Politiikassa ei ole mitään hävettävää!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Politiikassa ei ole mitään hävettävää!"

Transkriptio

1 Politiikassa ei ole mitään hävettävää! -Demokratiapoliittinen ohjelma Johdanto Vihreiden demokratiakäsityksen mukaan valta kuuluu kaikille, ei ainoastaan täysi-ikäisille kansalaisille, jotka pääsevät ajoittain äänestämään. Tavoitteena on aktiiviset ihmiset, jotka tuntevat vastuunsa yhteiskunnasta ja ympäristöstä, osaavat vaatia ja käyttää valtaa sekä kokevat olevansa osallisia yhteiskunnalliseen ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Jokaisen valtarakenteen ja auktoriteetin on kyettävä perustelemaan olemassaolonsa, ja jos perustelut eivät ole riittävät, on tuosta auktoriteettiasemasta luovuttava. Tässä ajatuksessa todistusvastuu on aina vallanpitäjillä, ei kansalla, jolle valta päättää kaikista omista asioistaan lähtökohtaisesti kuuluu. Edustuksellisen demokratian rinnalle tarvitaan suoraa demokratiaa. Yhteiskunnallisessa vallankäytössä toisilla on käytännössä enemmän valtaa kuin toisilla. Tulonsiirroilla ja hyvillä demokraattisilla rakenteilla haluamme jakaa niin rahaa kuin valtaakin ihmisten tasavertaisuutta parantavalla tavalla. Erityisesti talouspoliittinen päätöksenteko on karkaamassa yhä kauemmas kansalaisten ulottumattomiin. Demokratiaohjelmassa haarukoidaan käytännöllisiä tapoja lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkisen vallan avoimuuden ja hyvän hallinnon lisäksi tärkeää myös on arkinen yhteisöllisyyden tunto, joka vahvistaa vastuuntuntoamme ympärillä olevasta todellisuudesta ja antaa voimia parantaa maailmaa. Demokratian toteutumisen edellytyksiä ovat poliittisten perusoikeuksien lisäksi myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, joiden toteutumisesta linjataan useissa vihreiden ohjelmissa, kuten yhdenvertaisuusohjelmassa ja eriarvoisuusohjelmassa. Demokraattinen toimintakulttuuri Vuosikymmenten saatossa syntyneet hyväveliverkostot ja vaalirahajärjestelyt ovat viimeisten vuosien aikana alkaneet murtua. Vihreät edustavat uutta poliittista kulttuuria, jossa ei ole mitään hävettävää. Siksi valmistelu ja päätöksenteko voidaan siirtää ulos tunkkaisista kabineteista päivänvaloon kansalaisten keskusteltavaksi. Koska kaikki viisaus ei asu puolueissa, kansalaisille on tarjottava myös mahdollisuus suoraan osallistumiseen. laatikkoteksi: Avointa valmistelua ja prosessia voidaan kuvata vaikka seuraavalla kuvitteelliseen Kettupuistoon sijoittuvalla esimerkillä. Suljetussa byrokraattisessa mallissa Kettupuiston istutusten uudistaminen lähtee virkahenkilön ideasta. Valmistelu tehdään virkatyönä, päätös suljetussa kokouksessa ja lopulta kaupungin työntekijät käyvät tekemässä istutukset. Avoimessa ja osallistuvassa mallissa aloite esimerkiksi Kettupuiston uudistamiseen voi tulla asukkailta. Valmistelu tehdään asukkaiden ja virkahenkilöiden välillä yhteissuunnitteluna, päätös tehdään täysin avoimessa kokouksessa taikka paikallisessa kansanäänestyksessä. Toteutukseenkin asukkaat voivat osallistua itse taikka tehdä sen kokonaan kunnan tarjotessa lähinnä resurssit toimintaan.

2 Avoimuus Radikaalin avoimuuden perustana on kansanvalta. Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle ja kansalla viimesijaisena vallan käyttäjänä tulee olla mahdollisuus avoimesti seurata kaikkea valmistelua ja päätöksentekoa. Avoin päätöksenteko vaikeampaa, hitaampaa, ongelmallisempaa kuin suljettu päätöksenteko mutta tuottaa taatusti paremman lopputuloksen ja yleisesti hyväksyttävämmän päätöksen Päätöksiä valmisteltaessa eri vaihtoehdot on saatava avoimeen kansalaiskeskusteluun jo valmisteluprosessin aikana. Valmistelussa käytettävät tietoaineistot on saatava verkkoon avoimena datana aina, kun tietojen luottamuksellisuus tai tekijänoikeudet eivät sitä estä. * Valmisteltavien asioiden tulee olla vireilletulostaan saakka avoimesti ihmisten seurattavissa. * Eduskunnan valiokuntien asiakirjat on julkistettava ja asiantuntijakuulemiset lähetettävä suorana verkkoon (lyhyen aikavälin tavoite). *Valiokuntien, valtioneuvoston sekä lautakuntien ja kunnanhallitusten kokoukset sekä EU:n ministerineuvoston kokoukset on muutettava avoimiksi, esimerkiksi suorien verkkolähetyksien avulla (pitkän aikavälin tavoite). * Sosiaalinen media, blogit ja muu vuorovaikutteinen keskustelu on sisällytettävä osaksi valtioneuvoston, eduskunnan ja kunnallisen päätöksenteon sekä valtion- ja kunnallishallinnon viestintää. * Kaikki julkisesti tuotettu, yksityisyydensuojaa vaarantamaton tieto on saatava avoimeksi ja koneluettavaan muotoon. * Asiakirja-aineistoille on määrättävä maksukatto ja kaikki julkiset, yksityisyyden suojaa vaarantamattomat asiakirjat laitettava saataville nettiin. * Kaikille päätöksenteon tasoille on luotava sähköiset palvelut, joissa on reaaliaikaisesti saatavilla kaikki valmisteluun ja päätettäviksi tulevat asiat sekä päätökseen vaikuttavat asiakirjat liitteineen. * Euroopan komission ja muiden EU-instituutioiden asiakirjajulkisuutta on lisättävä. * Kansallisessa EU-päätöksenteon valmistelussa EU-poliittiset kannat tulee valmistella nykyistä laajemmassa ja joustavammassa sidosryhmäkokoonpanossa. * Euroopan parlamentin ja komission lobbausrekisterin tulee olla automaattinen ja pakollinen, ei vapaaehtoinen, kuten tällä hetkellä. * On luotava lobbausrekisterit valtioneuvostolle, ministeriöille, eduskuntaan sekä hallitusneuvotteluihin. * On määriteltävä sanktiot lobbauksen sääntöjen rikkomisesta (esim. musta lista). * EKP:n neuvoston kokouspöytäkirjat on julkistettava nykyistä nopeammin. Hyvä hallinto (korruptio, valvonta) Suomi on pärjännyt korruptiolistauksissa hyvin, mutta ne eivät ota juuri huomioon rakenteellista korruptiota ja erilaisia hyvävelijärjestelmiä. Hyvän hallinnon toimintaperiaatteet turvaavat tasapuolisen kohtelun, avoimuuden ja riittävän väärinkäytösten valvonnan. Hallinnon kieli on toisinaan vaikeaselkoista ja tarpeettoman monimutkaista. Tämä johtuu toisaalta pyrkimyksestä tarkkuuteen, toisaalta hallinnon sisälle syntyneestä jargonista kirjainlyhenteineen ja kuusiosaisine yhdyssanoineen. Laatikkoteksti: Useimpia poliittisia mielipiteitä tukemaan löytyy virkamiesten ja asiantuntijoiden päteviä argumentteja ja tilastotietoa. Virkamiehillä ja asiantuntijoilla on väistämättä poliittisia mielipiteitä siinä missä muillakin heidän arvonsa ja mieltymyksensä vaikuttavat siihen, mitä asioita otetaan huomioon valmistelussa ja mitä ylipäänsä aletaan tavoitella. Siksi poliitikkojen on kansanvaltaisesti päätettävä, mitä valmistellaan ja miltä pohjalta. Kun aktiiviset ihmiset pääsevät osallistumaan valmisteltaviin asioihin, useammat näkökulmat tulevat katetuksi. Yksikään asiantuntija tai ihminen

3 ylipäätään, ei voi olla täysin epäpoliittinen, mutta poliittisten prosessien kautta valikoituvat päätökset, joihin kaikki ovat tavalla tai toisella osallistuneet. Byrokratia on yhteisten asioiden hoitoa, demokratia ristiriitaisten intressien yhteensovittamista rauhanomaisin keinoin. * Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet takaava hallintokulttuuri on synnytettävä valtion- ja kunnallishallintoon normiohjauksella ja virkamiehiä kouluttamalla * On tiukennettava maankäyttö- ja rakennuslain kaltaista kuulemisvelvoittetta esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikassa. * Virkanimitysten tulee määritellä poliittisiin ja ei-poliittisiin ja poliittiset virkanimitykset on sidottava vaalikausiin. * Valtion virkanimityksiin on mahdollistettava valitusoikeus. * Sidonnaisuusilmoitukset on tehtävä pakollisiksi kunnallispoliitikoille. * Keskeisille poliitikoille ja virkamiehille on luotava karenssiaika yksityiselle puolelle siirtymisestä. * Hallinnon tuottaman tekstin edellytyksenä on oltava selkokielisyys. * EU-direktiiveille ja asetuksille on luotava yleistajuiset nimet. Ihminen vaikuttaa arkeensa Demokratian keskiössä on ihminen. Jos yksilö ei koe voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja lähiympäristöönsä, yksin tai yhdessä muiden kanssa, demokratia voi huonosti. Äänestysprosentit laskevat, mutta liian usein vika nähdään passiivisissa ihmisissä eikä demokratian rakenteissa. Peruskoulussa oppilaitosdemokratia on ulkoistettu pienelle oppilaskunnan hallitukselle, johon osallistuu vain kourallinen oppilaita. Kouluyhteisö on riittävän pieni sille, että edustuksellisuudesta voitaisiin luopua kokonaan ja tarjota osallistumismahdollisuuksia kaikille. Nuoria ei ole syytä kasvattaa ajatukseen, että joku muu kyllä hoitaa yhteiset asiat. Julkisten palveluiden käyttäjillä on usein sellaista asiantuntemusta palveluiden toimivuudesta, jota palveluita suunnittelevilla ja toteuttavilla virkamiehillä ei ole. Siksi esimerkiksi terveyskeskusten, koulujen ja sosiaalitoimiston asiakkaista tulisi koostaa tilapäisiä paneeleita, joissa heidän näkemyksiään palveluiden kehittämistarpeista selvitettäisiin. Nuoret, koulu- ja oppilaitosdemokratia Ei ole olemassa kollektiivista ryhmää nimeltä nuoret. Samoin kuin vanhempien ihmisten myös nuorten sisällä on eriäviä näkemyksiä siitä, kuinka asioiden tulisi olla. ES-Jonnet eivät ole välttämättä samaa mieltä asioista kuin larppaajat, kommunistinuoret tai partiolaiset. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ei tule perustua näennäisen edustuksellisiin leikkiparlamentteihin tai neuvostoihin, joilla ei ole valtaa. Laatikkoteksti: Suomalaisilla ysiluokkalaisilla on kansainvälisten tutkimusten mukaan erinomaiset yhteiskunnalliset tiedot mutta heikko motivaatio vaikuttaa ja vähäinen usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Kouluneuvostot ajettiin 'ylipolitisoitumisen' seurauksena alas 1980-luvun kuluessa ja korvattiin oppilaskunnilla, joilla on vain vähän vaikutusvaltaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen demokraattisessa järjestelmässä opitaan kuitenkin parhaiten itse tekemällä. Yhteiskuntaopin oppitunnilla kuunteleminen kehittää kyllä yhteiskunnallisia tietoja muttei välttämättä taitoja. Oikeiden vaalien alla järjestettävät 'varjovaalit' taas saattavat toimia jopa tarkoitustaan vastaan, koska vaalien lopputuloksella ei ole mitään todellista vaikutusta. Miksi siis suhtautua niihin vakavasti? Edustukselliseen

4 demokratiaan perustuva oppilaskuntajärjestelmä aktivoi lähinnä jo ennestään aktiivisia yksilöitä, ei koko oppilaskuntaa. Oppilaskuntien edustuksellisten vaalien sijaan kouluissa voitaisiinkin järjestää suoria äänestyksiä kouluyhteisöä koskevista asioista kuten kouluruuasta, luokkaretkistä ja jopa valinnaisaineiden tarjonnasta. Tämän lisäksi oppilaille tulisi antaa mahdollisuus tehdä aloitteita äänestettävistä asioista. Satunnaisotannalla eri luokka-asteilta valittavat deliberatiiviset oppilaspaneelit voisivat käsitellä kouluyhteisön ongelmia ja pyrkiä konsensusesitykseen niiden ratkaisemiseksi. * Osallistava oppilaitosdemokratia on palautettava perus- ja toiselle asteelle ja demokratiakasvatus on uudistettava vastaamaan suomalaisnuorten vieraantumiseen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. * Oppilaskuntien edustuksellisten vaalien sijaan kouluissa on järjestettävä suoria äänestyksiä kouluyhteisöä koskevista asioista kuten kouluruuasta, luokkaretkistä ja jopa valinnaisaineiden tarjonnasta. * Oppilaille on annettava mahdollisuus tehdä aloitteita äänestettävistä asioista. * On luotava satunnaisotannalla eri luokka-asteilta valittavat kertaluontoiset oppilaspaneelit, jotka käsittelevät kouluyhteisön ongelmia ja pyrkivät konsensusesitykseen niiden ratkaisemiseksi. * Peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten päätöksentekoa on tehtävä avoimemmaksi sekä oppilaiden kuulemisvelvoite merkittävistä asioista päätettäessä Asukasdemokratia * Asuinalueiden asukkaille on luotava mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti asuinympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen osallisryhmien avulla. *Myös vuokralaisille on taattava mahdollisuus tulla kuulluksi taloyhtiön päätöksenteossa sekä saada tietoa valmisteltavista asioista ja päätöksistä. Työpaikkademokratia * Työpaikkademokratia ei voi olla pelkkää luottamusmiehen kautta tapahtuvaa edustuksellista demokratiaa vaan jokaisen työntekijän tulee saada äänensä kuuluviin. Laitosdemokratia * Kaikissa julkisissa laitoksissa, kuten vankiloissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa asiakkailla ja heidän asianhoitajillaan on oltava mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon ja asuinympäristöönsä. * Kokemusasiantuntijoiden käyttöä on lisättävä. Käyttäjädemokratia / asiakasdemokratia (julkiset palvelut) * Julkisten palveluiden käyttäjille on luotava keinoja ja välineitä vaikuttaa suoraan käyttämiinsä palveluihin, kuten uudessa vanhuspalvelulaissa vaaditaan. * palvelun käyttäjistä kootut palvelupaneelit Demokratian rakenteet ja takeet Perusoikeudet Sananvapaus on kaikkien poliittisten perusoikeuksien perusta. Ihmisillä on oltava mahdollisuus saada mielipiteensä esiin. Ihmisen on voitava ilmaista itseään ilman pelkoa ja halutessaan vaikka nimettömästi. Riippumaton lehdistö on yksi sananvapauden keskeisistä takeista. Koska joukossa on voimaa, on kaikille ihmisille poliittisiin mielipiteisiin katsomatta taattava myös poikkeusoloissa oikeus kokoontua, yhdistyä ja järjestää mielenilmauksia. * Jumalanpilkkapykälästä on luovuttava. * Yleisradion tulee järjestää neljännesvuosittaiset televisioidut eduskuntapuolueiden ja eduskunnan

5 ulkopuolisten puolueiden puheenjohtajapaneelit. * Anonymiteettioikeudesta on pidettävä kiinni. Vaalit Suomessa käytössä olevan vaalijärjestelmän suurin ongelma ovat joidenkin vaalipiirien piilevät äänikynnykset, jotka suosivat suuria puolueita ja vääristävät vaalien suhteellisuutta. Puolueen paikkamäärä ei ole aina oikeassa suhteessa ääniosuuteen. Vaalijärjestelmä tulee uudistaa niin, että mahdollisimman harvan kansalaisen ääni menee hukkaan. Laatikkoteksti: Suosituimmuusvaali Suosituimmuusvaalissa äänestäjä voi asettaa ehdokkaita paremmuusjärjestykseen eli valita listalta 1 n ehdokasta. Jos ykkösnimi ei saa läpimenoon tarvittavaa äänimäärä, ääni siirtyy äänestäjän kakkosvaihtoehdokseen merkitsemälle. Ja näin edespäin. Vihreiden mallissa vaalit olisivat edelleen puolueiden välillä suhteelliset eli kuten nykyisessäkin vaalijärjestelmässä, äänestäjä valitsee ensisijaisesti puolueen ja ehdokkaalle merkitty ääni lasketaan suhteellisuusluvulla. Suosituimmuusvaalissa äänestäjän ei tarvitsisi laskelmoida läpimenijää, vaan hän voisi merkitä mieleisiään ehdokkaita paremmuusjärjestykseen. Vaalitapa lisää äänestäjän valinnanmahdollisuutta, mutta myös tuo paremmin esiin poliittisen järjestelmämme keskeisen piirteen eli sen, että on aina valittava puolue, ei vain henkilöä. * Eduskuntavaaleissa on otettava käyttöön nykyistä suhteellisempi vaalijärjestelmä ilman juridista äänikynnystä. * Vaalikampanjoihin on säädettävä kulukatto ja avoin lahjoittajarekisteri * Yksittäisen henkilön tai yhteisön lahjoituksen ylärajaa tulee laskea. * Äänioikeusikärajan ja kansalaisaloitteen allekirjoituksen ikäraja on laskettava 16 ikävuoteen. * Suosituimmuusvaali kaikkiin vaaleihin * Europarlamenttivaaleihin on luotava ylikansalliset vaalilistat: prosenttia europarlamentaarikoista tulee valita yleiseurooppalaisesti (tai vaihtoehtoisesti eurooppalaiselta listalta valittu meppi poistaa yhden kansallisesta kiintiöstä). Valtiosääntö, EU:n perussopimukset ja kansainväliset järjestöt Euroopan unionissa on demokratian kannalta valtava haaste se, että sisämarkkinoiden luomasta kohtalonyhteydestä huolimatta meillä ei ole yhteistä kansainvaltaista tapaa sopia talous- ja finanssipolitiikasta. Siksi vihreät ajavat integraation syventämistä myös talous- ja veropolitiikan osalta ja parlamentarismin syventämistä, vaikka se tarkoittaisikin askelia kohti liittovaltiota. * Eduskuntaan, kunnanvaltuustoihin ja europarlamenttiin on säädettävä kahden vaalikauden rotaatio. * Sama henkilö ei voi toimia samaan aikaan kansanedustajana ja kunnanvaltuutettuna. * Kun kansanedustaja valitaan ministeriksi, hänen tilalleen eduskuntaan valitaan ministerikauden ajaksi varakansanedustaja. * Presidentin valtaoikeudet tulee siirtää eduskunnalle ja valtioneuvostolle. * Kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja tulee laskea 16 vuoteen. * EU-tasolla tapahtuva budjettien ali- ja ylijäämien seuranta ja kontrolli demokraattisesti legitimoidun eurooppalaisen taloushallinnon avulla * Euroopan komission jäsenten valintaprosessia on demokratisoitava ja komission kokoonpanon on heijasteltava oikeudenmukaisesti europarlamenttivaalien tulosta. * Niin kauan kuin kustakin jäsenmaasta valitaan EU-komissaari, valinta tulisi Suomessa ja muissa jäsenmaissa tehdä parlamentaarisesti. * Myös Euroopan parlamentille pitäisi antaa aloiteoikeus.

6 * Kansainvälisessä politiikassa vihreät kannattaa sitovien sopimusten laatimista monenkeskisissä ja kansanvaltaisissa organisaatioissa. * YK:n päätöksentekokykyä tehostettava. EU:lle riittää yksi yhteinen tuoli turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten joukossa. * YK:n taloudellista riippumattomuutta lisättävä YK-lotolla. * YK:iin maailmanparlamentti. Kansalaisjärjestöt ja vapaa kansalaistoiminta Rekisteröityjä yhdistyksiä on Suomessa toistasataa tuhatta, mutta viime vuosikymmeninä erityisesti nuorten ikäluokkien osallistuminen perinteiseen järjestötoimintaan on ollut vähentymään päin harrastus- ja kulttuurijärjestöjä lukuunottamatta. Järjestöjen toimintaedellytykset on jatkossakin turvattava mutta niiden lisäksi rekisteröitymättömien yhteisöjen ja vapaamuotoisten verkostojen toimintaa on tuettava. * Julkisen vallan tulee tukea vakiintuneita kansalaisjärjestöjä pääsääntöisesti yleisavustuksin, jotka eivät ohjaa liikaa toiminnan sisältöä. * Vapaille kansalaisryhmille on tarjottava matalan kynnyksen projektiavustuksia, joita varten ei tarvita rekisteröityä yhdistystä tai kirjanpitoa. * Yhdistyslaissa tulisi antaa vapaus kokeilla uusia ja erilaisia osallistamisen muotoja, kuten nettikokouksia, sitovia jäsenäänestyksiä ja useamman puheenjohtajan mallia. * Järjestöjen omaa varainhankintaa on helpotettava rahankeräyslakia uudistamalla. * Ei-rekisteröityneiden yhdistysten sekä vapaiden kansalaisryhmien ja verkostojen toimintaa on helpotettava avustuksien, lupien ja julkisten tilojen käyttöoikeuksien suhteen. * Rahankeräyslakia on uudistettava joukkorahoituksen mahdollistamiseksi. * Poliittiset ja ei-poliittiset järjestötuet tulee erottaa toisistaan ja tasapainottaa keskenään. Puoluelaitos Niin kauan kuin meillä on listoihin perustuvat vaalit tulee meillä olemaan myös puolueita. Puolueet vastaavat monella osin siitä miltä politiikka näyttää ihmisten silmissä, joten niiden toiminnan demokraattisuus ja avoimuus on ensisijaisen tärkeää koko politiikan uskottavuudelle. Hyväksi esimerkiksi vastakkaisesta käy keskustan ja kokoomuksen viime vuosien vaalirahakohut. * Kahden tai useamman puheenjohtajan malli on mahdollistettava yhdistyslaissa. * Puheenjohtajan valinta on mahdollistettava suoralla jäsenäänestyksellä. * Sitovat jäsenäänestykset on mahdollistettava. * Puoluetuki on sidottava puolueiden vaaleissa saamaan äänimäärään eduskuntavaalien paikkamäärän sijaan. Kolmikantainen päätöksenteko (korporativismi) Vihreät eivät näe mahdollisena, että muut kuin suoraan työnantajan ja työntekijän jako-osuuksiin liittyvät päätökset valmistellaan kolmikantaisesti. Työelämän tasa-arvoon, nuorten asemaan, eläkejärjestelmään sekä työperäiseen sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä työelämän instituutioiden aseman ei tule olla määräävä. * Kolmikantaa on käytettävä vain niissä tilanteissa, joissa työmarkkinaosapuolilla on käsiteltävässä asiassa sisällön kannalta merkitystä. * Kolmikannassa valtion tehtävä on vahtia yleistä etua ja pitää heikompien puolta eikä luovuttaa tärkeissä tasa-arvoa ja yhteishyvää koskevassa päätöksissä päätäntävaltaa työmarkkinajärjestöille. Suora demokratia

7 Suora demokratia on suoraa kansan valtaa, jossa ihmiset päättävät suoraan asiakysymyksistä. Hyvä suora demokratia osallistaa sekä keskusteluttaa ihmisiä ja toimii edustuksellisen demokratian tukena, ei sen vastakohtana. Laskeva äänestysinto ja ihmisten lisääntyvä vieraantuminen politiikasta kertovat siitä, että kansalaisvaikuttamista, demokratiaa, on kehitettävä ja lisättävä. Ihmiset osallistuvat politiikkaan vain, jos kokevat voivansa vaikuttaa. Osallistava demokratia on vallan jakamista ja enemmistövallan rajoittamista. Jotta suora demokratia onnistuisi, tarvitaan sen rinnalle kuitenkin myös vahvaa vähemmistönsuojaa: Jos kaikki eivät omista tasa-arvoista mahdollisuutta äänestää, ei demokratia enää ole demokratiaa. Lisäksi on kunnioitettava ylemmän tason sääntelyä: perustuslakia, kansainvälisiä sopimuksia ja perustavanlaatuisia kansainvälisiä periaatteita. Sitovia kansanäänestyksiä on järjestettävä päätöksenteon ja hallinnon kaikilla tasoilla. Pelkät neuvoa-antavat kansanäänestyksen jopa heikentävät demokratiaa, sillä niiden tulosta ei päättäjien ole pakko noudattaa. Suora demokratia ei ole mielipidekyselyä eikä huutoäänestystä: On tärkeää, että aloitteen ja äänestyksen väliin jätetään tarpeeksi pitkä aika keskustelulle, tiedonhankinnalle ja mielipiteiden muutoksille ensivaikutelmasta. Jos kansa tekee aloitteen ja parlamentti, kunnanvaltuusto tai muu edustuksellinen taho sen hyväksyy, menee se suoraan läpi. Jos edustuksellinen elin tekee muutoksia aloitteeseen tai hylkää sen, voidaan asia äänestyttää kansalla. Muutettu kansalaisaloite voidaan myös hyväksyä suoraan. Kansalaispäätös on kansan käsissä oleva metodi, jossa kansalaiset vaativat jonkin parlamentin päätösvallassa ja agendalla olevan asian päätettäväkseen keräämällä tietyn määrän nimiä. * Suomessa on mahdollistettava sitovat kansanäänestykset. * On otettava käyttöön Sveitsin mallinen kansalaisaloite (neuvotteluvaihe). * On mahdollistettava kansalaispäätökset. * Kunnissa ja valtion tasolla on siirryttävä osittain osallistuvaan budjetointiin. Lähidemokratian rakenteet (kuntataso, seututaso) Ajatus paikallisvaltuustoista on kehitelty maakuntamallin tai metropolimallin lähidemokratiavajetta paikkaamaan. Itsenäinen 3000 hengen kuvitteellinen Kyntää ei varmastikaan tarvitse yhtään alempaa hallinnollistaporrasta, kun sen kunnanvaltuusto on jo itsessään paikallisvaltuusto. Samaa ei voida sanoa Helsingistä saatikaan mahdollisesta suur-helsingistä, jossa asuisi miljoona henkeä. Saako taloyhtiö Koivuranta rakentaa puuaidan tontin läntiseen osaan, tuleeko Kristiinankujalle pyörätie vai pyöräkaista, saako Mönttöset laajentaa grillikatostaan 5 neliötä ja niin edelleen ovat asioita, joita on kohtuullisen turhaa päättää hallintotasolla, jonka piirissä on asukasta. Siksi paikallisvaltuustot. Niiden vallassa tulisi olla asemakaavoitus ja tätä vähäisemmät maankäytön, liikenteen ja rakentamisen kysymykset. Kunnalliseen päätöksentekoon liittyy ongelma, jossa luottamushenkilöillä ei ole tarpeeksi aikaa paneutua päätöksentekoon. Tämä johtaa sekä heikosti perusteltuihin päätöksiin, että virkamiesvallan lisääntymiseen, kun valmistelijaa ei kyetä resurssien puutteen vuoksi kyseenalaistamaan. * Otetaan käyttöön kaupungin- ja kunnanosavaltuustot sekä osallistava budjetointi paikallistasolla. * Kunnallistason neuvoa-antavista kansanäänestyksistä on tehtävä sitovia. * Otetaan kansalaisjuryt, konsensuskonferenssit ja muut deliberatiivisen demokratian kokeilut aktiiviseen käyttöön paikallistasolla. * Luodaan suoria, yksilöllisiä kuulemiskanavia kaupunginosa- ja asukasyhdistysten rinnalle. * Kaavaillat ja kunnanjohdon kuntalaistapaamiset on saatava säännölliseksi osaksi kuntien toimintaa. * Virkamiehiä on koulutettava kuntalaisten kuuntelemisessa kaikissa päätöksenteon vaiheissa ja

8 kuulemisesta on tehtävä velvoittavaa. *Pormestarimalli on otettava käyttöön kaikissa kunnissa ja pormestari on valittava suoralla kansanvaalilla. Valtuusto valitsee apulaispormestarit puolueiden valtasuhteiden perusteella. Valtuustolla voi erottaa pormestarin ja järjestää uudet pormestarivaalit. * Kansallisen tason lainsäädännön on mahdollistettava kuhunkin kuntaan sopiva pormestarimalli. * On luotava kahden tason malli, jossa nykyiset kunnat (tai niiden osat) vastaavat lähidemokratiasta ja uudet suurkunnat tai aluekunnat seudullisen tai maakunnallisen tason päätöksistä. Vihreiden puoluedemokratia ja avoimuus Politiikassa ei ole mitään hävettävää. Kaiken toiminnan tulee lähtökohtaisesti olla sellaista, että siitä voi puhua julkisesti, vaikkapa torikahvilassa. Kuten kaiken demokraattisen toiminnan myös vihreiden oma toiminta tulee avata kaiken kansan kummasteltavaksi. Ajaakseen parempaa, suorempaa ja avoimempaa demokratiaa on puolueen myös toteutettava näitä ideaaleja omassa toiminnassaan. * Mahdollisimman monet päätökset tulee tehdä suoralla jäsenäänestyksellä, jonka toteuttamisessa pitää selvittää sähköisen äänestyksen mahdollisuudet. * Ehdokasasettelu vaalipiireissä ja suurissa kaupungeissa jäsenäänestyksellä, jossa valitaan 3/4 ehdokkaista, loput yleiskokouksessa. * Puoluehallitus ja puoluevaltuuskunta tulee valita jäsenistön kesken esimerkiksi listavaaleilla. * Puolueen kaikkien toimielinten kokoukset tulee olla lähtökohtaisesti avoimia ja seurattavissa verkosta. Kaiken keskustelun ja äänestysten tulee olla myös kokouksen jälkeen julkisesti saatavilla. * Puolueen puheenjohtajiston on pidettävä kaikille avoin kyselytunti vähintään kerran kuukaudessa. * Hallitusohjelmatavoitteita tulee kerätä puolueen jäseniltä avoimesti vaaleihin valmistauduttaessa, tavoitelistan tulee olla avoin ja tavoitteiden saamista hallitusohjelmaan pitää avata julkiseksi. * Puolueen tekemien jäsenkyselyiden ja niiden raakadatan pitää olla julkisia ja kaikkien analysoitavissa. * Puolueen keräämän vaalirahoituksen ja jäsenhankinnan tulosten on oltava realiaikaisesti seurattavissa.

Politiikassa ei ole mitään hävettävää! - Vihreiden demokratiapoliittinen ohjelma

Politiikassa ei ole mitään hävettävää! - Vihreiden demokratiapoliittinen ohjelma 1 2 3 Politiikassa ei ole mitään hävettävää! - Vihreiden demokratiapoliittinen ohjelma LUONNOS 9.11.2012 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37

Lisätiedot

Politiikassa ei ole mitään hävettävää! - Vihreiden demokratiaohjelma

Politiikassa ei ole mitään hävettävää! - Vihreiden demokratiaohjelma Politiikassa ei ole mitään hävettävää! - Vihreiden demokratiaohjelma Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 25.11.2012 Stilisoimaton versio Johdanto Vihreiden demokratiakäsityksen mukaan valta kuuluu kaikille,

Lisätiedot

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1 Taulukko, Democracy indexin kymmenen kärki Overall score

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta!

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Nyholm Inga, VM 29.8.2013 Ajankohtaista kuntalakiuudistuksesta Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi lakiuudistuksen jatkovalmistelua

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Suuri lähidemokratiailta 3.9.2014 Lohja, Laurentius sali erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitto Kuntalaki ja kuntalaisten osallistuminen

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina?

Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina? Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina? Maija Setälä Turun yliopisto maiset@utu.fi Perustuu Kansanvallan uudet muodot hankkeen tuloksiin (Henrik Serup Christensen, Maija Jäske,

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen 1.10.2010 Sisältö Ympäristösäätelyä useilta tahoilta EU:n lainsäädännön perusteet EU:n toimielimet (3) EU:n päätöksenteko Säädösten

Lisätiedot

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Kuntatalo 26.11.2013 Riitta Myllymäki Johtava lakimies, demokratiajaoston sihteeri 1 Demokratiajaoston asiakokonaisuudet

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Osallisuuden ja demokratian kehittäminen osana kuntalain kokonaisuudistusta

Osallisuuden ja demokratian kehittäminen osana kuntalain kokonaisuudistusta Osallisuuden ja demokratian kehittäminen osana kuntalain kokonaisuudistusta Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys Selvitysryhmän 6. kokous 10.12.2013 Hankasalmi Anni Antila, FCG Konsultointi Oy Jyväskylän

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon 2014 tiivistelmä selkosuomeksi

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon 2014 tiivistelmä selkosuomeksi Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon 2014 tiivistelmä selkosuomeksi Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto

Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Kuntayhteisön johtajuus ja poliittiset prosessit osaaikaisen varapuheenjohtajan silmin Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Tiina Elo kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Espoo Luottamushenkilöjohtamisen

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Muutos 2011:n tavoitteet ja keinot perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen.

Muutos 2011:n tavoitteet ja keinot perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen. 1 Muutos 2011 ry / Förändring 2011 rf Muutos 2011 syntyi halusta muuttaa maassamme vallitsevaa poliittista käytäntöä, jossa päätöksentekijöiden vastuu päättyy samaan aikaan, kun vaalihuoneiden ovet sulkeutuvat.

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet

Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Tampere 15.5.2014 Riitta Myllymäki johtava lakimies 1 Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin Sari Essayah Kansanedustaja ; Euroopan parlamentin jäsen

Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin Sari Essayah Kansanedustaja ; Euroopan parlamentin jäsen Vaikuttaminen päättäjän näkökulmasta: mitä, miten milloin 26.5.2016 Sari Essayah Kansanedustaja 2003-2007; 2015- Euroopan parlamentin jäsen 2009-2014 Vaikuttaminen EU:n päätöksentekoon Vaikuttaminen kansalliseen

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus/valtuusto hyväksynyt 13.09.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO 9.6.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 169/1 I (Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos Mitä se osallisuus on? Missä ollaan ja miten tähän on tultu? Miten osallisuus näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus Demokratia

Kuntalain kokonaisuudistus Demokratia Kuntalain kokonaisuudistus Demokratia Paikallisdemokratian viikko 14.-20.10.2013 Tiedotustilaisuus Kuntatalossa 14.10.2013 Riitta Myllymäki Johtava lakimies, demokratiajaoston sihteeri 1 Kuntalain kokonaisuudistuksen

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku Turku 1.12.2011 Miksi tänään Turussa Kuntaliiton suositus ja opas ennakkoarvioinnista

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 17.10.2013 www.kunnat.net/demokratiapaiva Euroopan neuvoston paikallisdemokratian viikko Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja avattiin allekirjoitettavaksi 15.10.1985.

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS Hyväksytty liittovaltuustossa 17. 18.5.2016 1 (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN :N 1 SOVELTAMISALA Jytyn sääntöjen 18 2 momentissa tarkoitetut liittovaltuuston jäsenet ja heille valittavat yleisvarajäsenet

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15 1(7) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 JOHDANTO ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten oikeuksien

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue ry ja sen kotipaikka on Sysmä, toimialueena koko Suomi.

1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue ry ja sen kotipaikka on Sysmä, toimialueena koko Suomi. Sininen = Tekstiä ehdotetaan muutettavaksi tai siirrettäväksi toiseen paikkaan. Punainen = Tekstiä ehdotetaan poistettavaksi. Vihreä = Tekstiä ehdotetaan lisättäväksi. Nykyinen 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Lisätiedot

otakantaa.fi ja kuntalaisaloite.fi työkaluina osallisuuteen Rauna Nerelli, Laura Nurminen Oikeusministeriö

otakantaa.fi ja kuntalaisaloite.fi työkaluina osallisuuteen Rauna Nerelli, Laura Nurminen Oikeusministeriö otakantaa.fi ja kuntalaisaloite.fi työkaluina osallisuuteen Rauna Nerelli, Laura Nurminen Oikeusministeriö Osallistumisympäristö-hanke www.otakantaa.fi Avoimen valmistelun vuorovaikutteinen palvelu www.kansalaisaloite.fi

Lisätiedot