TEEMAKARTAT: >> MALe >> Teemakartat ja selvitykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEEMAKARTAT: www.länsi.fi/koko >> MALe >> Teemakartat ja selvitykset"

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan MALe - yhteistyö TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MAANKÄYTTÖSTRATEGIA TYÖSEMINAARI Monkola, Hkh, Lohjan kaupungintalo, Karstuntie 4 MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää MUISTIO TYÖSEMINAARISTA OSALLISTUJAT: - Jari Väre, Lohja - Simo Juva, Lohja - Jussi Savela, Lohja - Leena Iso-Markku, Lohja - Heikki Rouvinen, Lohja - Iiris Koivula, Nummi-Pusula - Kari Kyttälä, Nummi-Pusula - Pertti Kyyhkynen, Karkkila - Timo Palenius, Karkkila - Markku Ahjoniemi, Karkkila - Markku Kärkkäinen, Siuntio - Juha-Pekka Isotupa, Siuntio - Erja Vaarala, KOKO - Jorma Korhonen, Lykes Lähtötilanteen ja tavoitteiden esittelyn edetessä aiheita kommentoitiin ytimekkäästi. Jos kaikki näkemykset eivät ole tulleet selvästi esille alla olevissa muistiviivoissa, lähettäkää lisäykset sähköpostilla MAL-koordinaattorille mahdollisimman pian. Näin saamme kommentit varmasti oikeassa muodossa listattua MALe -työn raportteihin. Kaikki kommentit jaettuun ja esiteltyyn materiaaliin ovat myös tervetulleita! Muistion lopussa myös TEEMAKARTTOJEN ANALYSOINTI tiivistelmänä käyttöönne. Mikä tulevaisuuskuvalle nimeksi? ehdotuksia ja voittanut ehdotus: - Elä lähellä Länsi-Uudellamaalla - Mahdollistava Länsi-Uusimaa - >> Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella! 1

2 Keskustelusta poimittua: liikkumistarpeen vähentäminen - miten pakollista liikkumista vähennetään? - vastapendelöinti, joka on myös kasvussa, on positiivinen asia > ei tietulleja PKS:n rajalle vastapendelöinnille - liikenneverkon optimointi joukkoliikennekelpoiseksi > bussilinja: Karkkila Pusula Lohja > tarvitaan operaattoriyhteistyötä (vaikeaa ) - etätyön merkitys liikkumiseen ja työpaikkoihin? - matalan tuottavuuden työpaikat sijoittuvat säteettäin PKS:lta katsottuna mitä merkitsee? - Espoo-Lohja-Salo -rataan liittyy ehdottomasti asema Nummi-Pusulaan, ilman asemavarausta Nu-Pu kannattaa rantaratalinjausta tiivistäminen: - onko kerrostaloille kysyntää, ja jos, niin missä? kuka muuttaisi Länsi- Uudellemaalle tai Lohjalle kerrostaloon alueen ulkopuolelta? rakennemallivaihtoehdot: - nykytrendi max on liian negatiivinen, sillä esim. Lohjalla kaavoituksen ja rakentamisen tavoitteet ovat positiivisemmat haja-asumiskysymys: - rakentamista ei rajoiteta mutta ei myöskään kustanneta kaikkia palveluja haja-alueelle > ERA17(s.51) ehdotus PALVELUVYÖHYKEMAL- LISTA JA SEN SISÄLLE ANNETUISTA PALVELULUPAUKSISTA sai kannatusta tavoitteena, mutta perustuslain vastaisena sitä ei voida lähteä toteuttamaan koulukyytien reitit pääväyliä pitkin haja-asutusalueen uuden rakennuspaikan sijoittumiselle yhteiset kriteerit (palvelujen läheisyys jne.) tavoite on jo Maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa > kriteerityöryhmä muita huomioita: Lohja - Virkkala - Siuntion asema - syöttöliikennekolmio: edistää joukkoliikenteen käyttöä jo ennen kaupunkiradan rakentamista, kuntaliitosvisiossa Virkkala on ruotsinkielisen yläasteen, lukion ja muiden palvelujen keskus - jos ESA-rataa ei jostain syystä toteuteta, tulee myös ratavaihtoehdon tutkiminen ajankohtaiseksi etäisyys ei ole terveyspalveluille oikea mittari, parempia kriteereitä ovat: laatu, monipuolisuus ja hinta 2

3 STRATEGIATYÖSKENTELY PÄÄSTÖTÖNTÄ LÄHIELÄMÄÄ JA LUOVIA ALOJA EDISTÄVÄLLE TU- LEVAISUUSKUVALLE TOTEUTTAMISSTRATEGIA JA TOIMENPITEET Lähtökohtana aluerakenteen kaksivaiheinen kehittyminen: 1. Taajamien tiivistyminen ja kasvaminen tukien sisäistä ja ulkoista joukkoliikennettä. Samalla kaavoituksessa varaudutaan hankeselvityksissä esitettyjen asemien avaamiseen ja niiden vaikutusalueen pikkukaupunkimaiseen rakentamiseen. 2. Raideliikenteen kehittyessä asemanseutujen tehokas rakentaminen ja uusien asemataajamien kehittäminen (radanvarsien nauhakaupunkikehitys) Tämäkin kartta löytyy > MALe > Teemakartat 3

4 RYHMÄTYÖTULOKSET kartta-analyysien pohjalta STRATEGIA asuminen ongelma uhka potentiaali keskustojen ikärakenne painottunut vanhempiin ikäryhmiin, lapsiperheitä vähän asuntojen hinta rajoittaa lapsiperheiden sijoittumista keskustaan keskustat ovat joukkoliikenteen solmukohtia, mutta seniorit eivät tarvitsisi niin paljon joukkoliikennettä kuin nuoret aikuiset tai perheet keskustoihin alkaa syntyä runsaasti käyttämätöntä kerrosalaa, koska osa senioreista on laitoksissa tai asuvat yksin perheasunnossa keskusta-asuntojen hinta nousee lähellä palveluja tiivistämismahdollisuus tulevaisuuskuva: tavoitetaso (malli) sen saavuttamiseksi tarvittava strategia toimenpideohjelma (toteuttajat) toteutuksen mittari keskusta-asuminen on houkuttelevaa sekä senioreille, perheille, että nuorille aikuisille keskustoihin ja lähelle keskustoja: 1: perheille sopivia asuntoja 2: ikääntyneille varustelultaan ja kooltaan sopivia asuntoja > asuntokierto, jonka seurauksena isompia keskusta-asuntoja vapautuu perheille uustuotannon hintahallinta, vuokra-asuntotuotannon lisääminen, monipuolinen asuntotuotanto ASUNTO-OHJELMA: alueittainen tarkastelu keskustojen asukasmäärän kehitys ja asukasrakenne tärkeys: ympyröi 3 elintärkeä 2 tärkeä 1 hyödyllinen / kannattaa STRATEGIA asuinrakentamisen kohdentuminen ongelma uhka potentiaali hajaantuminen kylien hajoaminen maaseudulle suuntatutunut rakentaminen ei ole tukenut olemassa olevia kyliä liikenne kuluttaa paljon energiaa palvelut loppuvat ja ovat yhä huonommin saavutettavissa seudulle kohdistuva rakentaminen ei tue joukkoliikennettä ja palveluja tulevaisuuskuva: tavoitetaso (malli) sen saavuttamiseksi tarvittava strategia toimenpideohjelma (toteuttajat) eheyttäminen ja rakentamisen ohjaaminen taajamien yhteyteen tai kyliin rakentamismahdollisuudet määritellään vyöhykkeittäin, määräävinä tekijöinä ovat palvelut ja joukkoliikenne yhteiset kriteerit haja-asumisalueen rakennuspaikkaluvan (= suunnittelutarveratkaisun) myöntämiselle Länsi-Uudenmaan maankäyttöpoliittiseen ohjelmaan toteutuksen mittari kaavan ulkopuolisen rakentamisen seuraaminen (poikkeusluvat ja suunnittelutarveratkaisut) tärkeys: ympyröi 3 elintärkeä 2 tärkeä 1 hyödyllinen / kannattaa 4

5 STRATEGIA kaupalliset palvelut ongelma uhka kaupan sijoittuminen suhteessa ostovoimaan nykyisessä sijainnissa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa päivittäistavaroiden palveluverkko harvenee entisestään potentiaali tulevaisuuskuva: tavoitetaso (malli) sen saavuttamiseksi tarvittava strategia toimenpideohjelma (toteuttajat) toteutuksen mittari voidaan tarkastellaan erikseen uusia mahdollisia kauppapaikkoja, joissa kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa sijainninohjaukseen ja olevien kauppapaikkojen tukemiseen päivittäistavarakauppa jalkaisin saavutettavissa suurella osalla väestöä kuntasektori perehtyy kaupan toimialakohtaiseen asiakastavoitteeseen ja kaupan tyypin mukaan eriytyneisiin elinehtoihin päivittäistavarakaupan ostovoiman lisääminen maankäyttöä tehostamalla - kaavoitus! kauppapaikkojen siirtymiin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen tärkeys: ympyröi 3 elintärkeä 2 tärkeä 1 hyödyllinen / kannattaa STRATEGIA julkiset palvelut ongelma uhka potentiaali lähielämän sujumisen kannalta julkiset palvelut sijaitsevat väärissä paikoissa tulevaisuudessa kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä huonommin konflikti kuntalaisaktiivien ja virkamiesten välillä epätarkoituksenmukainen palveluverkko rasittaa kuntataloutta ja estää toiminnan kehittämistä tulevaisuuskuva: tavoitetaso (malli) sen saavuttamiseksi tarvittava strategia toimenpideohjelma (toteuttajat) toteutuksen mittari julkisten palveluiden tarve ennakoitavissa eri alueilla ja asukkaiden odotukset hallittavissa toimialakohtaiset palvelulupaukset perusteluineen kunnan osa-aluekohtaiset väestötilastot hyödynnetään suunnittelussa seurataan mittareita ei-toivotusta kehityksestä = äkilliset rakenteelliset muutokset julkisessa palveluverkossa tärkeys: ympyröi 3 elintärkeä 2 tärkeä 1 hyödyllinen / kannattaa 5

6 STRATEGIA pendelöinti ongelma uhka potentiaali -onko ongelma vai ei? Pendelöinnin lisääntyminen tarkoittaa ylipitkien työmatkojen lisääntymistä yksityisautolla. kallis energia ruuhkautuminen maltillinen pendelöinti tuottaa osaamisen monipuolisuutta tulevaisuuskuva: tavoitetaso (malli) sen saavuttamiseksi tarvittava strategia toimenpideohjelma (toteuttajat) toteutuksen mittari kohtuullinen työpaikkaomavaraisuus kohtuullinen pendelöinti kasvava vastapendelöinti pendelöintiliikenne pääasiassa raide- ja joukkoliikenteellä ajantasaiset yleiskaavat elinkeinopolitiikka liikennepolitiikka Länsi-Uudenmaan raiteet maakuntakaavaan ja toteuttamisohjelmaan tyytyväiset ihmiset tärkeys: ympyröi 3 elintärkeä 2 tärkeä 1 hyödyllinen / kannattaa STRATEGIA - raideliikenteen kehittyminen ongelma Länsiradan puute uhka potentiaali kallis energia ruuhkautuminen kaksi pääväylää: Länsirata ja Rantarata tulevaisuuskuva: tavoitetaso (malli) sen saavuttamiseksi tarvittava strategia toimenpideohjelma (toteuttajat) toteutuksen mittari Länsiradan ja Rantaradan yhdistävä silmukka maakuntakaava lobbauspolitiikka kuntien maankäyttöpoliittinen tahtotila yhteisesti sovittu taktiikka Lohjan ja Raaseporin välillä (ettei vahingossa vedetä mattoa toistensa jalkojen alta) ajankohta jolloin selkeä valtion rakentamis/investointipäätös tulee tärkeys: ympyröi 3 elintärkeä 2 tärkeä 1 hyödyllinen / kannattaa 6

7 TEEMAKARTTOJEN ANALYSONTI Teemakartat netissä: Paperisen teemakarttavalikoiman voi tilata MAL-koordinaattorilta. 1.1 ASUMISTASO Asumisväljyys Keskimääräinen asumisväljyys on alhaisin, alle 30 h-m 2 / asukas paikallis- ja kyläteiden varsilla. Puolet haetuista poikkeusluvista ja suunnittelutarveratkaisuista kohdistuu olemassa oleviin rakennuspaikkoihin (tark.). Nähtävästi on kysymys pienikokoisen rakennuskannan ns. mummonmökkitonttien uusiutumisesta haja-asumisalueella? Huomattavan korkea asumisväljyys, yli 100 h-m 2 / asukas löytyy myös kyläteiden varsilta. Lähempänä PKS:a ja rannikkoa ilmiö kertoo kovasta asumistasosta ja maaseudulla kyläteiden varsien vanhenevasta väestöstä, jossa yksinasuminen yleistyy. Asuinhuoneistojen keskimääräinen koko Taajamien keskustoissa, joissa on enemmän kerrostaloja ja omakotirakennuskantakin on vanhempaa, on asuinhuoneistojen keskikoko luonnollisesti pienempi kuin reuna-alueilla. Yli 150 h-m2 rakentaminen näkyy vetovoimaisimmissa kohteissa, erityisesti rannoilla ja maaseutumiljöissä. Asukasmuutokset Viimeisen 23 vuoden aikana väki on keskustoissa vähentynyt sitä useammassa ruudussa (6ha) mitä kauemmaksi PKS:sta siirrytään. Keskustojen tuntumassa väki on pysynyt lähes samana, ja uudet rakentamiskohteet erottuvat selvästi. Haja-asutusalueella väestöä on sekä vähentynyt että lisääntynyt 6 ha:n tarkasteluruuduissa, muutokset ovat yhden - viiden asukkaan luokkaa. 1.2 ASUINRAKENTAMINEN Muutos asuinrakennusten lukumäärässä 28 vuoden muutosta kuvaava kartta näyttää selvästi mihin rakentaminen on kohdistunut. 1-2 uutta rakennusta kuudelle hehtaarille kattaa 80% kaikista ruuduista, joissa rakennusten määrä on kasvanut. Osa näistä on keskustojen tiivistymistä ja uudistumista, mutta suurin osa ruuduista kohdistuu niiden ulkopuolelle: rannoille ja paikallisteiden varsille aina Raaseporin läntisimpiin alueisiin asti. Ruudut kertovat kuinka harva asuinrakentaminen on täyttämässä myös Lohjanjärven rannat ja leviämässä Hangossa rannikkoa pitkin itään. Raaseporin ja Inkoon etelärannikon runsas uusien asuinrakennustenruudutus yllättää: kt51:stä ja vt25:sta rannikolle suuntautuva paikallistiestö on vaikeakulkuista ja välimatkat lähimpiin palveluihin ovat todella pitkiä millaisesta asumisesta ja elämäntavasta on kysymys? (-mikä osuus on kesämökkien muuttumista asunnoiksi?) Asuinrakentamisen kohdentuminen Länsi-Uudellamaalla on 6,2 ha:n ruutuja, joissa on asuinrakennuksia, yhteensä kpl eli ha. Jos Länsi-Uudenmaan asukkaat jakautuisivat tasaisesti näihin ruutuihin, olisi jokaisessa ruudussa 10 asukasta ja asukkaalla käytössään 0,62 ha. Asumisväljyys olisi 1,6 asukasta hehtaarilla. Teoreettisesti voisi spekuloida, että uusia ruutuja ei tarvitsisi ottaa enää asuinrakentamisen piiriin. Rakennetuista ruuduista kolmannes on rakentunut valmiiksi ennen 80-lukua ja 29% lukujen aikana. Viimeisen 9 vuoden aikana eli 2000-luvulla rakentaminen on kohdentunut 38%:iin ruuduista, joten sen kohteena on ollut lähes kolme kertaa enemmän alueita kuin aikaisemmin samalla ajanjaksolla. (vrt. vuotuinen as.rakentaminen) 7

8 1.3 AUTONOMISTUS Autottomien asuntokuntien osuus Ruutuja, joissa lähes kaikilla asuntokunnilla on auto, on 80%. Nämä ruudut reunustavat kaikkia taajamia ja paikallisteiden varsia. Täysin autottomien asuntokuntien ruutujakin löytyy 6,4%. Ne sijaitsevat selvästi maaseudulla. Syy on nähtävästi se, että vanhenevassa maaseutuväestössä on vielä ajokortittomia asukkaita asukasmäärä verrattuna koko asukasmäärään on marginaalinen, mutta palvelujen tuottamisen kannalta olennainen. (Suomalaisista ajokortti-ikäisistä ajokortittomia on alle 2%, x) Alueet, joissa autottomia asuntokuntia on noin puolet, keskittyvät selvästi ydinkeskustoihin. Keskustojen ympärillä autottomia asuntokuntia on kolmannes. Visuaalisesti analysoiden Karjaa ja Lohja eivät poikkea toisistaan, vaikka Karjaalla on rautatieasema. Asuntokuntien automäärä Autottomia asuntokuntia on eniten ja kahden auton asuntokuntia vähiten Hangossa. Tammisaaren, Karjaan, Pohjan, Lohjan ja Karkkilan autonomistus muistuttavat toisiaan: autottomia on neljännes asuntokunnista ja kahden auton asuntokuntia vähän enemmän kuin autottomia. Autottomia asuntokuntia on ehdottomasti vähiten Siuntiossa ja seuraavaksi vähiten Inkoossa ja Nummi-Pusulassa. Näissä taajamissa myös kahden auton asuntokuntia on eniten, yhtä paljon kuin yhden auton asuntokuntia. Karjalohjan ja Sammatin piirakat ovat samansuuntaisia. 1.4 LÄNSI-UUDENMAAN SAAVUTETTAVUUS Ruuhkattomat saavutettavuusvyöhykkeet Ruuhkaton matka-aika ei juurikaan pitene lähtöpaikkaa vaihtamalla muualle kuin Nummi-Pusulaan Ruoholahdesta lähdettäessä. Itä-Uudellamaalla Porvoo on 45 minuutin saavutusvyöhykkeen sisällä kuten Lohjakin Länsi- Uudellamaalla. Munkkiniemestä (Tarvontien päästä > E18) 35 min: Siuntio 45 min: Inkoo, Lohja, Nummi-Pusulan eteläosat 1h: Karjaa, Karjalohja, Nummi-Pusulan pohjoisosat, Karkkila 1h 15 min: Tammisaari 1h 45 min: Hanko ja Raaseporin länsirannikko Länsiväylän päästä Ruoholahdesta: 35 min: Siuntio 45 min: Inkoo, Lohja 1h: Karjaa, Karjalohja, Nummi-Pusula, Karkkila 1h 15 min: Tammisaari 1h 45 min: Hanko ja Raaseporin länsirannikko Espooseen matka on vielä lyhyempi, mutta siirtyminen liittymissä ja kehäteillä on ruuhkaaikoina erittäin hidasta ja tuplaa helposti matka-ajan. Helsingissä paikallisen tiestön kitka tai kallis pysäköinti tekevät liikkumisen omalla autolla lähes kannattamattomaksi. Työpaikkojen parkkipaikka- ja autoedut tekevät matkustamisesta kuitenkin kannattavaa. Vuorovaikutteisen tarjonnan näkökulmasta: o Helsingin ja Tapiolan kulttuuritarjonta, suurkaupunkishoppailu ja kaupunkikulttuuri ovat hyvin saavutettavissa, o Länsi-Uudenmaan virkistysalueet ja kulttuurimiljööt tapahtumineen ovat aivan PKS:n vieressä. 8

9 Potentiaalin kehitysedellytys: liityntäpysäköintikapasiteetti kuntoon: yhteistyö kuntien välillä, myös bussipysäkeille liityntäpysäköintiyhteistyö myös PKS:n rajalla lippuyhteistyö matkaketjukannustimet joukkoliikenteen hinta kilpailukykyiseksi yritykset mukaan joukkoliikenteen käytön edistämiseen raideliikenteen kehittäminen!? 2.1 ASUKKAAT TAAJAMISSA JA NIIDEN ULKOPUOLELLA Alle 17 vuotiaat asukkaat Palvelujen järjestäminen alle 17-vuotiaille on taajamissa taloudellista niin kunnalle kuin perheellekin. Noin 70% alle 17-vuotiaista asuu taajamarakenteessa ja 30% (7 000) hajallaan maaseudulla kaukana palveluista. Nykyiset ja tulevat seniorimme vuotiaat > lähitulevaisuuden seniorit 26%, vuotiaista asuu taajamien ulkopuolella. Vaikka osa ruuduista osuukin kyläalueille, ei niissä yhdessäkään (?) ole enää mitään kaupallisia palveluja, muista palveluista puhumattakaan. Osa ikäryhmästä oletettavasti muuttaa keskustoihin lähemmäksi palveluja, jos tarjontaa on tai, jos rakennuksen vaihtoarvo ei sitä ennen romahda esim. energian ja liikkumisen hinnan muutosten tai muiden syiden seurauksena (jätevesimääräykset, remontointitarve jne.). Erityisesti laajan Raaseporin tilanne näyttää huolestuttavalta, esim. läntisellä maaseudulla rakennuksen vaihtoarvo on lähempänä kesämökkiä tai kakkosasuntoa se ei varmasti riitä uusiin vanhuuden varalle varustettuihin kerrostaloihin tai palveluasuntokonsepteihin. Myös kodinhoidon ja kotisairaanhoidon painopiste siirtyy liikaa autolla ajamiseen, joten uusien palvelumallien ja yhteistyön kehittäminen on välttämätöntä. Yli 65 vuotiaat > nykyiset seniorimme 22%, 3800 yli 65-vuotiasta asuu taajamien ulkopuolella. Ainoana yli 65-vuotiaana ruudussa olevien ruudut ovat tasaisen harvasti yli koko Länsi-Uudenmaan. Haaste on sama kuin lähitulevaisuuden seniorien kohdalla. Yli 75 vuotiaat 21%, 1700 yli 75-vuotiasta asuu taajamien ulkopuolella. Yli 75-vuotiaita on kaikista yli 65-vuotiaista asukkaista 45%, ja taajamien ulkopuolella suhdeluku on lähes sama, 44%. Tässä iässä palvelutarve alkaa nopeasti kasvaa. Tämä ryhmä edellyttää palvelurakenteen kehittämistä ja uusia palvelukonsepteja sekä mahdollisuuksia muuttaa lähemmäksi keskustoja HETI. Yhteenveto Taajamien ulkopuolella akuutisti palveltavien asukkaiden määrä on yhteensä n asukasta eli noin 10% asukasluvusta. Määrä tuplaantuu nopeasti vuotiaiden ikääntyessä. NYT: alle 17-vuotiaat: yli 75-vuotiaat: 1700 = 9000 TULEVAISUUDESSA: nykyiset vuotiaat: vuotiaat: 2100 = 8000 Mikä on taajamien ulkopuolelle järjestettävien palvelujen osuus kuntien palvelubudjeteissa? Onko tämän ryhmän kasvattamiseen kunnallistaloudellisia mahdollisuuksia? 9

10 2.2 LÄHIELÄMÄN TOIMIVUUS - PALVELUT Terveyspalvelujen saavutettavuus Sairaalat Noin puolella kaikista Länsi-Uudenmaan asukkaista sairaala on yli 30-kilometrin päässä asunnosta (Karkkilan sairaala?). Kun ottaa huomioon paikallistiestön kapeuden ja mutkaisuuden lähentelevät matka-ajat helposti tuntia. Yli 65-vuotiailla sairaala on keskimäärin lähempänä kuin kaikilla asukkailla. 10

11 Terveyskeskukset Maaseutumaisissa kunnissa terveyskeskukset ovat luonnollisesti kauempana kuin kaupungeissa. Karjalohja tekee mielenkiintoisen poikkeuksen, sillä siellä on suurin osuus asukkaista (yli 20%) alle 1km päässä terveyskeskuksesta. Paras kattavuus 2 km:n etäisyydellä on Hangossa, Lohjalla, Karkkilassa ja Raaseporissa. Raasepori poikkeaa muista kaupungeista siinä, että kolmanneksella asukkaista terveyskeskus on myös yli 5 km:n päässä. Yli 65-vuotiaiden tilanne on samansuuntainen mutta heidän osuutensa on kaikissa kunnissa suurempi kuin koko väestön 1 km ja 2 km etäisyydellä. Erityisesti tämä näkyy Karkkilassa, Lohjalla, Nummi-Pusulassa ja Raaseporissa. Tämä tietysti kertoo keskustojen asukaskannan vanhentumisesta. Kesäasukkaiden vanheneminen ja kesäasuntojen muuttuminen asunnoiksi tulee olemaan haaste kuntien terveyskeskuspalveluille palvelutarjonnan määrän ja kausivaihtelun, sekä saavutettavuuden näkökulmista. 11

12 Päiväkotien ja koulujen saavutettavuus Päiväkotien saavutettavuus Noin puolella lapsista päiväkoti on alle kilometrin päässä kotoa. Tilasto kuvaa hyvin seudun erilaisia yhdyskuntarakenteita, mutta ei kerro koko totuutta päiväkodin todellisesta saavutettavuudesta. Lähielämän näkökulmasta päiväkotien sijainti kävelyetäisyydellä ei yksin riitä. Niiden tulisi sijaita myös kevyelle liikenteelle (esim. lastenvaunujen kanssa) turvallisen reitin varrella, muuten automaattinen valinta on henkilöauto. Yläasteiden saavutettavuus (Ala-asteita ei ole kartoitettu, koska YKR-aineistossa väestöä ei ole luokiteltu sopivasti vuotiaiden osuus kuvaa yleisesti peruskoulukysyntää. Ala-asteiden verkosto on paikoin tiheämpi kuin yläasteiden.) Yläaste, jos mikä on paikka, jonne koululaisen pitäisi voida kulkea itse, jalan tai polkupyörällä turvallista kevyen liikenteen väylää tai jalkakäytävää pitkin. Jos kohtuullisena etäisyytenä pidetään 2 km, koskettaa tämä lähielämän elementti vähän yli kolmannesta Länsi-Uudenmaan potentiaalisista koululaisista. 12

13 Toinen kysymys on, kuinka kunnat selviävät koulukuljetusvelvollisuudesta? Kuljetettavien osuus on sitä suurempi, mitä pienemmästä ja maaseutumaisemmasta kunnasta on kysymys. Koulukuljetus on olennainen menoerä kuntien budjetissa ja yksi tekijä haja-asumisen kuntataloudellisessa rasituksessa. Kestämättömän tilanteen ratkaisuksi on ehdotettu jopa palvelutakuumallia, jossa taajamien ympärille määritellään vyöhyke, esim. 5 km, jonka sisälle palvelut järjestetään ja sen ulkopuolelle kunnan velvollisuudet eivät ulottuisi (ERA17 s. 51). Mikä ratkaisuksi? Lukioiden saavutettavuus Lukioiden kuten yläasteidenkin saavutettavuus on ennen kaikkea lähielämän toimivuuskysymys, jolla voi olla vaikutuksia jopa koululaisten koulumenestykseen. Päivistä voi tulla liian pitkiä bussien odottelun ja matkoihin kuluvan ajan vuoksi. Moporivit lukioiden seinustoilla kertovat paljon ja luovat samalla pohjaa nuoren liikkumistottumusten kehitykselle: äkkiä pois hankalan joukkoliikenteen käytöstä. Eilisessä Hesarissa uutisoitiin mopo-onnettomuuksien lisääntymisestä erityisesti tytöillä x. 13

14 Vielä surkeampi tilanne on ammattikoululaisilla ja ammattikorkeakoululaisilla, joita palveleva kouluverkosto on vielä harvempi. Pitkiä opiskelumatkoja lisää entisestään ruotsin- ja suomenkielisen opetuksen erillisyys. Hanko-Hyvinkää rata on tästä näkökulmasta yksi olennaisimmista kehityskohteista. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus 1 km lienee ehdoton maksimi, jota kauempaa ei monikaan kanna päivittäistavaraostoksia yhtäkään muovikassillista /selkärepullista. Tämä lähielämän luksus koskettaa noin 30% Länsi-Uudenmaan asukkaista. Toisaalta kaupassakäynti liitetään yhä useammin osaksi työmatkaa, jolloin sen etäisyydellä ei ole niin suurta merkitystä. Samalla ostovoimaa valuu myös muihin kuntiin. Kaupan läheisyydessä ei ole pelkästään kysymys kyvystä kantaa viikon päivittäistavarat kotiin: lähellä sijaitsevasta kaupasta ostetaan vähemmän kerralla, siellä käydään useammin, jolloin kannettavaakin kertyy vähemmän kauppa huolehtii tällöin tavaroiden säilytyksestä. Kauempana sijaitsevassa kaupassa tehdään ostokset pitkälle ajanjaksolle, tarvitaan kuljetuskapasiteettia, säilytystilaa ja jääkaappipakastimia. Energiatehokkuuden näkökulmasta olisi tutkittava, kumpi malli olisi kokonaispäästöiltään parempi. Kolmas kauppaverkoston tiheystavoitteeseen vaikuttava näkökulma on vanhenevan väestön elinympäristön ja pärjäämisen tukeminen. Onneksi yli 65-vuotiaiden tilasto näyttää vähän parempaa saavutettavuutta. Lähikaupalla on todettu olevan yllättävän tärkeä sosiaalista hyvinvointia ylläpitävä rooli, jossa koti kauppamatka ja pienen ostoksen tekeminen ovat olennainen virkistystekijä 14

15 ja tuttujen kohtaamismahdollisuus. Kaupan keskusliikkeiden näkökulmasta tällainen toiminta ei liene kuitenkaan kovin kannattavaa, jolloin lähikauppojen lisäämiseen tarvitaan muita toimia ja toimijoita - hybridipalvelupisteitä? Suhteellisen uusi ilmiö on pienten päivittäistavarayksiköiden sijoittuminen huoltoasemille pääteiden risteyksiin. Nämä nykyiset kyläkaupat kahviloineen palvelevat tietysti vieressä olevaa taajamaa, ohikulkevaa liikennettä sekä kesäasukkaiden ja haja-asutusalueen asukkaiden äkillisiä tarpeita, usein puoleenyöhön asti. Kohteiden lähestyminen jalan tai pyörällä on usein jäänyt suunnittelematta. 3.1 PENDELÖINTI Asukkaiden työpaikat Länsi-Uudellamaalla asuvien työpaikoista 62% on Länsi-Uudellamaalla ja 38% sen ulkopuolella: Pääkaupunkiseutu, pääradan varsi, Turku, Tampere, Salo, Lahti, Hämeenlinna, Forssa. Työpaikkoja on myös todella kaukana: Rauma, Pori, Vaasa, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lappeenranta, Kouvola, Kajaani, Rovaniemi: kyseessä lienevät pääasiassa rakennustyöntekijät ja/tai tilastoharha, joka syntyy työpaikan sijoittumisesta yrityksen kotikuntaan, vaikka toimipiste olisikin Länsi-Uudellamaalla. Työntekijöiden asuinpaikka 88% Länsi-Uudenmaan työpaikoista on miehitetty oman alueen asukkailla. 12 %:ssa eli 4370:ssa työpaikassa käydään alueen ulkopuolelta. Eniten käydään PKS:lta, ympäryskunnista, Turusta ja Tampereelta. Muuten ilmiö on sama kuin työpaikoissakin. 3.2 RAIDELIIKENNE Nykyisten ja suunniteltujen asemien saavutettavuus Nykyiset asemat Nykytilanne Vaikka Länsi-Uudellamaalla kulkee rata Helsingistä Karjaalle ja siitä Tammisaaren kautta Hankoon, yhteensä noin 100 km, asuu raideliikenteen lähivaikutuspiirissä, asemien 2 km:n saavutettavuusvyöhykkeissä vain asukasta eli 16% asukkaista! 10 km saavutettavuusvyöhyke kerää asukkaita jo eli 38%. 15

16 Raideliikennekunnissa päästään lähelle 40%:n asukaspeittoa lähivyöhykkeellä ja 80%:iin 10 km:n sisällä. Raideliikenteen käyttö ei kuitenkaan ole edes tämän asukaspotentiaalin mukaista, koska junia kulkee harvoin, pikajunilla matkustaminen maksaa 2*enemmän kuin lähijunalla, ja Karjaalta eteenpäin täytyy vaihtaa junaa joko toiseen junaan tai bussiin. Rantarata Länsi-Uudenmaan eteläinen herkkulinja metropolin ytimestä kulkee rantarataa pitkin Hankoon. Raideliikenteen kehittäminen ensin rakentamalla Inkoon uusi asemakaupunki ja sitten avaamalla uusi kaksoisasema Kela/Vuohimäkeen ovat lyhyen matka-ajan uusia pikkukaupunkeja, jotka liittyvät hyvin metropolin kaupunkirakenteeseen yhtenä kehittyvänä raidesormena. Länteenpäin siirryttäessä kohdataan vanhat asemakaupungit: Karjaa, Tammisaari ja Hanko, joiden ympärillä löytyy valmista potentiaalia matkailulle, luovien alojen yrittäjille ja omakotiasumiselle, mutta ne kehittyvät vain, jos raideliikenneyhteys on suora, riittävän tiheä ja edullinen. Kehitys on nivottava yhteen metropolialueen virkistyskohteiden ja matkailun energiatehokkaan kehittämisen kanssa. Varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kehitetty raideliikenne mahdollistaisi myös asukasrakenteeltaan ikääntyneiden pikkukaupunkien asukasrakenteen nuorentumisen. Lännentiet selvityksessä on visioitu myös vanhojen seisakkeiden dynaamista kehittämistä (Dragsvik, Skogby, Santala). Ne ovat hyviä tulevaisuuden potentiaaleja, joiden toteuttaminen voidaan tehdä täysin hiilivapaan yhdyskunnan periaattein, koska vanhaa taajamarakennetta on ympärillä vähän. Myös Hangon Täktomin lentokenttävisio toteutuessaan perustelee rantaradan kehitystarvetta. Rantaradan varsi on niin harvaan asuttua, että kartta-analyysin perusteella Siuntion ja Hangon välillä on tilaa useille uusille asemataajamille / new towneille, jos kysyntää syntyy ja maankäyttöpoliittista tahtoa löytyy siihen vastaamiseen. Länsirata Lännentiet ja Länsirata kehityshankkeissa on esitetty uusien asemien ympärille yhteensä uutta asukasta. Se kuvaa potentiaalia, joka ratoja kehittämällä voidaan helposti saada tarjolle. Yllä oleva kaavio kuvaa asemien lisäämisen vaikutusta Länsi-Uudenmaan nykyisten asukkaiden elämään. Länsiradan eli Länsi-Uudenmaan pohjoisen herkkulinjan avaaminen edellyttää uuden kaupunkiradan rakentamista Espoosta Vihdin kautta Lohjalle. Lohjalla rata liittyisi Hanko-Hyvinkää rataan ja, jos tämä rata olisi sähköistetty syntyisi siitä Länsi-Uudenmaan sisäisen raideliikenteen uusi runkolinja, joka yhdistäisi Länsi-Uudenmaan uudella tavalla päärataan ja sitä kautta myös muuhun Suomeen. Myös pääradan varressa oli jo nyt runsaasti Länsi-Uusmaalaisia töissä ja toisinpäin. Lohjan nauhakaupunkitaajama on valmis rakenne, jossa on potentiaalia viiden uuden aseman avaamiselle. 2 km:n saavutettavuudella kaupunkiradan vaikutuspiirissä olisi asukasta, 51% Lohjan asukkaista ja 5 km:n saavutettavuudella lisää, eli 86% Lohjan nykyisistä asukkaista. Länsi-Uudenmaan pohjoisosien kunnat hyötyisivät Lohjan kaupunkiradasta liityntäpysäköinnin ja matkaketjujen kautta. Samalla Lohjan rooli alueen keskuksena vahvistuu liikkumismahdollisuuksien, palvelutarjonnan ja yrityselämän monipuolistuessa radan vaikutuksesta. 16

17 Länsiradan rakentamisen jälkeen 36% (nyt 16%) eli asukasta Länsi-Uudenmaan nykyisistä asukkaista asuisi 2 km:n saavutusvyöhykkeellä raideliikenteestä. 5 km:n saavutusvyöhykkeellä, eli maaseudun ympäröimällä pikkukaupunkialueella todella lähellä, asuisi 62% Länsi-Uudenmaan nykyisistä asukkaista. Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 ei voi koittaa ilman Länsirataa! Yhteenvetotaulukko ratahankkeiden kannattavuudesta (hankeraporteista x): investoinnit investointien jakautuminen kannattavuus toteutusaikataulu toteutusskenaario työpaikkaskenaario asukasskenaario 17

MALe yhteistyö 2009-2010

MALe yhteistyö 2009-2010 L ä n s i - U u d e n m a a n MALe yhteistyö 2009-2010 TEEMAKARTTOJEN ANALYSONTI JA STRATEGIATYÖSKENTELY luonnos 10.11.2010 / MAL-koordinaattori Teemakartat netissä: http://www.länsi.fi/koko/default.asp?sivu=198&alasivu=210&emosivu=198&kieli=246

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali vs.

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Kokkolassa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille Sijoittuminen

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Hyvinkäällä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Jyväskylässä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Jyväskylässä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Jyväskylässä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lahdessa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lahdessa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lahdessa PYKÄLÄ II tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin ILKA-hankkeen tuloksia Heidi Määttä-Juntunen Projektipäällikkö Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) Maantieteen laitos

Lisätiedot

Hämeenlinnan pendelöintitutkimus. Kehittämispalvelut 30.1.2014

Hämeenlinnan pendelöintitutkimus. Kehittämispalvelut 30.1.2014 Hämeenlinnan pendelöintitutkimus Kehittämispalvelut 30.1.2014 1 Tutkimuksen tausta Vastaajia yhteensä 300 (30.1.2014 tilanne) Tiedonkeruu 15.1-3.2 paperilomakkeilla ja internetin kautta. Kohderyhmä ulkopaikkakunnalla

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Porissa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Porissa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Porissa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Asuminen Porissa Pyöräilypotentiaali

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

OHJELMASSA TERVETULOA!

OHJELMASSA TERVETULOA! Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA PORIN PORMESTARINLUOTO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA PORIN PORMESTARINLUOTO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA PORIN PORMESTARINLUOTO Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

MALe työseminaari. KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmän, KOKO OHRYn ja luottamushenkilöiden sekä MAL-työryhmän yhteinen työseminaari

MALe työseminaari. KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmän, KOKO OHRYn ja luottamushenkilöiden sekä MAL-työryhmän yhteinen työseminaari MALe työseminaari KOKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmän, KOKO OHRYn ja luottamushenkilöiden sekä MAL-työryhmän yhteinen työseminaari Aika: tiistaina 9.2.2010 klo 12.45 16.15 Paikka: ABC liikenneasema, Karnainen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE KANTA-HÄMEENLINNASSA. Sisällys

JOUKKOLIIKENNE KANTA-HÄMEENLINNASSA. Sisällys JOUKKOLIIKENNE KANTA-HÄMEENLINNASSA Sisällys Hämeenlinnan eri osien erilainen yhteys muuhun kaupunkiin... 1 Alueiden vertailua... 2 Erilaisten ihmisryhmien erilaiset asuinalueet... 6 Bussilla töihin/opintoihin

Lisätiedot

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto Strategiapeli 18.5.2011 Yhteenveto Pelilaudan lähtötiedot Karttapohjassa tulostettuna: pelkistetty yleiskaavojen ja maakuntakaavojen yhdistelmä rata- ja tieverkko ja pääkokoojakadut joukkoliikenteen palvelun

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Erityisryhmien asumisen. Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennetun ympäristön yksikkö Satu Vesala, Kari Oinonen, Antti Rehunen

Erityisryhmien asumisen. Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennetun ympäristön yksikkö Satu Vesala, Kari Oinonen, Antti Rehunen Erityisryhmien asumisen asuntomarkkinatiedot - Jatkohanke Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennetun ympäristön yksikkö Satu Vesala, Kari Oinonen, Antti Rehunen 10.12.2012 Sisällys Hankkeen tavoitteet ja tausta...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Jalankulun reunavyöhyke

Jalankulun reunavyöhyke LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke

Lisätiedot