Asiakas on tärkein. Joukkoliikenteen uudistus, case Pohjois- Savon ELY 1. Tausta 2. Muutoksen haasteet ja niiden alueellinen haltuunotto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakas on tärkein. Joukkoliikenteen uudistus, case Pohjois- Savon ELY 1. Tausta 2. Muutoksen haasteet ja niiden alueellinen haltuunotto"

Transkriptio

1 2 Joukkoliikenne

2 Asiakas on tärkein. Joukkoliikenteen uudistus, case Pohjois- Savon ELY Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy & Seppo Huttunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 1. Tausta EU:n palvelusopimusasetuksen ja uuden joukkoliikennelain myötä joukkoliikenteen järjestämistapa muuttuu asteittain vuodesta 2014 alkaen. Kyseessä on merkittävin joukkoliikenteen muutos useaan vuosikymmeneen. Suurin muutos linja-autoliikenteen järjestämisessä tapahtuu jo vuonna 2014, kun pääosa siirtymäajan liikennöintisopimuksista päättyy ja siirrytään uusiin liikenteen järjestämistapoihin. Joukkoliikenteen järjestämistapauudistukseen valmistautuminen on ollut toimivaltaisille viranomaisille valtava ponnistus. Pohjois-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskuksen edustajat pohtivat syksyllä 2013 tulossa olevan muutoksen tavoitteita mm. seuraavasti Tärkein asia, joka nykytilanteesta pitäisi pystyä säilyttämään, on asiakas. Toiminnan täytyy säilyä asiakaslähtöisenä, jotta nykyiset matkustajat kyetään säilyttämään. Asiakashinnan tulee olla edullinen ja kannustaa käyttämään joukkoliikennettä. Vuorotarjonnassa voi tulla pieniä muutoksia, mutta tarjonnan tulee edelleen olla asiakkaiden tarpeet huomioivaa. Aikataulun täytyy olla luotettava ja tarjonnan oikeaaikaista, jotta matkustajat voivat hyödyntää joukkoliikennepalveluita. Olennaista on helppo informaation saanti, lipun hankinta ja tietoisuus siitä, missä lippu käy. 2. Muutoksen haasteet ja niiden alueellinen haltuunotto Pohjois-Savon ELY-keskuksessa uudistuksen valmistelu eteni suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti vaiheittain 1. palvelutason määrittely, 2. järjestämistapa, 3. riskianalyysi 4. hankintastrategia, 5. liikennekokonaisuuksien suunnittelu, 6. evaluointi (jatkuu vuoteen 2016 saakka) Haasteena oli, että valmisteltavana olivat yhtä aikaa kaikki asiat: palvelutason vahvistus, uudet liikenteen järjestämis- ja hankintatavat, uudet liikennepalvelut sekä uusi lippujärjestelmä. Valmistelun aikana ei ollut selvää, missä järjestyksessä kannattaa ja voi edetä. Alueen liikenteenharjoittajat olivat varuillaan ja reittiliikennelupahakemuksia jouduttiin odottelemaan pitkään. Oman erityishaasteensa aiheuttivat myös entistä pienemmät resurssit. Pohjois-Savon ELY-keskuksella oli käytössään noin 10 prosenttia edellisvuotta pienempi budjetti liikenteen hankintoihin, joka osaltaan oleellisesti vaikeutti halutun palvelutason toteuttamista. Lähtökohdaksi sovittiin, että vähintään nykyiset asiakkaat tulee säilyttää, joten muutosten tulisi näkyä asiakkaille lähinnä hallittuina parannuksina. 3. Pohjois-Savon ELY-keskus joukkoliikennetoimijana Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa joukkoliikenneasioista myös Etelä-Savon ja Pohjois- Karjalan alueilla. ELY-keskus huolehtii osaltaan joukkoliikennepalveluiden saatavuudesta ja määrittelee toimivaltaisena viranomaisena joukkoliikenteen palvelutason

3 toimivalta-alueelleen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteensä alueella on asukkaita noin POSELYssä joukkoliikenneasioita hoidetaan seitsemän joukkoliikenneasiantuntijan voimin. Joukkoliikennettä ja henkilökuljetuksia järjestetään kolmen maakunnan alueella vuositasolla noin 100 miljoonalla eurolla. Valtion rahoitus joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin on Pohjois-Savon ELY:n alueella nykytasossa yhteensä noin 45 miljoonaa euroa, ja kuntien rahoitus noin 47,5 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon ELYkeskuksen osuus tästä kokonaisuudesta on alle 10 prosenttia (alle 8 miljoonaa euroa). Kuva 1. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoitus Pohjois-Savon ELYn alueella (milj. ). Tiedot ovat vuodelta Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kokonaisrahoituspotissa ainoa pienentynyt kustannuserä on ollut ELY-keskuksen rahoitus joukkoliikenteeseen. Silti ELY-keskuksen rooli alueensa henkilöliikennepalveluiden koordinoijana on kasvanut. Muiden osapuolten rahoitus on kasvanut moninkertaisesti verrattuna ELY-liikenteestä saatuihin säästöihin. Pohjois-Savon ELY-keskuksessa päättyy kesällä 2014 lähes 400 reittiä koskeva ostosopimus ja noin 360 reittiä koskeva siirtymäajan liikennöintisopimus. Reittiliikenneluville haettiin hieman yli puolet vuonna näistä vuoroista. Joukkoliikennematkoja tehtiin ELY-liikenteessä vuonna 2013 noin 2,5 miljoonaa. Esimerkkejä trendeistä: Viimeisen viiden vuoden aikana Pohjois-Savon ELY-keskuksen joukkoliikennemääräraha on vähentynyt noin 10 prosenttia (vähennystä noin 1 miljoonaa euroa) ja runkoliikenteeseen käytettävä raha jopa 15 prosenttia. Joukkoliikenteen kustannustaso on noussut vuosittain 3 5 prosenttia. Tämän seurauksena runkoliikenteen ostoja on jouduttu karsimaan keskimäärin ostoliikennevuoroa/vuosi. Kelan koulumatkatuki on kasvanut Pohjois-Savossa viidessä vuodessa 25 prosenttia. Vastaavana aikana oman kulkutavan käytön osuus kaikista matkoista on noussut 20 prosentista 25 prosenttiin. Omaa kulkutapaa opiskelijat käyttävät silloin,

4 kun sopiva joukkoliikenneyhteys puuttuu. Korvauksen saajien lukumäärässä ei ole tapahtunut muutosta. Kelan ei-kiireellisten sairausvakuutusmatkojen korvaukset ovat kasvaneet viidessä vuodessa lähes 50 prosenttia. Takseille maksetut korvaukset ovat nousseet 93 prosenttia. Linja-autoliikenteeseen maksetut korvaukset ovat vähentyneet 4 prosenttia. Viiden vuoden aikana Pohjois-Savon ELYn alueella kuntien sosiaalitoimen kuljetuskustannukset ovat nousseet noin 20 prosenttia, ja kuntien opetustoimen kustannukset noin 13 prosenttia. Kuntien avoimen joukkoliikennemenot ovat kasvaneet 24 prosenttia. Lähteet: POSELY, KELASTO, VALLU 1. Uudistuksen valmistelun eteneminen Palvelutason määrittely Palvelutason määrittelyllä kuvataan asiakkaille, kunnille ja liikennepalveluiden tuottajille, millaisia joukkoliikennepalveluja ELY-keskus pyrkii järjestämään. Palvelutasotavoitteet ohjaavat liikennepalveluiden suunnittelua ja hankintaa. Tavoitteiden määrittelyssä tukeuduttiin Itä-Suomen liikennestrategiassa määritettyihin joukkoliikenteen kehittämistavoitteisiin siltä osin kuin resurssit mahdollistivat. Palvelutaso määriteltiin tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa, ja eri hallintokuntien edustajista koostuneet kuntien edustajat toivat esille kuntalaisten tarpeita alueellisissa työpajoissa. Palvelutaso määriteltiin Liikenneviraston valtakunnallisia palvelutasoluokituksia soveltaen siltä osin, kun niiden katsottiin alueen tarpeisiin soveltuvan. Käytännössä asiakkaille tarjotaan valtatien 5 varrella sekä Kuopion ja Joensuun ja Kuopion ja Suonenjoen välillä palvelutasoa, jossa matkustaja voi käydä töissä (aamuvuoro/iltavuoro), opiskella, asioida ja harrastaa julkiseen liikenteeseen tukeutuen. Parhaimpina aikoina joukkoliikenne tarjoaa jopa henkilöautolle kilpailukykyisen palvelun. Muualla julkinen liikenne palvelee lähinnä niitä, joilla ei ole muuta kulkutapaa. Työssäkäynti normaaleina työssäkäyntiaikoina, opiskelu ja asiointi päivisin ovat mahdollisia. Iltaisin ja viikonloppuisin joukkoliikennepalveluja ei pääsääntöisesti ole käytössä. Järjestämistapa Pohjois-Savon ELY-keskuksen joukkoliikenteen järjestämistapapäätöksen mukaan liikenne voidaan toteuttaa yksinomaan markkinaehtoisena edellyttäen, että markkinaehtoisella tarjonnalla saavutetaan tarvittava palvelutaso parhailla yhteysväleillä: valtatiellä 5 välillä Iisalmi Mikkeli sekä Joensuun ja Kuopion sekä Kuopion ja Suonenjoen välillä. Myös muilla yhteysväleillä voidaan sallia markkinaehtoista liikennettä palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen lisäksi. Jos vuorotarjontaa joudutaan laajasti täydentämään ostopalveluilla, liikenne järjestetään mainituilla yhteysväleillä joko reittipohjaisina tai alueellisina käyttöoikeussopimusliikenteinä. Muulla liikenne järjestetään PSA-liikenteenä ja ainakin alkuvaiheessa reittipohjaisilla käyttöoikeussopimuksilla.

5 Riskianalyysi Tavoiteltavaa palvelutasoa ja käytössä olevaa rahoitusta vertailtiin, ja analysoitiin joukkoliikennepalveluiden tulevaisuuden näkymiä käyttäjien näkökulmasta erilaisilla rahoitustasoilla. Tarkastelua esiteltiin myös eduskunnan valtiovarainvalikunnan liikennejaoksessa. Tarkastelujen tulos oli selkeä, ilman lisärahoitusta on nykyisten asiakkaiden säilyttäminenkin erittäin haasteellista. Päätettiin, että mikäli lisärahoitusta ei saada, karsinta pyritään kohdentamaan viikonloppuyhteyksiin, kuntien sisäisiä oppilaskuljetuksia palveleviin yhteyksiin (siirtyvät kuntien kustannettavaksi, kustannustaso nousee), liityntäyhteyksiin kaukoliikenteen verkkoon (matkaketjut katkeavat mm. opiskelijoilta) sekä muihin iltayhteyksiin (joita on vähäisessä määrin). Hankintastrategia Liikenteen hankintoja valmisteltiin huolella ja yhteistyössä eri osapuolten kanssa, jotta laajasta liikenteen karsinnasta huolimatta pystyttäisiin järjestämään niin hyvä joukkoliikennepalveluiden verkko, kuin käytettävissä olevalla tiedolla ja rahalla on mahdollista. Liikennepalvelujen hankintoja rytmittämään laadittiin hankintastrategia, jossa määriteltiin alueittain kilpailuttamiskohteet, liikennekokonaisuudet ja uusien sopimusten kesto ottaen huomioon voimassa olevat sopimukset. Samassa yhteydessä määritettiin hankintojen ulkopuolelle jäävät liikenteet. Hankintastrategia perustettiin palvelutasosuunnitelmaan sekä vuorojen toteutuneeseen kysyntään. Liikennekokonaisuuksien suunnittelu Kilpailuttamista varten päätettiin hankittavista vuoroista, muodostettiin liikennekokonaisuuksien sisältö ja suunniteltiin reitit ja aikataulut. Hankinnat suoritettiin kuudessa kilpailukokonaisuudessa vaiheittain. Hankintakokonaisuuksien kustannusarvioita tarkennettiin sitä mukaan, kun vaiheittaisessa kilpailutuksessa saatiin tietoja kustannustasosta. Muutamassa kokeilukohteessa tehtiin yhteistyötä kuntien kanssa ja kilpailutuksessa oli mukana kuntien kustantamaa liikennettä. Ensimmäisen joulukuussa 2013 toteutetun hankinnan bruttokustannukseksi arvioitiin 1,80 /km. Kustannustaso osoittautui kuitenkin liian alhaiseksi ja seuraavissa kilpailutuksissa kokonaiskustannus asetettiin tasolle 2,40 /km. Kustannustaso alkavissa liikenteissä on keskimäärin 2,38 /km. Evaluointi Muutoksen toteuduttua on tärkeää pystyä vastaamaan siihen, kuinka muutos onnistui. Oleellista on tunnistaa muutoksen tavoitteet ja onnistuminen sekä mahdolliset epäonnistumiset tavoitteiden saavuttamisessa. Pohjois-Savon ELY-keskus käynnisti yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa vuoteen 2016 saakka ulottuvan evaluointiprojektin. Evaluoinnin tarkoituksena on kerätä liikenteen palvelutasoon, julkiseen rahoitukseen ja suoritteisiin liittyvää numeerista tietoa Pohjois-Savon ja Keski- Suomen ELY-keskusten alueen joukkoliikenteestä vuosina , jonka jälkeen tehdään varsinainen muutosten vaikutusten evaluointi. Tarkastelunäkökulmina ovat matkustajan, joukkoliikenneviranomaisen ja liikenteenharjoittajan näkökulmat. Tunnuslukuja kerätään alueittain, aluetyypeittäin ja lisäksi muutamalta erikseen seurattavalta yhteysväliltä, jotta saadaan tietoa markkinaehtoisen liikenteen ja PSAliikenteen eroista.

6 5. Havaintoja ja kehittämistarpeita Jatkossa Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella joukkoliikenteen kehittämisen haasteena on yhteistyön lisääminen ja erilliskuljetusten järjestäminen joko osana joukkoliikennettä tai myös muita matkustajia palvelevalla tavalla. Muutoin tavoitetta edes nykyisten asiakkaiden säilyttämisestä ei voida saavuttaa. Haastavan ja tiiviissä vuorovaikutuksessa laaditun suunnitteluprosessin aikana tunnistettiin useita kehittämistarpeita, jotka aiotaan ottaa huomioon seuraavilla suunnittelukierroksilla. Valtakunnallisia kehittämistoimia vaativat mm. seuraavat asiat: 1. Joukkoliikenteen tulee olla vakavasti mukana henkilökuljetusten uudistamisessa. Ei ole itsetarkoitus, että maaseudulla on linja-autovuoroja, mutta maaseudun ihan tavallisten matkustajien on päästävä liikkumaan tulevaisuudessakin ilman henkilöautoa. Joukkoliikenne ei pysty näihin haasteisiin enää vastaamaan yksinään kysynnän ja rahoituksen jatkuvasti vähentyessä. Erilaisia matkustustarpeita ja erilaisia kuljetustapoja on välttämättä yhdisteltävä ja hankittava laaja-alaisina kokonaisuuksina. Ei siis riitä, että joukkoliikennettä ja koulukuljetuksia suunnitellaan seudullisesti kuntien ja ELYjen yhteistyössä ja tehdään yhteistyötä kilpailuttamiskohteissa. Joukkoliikenteen näkökulmasta henkilökuljetusten uudistamisen lähtökohtana tulisi olla kaikille avoimien joukkoliikennepalveluiden säilyttäminen ja parantaminen myös maaseudulla. Joukkoliikennetoimijoiden tulisikin olla nykyistä vahvemmin vaikuttamassa siihen, ettei henkilökuljetuksia koskeva uudistustyö keskity pelkästään säästöjen hakemiseen, vaan tukee joukkoliikenteen säilymistä tai muulla tavalla mahdollistaa autottomien liikkumisen myös kaupunkikeskustojen ulkopuolella. 2. Palvelutason määrittelyssä valtakunnallisia luokitteluja tulisi edelleen kehittää paremmin käyttäjien tarpeita vastaaviksi ja ELY-liikenteeseen sopivaksi. Eri yhteysväleillä on erilaisia matkustustarpeita, jotka poikkeavat toisistaan erityisesti ajallisen kohdentumisen osalta. Pitäisikö palvelutasoluokittelun lähtökohtana ollakin erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin vastaavat palvelut? Esimerkiksi vuorotiheyksiin viittaavien perustason ja keskitason sijaan puhuttaisiin opiskelijoille, asioijille, työmatkalaisille jne. tarjottavista palveluista. Sekä suunnittelussa että seurannassa olisi hyötyä tarkastella tarjontaa suhteessa käyttäjien tarpeisiin. Suunnittelussa on otettava huomioon, että kun vuoroja on vähän, säännöllisen vuorovälin sijaan tärkeintä onkin vuoron oikea saapumisaika. Seurannassa tulisi kiinnittää huomioita muutokseen käyttäjien määrässä, käyttäjien tarpeissa sekä siihen, miten tarpeisiin on vastattu. 3. Tarvitaan ajantasaisempaa ja oikeampaa seurantatietoa joukkoliikenteen ja kuntien korvaamien kuljetusten kysynnästä ja rahoituksesta. Tiedon tärkeimmät hyödyntämiskohteet ovat erilaiset valinta- ja päätöksentekotilanteet sekä joukkoliikenneuudistuksen vaikutusten seuranta. 4. Joukkoliikenteeseen liittyvää osaamista on kehitettävä. Kuntien joukkoliikenteeseen liittyvässä osaamisessa on suuria eroja, ja tämä asettaa kunnat eriarvoiseen asemaan mm. palvelutason määrittelyssä. Kunnat edustavat suunnittelutilanteissa käyttäjiä. Kuntien kannattaa tietää, millaisia tarpeita

7 kuntalaisilla on seudullisessa liikkumisessa ja millaiset seudulliset vuorot voisivat parhaiten palvella myös kunnan sisäistä liikkumista. Valveutuminen tässä asiassa heijastuu suoraan säästöinä kunnan kuljetuskustannuksissa. 5. Joukkoliikennetoimijoiden työnkuvia joudutaan määrittämään uudestaan. Joukkoliikenteen järjestämistavan uudistaminen muuttaa joukkoliikenneviranomaisten tehtäviä ja työskentelyä. Uudistusten kiihkeässä tahdissa uusiin toimenkuviin ei ole ollut mahdollista riittävästi paneutua, eikä tehtävänjakoa selkeyttää. Uudet tehtävät edellyttävät jatkossa työnjaon pohtimista ja osaamisen kehittämistä uutta toimintatapaa vastaaviksi joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavissa organisaatioissa. 6. Muutoksen ohjeistuksen tulisi olla mahdollisimman selkeää. Joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten ongelmana ei ole ollut ohjeiden puuttuminen vaan niiden liian suuri määrä. Ohjeita päivitetään jatkuvasti ja toimijat kokevat, että ajoittain on vaikeuksia tunnistaa viimeisintä tietoa. Muutosviestinnässä tiedottamisen oikea-aikaisuuteen kannattaakin panostaa. Liian yleisluontoinen tai toisaalta liian varhain yksityiskohtiin painottuva tieto ei välttämättä saavuta kohderyhmäänsä.

8 Täsmällisyydellä on väliä junamatkustajien kokema täsmällisyys Hanna Kalenoja Kati Kiiskilä tutkimuspäällikkö osastopäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto SITO Keskustelu liikkumisen palvelutasosta on nostanut matka-ajan rinnalle ennakoitavuuden ja täsmällisyyden käsitteet. Matkustajan näkökulmasta aikataulun mukainen saapuminen perille tai tarkka tieto viiveestä hyvissä ajoin matkan aikana ovat arvokkaampia kuin muutaman minuutin lyhyempi matka-aika. Sekä täsmällisyystutkimuksen että kansalaisten tyytyväisyystutkimusten tulosten kautta on profiloitavissa sekä liikkujaryhmät että tilanteet, joissa täsmällisyyden merkitys korostuu. Tässä artikkelissa käydään läpi myöhästymisen koettua vaikutusta matkustajien tyytyväisyyteen ja liikkumista koskeviin valintoihin myöhästymisen arvoa selvittäneen tutkimuksen valossa sekä muutoksia tyytyväisyydessä liikennejärjestelmän palvelutasoon vuosina Liikenneviraston tyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella. Aikataulunmukaisuus ja myöhästyminen matkustajanäkökulmasta Joukkoliikenteessä tilastollinen aikataulunmukaisuus ja keskimääräinen myöhästyminen antavat vain osittaisen kuvan viivytysten aiheuttamasta koetusta matka-ajan pitenemisestä. Matka-ajan arvoa käsitellään hankearvioinneissa sekä erilaisten palvelutason parantamiseen tähtäävissä suunnitelmissa yleisenä ajan arvona ottamatta kantaa siihen, tarkastellaanko matka-aikasäästöä tai myöhästymisestä aiheutuvia viiveitä. Suomessa tieliikenteen hankearvioinnin ohjeessa on määritelty ajan arvoksi henkilöautoliikenteessä ja kaukoliikenteen linja-autossa 6 22 /h. Monissa maissa hankearvioinnin yleisohjeisiin on sisällytetty erikseen myöhästymisiä ja viivytyksiä koskeva ajan arvo, sillä myöhästyminen koetaan usein suunniteltua matka-aikaa rasittavampana matkan osavaiheena. Esimerkiksi Ruotsissa joukkoliikenteen viivytyksille käytettävä ajan arvo on 3,5-kertainen ajoajan arvoon verrattuna. Näistä lähtökohdista Liikennevirasto ja VR teettivät tutkimuksen täsmällisyyden merkityksestä kaukojunaliikenteessä (Kalenoja et al. 2013). Matkustajien kokemaa täsmällisyyttä selvitettiin haastattelututkimuksella, jossa vastaajalta kysyttiin mahdollisesta myöhästymisestä aiheutuvia vaikutuksia (RP-tutkimus) sekä esitettiin vastaajalle kuvitteellisia valintatehtäviä (SP-tutkimus), joissa junan täsmällisyys, matkaaika ja matkan hinta vaihtelivat. Haastatteluja kerättiin junassa tehdyllä lomaketutkimuksella ja internet-lomakkeella. Junissa tehtyyn tutkimukseen osallistui noin vastaajaa ja internet-tutkimukseen noin vastaajaa. Noin viidennes vastaajista arvioi, että junaliikenteen epätäsmällisyys on vähentänyt heidän junalla matkustamistaan. Noin neljännes vastaajista arvioi, että kulkisi junalla useammin, jos junat kulkisivat aina aikataulun mukaisesti, ja noin kolmannes vastaajista arvioi, että matka-aikaa on junalla matkustettaessa vaikeaa arvioida. Junassa vastanneista yli puolet arvioi joutuvansa usein junamatkoillaan varautumaan junan myöhästymiseen, nettivastaajien keskuudessa osuus oli hieman pienempi.

9 Ulkomaisia kokemuksia täsmällisyyden merkityksestä Ruotsalaisessa pitkämatkaisen junaliikenteen myöhästymisen arvoa koskevassa tutkimuksessa viiveen pituuden havaittiin vaikuttavan myöhästymisen arvoon lähes lineaarisesti. Viiveen arvo ei ole suoraan suhteutettavissa myöhästymisriskiin, mutta se kasvaa hieman myöhästymisriskin kasvaessa. Näin ollen myöhästymisriskin esimerkiksi puolittuessa myöhästymisen koettu arvo vähenee, mutta ei puolitu. Tutkimuksessa on todettu, että keskimääräinen myöhästyminen soveltuu huonosti täsmällisyyden vaikutusten mittaamiseen, sillä se aliarvioi matkustajien myöhästymisajan arvoa harvoin toistuvissa pitkissä myöhästymisissä (pieni myöhästymisriski). Keskimääräisen myöhästymisen laskentatavalla junapalvelujen ja investointien suunnittelussa harvoin toistuvat suuret myöhästymiset tulevat aliarvioitua ja vastaavasti usein toistuvat lyhyet myöhästymiset saavat liian suuren painoarvon. (Börjesson ja Eliasson 2011) Taulukko 1. Myöhästymisajan arvo (euroa/h) matkaryhmittäin eri myöhästymistodennäköisyyksillä kaukojunaliikenteessä (Börjesson ja Eliasson 2011). (vuoden 2013 valuuttakurssi) myöhästymisriski (%) työmatka työasiointimatka vapaa-ajalla tehty matka 2, Myöhästymisen arvon on pääosin havaittu olevan pitkillä matkoilla lyhyitä matkoja pienempi. Pitkillä matkoilla matkustajat varaavat tyypillisesti enemmän aikaa ja varautuvat matka-ajan epätäsmällisyyteen lyhyitä matkoja enemmän. (Abrantes ja Wardman 2011). Bates et al. (2001) havaitsivat täsmällisyyden olevan yksi tärkeimmistä matka-aikakomponenteista, jonka arvon suuruuteen vaikuttaa huomattavasti mahdollisuus varautua epätäsmällisyyteen aikaisemmalla lähtöajankohdalla. Kaukojunaliikenteessä matkustajalla on henkilöautosta poiketen rajallisesti mahdollisuuksia ennakoida mahdollisia myöhästymistilanteita, sillä esimerkiksi tunnin vuoroväli tarkoittaisi suhteellisen suurta aikauhrausta, jos matkustaja haluaa varautua 10 minuutin myöhästymiseen valitsemalla aikaisemman junayhteyden. Tämä selittää pitkälti sitä, miksi junaliikenteessä saadaan pääosin suurempia myöhästymisajan arvoja kuin henkilöautoliikenteessä, jossa ruuhkaan voi varautua tarkemmin. Myöhästymisestä aiheutuvat vaikutukset Täsmällisyyden merkitystä selvittäneessä tutkimuksessa vastaajat arvioivat tutkimuksessa mahdollisen 5 30 minuutin myöhästymisestä aiheutuvan haitan suuruutta ja seurauksia tekeillä olevalla matkallaan. Alle 5 minuutin myöhästymisestä vastaajat arvioivat aiheutuvan vain vähän haittaa. Sen sijaan 70 prosenttia vastaajista koki jo 5 15 minuutin myöhästymisen haitallisena. Pidemmän, minuutin, myöhästymisen koki haitallisena 90 prosenttia vastaajista. Usein matkustavat ja alle 3 tunnin matkoja tekevät

10 kokivat haitat muita suurempana (kuva 1). Työikäiset kokivat myöhästymisen haitat nuoria ja iäkkäitä suurempana. Jo 5 15 minuutin myöhästymisestä alkaa aiheutua matkustajille nimettävissä olevia haittoja, kuten epävarmuutta jatkoyhteyteen ehtimisestä, töistä tai koulusta myöhästymistä tai vastaan tulleen henkilön odotusajan pitenemistä. Eniten yli 5 minuutin myöhästyminen vaikuttaa työhön ja opiskeluun; tiukasti aikataulutetun matkan viivästyminen aiheuttaa myöhästymisen esimerkiksi palaverista tai luennolta. Joissakin tapauksissa töihin tai kokoukseen ehtiäkseen joutuu ottamaan taksin kävelemisen sijaan. Tyypillisin tutkimuksessa mainittu seuraus oli työstä myöhästyminen. Lisäksi huoli jatkoyhteyteen ehtimisestä kasvaa ja yhä useampi joutuu ilmoittamaan vastaantulijalle, että juna myöhästyy. Noin viisi prosenttia vastaajista mainitsi 5 15 minuutin myöhästymisen aiheuttavan seurauksia vapaa-aikaan. Pääosin myöhästymisestä aiheutuu epävarmuutta siitä, että saattaa myöhästyä jostakin vapaa-ajan menosta, tai oman aikataulun uudelleen suunnittelua. Kuva 1. Myöhästymisen aiheuttama haitta matkustuksen toistuvuuden mukaan luokiteltuna, kun myöhästymisaika on alle 5, 5 15 tai minuuttia. Matka-ajan hyödyntäminen on iso etu junaliikenteelle Matka-ajan hyödyntämisen mahdollisuudella on vastaajille tulosten perusteella suuri merkitys junan valitsemiseen kulkutavaksi pitkillä matkoilla. Työmatkoilla olleista noin 70 prosenttia ja työasiointimatkalla olleista noin 60 prosenttia käytti matka-aikaansa työskentelyyn. Kaikista matkustajista noin 45 prosenttia työskenteli matkan aikana ainakin osan matka-ajasta. Matkustajat ilmoittivat tutkimuksessa keskimäärin kolme eri ajankäyttömuotoa junamatkansa aikana. Matka-aikaa onkin tyypillistä käyttää useaan eri tarkoitukseen siten, että esimerkiksi osa matka-ajasta nukutaan tai luetaan ja osa hyödynnetään työskentelyyn tai opiskeluun. Matka-ajan hyödyntämiseen liittyvät tulokset antavat viitteitä siitä, että kaukojunaliikenteessä olisi perusteltua käyttää pienempää ajan arvoa kuin muissa

11 liikennemuodoissa, sillä suuri osa matkustajista käyttää matka-aikaa työn tekemiseen. Esimerkiksi ruotsalaisissa hankearviointiohjeissa on suositeltu, että kaukojunaliikenteessä käytettäisiin 15 prosenttia pienempää ajan arvoa, koska matka-aikaa voidaan tehokkaasti hyödyntää työskentelyyn. Muilla kulkutavoilla matkustettaessa mahdollisuudet ajankäyttöön ovat huomattavasti pienemmät. Myöhästymiskokemusta tarkasteltiin myös matkustajan matkan aikana tekemien aktiviteettien näkökulmasta. Matka-ajan hyödyntämisellä oli vain pieni vaikutus myöhästymisen haitan kokemukseen. Matka-ajan hyötykäyttö esimerkiksi työskentelyyn tai opiskeluun ei suoranaisesti vähentänyt myöhästymisen koettua haittaa, vaan tilanne oli päinvastainen. Esimerkiksi työmatkalla tai työasiointimatkalla olevilla matka-ajan hyödyntäminen työskentelyyn, opiskeluun tai sähköpostin käyttöön indikoi suurempaa myöhästymishaittaa. Sen sijaan matkan aikana tehdyt vapaa-ajan aktiviteetit, kuten musiikin kuuntelu ja tietokoneella pelaaminen, indikoivat hieman pienempää myöhästymisestä aiheutuvaa haittaa. Myöhästymisajan painoarvo on yli kaksinkertainen matka-aikasäästöön nähden Myöhästymisajan arvo riippuu selvästi myöhästymisen pituudesta. Alle 5 minuutin myöhästymisten ajan arvoksi saatiin 8 euroa tunnissa, 15 minuutin myöhästymisille 25 euroa tunnissa ja 30 minuutin myöhästymisille 38 euroa tunnissa. Työmatkoilla ajan arvo on 5 % ja työasiointimatkoilla 15 % keskimääräistä myöhästymisen ajan arvoa suurempi ja vapaa-ajan matkoilla 16 % keskimääräistä ajan arvoa pienempi (kuva 2). Myöhästymisajan painoarvo on tulosten perusteella noin 2,5-kertainen matka-ajan säästöön nähden. Myöhästymisen toistuvuus nousee erittäin tärkeäksi tekijäksi työmatkalla olevilla ja muilla säännöllisesti matkustavilla, joilla myöhästymisriskin painoarvo kasvaa itse myöhästymisen pituutta suuremmaksi. Kuva 2. Myöhästymisajan arvo ( /h) matkaryhmittäin eri myöhästymispituuksilla. Myöhästymisajan arvo riippuu selvästi myöhästymisen pituudesta. Myöhästymisajan arvo koko aineistosta laskettuna on viiden minuutin myöhästymiselle 8,0 euroa tunnissa, 15 minuutin myöhästymisille 25,4 euroa tunnissa ja 30 minuutin myöhästymisille 38,2 euroa tunnissa. Tiedon saanti myöhästymisestä ennen matkaa vähentää selvästi

12 myöhästymisminuutin koettua arvoa. Myöhästymisajan arvo noin neljänneksen pienempi, jos matkustaja saa tiedon myöhästymisestä ennen matkaa verrattuna tilanteeseen, jossa tieto myöhästymisestä saadaan vasta matkan aikana. Säännöllisesti matkustavat ja hyvätuloiset herkimpiä myöhästymisille Työmatkoilla myöhästymisen koettu haitta oli suurin usein toistuvissa myöhästymisissä ja toisaalta pitkillä harvoin toistuvilla myöhästymisillä. Työmatkoista suurin osa on alle 2 tunnin mittaisia matkoja, joissa matkalippuna on tyypillisesti sarja- tai kausilippu. Myös tyytyväisyyskysymysten vastausjakauma osoitti, että säännöllisesti matkustavat suhtautuivat keskimäärin kriittisimmin junien aikataulunmukaisuuteen ja ilmoittivat myös eniten seurauksia mahdollisista myöhästymisistä. Tulosten perusteella useita kertoja viikossa toistuvien lyhyiden myöhästymisten merkitys on työmatkoilla suuri. Harvoin tapahtuvien myöhästymisten painoarvoa lisää niiden huono ennakoitavuus, sillä myöhästymistiedon saannilla ennen matkaa oli suurin merkitys harvoin tapahtuvilla pitkissä myöhästymisissä. Matkustuksen säännöllisyydellä havaittiin olevan huomattava vaikutus myöhästymisajan painoarvoon. Mitä säännöllisemmin junaa käytetään, sitä suuremmaksi usein toistuvan myöhästymisen vaikutus koettiin. Usein toistuvan myöhästymisen painoarvo oli vähintään kerran viikossa matkustavilla noin kolminkertainen kaikkiin vastaajiin verrattuna. Vastaavasti sarjalipulla matkustaneilla myöhästymisen keston painoarvo oli alle 2,5 tunnin matkoilla lähes kolminkertainen verrattuna muilla lipputyypeillä matkustaneisiin. Myös matkan pituus vaikutti merkitsevästi myöhästymisen arvoon. Alle 2,5 tunnin matkalla myöhästymisajan arvo oli huomattavasti suurempi kuin yli 2,5 tunnin matkoilla. Työasiointimatkoilla olleista vain harva maksaa matkalippunsa itse, joten valintatehtävissä matkalipun hinnalla ei ollut yhtä suurta merkitystä kuin matka-ajalla, aikataulunmukaisuudella ja tiedon saannilla. Työasiointimatkoilla tärkeimpiä tekijöitä olivat myöhästymisen pituus ja myöhästymisen toistuvuus. Vapaa-ajan matkoilla lipun hinta oli selvästi tärkein valintatekijä. Aikataulun mukaisen matka-ajan lyheneminen jäi kaikissa matkaryhmissä vähiten merkittäväksi tekijäksi. Matkustajan tulot ja lipusta maksettu hinta vaikuttivat jonkin verran myöhästymisen arvoon. Alennushintaisella lipulla matkustaneilla myöhästymisen keston painoarvo oli 0,25-kertainen normaalihintaisilla lipputyypeillä matkustaneisiin verrattuna. Suurituloisilla (vähintään euroa/vuodessa) myöhästymisen keston painoarvo oli 1,5-kertainen muihin tuloluokkiin verrattuna. Sen sijaan miesten ja naisten välillä ei havaittu suuria eroja myöhästymisen painoarvoissa. Ikäryhmistä vuotiailla myöhästymisen keston painoarvo oli noin 1,6-kertainen keskimääräiseen verrattuna. Junaliikenteen täsmällisyyden on arvioitu selvästi parantuneen Liikennevirasto selvittää kahden vuoden välein kansalaisten tyytyväisyyttä liikennejärjestelmään laajalla tutkimuksella. Vuoden 2011 syksyyn ajoittunut tutkimus osui kauteen, jolloin sekä paikallisjunaliikenteessä että pitkämatkaisessa junaliikenteessä oli suuria täsmällisyysongelmia. Kahden vuoden aikana voimakas panostaminen sekä junien täsmällisyyteen että tiedottamiseen näkyi keväällä 2013 toistetun tyytyväisyystutkimuksen tuloksissa. Tyytyväisyys lähijunaliikenteen aikataulussa

13 pysymiseen on parantunut lähes kokonaisen arvosanan vuodesta 2011 (2,6 3,4). Vastaava ilmiö näkyy myös tyytyväisyydessä pitkämatkaisen junaliikenteen aikataulussa pysymiseen, mutta ei yhtä voimakkaana kuin paikallisliikenteessä. Kun verrataan junamatkustajien kyselytutkimuksessa saatuja tyytyväisyysarvoja Liikenneviraston tyytyväisyystutkimuksen tuloksiin, junamatkustajien voi keskimäärin havaita olevan selvästi tyytyväisempiä junaliikenteen palveluihin kuin koko väestön. Liikenneviraston toteuttamassa väestörekisteripohjaisessa otostutkimuksissa suurella osalla vastaajista ei ole mahdollisuutta käyttää kaukojunaliikennettä, jolloin yleinen mielikuva junaliikenteen palvelutasosta vaikuttaa vastauksiin. Otospohjaisissa tutkimuksissa myös kaukojunaliikenteen palvelutasoa arvioiviin kysymyksiin vastaamatta jättävien osuus on suurempi. Näin ollen otospohjaisissa tutkimuksissa saadaan keskimääräistä huonompi kuva junaliikenteen koetusta palvelutasosta kuin junasta kerätyllä tutkimusaineistolla, jossa aktiivisesti junaa käyttävien matkustuskokemukset korostuvat enemmän. Lähteet Abrantes, Pedro A.L. & Wardman, Mark R Meta-analysis of UK values of travel time: An update. Transportation Research Part A 45 (2011). s Bates, John & Polak, John & Jones, Peter & Cook, Andrew The valuation of reliability for personal travel. Transportation Research Part E 37 (2001). s Börjesson, Maria & Eliasson, Jonas On the use of average delay as a measure of train reliability. Transportation Research Part A, 45 (2011), s Kalenoja, Hanna & Aalto, Elisa & Salkonen, Riikka Junamatkustajien kokema täsmällisyys Täsmällisyyden arvottaminen kaukojunaliikenteessä. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 54/2013. Helsinki. Kiiskilä, Kati & Hätälä, Johanna Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin. Liikenneviraston julkaisuja 46/2013. Helsinki. Kiiskilä, Kati & Tiikkaja, Hanne & Kalenoja, Hanna Kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin. Liikenneviraston julkaisuja 49/2011. Helsinki.

14 Suljetusta avoimeen matkojenyhdistely vuonna 2020 Jouni Mutanen, Suomen Taksiliitto ry Palvelujen keskittäminen lisää kuljetuksia Väestö vanhenee, kouluja ja terveyskeskuksia lakkautetaan. Palvelut keskitetään kaupunkeihin. Joukkoliikenne on haja-asutusalueella vähenemässä, eikä sitä synny varsinkaan markkinaehtoisesti vähäisen kysynnän alueille. Erilaisten yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten tarve kasvaa. Vuonna 2011 korvattiin henkilökuljetuksia miljardi euroa, josta julkiselle liikenteelle kohdentui valtaosa (linja-autoille 50 %, takseille 40 %), ambulansseille 7 % ja loput muille kulkumuodoille kuten oman auton käyttäjille. Eniten kasvussa ovat olleet Kelassa sairausvakuutuslain (SVL) mukaan korvatut taksimatkat ja kunnissa vammaispalvelulain (VPL) mukaan korvatut matkat, yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. Ydinkysymys on, miten ratkaista yhtälö lisääntyvästä kuljetustarpeesta ja kustannusten kasvun hillitsemisestä. Sitä pohditaan monella taholla tällä hetkellä. Tekniikan kehitys on ollut nopeaa ja tuonut mm. erilaiset mobiilipalvelut käyttäjien arkea helpottamaan. Myös liikkumisen palvelujen digitalisointi, matkaketjujen sekä liikenteen palvelupakettien kehittäminen on sekä viranomaistahojen että kaupallisten toimijoiden tavoitteena. Tällöin puhutaan paljon muustakin kuin yhteiskunnan korvaamista kuljetuksista: kuluttajasektorin liikennemarkkinoiden volyymin on arvioitu olevan yli 10 miljardia euroa. Matkojenyhdistelyä tehdään kunnissa ja taksikeskuksissa Suomessa on tehty jo vuodesta 1995 lähtien töitä matkojenyhdistelyn eteen. Tuolloin aloitettiin EU:n tukema SAMPO-projekti. Päätavoitteena hankkeissa on ollut tuottaa säästöjä erilliskuljetusten, kuten VPL:n ja SVL:n mukaan korvatuille matkoille. Kehittäminen on osittain tuonut hyviäkin tuloksia: esimerkiksi Suomeen on syntynyt SALAMA-hankkeen siivittämänä kattava palvelu- ja asiointiliikenteen verkosto. Monissa kunnissa on omia yhdistelykeskuksia, joissa hoidetaan alueen kutsujoukkoliikennettä ja VPL-matkoja. Taksikeskusten suorittamalla Kelan korvaamien sairaalamatkojen yhdistelyllä on jo hankkeen puolivälissä saavutettu yli 8 miljoonan euron vuosisäästöt sähköisellä suorakorvausmenettelyllä. Menettely laajenee koko Manner-Suomeen vuoden 2014 loppuun mennessä, jolloin Kelan arvion mukaan säästöjä saavutetaan 20 miljoonaa euroa vuodessa. Yhdistely on hyvä keino tehostaa toimintaa, mutta tällä hetkellä Suomessa ollaan hyvin eri periaatteilla toimivissa malleissa eikä kenelläkään ole hallussa kokonaisuutta. Esimerkiksi Tampereella toimii kaupungin ylläpitämä puolimaakunnallinen yhdistelykeskus keskittyen lähinnä VPL-matkoihin samaan aikaan kun muutaman kilometrin päässä yhdistellään Kelan korvaamia matkoja taksivälityskeskuksessa, joka hoitaa koko sairaanhoitopiirin taksiliikenteen keskussairaalaan ja muihin terveydenhuollon toimipisteisiin. Matkojen yhdistelyn integrointi kaikille avoimen joukkoliikenteeseen on valtakunnan mittakaavassa vähäistä. Parhaiten asiassa ovat onnistuneet sellaiset yhdistelykeskukset, joissa palveluliikenne on otettu yhdistelykeskuksen ohjaukseen heti toiminnan alkuvaiheessa. VPL-matkat yhdistellään PALI-palveluliikenteeseen Kuopiossa kaupungin toimesta ja Seinäjoella saman tekee SEILI-palveluliikenteeseen taksien

15 tilausvälityskeskus. Molemmissa ideana on, että erityiskuljetukset, kuten VPL-matkat, ohjataan ensisijaisesti kaikille avoimeen palveluliikenteeseen ja vasta seuraavana vaihtoehtona on matkojen yhdistely keskenään. Tekniset ratkaisut Kuntien yhdistelykeskuksissa on yleisimmin käytössä Mobisoft Oy:n yhdistelyohjelmisto. Sama ohjelmisto on myös useissa taksikeskuksissa suorakorvausmatkojen yhdistelyssä. Myös Semel Oy:n ja Creative PC Systems Oy:n taksivälitysjärjestelmiin integroituja yhdistelyohjelmistoja käytetään sekä Kelan että kuntien matkojen yhdistelyyn. Uusimpana innovaationa yhdistelyn alalla on Helsingissä toimiva Ajelo Oy:n kehittämä KutsuPlus-järjestelmä, joka poikkeaa muista siinä, että yhdistely tehdään automaattisesti eikä välittäjiä ole järjestelmän käyttäjinä. KutsuPlus-palvelun kohderyhmä on erityisesti matkansa itse maksavat asiakkaat, mutta ainakin palvelun alkuvaiheessa kaupunkien tuki/matka on huomattavan suuri. Yhteistä kaikille Suomessa toimiville teknisille ratkaisuille on se, että yhdistelyjärjestelmään syötettyjä tilauksia, joissa on tietyt aikarajoitukset asiakkaan noutoajan tai saapumisajan mukaan, yritetään mahdollisimman tehokkaasti yhdistellä joko tietylle rajalliselle automäärälle tai keskenään siten, että auto valitaan valmiille yhdistelyreitille vasta myöhemmin. Lakisääteisissä kuljetuksissa matka on taattava asiakkaalle ja se suoritetaan yksittäiskuljetuksena, jos mikään yhdistelykeskuksen ohjaama ns. suoraohjausauto ei pysty matkaa hoitamaan tai yhdistely ei onnistunut, kun muita ei ollut samaan aikaan samaan suuntaan liikkeellä. Kaikki edellä mainitut yhdistelymallit ratkovat ongelmaa perinteisellä tavalla. Erilaiset parametrit ohjaavat järjestelmän tehokkuutta. Lisätehoa ei parametrien muutoksilla enää saada aikaan olisiko siis aika ottaa uudet keinot käyttöön. Vuonna Malli yhteiskunnan korvaamille matkoille Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta selvitysmies Paajanen teki keväällä 2013 esityksen, jonka mukaan henkilölogistiikan toiminnat tulisi keskittää joukkoliikennelain määrittelemille toimivaltaisille joukkoliikenneviranomaisille. Valtakunnallisesti selvitetään parhaillaan, miten SOTE-alueet saadaan toimimaan siten, että terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut saadaan organisoitua ns. miljoonapiiritasoisesti viiden alueen voimin Suomessa. Samalla tavalla tulisi myös kuljetuksia tarkastella yksittäistä kuntaa suurempina kokonaisuuksina, mikäli halutaan saada aikaan todellisia säästöjä kuljetuskustannuksissa. Joukkoliikenneviranomaisen lakisääteinen tehtävä on määrittää palvelutaso. Tämä mielletään lähinnä joukkoliikenteen reittien ja vuorovälien määrittämiseksi. Tulevaisuudessa joukkoliikenneviranomainen voisi määritellä myös kysyntäohjatun kaikille avoimen joukkoliikenteen palvelutason. Aiemmin tehty aloite ns. kyytitakuun toteuttamisesta tulisi siis herättää henkiin. Tätä tarvittaisiin haja-asutusalueella, jossa markkinaehtoisesti ei synny joukkoliikennettä ja jossa tästä johtuen erilliskuljetusten tarve kasvaa kovaa vauhtia mm. Kelan korvaamilla matkoilla.

16 Jos viranomainen määrittäisi palvelutason ja hankkisi tai avustaisi asiantuntemuksellaan kuntia hankkimaan liikenne- ja yhdistelypalvelut riittävän suurina alueellisina kokonaisuuksina, saataisiin luotua tehokas ylikunnallinen, parhaimmillaan maakunnan/sairaanhoitopiirin laajuinen järjestelmä, jonka kautta hoituisivat alueen kutsuohjattu joukkoliikenne ja erityiskuljetukset kuten VPL- ja SVL-matkat. Palvelut tuotettaisiin markkinoilla toimivien kuljetus- ja yhdistelypalveluja tarjoavien toimijoiden toimesta riittävän suurina kokonaisuuksina. Perinteisen kiinteällä reitillä toimivan joukkoliikenteen ja yksittäisten taksikuljetusten väliin tulisi luoda kysyntäohjauksen avulla uusi joustava ja kaikille avoin liikennepalvelu. Tämän tuottamisessa tulisi hyödyntää mahdollisimman hyvin nykyisiä palvelulinja- ja asiointitaksiratkaisuja, joita löytyy lähes joka kunnasta mutta joihin ei tällä hetkellä ole tehokasta ohjausta. Yhdestä keskuksesta tapahtuvalla liikenteen ohjauksella ja matkojen yhdistelyllä pidettäisiin huolta siitä, että yhteiskunnan korvaamat matkat hoidetaan ensisijaisesti kaikille avoimella kysyntäohjatulla liikenteellä, toissijaisesti yhdistelymatkoina ja vasta viimeisenä vaihtoehtona tulisi yksin tehty matka niille, joilla on oikeus korvattuihin matkoihin. Palvelu voitaisiin toteuttaa monimuotoisella kalustolla, jossa käytetään hyväksi niin taksi- kuin joukkoliikenneyrittäjien kalustoa. Pääasia on, että kalusto sopii parhaiten tilaajan ja matkustajan tarpeisiin. Erityisryhmien kuljetukset tulisi mahdollisuuksien mukaan myös avata muiden matkustajien käyttöön. Tällöin ennakkoon tilattuihin SVL-, VPL- ja SHL-matkoihin yhdistettäisiin itse maksavia asiakkaita haja-asutusalueella. Rahalla maksava asiakas voidaan viedä kuntakeskukseen samalla kyydillä, joka järjestetään joka tapauksessa Kelan korvaamana esimerkiksi terveyskeskukseen. Palvelun pääkohdealueet olisivat sellaisia, joihin ei nykyisin voida tarjota kunnan tukemaa asiointiliikennettä. Taksiliitto on esittänyt liikenne- ja viestintäministeriölle käynnistettäväksi pilottia, jossa tätä yhteiskunnan korvaamien matkojen mallia sovellettaisiin käytännössä. Pilotissa osoitettaisiin se, miten kuntien ja Kelan matkoilla saadaan ohjattua matkoja kutsuohjattuun joukkoliikenteeseen ja miten kuntien, sairaanhoitopiirin ja Kelan korvaamia matkoja voidaan yhdistellä tehokkaasti keskenään konkreettisia säästöjä tuottaen.

17 Mikäli supistuvan haja-asutusalueen joukkoliikenteen tilalle ei luoda mitään uutta mallia ja keskitytään vain pienten alueiden hallintosektorikohtaiseen matkojen yhdistelyyn, ei tulla saavuttamaan asettuja säästötavoitteita yhteiskunnan korvaamissa kuljetuksissa. Tekniikat ovat jo olemassa, nyt on vain oltava tahtoa ja uskallusta ottaa ne käyttöön sekä tilaajien keskinäistä yhteistyötä, jolla palvelut hankitaan järkevästi yli hallintokuntarajojen. Vuonna 2020 Malli markkinaehtoiselle kutsuliikenteelle Sosiaalinen media on arkipäivää. Ihmiset löytävät keskustelukumppaneita netistä ja monenlaiset yhteisölliset palvelut ja sähköiset kohtaamispaikat ovat kehittyneet älypuhelinten yleistymisen myötä. Myös matkojen tilaamiseen on kehitetty palveluja. Kimppakyytisivustojen kautta kyydin tarvitsijat voivat löytää kyytiä tarjoavat yksityishenkilöt. Näissä palveluissa jaetaan kyytejä polttoainekustannuksia vastaan ja tehdään lähinnä pitkiä matkoja. Kimppakyytipalvelut ovat kuitenkin yksittäisiä matkoja varten ja ne kilpailevat lähinnä ammattimaisesti hoidetun pitkänmatkan joukkoliikenteen kanssa. Suomessa olisi erinomainen koekenttä kehittää uusia palveluja, joissa joukkoistamisen voima, ammattiliikenteen palvelut ja asiakkaalle edulliset hinnat saadaan kohtamaan. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavalla tavalla: Kehitetään älypuhelimissa ja netissä toimiva sovellus, jolla asiakkaat etsivät ja löytävät samaan suuntaan meneviä muita matkustajia. Toiminta-alueena tulisi olla kaupungit, joissa on riittävästi kysyntää matkoille. Sovelluksen olennainen ero nykyisiin yhdistelymalleihin olisi se, että käyttäjä voisi helposti mukauttaa oman matkansa ajankohdan muiden mukaan, jos hänellä on joustoa matkan aikavaatimuksissa. Esimerkiksi voi hyvin olla tilanne, että kauppakeskukseen lähtö voi olla koska tahansa aamupäivän aikana. Toisaalta voi olla matkoja, joissa aikajoustoa ei juurikaan ole. Annetaan siis käyttäjän päättää, miten suuriin aikajoustoihin hän on valmis, eikä etukäteen määritetä järjestelmässä, millä aikahaarukalla matkojen yhdistely on mahdollista tai millaisiin aikajoustoihin asiakkaan on suostuttava. Sovelluksella käyttäjä voisi löytää helposti muut matkoja haluavat ja sovellus voisi ehdottaa yhdistelykyytiä, kun löytyy samaan suuntaan kulkevia muita matkan tarvitsijoita. Mitä aiemmin ilmoittaa matkatoiveensa sovellukseen, sen todennäköisempää on, että tulee ehdotus yhdistelykyydistä. Matkan hinta riippuisi siitä, miten hyvin muita matkustajia saadaan samaan kyytiin. Palvelun järjestäjällä tulisi olla riittävä verkosto, jolla hoidetaan jokaiselle valmiille kyydille paras mahdollinen auto. Käytännössä palvelun runkona voisi olla kutsujoukkoliikenneluvalla toimivia pikkubusseja, joita täydentää taksiverkosto. Palvelussa tulisi olla myös mahdollisuus tilata yksittäinen taksikuljetus, jos asiakas haluaa ehdottomasti tehdä matkansa riippumatta siitä, tuleeko muita kyytiin vai ei. Auto valittaisiin vasta sitten, kun valmis, tehokas ja asiakkaiden aikatoiveet täyttänyt yhdistelykyyti on muodostettu. Tällä tavalla toimimalla saadaan palvelusta kustannuksiltaan järkevä, kun palvelun tarjoaja ei varaa ylimääräistä kapasiteettia odottelemaan mahdollisia asiakkaiden tilauksia tai yritä sovittaa yksittäisiä tilauspyyntöjä rajallisen automäärän työpäiviin. Kutsujoukkoliikenneluvalla toimivien autojen määrä mitoitettaisiin niin, että ne ovat optimaalisessa käytössä riittävän suppealla alueella, jolloin liikenteestä tulee tehokasta. Takseilla hoidettaisiin kaikki muut yhdistely- ja

18 yksittäisreitit, joita tämä vakiokalusto ei pysty hoitamaan. Palvelun tarjoajalla tulisi olla rajapinta toiminta-alueen taksivälitysjärjestelmiin. Suomessa on hyviä kokemuksia Pohjoismaissa käytössä olevasta SUTI-standardin mukaisesta tilaustietojen vaihdosta taksikeskusten välillä ja sitä voitaisiin soveltaa sellaisenaan tässä palvelussa. Edellä kuvattu malli on yksi käyttäjälähtöinen tapa hoitaa matkojenyhdistely markkinaehtoisesti siten, että yhteiskunnan tukea matkoille ei tarvita eikä myöskään lakimuutoksia palvelun toteuttamiseksi. Käytännössä matkan hinta olisi selvästi paikallisliikenteen kertalippua suurempi, joten palvelu ei vie matkustajia joukkoliikenteeltä. Yhdistelykyytien ansioista kuitenkin hinta olisi edullisempi kuin yksittäistaksilla tehtynä, joten käytännössä mallilla olisi luotavissa uusi, kysynnän mukaan joustava kuljetuspalvelu, joka toimii markkinaehtoisesti. Tekemistä vaille valmis - kuka ehtii ensin?

19 Yhteistyöllä potkua joukkoliikenteen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan? - ELY-peruskunta -sopimus, kokemuksia erilaisista toimintaympäristöistä Sonja Aarnio & Toni Joensuu, Ramboll Finland Oy Maaseuduilla ja useilla pienillä kaupunkiseuduilla muuttoliikkeen, väestön ikääntymisen ja autoistumisen seurauksena joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat vähentyneet ja liikennöinti vaatii jatkuakseen joko yhä enemmän julkista tukea tai kuljetusten perusteellista uudelleensuunnittelua ja -organisointia. Avoimen joukkoliikenteen vähentyessä kuntien järjestämien erilliskuljetusten määrät lisääntyvät. Henkilöille, joilla on lain mukaan oikeus yhteiskunnan maksamiin tai tukemiin kuljetuksiin, ja jotka voisivat käyttää joukkoliikennettä, on joka tapauksessa järjestettävä kuljetukset. Tuettujen henkilökuljetusten valmisteluvastuut ja toimintatavat ovat sekä valtion että kuntien puolella varsin erilaiset. Suunnittelun ja yhteishankintojen tehostaminen vaatii toimivan yhteistyömallin rakentamista ELY-keskusten ja kuntien välillä. Joukkoliikenteen suunnittelu ja yhteishankinta ELYn ja peruskunnan yhteistyönä antaa uudenlaisen mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa joukkoliikennettä. Kuntauudistus luo omat haasteensa joukkoliikenteen suunnitteluun. Kuntauudistuksen tavoitteena on luoda palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Kuntaliitosten myötä myös joukkoliikenteen järjestämisen tarpeet ja mahdollisuudet voivat muuttua. Esitelmässä vertaillaan eri tavoin toteutettuja toimivaltaisen viranomaisen (ELY-keskus) ja peruskunnan välisiä joukkoliikenteen suunnittelu- ja hankintaprosesseja. Esitelmässä pureudutaan erityisesti kysymyksiin; mitkä valmiudet kunnilla ovat yhteistyöhön (suunnittelu, yhteishankinta) ja millaisia haasteita kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ilmenee? millaisella aluejaolla palvelutasoa tulisi määritellä ja liikenteitä hankkia? Millaisia alueellisia joukkoliikennetyöryhmiä tarvitaan?

20

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia WayStep Consulting Oy Henriika Weiste ELY-keskuksen edustajat pohtivat syksyllä 2013 tulossa olevan joukkoliikenneuudistuksen mm. seuraavasti Tärkein asia,

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä

Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.- 29.10.2014 Silja Siltala liikenneinsinööri Kuntien tehtävät henkilökuljetuksissa Kunnilla on lakisääteisiä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen

Lisätiedot

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Tiekartta Pirkanmaan fiksuihin hankintoihin 3.3.2015 1 Pasi Metsäpuro Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Otteita raportista:

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta Esitys perustuu Liikenneviraston

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä Keski-Suomen ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueellaan joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013 Henriika Weiste WayStep Consulting SELVITYKSEN TAVOITTEENA löytää ratkaisu Mitkä ovat markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä käytettävät tuetut liput ja niiden

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Henkilökuljetusten välttämätön uudistaminen syyt, seuraukset ja vaihtoehdot. Suomen Paikallisliikenneliiton 45. vuosikokousseminaari

Henkilökuljetusten välttämätön uudistaminen syyt, seuraukset ja vaihtoehdot. Suomen Paikallisliikenneliiton 45. vuosikokousseminaari Henkilökuljetusten välttämätön uudistaminen syyt, seuraukset ja vaihtoehdot Suomen Paikallisliikenneliiton 45. vuosikokousseminaari Henkilökuljetusuudistus Osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa Henkilökuljetuksia

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

1. Perinteisen joukkoliikenteen ja julkisesti tuetun henkilöliikenteen entistä tiiviimpi integrointi

1. Perinteisen joukkoliikenteen ja julkisesti tuetun henkilöliikenteen entistä tiiviimpi integrointi Tekninen lautakunta 261 07.08.2013 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle selvitysmies Paajasen selvityksestä julkisin varoin toteutettujen henkilökuljetusten rahoituksen ja toimintatapojen kehittämisestä

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA

SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA Pohjois-Pohjanmaa Luonnos 4.6.2014 SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA 1. Sopijapuolet Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Laura Langer 1.11.2013 Yhteenvedon tarkoitus Yhteenveto on tarkoitettu liikenteenharjoittajien

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen Haasteet Kunnan tarjoama palvelutaso on alhainen Mahdollisuudet hyödyntää joukkoliikennettä työ- opiskelu- ja asiointimatkoihin ovat pienet Harrastuksiin

Lisätiedot

Joukkoliikenne Kouvolassa

Joukkoliikenne Kouvolassa Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Hallitus 109 20.08.2013

Hallitus 109 20.08.2013 Hallitus 109 20.08.2013 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SELVITYSMIES PAAJASEN SELVITYKSESTÄ, JOKA KOSKEE JULKISIN VAROIN TOTEUTETTUJEN HENKILÖKULJETUSTEN UUDISTAMISTA 243/00.02.020/2012 Hallitus

Lisätiedot

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta 4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Johtopäätökset Toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet joukkoliikennelaissa säädetyllä tavalla yhteistyössä

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto 1 3.12.2013 kello 16.30 Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuone Maaherrankatu 9-11 Palvelutaso, liikenne, käyttäjäryhmät,

Lisätiedot

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Mikkeli 29.10.2014 1 Pasi Metsäpuro Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Tavoite Yhteiskunnan

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Liikennekaari lausunnoille. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016

Liikennekaari lausunnoille. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016 Liikennekaari lausunnoille Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016 Liikennekaari - vaikutukset Markkinoiden ja eri kulkumuotojen yksityiskohtaisesta sääntelystä siirrytään palvelujen laadun

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013 JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISEN KRIITTISET PISTEET, kun vaihtoehtoina ovat markkinaehtoinen liikenne ja PSAvaihtoehtoina bruttomalli sekä käyttöoikeussopimukset toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto

Lisätiedot

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen 3.2.2016 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N Palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1.kohdan mukainen JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI vuodesta 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä

Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä 1 Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä Kasvukäytävän toimiminen yhtenäisenä työvoimapoolina ja kansallisen kehityksen selkärankana edellyttää liikkumisen sujuvuutta. Joukkoliikenteen kokonaisuus

Lisätiedot

Käytännön markkina-analyysi ennen kilpailuttamista. Lauri Rinta-Kanto. Paikallisliikenneliitto ry. Vuosikokous 14.3.2013 Helsinki

Käytännön markkina-analyysi ennen kilpailuttamista. Lauri Rinta-Kanto. Paikallisliikenneliitto ry. Vuosikokous 14.3.2013 Helsinki Käytännön markkina-analyysi ennen kilpailuttamista Lauri Rinta-Kanto Paikallisliikenneliitto ry Vuosikokous 14.3.2013 Helsinki Kuopion, Joensuun ja Pohjois-Savon ELY:n toimivalta-alueiden kilpailutuksen

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla PLL:n vuosikokousseminaari 17.3.2011 Tero Anttila 17.3.2011 Joukkoliikennelaki Tavoite: runsasväkisillä kaupunkiseuduilla palvelutaso

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito

Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito Perustiedot pysäkkitietojen ylläpidosta kunnille ja Ely-keskuksille 12.5.2014 Tavoitteet pysäkkitiedon kansallisessa ylläpidossa Kattava ja laadukas

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus

Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys, Kaakkois-Suomen ELY - keskus Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Etelä- Karjalassa 2 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Kymenlaaksossa 3 Järjestämistapaselvitys

Lisätiedot

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti TALOUDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI TEKNINEN TOIMI Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti Eurotavoitteen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Case pääkaupunkiseutu PLL ry:n vuosikokous 22.3.2012 Markku Tinnilä ja Jukka Kallio Perusteesi Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/9 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena seudullisena

Lisätiedot

Junamatkustajien kokema täsmällisyys TÄSMÄLLISYYDEN ARVOTTAMINEN KAUKOJUNALIIKENTEESSÄ

Junamatkustajien kokema täsmällisyys TÄSMÄLLISYYDEN ARVOTTAMINEN KAUKOJUNALIIKENTEESSÄ 54 2013 LIIKENNEVIRASTON tutkimuksia ja selvityksiä hanna kalenoja elisa aalto riikka salkonen Junamatkustajien kokema täsmällisyys TÄSMÄLLISYYDEN ARVOTTAMINEN KAUKOJUNALIIKENTEESSÄ Hanna Kalenoja, Elisa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 44 Asianro 3719/08.01.00/2012 Kuopion ja Siilinjärven maaseutuliikenteen lippujen hinnoittelu 1 Hinnoittelun periaatteet Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO LIITE 1 KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 Jyväskylässä 6.5.2013 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

Mitkä tekijät ja ratkaisut vaikuttavat joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksiin? joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, Tampereen kaupunki

Mitkä tekijät ja ratkaisut vaikuttavat joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksiin? joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, Tampereen kaupunki Mitkä tekijät ja ratkaisut vaikuttavat joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksiin? joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, Tampereen kaupunki Mitkä tekijät ja ratkaisut vaikuttavat joukkoliikenteen järjestämisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12. Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.2013 Kysymys 1: Maaseutuliikenne kilpailutetaan kannusteurakkana. Erityisesti

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet RAPORTTEJA 98 2013 Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Pohjois-Savon ELY-keskus HENRIIKA WEISTE ANNA-SOFIA HYVÖNEN Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Pohjois-Savon ELY-keskus HENRIIKA WEISTE ANNA-SOFIA

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014 1 Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa Mikael Aro 4.12.2014 2 VR Matkustajaliikenne tarjoaa kauko- ja lähiliikenteen matkustuspalveluita Kaukoliikenne Noin

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma

Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma Muutokset suunnitelmaan, jos Sotkamo ja Kajaani eivät osallistu yhteishankintaan 4.12.2015 Palvelutaso, johon kunnat ovat sitoutuneet Tarvelähtöinen

Lisätiedot

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 377 12.08.2013

Kaupunginhallitus 377 12.08.2013 Kaupunginhallitus 377 12.08.2013 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle selvitysmies Paajasen selvitykseen, joka koskee julkisin varoin toteutettujen henkilökuljetusten rahoituksen ja toimintatapojen

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot