HOITAJIA LIIAN VÄHÄN, EI HEILLÄ OLE AIKAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITAJIA LIIAN VÄHÄN, EI HEILLÄ OLE AIKAA"

Transkriptio

1 HOITAJIA LIIAN VÄHÄN, EI HEILLÄ OLE AIKAA Viriketoiminta vanhusten toimintakyvyn tukena, virikemateriaalipaketti Tuulia Lehtimäki & Niina Leppänen Opinnäytetyö, Kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Lehtimäki, Tuulia & Leppänen, Niina Hoitajia liian vähän, ei heillä ole aikaa. Viriketoiminta vanhusten toimintakyvyn tukena. 56s., 3 liitettä. Pieksämäki, kevät Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto. Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyö oli luonteeltaan produktio. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä viriketoimintaa ja monipuolistaa sitä vanhainkodeissa, sillä erilaisilla viriketoiminnoilla voi parantaa ja ylläpitää vanhusten elämänlaatua ja toimintakykyä. Tavoitteena oli tutkia, mitä viriketoimintaa kahdessa vanhainkodeissa Pieksämäellä jo on ja millaista toimintaa kaivattaisiin lisää. Opinnäytetyössä otettiin huomioon sekä vanhusten että työntekijöiden näkökulmat. Vanhuksia haastateltiin ja työntekijöille tehtiin kyselylomakkeet. Kun opinnäytetyön aihe ja kohderyhmä oli valittu, perehdyttiin aihetta koskevaan kirjallisuuteen. Sen jälkeen kahden vanhainkodin asukkaita haastateltiin ja työntekijöille tehtiin kyselylomakkeet. Kyselylomakkeissa oli sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia kysymyksiä. Haastattelujen ja kyselyiden pohjalta alettiin tehdä virikevihkoa, joka vietiin painoon keväällä Kyselyiden ja haastatteluiden lisäksi työssä käytettiin teoreettista viitekehystä työn suunnitteluvaiheessa sekä koko työprosessin ajan. Työprosessissa ja virikevihkossa käsiteltiin asioita myös hengellisestä viitekehyksestä käsin. Läpi työn otettiin huomioon kristillisen lähimmäisenrakkauden arvot ja periaatteet. Kirjan kuvat ja tekstit on tehty itse. Virikevihossa käytettiin vanhuksilta ja työntekijöiltä saamia vastauksia. Yhteensä 15 vanhusta haastateltiin. Kyselylomakkeisiin vastasi 19 työntekijää. Vanhusten vastauksista ilmeni, että viriketoiminnalle on kaipuuta vanhusten keskuudessa. Vaikka kaikki vanhukset eivät osanneet täsmentää, minkälaista toimintaa haluaisivat, he antoivat ideoita ja ajatuksia virikevihkoa varten. Työntekijöiden mielestä taas vanhainkodeissa on jo tarpeeksi viriketoimintaa ja osa koki, ettei vanhuksilla ole halua ja voimia osallistua enempään toimintaa kuin mitä jo järjestettiin. Asiasanat: vanhainkoti, vanhuus, toimintakyky, viriketoiminta, produktio.

3 ABSTRACT Lehtimäki, Tuulia and Leppänen, Niina Too Few Nurses, They Don t Have Time. Performance of Elderly People Supported by Stimulating Activities. 56p., 3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services, Diacon The form of the study was a product. The aim of our study was to add stimulating activity and diversify stimulating activities in the old people s homes. Elderly people s quality of life and performance can be improved and maintained with different stimulating activities. The aim was to research what kind of stimulating activities there are and what kind of stimulating activities are required more in two old people's homes in Pieksämäki. In our product we took into account both elderly people s and nurses point of views. We interviewed elderly people and made questionnaire to nurses. After choosing the topic of our thesis and the target group we familiarized with literature concerning the subject. After that we interviews some elderly people from the two old people s homes in Pieksämäki and made the questionnaires to nurses. Questionnaires included both qualitative and quantitative questions. Based on interviews and questionnaires we started to make a book of stimulative activities which we took to the press in spring In planning and throughout the work process we used besides questionnaires and interviews also the theoretical context of working whit elderly people. We also processed things of spiritual context in the work process and the book of stimulating activities. Throughout the work we noticed the values and principles of Christian charity. We wrote the text and took the pictures ourselves. In the book of stimulating activities we used the answers we got from the elderly people and nurses. We interview a total of 15 elderly people and 19 nurses answered our questionnaires. From the answers of elderly people we noticed that there is longing for stimulating activities among the elderly people. Although all elderly people couldn t specify the nature of activities they wanted to have they gave us ideas and thoughts for our book of stimulating activities. Nurses opinion was that there are already enough stimulating activities in old people s homes and there are is neither will nor power among the elderly people to participate in more activities than already is being organized. Keywords: old people s home, age, performance, stimulating activities, production.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖN TAVOITTEET VANHUSTEN LAITOSHOITO Millaista on hyvä laitoshoito? Viriketoiminnan merkitys vanhustenhoidon kannalta Elämänlaatu Laitoshoitoympäristö TOIMINTAKYKY JA TERVEYS Toimintakyvyn käsite Vuodepotilaana DEMENTOITUNUT VANHUS Dementia ja muistisairaudet Virikkeellisyys dementoituneen vanhuksen kohdalla Liikunta dementiapotilaiden kanssa Puhumaton vanhus SOSIAALISET SUHTEET JA NIIDEN MERKITYS VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄT Vapaaehtoistoiminta viriketoiminnassa Vapaaehtoistyöntekijät ikäihmisten hoitoyksiköissä USKONNOLLISUUS Kristinusko vanhuksen vakaumuksena Kohtaaminen Vanhuksen sielunhoito VIRIKETOIMINTA Virike- ja harrastustoiminta Taide virkistäjänä ja mielen eheyttäjänä Muistelu Kirjoittaminen ja kirjallisuus Musiikki aktiivisuutta säilyttämässä Elokuvat viriketoiminnassa Luonnon tarjoamat mahdollisuudet... 34

5 9.8 Liikunta virkistää fyysisesti ja henkisesti OPINNÄYTETYÖN PROSESSIN KUVAUS TUTKIMUSTULOKSIA Haastatteluista saatuja vastauksia Työntekijöiden vastauksia JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Tavoitteiden onnistuminen ja arviointia Sovellettavuus työelämään Jatkotutkimusehdotuksia Eettisyys Oppimiskokemuksia ja pohdintaa työstä LÄHTEET LIITE 1: Haastattelurunko LIITE 2: Tutkimuslomake LIITE 3: OSAKSI ELÄMÄÄ Virikkeitä vanhainkoteihin, palvelutaloihin ja vanhusten kanssa työskenteleville... 59

6 1 JOHDANTO Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat sosiaalityön tutkimukseen, kehittämiseen ja kouluttamiseen. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti sosiaalityössä käytettävät työmenetelmät sekä niiden arviointi. Myös tiettyihin kohdealueisiin ja asiakasryhmiin, kuten vanhuksiin, liittyvä sosiaalityö on kehittämisen kohteena. Vanhusten kanssa tehtävä sosiaalityö on noussut kehittämisen kohteeksi, ja sosiaalityöhön liittyen on hiljattain käynnistetty paljon kehittämishankkeita. (Seppänen 2006, 7.) Uutena havaintona on etenkin huomattu taiteen, kulttuurin ja muun virikkeellisyyden positiiviset vaikutukset suhteessa vanhuksen terveyteen ja elämänlaadun kokemukseen. Ikärakenteen muutokset ovat nostaneet vanhustyön kysymykset keskeisiksi haasteiksi. Kunnallisessa palvelurakenteessa vanhussosiaalityö on tosin vielä melko näkymätöntä. Vanhussosiaalityöhön erikoistuneita sosiaalityöntekijöitä on vähän, eikä vanhussosiaalityötä omana erityisalueenaan näy kovinkaan monen kunnan palvelurakenteen kuvauksessa. (Seppänen 2006, 8.) Voikin siis olettaa, että vanhussosiaalityölle on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää, sillä vanhussosiaalityön kenttä tarjoaa entistä monipuolisemmin hyvän vanhuuden edellytyksiä ikääntyville. Sosiaalityön neuvottelukunnan toimenpideohjelman mukaan sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 sisältää linjauksia ja ehdotuksia sosiaalityön kehittämiseksi pitkällä tähtäyksellä. Näiden linjausten keskeltä on nostettu keskeisiksi asioiksi muun muassa ennalta ehkäisevä työ, varhainen puuttuminen, kuntouttava sosiaalityö ja asiakkaiden osallisuuden sekä eettisyyden vahvistaminen. (Seppänen 2006, ) Muutos entistä laajempaan elämän loppuvuosien ja hyvinvoinnin kehittämiseen on siis vireillä laajemmin, kuin se on aikaisemmin ollut. Vanhustyössä asiakkuus on erityistä, sillä se juontuu sosiaalisista, biologisista ja psyykkisistä vanhenemisprosesseista sekä vanhuudesta ainutkertaisena elämäntapana (Seppänen 2006, 31). On hienoa, ettei vanhuutta enää ajatella sairaudeksi, joksi se miellettiin lääketieteen kehittyessä ja vanhuuden medikalisoituessa, vaan sitä on alettu jälleen pitää osana normaalia ja täyttä elämää.

7 7 Aiheemme vanhainkotien virikkeellisyydestä on ajankohtainen, sillä ikärakenteet muuttuvat tulevaisuudessa. Ikärakenteiden muutosten lisäksi vanhukset voivat olla tulevaisuudessa yhä enemmän laatutietoisempia. Kun vertaa entisaikaa nykyaikaan, ihmiset eivät vaatineet asioita niin paljoa kuin nykyään. Ei ollut vara vaatia. Ihmiskunta kuitenkin on kehittynyt eteenpäin ja ihmiset vaativat laatua. Kun nykyajan työikäiset vanhenevat, he osaavat vaatia palvelua ja viriketoimintaa vanhainkodeissa ja laitoksissa. Tässä työssä käsittelemme erityisesti laitoksessa ja vanhainkodissa asuvia vanhuksia. Halusimme myös ottaa huomioon erityisesti dementiaa sairastavat vanhukset, sillä dementia on tärkein pitkäaikaishoitoon johtava sairaus. Opinnäytetyömme on produktio, ja tutkimusten ja haastattelujen johdosta teimme virikekirjasen vanhainkotien virikkeellisyyttä lisäämään. (LIITE 3.) Lisäksi myös muut vanhustyöntekijät voivat saada ideoita viriketyöhön kirjasestamme.

8 8 2 TYÖN TAVOITTEET Opinnäytetyömme tavoitteena on edesauttaa viriketoiminnan lisääntymistä ja monipuolistumista vanhainkodeissa, sillä erilaisilla viriketoiminnoilla voi parantaa ja ylläpitää vanhusten elämänlaatua ja toimintakykyä sekä ehkäistä joitakin sairauksia. Tavoitteena oli tutkia, mitä viriketoimintaa vanhainkodeissa jo on ja minkä verran sekä millaista toimintaa kaivattaisiin. Otimme huomioon sekä vanhusten että työntekijöiden näkökulmat. Uusien tutkimusten ja teorioiden lisäksi pyrimme käsittelemään työprosessia ja virikekirjasta myös hengellisestä viitekehyksestä käsin. Jokainen ihminen on tärkeä ja tasa-arvoinen. Niin hoito- kuin muussakin työssä lähimmäisenrakkauden arvot ja periaatteet on tärkeää huomioida. Tarkoituksena oli luoda tekemämme tutkimuksen ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta virikekirjanen (LIITE 3), joka ottaa huomioon myös aisti- ja liikuntarajoitteiset sekä muistihäiriöiset vanhukset. Virikekirjasesta oli tarkoitus tehdä mahdollisimman houkutteleva sekä sisällöllisesti että toteutuksen kannalta, jotta sen sisältämät ohjeet ja ideat siirtyisivät elämään käytäntöön. Tavoitteena oli siis luoda selkeä ja johdonmukainen virikekirjanen. Vihkon sisältämät ohjeet on pyritty tekemään sellaisiksi, ettei niiden toteutus vaadi erityistä ammattitaitoa eikä liikaa aikaa tai voimavaroja. Osa vihkon sisältämästä toiminnasta olisi toteutettavissa 5 15 minuutissa, jotta niissäkin paikoissa, joissa aikaa viriketoiminnalle on vähän, voitaisiin toteuttaa edes jonkinlaista toimintaa. Virikekirjasesta pyrimme saamaan monipuolisen, joka pitää sisällään esimerkiksi kädentaitoja, liikuntaohjeita, hartauksia, leikkejä, visailuja ja niin edelleen. Ajatuksena oli, että monipuolisuuden vuoksi virikekirjanen olisi erilaisempi kuin monet muut virikevihot ja -kirja ja tuomme sen avulla uusia käyttökelpoisia ideoita vanhainkoteihin ja vanhusten kanssa työskenteleville. Sen lisäksi, että virikekirjanen tuo ideoita, joiden toteuttamiseen tarvitaan työntekijä tai vapaaehtoinen vetäjäksi, se sisältää myös ideoita, joiden toteuttamiseen vaaditaan vain vanhusten kokoaminen yhteen paikkaan. Tämä paitsi lisää vanhusten välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta myös sallii heidän osallistumisensa päivittäisestä rutiinista poikkeaviin hetkiin.

9 9 Virikekirjasen lisäksi tavoitteena on, että opinnäytetyöstä voisi saada lisää tietoa aiheesta sekä teoreettisen viitekehyksen kautta että tutkimustulosten vastauksista. Vaikka tutkimusten jälkeen analysoimme vastaukset ja käytimme niitä sekä virikekirjasessa että opinnäytetyössä ideoita antavina tekijöinä, vastauksia emme kuitenkaan yleistäneet.

10 10 3 VANHUSTEN LAITOSHOITO Väestö vanhenee ja palvelujen tarve nähdään lisääntyvän ikääntyneiden jokapäiväisessä selviytymisessä. Vuosituhannen vaihtuessa 65 vuotta täyttäneitä oli 14,9 % suomalaisista: yli 74-vuotiaita oli 6,5 % ja 85 vuotta täyttäneiden osuus oli 1,5 %. Asuinympäristö ja siihen liittyvät lähipalvelut vaikuttavat vanhuspalvelujen kysyntään. Vuosituhanteen vaihtuessa yli 75-vuotiaista valtaosa asui kotonaan. (Tilvis 2003, ) Pitkäkestoisessa, tuetussa tai osittain tuetussa palvelu- tai laitosorganisaatiossa asuu 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista 5 7 %. Alun alkaen palveluasuminen on ollut vaihtoehtoinen asumismuoto kotona asumisen ja laitoshoidon välissä, mutta palveluasunnoissa olevien vanhusten terveys ja toimintakyky on vuosien mittaan heikentynyt niin, että palveluasumisesta on vähitellen muodostunut vanhainkotitasoista, ympärivuorokautista hoitoa vaativaa toimintaa. (Pikkarainen b 2007, 61.) 3.1 Millaista on hyvä laitoshoito? Hoitamisen rooli on noussut kristillisestä ymmärtämisestä ja käsityksestä ihmisestä Jumalan kuvana, elävänä Pyhän Hengen temppelinä. Hoitamisen ainutlaatuisuuteen liittyy kristillisessä ajattelutavassa hoitaminen kokonaisvaltaisesti, ihmisen kohteleminen täysvaltaisena itseisarvoisena persoonana. (Miller & Shelly 1999, 16.) Hyvä laitoshoito edellyttää, että hoitavaa henkilökuntaa on riittävästi ikääntyneiden määrään ja hoidollisiin tarpeisiin nähden. Vaikka henkilöstön määrän ja laadun välillä ei tutkimuksissa ole osoitettu olevan suoraa syy-seuraus-suhdetta, on henkilöstön väsymisen ja palvelun heikon laadun välillä yhteys. Laitoshoitoa kehitettäessä hyvän hoidon edellytysten turvaaminen on ensisijaista. Se edellyttää osaamista, henkilökuntaa ja oikeaa asennetta, vanhusten oikeuksien kunnioittamista. (Backman, Paasivaara & Voutilainen 2002, ) Näslindh-Ylispangarin (2005, 153) mukaan vanhustyön uhkana eivät ole vain henkilöresurssit vaan eettiset ja moraaliset uhkat. Laitoshoidossa voi unohtua vanhusten yksi-

11 11 löllisyys ja se, että jokaisella on arvokas elämäntarina. Vanhukset saavat yksilöllistä hoitotyötä, kun heidän elämäntilanteeseen on perehdytty kokonaisvaltaisesti. Jos vanhuksen elämänhistoriaansa ja kokonaistilanteeseensa ei ole paneuduttu huolella, laitoshoito on vanhuksen toimintakykyä passivoivaa. Kun henkilökunta tuntee esimerkiksi vanhuksen elämänvaiheita ja tapahtumia lapsuudessa ja nuoruudessa, hän voi ymmärtää vanhuksen mahdollisia pelkoja ja ahdistuksia, joita nykytilanteessa kokee. Vanhusten hoidon ja palvelun tavoitteena on hyvän elämänlaadun turvaaminen. Vanhusten oikeudet itsenäisyyteen, osallistumiseen, itsensä toteuttamiseen, hoitoon ja huolenpitoon sekä arvokkuuteen ovat tärkeitä asioita. Näiden oikeuksien konkretisoituminen laitoshoidossa tarkoittaa muun muassa sitä, että vanhus saa riittävästi tietoa osallistuakseen oman hoitonsa suunnitteluun ja arviointiin. Hänelle myös annetaan valinnan mahdollisuuksia päivittäisten toimintojen yhteydessä, tukea ja rohkaisua omatoimisuuteen sekä yksityisyyttä turvaavaa kohtelua hoitotoimintojen yhteydessä. Lisäksi vanhukselle tulee tarjota mielekästä, aikuisen ihmisen minäkuvaa tukevaa toimintaa joka päivä. (Backman ym. 2002, 115.) Hyvän laitoshoidon osana on ihanteellisissa tapauksissa käsite rakkaudellinen laitoshoito. Kokemus rakkaudesta on ihmisille hyvin tärkeää. Rakastetuksi tulemisen kokemus avaa uudenlaisia mahdollisuuksia toipumiseen ja hyvinvointiin, kun taas rakkauden puute ja kokemus rakkauden puutteesta saa ihmisen voimaan huonommin, ja se on koettu sairastuttavana asiana. (Kiikkala 2004, 25.) Olisikin ehkä aiheellista miettiä, toteutuvatko hoitotyön käytännöt ihmisyyden, kanssaihmisyyden ja lähimmäisenrakkauden lähtökohdista, ja toisaalta myös sitä, mitä haasteita ne tuovat hoitotyölle ja hoitajille. Hyvän hoidon perusteissa ja lähes jokaisen hoitolaitoksen ja vanhustenpalvelutalon eettisissä periaatteissa lukee jotain ihmisarvosta ja tasavertaisuudesta sekä asiakaslähtöisyydestä. Kuitenkin usein unohtuu, että asiakaslähtöisessä työskentelyssä työntekijä on läsnä paitsi asiantuntijana myös ihmisenä. Työn pitäisi lähteä liikkeelle aina ensisijaisesti asiakkaan esittämistä asioista, kysymyksistä ja hoidon tarpeesta. Työntekijän suurimpia haasteita ovatkin työn tekeminen asiakasta ymmärtääkseen ja ollakseen läsnä. Sikäli mikäli asiakkaan omakohtainen kokemus nostetaan palvelun arvioinnin lähtökohdaksi, merkitsee se asiantuntijahierarkian purkamista ja sen muuttamista yhteistyösuhteeksi. (Munnukka 2004, )

12 12 Rakkauden voisi sanoa olevan ihmisen perustarve, jokainen tarvitsee rakkautta, mutta vain harva uskaltaa sanoa sen ääneen. Rakkauden puuttuminen elämästä masentaa ihmistä, silloin saattaa tuntea itsensä hylätyksi, kelvottomaksi ja yksinäiseksi. Rakkaudellinen työote ei tarkoita, että työntekijöiden pitäisi rakastaa jokaista asiakasta vaan nimenomaisesti puuttua omaan mahdollisesti rakkaudettomaan työtapaansa. Rakkaudellisella työotteella on tarkoitus antaa asiakkaalle kokemus, että työntekijä aidosti välittää hänen hyvinvoinnistaan, ettei asiakkaita ahdettaisi samaan muottiin ja kohdeltaisi samanlaisin rutiiniksi muodostunein tavoin. Rakkauden kokemus lähtee liikkeelle pienistä asioista, siitä, että pidetään kädestä kiinni, kosketetaan ja annetaan toiselle mahdollisuus kertoa mikä hänen mieltään painaa. Rakkaudellinen hoitotapa on myös kiireetön hoitotapa. (Kiikkala 2004, ) 3.2 Viriketoiminnan merkitys vanhustenhoidon kannalta Virikkeellä ja viriketoiminnalla tarkoitamme toimintaa, jonka avulla harjoitetaan keskittymiskykyä, aisteja, muistia ja sosiaalisia taitoja. Virikkeellisyys liittyy oleellisesti fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn, sen tarkoituksena on parantaa elämänlaatua vaikuttamalla vuorovaikutussuhteisiin, ympäristönolosuhteisiin ja vanhuksen päivien sisältöön. Toimintaa voi joko järjestää erikseen tai virikkeellisyys voi olla myös vanhuksen omatoimisuuden tukemista. Viriketoiminnalla pyritään puuttumaan ja ennaltaehkäisemään eristäytymistä ja vetäytymistä. Sillä myös tuetaan normaaleja ihmissuhteita ja sosiaalista kanssakäymistä pyrkien ehkäisemään laitostumista. Virikkeellisyys on tärkeä osa elämää myös psyykkisen hyvinvoinnin kannalta, sillä se tuo iloa elämään ja siten ennaltaehkäisee masennusta ja syrjään vetäytymistä. Vanhus, jonka ympärillä on virikkeitä, on usein virkeämpi ja aktiivisempi kuin vanhus, jonka ympärillä ei ole mitään virikkeellisyyttä. Liikkuva, pohdiskeleva ja aktiivinen vanhus kokee myös luonnollista väsymystä, mikä vähentää unilääkkeiden tarvetta ja saattaa parantaa yöunen laatua, erityisesti kello välisenä aikana harjoitettu fyysinen rasitus edesauttaa nukahtamista ja parantaa yöunen laatua. Liikunnalla ja ravinnolla muutenkin on suuri merkitys ihmisen terveyden kannalta. Vanhuksen liikkuvuutta lisäävällä viriketoiminnalla on jonkin tasoisia parantavia vaikutuksia aivojen suorituskykyyn ja vireystasoon. (Huovinen & Partinen 2007.)

13 13 Jokainen haluaa toteuttaa itseään ja kokea mielihyvää tekemisestä ja onnistumisesta. Vanhuksilla tämän tarpeen toteutumisen mahdollisuudet on otettava huomioon heidän toimintakykynsä ja elinympäristönsä mukaan. Arkipäivien tulisi sisältää mahdollisuuksia toimintaan ja tekemiseen, ei pelkästään olemiseen. Sisällyksekäs arkipäivä toimintoineen voi osaltaan lievittää vanhusten ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Toimintakyvyn heikentyminen ei saisi olla esteenä toiminnalle, vaan mielekästä toimintaa tulisi käyttää soveltaen. On tärkeää, että vanhus itse saa valita osallistumisensa, ja hänen yksilöllistä tapaansa osallistua on kunnioitettava. Jollekin vanhukselle osallistumista voi olla esimerkiksi jonkun ryhmätilanteen seuraaminen. (Heimonen, Holma & Voutilainen 2002, 45.) Helposti voidaan ajatella, että muistamattoman vanhuksen elämään ei kuuluisi huumori. Vanhuksella kuitenkin voi olla kirkkaita hetkiä, jolloin hänen huumorintajunsa hämmästyttää hoitajia. Huumori kuuluu ihmisen elämään. Vanhus on saattanut joutua luopumaan monista asioista, esimerkiksi terveydestään ja ystävistään, ja se voi aiheuttaa alakuloisuutta sekä masentuneisuutta. Hoitohenkilökunnan ja vanhusten välinen vuorovaikutus on erittäin merkityksellistä vanhuksille. Henkilökunnalla saattaa kulua työaika perushoitoon eikä työntekijällä ole aikaa vanhuksille. Tällöin on unohdettu ja ymmärretty väärin, että vanhusten kanssa ollaan vuorovaikutuksessa oikeastaan koko ajan. (Isola & Kylmä 1999, 23.) Erilaisten yhteisten arkisten tilanteiden kautta yhteinen tekeminen voi olla luontevaa. Päivän lehtien lukeminen yhdessä ja uutisista keskusteleminen on mielekästä arkipäivän toimintaa, joka samalla tukee vanhuksen elämän kiinnittymistä yhteiskunnan tapahtumiin. Yhteiset juhlat, yhteinen kodin askareiden tekeminen tai retket tarjoavat hyviä mahdollisuuksia toiminnallisuuteen. Luontevasti syntyvien tilanteiden lisäksi toiminta voi olla suunnitelmallista ja säännönmukaisesti toteutuvaa ryhmätoimintaa. (Heimonen ym. 2002, )

14 Elämänlaatu Ikääntyneiden ihmisten elämänlaatututkimuksissa yhdeksi elämänlaadun ulottuvuudeksi määritellään sosiaalinen hyvinvointi, joka sisältää muun muassa sosiaaliset suhteet, harrastukset ja vapaa-ajan aktiviteetit. Toiseen, emotionaaliseen ulottuvuuteen kuuluvat luova itseilmaisu, nautinto, hengellisyys sekä arvostuksen tunne. Kolmas elämänlaadun ulottuvuus on hyvinvoinnin tuottava ulottuvuus, johon sisältyvät toisten auttaminen, oppiminen, oman toiminnan autonomia ja toiminnan mielekkyys. Neljäntenä on fyysinen ulottuvuus. (Pikkarainen 2007, 96.) Rakkauden tunne vahvistaa, eheyttää ja kohottaa itsetuntoa. Kokemus rakkaudesta ja välittämisestä saa asiakkaan tuntemaan itsensä pidetyksi ja kelvolliseksi. Rakkauden kokeminen on yksi suurimmista tekijöistä, jotka ehkäisevät masennusta ja syrjään vetäytymistä. Oman itsensä kokeminen arvokkaaksi ja hyväksytyksi kannustaa osallistumaan ympäröivään toimintaan niillä resursseilla, mitä itsellä on ilman, että tarvitsee pelätä olevansa jotenkin huonompi tai ala-arvoisempi kuin muut. (Kiikkala 2004, ) 3.4 Laitoshoitoympäristö Vanhuksen laitoshoidon ympäristössä keskeisiä suunnittelun tavoitteita ovat kodikkuus ja viihtyisyys. Nykyisten laitosympäristöjen suurimpia puutteita ovat esimerkiksi usean hengen huoneet, suuret osasto- ja yksikkökoot sekä puutteelliset harrastustilat. Myös pitkät käytävät tekevät työn raskaaksi henkilökunnalle ja vähentävät asukkaiden luontevaa osallistumista yksikön yhteiseen elämään. Vaikka käytävät tarjoavat kävelytilaa, ne toisaalta aiheuttavat levottomuutta. (Kotilainen 2002, ) Aktiivisella ja tekemisen mahdollisuuksia sisältävällä ympäristöllä on suuri merkitys vanhuksille, etenkin, jos heillä on käyttäytymishäiriöitä kuten jatkuvaa vaeltelemista. Toiminnan avulla vanhuksen energia voidaan ohjata hyödylliseen tekemiseen ja näin vähentää vanhuksissa mahdollisesti esiintyvää levottomuutta. (Houtsonen & Pyykkönen 2003, 8.)

15 15 4 TOIMINTAKYKY JA TERVEYS 4.1 Toimintakyvyn käsite Keskeinen käsite vanhustyössä on toimintakyvyn käsite. Vanhuksen toimintakyky määrittää sen, miten vahvasti hän pystyy osallistumaan eri toimintoihin ja tapahtumiin. Toimintakyky on vahvasti linkitetty vanhuksen terveydentilaan ja hyvinvointiin sekä kokemukseen terveydestä ja hyvinvoinnista. Toimintakyvyn mittaamiseen on olemassa lukuisia erilaisia mittareita, näistä RAVAindeksin avulla mitataan fyysistä toimintakykyä yleensä. Toimintakykyä mitattaessa lähes aina mitataan vanhuksen fyysistä toimintakykyä, sen sijaan psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky jäävät usein arvioimatta kokonaan. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn lisäksi olisi hyvä ottaa huomioon myös ympäristötekijöiden vaikutus. (Seppänen 2006, 37.) Vanhuksen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa se, miten hän selviää jokapäiväisestä elämästä. Toimintakykyä voidaan tarkastella toimintavajavuuksina tai jäljellä olevana toimintakykynä. Toimintakykyä voidaan myös tarkastella fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, henkisestä sekä hengellisestä näkökulmasta. On selvää, että toimintakyvyn eri osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa ja osin myös päällekkäin. Esimerkiksi sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky ovat yhteydessä toisiinsa, sillä heikentynyt liikuntakyky saattaa hankaloittaa sosiaalista kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa. (Lyyra 2007, 21.) Vanhuuteen kuuluvat erilaiset toimintakyvyn rajoitteet. Teorian mukaan vanhuksen voimavarojen rajallisuus ja toimintatilanteen olosuhteet voivat rajoittaa toimintaan osallistumista. Toimintastrategioiden avulla hän kuitenkin voi parantaa mahdollisuuksiaan osallistua toimintaan ja ylläpitää terveyden tasapainoa. Kompensoivien prosessien avulla vanhus voi säilyttää sopivan toimintatason. Se, millä tavoin vanhuksen toiminnanvajavuus häiritsee selviytymistä jokapäiväisestä elämästä, riippuu ulkopuolisesta tuesta ja yksilön kompensaatiomekanismista. Kun voimavarat heikkenevät, yksilön terveyden ja toimintakyvyn tasapainoa voidaan palauttaa esimerkiksi muuttamalla yksilön asettamia

16 16 tavoitteita, lisäämällä sosiaalista tukea, parantamalla fyysistä ympäristöä tai kuntouttamalla. (Lyyra 2007, ) Etenkin vanhuksille toimintakyvyn ylläpitäminen on ehdottoman tärkeää. Toimintakykyä edistetään yleensä kokonaisvaltaisesti, ei vain yhteen osa-alueeseen keskittymällä. Esimerkiksi kognitiivista toimintakykyä tukee uusien asioiden opetteleminen ja harrastustoiminta, toisaalta nämä parantavat myös sosiaalista toimintakykyä. Fyysiset harrastukset vaikuttavat sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn ja vastaavasti sama toimii myös päinvastaisesti, psyykkisen toimintakyvyn vahvistuessa mahdollisuudet suhteessa fyysisiin aktiviteetteihin voimistuvat. Parhaisiin tuloksiin päästään kehittäessä tasaisesti toimintakyvyn eri osa-alueita. (Haukka ym. 2006, ) 4.2 Vuodepotilaana Vuodepotilaan tila-, paikka- ja kotikokemus syntyy hyvästä perushoivasta, toisten ihmisten läsnäolosta sekä vuorovaikutuksesta. Läheiset ja hoitopaikan henkilökunta toimintoineen sekä asenteineen vaikuttavat siihen, miten vuodepotilas viihtyy laitoksessa tai vanhainkodissa, ja miten hän kokee ympäristön. Vanhuksen hoiva tulisi toteuttaa ajallisesti, kiireettömästi potilasta kunnioittaen ja arvostaen. (Pikkarainen 2007, 63.) Vanhuksen vuoteeseen kasaantuu elämän viimeisissä vaiheissa paljon toimintoja ja kohtaamisia. Vuoteessa ei vain nukuta tai levätä vaan siinä myös syödään, peseydytään, ulostetaan ja virtsataan, osallistutaan sosiaaliseen elämään ja odotetaan. Vuoteessa olemista voidaan myös rikastuttaa aistillisesti ja kokemuksellisesti ja pienillä elementeillä voidaan saada monipuolisuutta olemiseen. Vuodevaatteiden värit ja materiaalit tuottavat hyvää oloa vanhuspotilaalle näkö- ja tuntoaistin kautta. Riittävän painava peitto taas jäsentää oman kehon ääriviivoja ja rauhoittaa levotonta oloa. (Pikkarainen 2007, 63.)

17 17 5 DEMENTOITUNUT VANHUS 5.1 Dementia ja muistisairaudet Kun puhutaan dementiasta, sillä tarkoitetaan aivoja vaurioittavan sairauden aiheuttamaa laaja-alaista henkisten toimintojen heikentymistä. Tavallisia oireita ovat muistin ja päättelyn häiriöt sekä usein myös afasiaa, agnosiaa ja apraksiaa. Afasialla tarkoitetaan kielellisiä häiriöitä, agnosialla hahmottamisen häiriöitä ja apraksialla tahdonalaisia liikkeitä. Oire on usein etenevä, kuten esimerkiksi Alzheimerin taudissa, mutta se voi myös pysyä samana. Nykyisin dementia on tärkein pitkäaikaishoitoon johtava oireyhtymä. (Sulkava 2003, 72.) Dementiaa aiheuttavia sairauksia ovat muun muassa Alzheimerin tauti (60 %), aivoverenkiertoperäinen vaskulaarinen dementia (20 30 %) ja Lewyn kappale -tauti (10 15 %). Väestön vanhetessa dementiapotilaiden lukumäärä tulee kasvamanaan tulevina vuosikymmeninä huomattavasti, sillä dementian yleisyys lisääntyy iän mukana. (Sulkava 2003, 73.) Kun dementiapotilaiden lukumäärä kasvaa, heihin tulisi kiinnittää huomiota entistä enemmän. Dementiaa sairastavat kaipaavat myös virikkeellisyyttä arkeen. Onko viriketoimintaa dementiaa sairastavien kanssa tutkittu tarpeeksi? Tulisiko sitä kehittää? 5.2 Virikkeellisyys dementoituneen vanhuksen kohdalla Dementoituneen hoidossa lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia, lääkehoidot ovat vasta toissijaisia Hoitoympäristön turvallisuus ja virikkeiden lisääminen ovat osa hyvää hoitoa (Sulkava 2003, 85). Dementoituneelle vanhukselle on tärkeää järjestää toimintaa, sillä se tukee omatoimisuutta ja toimintakykyä. Toiminta on vanhuksen aktivoimista huomioon ottaen hänen yksilöllisyytensä ja elämänhistoriansa. Toiminnan avulla voidaan harjaannuttaa esimerkiksi keskittymiskykyä, aisteja, muistia, kielellisiä kykyjä sekä sosiaalisia taitoja. Toiminta tuo myös päiviin sisältöä, kohentaa mielialaa ja auttaa elämän mielekkyyden säilyttämisessä. Jokaisen dementoituneen vanhuksen kodalla tulisikin pohtia niitä taitoja ja kykyjä, joita käyttämällä juuri hän voi toteuttaa itseään.

18 18 Tämä taas edellyttää tietoa vanhuksen eletystä elämästä, mielipuuhista ja harrastuksista. (Backman ym. 2002, 118.) Erilaisten ohjattujen ryhmätoimintojen sisällyttäminen arkipäiviin laitoksissa on tärkeää. Yhdessä toimiminen tukee dementoituneiden vanhusten yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Ryhmät muotoutuvat luontevimmin osallistujien dementian asteen ja mielenkiinnon kohteiden perusteella. Liikunnasta kiinnostunut viihtyy liikuntaryhmässä, kirjallisuuden ystävä osallistuu lukutuokioon ja niin edelleen. (Backman ym. 2002, 118.) Kuitenkin ohjauksen tulisi olla joka kerta samanlaista, jotta osallistuja voisi oppia uuden tavan. Ohjaajan on hyvä miettiä, mitä muuta tapaa ohjauksessa voisi käyttää kuin sanallista muotoa. Ohjaaja toimii mallina ja luo hyvää ilmapiiriä esimerkiksi iloisella mielellä, rauhallisella käytöksellä sekä innostuneella otteella. (Hartikainen & Kivelä 2001, 448.) 5.3 Liikunta dementiapotilaiden kanssa Dementoivissa sairauksissa liikunnalliset ongelmat, kuten kävelyvaikeudet, tasapainoongelmat ja kaatuilu, ovat yleisiä. Liikunta vähenee liikuntakykyiselläkin vanhuksella aloitekyvyttömyyden ja apatian vuoksi. Tämä aiheuttaa lihaskunnon heikkenemistä ja yleiskunnon laskua. Liikkumattomuudesta syntyy taas uusia ongelmia: kaatumistapaturmat lisääntyvät. Ihmisellä on luontainen tarve liikkua ja liikuntamahdollisuuksien puuttuminen tai rajoittaminen aiheuttaa usein käytösoireiden pahenemista ja vaeltelua. Rauhoittavien lääkkeiden käyttö lisääntyy, ja se heikentää edelleen liikuntakykyä sekä kaatuilutaipumusta. (Pirttilä 2004, 16.) Pienten tutkimusten mukaan fysioterapia saattaa ainakin tilapäisesti kohentaa suorituskykyä ja vähentää käytösoireita laitoshoidossa olevilla vanhuksilla. Liikunta aktivoi aivotoimintaa ja liikuntaharjoitukset parantaa kommunikaatiokykyä. (Pirttilä 2004, )

19 Puhumaton vanhus Kun vanhuksella on dementia, kielen abstraktisuus ja symbolisuus vähitellen purkautuvat ja isommat kokonaisuudet tuottavat vaikeuksia. Tällöin puheella tukemisen ja ohjaamisen merkitys korostuu. Vanhuksen kanssa puhutaan konkreettisesti, selkeästi ja tässä hetkessä, ja arki muuttuu yksittäisiksi toiminnoiksi sekä niiden kertaamiseksi ja toistamiseksi. Tämä puolestaan tuo arkeen turvallisuutta ja tuttuutta, mutta samalla syvempi ja monitasoisempi kommunikaatio muuttuu haasteelliseksi. (Suomi 2003, 126.) Kun työskennellään puhumattoman vanhuksen kanssa, puhe- ja tunnetyön merkitys korostuu. Puhumisesta tulee tapa koskettaa, tehdä perushoitoon liittyviä toimenpiteitä ja jäsentää omaa kehoa ja identiteettiä. Puhumisen rinnalla käytetään apuna muita aisteja, esimerkiksi tunto- ja hajuaistia. Valitettavan usein puhumaton vanhus kohdataan kuitenkin hiljaa tai ohi puhuen kuin hän ei ymmärtäisi. Tekeekö puhumaton vanhus työntekijän olon neuvottomaksi? (Suomi 2003, 126.) Omaisten kanssa tehtävä työ korostuu varsinkin silloin, kun vanhus ei itse pysty kommunikoimaan. Puhe- ja tunnetyön osaaminen korostuu varsinkin silloin, kun keskustellaan palvelun ja hoidon tavoitteista, odotuksista ja toiveista sekä asiakkaan elämän laadusta. (Suomi 2003, 126.)

20 20 6 SOSIAALISET SUHTEET JA NIIDEN MERKITYS Suunniteltaessa viriketoimintaa on hyvä ottaa huomioon sosiaaliset suhteet ja niiden merkitys ihmiselle. Ihminen tarvitsee läheisyyttä, rakkautta ja turvaa. Yhteenkuuluvuuden tarvetta voidaan tyydyttää arvojen ja kiinnostuksen kohteiden jakamisella sekä yhteisellä toiminnalla kanssatovereiden kesken. Vanhuksen saama arvostus on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ihmisillä on tarve saada ja antaa huolenpitoa sekä kokea toisten tarvitsevan heitä. Suhteilla puolisoon, lapsiin, muihin sukulaisiin ja ystäviin on erilaisia merkityksiä vanhuksille, mitkä voivat vaihdella eri tilanteissa ja elämän eri vaiheissa. (Lyyra & Tiikkainen 2007, 71.) Lisäksi seurakunnan työntekijät ovat usein koskettaneet ja olleet osa vanhuksen elämää. Seurakunnan työntekijän vierailut voivat olla merkityksellisiä vanhainkodin asukkaille. Sosiaalisiin ja vuorovaikutussuhteisiin vaikuttavat vanhuksilla monet fyysiset sekä psyykkiset tekijät, kuten esimerkiksi huono liikkumiskyky, sairaudet, aistitoimintojen ja muistin heikkeneminen ja mieliala. Varsinkin heikko näkö ja kuulo vaikeuttavat vuorovaikutusta toisten kanssa, jolloin vanhus alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita. (Lyyra & Tiikkainen 2007, 78.) Yksinäisyys ja eristyneisyys niin kodeissa kuin laitoksissakin ovat nykyajan vanhusten yleisiä ongelmia. Terveyden kriteereihin kuuluu kyky rakastaa ja vastaanottaa rakkautta, kyky luoda yhteyksiä toisiin ihmisiin ja tuntea henkistä tyydytystä sekä ilmaista itseään ja toimia luovasti. (Haukka ym. 2006, 80.) Puhuttaessa rakkaudesta on tärkeää muistaa myös jokaisen yksilöllinen hengellinen elämä. Rukoilemisesta, virsien laulamisesta ja Raamatun lukemisesta vanhus voi kokea ja saada tunteen, ettei hän ole yksin. On joku, joka kuuntelee: Jeesus. Viriketoiminta voi lieventää yksinäisyyttä ja lisätä sosiaalisten kontaktien määrään. Vanhus saa mahdollisuuden toimia yhdessä toisten ihmisten kanssa ja kokea päivän rikkaampana.

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä

Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä Pieksämäki 22.10.2014 Joensuu 23.10.2014 Iisalmi 28.10.2014 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 22.10.2014 1 KAMU

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi SOSIAALINEN SIRKUS Hyvinvointia kulttuurista Taidelähtöiset menetelmät ovat uusi tapa tavoittaa ihmisiä ja löytää piileviä voimavaroja. Kontaktin saaminen kulttuuritoiminnan välityksellä ja samalla tukeminen

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot