Tiede Teknologia. netissä. valpas auto. Euroopan. ja 4/2009. xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx. xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx. Löydä hyvä hankekumppani

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiede Teknologia. netissä. valpas auto. Euroopan. ja 4/2009. xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx. xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx. Löydä hyvä hankekumppani"

Transkriptio

1 Euroopan Tiede Teknologia ja 4/2009 xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx Löydä hyvä hankekumppani Eurooppa sorvaa ICT-strategiaa Aalto-yliopisto pyrkii kansainväliseksi Tapani Mäkisen valpas auto Maritta Välimäki tutkii kiusaamista netissä

2 Ajankohtaista 4 Tiede ja teknologia ICT-strategia tarjoaa uusia mahdollisuuksia 6 Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri haastattelussa 8 Tutkimuspalikat pinoon 10 Juuri oikeaan aikaan Aivan uuteen teknologiaan panostaminen ja hyvä ajoitus ovat vieneet maailman huipulle puiteohjelmaprojektiin osallistuvan ict-firman. 12 Avuksi ikääntyville 11 Puiteohjelma Juuri oikeaan aikaan 12 Hankekumppani hakusessa? 14 Matkakuluihin kiinteä korvaussumma 15 Ihmiset ja osaaminen kiertoon 16 Erehtymätön auto 18 Kysy pois 19 Von Rysänperä 19 Netin kahdet kasvot Internetillä on pimeä puolensa, joka uhkaa erityisesti nuoria tietokoneen käyttäjiä. Turun yliopiston professori Maritta Välimäki on mukana nettikiusaamiseen liittyvässä COST-hankkeessa. 26 Avaruustoiminta Sinnikäs työ poiki ison projektin 20 Lyhyesti 21 Merten suolaisuus selviää avaruudesta käsin 22 EUREKA Euroopan ICT-kenttä yhdistää voimansa 24 COST Netin kahdet kasvot 26 Tule tutuksi Aina valmiina auttamaan 28 Aina valmiina auttamaan Kansallinen yhteyshenkilö Timo Taskinen etsii suomalaisille kumppanit tieto- ja viestintäteknologiahankkeisiin. Annan vinkkejä hakemuksen tekoon ja rahoituksen trimmaamiseen,hän kertoo. 28 Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009

3 4/09 7.vuosikerta (5 numeroa vuodessa) Julkaisija Tekes Toimituksen osoite Tekes, PL 69, Helsinki fax Päätoimittaja Tia Härkönen Toimitussihteeri Terhi Nieminen Unionimedia Oy Toimitusneuvosto Risto Alatarvas Eija Auranen Maija Hakkarainen Marjatta Hurme Eeva Landowski Pauli Stigell Ulkoasu Tomi Westerholm Unionimedia Oy Kannen kuva Janne Ruotsalainen Tilaukset Lehden fax-numeroon tai sähköpostiosoitteeseen Painopaikka Forssan kirjapaino ISSN Lehden aineisto on vapaasti lainattavissa, lähde mainittava. Mieluummin verkossa kuin jonossa Vielä viisitoista vuotta sitten kohtuullisen harvalla oli matkapuhelin tai nettiliittymä. Nyt kaikilla on kännykkä, ja internetiin pääsee melkein mistä vain. Televisio- ja radiolähetys sekä tietoliikenne, jotka olivat aiemmin täysin erillisiä aloja, ovat lähentyneet ratkaisevasti toisiaan suuren kapasiteetin digitaalijärjestelmien ansiosta. Kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla eletään tietoyhteiskunnassa, ja hyvä niin. Euroopan unioni on ohjannut ja tukenut kehitystä alusta alkaen. Se on säädellyt ICT-sektorin markkinoiden avautumista ja varmistanut tasavertaisia mahdollisuuksia alan kilpailijoille, puolustanut kuluttajan etuja ja asettanut teknisiä standardeja. Yksi huutomerkin arvoinen asia on myös tietoteknologioihin liittyvän tutkimuksen tukeminen ja rahoittaminen. Loppukesästä avautuneilla seitsemännen puiteohjelman hakukierroksilla on ICT-teeman lisäksi aiheeseen liittyviä t&k-yhteistyömahdollisuuksia monella muulla alueella, kuten turvallisuuden tai yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen puolella. Mahdollisuuksia eurooppalaisen yhteistyön tekemiseen on toki muitakin, kuten EUREKA tai CIP. Huomiotta ei myöskään pidä jättää teknologiayhteisöjä kuten vaikkapa ARTEMIS tai erityisesti ikääntyvien hyvinvointiin keskittyvää AAL:ää, josta tarkemmin lehtemme sivulla 11. Yli 90 prosenttia julkisten palvelujen tarjoajista koko EU:ssa toimii nykyisin verkossa periaatteenaan mieluummin verkossa kuin jonossa. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus julkisen peruspalvelun vaivattomaan käyttöön internetin välityksellä. Suomi on perinteisesti ollut vahva langattomassa tietotekniikassa ja tietoliikenteessä. Tulevaisuuden internet on aihe, jossa Suomella on hyvä mahdollisuus olla eturintamassa. Tekesin Eero Silvennoinen toteaa jutussamme sivulla 6, miten Euroopan komission työstämässä ICT-strategiassa nostetut sovellusalueet eli terveys, energia ja liikenne ovat tärkeitä myös Suomelle. Soveltavat alat on tärkeä saada mukaan, jotta tietoyhteiskuntaan voisi yhdistää niin hyvinvoinnin kuin kestävän kehityksen tavoitteet. Sata suurinta suomalaista tutkimus- ja tuotekehitysyhtiötä käytti t&k-toimintaan kahdeksan miljardia euroa viime vuonna. Loppuvuodesta säästökuurit iskivät päälle. Ne tulevat näkymään, kun tämän vuoden lukuja aikanaan ynnätään yhteen. Vuonna 2008 sadan suurimman tutkijan t&k-summa oli kymmenisen prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Norsun osan vie Nokian tutkimus, mutta lopputulema lienee silti, että viime vuosi oli ainakin rahoituksen määrällä mitaten tutkimuksen huippuvuosi Suomessa. Pääkirjoitus Euroopan tiede ja teknologia -lehti kertoo eurooppalaisesta tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä ja eurooppalaisesta tutkimuspolitiikasta. Seuraamme erityisesti EU:n tutkimuksen puiteohjelmaa, EUREKA-aloitetta, COSTia ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn toimintaa. Lehden sivuilta voit lukea suomalaisten kokemuksia kansainvälisistä t&khankkeista sekä ihmisistä EU:n tutkimuspolitiikan taustalla. Tia Härkönen Päätoimittaja Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009

4 Ajankohtaista ERC:n toiminta sai kiitosta Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n (European Research Council) asiantuntemusta arvostetaan läpi Euroopan. Kesällä raporttinsa jättänyt asiantuntijapaneeli totesi, että ERC:ssä on toteutunut aidosti pan-eurooppalaisuus sekä tieteellinen itsenäisyys. Lisäksi hakemusten arvioinnissa ja valinnassa on kunnioitettu akateemista vapautta. Arviointipaneeli nosti erityisesti esille sen, miten monet maat ovat hyödyntäneet ERC:ssä tehtyä työtä. Ne ovat rahoittaneet ERC:n arvioimia ja korkeasti pisteyttämiä, mutta ilman neuvoston rahoitusta jääneitä hakemuksia omien kansallisten ohjelmiensa kautta. ERC:n toiminnan jatkuvuus kuitenkin huolettaa. Lähinnä kyse on sen hallintatavoista ja säännöistä. Arviointiryhmä toivoi, että ERC poistaisi kahtiajaon tutkimusohjelmien suunnittelun ja hallinnoinnin välillä. Arvioijat myös kehottivat kiinnittämään enemmän huomiota siihen, että toimeenpanotehtäviin tulisi voida palkata henkilöitä, jotka ovat sekä tutkijanurallaan ansioituneita että hallinnollista kokemusta kartuttaneita asiantuntijoita. ERC:n rakennetta ja mekanismeja arvioi kuuden hengen asiantuntijaryhmä tutkimuspolitiikan ja -hallinnon alalta. Ryhmän puheenjohtajana toimi Latvian entinen presidentti, professori Vaira Vike-Freiberga. ESF-rahaa tutkimuksen verkottamiseen Euroopan tiedesäätiöllä ESF:llä on vuosittain avoinna hakuja, joissa voi hakea rahoitusta esimerkiksi työpajoihin, verkostoitumiseen, yhteisiin tutkimushankkeisiin ja tutkijakonferensseihin. ESF tutkimusverkosto-ohjelmat ovat verkostoja, joilla tuodaan yhteen korkeatasoisia ja erityisesti lupaavia nuoria tutkijoita ajankohtaisten tutkimusaiheiden ympärille. Verkosto-ohjelmat yhdistävät kansallisten tutkimusryhmien toteuttamia ja kansallisesti rahoitettuja tutkimushankkeita. Ohjelmissa voidaan rahoittaa muun muassa tutkijoiden työskentelyä jossakin muussa Euroopan maassa kuin hakijan kotimaassa sekä tukea seminaarien, symposiumien ja tutkivien työpajojen järjestämistä. Tutkimusverkosto-ohjelmat ovat tärkeä instrumentti kansainvälisten yhteistyöverkostojen luomisessa. Ohjelmat ovat keskimäärin 4 5-vuotisia. Tutkijat ja tutkijaryhmät voivat jättää tutkimusverkosto-ohjelmien aiheehdotuksia ESF:lle kerran vuodessa. Tänä vuonna aihe-ehdotuksien jättämisaika päättyy 22. marraskuuta. Arviointiraportti Towards a world class Frontier Research Organisation: Review of the European Research Council s Structures and Mechanisms final_report_ pdf Määräaikoja Varmista hakuajat: 7. puiteohjelma Käynnissä on 53 erilaista hakukierrosta. Monet hauista ovat eri ohjelmaosioiden yhteistyön tulosta ja edustavat poikkitieteellisyytä ja -teknologisuutta. Yhteishakuja on avattu monissa teemoissa: energiatehokkaat rakennukset, tulevaisuuden tehtaat, autoteollisuuden ympäristöystävälliset ja kestävät ratkaisut sekä influenssanja merentutkimus. Myös eri alueita, kuten Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009

5 Ajankohtaista Tietoyhteiskunnan i2010-strategia uudistuu Euroopan unionin viisivuotinen i2010-strategiakausi päättyy tänä vuonna, ja vuoteen 2015 ulottuvan aloitteen luonnostelu on alkanut. Strategian tavoitteena on antaa lisävauhtia eurooppalaiselle tieto- ja viestintätekniikan alalle ja tietoyhteiskunnan kehitykselle. Euroopan komissio on avannut avoimen konsultaation internetin Your Voice -sivustoille. Konsultaation lisäksi komission työtä tukee elokuussa julkaistu raportti EU:n digitaalisesta kilpailukyvystä ja i2010-strategian tärkeimmistä saavutuksista vuosina Avoimessa konsultaatiossa toivotaan näkemyksiä tietoyhteiskunnan ja ICT:n hyödyntämisen eri näkökulmista. Kyselyyn osallistuva voi kommentoida niin tutkimus- ja innovointitoimintaan, talouden kasvuun ja työllisyyteen, kestävän kehityksen ratkaisuihin tai vaikkapa internetiin ja julkisiin palveluihin liittyviin kysymyksiin. Konsultaatioon voi osallistua 9. lokakuuta 2009 asti. Matti Hiltunen edustaa Suomea EUREKAssa Työ- ja elinkeinoministeriö on nimittänyt Tekesin suunnittelujohtaja Matti Hiltusen Suomen edustajaksi EUREKAverkoston korkean virkamiestason HLG-ryhmään (High Level Group). Komissio kaipaa mielipidettäsi Euroopan komission avointen konsultaatioiden määrä on viime vuosina kasvanut, ja konsultaatiot ovat keskeinen osa komission prosesseja asioiden eteenpäin viemiseksi. Kyse on yleensä aloitteista, joihin komissio toivoo eurooppalaisten organisaatioiden ja yksityisten henkilöiden näkemyksiä eri aiheisiin liittyen. Avoinna olevat konsultointikierrokset consultations/index_en.htm Ruotsi tarttui EU:n ohjaksiin Ruotsi aloitti puolivuotisen EU-puheenjohtajuutensa heinäkuussa. Maan tavoitteisiin kuuluu luotsata EU pois taantumasta ja panostaa siihen, että kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa päästäisiin onnistuneeseen tulokseen. Ruotsalaiset ahkeroivat kaudellaan myös lukuisten tutkimus- ja innovaatioseminaarien kanssa. Lundissa järjestetty New Worlds New Solutions -konferenssi antoi virallisen lähtölaukauksen puheenjohtajuudelle, ja esiin nostettiin myös kahdeksannen puiteohjelman valmistelu. Ruotsalaisten kantavana ajatuksena on puiteohjelman temaattisen rakenteen muuttaminen tämän päivän suuria yhteiskunnallisia haasteita heijastavaksi. Niin sanotun Lundin deklaraation voi lukea konferenssin sivuilta. Futureimagebank/kuvankäsittely Tomi Westerholm researchers_call_for_better_focus. Afrikkaa, Intiaa, Kiinaa tai Venäjää on hauissa painotettu teemoittain. Hakukierrokset avautuivat ja sulkeutuvat ohjelmakohtaisesti eri aikoina syksyn 2009 ja talven 2010 aikana. EUROSTARS COST Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009 5

6 Tiede ja Teknologia Susanna Lehto Edelläkävijänä Euroopassa ICT-strategia tarjoaa uusia mahdollisuuksia Komission ICT-strategia listaa toimenpiteitä, joilla se pyrkii saamaan Euroopan johtavaksi tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjäksi ja kehittäjäksi. Suomelle mahdollisuuksia tarjoaa tulevaisuuden internet. Euroopan komissio kutsuu ja kannustaa jäsenmaat mukaan talkoisiin, joilla eurooppalainen ICT-pelikenttä trimmattaisiin huippukuntoon. Teknologiajohtaja Eero Silvennoinen Tekesistä kannustaa myös suomalaisia osallistumaan tieto- ja viestintäteknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Osallis- tuminen kansainväliseen yhteistyöhön on menestymisen ehto. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisääminen on yksi niistä tavoitteista, jota 6 Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009

7 Tiede ja Teknologia Eero Silvennoinen kannustaa käyttämään ja kehittämään tieto- ja viestintäteknologioita laajasti ja luovasti. Koko Euroopan strategia kohti ICT-strategialla kurkotetaan. Silvennoinen pitää komission ICT-strategiaa tärkeänä viestinä niin Suomelle kuin kaikille jäsenmaille. Tieto- ja viestintäteknologioiden kehityksellä ja hyödyntämisellä on suuri kansantaloudellinen merkitys. Etenkin Suomi ICTedelläkävijänä on hyvässä asemassa, kun työstetään koko Eurooppaa koskevaa strategiaa. Tietoyhteiskunnan palvelut ovat keskeinen yhteinen kehityskohde. Avainalat valittava Suomi ei pienenä maana voi olla kaikessa mukana, vaan voimat on keskitettävä muutamiin avainaloihin. Maamme on perinteisesti ollut vahva langattomassa tietotekniikassa ja tietoliikenteessä. Tulevaisuuden internet on aihe, jossa Suomella on hyvä mahdollisuus olla eturintamassa. ICT-strategiassa nostetut sovellusalueet eli terveys, energia ja liikenne ovat tärkeitä myös Suomelle. Soveltavat alat olisi hyvä saada mukaan, jotta tietoyhteiskuntaan voisi yhdistää niin hyvinvoinnin kuin kestävän kehityksen tavoitteet, Eero Silvennoinen sanoo. Hän tähdentää, että kansallisen yhteistyön painopisteitä tulisi voida sovittaa myös kansainvälisille kentille. Hän palaa esimerkkiin tulevaisuuden internetistä: Tulevaisuuden internet nähdään Euroopassa laajasti tärkeänä aiheena. Se kattaa niin infrastruktuurit, laitteiden yhteensopivuuden kuin digitaaliset palvelut ja sosioekonomiset hyödyt. Suomessa ICT-alan strategisen huippuosaamisen keskittymän Future Internet -tutkimusohjelman näkökulma on suppeampi, mutta sitä kautta voidaan rakentaa linkkejä maailmanlaajuisesti. Kansalliset ICT-alan ohjelmat kuten Ubicom, osaamiskeskittymät ja suomalaisten aktiivinen rooli EUREKA-yhteistyössä ovat merkkejä suomalaisten mallien yhteensopivuudesta kansainvälisiin piireihin. Silvennoinen odottaa mielenkiinnolla myös, miten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti tulee tarttumaan ICT-osaamisen ja sen hyödyntämisen haasteisiin Euroopassa. Tieto- ja viestintätekniikka nähdään talouden elvytyksen kannalta tärkeäksi, sillä ala työllistää Euroopan unionissa noin 12 miljoonaa ihmistä. Alan osuus on noin 4,5 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta ja ICT:n hyödyntämisen vaikutus muiden alojen tuottavuuskehityksessä on noin 40 prosenttia. Euroopan komission maaliskuussa 2009 julkaisemassa tieto- ja viestintätekniikan tutkimus- ja innovointistrategiassa nostetaan esille toimenpiteitä, joiden avulla halutaan varmistaa Euroopan johtoasema ICT-kehityksessä ja sen hyödyntämisessä. Strategian tavoitteena on lisätä ja kannustaa investointeja ICT-alan tutkimukseen, innovointiin ja yritystoimintaan, avata ovia innovatiivisille digitaalisille palveluille koko EU:n laajuisilla markkinoilla sekä auttaa yrityksiä kasvattamaan osuuttaan ICT-alan maailmanmarkkinoista. Toimivien yhtenäismarkkinoiden saavuttaminen edellyttää jäsenmaiden yhteistyön lisäämistä ja ICT-alan tutkimuksen ja innovoinnin parempaa koordinointia. Strategia kannustaa yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa ICT-pohjaisten innovaatioiden nopeamman käyttöönoton varmistamiseksi. Hyödyllistä tietoa Euroopan komission tiedonanto Tieto- ja viestintätekniikan tutkimus-, kehitys- ja innovointistrategia Euroopalle: Panokset korkealle: Esimerkkejä eurooppalaisesta ja suomalaisesta ICT-yhteistyöstä: Sulautetun tietotekniikan suomalaisia ja eurooppalaisia ohjelmia ovat Ubicom, ARTEMIS ja Jokapaikan tietotekniikan osaamisklusteri: Ohjelmat ja verkostot https://www.artemis-ju.eu/ ICT ja EUREKA: ITEA2 Software-intensive Systems and Services Celtic Telecommunication Solutions Future Internet -tutkimusohjelma Maija Hakkarainen Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009 7

8 Tiede ja Teknologia Aalto-yliopisto Uskon, että yhteistyö yritysten kanssa on Aalto-yliopiston tutkimuksen erityispiirre ja merkittävä kilpailuetu myös kansainvälisesti, rehtori Tuula Teeri arvioi. Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009

9 Tiede ja Teknologia Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri: Tutkijoiden asema heijastuu kilpailukykyyn Ensi vuoden alussa Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyvät Aalto-yliopistoksi. Taiteen, talouden ja tekniikan symbioosiin perustuva Aalto-yliopisto korostaa poikkitieteellistä luovuutta ja perinteisten osaamisalueiden rajoja rikkovaa yhteistyötä. Rehtori Tuula Teeri uskoo, että Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun identiteetit säilyvät omaleimaisina uudessa työyhteisössä. Haluan korostaa avoimuutta ja keskustelevuutta uuden yliopiston organisaatiossa. Vain näin pystymme turvaamaan kilpailukykymme ja rekrytoimaan tutkijoiden ja opiskelijoiden huippua ei vain Suomesta vaan myös eri puolilta maailmaa. Yliopistojen rooli uuden tiedon tuottajina korostuu lähivuosina niin Suomessa kuin verkostoituneessa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön haasteita ovat tutkimuskentän laajentuminen ja koulutusmarkkinoiden voimakas kansainvälistyminen, Teeri toteaa. Verkostot ovat tärkeitä, mutta myös kahdenkeskisiä t&k-kumppanuuksia tarvitaan. Kilpailukyky ratkaisee Globalisaatio on poistanut kansalliset kynnykset. Yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot voivat löytää yhteistyökumppaneita mistä päin maailmaa tahansa. Yliopisto ei ole enää kansallinen instituutio samalla tavalla kuin olemme tottuneet ajattelemaan. Suomalaisuus ei takaa Aaltoyliopistolle etuoikeutta suomalaisyritysten kumppanuuteen, Tuula Teeri sanoo. Suomalaiset yritykset eivät ole sidottuja tekemään kanssamme yhteistyötä, mikäli siihen ei löydy aitoa tarvetta ja kysyntää ja mikäli meillä ei ole tarjota tutkimusosaamista, jota yritys tarvitsee. Tutkimusyhteistyön tulee Teerin mielestä perustua siihen, että kumppanuusyliopiston tutkimuksen laatu ja toimintakulttuuri ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Juuri siksi keväällä toteutettu yliopistolakiuudistus on ollut Aalto-yliopiston toiminnan kannalta välttämätön. Nyt voimme toimia samanarvoisina ja samoilla kansainvälisillä ehdoilla muiden kansainvälisten yliopistojen rinnalla. Tämä jos mikään on kansallinen missio. Jos menestymme kansainvälisesti, se parantaa maamme kilpailukykyä ja sen myötä tulevien tutkijasukupolvien toimintaedellytyksiä ja kansalaisten hyvinvointia, Teeri painottaa. Varhaisen vaiheen verkostoituminen Aalto-yliopiston strategiaan kuuluu aktiivinen osallistuminen eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön. Uusi rehtori haluaa kannustaa tutkijoita hyödyntämään eurooppalaisia tutkimusyhteistyöverkostoja ja osallistumaan rohkeasti eurooppalaisen tutkimusyhteistyön kehittämiseen. Syksyllä käynnistyvät keskustelu- ja aivomyrskytilaisuudet, joissa tutkijat ja yritysten edustajat kehittävät yhdessä tutkimusagendoja ja -yhteenliittymiä. Olen kutsunut niitä alustavasti Aaltofoorumeiksi, Teeri kertoo. Mitä varhaisemmassa vaiheessa suunnitteluun voidaan yhdistää yhteiskunnan tarpeet ja yliopiston osaaminen, sitä tuloksellisempaa toiminta on. Suomi on lähtenyt aktiivisesti mukaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen luomiseen erityisesti ict- ja energia-aloilla. Meiltä odotetaan varsinkin huipputeknologian osaamiseen liittyvää panosta. Yliopistojen mukaantuloa tarvitaan tähänastista painokkaammin tutkimuslaitosten ja Tekesin rinnalla. Tärkeintä on hyödyntää maamme yliopistoverkostoa ja innostaa niitä mukaantuloon ja vuoropuheluun, Tuula Teeri toteaa. Byrokratia turhauttaa tutkijoita Ennen Aalto-yliopiston pestiä Tuula Teeri työskenteli vararehtorina ja rehtorin varamiehenä Kungliga Tekniska Högskolanissa Tukholmassa. Hän on myös johtanut poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. Hänelle on kertynyt omaa kokemusta EU-puiteohjelmista toisesta puiteohjelmasta lähtien. Omasta näkökulmastani katsoen puiteohjelmat ovat tuntuneet hyvin teollisuuspainotetuilta. Mielestäni yliopistojen niin Aallon kuin muidenkin tehtävä voisi jatkossa olla niiden omien näkemyksien esiin tuominen Eurooppa-tasolla, Teeri huomauttaa. Tutkijan näkökulmasta myös EU:n tutkimusprojekteihin liittyvä byrokratia mietityttää. Jokaisen puiteohjelman myötä on tullut byrokratian seurauksena lisää byrokratiaa vaikka tätä on yritetty komission toimestakin välttää. Jos suuntausta ei saada loppumaan, uhkana on tutkijakunnan turhautuminen hakemusprosessiin. Se olisi kohtalokasta, sillä puiteohjelmakonsepti on erinomainen tapa edistää eurooppalaisia t&k-hankkeita. Yliopistojen tulisi organisoida tutkimuksen tukipalveluja, joiden avulla tutkijoiden hakuprosessia voidaan tehostaa. Hyvänä esimerkkinä Teeri mainitsee Suomen EU-T&K-sihteeristön puiteohjelmaan liittyvän tiedotuksen ja koulutukset. Esimerkiksi Otaniemen kampuksella ne ovat olleet hyvin tervetulleita ja tarpeellisia infotilaisuuksia. EU:lta vähemmän byrokratiaa ja tehokkaampaa valmistelua ja yliopistoilta kattavampia neuvonta- ja tukipalveluja. Siten voidaan edistää tieteentekijöiden asemaa sekä innovatiivisuutta ja vahvistaa eurooppalaisen tutkimustoiminnan asemaa globaalissa t&k-ympäristössä. Leena Jokiranta Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009 9

10 Tiede ja Teknologia Jäsenmaat valitsevat teemat, toimintatavat ja osoittavat resurssit. Kyse ei ole uudesta rahoitusmuodosta. Tarkoituksena on nykyisten rahoitusvälineiden ja ohjelmien hyödyntäminen. Tutkimuspalikat pinoon Yhteinen ohjelmasuunnittelu on yksi rakennuspalikoista eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi. Kyse on uudenlaisesta toimintatavasta lisätä tutkimusrahoitus- ja tutkimusyhteistyötä Euroopassa. Eurooppalaisen tutkimuksen hajanaisuus on ollut tiedostettu ongelma jo pitkään. Erilaisia aloitteita yhtenäisemmän tutkimuksen ja tiiviimmän yhteistyön lisäämiseksi on ollut useampia. Näistä yksi uusin on Joint Programming (JP), yhteinen ohjelmasuunnittelu. Sen taustalla on ajatus, että tutkimuksen ja teknologian tulee osallistua keskeisten yhteiskunnan haasteiden ratkaisuun. Tällaisia ovat muun muassa ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, energia-, vesi-, ja elintarvikehuolto sekä rahatalous ja turvallisuus. Kansalliset tutkimusohjelmat ovat tärkeitä, mutta ne eivät ole yksinään riittäviä Euroopan laajuisten tai globaalien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun, kiteytti johtaja Riikka Heikinheimo Tekesistä elokuisessa Joint Programming -keskustelutilaisuudessa Helsingissä. Onnistuminen vaatii sitoutumista Komission tiedonanto yhteisestä ohjelmasuunnittelusta julkaistiin heinäkuussa Se korostaa JP:n lähtökohdaksi sitä, että jäsenmaat osallistuvat yhteiseen ohjelmasuunnitteluun vapaaehtoisesti ja sitoutuneesti. Idea on, että jäsenmaat vaihtelevilla kokoonpanoilla määrittelevät, kehittävät ja toteuttavat yhdessä sellaisia strategisia tut- kimusagendoja, joilla voidaan vastata isoihin ja monitahoisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Joint Programming tuo toteutuessaan eurooppalaisen yhteistyön selkeästi strategisemmalle tasolle. Ensisijaisesti se on jäsenmaiden itsensä vetämä prosessi. Ne itse valitsevat teemat, toimintatavat ja osoittavat Kriteerit ehdotettaville teemoille jäsenmaiden sitoutuminen (vaihtelevat kokoonpanot) taustalla Euroopan laajuinen tai globaali yhteiskunnallinen haaste selvät ja realistiset tavoitteet lisäarvo nykyiseen tutkimusrahoitukseen verrattuna keskeiset osapuolet olleet mukana teemojen määrittelyssä hyödyt Euroopan kansalaisille ja kilpailukyvylle sekä julkisen t&k-rahoituksen vaikuttavuuden lisääntymiselle keskeiset julkiset aloitteet on huomioitu mukaan resurssit. Euroopan komission roolina on lähinnä tukea jäsenmaita. Vahva lähtökohta toiminnalle on siinä, että vahvistetaan olemassa olevia toimia ja aloitteita. Kyse ei siis ole uudesta rahoitusmuodosta, vaan tarkoituksena on nykyisten rahoitusvälineiden ja ohjelmien hyödyntäminen. Kyse ei myöskään ole suoraan ko- 10 Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009

11 Tiede ja Teknologia Teemalla tulee olla aitoa merkittävyyttä Euroopalle ja sen kansalaisille. Ikääntyvien sosiaalista vuorovaikutusta edistämässä Väestön ikääntyminen on yksi kehittyneiden maiden suurimmista haasteista. Mukanaan se tuo myös mahdollisuuksia, sillä uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden avulla ihmiset voivat toimia pitempään tietoyhteiskunnan ja talouselämän aktiivisina ja itsenäisinä jäseninä. missiolta saatavasta rahoituksesta, vaan toimintaa toteutetaan pääosin kansallisella rahoituksella. Teemoja käsitellään nyt Yhteisen ohjelmasuunnittelun teemoja työstetään tämän syksyn aikana. Pilottina on jo aloittanut Alzheimerin tautiin ja hermoston rappeumasairauksiin liittyvä tutkimus, jota Ranska ehdotti EU-puheenjohtajuuskaudellaan Aiheella on laaja kannatus, sillä se koskettaa monia ihmisiä. Myös Suomi on mukana tässä pilotissa. Tulevia teemoja ja niiden ehdotuksia on tarkoitus tarkastella monesta näkökulmasta. On tärkeää, että eri jäsenmaat voivat sitoutua kyseiseen teemaan ja että mukana on toiminnan kannalta keskeiset osapuolet. Lisäksi teemalla tulee olla aitoa merkittävyyttä Euroopalle ja sen kansalaisille, ja sillä tulee tavoitella selkeitä ja realistisia ratkaisuja, summasi puolestaan Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila. Ambient Assisted Living -ohjelma (AAL) rahoittaa innovaatioita, joiden avulla parannetaan ikääntyneiden toimintakykyä, elämänlaatua ja omaehtoista suoriutumista tietoyhteiskunnassa. Ohjelmassa on mukana 23 eurooppalaista maata. Projekteissa kehitetään uutta teknologiaa soveltavia ratkaisuja, joilla vastataan vanhenevan väestön tarpeisiin kotona, työympäristössä ja lähiyhteisössä. Haluamme edistää sellaisten tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien innovaatioiden syntyä, joiden avulla ikääntyneet voivat esimerkiksi asua itsenäisesti kotonaan tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään, kertoo teknologia-asiantuntija Pekka Kahri Tekesistä. Tuotteet pian käyttöön Uudenlaiset ratkaisut voivat olla tuotteita, järjestelmiä tai palvelukonsepteja, joita voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja laajasti ympäri Eurooppaa. Kehitettävien tuotteiden tai palveluiden tulisi olla siirrettävissä markkinoille lyhyellä aikataululla. Meillä ei ole tarkoituksena pidemmän tähtäimen tutkimuksen ja kehittämisen tukeminen kuten esimerkiksi seitsemännessä puiteohjelmassa. Tavoittelemme sitä, että tuotteet saadaan niitä tarvitsevan asiakaskunnan käyttöön sukkelasti, Pekka Kahri painottaa. AAL on käynnissä vuosina Sen rahoitus on tarkoitettu eurooppalaisille yhteisprojekteille, joissa on mukana eri osallistujamaiden yrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia. Ohjelma painottaa erityisesti pk-yritysten sekä sellaisten palvelu- ja hoivayritysten osallistumista, joiden osallistumisaktiivisuus eurooppalaiseen yhteistyöhön on alhainen. Toteutettavissa projekteissa on välttämätöntä, että loppukäyttäjät ja asiakkaat näkyvät ja osallistuvat vahvasti kehittämiseen. Seuraavan rahoitushakukierroksen teema on tarkoitus julkistaa syys-lokakuussa Wienissä järjestettävässä AAL Forumissa. Hakuaika tullee sijoittumaan vuodenvaihteeseen ja alkukevääseen. Tia Härkönen Tia Härkönen Euroopan Tiede ja Teknologia 4/

12 Puiteohjelma Juuri oikeaan aikaan Aivan uuteen teknologiaan panostaminen ja hyvä ajoitus ovat vieneet maailman huipulle SENSEI-projektiin osallistuvan ict-firman. Zach Shelby ja kolme hänen yhtiökumppaniaan perustivat langattomien verkkojen sovelluksiin erikoistuneen Sensinoden vuonna Muutamassa vuodessa yrityksestä on tullut alansa johtava firma. Sensinode suunnittelee ja valmistaa hyvin pieniin sähkölaitteisiin tarkoitettuja verkkolaitteita ja -ohjelmia. Näin hyvät markkinamahdollisuudet hyvin pienten laitteiden IP-protokollateknologiassa kymmenen vuoden innovatiivisen tutkimuksen jälkeen, Shelby kertoo. Mukaan tulivat Mikko Saarnivala, Martti Huttunen ja Jussi Ilvonen, jotka olivat kuuluneet Shelbyn tutkimusryhmään Oulun yliopiston langattoman viestinnän keskuksessa (Center for Wireless Communications, CWC). SENSEI on ensimmäinen puiteohjelmahanke, johon Sensinode on osallistunut. Sen aikana Sensinoden on tarkoitus suunnitella, kuinka liittää sensoriverkostot internetiin ja kuinka tuoda verkkopalvelut ja internetin rakenne sulautettuihin laitteisiin. Laajat verkostot ympäri Euroopan Jo työskennellessään CWC:ssä Zach Shelby ehti osallistua useisiin ict-alan EU-projekteihin ennen SENSEItä. Yksi niistä oli samaan aihepiiriin kuulunut e-sense, joka liittyi sensoriverkostoihin ja 3G-teknologiaan. Vuosien varrella energinen mies loi määrätietoisesti verkostoja ympäri Eurooppaa. Se kannatti. Kun SENSEItä suunniteltiin, ranskalaiset ja britit kutsuivat meidät mukaan, Shelby selittää. Yhteistyökumppanien etsiminen on välttämätöntä näkyvyyden saamiseksi kokonaan uuden teknologian alalla. Olemme luoneet verkostoja Suomessa ja ulkomailla IP-pohjaisten sensoriverkostojen alalla. Sensinoden toiminnan alkuvaiheessa rahoitusta ja osaamista haettiin useista taloista. Teimme yhteistyötä Technopolis Venturesin ja Tekesin kanssa turvataksemme rahoituksen ja voidaksemme palkata ammattijohtajia. Tekesin tukea on käytetty muun muassa tuotekehitykseen. Lisäksi saimme Finnveralta lainatakausta, Shelby kertoo. Navakkaa myötätuulta Zach Shelbyn mukaan perustajien tavoitteena oli kasvattaa tasaisesti Sensinodea, ja jos asiat näyttäisivät menevän oikeaan suuntaan, kasvua voisi kiihdyttää. Tavoite onnistui, ja syksystä 2007 lähtien yritys on kasvanut vauhdikkaasti. Ajoitus perustamiselle oli erittäin hyvä, koska nyt olemme maailman ykkösiä tällä alalla, Shelby toteaa. 12 Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009

13 Puiteohjelma Tekes / kuvankäsittely: Tomi Westerholm SENSEI SENSEI-projekti ( ) kuuluu EU:n seitsemänteen puiteohjelmaan. SENSEIn koko nimi on Integrating the physical with the digital world of the network of the future. Tavoitteena on muun muassa suunnitella uusia tuotteita ja sovelluksia langattomiin verkkoihin. SENSEIhin kuuluu 19 hanketta ympäri Euroopan. Suomesta mukana ovat Oulun yliopisto, Sensinode ja Nokia. Projektin kokonaiskustannuksiksi on budjetoitu noin 24 miljoonaa euroa. Sensinode erottuu Shelbyn mukaan muista yrityksistä, koska se erikoistui muita ennen uuteen sulautettuun IP-teknologiaan. Kehitämme jatkuvasti innovaatioita sekä suuntaamme oikeille markkinoille ja aktiivisesti eteenpäin, Shelby kehuu. Nykyään Sensinodella on 17 työntekijää, ja liikevaihto on noin miljoona euroa. Pääkonttori on Oulun keskustassa ja tutkimuskeskus Vuokatissa Kainuussa. Lisäksi San Diegossa Yhdysvalloissa on oma toimisto. Intoa uusiin tuotteisiin SENSEIn projektiyhteistyön hedelmistä voidaan nauttia tulevaisuudessa. Saamamme kokemus ja suunnitelmat ovat jo päätymässä tuleviin tuotteisiimme. Niistä en vielä voi kertoa, Zach Shelby toteaa. Yhteistyöpyyntöjä satelee yhtenään, mikä kertoo hyvin tehdystä työstä. Muutamia niistä käsitellään parhaillaan. Saan kutsun ainakin kahteen uuteen EU-aloitteeseen viikossa. Kolmetoista vuotta sitten Suomeen muuttanut Shelby toimi Sensinoden toimitusjohtajana ensimmäiset puolitoista vuotta ja nyt hän on tutkimusjohtaja. Tällä hetkellä toimitusjohtajana istuu Ville Mickelsson. Me insinöörit vaihdamme mielellämme työtehtäviä. Se pitää touhun hauskempana, Shelby perustelee. Tuomo Tarvas Sensinoden ensimmäisestä tuotteesta, Sensinode Microsta on päästy eteenpäin. EU-yhteistyö on innostanut suunnittelemaan kokonaan uusia tuotteita. Valokuvaliike Fotomylly Oy Euroopan Tiede ja Teknologia 4/

14 Puiteohjelma Hankekumppani hakusessa? Sopivien kumppaneiden löytäminen on tärkeä edellytys puiteohjelmahankkeen toteuttamiselle. Kesän lopulla avautui liuta hakukierroksia, joihin moni taho työstää parhaillaan kiivaasti hakemusta. Hankkeeseen pitäisi löytää osallistujia, joiden tietämykset täydentävät toisiaan ja jotka yhdessä muodostavat järkevän ja hallittavan konsortion. Mikäli itse ei tunne sopivia kumppaneita, heidän etsimisessään voi hyödyntää siihen tarkoitettuja verkostoja sekä olla yhteyksissä aihealueensa kansalliseen yhteyshenkilöön. Kansallisten yhteyshenkilöiden tiedot löyty- vät lehden viimeiseltä aukeamalta. Euroopan komission tietopalvelusta Cordiksesta kannattaa tarkistaa myös aiempien EU-projektien osanottajien tietoja. Lisäksi eri Euroopan maissa toimiva Yritys-Eurooppa -verkosto tarjoaa apuaan hankekumppaneiden löytämiseksi. Strategisia tutkimusagendoja seitsemännen puiteohjelman valmistelun avuksi tuottaneet teknologiayhteisöt ovat myös hyviä foorumeja verkottumiselle ja partnerinhaulle. Siellä vaikuttaneet tahot ovat nyt aktiivisesti hakemassa puiteohjelmasta rahoitusta. Tia Härkönen Euroopan komission tietopalvelu Cordis Yritys-Eurooppa Vinkkejä partnerinhakuun 1. Varaudu kuluttamaan aikaa ja rahaa. Pelkästään sähköpostilla syntyy harvoin kestäviä kumppanuuksia: matkusta ja tapaa ihmisiä. Vaikka sinulla ei olisikaan valmista projekti-ideaa tai akuuttia tarvetta osallistua hankkeeseen, tee itseäsi tunnetuksi: osallistu tilaisuuksiin ja hankkiudu puhujaksi. Näin sinut muistetaan, kun muut kokoavat konsortioitaan. 2. Anna itsestäsi ja tavoitteistasi selkeä, positiivinen kuva. Tiedä, mitä haluat ja mitä organisaatiosi haluaa. Työläistä EU-projekteista saa paljon enemmän irti, kun on kirkas käsitys siitä, miksi niihin lähdetään ja mihin tuloksia tullaan hyödyntämään. 3. Muista, että projektipartneruus on myös sopimuskumppanuus. Konsortiosopimuksen valmistelu on aloitettava hyvissä ajoin, joten pidä huolta että sinulla on siihen tarvittava osaaminen ja resurssit kunnossa. 4. EU-hakemukset arvioidaan ulkopuolisten arvioijien avulla Lähtisitkö aluksi arvioijana liikenteeseen? Sitä kautta saa hyvän käsityksen hakemuksen vaatimuksista sekä näkee, ketkä ovat niissä mukana. Mistä etsiä? alan tärkeimmistä tapahtumista, konferensseista, seminaareista, koulutuksista omien kansainvälisten kontaktien kautta alasi kansallisen yhteyshenkilön (NCP) verkostojen kautta aiemmin rahoitettujen EU-hankkeiden tietokannoista (esimerkiksi Cordis) teknologiayhteisöjen toiminnan kautta sinnikkäällä etsinnällä, esimerkiksi googlaamalla oman hankeidean avainsanoja Hyvän kumppanin tuntomerkkejä Hän tuntee jo sinut. Hänen yhteistyökumppaninsa tekee jo yhteistyötä kanssasi. Hänen nimensä on tutkimuksesi lähdeluettelossa. Hän voi olla kilpailijasi tai ainakin melkein. Hänen partnerinhakuilmoituksensa ovat kohdennettuja ja kiireettömiä. Hän spesifioi sekä oman asiantuntemuksensa että mahdollisen projekti-idean selkeästi. Hän vastaa yhteydenottoihin. Hän on tutustunut hakuilmoitukseen ja työohjelmaan ja tuntee puiteohjelmahankkeiden perustermistön ja osallistumissäännöt. Hänen osaamisensa täydentää sinun osaamistasi. 14 Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009

15 Puiteohjelma Futureimagebank Matkakuluihin voi hakea kiinteää korvausta v Euroopan komissio päätti viime maaliskuussa kiinteän korvaussumman (flat-rate) käyttömahdollisuudesta seitsemännen puiteohjelman hankkeissa. Futureimagebank Komission päätöksen myötä osallistujat voivat raportoida osasta matkakustannuksiaan kiinteinä hintoina. Sen lisäksi raportointi onnistuu toteutuneiden kustannusten mukaan entiseen tapaan. Korvaussumma voi sisältää matkustamisesta aiheutuvia hotelli- ja päivärahakuluja. Päivärahakulu kattaa muun muassa ravintolalaskut, taksikulut, bussi- ja metroliput sekä puhelut. Korvaussummaan ei kuitenkaan voi sisällyttää matkalippuja, vaan ne tulee raportoida todellisina kuten aiemminkin. Tilintarkastuksessa on pystyttävä osoittamaan matkan toteutuminen, päivämäärät sekä yhteys hankkeeseen. Yksittäisiä kuitteja ei tarvitse esittää, mutta esimerkiksi osallistujalista, kokousmuistio ja matkustajakortti (boarding pass) täytyy säilyttää matkan vakuutena. Korvaustavan saa valita Kiinteiden korvaussummien käyttäminen on sallittua, jos siitä on ilmoitettu aihealueen työohjelmassa, ja se koskee ketä tahansa osallistujaa. Valinta on organisaatio- ja hankekohtainen. Osallistuja voi siis käyttää kiinteitä korvaussummia yhdessä seitsemännen puiteohjelman hankkeessa, mutta raportoida todelliset toisessa. Kun valinta on tehty tietylle hankkeelle, ei toimintatapaa kuitenkaan voi hankkeen kuluessa enää muuttaa. Osallistujien tulee päättää oma korvausmenetelmänsä jo hankkeen hakemusvaiheessa. Hankkeen työsuunnitelma sisältää selvityksen koko projektin budjetista, ja mikäli kiinteitä korvaussummia käytetään, myös partnerikohtaisen taulukon flat-rate-korvauksista. Osallistujan flat-rate-osuus perustuu arvioon matkapäivistä ja kohdemaista. Kiinteät korvaussummat määräytyvät komission omien virkamiesten matkustussäännön mukaisesti (päivärahat sekä majoituksen enimmäiskustannukset), jotka ovat voimassa avustussopimuksen allekirjoittamisvaiheessa. Haettavat summat on ilmoitettu Cordiksessa, ja niitä tarkistetaan ja korjataan tasaisin väliajoin. Vähemmän paperisotaa Uudella menettelyllä komissio pyrkii helpottamaan puiteohjelman hallinnollista byrokratiaa. Nähtäväksi jää, onko siitä apua. Epäselvyyttä voi aiheuttaa se, etteivät matkaliput kuulu korvauspakettiin. Lisäksi päivärahat lasketaan neljässä eri kategoriassa riippuen siitä, miten kauan matka kestää. Jos matka kestää esimerkiksi vähemmän kuin 6 tuntia, päivärahasta maksetaan 20 prosenttia. Silloin kun hankkeessa tehdään paljon matkoja, tällaiset manuaaliset laskuharjoitukset voivat aiheuttaa tarpeetonta päänvaivaa. Toisaalta pienet yritykset, joilla on vain muutamia matkoja hankkeen tiimoilta, saattavat hyötyä uudesta menettelystä. Outi Lindqvist Euroopan Tiede ja Teknologia 4/

16 Puiteohjelma Ihmiset ja osaaminen kiertoon Puiteohjelman Ihmiset-osio ei ole vielä hukkunut hakemustulvaan, vaikka se tarjoaa yrityksille ja yliopistoille monia etuja. Professori pääsee puolen vuoden pestille yritykseen, ja yritys lähettää tutkimusjohtajansa vierailevaksi tutkijaksi yliopistoon. Molemmat saavat työurilleen piristysruiskeen ja löytävät uusia kontakteja. Yritys ja yliopisto hyötyvät saamistaan uuden tiedon lähettiläistä. Palkat maksaa Euroopan komissio. Tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman Ihmiset-osiosta rahoitetaan yritys- ja tutkimusmaailman välisiä strategisia kumppanuuksia eli IAPP-toimia. Komissio osallistuu yhteistyöhön maksamalla palkat niille ihmisille, jotka vaihtavat projektin aikana väliaikaisesti työpaikkaa sektorilta toiselle. Osallistuvien yritysten koolle ei ole rajoituksia. Rahoitusta voivat hakea niin suuryritykset kuin mikroluokan start-upit, rohkaisee yksikön päällikkö Begoña Arano Euroopan komissiosta. Arano toivoo, että yritykset miettisivät, mitä kilpailuetuja ne voivat saada yhteistyöohjelmien ja tutkijakoulutusverkostojen kautta. Innovaatioiden avulla pääsemme pois talouden kriisistä. Joskus näitä innovatiivisia voimia on haettava yrityksen seinien ulkopuolelta. Silloin tarvitaan vuoropuhelua yritysten ja akateemisten tutkijoiden välillä, Begoña Arano sanoo. Ideat ja osaaminen virtaavat Arano mainostaa kumppanuusohjelmaa superjoustavaksi, sillä sekin riittää, että henkilöstövaihtoa tapahtuu saman maan rajojen sisäpuolella. Hankkeessa on kuitenkin oltava mukana vähintään kaksi EU-jäsenmaata tai liitännäisvaltiota. Hankeryhmä voi rekrytoida kokeneita tutkijoita myös konsortion ja Euroopan ulkopuolelta. Vaihtoon kelpaavat kaikki, joiden työ liittyy tutkimukseen tai tuotekehitystyöhön. Henkilövaihdon tulisi olla kaksisuuntaista, mutta suuntaviivojen ei tarvitse olla samankokoisia. Arano kannustaa yrityksiä ajattelemaan työntekijöiden lähettämistä investointina tulevaisuuteen. Organisaatiota vaihtavan työn- tekijän on palattava takaisin lähettävän työnantajansa palvelukseen. Yrityksille ja akateemisille tahoille suunnattu IAPP ei ole vielä kärsinyt suursuosiosta, sillä yli kolmannes hakemuksista saa rahoituksen. Rahoitetut hankkeet vaihtelevat kooltaan: pienimmissä on vain kaksi osallistujaa, suurimmissa kymmenkunta. Komission rahoitus on ollut noin 1,5 miljoonaa euroa. Huomio tuleviin ammattilaisiin Begoña Arano toivoo, että yritykset tekisivät tiivistä yhteistyötä myös tutkijoita kouluttavien kanssa. Puiteohjelmasta rahoitettavien tutkijakoulutusverkostojen eli ITN-toimien tavoitteena on kehittää jatko-opiskelijoille mahdollisimman laadukkaita koulutusohjelmia. Arano toivoo, että nuoret tutkijat olisivat avarakatseisia eri vaihtoehtojen suhteen ja Ihmiset-ohjelma Ihmiset-ohjelmasta rahoitetaan verkostoja, sektorien välistä asiantuntijayhteistyötä ja yksittäisiä tutkija-apurahoja. Marie Curie Industry-Academia Partnerships and Pathways (IAPP) Julkisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten väliset yhteistyöohjelmat, joissa lisätään tietämyksen vaihtoa sekä sektorien välistä tutkijaliikkuvuutta. Rahoitusta voi saada 3 4 vuodeksi. Seuraava haku vuoden 2010 lopussa. Marie Curie Initial Training Networks (ITN) Tutkijankoulutusverkostot, joissa rahoitusta voi saada enintään neljäksi vuodeksi tutkijakoulutusohjelmiin hakijoiden määrittelemällä alalla. Seuraava haku vuoden 2009 lopussa. saisivat tuntumaa kaupalliseen maailmaan jo väitöskirjavaiheessa. Yrityksistä kysytäänkin luennoitsijoita, joilla on vahva osaaminen tutkimustiedon jatkojalostuksessa. Tutkijoiden koulutukseen tulee ottaa mukaan myös liiketoimintaosaaminen, tulosten suojaaminen ja niiden hyödyntäminen. Näitä asioita on mietittävä perin pohjin jo hakemusvaiheessa, muuten projekti ei saa rahoitusta. Suurin hakijoiden tekemä virhe on keskittyä vain hakemuksen tieteelliseen sisältöön ja jättää huomiotta koulutussuunnitelma, kaupallistaminen tai yritysyhteistyö. Komissio edellyttääkin, että tutkijakoulutusverkostoihin osallistuvat yritykset lisäävät lausunnon sitoumuksestaan osallistua verkoston toimintaan jo hakemusvaiheessa. Maija Hakkarainen 16 Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009

17 Puiteohjelma Maija Hakkarainen Suomessa kesällä vieraillut Begoña Arano rohkaisee miettimään, millaista asiantuntemusta tarvitsemme tulevaisuudessa. Euroopan Tiede ja Teknologia 4/

18 Puiteohjelma Erehtymätön auto Edessäsi on tapahtunut kolari. Onneksi tulevaisuuden auto reagoi puolestasi ja vältyt onnettomuudelta. Kolaroimattoman auton prototyyppi syntyi viime vuonna päättyneessä EU-hankkeessa. Auto tarkkailee koko ajan ympäröivää liikennettä ja varoittaa kuljettajaa. Jos edessä oleva ajoneuvo pysähtyy äkisti tai eteen juoksee jalankulkija, kolaroimaton auto painaa jarrua ja pyrkii välttämään yhteenajon. Auto reagoi nopeammin kuin ihmisen aistit. Kehityspäällikkö Tapani Mäkinen VTT:ltä kertoo, että kestää kymmenisen vuotta, ennen kuin ihmeauto on markkinoilla. Teknologia on vielä liian kallista. Ainutlaatuinen hanke Kolaroimatonta autoa kehitettiin PReVENTnimisessä hankkeessa, joka oli autoteollisuuden suurin yhteishanke tähän asti. Mukana oli tunnettuja autonvalmistajia kuten BMW, Audi, Volvo, Ford ja Citroen sekä keskeisiä alihankkijoita ja tutkimuslaitoksia. Suomesta projektiin osallistui VTT. Laskimme ja analysoimme järjestelmien vaikutuksia turvallisuuteen. Olimme myös mukana johtotehtävissä, Tapani Mäkinen kertoo. Auton toiminta perustuu anturitekniikkaan. Anturit luovat kulkuneuvon ympärille turvavyöhykkeen. Auto pystyy katsomaan jopa mutkan taakse, jonne kuljettaja ei näe. Se tekee havaintoja kuljettajan puolesta ja järjestää hänelle lisää reagoimisaikaa, Mäkinen selittää. Markkinoilla on jo yksittäisiä turvajärjestelmiä, joita voi ostaa uuteen autoon usein lisävarusteena. Ajokki esimerkiksi hidastaa automaattisesti, kun se tulee riittävän lähelle edellä ajavaa autoa. Se myös varoittaa ennen kaistanvaihtoa, jos kuolleessa kulmassa on toinen ajoneuvo. PReVENTissä näitä samoja sovelluksia kehitettiin pidemmälle. Erona on, että kaikki kuviteltavissa olevat turvajärjestelmät on integroitu samalle alustalle, Mäkinen sanoo. Vielä liikaa kilkuttimia Tapani Mäkisen mukaan tehtävä oli monimutkainen, mutta prototyypin kehittäminen onnistui hyvin. Tekniikan tekijät halusivat näyttää, mihin pystyvät. Mäkinen uskoo, että onnistunut hanke nopeuttaa yksittäisten turvajärjestelmien tuloa automarkkinoille. Silti haasteita riittää. Nykyisessä mallissa on liian paljon antureita. Pitäisi saada kaksi tai kolme erityyppistä anturia pelaamaan yhteen, jotta auto toimisi luotettavasti ja turvajärjestelmien hintaa voitaisiin laskea. Yksi pulma liittyy ihmisiin. Miten he pärjäävät, jos auto lähettää paljon varoituksia ympäristöstä? Jos jokaiselle sovellukselle on ohjaamossa oma kilkuttimensa, tilanne voi olla kuljettajalle aika katastrofaalinen. Sen eteen tehdään parhaillaan työtä. Terhi Nieminen Janne Ruotsalainen PreVent Tavoitteena kehittää turvallinen auto, joka ennakoi onnettomuustilanteita ja varoittaa niistä. Kesto Budjetti 50 miljoonaa euroa. Rahoitus 6. puiteohjelmasta Tietoyhteiskunnan teknologiat -alueelta. 56 osallistujaa. Suomesta mukana VTT. Autoteollisuudella on visio autosta, joka ei joudu onnettomuuteen. Tapani Mäkinen kehitti ajoneuvoon anturiteknologiaa. 18 Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009

19 Puiteohjelma Valmistelemme ICT-alan hankehakemusta. Voisiko joku taho tarkastella hakemustamme ennen sen lähettämistä? Apua on saatavilla useista eri lähteistä. Oman organisaation sisällä voi aloittaa pyytämällä kollegaa lukemaan ja kommentoimaan hakemusta. ICT-alueen pre-check -palvelua kannattaa myös hyödyntää. Pre-proposal check form (ICT) löytyy Cordiksesta hakusivun yhteydestä kohdasta Additional Documents. Lomakkeessa kuvaillaan projektikonsortio sekä hankkeen keskeiset tavoitteet. Se tulee lähettää komissioon viimeistään kolme viikkoa ennen haun sulkeutumista. Komissio lähettää takaisin lyhyen, epävirallisen arvion hanke-ehdotuksesta. Lausunto ei sido komissiota millään lailla eikä vaikuta hankkeiden varsinaiseen arviointiin, mutta voi auttaa hakijaa oikeaan suuntaan. Suomen EU-T&K-sihteeristön puoleen voi kääntyä, jos esimerkiksi hakemuksen hallintopuoleen kaivataan vinkkejä. Substanssipuolessa taas auttavat eri alojen kansalliset yhteyshenkilöt mahdollisuuksiensa mukaan. Ulkopuoliset konsultit tukevat myös hakemusprosessin aikana. Toimijoita löytyy runsaasti sekä Suomesta että ulkomailta. Jos sinulla on mieltä askarruttava kysymys hankkeeseesi liittyen, voit lähettää sen meille osoitteella JP ja jokapoika Kun on kerran päässyt kansainvälisiin piireihin, niissä kannattaa pysytellä. Paras tapa arvokkaiden kv-kontaktien säilyttämiseen on opetella mahdollisimman paljon lyhenteitä. Niitä sopivasti puheen sekaan ripotellen uskottavuus neuvotteluissa kumuloituu. Eurooppalaisessa tutkimustyössä on elintärkeää löytää ne, jotka ymmärtävät, että CRP:ssä tehdään yhteistutkimusta ja CSA:ssa verkostoidutaan ja järjestetään kivoja konferensseja. Vaan kyllä lyhenteillä briljaaminen on melko tarkkaa puuhaa, ja siksi sisäänajo kannattaa aloittaa jo ihan kotimaan kamaralla. Esimerkiksi JP. Minkälaista apua voi saada konsulteilta hankkeen valmisteluun? Konsulttiyritykset tarjoavat palveluita laajasti koko hankevalmistelun alusta loppuun. Näin ollen on tärkeää ensin identifioida omat vahvuudet sekä ne alueet, joihin hakuprosessissa tarvitaan lisätehoja. Aivan ensimetreillä konsultti auttaa tunnistamaan sopivan haun sekä potentiaaliset projektipartnerit. Jos hakemuksen kirjoittamisesta on jo kokemusta, konsultilta voidaan pyytää vain hakemuksen oikolukemista, englannin kielen tarkistusta tai vastaavaa katselmointia arvioitsijan silmälasein. Konsultti voi myös olla kokonaisvaltaisemmin mukana hakemuksen kirjoittamisessa. Tällöin hän esimerkiksi ottaa kantaa tekniseen sisältöön, muokkaa hallintokuvioita sopiviksi, muotoilee alustavasti sopimusasioita kuten IPRoikeuksia ja avustaa varsinaisessa kirjoittamistyössä. Jos hakemus rahoitetaan, konsulttiyritykset voivat myös osallistua sopimusneuvotteluihin sekä osallistujina hankkeen hallinnolliseen koordinointiin. Itselle vaatefriikkinä tuli JP:stä mieleen heti suomalaisen kansainvälisen tekstiilialan yrityksen miesten paita. Kollegan päässä alkoi puolestaan soida klassinen musiikki, ennen kuin hän hiffasi, ettei puhutakaan kapellimestari Sarasteesta. Hui hai. (Vaikka ei tässä todellakaan siitäkään ole kyse, vaan sangen vakavasti otettavasta aloitteesta!) JP eli Joint Programming eli yhteinen ohjelmasuunnittelu on yksi rakennuspalikoista kohti eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamista. Rakenteilla on uudenlainen toimintatapa, jolla halutaan lisätä tutkimus- ja tutkimusrahoitusyhteistyötä Euroopassa. Lyhenne putkahtelee eteen nykyään entistä useammin, joten se kannattaa opetella nyt. Rysänperä Kysy pois Yhdessä aiheeseen liittyvässä seminaarissa viitattiin Joka Poika -lehteen, joka oli hienosti toimitettu ja kuvitettu poikien aviisi viime vuosisadan puolivälissä. Se sisälsi askarteluohjeita, jatkokertomuksia, sarjakuvia ja kristillistä sanomaa. Tässä ei nyt kuitenkaan ollut kyse siitä. Kirjeenvaihtajamme rysään tarttuu säännöllisesti kiemuroita EU:n paperi- ja hallintoviidakosta. Euroopan Tiede ja Teknologia 4/

20 Avaruustoiminta Suomalaiset kehittivät ilmaisimet kansainväliselle avaruusasemalle Sinnikäs työ poiki ison projektin Tomi Westerholm Matti Kaipiainen (oik.) johti röntgenilmaisimien kehittämistä. Seppo Nenonen vastaa Oxford Instruments Analyticalilla avaruusprojekteista. Auringon ja tähtien lisäksi taivaalla on paljon sellaista, mikä ei erotu paljaalla silmällä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi mustat aukot. Ne voivat kuitenkin paljastua, kun materia niihin syöksyessään lähettää röntgensäteilyä. Oxford Instruments Analytical Oy:n suomalaiset tutkijat rakensivat kansainväliselle avaruusasemalle ilmaisimia, joilla voidaan havaita röntgenaalloilla näkyviä kohteita. Havainnoista on tarkoitus koota koko taivaan kattava kartta. Ilmaisimet saapuivat avaruusasemalle heinäkuussa Endeavour-sukkulan kyydissä. Ne toimivat osana japanilaisten kehittämää MAXI-laitetta (Monitor of All-sky X-ray Image). Oxford Instruments Analyticalin avaruusprojektien päällikkö Seppo Nenonen kertoo, että ilmaisimet hälyttävät muut laitteet tarkkailemaan röntgenkohteita. Näkyvän valon kohteet ovat suunnilleen samanlaisia päivästä toiseen, mutta röntgentähtitaivaalla tapahtuu koko ajan. Syntyy uusia kohteita, jotka saattavat olla havaittavissa vain muutamia minuutteja. Siksi on tärkeä huomata ne heti. Japanilaiset arvostavat Japanin avaruushallinto Jaxa tilasi kaupalliset röntgenilmaisimet suomalaisilta. Japanilaiset aloittivat MAXI-laitteensa suunnittelun vuonna 1997, ja Oxford Instruments Analytical toimitti siihen viimeiset ilmaisimet vuonna Seppo Nenonen sanoo, että hanke on ollut yritykselle merkittävä. Siihen pääsyä edesauttoivat puskaradio ja sinnikäs kehitystyö. Suomalaiset aloittivat röntgentekniikan kehittämisen jo 60-luvulla Outokumpu Oyj:ssä ja jatkoivat sitä yrityksestä irtautuneesta Metorex International Oy:ssä. Oxford Instruments osti Metorexin vuonna Yhteistyö japanilaisten kanssa alkoi 90- luvulla, jolloin suomalaiset toimittivat ilmaisimia kahteen japanilaiseen satelliittiin. Aluksi japanilaiset tilasivat ilmaisimia myös amerikkalaiselta valmistajalta, mutta myöhemmin he kelpuuttivat enää suomalaiset kumppaneiksi. Kun tekee yhden homman kunnolla, se poikii lisää. Japanilaishankkeen päällikkö oli myös tutustunut meidän silloisen johtajamme Heikki Sipilän kirjoittamiin tieteellisiin artikkeleihin, Nenonen kertoo. Erityistä kiitosta saavat projektipäällikkö Matti Kaipiainen ja hänen tutkimusryhmänsä. Kaipiainen vei hanketta sinnikkäästi eteenpäin teknisistä haasteista huolimatta, Nenonen kehuu. Toimii myös maan päällä Oxford Instruments Analyticalin kehittämää röntgentekniikkaa voi käyttää myös maanpäällisissä sovelluksissa, esimerkiksi mammografiassa ja hampaiden röntgenkuvauksessa. Yrityksen päätuote on kannettava alkuaineanalysaattori, jolla voidaan tutkia, mistä materiaaleista aine koostuu. Laitetta hyödynnetään muun muassa metallinkierrätyksessä ja maaperän tutkimuksessa. Kun on kehitetty jotain tekniikkaa avaruuteen, sitä voidaan kehittää eteenpäin maanpäälliseen käyttöön, Seppo Nenonen tiivistää. Terhi Nieminen 20 Euroopan Tiede ja Teknologia 4/2009

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

H2020-vaikutteet 7.puiteohjelman ensi syksyn hauissa

H2020-vaikutteet 7.puiteohjelman ensi syksyn hauissa Silta kohti Horisonttia: H2020-vaikutteet 7.puiteohjelman ensi syksyn hauissa Maija Hakkarainen Tekes, EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat (EUTI) sähköposti: maija.hakkarainen(at)tekes.fi; p. 010 605

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Neljä askelta Horisonttiin

Neljä askelta Horisonttiin Neljä askelta Horisonttiin Startti 2020 Kuopio 27.3.2014 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Heini Günther, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Horisontti 2020 (2014 2020) - rahoitusta

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

EU:n suorat rahoitusohjelmat

EU:n suorat rahoitusohjelmat EU:n suorat rahoitusohjelmat Mistä massia hyville ideoille? 27.3.2015 Kotkan Höyrypanimo Marja Holopainen Marja Holopainen, Cursor Oy, 27.3.2015 1 Horisontti 2020 tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

HYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014. Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi

HYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014. Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi HYVÄ HANKE koulutus Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014 Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Mitä aiheita rahoitetaan? 7 suurta teemaa: 1. Terveys, väestönmuutos, hyvinvointi

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Käytännön vinkkejä apua ja tietoa tarjolla Heini Günther 16.1.2014 www.tekes.eu EUTI - EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat Outi

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt

Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt Timo Taskinen 22.8.2013 Tutkimuspalvelupäivät EU National contact point (NCP) Kansallinen yhteyshenkilö tutkimuksen ohjelmissa NCP:n rooli ja tehtävät

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö Tekesin innovaatiorahoitus Anne Turula Palvelupäällikkö Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit. Tampere 11.4.2012 Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki

Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit. Tampere 11.4.2012 Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit Tampere 11.4.2012 Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki Miksi? Ikäihmisten elämänlaatu: kotona asumisen edellytysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Haun tausta ja tavoitteet,tekesin rahoitusmahdollisuudet. 4.4.2016 Marko Heikkinen

Haun tausta ja tavoitteet,tekesin rahoitusmahdollisuudet. 4.4.2016 Marko Heikkinen Haun tausta ja tavoitteet,tekesin rahoitusmahdollisuudet 4.4.2016 Marko Heikkinen INKA ja 6Aika -yhteishaku Tekes avaa suomalaisille yrityksille suunnatun rahoitushaun INKA- ja 6Aika-teemojen kehittämiseen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma (2007 2013)

EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma (2007 2013) EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma (2007 2013) Surffaa netissä tietoa tutkimuksen 7. puiteohjelmasta Suomeksi www.tekes.fi/eu/fin/7po Komission sivut tutkijoille http://cordis.europa.eu.int/fp7/ Tutkimuspolitiikkaa

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari

MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari Miksi MRC? 1. Tarve luoda aito sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteisorganisaatio 2. Tarve luoda lääketieteellisen tutkimuksen koti

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Suomalaisen EU-t&i-tukiverkoston kehittäminen Tutkimuspalvelupäivät Oulu, 30.8.2012 Marja-Leena Tolonen, Tekes /TEM

Suomalaisen EU-t&i-tukiverkoston kehittäminen Tutkimuspalvelupäivät Oulu, 30.8.2012 Marja-Leena Tolonen, Tekes /TEM Suomalaisen EU-t&i-tukiverkoston kehittäminen Tutkimuspalvelupäivät Oulu, 30.8.2012 Marja-Leena Tolonen, Tekes /TEM Horisontti 2020:een liittyvän kansallisen toimijaverkoston kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (PO7)

SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (PO7) Mitä Euroopassa tutkitaan SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (PO7) Eurooppalaisen tutkimuksen nostaminen johtoasemaan Eurooppalaisen tutkimuksen saattaminen uudelle tasolle Tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskeva

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari

VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari VTT Julkaisu: La lettre européenne de l ANRT No. 242 (lokakuu 2010) Artikkelin nimi: VTT, cet européen qui s impose au plus haut niveau dans le 7e programme-cadre

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 EUTI, Tekes 9/2014 DM #1326337 EU-rahoituksesta Hallinnoidaan Suomesta: mm. Rakennerahastot EAKR, maatalouden tuki EU:n budjetti Hallinnoidaan

Lisätiedot

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Sisältö 1. LOGY Competence ja oma tausta 2. Klusteriohjelmat logistiikassa 3. Mitä saatiin

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020. Horisontti 2020 Roadshow Lahti, 14.5.2013 Elina Holmberg EUTI, Tekes

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020. Horisontti 2020 Roadshow Lahti, 14.5.2013 Elina Holmberg EUTI, Tekes Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vv. 2014-2020 Horisontti 2020 Roadshow Lahti, 14.5.2013 Elina Holmberg EUTI, Tekes 1 Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin EU:lta rahoitusta

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen tmk

Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen tmk Konsensuskokous 2012 "Kohti parempaa vanhuutta" Vanhuusikää koskevan tutkimuksen tulevaisuus Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia,

Lisätiedot