HOITAJIA LIIAN VÄHÄN, EI HEILLÄ OLE AIKAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITAJIA LIIAN VÄHÄN, EI HEILLÄ OLE AIKAA"

Transkriptio

1 HOITAJIA LIIAN VÄHÄN, EI HEILLÄ OLE AIKAA Viriketoiminta vanhusten toimintakyvyn tukena, virikemateriaalipaketti Tuulia Lehtimäki & Niina Leppänen Opinnäytetyö, Kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Lehtimäki, Tuulia & Leppänen, Niina Hoitajia liian vähän, ei heillä ole aikaa. Viriketoiminta vanhusten toimintakyvyn tukena. 56s., 3 liitettä. Pieksämäki, kevät Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto. Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyö oli luonteeltaan produktio. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä viriketoimintaa ja monipuolistaa sitä vanhainkodeissa, sillä erilaisilla viriketoiminnoilla voi parantaa ja ylläpitää vanhusten elämänlaatua ja toimintakykyä. Tavoitteena oli tutkia, mitä viriketoimintaa kahdessa vanhainkodeissa Pieksämäellä jo on ja millaista toimintaa kaivattaisiin lisää. Opinnäytetyössä otettiin huomioon sekä vanhusten että työntekijöiden näkökulmat. Vanhuksia haastateltiin ja työntekijöille tehtiin kyselylomakkeet. Kun opinnäytetyön aihe ja kohderyhmä oli valittu, perehdyttiin aihetta koskevaan kirjallisuuteen. Sen jälkeen kahden vanhainkodin asukkaita haastateltiin ja työntekijöille tehtiin kyselylomakkeet. Kyselylomakkeissa oli sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia kysymyksiä. Haastattelujen ja kyselyiden pohjalta alettiin tehdä virikevihkoa, joka vietiin painoon keväällä Kyselyiden ja haastatteluiden lisäksi työssä käytettiin teoreettista viitekehystä työn suunnitteluvaiheessa sekä koko työprosessin ajan. Työprosessissa ja virikevihkossa käsiteltiin asioita myös hengellisestä viitekehyksestä käsin. Läpi työn otettiin huomioon kristillisen lähimmäisenrakkauden arvot ja periaatteet. Kirjan kuvat ja tekstit on tehty itse. Virikevihossa käytettiin vanhuksilta ja työntekijöiltä saamia vastauksia. Yhteensä 15 vanhusta haastateltiin. Kyselylomakkeisiin vastasi 19 työntekijää. Vanhusten vastauksista ilmeni, että viriketoiminnalle on kaipuuta vanhusten keskuudessa. Vaikka kaikki vanhukset eivät osanneet täsmentää, minkälaista toimintaa haluaisivat, he antoivat ideoita ja ajatuksia virikevihkoa varten. Työntekijöiden mielestä taas vanhainkodeissa on jo tarpeeksi viriketoimintaa ja osa koki, ettei vanhuksilla ole halua ja voimia osallistua enempään toimintaa kuin mitä jo järjestettiin. Asiasanat: vanhainkoti, vanhuus, toimintakyky, viriketoiminta, produktio.

3 ABSTRACT Lehtimäki, Tuulia and Leppänen, Niina Too Few Nurses, They Don t Have Time. Performance of Elderly People Supported by Stimulating Activities. 56p., 3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services, Diacon The form of the study was a product. The aim of our study was to add stimulating activity and diversify stimulating activities in the old people s homes. Elderly people s quality of life and performance can be improved and maintained with different stimulating activities. The aim was to research what kind of stimulating activities there are and what kind of stimulating activities are required more in two old people's homes in Pieksämäki. In our product we took into account both elderly people s and nurses point of views. We interviewed elderly people and made questionnaire to nurses. After choosing the topic of our thesis and the target group we familiarized with literature concerning the subject. After that we interviews some elderly people from the two old people s homes in Pieksämäki and made the questionnaires to nurses. Questionnaires included both qualitative and quantitative questions. Based on interviews and questionnaires we started to make a book of stimulative activities which we took to the press in spring In planning and throughout the work process we used besides questionnaires and interviews also the theoretical context of working whit elderly people. We also processed things of spiritual context in the work process and the book of stimulating activities. Throughout the work we noticed the values and principles of Christian charity. We wrote the text and took the pictures ourselves. In the book of stimulating activities we used the answers we got from the elderly people and nurses. We interview a total of 15 elderly people and 19 nurses answered our questionnaires. From the answers of elderly people we noticed that there is longing for stimulating activities among the elderly people. Although all elderly people couldn t specify the nature of activities they wanted to have they gave us ideas and thoughts for our book of stimulating activities. Nurses opinion was that there are already enough stimulating activities in old people s homes and there are is neither will nor power among the elderly people to participate in more activities than already is being organized. Keywords: old people s home, age, performance, stimulating activities, production.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖN TAVOITTEET VANHUSTEN LAITOSHOITO Millaista on hyvä laitoshoito? Viriketoiminnan merkitys vanhustenhoidon kannalta Elämänlaatu Laitoshoitoympäristö TOIMINTAKYKY JA TERVEYS Toimintakyvyn käsite Vuodepotilaana DEMENTOITUNUT VANHUS Dementia ja muistisairaudet Virikkeellisyys dementoituneen vanhuksen kohdalla Liikunta dementiapotilaiden kanssa Puhumaton vanhus SOSIAALISET SUHTEET JA NIIDEN MERKITYS VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄT Vapaaehtoistoiminta viriketoiminnassa Vapaaehtoistyöntekijät ikäihmisten hoitoyksiköissä USKONNOLLISUUS Kristinusko vanhuksen vakaumuksena Kohtaaminen Vanhuksen sielunhoito VIRIKETOIMINTA Virike- ja harrastustoiminta Taide virkistäjänä ja mielen eheyttäjänä Muistelu Kirjoittaminen ja kirjallisuus Musiikki aktiivisuutta säilyttämässä Elokuvat viriketoiminnassa Luonnon tarjoamat mahdollisuudet... 34

5 9.8 Liikunta virkistää fyysisesti ja henkisesti OPINNÄYTETYÖN PROSESSIN KUVAUS TUTKIMUSTULOKSIA Haastatteluista saatuja vastauksia Työntekijöiden vastauksia JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Tavoitteiden onnistuminen ja arviointia Sovellettavuus työelämään Jatkotutkimusehdotuksia Eettisyys Oppimiskokemuksia ja pohdintaa työstä LÄHTEET LIITE 1: Haastattelurunko LIITE 2: Tutkimuslomake LIITE 3: OSAKSI ELÄMÄÄ Virikkeitä vanhainkoteihin, palvelutaloihin ja vanhusten kanssa työskenteleville... 59

6 1 JOHDANTO Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat sosiaalityön tutkimukseen, kehittämiseen ja kouluttamiseen. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti sosiaalityössä käytettävät työmenetelmät sekä niiden arviointi. Myös tiettyihin kohdealueisiin ja asiakasryhmiin, kuten vanhuksiin, liittyvä sosiaalityö on kehittämisen kohteena. Vanhusten kanssa tehtävä sosiaalityö on noussut kehittämisen kohteeksi, ja sosiaalityöhön liittyen on hiljattain käynnistetty paljon kehittämishankkeita. (Seppänen 2006, 7.) Uutena havaintona on etenkin huomattu taiteen, kulttuurin ja muun virikkeellisyyden positiiviset vaikutukset suhteessa vanhuksen terveyteen ja elämänlaadun kokemukseen. Ikärakenteen muutokset ovat nostaneet vanhustyön kysymykset keskeisiksi haasteiksi. Kunnallisessa palvelurakenteessa vanhussosiaalityö on tosin vielä melko näkymätöntä. Vanhussosiaalityöhön erikoistuneita sosiaalityöntekijöitä on vähän, eikä vanhussosiaalityötä omana erityisalueenaan näy kovinkaan monen kunnan palvelurakenteen kuvauksessa. (Seppänen 2006, 8.) Voikin siis olettaa, että vanhussosiaalityölle on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää, sillä vanhussosiaalityön kenttä tarjoaa entistä monipuolisemmin hyvän vanhuuden edellytyksiä ikääntyville. Sosiaalityön neuvottelukunnan toimenpideohjelman mukaan sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 sisältää linjauksia ja ehdotuksia sosiaalityön kehittämiseksi pitkällä tähtäyksellä. Näiden linjausten keskeltä on nostettu keskeisiksi asioiksi muun muassa ennalta ehkäisevä työ, varhainen puuttuminen, kuntouttava sosiaalityö ja asiakkaiden osallisuuden sekä eettisyyden vahvistaminen. (Seppänen 2006, ) Muutos entistä laajempaan elämän loppuvuosien ja hyvinvoinnin kehittämiseen on siis vireillä laajemmin, kuin se on aikaisemmin ollut. Vanhustyössä asiakkuus on erityistä, sillä se juontuu sosiaalisista, biologisista ja psyykkisistä vanhenemisprosesseista sekä vanhuudesta ainutkertaisena elämäntapana (Seppänen 2006, 31). On hienoa, ettei vanhuutta enää ajatella sairaudeksi, joksi se miellettiin lääketieteen kehittyessä ja vanhuuden medikalisoituessa, vaan sitä on alettu jälleen pitää osana normaalia ja täyttä elämää.

7 7 Aiheemme vanhainkotien virikkeellisyydestä on ajankohtainen, sillä ikärakenteet muuttuvat tulevaisuudessa. Ikärakenteiden muutosten lisäksi vanhukset voivat olla tulevaisuudessa yhä enemmän laatutietoisempia. Kun vertaa entisaikaa nykyaikaan, ihmiset eivät vaatineet asioita niin paljoa kuin nykyään. Ei ollut vara vaatia. Ihmiskunta kuitenkin on kehittynyt eteenpäin ja ihmiset vaativat laatua. Kun nykyajan työikäiset vanhenevat, he osaavat vaatia palvelua ja viriketoimintaa vanhainkodeissa ja laitoksissa. Tässä työssä käsittelemme erityisesti laitoksessa ja vanhainkodissa asuvia vanhuksia. Halusimme myös ottaa huomioon erityisesti dementiaa sairastavat vanhukset, sillä dementia on tärkein pitkäaikaishoitoon johtava sairaus. Opinnäytetyömme on produktio, ja tutkimusten ja haastattelujen johdosta teimme virikekirjasen vanhainkotien virikkeellisyyttä lisäämään. (LIITE 3.) Lisäksi myös muut vanhustyöntekijät voivat saada ideoita viriketyöhön kirjasestamme.

8 8 2 TYÖN TAVOITTEET Opinnäytetyömme tavoitteena on edesauttaa viriketoiminnan lisääntymistä ja monipuolistumista vanhainkodeissa, sillä erilaisilla viriketoiminnoilla voi parantaa ja ylläpitää vanhusten elämänlaatua ja toimintakykyä sekä ehkäistä joitakin sairauksia. Tavoitteena oli tutkia, mitä viriketoimintaa vanhainkodeissa jo on ja minkä verran sekä millaista toimintaa kaivattaisiin. Otimme huomioon sekä vanhusten että työntekijöiden näkökulmat. Uusien tutkimusten ja teorioiden lisäksi pyrimme käsittelemään työprosessia ja virikekirjasta myös hengellisestä viitekehyksestä käsin. Jokainen ihminen on tärkeä ja tasa-arvoinen. Niin hoito- kuin muussakin työssä lähimmäisenrakkauden arvot ja periaatteet on tärkeää huomioida. Tarkoituksena oli luoda tekemämme tutkimuksen ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta virikekirjanen (LIITE 3), joka ottaa huomioon myös aisti- ja liikuntarajoitteiset sekä muistihäiriöiset vanhukset. Virikekirjasesta oli tarkoitus tehdä mahdollisimman houkutteleva sekä sisällöllisesti että toteutuksen kannalta, jotta sen sisältämät ohjeet ja ideat siirtyisivät elämään käytäntöön. Tavoitteena oli siis luoda selkeä ja johdonmukainen virikekirjanen. Vihkon sisältämät ohjeet on pyritty tekemään sellaisiksi, ettei niiden toteutus vaadi erityistä ammattitaitoa eikä liikaa aikaa tai voimavaroja. Osa vihkon sisältämästä toiminnasta olisi toteutettavissa 5 15 minuutissa, jotta niissäkin paikoissa, joissa aikaa viriketoiminnalle on vähän, voitaisiin toteuttaa edes jonkinlaista toimintaa. Virikekirjasesta pyrimme saamaan monipuolisen, joka pitää sisällään esimerkiksi kädentaitoja, liikuntaohjeita, hartauksia, leikkejä, visailuja ja niin edelleen. Ajatuksena oli, että monipuolisuuden vuoksi virikekirjanen olisi erilaisempi kuin monet muut virikevihot ja -kirja ja tuomme sen avulla uusia käyttökelpoisia ideoita vanhainkoteihin ja vanhusten kanssa työskenteleville. Sen lisäksi, että virikekirjanen tuo ideoita, joiden toteuttamiseen tarvitaan työntekijä tai vapaaehtoinen vetäjäksi, se sisältää myös ideoita, joiden toteuttamiseen vaaditaan vain vanhusten kokoaminen yhteen paikkaan. Tämä paitsi lisää vanhusten välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta myös sallii heidän osallistumisensa päivittäisestä rutiinista poikkeaviin hetkiin.

9 9 Virikekirjasen lisäksi tavoitteena on, että opinnäytetyöstä voisi saada lisää tietoa aiheesta sekä teoreettisen viitekehyksen kautta että tutkimustulosten vastauksista. Vaikka tutkimusten jälkeen analysoimme vastaukset ja käytimme niitä sekä virikekirjasessa että opinnäytetyössä ideoita antavina tekijöinä, vastauksia emme kuitenkaan yleistäneet.

10 10 3 VANHUSTEN LAITOSHOITO Väestö vanhenee ja palvelujen tarve nähdään lisääntyvän ikääntyneiden jokapäiväisessä selviytymisessä. Vuosituhannen vaihtuessa 65 vuotta täyttäneitä oli 14,9 % suomalaisista: yli 74-vuotiaita oli 6,5 % ja 85 vuotta täyttäneiden osuus oli 1,5 %. Asuinympäristö ja siihen liittyvät lähipalvelut vaikuttavat vanhuspalvelujen kysyntään. Vuosituhanteen vaihtuessa yli 75-vuotiaista valtaosa asui kotonaan. (Tilvis 2003, ) Pitkäkestoisessa, tuetussa tai osittain tuetussa palvelu- tai laitosorganisaatiossa asuu 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista 5 7 %. Alun alkaen palveluasuminen on ollut vaihtoehtoinen asumismuoto kotona asumisen ja laitoshoidon välissä, mutta palveluasunnoissa olevien vanhusten terveys ja toimintakyky on vuosien mittaan heikentynyt niin, että palveluasumisesta on vähitellen muodostunut vanhainkotitasoista, ympärivuorokautista hoitoa vaativaa toimintaa. (Pikkarainen b 2007, 61.) 3.1 Millaista on hyvä laitoshoito? Hoitamisen rooli on noussut kristillisestä ymmärtämisestä ja käsityksestä ihmisestä Jumalan kuvana, elävänä Pyhän Hengen temppelinä. Hoitamisen ainutlaatuisuuteen liittyy kristillisessä ajattelutavassa hoitaminen kokonaisvaltaisesti, ihmisen kohteleminen täysvaltaisena itseisarvoisena persoonana. (Miller & Shelly 1999, 16.) Hyvä laitoshoito edellyttää, että hoitavaa henkilökuntaa on riittävästi ikääntyneiden määrään ja hoidollisiin tarpeisiin nähden. Vaikka henkilöstön määrän ja laadun välillä ei tutkimuksissa ole osoitettu olevan suoraa syy-seuraus-suhdetta, on henkilöstön väsymisen ja palvelun heikon laadun välillä yhteys. Laitoshoitoa kehitettäessä hyvän hoidon edellytysten turvaaminen on ensisijaista. Se edellyttää osaamista, henkilökuntaa ja oikeaa asennetta, vanhusten oikeuksien kunnioittamista. (Backman, Paasivaara & Voutilainen 2002, ) Näslindh-Ylispangarin (2005, 153) mukaan vanhustyön uhkana eivät ole vain henkilöresurssit vaan eettiset ja moraaliset uhkat. Laitoshoidossa voi unohtua vanhusten yksi-

11 11 löllisyys ja se, että jokaisella on arvokas elämäntarina. Vanhukset saavat yksilöllistä hoitotyötä, kun heidän elämäntilanteeseen on perehdytty kokonaisvaltaisesti. Jos vanhuksen elämänhistoriaansa ja kokonaistilanteeseensa ei ole paneuduttu huolella, laitoshoito on vanhuksen toimintakykyä passivoivaa. Kun henkilökunta tuntee esimerkiksi vanhuksen elämänvaiheita ja tapahtumia lapsuudessa ja nuoruudessa, hän voi ymmärtää vanhuksen mahdollisia pelkoja ja ahdistuksia, joita nykytilanteessa kokee. Vanhusten hoidon ja palvelun tavoitteena on hyvän elämänlaadun turvaaminen. Vanhusten oikeudet itsenäisyyteen, osallistumiseen, itsensä toteuttamiseen, hoitoon ja huolenpitoon sekä arvokkuuteen ovat tärkeitä asioita. Näiden oikeuksien konkretisoituminen laitoshoidossa tarkoittaa muun muassa sitä, että vanhus saa riittävästi tietoa osallistuakseen oman hoitonsa suunnitteluun ja arviointiin. Hänelle myös annetaan valinnan mahdollisuuksia päivittäisten toimintojen yhteydessä, tukea ja rohkaisua omatoimisuuteen sekä yksityisyyttä turvaavaa kohtelua hoitotoimintojen yhteydessä. Lisäksi vanhukselle tulee tarjota mielekästä, aikuisen ihmisen minäkuvaa tukevaa toimintaa joka päivä. (Backman ym. 2002, 115.) Hyvän laitoshoidon osana on ihanteellisissa tapauksissa käsite rakkaudellinen laitoshoito. Kokemus rakkaudesta on ihmisille hyvin tärkeää. Rakastetuksi tulemisen kokemus avaa uudenlaisia mahdollisuuksia toipumiseen ja hyvinvointiin, kun taas rakkauden puute ja kokemus rakkauden puutteesta saa ihmisen voimaan huonommin, ja se on koettu sairastuttavana asiana. (Kiikkala 2004, 25.) Olisikin ehkä aiheellista miettiä, toteutuvatko hoitotyön käytännöt ihmisyyden, kanssaihmisyyden ja lähimmäisenrakkauden lähtökohdista, ja toisaalta myös sitä, mitä haasteita ne tuovat hoitotyölle ja hoitajille. Hyvän hoidon perusteissa ja lähes jokaisen hoitolaitoksen ja vanhustenpalvelutalon eettisissä periaatteissa lukee jotain ihmisarvosta ja tasavertaisuudesta sekä asiakaslähtöisyydestä. Kuitenkin usein unohtuu, että asiakaslähtöisessä työskentelyssä työntekijä on läsnä paitsi asiantuntijana myös ihmisenä. Työn pitäisi lähteä liikkeelle aina ensisijaisesti asiakkaan esittämistä asioista, kysymyksistä ja hoidon tarpeesta. Työntekijän suurimpia haasteita ovatkin työn tekeminen asiakasta ymmärtääkseen ja ollakseen läsnä. Sikäli mikäli asiakkaan omakohtainen kokemus nostetaan palvelun arvioinnin lähtökohdaksi, merkitsee se asiantuntijahierarkian purkamista ja sen muuttamista yhteistyösuhteeksi. (Munnukka 2004, )

12 12 Rakkauden voisi sanoa olevan ihmisen perustarve, jokainen tarvitsee rakkautta, mutta vain harva uskaltaa sanoa sen ääneen. Rakkauden puuttuminen elämästä masentaa ihmistä, silloin saattaa tuntea itsensä hylätyksi, kelvottomaksi ja yksinäiseksi. Rakkaudellinen työote ei tarkoita, että työntekijöiden pitäisi rakastaa jokaista asiakasta vaan nimenomaisesti puuttua omaan mahdollisesti rakkaudettomaan työtapaansa. Rakkaudellisella työotteella on tarkoitus antaa asiakkaalle kokemus, että työntekijä aidosti välittää hänen hyvinvoinnistaan, ettei asiakkaita ahdettaisi samaan muottiin ja kohdeltaisi samanlaisin rutiiniksi muodostunein tavoin. Rakkauden kokemus lähtee liikkeelle pienistä asioista, siitä, että pidetään kädestä kiinni, kosketetaan ja annetaan toiselle mahdollisuus kertoa mikä hänen mieltään painaa. Rakkaudellinen hoitotapa on myös kiireetön hoitotapa. (Kiikkala 2004, ) 3.2 Viriketoiminnan merkitys vanhustenhoidon kannalta Virikkeellä ja viriketoiminnalla tarkoitamme toimintaa, jonka avulla harjoitetaan keskittymiskykyä, aisteja, muistia ja sosiaalisia taitoja. Virikkeellisyys liittyy oleellisesti fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn, sen tarkoituksena on parantaa elämänlaatua vaikuttamalla vuorovaikutussuhteisiin, ympäristönolosuhteisiin ja vanhuksen päivien sisältöön. Toimintaa voi joko järjestää erikseen tai virikkeellisyys voi olla myös vanhuksen omatoimisuuden tukemista. Viriketoiminnalla pyritään puuttumaan ja ennaltaehkäisemään eristäytymistä ja vetäytymistä. Sillä myös tuetaan normaaleja ihmissuhteita ja sosiaalista kanssakäymistä pyrkien ehkäisemään laitostumista. Virikkeellisyys on tärkeä osa elämää myös psyykkisen hyvinvoinnin kannalta, sillä se tuo iloa elämään ja siten ennaltaehkäisee masennusta ja syrjään vetäytymistä. Vanhus, jonka ympärillä on virikkeitä, on usein virkeämpi ja aktiivisempi kuin vanhus, jonka ympärillä ei ole mitään virikkeellisyyttä. Liikkuva, pohdiskeleva ja aktiivinen vanhus kokee myös luonnollista väsymystä, mikä vähentää unilääkkeiden tarvetta ja saattaa parantaa yöunen laatua, erityisesti kello välisenä aikana harjoitettu fyysinen rasitus edesauttaa nukahtamista ja parantaa yöunen laatua. Liikunnalla ja ravinnolla muutenkin on suuri merkitys ihmisen terveyden kannalta. Vanhuksen liikkuvuutta lisäävällä viriketoiminnalla on jonkin tasoisia parantavia vaikutuksia aivojen suorituskykyyn ja vireystasoon. (Huovinen & Partinen 2007.)

13 13 Jokainen haluaa toteuttaa itseään ja kokea mielihyvää tekemisestä ja onnistumisesta. Vanhuksilla tämän tarpeen toteutumisen mahdollisuudet on otettava huomioon heidän toimintakykynsä ja elinympäristönsä mukaan. Arkipäivien tulisi sisältää mahdollisuuksia toimintaan ja tekemiseen, ei pelkästään olemiseen. Sisällyksekäs arkipäivä toimintoineen voi osaltaan lievittää vanhusten ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Toimintakyvyn heikentyminen ei saisi olla esteenä toiminnalle, vaan mielekästä toimintaa tulisi käyttää soveltaen. On tärkeää, että vanhus itse saa valita osallistumisensa, ja hänen yksilöllistä tapaansa osallistua on kunnioitettava. Jollekin vanhukselle osallistumista voi olla esimerkiksi jonkun ryhmätilanteen seuraaminen. (Heimonen, Holma & Voutilainen 2002, 45.) Helposti voidaan ajatella, että muistamattoman vanhuksen elämään ei kuuluisi huumori. Vanhuksella kuitenkin voi olla kirkkaita hetkiä, jolloin hänen huumorintajunsa hämmästyttää hoitajia. Huumori kuuluu ihmisen elämään. Vanhus on saattanut joutua luopumaan monista asioista, esimerkiksi terveydestään ja ystävistään, ja se voi aiheuttaa alakuloisuutta sekä masentuneisuutta. Hoitohenkilökunnan ja vanhusten välinen vuorovaikutus on erittäin merkityksellistä vanhuksille. Henkilökunnalla saattaa kulua työaika perushoitoon eikä työntekijällä ole aikaa vanhuksille. Tällöin on unohdettu ja ymmärretty väärin, että vanhusten kanssa ollaan vuorovaikutuksessa oikeastaan koko ajan. (Isola & Kylmä 1999, 23.) Erilaisten yhteisten arkisten tilanteiden kautta yhteinen tekeminen voi olla luontevaa. Päivän lehtien lukeminen yhdessä ja uutisista keskusteleminen on mielekästä arkipäivän toimintaa, joka samalla tukee vanhuksen elämän kiinnittymistä yhteiskunnan tapahtumiin. Yhteiset juhlat, yhteinen kodin askareiden tekeminen tai retket tarjoavat hyviä mahdollisuuksia toiminnallisuuteen. Luontevasti syntyvien tilanteiden lisäksi toiminta voi olla suunnitelmallista ja säännönmukaisesti toteutuvaa ryhmätoimintaa. (Heimonen ym. 2002, )

14 Elämänlaatu Ikääntyneiden ihmisten elämänlaatututkimuksissa yhdeksi elämänlaadun ulottuvuudeksi määritellään sosiaalinen hyvinvointi, joka sisältää muun muassa sosiaaliset suhteet, harrastukset ja vapaa-ajan aktiviteetit. Toiseen, emotionaaliseen ulottuvuuteen kuuluvat luova itseilmaisu, nautinto, hengellisyys sekä arvostuksen tunne. Kolmas elämänlaadun ulottuvuus on hyvinvoinnin tuottava ulottuvuus, johon sisältyvät toisten auttaminen, oppiminen, oman toiminnan autonomia ja toiminnan mielekkyys. Neljäntenä on fyysinen ulottuvuus. (Pikkarainen 2007, 96.) Rakkauden tunne vahvistaa, eheyttää ja kohottaa itsetuntoa. Kokemus rakkaudesta ja välittämisestä saa asiakkaan tuntemaan itsensä pidetyksi ja kelvolliseksi. Rakkauden kokeminen on yksi suurimmista tekijöistä, jotka ehkäisevät masennusta ja syrjään vetäytymistä. Oman itsensä kokeminen arvokkaaksi ja hyväksytyksi kannustaa osallistumaan ympäröivään toimintaan niillä resursseilla, mitä itsellä on ilman, että tarvitsee pelätä olevansa jotenkin huonompi tai ala-arvoisempi kuin muut. (Kiikkala 2004, ) 3.4 Laitoshoitoympäristö Vanhuksen laitoshoidon ympäristössä keskeisiä suunnittelun tavoitteita ovat kodikkuus ja viihtyisyys. Nykyisten laitosympäristöjen suurimpia puutteita ovat esimerkiksi usean hengen huoneet, suuret osasto- ja yksikkökoot sekä puutteelliset harrastustilat. Myös pitkät käytävät tekevät työn raskaaksi henkilökunnalle ja vähentävät asukkaiden luontevaa osallistumista yksikön yhteiseen elämään. Vaikka käytävät tarjoavat kävelytilaa, ne toisaalta aiheuttavat levottomuutta. (Kotilainen 2002, ) Aktiivisella ja tekemisen mahdollisuuksia sisältävällä ympäristöllä on suuri merkitys vanhuksille, etenkin, jos heillä on käyttäytymishäiriöitä kuten jatkuvaa vaeltelemista. Toiminnan avulla vanhuksen energia voidaan ohjata hyödylliseen tekemiseen ja näin vähentää vanhuksissa mahdollisesti esiintyvää levottomuutta. (Houtsonen & Pyykkönen 2003, 8.)

15 15 4 TOIMINTAKYKY JA TERVEYS 4.1 Toimintakyvyn käsite Keskeinen käsite vanhustyössä on toimintakyvyn käsite. Vanhuksen toimintakyky määrittää sen, miten vahvasti hän pystyy osallistumaan eri toimintoihin ja tapahtumiin. Toimintakyky on vahvasti linkitetty vanhuksen terveydentilaan ja hyvinvointiin sekä kokemukseen terveydestä ja hyvinvoinnista. Toimintakyvyn mittaamiseen on olemassa lukuisia erilaisia mittareita, näistä RAVAindeksin avulla mitataan fyysistä toimintakykyä yleensä. Toimintakykyä mitattaessa lähes aina mitataan vanhuksen fyysistä toimintakykyä, sen sijaan psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky jäävät usein arvioimatta kokonaan. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn lisäksi olisi hyvä ottaa huomioon myös ympäristötekijöiden vaikutus. (Seppänen 2006, 37.) Vanhuksen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa se, miten hän selviää jokapäiväisestä elämästä. Toimintakykyä voidaan tarkastella toimintavajavuuksina tai jäljellä olevana toimintakykynä. Toimintakykyä voidaan myös tarkastella fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, henkisestä sekä hengellisestä näkökulmasta. On selvää, että toimintakyvyn eri osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa ja osin myös päällekkäin. Esimerkiksi sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky ovat yhteydessä toisiinsa, sillä heikentynyt liikuntakyky saattaa hankaloittaa sosiaalista kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa. (Lyyra 2007, 21.) Vanhuuteen kuuluvat erilaiset toimintakyvyn rajoitteet. Teorian mukaan vanhuksen voimavarojen rajallisuus ja toimintatilanteen olosuhteet voivat rajoittaa toimintaan osallistumista. Toimintastrategioiden avulla hän kuitenkin voi parantaa mahdollisuuksiaan osallistua toimintaan ja ylläpitää terveyden tasapainoa. Kompensoivien prosessien avulla vanhus voi säilyttää sopivan toimintatason. Se, millä tavoin vanhuksen toiminnanvajavuus häiritsee selviytymistä jokapäiväisestä elämästä, riippuu ulkopuolisesta tuesta ja yksilön kompensaatiomekanismista. Kun voimavarat heikkenevät, yksilön terveyden ja toimintakyvyn tasapainoa voidaan palauttaa esimerkiksi muuttamalla yksilön asettamia

16 16 tavoitteita, lisäämällä sosiaalista tukea, parantamalla fyysistä ympäristöä tai kuntouttamalla. (Lyyra 2007, ) Etenkin vanhuksille toimintakyvyn ylläpitäminen on ehdottoman tärkeää. Toimintakykyä edistetään yleensä kokonaisvaltaisesti, ei vain yhteen osa-alueeseen keskittymällä. Esimerkiksi kognitiivista toimintakykyä tukee uusien asioiden opetteleminen ja harrastustoiminta, toisaalta nämä parantavat myös sosiaalista toimintakykyä. Fyysiset harrastukset vaikuttavat sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn ja vastaavasti sama toimii myös päinvastaisesti, psyykkisen toimintakyvyn vahvistuessa mahdollisuudet suhteessa fyysisiin aktiviteetteihin voimistuvat. Parhaisiin tuloksiin päästään kehittäessä tasaisesti toimintakyvyn eri osa-alueita. (Haukka ym. 2006, ) 4.2 Vuodepotilaana Vuodepotilaan tila-, paikka- ja kotikokemus syntyy hyvästä perushoivasta, toisten ihmisten läsnäolosta sekä vuorovaikutuksesta. Läheiset ja hoitopaikan henkilökunta toimintoineen sekä asenteineen vaikuttavat siihen, miten vuodepotilas viihtyy laitoksessa tai vanhainkodissa, ja miten hän kokee ympäristön. Vanhuksen hoiva tulisi toteuttaa ajallisesti, kiireettömästi potilasta kunnioittaen ja arvostaen. (Pikkarainen 2007, 63.) Vanhuksen vuoteeseen kasaantuu elämän viimeisissä vaiheissa paljon toimintoja ja kohtaamisia. Vuoteessa ei vain nukuta tai levätä vaan siinä myös syödään, peseydytään, ulostetaan ja virtsataan, osallistutaan sosiaaliseen elämään ja odotetaan. Vuoteessa olemista voidaan myös rikastuttaa aistillisesti ja kokemuksellisesti ja pienillä elementeillä voidaan saada monipuolisuutta olemiseen. Vuodevaatteiden värit ja materiaalit tuottavat hyvää oloa vanhuspotilaalle näkö- ja tuntoaistin kautta. Riittävän painava peitto taas jäsentää oman kehon ääriviivoja ja rauhoittaa levotonta oloa. (Pikkarainen 2007, 63.)

17 17 5 DEMENTOITUNUT VANHUS 5.1 Dementia ja muistisairaudet Kun puhutaan dementiasta, sillä tarkoitetaan aivoja vaurioittavan sairauden aiheuttamaa laaja-alaista henkisten toimintojen heikentymistä. Tavallisia oireita ovat muistin ja päättelyn häiriöt sekä usein myös afasiaa, agnosiaa ja apraksiaa. Afasialla tarkoitetaan kielellisiä häiriöitä, agnosialla hahmottamisen häiriöitä ja apraksialla tahdonalaisia liikkeitä. Oire on usein etenevä, kuten esimerkiksi Alzheimerin taudissa, mutta se voi myös pysyä samana. Nykyisin dementia on tärkein pitkäaikaishoitoon johtava oireyhtymä. (Sulkava 2003, 72.) Dementiaa aiheuttavia sairauksia ovat muun muassa Alzheimerin tauti (60 %), aivoverenkiertoperäinen vaskulaarinen dementia (20 30 %) ja Lewyn kappale -tauti (10 15 %). Väestön vanhetessa dementiapotilaiden lukumäärä tulee kasvamanaan tulevina vuosikymmeninä huomattavasti, sillä dementian yleisyys lisääntyy iän mukana. (Sulkava 2003, 73.) Kun dementiapotilaiden lukumäärä kasvaa, heihin tulisi kiinnittää huomiota entistä enemmän. Dementiaa sairastavat kaipaavat myös virikkeellisyyttä arkeen. Onko viriketoimintaa dementiaa sairastavien kanssa tutkittu tarpeeksi? Tulisiko sitä kehittää? 5.2 Virikkeellisyys dementoituneen vanhuksen kohdalla Dementoituneen hoidossa lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia, lääkehoidot ovat vasta toissijaisia Hoitoympäristön turvallisuus ja virikkeiden lisääminen ovat osa hyvää hoitoa (Sulkava 2003, 85). Dementoituneelle vanhukselle on tärkeää järjestää toimintaa, sillä se tukee omatoimisuutta ja toimintakykyä. Toiminta on vanhuksen aktivoimista huomioon ottaen hänen yksilöllisyytensä ja elämänhistoriansa. Toiminnan avulla voidaan harjaannuttaa esimerkiksi keskittymiskykyä, aisteja, muistia, kielellisiä kykyjä sekä sosiaalisia taitoja. Toiminta tuo myös päiviin sisältöä, kohentaa mielialaa ja auttaa elämän mielekkyyden säilyttämisessä. Jokaisen dementoituneen vanhuksen kodalla tulisikin pohtia niitä taitoja ja kykyjä, joita käyttämällä juuri hän voi toteuttaa itseään.

18 18 Tämä taas edellyttää tietoa vanhuksen eletystä elämästä, mielipuuhista ja harrastuksista. (Backman ym. 2002, 118.) Erilaisten ohjattujen ryhmätoimintojen sisällyttäminen arkipäiviin laitoksissa on tärkeää. Yhdessä toimiminen tukee dementoituneiden vanhusten yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Ryhmät muotoutuvat luontevimmin osallistujien dementian asteen ja mielenkiinnon kohteiden perusteella. Liikunnasta kiinnostunut viihtyy liikuntaryhmässä, kirjallisuuden ystävä osallistuu lukutuokioon ja niin edelleen. (Backman ym. 2002, 118.) Kuitenkin ohjauksen tulisi olla joka kerta samanlaista, jotta osallistuja voisi oppia uuden tavan. Ohjaajan on hyvä miettiä, mitä muuta tapaa ohjauksessa voisi käyttää kuin sanallista muotoa. Ohjaaja toimii mallina ja luo hyvää ilmapiiriä esimerkiksi iloisella mielellä, rauhallisella käytöksellä sekä innostuneella otteella. (Hartikainen & Kivelä 2001, 448.) 5.3 Liikunta dementiapotilaiden kanssa Dementoivissa sairauksissa liikunnalliset ongelmat, kuten kävelyvaikeudet, tasapainoongelmat ja kaatuilu, ovat yleisiä. Liikunta vähenee liikuntakykyiselläkin vanhuksella aloitekyvyttömyyden ja apatian vuoksi. Tämä aiheuttaa lihaskunnon heikkenemistä ja yleiskunnon laskua. Liikkumattomuudesta syntyy taas uusia ongelmia: kaatumistapaturmat lisääntyvät. Ihmisellä on luontainen tarve liikkua ja liikuntamahdollisuuksien puuttuminen tai rajoittaminen aiheuttaa usein käytösoireiden pahenemista ja vaeltelua. Rauhoittavien lääkkeiden käyttö lisääntyy, ja se heikentää edelleen liikuntakykyä sekä kaatuilutaipumusta. (Pirttilä 2004, 16.) Pienten tutkimusten mukaan fysioterapia saattaa ainakin tilapäisesti kohentaa suorituskykyä ja vähentää käytösoireita laitoshoidossa olevilla vanhuksilla. Liikunta aktivoi aivotoimintaa ja liikuntaharjoitukset parantaa kommunikaatiokykyä. (Pirttilä 2004, )

19 Puhumaton vanhus Kun vanhuksella on dementia, kielen abstraktisuus ja symbolisuus vähitellen purkautuvat ja isommat kokonaisuudet tuottavat vaikeuksia. Tällöin puheella tukemisen ja ohjaamisen merkitys korostuu. Vanhuksen kanssa puhutaan konkreettisesti, selkeästi ja tässä hetkessä, ja arki muuttuu yksittäisiksi toiminnoiksi sekä niiden kertaamiseksi ja toistamiseksi. Tämä puolestaan tuo arkeen turvallisuutta ja tuttuutta, mutta samalla syvempi ja monitasoisempi kommunikaatio muuttuu haasteelliseksi. (Suomi 2003, 126.) Kun työskennellään puhumattoman vanhuksen kanssa, puhe- ja tunnetyön merkitys korostuu. Puhumisesta tulee tapa koskettaa, tehdä perushoitoon liittyviä toimenpiteitä ja jäsentää omaa kehoa ja identiteettiä. Puhumisen rinnalla käytetään apuna muita aisteja, esimerkiksi tunto- ja hajuaistia. Valitettavan usein puhumaton vanhus kohdataan kuitenkin hiljaa tai ohi puhuen kuin hän ei ymmärtäisi. Tekeekö puhumaton vanhus työntekijän olon neuvottomaksi? (Suomi 2003, 126.) Omaisten kanssa tehtävä työ korostuu varsinkin silloin, kun vanhus ei itse pysty kommunikoimaan. Puhe- ja tunnetyön osaaminen korostuu varsinkin silloin, kun keskustellaan palvelun ja hoidon tavoitteista, odotuksista ja toiveista sekä asiakkaan elämän laadusta. (Suomi 2003, 126.)

20 20 6 SOSIAALISET SUHTEET JA NIIDEN MERKITYS Suunniteltaessa viriketoimintaa on hyvä ottaa huomioon sosiaaliset suhteet ja niiden merkitys ihmiselle. Ihminen tarvitsee läheisyyttä, rakkautta ja turvaa. Yhteenkuuluvuuden tarvetta voidaan tyydyttää arvojen ja kiinnostuksen kohteiden jakamisella sekä yhteisellä toiminnalla kanssatovereiden kesken. Vanhuksen saama arvostus on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ihmisillä on tarve saada ja antaa huolenpitoa sekä kokea toisten tarvitsevan heitä. Suhteilla puolisoon, lapsiin, muihin sukulaisiin ja ystäviin on erilaisia merkityksiä vanhuksille, mitkä voivat vaihdella eri tilanteissa ja elämän eri vaiheissa. (Lyyra & Tiikkainen 2007, 71.) Lisäksi seurakunnan työntekijät ovat usein koskettaneet ja olleet osa vanhuksen elämää. Seurakunnan työntekijän vierailut voivat olla merkityksellisiä vanhainkodin asukkaille. Sosiaalisiin ja vuorovaikutussuhteisiin vaikuttavat vanhuksilla monet fyysiset sekä psyykkiset tekijät, kuten esimerkiksi huono liikkumiskyky, sairaudet, aistitoimintojen ja muistin heikkeneminen ja mieliala. Varsinkin heikko näkö ja kuulo vaikeuttavat vuorovaikutusta toisten kanssa, jolloin vanhus alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita. (Lyyra & Tiikkainen 2007, 78.) Yksinäisyys ja eristyneisyys niin kodeissa kuin laitoksissakin ovat nykyajan vanhusten yleisiä ongelmia. Terveyden kriteereihin kuuluu kyky rakastaa ja vastaanottaa rakkautta, kyky luoda yhteyksiä toisiin ihmisiin ja tuntea henkistä tyydytystä sekä ilmaista itseään ja toimia luovasti. (Haukka ym. 2006, 80.) Puhuttaessa rakkaudesta on tärkeää muistaa myös jokaisen yksilöllinen hengellinen elämä. Rukoilemisesta, virsien laulamisesta ja Raamatun lukemisesta vanhus voi kokea ja saada tunteen, ettei hän ole yksin. On joku, joka kuuntelee: Jeesus. Viriketoiminta voi lieventää yksinäisyyttä ja lisätä sosiaalisten kontaktien määrään. Vanhus saa mahdollisuuden toimia yhdessä toisten ihmisten kanssa ja kokea päivän rikkaampana.

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA Aistikokemuksia vahvistamassa Opinnäytetyö HAMK Sosiaalialankoulutusohjelma Raija-Leena Löövi 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA KESKEISET TEORIAT... 2 2.1 Keskeisiä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen Maria Borg ja Rauha Pulliainen Asiakaspalautteesta kehitämme toimintaa saadun asiakaspalautteen mukaisesti Miten palautetta on kerätty ja miten

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot