 :n rakennusmassan torin myyntialueen ja liikennealueen väliin. Linjaautoaseman paikalle rakennetaan uusi rakennus, jossa kaikkiaan noin 2300 k-m 2 nykyisen noin 500 k-m 2 sijaan. Matkahuollon pakettipalvelulle osoitetaan lyhytaikaista pysäköintitilaa kadun varrelta. Torin raatihuoneen päädystä poistetaan siellä oleva pysäköintialue, jos korvaavia paikkoja saadaan toteutettua. Järjestelyillä saavutetaan laajempi torialue, joka antaa paremmat edellytykset elävälle toritoiminnalle ja tapahtumien järjestämiselle torialueella, mikäli sille on kysyntää. Valtaosa järjestelyistä on riippumattomia linja-autoliikenteen ja linja-autoaseman kehittämisestä. Suurempi rakennusmassa torin reunalla muuttaa torin alkuperäisen asemakaavan asetelmaa. Muutoksen merkittävyys kaavahistoriallisessa mielessä on tarkasteltava erikseen. Nykyiselläänkään torin ympäristö ei noudata alkuperäistä kaavaa. Erikseen pitää myös tarkastella suuremman rakennusmassan pysäköintipaikkojen laskentaperiaatteet ja näiden paikkojen sijainti. Rakennusmassan alle on mahdollista tehdä maanalainen pysäköintilaitos, joka nykyisen tiedon valossa on kuitenkin kallista rakentamista ja sisäänajon järjestäminen autokellariin myös vaativa tehtävä, koska uusikin rakennus on käytännössä ympäröity jalankulkualueilla. Pysäköinnin laajempi ohjaaminen torille tai sen alle on ristiriidassa kävelypainotteisen ympäristön kehittämisen kanssa. Kuva 10. Vaihtoehto 1A. Peruuttamiseen perustuvan laiturialueen käyttö edellyttää rakenteellisia esteitä peruutustilaan pääsyn estämiseksi. 13

14 Vaihtoehto 1B Ratkaisumalli perustuu siihen, että hyväksytään alkuperäisessä kaavassa olleen puistoakseliteeman, jonka välipäätteenä vanha seurahuone oli, peruuttamaton tuhoutuminen nykyisen rakennuskannan vaikutuksesta. Nykyinen linja-autosemarakennus puretaan. Uuteen noin 3000 k-m 2 :n rakennusmassaan sijoitetaan kaikki torin tukitoiminnot, linja- autoasema, matkahuolto, taksiasema ja lisäksi toiseen kerrokseen noin 2200 k-m 2 toimisto-, liike- tai julkista tilaa. Uuden rakennusmassan sijoittaminen torin koillissivulle antaa Runebergin puistolle visuaalisen päätteen ja samalla mahdollistaa linja-autoliikenteen järjestelyt ilman läpikulkuliikennettä torin poikki. Samalla voidaan pääsosin palauttaa Lundinkadun puolella ollut puisto ja jalankulkualue liittyy saumattomasti torialueeseen. Uusi rakennusmassa ja torialue mahdollistavat monipuolisen toritoiminnan ja tapahtumat. Suurempi rakennusmassa torin reunalla muuttaa torin alkuperäisen asemakaavan asetelmaa. Muutoksen merkittävyys kaavahistoriallisessa mielessä on tarkasteltava erikseen. Nykyiselläänkään torin ympäristö ei noudata alkuperäistä kaavaa. Kuva 11. Vaihtoehto 1B. Rakennusmassoittelututkielma: vasemmalla maantasokerros linja-autolaitureineen ja oikealla toisen kerroksen liikerakennusmassa. 14

15 Erikseen pitää myös tarkastella suuremman rakennusmassan pysäköintipaikkojen laskentaperiaatteet ja näiden paikkojen sijainti. Rakennusmassan alle on mahdollista tehdä maanalainen pysäköintilaitos, joka nykyisen tiedon valossa on kuitenkin kallista rakentamista. Sisäänajon järjestäminen autokellariin on vaativa, joskin mahdollinen uuden rakennusmassan puitteissa. Liikenteen järjestämisen kannalta vaihtoehto on tässä muodossa heikko, sillä Helsingin suuntaan menevä liikenne hidastuisi ja Aleksanterinkadun suunnasta kääntyminen laiturialueelle olisi hankalaa. Linjoja olisi siirrettävä esim. Linnankoskenkadulla ja Lundinkadulla ja siten sen yksisuuntaisuudesta luovuttava. Vaihtoehto 1C Nykyisen linja-autoaseman paikalle rakennetaan uusi rakennus, jonka sisälle linja-autoliikenteen laiturit jäävät. Maantasokerroksessa torin tukitoiminnot, matkahuolto, liiketila ja taksiasema yhteensä noin 520 k-m 2. Ylemmässä kerroksessa noin 2200 k-m 2 liiketilaa. Suurempi rakennusmassa torin reunalla muuttaa torin alkuperäisen asemakaavan asetelmaa. Muutoksen merkittävyys kaavahistoriallisessa mielessä on tarkasteltava erikseen. Nykyiselläänkään torin ympäristö ei noudata alkuperäistä kaavaa. Kuva 12. Vaihtoehto 1C. Rakennusmassoittelututkielma: vasemmalla maantasokerros linja-autolaitureineen ja oikealla toisen kerroksen liikerakennusmassa. 15

16 Erikseen pitää myös tarkastella suuremman rakennusmassan pysäköintipaikkojen laskentaperiaatteet ja näiden paikkojen sijainti. Rakennusmassan alle on mahdollista tehdä maanalainen pysäköintilaitos, joka nykyisen tiedon valossa on kuitenkin kallista rakentamista ja sisäänajon järjestäminen autokellariin myös vaativa tehtävä, koska uusikin rakennus on käytännössä ympäröity jalankulkualueilla. Laiturijärjestelyt eivät ole yhtä turvallisia kuin vaihtoehdossa 1A, mutta ne voidaan toteuttaa tässä vaihtoehdossa myös vaihtoehdon 1A mukaisesti. Vaihtoehto 2, linja-autoaseman siirtäminen toisaalle Mikäli linja-autoasema sijoitetaan toiseen paikkaan, saadaan torialue käytännössä raivattua tyhjäksi liikenteestä. Kaikkien linjojen on kuitenkin kuljettava keskustan kautta, joten torin reunalla on käytännössä oltava vähintään 6-8 pysäkkiä, 3-4 kummallakin laidalla odottelukatoksineen. Esteettinen haitta siis säilyisi nykyisestä poiketen asemoituna. Linjojen ohjaaminen esim. Mannerheiminkadun ja Aleksanterinkadun kautta ilman poikkeamista torin tuntumassa ei ole mahdollista mittavan pysäkkitarpeen sekä asiakkaiden palvelutason vuoksi. Myös jatkossa on tärkeää, että linjastot kulkevat torin kautta, sillä joukkoliikenteelle sekä keskustatoiminnoille saavutettavuus on tärkeää. Erityisesti ikäihmisten omatoiminen liikkuminen perustuu usein joukkoliikenteen hyvään saavutettavuuteen, ja sen heikentäminen voi heijastua sosiaalisektorin kuljetustarpeiden kasvuna. Pysäkkialueen yhteyteen olisi mahdollista sijoittaa taksiasema ja toritoimintaa (käymälät, jätteet, kiinteitä myyntikojuja) tukevia keveitä rakennelmia. Torialueelle jäävä nykyinen linjaautoasemarakennus voidaan käyttää liiketiloina, joskin sen asema on hieman perustelematon torialueella ilman toria tukevaa toimintaa. Rakennuksen laajentamisen perustelut ovat myös huomattavasti heikommat kuin jos laajennus perustuisi linjaautoaseman toimintojen sijoitteluun tai kehittämiseen. Linja-autoaseman paikalle voisi harkita kauppahallityyppisen rakennuksen rakentamista, jolle Porvoossa noin sadan vuoden odottelun jälkeen saattaisi oikein suunniteltuna olla kysyntää turistien ja paikallistenkin taholta. Arkkitehti Gustaf Nyström laati suunnitelmat nykyisen linjaautoasemarakennuksen paikalle Porvoon kauppahallia varten noin vuonna Linjaautoaseman poistuminen torialueelta mahdollistaa torin kehittämisen yhdestä merkittävästä reunaehdosta vapaana alueena. Kuva 13. Vaihtoehto 2. Torialueella tarvittavat muutokset silloin, kun linja-autoasema sijaitsee muualla. Pysäkkijärjestelyt ovat samankaltaiset kaikissa vaihtoehdon 2 alavaihtoehdoissa. 16

17 Vaihtoehto 2A Näsi ; Porvoonportin reuna-alue Vaihtoehdossa linja-autoasema sijoittuu osaksi suurempaa rakennusmassaa Raatimiehenkadun ja Läntisenä Mannerheiminväylänä tunnetun kantatie 55:n jatkeen välisellä alueella. Nykyisellään alue on asemakaavan mukaista puistoa. Tarkasteltu alue muodostaa Porvooseen saapumisen kannalta merkittävän alueen ja sen tason nostamisessa yksi vaihtoehto olisi tutkia rakentamisen mahdollisuuksia alueella. Linja-autoaseman sijoittaminen alueella vaatisi Raatimiehenkadun jatkamista Tolkkistentielle. Enimmillään alueelle voisi sijoittaa rakentamista noin k-m 2 :tä. Rakennettava kerrosala sijaitsee liikenteellisesti niin edullisesti pääkaupunkiseudun suuntaan (julkinen liikenne ja myös yksityisautoilu), että on oletettavaa että niille olisi kysyntää. Alueen muuttaminen vaatii huolellisen asemakaavan valmisteluprosessin ja rakennusten riittävän korkea taso pitää varmistaa esimerkiksi tontinluovutuskilpailuilla tms. laadullisilla kriteereillä. Liikenneyhteyksiltään sijainti olisi linja-autoaseman kannalta kohtuullinen; kävelymatkat pitenisivät keskimäärin jonkin verran, mutta eivät kuitenkaan dramaattisesti. Ongelmana on bussien johtaminen Näsintien ja Tolkkistentien valo-ohjatun liittymän uuden ajosuunnan kautta. Bussit voivat käyttää hyväkseen myös Mannerheiminkadun pysäkkejä. Sijainti ei merkittävästi pidennä kokonaismatka-aikaa esim. Porvoon ja Helsingin välillä. Ongelmana on mm. se, että sijainti ei tue pakettiliiketoimintaa eikä alue ole odottelun kannalta mielekäs. Linjastomuutostarpeet eivät ole välttämättä suuret verrattuna nykyiseen linjastoon lukuun ottamatta Porvooseen päättyvien vuorojen päätepisteen muuttumista; käytännössä reitit kannattaisi ajaa aina esim. Kevätkummun kääntöpaikalle. Lisäksi paikallisliikenteen siirto Aleksanterinkadulle ei olisi järkevää tässä vaihtoehdossa. Kuva 14. Linjaautoaseman päävaihtoehtojen sijoittuminen suhteessa nykyiseen linjastoratkaisuun. 17

18 Kuva 15. Vaihtoehto 2A Linja-autoasema Näsissä, tilavaraus likimääräinen. Yläkuvassa toisen kerroksen liike- ja toimistotilarakennusmassat ja alakuvassa maantasokerroksen ratkaisut linja-autolaitureineen. 18

19 Vaihtoehto 2B keskustan Yleisurheilukenttä Keskusurheilukentän sijainti on suhteellisen keskeinen, ja siten mahdollinen linja-autoaseman paikka esim. kävelymatkoja ajatellen. Urheilukentälle mahtuu lisäksi mittava määrä uudisrakentamista. Urheilukenttä voidaan sijoittaa urheiluhallialueelle Näsiin. Keskuskoulun läheisyys aiheuttaa lisäpaineita turvallisten ajoväylien suunnitteluun. Koska ensimmäinen pysäkkipari länteen mentäessä on nykyään sillan länsipuolella, tarvittaisiin kohtuullisen palvelutason luomiseksi uusi pysäkkipari esim. torin varrelle. Linjastoa olisi järkevintä kehittää siten, että idästä tultaessa käännytään Aleksanterinkadulta Adlercreuzinkadulle ja siitä uuden linja-autoaseman halki Raatihuoneenkadulle. Linjastosuunnittelusta riippuen pysäkkipari voisi luontevimmin sijaita nykyisen linja-autoaseman kohdalla Rauhankadulla ja Piispankadulla. Koska suuri osa matkustajista nousisi kyytiin juuri tältä pysäkiltä, pysäkin odottelutilajärjestelyt ja kiinteät katokset vaatisivat melkoisen paljon tilaa torin laidalta. Pysäkkitoiminto kestäisi suhteellisen kauan, sillä matkustajia on runsaasti. Laituritarve on 3 suuntaansa. Paikallisliikenteen reittejä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa, vaikka linja-autoasema siirtyisi. Pääosa vaihdoista paikallisliikenteestä kaukoliikenteeseen tapahtuisi kuitenkin linja-autoasemalla. Keskusurheilukentän alueesta ei linja-autoasema veisi kuin pienen osan (noin 30 %), joten loppuosa urheilukentästä voisi mahdollisesti toimia edelleen liikuntapaikkana. Kaavamuutos on tarpeen, ennen kuin linjaautoasema voitaisiin siirtää. Kuva 16. Vaihtoehto 2 B, keskusurheilukentän hyödyntäminen. 19

20 Vaihtoehto 2C Teboilin tontti, 19-6 Linja-autoaseman toiminnot voidaan sijoittaa Kaivokadun ja Mannerheiminkadun risteykseen tonteille 5 ja 6 korttelissa 19, mutta liikenteellinen ratkaisu on lähes mahdoton. Linja-autoasema vaatii myös mittavaa rakentamista näin sijoitettuna. Kuva 17. Vaihtoehto 2C, Teboilin tontti. Vasemmalla Mannerheiminkadun tason linjaautoterminaali ja oikealla toisen kerroksen tason rakennusmassat sekä pihakannen pysäköintitilat. Vaihtoehto 2D Lundinkadun terveysasema, Valtaosa rakennuksista korttelissa 32 on suojeltuja, joten linja-autoliikenteen laiturialueeksi jää liian pieni alue. Varsinaisen terveysaseman rakennusten suojelutavoitteet tulisi vielä erikseen selvittää tarvittavan asemakaavanmuutoksen yhteydessä. Liikenteellisesti tontti muodostaa umpiperän, joka on hankala, ellei jopa mahdoton ratkaista. Vaihtoehto 2E - Rihkamatori Sijainniltaan Rihkamatori olisi kohtuullisen hyvä, mutta torin melko neliömäinen muoto sekä hankala liittyminen Mannerheimintielle muodostavat vaikeasti ratkaistavan ongelman. 20

21 Vaihtoehto 2F - Tarmola Luontevin linja-autoaseman paikka Tarmolassa olisi esim. Mikrokulman eteläpuolinen puistoalue korttelin 232 eteläpuolella Loviisantien luoteispuolella. Jokin muukin keskeinen tontti saattaisi sopia tarkoitukseen. Koska alue sijaitsee melko kaukana asiakkaiden painopisteestä, tulee reittien varteen toteuttaa useita pysäkkejä. Linjastovaihtoehtona voi olla ajo joko Mannerheiminkadun tai Aleksanterinkadun kautta. Koska kummallekaan väylälle ei tilanpuutteen vuoksi voida toteuttaa palvelutasoltaan korkeita, tilavia pysäkkijärjestelyitä, joudutaan linjastot suunnittelemaan siten, että keskustapysäkit sijaitsevat likipitäen vastaavalla tavalla torin laitamilla kuin vaihtoehdossa 2B. Kaukoliikenteen reittejä voitaisiin kehittää myös kuvan 17 pohjalta, jolloin Mannerheiminkadulla olisi pysäkkejä.. Kuva 18. Vaihtoehto 2F, Tarmola, alustava luonnos laiturialueesta. 21

22 Kuva 19. Vaihtoehto 2F, mahdollisia linja- ja pysäkkimuutostarpeita kaukoliikenteen osalta. Tarmolan linja-autoasema veisi Matkahuollon pakettipalvelun sekä lipunmyyntipalvelun kauas keskustasta kävelymatkan ulkopuolelle. Tämä vaikeuttaa merkittävästi matkalippujen hankintaa sekä pakettipalvelujen käyttöä; Tarmolan alueen yrityksien mahdollisuus hyödyntää Matkahuollon palvelua toki paranee. Matkahuollosta on todettu, että kahden toimipisteen ylläpitäminen ei olisi taloudellisesti mahdollista eräistä muista kaupungeista saatujen kokemusten perusteella. Kaavamuutos on tarpeen, ennen kuin linja-autoasema voidaan siirtää Tarmolaan. Lisäksi eräiden liikennöitsijöiden osalta ajokilometrejä Tarmolaan tulisi selvästi lisää, mikä heijastuu toiminnan talouteen ja mahdollisesti lippujen hinnoitteluun. Liikennöitsijöiden kustannukset riippuvat mm. siitä, montako kertaa työvuoron aikana ehditään ajamaan Porvoo Helsinki väli, ja aseman siirto Tarmolaan ilmeisesti aiheuttaisi hyppäyksen kustannuksissa. Paikallisliikenteen reitistö ei kulje Tarmolassa, joten vaihdot ja esim. kaupunkilippujen hankinta hankaloituisivat suuresti. 22

23 Vaihtoehto 2G -Kuninkaanportti Mikäli linja-autoasema sijoitetaan Kuninkaanporttiin, olisi tarkoituksenmukaisin paikka Hornhattulan kupeessa oleva rakentamaton alue. Koska alue sijaitsee noin 3 km etäisyydellä kaupungin keskustasta, vain ani harva saapuisi linja-autoasemalle jalan. Tarvittaisiin runsaasti liityntäpysäköintipaikkoja sekä polkupyörille että autoille. Etuna olisi mahdollisesti se, että linja-autoille saataisiin reilut tilat myös mahdollista ajantasausta varten. Koska käytännössä kaikki matkustajat jatkavat matkaansa eteenpäin, lähinnä keskustaan, bussit kävisivät vain linja-autoasemalla kääntymässä, jättämässä mahdolliset paketit ja jatkaisivat sitten edelleen keskustaan, jonne tulisi varata massiiviset linja-autopysäkit torin tuntumaan kuten vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4. Reitit jatkaisivat edelleen kaupungin läpi lopulliseen määränpäähänsä. Voidaan olettaa, ettei käytännössä yksikään liikennöitsijä olisi halukas hyödyntämään linja-autoasemaa normaalia pysäkkitoimintaa laajemmin. Maantietä 170 Helsinkiin kulkevat vuorot ja saariston suunnalta tulevat vuorot eivät olisi todennäköisesti motivoituneita käymään lainkaan linja-autoasemalla. Lopputuloksena olisi mitä ilmeisimmin se, että linja-autoasema olisi Kuninkaanportissa ns. hukkainvestointi. Teoriassa joukkoliikenne voitaisiin hoitaa tiheänä syöttöliikenteenä keskustasta ja muista kaupunginosista Kuninkaanportin linja-autoasemalle. Tällä ei kuitenkaan voida saavuttaa mitään etua nykyiseen järjestelmään verrattuna, ja syöttöliikenteen kustannukset jäisivät todennäköisesti kaupungin maksettaviksi. Liityntämatkan piteneminen ja mahdolliseen vaihtoon kuluva aika ja vaiva vähentävät joukkoliikennematkustamisen houkuttelevuutta merkittävästi. Paikallisliikenteen vaihtoja olisi erittäin epätarkoituksenmukaista järjestää Kuninkaanportissa. Bussilippujen osto ja muiden matkapalveluiden käyttö hankaloituu merkittävästi. Samoin pakettipalveluiden hyödyntäminen hankaloituu. Todellisena uhkana on, että ihminen, joka tarvitsee autoa pitkähköön liityntämatkaan, ei vaihdakaan bussiin vaan ajaa omalla autollaan perille asti. Kuva 20. Vaihtoehto 2G Kuninkaanportti 23

24 Linja-autoaseman sijaintivaihtoehtojen vertailu Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyinen linja-autoaseman paikka on linja-autoliikenteen toiminnan ja asukkaiden kannalta paras mahdollinen. Keskusurheilukenttä olisi sijainniltaan likipitäen yhtä hyvä, mutta se edellyttäisi kuitenkin massiivisten pysäkkijärjestelyjen toteuttamista nykyiselle linja-autoasemalle. Sama pysäkkitarve linja-autoasemalla koskee myös Tarmolan, Länsirannan ja Kuninkaanportin vaihtoehtoja. Seuraavassa taulukossa on vertailtu vaihtoehtojen paremmuutta joukkoliikennematkustajan hyödyn kannalta (vihreä, jos muutos positiivinen tai ei olennaista muutosta nykyiseen toimivaan tilanteeseen). Tarkastelussa on esitetty ne vaihtoehdot, jotka on arvioitu vaihtoehtoina järkeviksi: Vaihtoehto Ve 1 A Linjaautoasema, nykyiseen perustuva Ve 1B Linjaautoasema Rauhankadun varrella Ve 1C Massiivinen rakentaminen Ve 2A Näsi Ve 2B keskusurheilukenttä Matkustajien liityntämatka Palvelut linja-autoaseman lähellä Vaikutukset linjastoon ja vaihtomahdollisuuksiin Vaikutukset matka-aikaan pääkaupunkiseudulle Vaikutukset Matkahuollon ja liikennöitsijöiden toimintaedellytyksiin Vaikutukset pakettipalveluun Liityntäpysäköinnin toimivuus linja-autoaseman lähellä 24

25 Yhteenveto Selvityksessä Porvoon linja-autoaseman kehittäminen on kattavasti tarkasteltu vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja linja-autoasemalle. Linja-autoaseman sijainnilla on ratkaiseva merkitys kauko- ja lähiliikenteen reitteihin ja aikatauluihin, jolla on vaikutusta sekä joukkoliikenteen houkuttelevuuteen että toiminnan taloudellisuuteen. Tavaraliikenteen terminaali on katsottu kiinteäksi osaksi linjaautoaseman toimintaa, jota ei taloudellisten eikä toiminnallisten syiden takia voida erottaa matkahuollon muusta toiminnasta. Porvoossa linja-autoaseman sijainti keskustan ytimessä torilla on käyttäjien näkökulmasta paras mahdollinen. Se mahdollistaa sujuvan matkustamisen sekä Porvoon sisällä että pääkaupunkiseudulle, Helsinkiin ja muihin kaupunkikeskuksiin. Muut tarkastelussa mukana olleet vaihtoehdot aiheuttavat haitallisia muutoksia reittijärjestelyissä ja aikatauluissa. Keskustan kehittämisen kannalta on myös haitallista, jos keskustan saavutettavuus julkisella liikenteellä ei olisi toimiva. Näsiin sijoitettu vaihtoehto on linja-autoliikenteen ja saavutettavuuden kannalta mahdollinen, mutta toria selvästi heikompi vaihtoehto. Muut tutkitut vaihtoehdot ovat sijainniltaan syrjäisiä joukkoliikenteen kannalta. Kuninkaanportti todettiin joukkoliikenteen ja keskustan kehittämisen kannalta liian kaukaiseksi sijaintipaikaksi. Torin kehittämisen kannalta linja-autoaseman säilyttäminen torilla on haasteellista kaupunkikuvan kannalta. Huomattava on kuitenkin, että muutkin vaihtoehdot vaativat pysäköintikatoksia ja linjaautoliikennettä torin reunoille. Empire-asemakaavan periaatteiden mukaan toriaukion reunaan ei saisi rakentaa ja rakentamisen määrän tulisi muutenkin olla kohtuullista. Täten linja-autoaseman korvaaminen uudella, kaupunkikuvaan paremmin sopivalla rakennuksella ja ajanmukaisilla autokatoksilla jouduttaisiin pitkälle toteuttamaan kaupungin kustannuksella. Vaikeat rakentamisolosuhteet haittaavat sekä liiketilojen että toriparkin toteuttamismahdollisuuksia. Hyvällä suunnittelulla voidaan Porvoon toriympäristöä parantaa pienin, vaiheittaisin toimenpitein. Lähtökohtana olisi tällöin linja-autoaseman ja liikenteen uudelleen järjestäminen ja ympäristön ja kaupunkikuvan parantaminen. Tehdyt kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa antavat hyvän pohjan jatkosuunnittelulle, mutta edellyttävät neuvotteluja viranomaisten kanssa ennen lopullista päätöstä. Yhteenvetona voidaan todeta, että torialueen ja ympäristön parantaminen on välttämätöntä sekä liikenteen toimivuuden, ympäristön laadun että keskustan vetovoiman kannalta. Linja-autoaseman siirrolla ei kuitenkaan ole nähtävissä sellaisia hyötyjä, joilla olisi suurta myönteistä vaikutusta kaupunkikuvaan. Toiminnallisesti aseman siirtoa ei voida perustella. Huomattava on, että tori ja ydinkeskusta ovat ylivoimaisesti merkittävin joukkoliikenteen solmukohta. Keskustaan tulevien matkustajien suuri määrä tukee osaltaan keskustan kehittämistavoitteita. Saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla on ratkaisevassa asemassa, jos keskusta halutaan säilyttää elinvoimaisena. Lähteet: - Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL), liikennetutkimus - Matkahuolto/Mäkinen - Hyväri - Porvoon Liikenne jne. 25

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne Porvoo Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 73,7 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 543 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Porvoo Porvoon kaupunki sijaitsee Itä

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU 24.9.2014 1(5) Johdanto Vertailtavat hankevaihtoehdot Tässä vaihtoehtotarkastelussa on esitelty kaksi vaihtoehtoa Finnsbackan vuonna 1980 valmistuneen, heikkokuntoisen

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN... 0 Hauho... 1 Kalvola... 3 Renko... 4 Lammi ja Tuulos... 5 Palvelut Kanta-Hämeenlinnassa... 6 Joukkoliikenteen mahdollisuudet... 7 Pikavuorot...

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys

Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuuskarttojen (MASA) päivitys Tekninen muistio 17.6.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällysluettelo 1 Joukkoliikenteen matka-aikasaavutettavuusanalyysin (MASA)

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE KANTA-HÄMEENLINNASSA. Sisällys

JOUKKOLIIKENNE KANTA-HÄMEENLINNASSA. Sisällys JOUKKOLIIKENNE KANTA-HÄMEENLINNASSA Sisällys Hämeenlinnan eri osien erilainen yhteys muuhun kaupunkiin... 1 Alueiden vertailua... 2 Erilaisten ihmisryhmien erilaiset asuinalueet... 6 Bussilla töihin/opintoihin

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Kirkkonummi Kilpilahti Kirkkonummi (bussin etuosassa lukee Neste Jacobs) Kerava - Nikkilä - Kilpilahti - Nikkilä Kerava

Kirkkonummi Kilpilahti Kirkkonummi (bussin etuosassa lukee Neste Jacobs) Kerava - Nikkilä - Kilpilahti - Nikkilä Kerava Kilpilahden aikataulut 11.8.2014 alkaen 1(6) Espoo Helsinki Kilpilahti (Huom. Bussi pysähtyy kaikilla sinipohjaisilla kaukoliikennepysäkeillä. Keltaiset pysäkit ovat lähiliikenteen.) Kello Reitti arkipäivisin

Lisätiedot

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu Strafica Oy 15.4.2015 Tarkastelun sisältö Rasinkylän asemakaava-alue sijoittuu Kotkan Sutelan kaupunginosaan, Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 YLEISTÄ Suunnittelutehtävän tavoitteena oli määritellä kauppakeskus Ison Omenan eteläpuolella

Lisätiedot

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Itsenäiseen elämään 4 LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Sisällys 1. LINJA-AUTOMATKALLA....... 3 2. PAIKALLISLIIKENTEESSÄ LIIKKUMINEN..... 4 3. LINJA-AUTOLLA KAUKOLIIKENTEESSÄ.....

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus

Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Etelä- Karjalassa 2 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Kymenlaaksossa 3 Järjestämistapaselvitys

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Case pääkaupunkiseutu PLL ry:n vuosikokous 22.3.2012 Markku Tinnilä ja Jukka Kallio Perusteesi Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

LAVIAN JOUKKOLIIKENNE. Linjojen 68 ja 69 aikataulut ja reitit. Kertalipun ostaminen ja vaihtoaika TIEDOTE 20.8.2015

LAVIAN JOUKKOLIIKENNE. Linjojen 68 ja 69 aikataulut ja reitit. Kertalipun ostaminen ja vaihtoaika TIEDOTE 20.8.2015 TIEDOTE 20.8.2015 LAVIAN JOUKKOLIIKENNE Lavian ja Porin keskustan välistä liikennettä palvelee kaksi linjaa: Lyttylän Liikenne ajaa linjaa 68 perjantaisin ja Porin Linjat ajaa linjaa 69 maanantaista perjantaihin.

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Liikenneselvitys 3.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenneselvitys I 3.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Siilinjärven keskusta-alueen liikenneselvitys

Siilinjärven keskusta-alueen liikenneselvitys Siilinjärven keskusta-alueen liikenneselvitys LÄHTÖKOHDAT JA KESKEISET TULOKSET 5.6.2015 / Romppanen, Rintamäki, Rahkonen Ympäristösi parhaat tekijät TARKASTELUALUE (erikoiskuljetukset ja linja-autoreitit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4462/10.02.03/2014 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 131609, 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen pysäkki

Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkin pakolliset ominaisuustiedot on esitetty paksummalla fontilla, muut ominaisuustiedot ovat vapaaehtoisia. Pysäkillä voi olla joko suomen- tai ruotsinkielinen

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tehtävä Tässä selvityksessä käydään läpi Lahelan yleissuunnittelma-alueen joukkoliikenneolosuhteet ja niiden kehittämismahdollisuuksia suhteessa yleissuunnitelmaan.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Metro Pasilasta eteenpäin

Metro Pasilasta eteenpäin Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1

Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE 2 Vaihtoehto VE 3 Luonnosvaihtoehdot yleisesti nähtävillä 29.5.-1.8.2008 Mielipiteitä: uheluita 2 Sähköposteja 6 Kuntalaisten

Lisätiedot

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska Lähtökohdat Liikenne 1 Liite 2. Asemanseudun asemakaavasuunnittelun liikenteelliset lähtökohdat Asemakaavan alikulkuvaihtoehtojen tekniset ratkaisut perustuvat vuonna 2007

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu 4.3.2015 Juha Mäkinen, Sito Oy When infrastructure counts. 2 Keskustan pysäköintipaikkojen tilanne nyt Nykyisistä autopaikoista suurin osa on lyhytaikaisia

Lisätiedot

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B FCG Planeko Oy LIITE 4 PELKOSENNIEMEN KUNTA PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B Liikenneselvitys 25.3.2009 0545-D1019 FCG Planeko Oy Liikenne LIITE 4 1(5) Pelkosenniemi Pyhätunturin asemakaava, Osa-alue

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS Toukokuu 2008 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO 1 (5) NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. KH 60 Kunnanhallitus 12.2.2013 Valmistelija: erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, liikennesuunnittelija Eva Lodenius

Aloite merkittiin tiedoksi. KH 60 Kunnanhallitus 12.2.2013 Valmistelija: erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, liikennesuunnittelija Eva Lodenius Valtuusto 21 15.06.2015 21 Aloite Etelä-Sipoon nopeista bussivuoroista/rkp:n valtuustoryhmä 663/08.01.00/2012 KV 105 Valtuusto 5.11.2012 Monika Zakowski jätti RKP:n valtuustoryhmän puolesta aloitteen,

Lisätiedot

Länsirannan asemakaavan muutos

Länsirannan asemakaavan muutos Länsirannan asemakaavan muutos Liikennetuotos ja liikennejärjestelyjen toimivuus 30.1.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Liikennetuotokset illan huipputunnilla 2 Liikennetuotoksen arvioissa on käytetty kulkutapana

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho TIIVISTELMÄ Kivat naapurit selvitys (Kina) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaihe 24.4.-21.5.2012 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Mitä missä miksi? Yksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavan

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot