Politiikassa ei ole mitään hävettävää!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Politiikassa ei ole mitään hävettävää!"

Transkriptio

1 Politiikassa ei ole mitään hävettävää! -Demokratiapoliittinen ohjelma Johdanto Vihreiden demokratiakäsityksen mukaan valta kuuluu kaikille, ei ainoastaan täysi-ikäisille kansalaisille, jotka pääsevät ajoittain äänestämään. Tavoitteena on aktiiviset ihmiset, jotka tuntevat vastuunsa yhteiskunnasta ja ympäristöstä, osaavat vaatia ja käyttää valtaa sekä kokevat olevansa osallisia yhteiskunnalliseen ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Jokaisen valtarakenteen ja auktoriteetin on kyettävä perustelemaan olemassaolonsa, ja jos perustelut eivät ole riittävät, on tuosta auktoriteettiasemasta luovuttava. Tässä ajatuksessa todistusvastuu on aina vallanpitäjillä, ei kansalla, jolle valta päättää kaikista omista asioistaan lähtökohtaisesti kuuluu. Edustuksellisen demokratian rinnalle tarvitaan suoraa demokratiaa. Yhteiskunnallisessa vallankäytössä toisilla on käytännössä enemmän valtaa kuin toisilla. Tulonsiirroilla ja hyvillä demokraattisilla rakenteilla haluamme jakaa niin rahaa kuin valtaakin ihmisten tasavertaisuutta parantavalla tavalla. Erityisesti talouspoliittinen päätöksenteko on karkaamassa yhä kauemmas kansalaisten ulottumattomiin. Demokratiaohjelmassa haarukoidaan käytännöllisiä tapoja lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkisen vallan avoimuuden ja hyvän hallinnon lisäksi tärkeää myös on arkinen yhteisöllisyyden tunto, joka vahvistaa vastuuntuntoamme ympärillä olevasta todellisuudesta ja antaa voimia parantaa maailmaa. Demokratian toteutumisen edellytyksiä ovat poliittisten perusoikeuksien lisäksi myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, joiden toteutumisesta linjataan useissa vihreiden ohjelmissa, kuten yhdenvertaisuusohjelmassa ja eriarvoisuusohjelmassa. Demokraattinen toimintakulttuuri Vuosikymmenten saatossa syntyneet hyväveliverkostot ja vaalirahajärjestelyt ovat viimeisten vuosien aikana alkaneet murtua. Vihreät edustavat uutta poliittista kulttuuria, jossa ei ole mitään hävettävää. Siksi valmistelu ja päätöksenteko voidaan siirtää ulos tunkkaisista kabineteista päivänvaloon kansalaisten keskusteltavaksi. Koska kaikki viisaus ei asu puolueissa, kansalaisille on tarjottava myös mahdollisuus suoraan osallistumiseen. laatikkoteksi: Avointa valmistelua ja prosessia voidaan kuvata vaikka seuraavalla kuvitteelliseen Kettupuistoon sijoittuvalla esimerkillä. Suljetussa byrokraattisessa mallissa Kettupuiston istutusten uudistaminen lähtee virkahenkilön ideasta. Valmistelu tehdään virkatyönä, päätös suljetussa kokouksessa ja lopulta kaupungin työntekijät käyvät tekemässä istutukset. Avoimessa ja osallistuvassa mallissa aloite esimerkiksi Kettupuiston uudistamiseen voi tulla asukkailta. Valmistelu tehdään asukkaiden ja virkahenkilöiden välillä yhteissuunnitteluna, päätös tehdään täysin avoimessa kokouksessa taikka paikallisessa kansanäänestyksessä. Toteutukseenkin asukkaat voivat osallistua itse taikka tehdä sen kokonaan kunnan tarjotessa lähinnä resurssit toimintaan.

2 Avoimuus Radikaalin avoimuuden perustana on kansanvalta. Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle ja kansalla viimesijaisena vallan käyttäjänä tulee olla mahdollisuus avoimesti seurata kaikkea valmistelua ja päätöksentekoa. Avoin päätöksenteko vaikeampaa, hitaampaa, ongelmallisempaa kuin suljettu päätöksenteko mutta tuottaa taatusti paremman lopputuloksen ja yleisesti hyväksyttävämmän päätöksen Päätöksiä valmisteltaessa eri vaihtoehdot on saatava avoimeen kansalaiskeskusteluun jo valmisteluprosessin aikana. Valmistelussa käytettävät tietoaineistot on saatava verkkoon avoimena datana aina, kun tietojen luottamuksellisuus tai tekijänoikeudet eivät sitä estä. * Valmisteltavien asioiden tulee olla vireilletulostaan saakka avoimesti ihmisten seurattavissa. * Eduskunnan valiokuntien asiakirjat on julkistettava ja asiantuntijakuulemiset lähetettävä suorana verkkoon (lyhyen aikavälin tavoite). *Valiokuntien, valtioneuvoston sekä lautakuntien ja kunnanhallitusten kokoukset sekä EU:n ministerineuvoston kokoukset on muutettava avoimiksi, esimerkiksi suorien verkkolähetyksien avulla (pitkän aikavälin tavoite). * Sosiaalinen media, blogit ja muu vuorovaikutteinen keskustelu on sisällytettävä osaksi valtioneuvoston, eduskunnan ja kunnallisen päätöksenteon sekä valtion- ja kunnallishallinnon viestintää. * Kaikki julkisesti tuotettu, yksityisyydensuojaa vaarantamaton tieto on saatava avoimeksi ja koneluettavaan muotoon. * Asiakirja-aineistoille on määrättävä maksukatto ja kaikki julkiset, yksityisyyden suojaa vaarantamattomat asiakirjat laitettava saataville nettiin. * Kaikille päätöksenteon tasoille on luotava sähköiset palvelut, joissa on reaaliaikaisesti saatavilla kaikki valmisteluun ja päätettäviksi tulevat asiat sekä päätökseen vaikuttavat asiakirjat liitteineen. * Euroopan komission ja muiden EU-instituutioiden asiakirjajulkisuutta on lisättävä. * Kansallisessa EU-päätöksenteon valmistelussa EU-poliittiset kannat tulee valmistella nykyistä laajemmassa ja joustavammassa sidosryhmäkokoonpanossa. * Euroopan parlamentin ja komission lobbausrekisterin tulee olla automaattinen ja pakollinen, ei vapaaehtoinen, kuten tällä hetkellä. * On luotava lobbausrekisterit valtioneuvostolle, ministeriöille, eduskuntaan sekä hallitusneuvotteluihin. * On määriteltävä sanktiot lobbauksen sääntöjen rikkomisesta (esim. musta lista). * EKP:n neuvoston kokouspöytäkirjat on julkistettava nykyistä nopeammin. Hyvä hallinto (korruptio, valvonta) Suomi on pärjännyt korruptiolistauksissa hyvin, mutta ne eivät ota juuri huomioon rakenteellista korruptiota ja erilaisia hyvävelijärjestelmiä. Hyvän hallinnon toimintaperiaatteet turvaavat tasapuolisen kohtelun, avoimuuden ja riittävän väärinkäytösten valvonnan. Hallinnon kieli on toisinaan vaikeaselkoista ja tarpeettoman monimutkaista. Tämä johtuu toisaalta pyrkimyksestä tarkkuuteen, toisaalta hallinnon sisälle syntyneestä jargonista kirjainlyhenteineen ja kuusiosaisine yhdyssanoineen. Laatikkoteksti: Useimpia poliittisia mielipiteitä tukemaan löytyy virkamiesten ja asiantuntijoiden päteviä argumentteja ja tilastotietoa. Virkamiehillä ja asiantuntijoilla on väistämättä poliittisia mielipiteitä siinä missä muillakin heidän arvonsa ja mieltymyksensä vaikuttavat siihen, mitä asioita otetaan huomioon valmistelussa ja mitä ylipäänsä aletaan tavoitella. Siksi poliitikkojen on kansanvaltaisesti päätettävä, mitä valmistellaan ja miltä pohjalta. Kun aktiiviset ihmiset pääsevät osallistumaan valmisteltaviin asioihin, useammat näkökulmat tulevat katetuksi. Yksikään asiantuntija tai ihminen

3 ylipäätään, ei voi olla täysin epäpoliittinen, mutta poliittisten prosessien kautta valikoituvat päätökset, joihin kaikki ovat tavalla tai toisella osallistuneet. Byrokratia on yhteisten asioiden hoitoa, demokratia ristiriitaisten intressien yhteensovittamista rauhanomaisin keinoin. * Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet takaava hallintokulttuuri on synnytettävä valtion- ja kunnallishallintoon normiohjauksella ja virkamiehiä kouluttamalla * On tiukennettava maankäyttö- ja rakennuslain kaltaista kuulemisvelvoittetta esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikassa. * Virkanimitysten tulee määritellä poliittisiin ja ei-poliittisiin ja poliittiset virkanimitykset on sidottava vaalikausiin. * Valtion virkanimityksiin on mahdollistettava valitusoikeus. * Sidonnaisuusilmoitukset on tehtävä pakollisiksi kunnallispoliitikoille. * Keskeisille poliitikoille ja virkamiehille on luotava karenssiaika yksityiselle puolelle siirtymisestä. * Hallinnon tuottaman tekstin edellytyksenä on oltava selkokielisyys. * EU-direktiiveille ja asetuksille on luotava yleistajuiset nimet. Ihminen vaikuttaa arkeensa Demokratian keskiössä on ihminen. Jos yksilö ei koe voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja lähiympäristöönsä, yksin tai yhdessä muiden kanssa, demokratia voi huonosti. Äänestysprosentit laskevat, mutta liian usein vika nähdään passiivisissa ihmisissä eikä demokratian rakenteissa. Peruskoulussa oppilaitosdemokratia on ulkoistettu pienelle oppilaskunnan hallitukselle, johon osallistuu vain kourallinen oppilaita. Kouluyhteisö on riittävän pieni sille, että edustuksellisuudesta voitaisiin luopua kokonaan ja tarjota osallistumismahdollisuuksia kaikille. Nuoria ei ole syytä kasvattaa ajatukseen, että joku muu kyllä hoitaa yhteiset asiat. Julkisten palveluiden käyttäjillä on usein sellaista asiantuntemusta palveluiden toimivuudesta, jota palveluita suunnittelevilla ja toteuttavilla virkamiehillä ei ole. Siksi esimerkiksi terveyskeskusten, koulujen ja sosiaalitoimiston asiakkaista tulisi koostaa tilapäisiä paneeleita, joissa heidän näkemyksiään palveluiden kehittämistarpeista selvitettäisiin. Nuoret, koulu- ja oppilaitosdemokratia Ei ole olemassa kollektiivista ryhmää nimeltä nuoret. Samoin kuin vanhempien ihmisten myös nuorten sisällä on eriäviä näkemyksiä siitä, kuinka asioiden tulisi olla. ES-Jonnet eivät ole välttämättä samaa mieltä asioista kuin larppaajat, kommunistinuoret tai partiolaiset. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ei tule perustua näennäisen edustuksellisiin leikkiparlamentteihin tai neuvostoihin, joilla ei ole valtaa. Laatikkoteksti: Suomalaisilla ysiluokkalaisilla on kansainvälisten tutkimusten mukaan erinomaiset yhteiskunnalliset tiedot mutta heikko motivaatio vaikuttaa ja vähäinen usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Kouluneuvostot ajettiin 'ylipolitisoitumisen' seurauksena alas 1980-luvun kuluessa ja korvattiin oppilaskunnilla, joilla on vain vähän vaikutusvaltaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen demokraattisessa järjestelmässä opitaan kuitenkin parhaiten itse tekemällä. Yhteiskuntaopin oppitunnilla kuunteleminen kehittää kyllä yhteiskunnallisia tietoja muttei välttämättä taitoja. Oikeiden vaalien alla järjestettävät 'varjovaalit' taas saattavat toimia jopa tarkoitustaan vastaan, koska vaalien lopputuloksella ei ole mitään todellista vaikutusta. Miksi siis suhtautua niihin vakavasti? Edustukselliseen

4 demokratiaan perustuva oppilaskuntajärjestelmä aktivoi lähinnä jo ennestään aktiivisia yksilöitä, ei koko oppilaskuntaa. Oppilaskuntien edustuksellisten vaalien sijaan kouluissa voitaisiinkin järjestää suoria äänestyksiä kouluyhteisöä koskevista asioista kuten kouluruuasta, luokkaretkistä ja jopa valinnaisaineiden tarjonnasta. Tämän lisäksi oppilaille tulisi antaa mahdollisuus tehdä aloitteita äänestettävistä asioista. Satunnaisotannalla eri luokka-asteilta valittavat deliberatiiviset oppilaspaneelit voisivat käsitellä kouluyhteisön ongelmia ja pyrkiä konsensusesitykseen niiden ratkaisemiseksi. * Osallistava oppilaitosdemokratia on palautettava perus- ja toiselle asteelle ja demokratiakasvatus on uudistettava vastaamaan suomalaisnuorten vieraantumiseen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. * Oppilaskuntien edustuksellisten vaalien sijaan kouluissa on järjestettävä suoria äänestyksiä kouluyhteisöä koskevista asioista kuten kouluruuasta, luokkaretkistä ja jopa valinnaisaineiden tarjonnasta. * Oppilaille on annettava mahdollisuus tehdä aloitteita äänestettävistä asioista. * On luotava satunnaisotannalla eri luokka-asteilta valittavat kertaluontoiset oppilaspaneelit, jotka käsittelevät kouluyhteisön ongelmia ja pyrkivät konsensusesitykseen niiden ratkaisemiseksi. * Peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten päätöksentekoa on tehtävä avoimemmaksi sekä oppilaiden kuulemisvelvoite merkittävistä asioista päätettäessä Asukasdemokratia * Asuinalueiden asukkaille on luotava mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti asuinympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen osallisryhmien avulla. *Myös vuokralaisille on taattava mahdollisuus tulla kuulluksi taloyhtiön päätöksenteossa sekä saada tietoa valmisteltavista asioista ja päätöksistä. Työpaikkademokratia * Työpaikkademokratia ei voi olla pelkkää luottamusmiehen kautta tapahtuvaa edustuksellista demokratiaa vaan jokaisen työntekijän tulee saada äänensä kuuluviin. Laitosdemokratia * Kaikissa julkisissa laitoksissa, kuten vankiloissa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa asiakkailla ja heidän asianhoitajillaan on oltava mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon ja asuinympäristöönsä. * Kokemusasiantuntijoiden käyttöä on lisättävä. Käyttäjädemokratia / asiakasdemokratia (julkiset palvelut) * Julkisten palveluiden käyttäjille on luotava keinoja ja välineitä vaikuttaa suoraan käyttämiinsä palveluihin, kuten uudessa vanhuspalvelulaissa vaaditaan. * palvelun käyttäjistä kootut palvelupaneelit Demokratian rakenteet ja takeet Perusoikeudet Sananvapaus on kaikkien poliittisten perusoikeuksien perusta. Ihmisillä on oltava mahdollisuus saada mielipiteensä esiin. Ihmisen on voitava ilmaista itseään ilman pelkoa ja halutessaan vaikka nimettömästi. Riippumaton lehdistö on yksi sananvapauden keskeisistä takeista. Koska joukossa on voimaa, on kaikille ihmisille poliittisiin mielipiteisiin katsomatta taattava myös poikkeusoloissa oikeus kokoontua, yhdistyä ja järjestää mielenilmauksia. * Jumalanpilkkapykälästä on luovuttava. * Yleisradion tulee järjestää neljännesvuosittaiset televisioidut eduskuntapuolueiden ja eduskunnan

5 ulkopuolisten puolueiden puheenjohtajapaneelit. * Anonymiteettioikeudesta on pidettävä kiinni. Vaalit Suomessa käytössä olevan vaalijärjestelmän suurin ongelma ovat joidenkin vaalipiirien piilevät äänikynnykset, jotka suosivat suuria puolueita ja vääristävät vaalien suhteellisuutta. Puolueen paikkamäärä ei ole aina oikeassa suhteessa ääniosuuteen. Vaalijärjestelmä tulee uudistaa niin, että mahdollisimman harvan kansalaisen ääni menee hukkaan. Laatikkoteksti: Suosituimmuusvaali Suosituimmuusvaalissa äänestäjä voi asettaa ehdokkaita paremmuusjärjestykseen eli valita listalta 1 n ehdokasta. Jos ykkösnimi ei saa läpimenoon tarvittavaa äänimäärä, ääni siirtyy äänestäjän kakkosvaihtoehdokseen merkitsemälle. Ja näin edespäin. Vihreiden mallissa vaalit olisivat edelleen puolueiden välillä suhteelliset eli kuten nykyisessäkin vaalijärjestelmässä, äänestäjä valitsee ensisijaisesti puolueen ja ehdokkaalle merkitty ääni lasketaan suhteellisuusluvulla. Suosituimmuusvaalissa äänestäjän ei tarvitsisi laskelmoida läpimenijää, vaan hän voisi merkitä mieleisiään ehdokkaita paremmuusjärjestykseen. Vaalitapa lisää äänestäjän valinnanmahdollisuutta, mutta myös tuo paremmin esiin poliittisen järjestelmämme keskeisen piirteen eli sen, että on aina valittava puolue, ei vain henkilöä. * Eduskuntavaaleissa on otettava käyttöön nykyistä suhteellisempi vaalijärjestelmä ilman juridista äänikynnystä. * Vaalikampanjoihin on säädettävä kulukatto ja avoin lahjoittajarekisteri * Yksittäisen henkilön tai yhteisön lahjoituksen ylärajaa tulee laskea. * Äänioikeusikärajan ja kansalaisaloitteen allekirjoituksen ikäraja on laskettava 16 ikävuoteen. * Suosituimmuusvaali kaikkiin vaaleihin * Europarlamenttivaaleihin on luotava ylikansalliset vaalilistat: prosenttia europarlamentaarikoista tulee valita yleiseurooppalaisesti (tai vaihtoehtoisesti eurooppalaiselta listalta valittu meppi poistaa yhden kansallisesta kiintiöstä). Valtiosääntö, EU:n perussopimukset ja kansainväliset järjestöt Euroopan unionissa on demokratian kannalta valtava haaste se, että sisämarkkinoiden luomasta kohtalonyhteydestä huolimatta meillä ei ole yhteistä kansainvaltaista tapaa sopia talous- ja finanssipolitiikasta. Siksi vihreät ajavat integraation syventämistä myös talous- ja veropolitiikan osalta ja parlamentarismin syventämistä, vaikka se tarkoittaisikin askelia kohti liittovaltiota. * Eduskuntaan, kunnanvaltuustoihin ja europarlamenttiin on säädettävä kahden vaalikauden rotaatio. * Sama henkilö ei voi toimia samaan aikaan kansanedustajana ja kunnanvaltuutettuna. * Kun kansanedustaja valitaan ministeriksi, hänen tilalleen eduskuntaan valitaan ministerikauden ajaksi varakansanedustaja. * Presidentin valtaoikeudet tulee siirtää eduskunnalle ja valtioneuvostolle. * Kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja tulee laskea 16 vuoteen. * EU-tasolla tapahtuva budjettien ali- ja ylijäämien seuranta ja kontrolli demokraattisesti legitimoidun eurooppalaisen taloushallinnon avulla * Euroopan komission jäsenten valintaprosessia on demokratisoitava ja komission kokoonpanon on heijasteltava oikeudenmukaisesti europarlamenttivaalien tulosta. * Niin kauan kuin kustakin jäsenmaasta valitaan EU-komissaari, valinta tulisi Suomessa ja muissa jäsenmaissa tehdä parlamentaarisesti. * Myös Euroopan parlamentille pitäisi antaa aloiteoikeus.

6 * Kansainvälisessä politiikassa vihreät kannattaa sitovien sopimusten laatimista monenkeskisissä ja kansanvaltaisissa organisaatioissa. * YK:n päätöksentekokykyä tehostettava. EU:lle riittää yksi yhteinen tuoli turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten joukossa. * YK:n taloudellista riippumattomuutta lisättävä YK-lotolla. * YK:iin maailmanparlamentti. Kansalaisjärjestöt ja vapaa kansalaistoiminta Rekisteröityjä yhdistyksiä on Suomessa toistasataa tuhatta, mutta viime vuosikymmeninä erityisesti nuorten ikäluokkien osallistuminen perinteiseen järjestötoimintaan on ollut vähentymään päin harrastus- ja kulttuurijärjestöjä lukuunottamatta. Järjestöjen toimintaedellytykset on jatkossakin turvattava mutta niiden lisäksi rekisteröitymättömien yhteisöjen ja vapaamuotoisten verkostojen toimintaa on tuettava. * Julkisen vallan tulee tukea vakiintuneita kansalaisjärjestöjä pääsääntöisesti yleisavustuksin, jotka eivät ohjaa liikaa toiminnan sisältöä. * Vapaille kansalaisryhmille on tarjottava matalan kynnyksen projektiavustuksia, joita varten ei tarvita rekisteröityä yhdistystä tai kirjanpitoa. * Yhdistyslaissa tulisi antaa vapaus kokeilla uusia ja erilaisia osallistamisen muotoja, kuten nettikokouksia, sitovia jäsenäänestyksiä ja useamman puheenjohtajan mallia. * Järjestöjen omaa varainhankintaa on helpotettava rahankeräyslakia uudistamalla. * Ei-rekisteröityneiden yhdistysten sekä vapaiden kansalaisryhmien ja verkostojen toimintaa on helpotettava avustuksien, lupien ja julkisten tilojen käyttöoikeuksien suhteen. * Rahankeräyslakia on uudistettava joukkorahoituksen mahdollistamiseksi. * Poliittiset ja ei-poliittiset järjestötuet tulee erottaa toisistaan ja tasapainottaa keskenään. Puoluelaitos Niin kauan kuin meillä on listoihin perustuvat vaalit tulee meillä olemaan myös puolueita. Puolueet vastaavat monella osin siitä miltä politiikka näyttää ihmisten silmissä, joten niiden toiminnan demokraattisuus ja avoimuus on ensisijaisen tärkeää koko politiikan uskottavuudelle. Hyväksi esimerkiksi vastakkaisesta käy keskustan ja kokoomuksen viime vuosien vaalirahakohut. * Kahden tai useamman puheenjohtajan malli on mahdollistettava yhdistyslaissa. * Puheenjohtajan valinta on mahdollistettava suoralla jäsenäänestyksellä. * Sitovat jäsenäänestykset on mahdollistettava. * Puoluetuki on sidottava puolueiden vaaleissa saamaan äänimäärään eduskuntavaalien paikkamäärän sijaan. Kolmikantainen päätöksenteko (korporativismi) Vihreät eivät näe mahdollisena, että muut kuin suoraan työnantajan ja työntekijän jako-osuuksiin liittyvät päätökset valmistellaan kolmikantaisesti. Työelämän tasa-arvoon, nuorten asemaan, eläkejärjestelmään sekä työperäiseen sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä työelämän instituutioiden aseman ei tule olla määräävä. * Kolmikantaa on käytettävä vain niissä tilanteissa, joissa työmarkkinaosapuolilla on käsiteltävässä asiassa sisällön kannalta merkitystä. * Kolmikannassa valtion tehtävä on vahtia yleistä etua ja pitää heikompien puolta eikä luovuttaa tärkeissä tasa-arvoa ja yhteishyvää koskevassa päätöksissä päätäntävaltaa työmarkkinajärjestöille. Suora demokratia

7 Suora demokratia on suoraa kansan valtaa, jossa ihmiset päättävät suoraan asiakysymyksistä. Hyvä suora demokratia osallistaa sekä keskusteluttaa ihmisiä ja toimii edustuksellisen demokratian tukena, ei sen vastakohtana. Laskeva äänestysinto ja ihmisten lisääntyvä vieraantuminen politiikasta kertovat siitä, että kansalaisvaikuttamista, demokratiaa, on kehitettävä ja lisättävä. Ihmiset osallistuvat politiikkaan vain, jos kokevat voivansa vaikuttaa. Osallistava demokratia on vallan jakamista ja enemmistövallan rajoittamista. Jotta suora demokratia onnistuisi, tarvitaan sen rinnalle kuitenkin myös vahvaa vähemmistönsuojaa: Jos kaikki eivät omista tasa-arvoista mahdollisuutta äänestää, ei demokratia enää ole demokratiaa. Lisäksi on kunnioitettava ylemmän tason sääntelyä: perustuslakia, kansainvälisiä sopimuksia ja perustavanlaatuisia kansainvälisiä periaatteita. Sitovia kansanäänestyksiä on järjestettävä päätöksenteon ja hallinnon kaikilla tasoilla. Pelkät neuvoa-antavat kansanäänestyksen jopa heikentävät demokratiaa, sillä niiden tulosta ei päättäjien ole pakko noudattaa. Suora demokratia ei ole mielipidekyselyä eikä huutoäänestystä: On tärkeää, että aloitteen ja äänestyksen väliin jätetään tarpeeksi pitkä aika keskustelulle, tiedonhankinnalle ja mielipiteiden muutoksille ensivaikutelmasta. Jos kansa tekee aloitteen ja parlamentti, kunnanvaltuusto tai muu edustuksellinen taho sen hyväksyy, menee se suoraan läpi. Jos edustuksellinen elin tekee muutoksia aloitteeseen tai hylkää sen, voidaan asia äänestyttää kansalla. Muutettu kansalaisaloite voidaan myös hyväksyä suoraan. Kansalaispäätös on kansan käsissä oleva metodi, jossa kansalaiset vaativat jonkin parlamentin päätösvallassa ja agendalla olevan asian päätettäväkseen keräämällä tietyn määrän nimiä. * Suomessa on mahdollistettava sitovat kansanäänestykset. * On otettava käyttöön Sveitsin mallinen kansalaisaloite (neuvotteluvaihe). * On mahdollistettava kansalaispäätökset. * Kunnissa ja valtion tasolla on siirryttävä osittain osallistuvaan budjetointiin. Lähidemokratian rakenteet (kuntataso, seututaso) Ajatus paikallisvaltuustoista on kehitelty maakuntamallin tai metropolimallin lähidemokratiavajetta paikkaamaan. Itsenäinen 3000 hengen kuvitteellinen Kyntää ei varmastikaan tarvitse yhtään alempaa hallinnollistaporrasta, kun sen kunnanvaltuusto on jo itsessään paikallisvaltuusto. Samaa ei voida sanoa Helsingistä saatikaan mahdollisesta suur-helsingistä, jossa asuisi miljoona henkeä. Saako taloyhtiö Koivuranta rakentaa puuaidan tontin läntiseen osaan, tuleeko Kristiinankujalle pyörätie vai pyöräkaista, saako Mönttöset laajentaa grillikatostaan 5 neliötä ja niin edelleen ovat asioita, joita on kohtuullisen turhaa päättää hallintotasolla, jonka piirissä on asukasta. Siksi paikallisvaltuustot. Niiden vallassa tulisi olla asemakaavoitus ja tätä vähäisemmät maankäytön, liikenteen ja rakentamisen kysymykset. Kunnalliseen päätöksentekoon liittyy ongelma, jossa luottamushenkilöillä ei ole tarpeeksi aikaa paneutua päätöksentekoon. Tämä johtaa sekä heikosti perusteltuihin päätöksiin, että virkamiesvallan lisääntymiseen, kun valmistelijaa ei kyetä resurssien puutteen vuoksi kyseenalaistamaan. * Otetaan käyttöön kaupungin- ja kunnanosavaltuustot sekä osallistava budjetointi paikallistasolla. * Kunnallistason neuvoa-antavista kansanäänestyksistä on tehtävä sitovia. * Otetaan kansalaisjuryt, konsensuskonferenssit ja muut deliberatiivisen demokratian kokeilut aktiiviseen käyttöön paikallistasolla. * Luodaan suoria, yksilöllisiä kuulemiskanavia kaupunginosa- ja asukasyhdistysten rinnalle. * Kaavaillat ja kunnanjohdon kuntalaistapaamiset on saatava säännölliseksi osaksi kuntien toimintaa. * Virkamiehiä on koulutettava kuntalaisten kuuntelemisessa kaikissa päätöksenteon vaiheissa ja

8 kuulemisesta on tehtävä velvoittavaa. *Pormestarimalli on otettava käyttöön kaikissa kunnissa ja pormestari on valittava suoralla kansanvaalilla. Valtuusto valitsee apulaispormestarit puolueiden valtasuhteiden perusteella. Valtuustolla voi erottaa pormestarin ja järjestää uudet pormestarivaalit. * Kansallisen tason lainsäädännön on mahdollistettava kuhunkin kuntaan sopiva pormestarimalli. * On luotava kahden tason malli, jossa nykyiset kunnat (tai niiden osat) vastaavat lähidemokratiasta ja uudet suurkunnat tai aluekunnat seudullisen tai maakunnallisen tason päätöksistä. Vihreiden puoluedemokratia ja avoimuus Politiikassa ei ole mitään hävettävää. Kaiken toiminnan tulee lähtökohtaisesti olla sellaista, että siitä voi puhua julkisesti, vaikkapa torikahvilassa. Kuten kaiken demokraattisen toiminnan myös vihreiden oma toiminta tulee avata kaiken kansan kummasteltavaksi. Ajaakseen parempaa, suorempaa ja avoimempaa demokratiaa on puolueen myös toteutettava näitä ideaaleja omassa toiminnassaan. * Mahdollisimman monet päätökset tulee tehdä suoralla jäsenäänestyksellä, jonka toteuttamisessa pitää selvittää sähköisen äänestyksen mahdollisuudet. * Ehdokasasettelu vaalipiireissä ja suurissa kaupungeissa jäsenäänestyksellä, jossa valitaan 3/4 ehdokkaista, loput yleiskokouksessa. * Puoluehallitus ja puoluevaltuuskunta tulee valita jäsenistön kesken esimerkiksi listavaaleilla. * Puolueen kaikkien toimielinten kokoukset tulee olla lähtökohtaisesti avoimia ja seurattavissa verkosta. Kaiken keskustelun ja äänestysten tulee olla myös kokouksen jälkeen julkisesti saatavilla. * Puolueen puheenjohtajiston on pidettävä kaikille avoin kyselytunti vähintään kerran kuukaudessa. * Hallitusohjelmatavoitteita tulee kerätä puolueen jäseniltä avoimesti vaaleihin valmistauduttaessa, tavoitelistan tulee olla avoin ja tavoitteiden saamista hallitusohjelmaan pitää avata julkiseksi. * Puolueen tekemien jäsenkyselyiden ja niiden raakadatan pitää olla julkisia ja kaikkien analysoitavissa. * Puolueen keräämän vaalirahoituksen ja jäsenhankinnan tulosten on oltava realiaikaisesti seurattavissa.

Politiikassa ei ole mitään hävettävää! - Vihreiden demokratiaohjelma

Politiikassa ei ole mitään hävettävää! - Vihreiden demokratiaohjelma Politiikassa ei ole mitään hävettävää! - Vihreiden demokratiaohjelma Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 25.11.2012 Stilisoimaton versio Johdanto Vihreiden demokratiakäsityksen mukaan valta kuuluu kaikille,

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

DEMOKRATIAPOLIITTISEN OHJELMAN MUUTOSESITYSTEN KÄSITTELY TYÖRYHMÄSSÄ 9.11.12

DEMOKRATIAPOLIITTISEN OHJELMAN MUUTOSESITYSTEN KÄSITTELY TYÖRYHMÄSSÄ 9.11.12 Rivinumero(t) Esitys muutos Mitä multa on menny ohi demokraattisen valtion järjestäytymistavasta? Valtarakenteethan syntyvät edustuksellisen demokratian synnyttäminä. Ne on päätetty synnyttää ja sittemmin

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Ajankohtaista kuntademokratiasta Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Kommenttipuheenvuoro kuntakentältä 9.9.2015 klo 10:00 10:45 L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon 2014 tiivistelmä selkosuomeksi

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon 2014 tiivistelmä selkosuomeksi Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon 2014 tiivistelmä selkosuomeksi Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon

Lisätiedot

Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia

Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia Neuvotteleva virkamies, HT Inga Nyholm Valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Edustuksellisen

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Muutos 2011:n tavoitteet ja keinot perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen.

Muutos 2011:n tavoitteet ja keinot perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen. 1 Muutos 2011 ry / Förändring 2011 rf Muutos 2011 syntyi halusta muuttaa maassamme vallitsevaa poliittista käytäntöä, jossa päätöksentekijöiden vastuu päättyy samaan aikaan, kun vaalihuoneiden ovet sulkeutuvat.

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston strategia 2011

Nuorisovaltuuston strategia 2011 Nuorisovaltuuston strategia 2011 2 Johdanto Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen nosti esille ajatuksen nuorisovaltuuston strategiasta. Nuorisovaltuustolla on arvokasta toimintaa, ja kannustaisin nuorisovaltuutettuja

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) SÄÄNNÖT Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistys(,

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö Edustajiston koulutus 14.1.2014 Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö 46 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Haaparannan kaupungin laatupanostus

Haaparannan kaupungin laatupanostus Haaparannan kaupungin laatupanostus Tarkoitus: Poliittisesti ohjatussa organisaatiossa on erittäin tärkeää että kommunikaatio, keskustelu ja vaikutusmahdollisuudet myös vaalien välissä toimivat. Kansalaiskeskustelun

Lisätiedot

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä 26.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet

Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Tampere 15.5.2014 Riitta Myllymäki johtava lakimies 1 Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos

Lisätiedot

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Muutokset pelisääntöihin ISOILLA KIRJAIMILLA

Muutokset pelisääntöihin ISOILLA KIRJAIMILLA Muutokset pelisääntöihin ISOILLA KIRJAIMILLA 2.2 Jäsenet JÄSENELLÄ TARKOITETAAN TÄSSÄ PELISÄÄNTÖPAPERISSA ESPOON VIHREIDEN HENKILÖJÄSENTÄ SEKÄ JÄSENJÄRJESTÖÄ ELLEI TOISIN ILMAISTA. JÄSENISTÖLLÄ TAAS TARKOITETAAN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto

Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Kuntayhteisön johtajuus ja poliittiset prosessit osaaikaisen varapuheenjohtajan silmin Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Tiina Elo kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Espoo Luottamushenkilöjohtamisen

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet

Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Niedersächsischer Landeswahlleiter Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

Piraattipuolueen toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Piraattipuolueen toimintasuunnitelma vuodelle 2014 17.10.2013 1(5) TOIMINTASUUNNITELMA (esitys) Toimintakausi 1.1. 31.12.2014 Piraattipuolueen toimintasuunnitelma vuodelle 2014 on 13.3.2008 perustettu puolue, joka pyrkii vaikuttamaan valtiollisiin asioihin

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus Demokratia

Kuntalain kokonaisuudistus Demokratia Kuntalain kokonaisuudistus Demokratia Paikallisdemokratian viikko 14.-20.10.2013 Tiedotustilaisuus Kuntatalossa 14.10.2013 Riitta Myllymäki Johtava lakimies, demokratiajaoston sihteeri 1 Kuntalain kokonaisuudistuksen

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Demokratiaseuranta ja vaaliaineistot: teemat ja tavoitteet (Teksti on alun perin osa oikeusministeriölle toimitettua esitystä Suomen demokratiaindikaattoreiden perusaineistojen

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 2.12.2009 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 2.12.2009 1(5) PIRAATTIPUOLUE 2.12.2009 1(5) SÄÄNNÖT Piraattipuolueen Pirkanmaan piiriyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolueen Pirkanmaan piiriyhdistys, ruotsiksi Piratpartiets

Lisätiedot

Vaaleja ja valitusfestareita. Osallisuussaarna. Tomi Kiilakoski & Pasi Laukka Allianssiristeily 18.3.2010

Vaaleja ja valitusfestareita. Osallisuussaarna. Tomi Kiilakoski & Pasi Laukka Allianssiristeily 18.3.2010 Vaaleja ja valitusfestareita. Osallisuussaarna Tomi Kiilakoski & Pasi Laukka Allianssiristeily 18.3.2010 Osallisuuden ihanuus ja kurjuus Ihanuus. Osallisuus liittää lapsia ja nuoria laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Työryhmän väliraportti

Työryhmän väliraportti 1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Osallisuus ja lähivaikuttaminen Työryhmän väliraportti Osallisuus ja lähivaikuttaminen 8.1.2014 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano Eero Mattsson pj (Pomarkku),

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan

Suomalaisen yhteiskunnan Suomalaisen yhteiskunnan iso muutos muuttuvatko kunta ja kuntalainen? Kyläparlamentti Ilomantsi 31.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Kuulostaa hyvältä! Ilomantsi

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO 9.6.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 169/1 I (Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot