ASIAKKAAN KOTIUTUMINEN JA KOTIHOITO SALON SEUDULLA Stakesin PALKO- malliin pohjautuva raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKKAAN KOTIUTUMINEN JA KOTIHOITO SALON SEUDULLA Stakesin PALKO- malliin pohjautuva raportti"

Transkriptio

1 Salon kaupunki Salon seudun terveyskeskus Salon seudun sairaala Turun ammattikorkeakoulu, Salon toimipiste 2004 ASIAKKAAN KOTIUTUMINEN JA KOTIHOITO SALON SEUDULLA Stakesin PALKO- malliin pohjautuva raportti Johtoryhmä: Seija Hyvärinen Helena Hyytiäinen Marja-Liisa Moisander Tarja Raitis Pirjo Salmi Ulla Wiirilinna Raportin laatijat: Eine Pekola Irmeli Leino

2 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1.1 Raportin rakenne ja esitystapa Palko-projektin organisointi 3 2. Asiakkaan kulku kotoa sairaalaan 2.1 Lähtö sairaalaan Tiedon siirtäminen Tiedon sisältö 8 3. Asiakkaan siirtyminen erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaalaan 3.1 Potilaan siirtyminen jatkohoitopaikkaan Tiedon siirtäminen Tiedon sisältö Asiakkaan siirtyminen erikoissairaanhoidosta kotiin 4.1 Asiakaan siirtyminen kotiin Salon seudun sairaalan kirurgiselta osastolta Asiakaan siirtyminen kotiin Salon seudun sairaalan sisätautien osastolta Asiakaan siirtyminen kotiin Halikon sairaalasta 15 Sivu 5 Asiakkaan kotiin siirtyminen terveyskeskuksen vuodeosastolta 5.1 Kotiutuminen Tiedon siirtäminen ja tiedon sisältö Asiakkaan kotihoito 6.1 Kotiutuksen sujuvuus kotihoidon kannalta Toiminta kotihoidossa asiakkaan kotiutuessa Yhteenveto Liitteet Liite 1 Vapa-projekti vuonna 2003 Liite 2 Salon kaupunki, siirtoilmoitus Liite 3 Lupa asiakaan hoitokansion käyttöön Liite 4 Asiakkaan hoitokansio

3 3 1. JOHDANTO 1.1. Raportin rakenne ja esitystapa Tässä raportissa on kuvattu kotiutumis- ja kotihoitokäytäntöjä Salon seudulla. Pohjana on käytetty PALKO-mallia, joka tuotettiin käytännön toimijoiden ja Stakesin tutkijoiden yhteistyönä. Raportissa kuvataan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaiden hoidonkulku kotoa sairaalaan ja sairaalasta kotiin. Raportissa esitetään Vapa-projektin tuloksena syntyneet kuvaukset asiakkaiden kotiuttamiskäytännöistä Salon seudulla. (Vanhusten palvelujen kehittäminen, liite 1.). Nykytilan analyysi on tehty siten, että ensin on kuvattu prosessikaavioina asiakkaan kotiuttamiskäytäntöjä Salon kotipalvelussa, Salon terveyskeskuksen vuodeosastoilla ja Salon seudun sairaalassa. Prosessikuvaukset laadittiin kussakin yksikössä keväällä Turun ammattikorkeakoulun lehtorit Eine Pekola ja Irmeli Leino vastasivat kuvausten kirjalliseen muotoon saattamisesta yhdessä yksiköiden henkilökunnan kanssa. Raportti etenee PALKO -mallin mukaan siten, että nykyinen kotiutumis- ja kotihoitokäytäntö esitetään normaalina tekstinä. Seuraavaksi on kursivoitu sellaiset kohdat, joissa tunnistettiin ongelmia ja muutostarvetta. Kursiivilla kirjoitetun jälkeen lisättiin vahvennettuna ja sisennettynä, miten käytäntöä halutaan muuttaa (= uusi tavoite/ käytäntö) Palko-projektin organisointi Palko-projekti on toteutettu yhteistyössä Salon kaupungin, Salon seudun terveyskeskuksen, Salon seudun sairaalan ja Turun ammattikorkeakoulun, Salon toimipisteen kanssa. Projektin tueksi on perustettu ohjaus-, valmistelu- ja työryhmiä. Asiakkaan kotiuttamiskäytäntöjen kehittämisen liittyvien työryhmien ja toimijoiden esittely: Vapa- projektin ohjausryhmä: Seija Hyvärinen, Salon seudun terveyskeskus, johtava hoitaja Helena Hyytiäinen, Salon kaupunki, vanhustenhuollon johtaja Tarja Raitis, Salon seudun sairaala, johtava ylihoitaja Ulla Wiirilinna, Turun ammattikorkeakoulu, koulutuspäällikkö

4 4 Palko-projektin ohjausryhmä: Seija Hyvärinen, Salon seudun terveyskeskus, johtava hoitaja Helena Hyytiäinen, Salon kaupunki, vanhustenhuollon johtaja Tarja Raitis, Salon seudun sairaala, johtava ylihoitaja Ulla Wiirilinna, Turun ammattikorkeakoulu, koulutuspäällikkö Pirjo Salmi, Salon seudun terveyskeskus, apulaisylilääkäri Marja-Liisa Moisander, TYKS, ylihoitaja Palko-projektin valmisteluryhmä: Anne Hedman, Salon seudun sairaala Tuula Suurpää, Salon seudun terveyskeskus, vuodeosasto Tiina Ahanen, Salon seudun terveyskeskus, kotisairaanhoito Ritva Aaltonen, Salon kaupunki,. kotipalvelu Eine Pekola, Turun ammattikorkeakoulu, Salon toimipiste Irmeli Leino, Turun ammattikorkeakoulu, Salon toimipiste Työryhmät: Tiedon kulku: Suvi-Tuuli Porkka, Salon kaupunki, Paukkulakoti Päivi Lensu, Salon kaupunki, kotipalvelu Tiina Ahanen, Salon seudun terveyskeskus, kotisairaanhoito Hanna-Maija Takala, Salon seudun sairaala, poliklinikka Sanna Paju, Salon seudun sairaala, sosiaalityöntekijä Johanna Hemminki, Salon seudun sairaala, sosiaalityöntekijä Pirjo Turumäki, Salon kaupunki Sanna Valkonen, Salon seudun terveyskeskus, kuntoutus Maritta Ruikka, Salon seudun terveyskeskus, vuodeosasto Sinikka Lehtinen, Salon seudun terveyskeskus, lääkärin vo. Asiakkaan hoitokansio: Oili Into, Salon seudun sairaala Anja Lampinen, Salon seudun sairaala Riitta Anttila, Salon seudun terveyskeskus, kotisairaanhoito Paula Vahtera, Salon terveyskeskus vuodeosasto Riitta Valtamo, Salon terveyskeskus vuodeosasto Sirpa Stenström, Salon seudun omaiset ja läheiset

5 5 Tiina Auranen. Salon kaupunki, kotipalvelu Sari Inkinen, Salon Seudun terveyskeskus, kotisairaala Tuula Suominen, Salon seudun terveyskeskus, kotisairaanhoito Hanna Kesänen, Salon seudun sairaala, ensiapu Anne Leonsaari, Salon kaupunki, Paukkulakoti Ritva Aaltonen, Salon kaupunki, kotipalvelu Ari Santikko, sairaankuljetus Sihteerinä: Irmeli Leino, Turun ammattikorkeakoulu, Salon toimipiste Oikea asiakas oikeaan paikkaan: Martti Lampinen, Salon seudun sairaala, Lauri Tuomaala, Salon seudun terveyskeskus Tuija Skarp, Salon seudun terveyskeskus, kotisairaala Tuula Suurpää, Salon seudun terveyskeskus, vuodeosasto Pirkko Mertamo, Salon seudun terveyskeskus, kotisairaanhoito Pirjo Virtanen, Salon kaupunki. kotipalvelu Sanna Valkonen, Salon seudun terveyskeskus, kuntoutus Maritta Ruikka, Salon seudun terveyskeskus, vuodeosasto Sinikka Lehtinen, Salon seudun terveyskeskus, lääkärin vo. Terhi Leino, Salon seudun terveyskeskus, lääkärin vo. Raija Hietikko, Salon kaupunki, Kukonkallio Päivi Jalonen, Salon seudun terveyskeskus, kuntoutus Mielenterveyskuntoutujan avohoito: Leena Suomi, Halikon sairaala Päivi Lensu, Salon kaupunki, kotipalvelu Anne Nikander, Salon kaupunki, Pahkavuoren ryhmäkoti Jaana Mannonen, Salon seudun terveyskeskus, kotisairaanhoito Anne Hedman, Salon seudun sairaala ja Halikon sairaala Arja Salo-Sirkiä, Halikon sairaala Eeva Mäk-Teeri, Halikon sairaala Hannele Palomäki, Halikon sairaala Mia Blomqvist, Halikon sairaala Pirkko Holmström, Halikon sairaala

6 6 ASIAKKAAN KULKU KOTOA SAIRAALAAN 2.1. Lähtö sairaalaan Kotipalvelun työntekijä useimmiten lähettää kotihoidon palveluja saavan asiakkaan sairaalaan, jos tämä ei pysty itse lähtemään sairaalaan eikä hänellä ole läheisiä. Yleisin kulkuväline on ambulanssi, toisinaan taksi. Asiakas menee sairaalaan yleensä yksin tai läheisen kanssa. Kotihoidon työntekijä saattaa asiakkaan sairaalaan vain harvoin. Sairaalaan lähettävä työntekijä avustaa asiakasta tarvittaessa lähdön valmisteluissa, mikäli tämä ei itse pysty. Asiakas ottaa mukaansa sairausvakuutuskortin, avaimet, silmälasit, mahdolliset henkilökohtaiset tavarat, kuulokojeen sekä vähän rahaa. Jos asiakas on lähiaikoina tulossa tutkimuksiin otetaan mukaan myös edellisen kerran hoitokertomus ja rtg-lähetteet. Lähettävä työntekijä huolehtii tarvittaessa mukaan otettavista tavaroista ja välineistä. Kotipalvelun työntekijä täyttää siirtoilmoituksen (liite 2.) asiakkaan mukaan ja ilmoittaa asiakkaan siirrosta omaisille ja muille hoitaville tahoille. Kotona lääkkeet ja reseptit ja tiedot asiakkaan hoidosta ovat huonosti löydettävissä. Asiakkaan papereista ei aina ilmene, milloin ne viimeksi päivitetty. Tiedot asiakkaasta välillä puutteellista. Asiakkaan hoitoa ja palveluja koskevat asiakirjat ('paperit') annetaan sairaalaan lähtevän asiakkaan mukaan. Asiakirjoja säilytetään kotihoitokansiossa asiakkaan kotona ja kansio otetaan asiakkaan mukaan siirryttäessä hoitopaikasta toiseen ja takaisin asiakkaan kotiin. Muun kuin lääketieteellisen tiedon lisääminen asiakkaasta on tarpeellista. Asiakkaan sairaalaan lähteminen voi vaatia asiakkaan kodin ja kotiasioiden järjestelyjä, erityisesti kiireellisessä tilanteessa. Näitä ovat esimerkiksi apua tarvitsevan puolison avunsaannin järjestäminen, kotieläinten hoito, roskien vienti, likaisten astioiden ja pikkupyykin pesu, jääkaapin tyhjentäminen. Asiakkaan kodin ja kotiasiat järjestää kuntoon se työntekijä, joka lähettää asiakkaan sairaalaan. Nämä asiat työntekijä hoitaa itse tai sopii läheisten kanssa näiden asioiden huolehtimisesta. Selkeitä kirjattuja toimintaperiaatteita ei tästä asiasta kuitenkaan ole. Ongelmia on esiintynyt erityisesti mielenterveyskuntoutujan kiireellisissä siirroissa kotoa sairaalaan. Mielenterveyskuntoutujan avohoidon järjestelyjä suunnitellaan yhdessä kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja Halikon sairaalan työntekijöiden kanssa.

7 Tiedon siirtäminen Asiakas on aikaisempien hoitotietojensa ensisijainen siirtäjä, jolta (päivystys)poliklinikan työntekijät saavat tietoja. Kotipalvelun tai kotisairaanhoidon työntekijä täyttää asiakkaasta siirtoilmoituksen sairaalaan lähtiessä. Osastoilla ei aina ole tietoa asiakkaan kotiolosuhteista ja tarvittavista apuvälineistä. Kotihoidon asiakkaille suunnitellaan hoitokansio, jossa asiakaan tiedot ovat koottuna ja päivitettynä. Asiakkaan läheisiä ja sairaanhoidon kuljettajia ohjataan ottamaan kotihoitokansio asiakkaan mukaan sairaalaan aina, kun se on olemassa. Lisäksi heitä pyydetään täyttämään siirtokaavake, joka antaa sairaalan työntekijälle tietoa asiakkaan tilanteesta. Tiedote löytyy asiakkaan kotihoitokansion välistä. Mahdollinen asiakkaan saattaja, yleensä läheinen, antaa suullista tietoa asiakkaan voinnista ja hoidon tarpeesta. Sairaalan työntekijät voivat myös pyytää saattajalta lisätietoja, mm. tarkistaa epäselväksi jääneitä asioita. Saattajan haastattelu on erityisen tärkeää silloin, kun asiakas ei itse kykene antamaan tietoja eikä hänestä ei löydy kirjallista tietoa (esimerkiksi asiakas ei ole vielä kotihoidon asia Kotihoidon työntekijä ei aina saa tietoa asiakkaan siirtymisestä (päivystys)poliklinikalta sairaalan vuodeosastolle. (Päivystys)poliklinikan henkilökunta ei aina tiedä, että potilas kuuluu kotihoidon piiriin. Ongelmia tiedonkulussa ilmenee erityisesti silloin, jos asiakas on itse lähtenyt sairaalaan. Koska sairaalasta ei ilmoiteta asiakkaan sairaalaan joutumisesta kotihoidon työntekijöille, niin työntekijät tekevät tarpeettoman kotikäynnin asiakkaan luo ja soittelevat sairaaloihin selvittääkseen asiakkaan olinpaikan. Tieto asiakkaan kotiutuksen peruuntumisesta jää usein ilmoittamatta kotipalveluun. Potilaan vastuuhoitaja sairaalassa huolehtii siitä, että kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon ilmoitetaan potilaan siirtymisestä osastolle tai toiseen sairaalaan jatkohoitoon, jos potilas on antanut luvan asian ilmoittamiseen. Myös asiakas itse tai läheinen voivat halutessaan ilmoittaa asiasta. Sairaankuljetus jättää kotiin kirjallisesti tiedon siitä minne asiakas on kuljetettu.

8 8 Asiakkaan sairaalaan joutumisesta informoidaan läheisiä. Ensisijaisesti sen tekee se työntekijä, joka on lähettänyt asiakkaan sairaalaan. Oman työtiimin jäsenille sekä yhteistyökumppaneille tiedotetaan joko puhelimitse tai kasvotusten. Siirtolomakkeeseen kirjataan kenelle siirrosta on ilmoitettu. Kotipalvelun työntekijä, joka on lähettänyt asiakkaan sairaalaan, tiedottaa tästä puhelimitse tai tapaamisissa kotipalveluohjaajalle, muille tiiminsä jäsenille sekä kotisairaanhoitajalle. Hän myös peruu puhelimitse asiakkaan saamat tukipalvelut: ateria-, kuljetus-, turva-, sauna-, yms. palvelut. Palveluiden peruminen on tärkeää, jotta asiakasmaksut voidaan keskeyttää Tiedon sisältö Asiakkaan hoitokansion sisältö on suunniteltu yhdessä työryhmässä, jossa on ollut edustus kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta, vuodeosastolta, sairaalasta, poliklinikalta, sairaankuljetuksesta sekä omaisjärjestöstä. Hoitokansioon on suunniteltu seuraavat sivut, henkilötietolomake, selvitys kotiolosuhteista ja toimintakykylomake. Lisäksi kansiossa säilytetään lääkitystiedot, reseptit, epikriisit ja esitäytetyt siirtolomakkeet ja asiakkaan allekirjoittama lupa kansion käyttöön (liite 3: Lupa asiakaskansion käyttöön, liite 4: Asiakkaan hoitokansio) Hoitokansio otetaan kokeilukäyttöön kolmellakymmenellä asiakkaalla Tämän jälkeen kerätään palautetta hoitokansion sisällöstä ja sen toimivuudesta. Kansiota kehitellään edelleen palautteen pohjalta ja ennenkuin sen käyttöönottoa laajennetaan Salon kaupungissa ja otetaan käyttöön ympäristökunnissa syksyllä ASIAKKAAN SIIRTYMINEN ERIKOISAIRAANHOIDOSTA TERVEYSKESKUSSAIRAALAAN 3.1. Potilaan siirtyminen jatkohoitopaikkaan Lääkäri päättää potilaan erikoissairaanhoidon sairaalasta terveyskeskuksen vuodeosastolle siirtymisen ajankohdasta yleensä potilaskierrolla. Päätöksen jälkeen hoitava lääkäri kirjoittaa lähetteen jatkohoitopaikkaan. Potilaan tarvitsemasta jatkohoitopaikasta ilmoitetaan terveyskeskussairaalaan sii-

9 9 nä vaiheessa, kun lääkäri on tehnyt päätöksensä. Päätös siirtymisestä tehdään lyhyellä varoitusajalla. Potilas pyritään siirtämään mahdollisuuksien mukaan jo 1-2 vrk:n kuluttua päätöksestä, joskus jopa samana päivänä. Hoitaja Salon seudun sairaalan osastolta saattaa asiakkaan vuodeosastolle ja lähete on yleensä mukana. Tyks:in lääkäri soittaa Salon seudun sairaalaan asiakkaan jatkopaikasta. Joskus asiakkaan oikea hoidollinen paikka olisi joku muu kuin sairaala, esim. kotikunnan terveyskeskus. Asiakas tulee kuitenkin Salon seudun sairaalaan. Lääkäri, joka vastaanottaa puhelun TYKS:stä pitää olla "tiukkana", jos asiakas ei tarvitse sairaalatason hoitoa vaan esim. terveyskeskustason hoitoa. Neuvotellaan TYKS:in lääkärien kanssa oikean hoitopaikan valinnan kriteereistä. Välillä asiakas tuodaan vahingossa Salon seudun sairaalaan vuodeosaston asemasta. Vuodeosaston lääkäri tähdentää puhelimessa, mikä on asiakkaan oikea hoitopaikka ja TYKS:ssä kirjataan kirjekuoren päälle osoite selkeästi. Näistä asioista välitetään tietoa TYKS:in kotiuttamistyöryhmälle. Ongelmana on, miten saadaan asiakas siirrettyä primaaristi poliklinikalta oman kotikunnan hoitoyksikköön, mikäli sairaalatason jatkohoitoa ei tarvita. Asiakkaalla ei ole välttämättä terveyskeskuksen vuodeosaston hoidon tarvetta, vaan hoivan ja huolenpidon tarvetta kotona. Ongelmana on usein asiakkaan turvattomuudesta johtuvat käynnit/sijoittuminen terveyskeskuksen vuodeosastolle esim perjantaisin ja viikonloppuisin. Varataan ekstrapaikka vanhainkotiin niille asiakkaille, jotka tarvitsevat ensi sijaisesti turvallisuutta. Dementia-asiakkaille tulee saada sopivampi ja rauhallisempi ja kodinomaisempi hoitoympäristö kuin terveyskeskuksen rauhaton ja sairaalamainen 60- paikkainen jättiosasto. Selvitetään yöpartiojärjestelmän tarpeellisuutta. Kartoitetaan ja kokeillaan yöpartiojärjestelmän toimivuutta. Tilanteen kartoituksessa hyödynnetään kotipalvelun, kotisairaalan, kotisairaanhoidon ja hälytyskeskuksen näkemystä asiasta. Päivystyspalveluyksikköä suunnitellaan seutukunnalle. Tavoitteena on saada ympärivuorokautinen sairaalan ja terveyskeskuksen yhteispäivystys.

10 10 Terveyskeskuksen vuodeosastolle sisäänottokynnys on matala silloin, kun on vapaita paikkoja tarjolla ja etenkin jos omaiset sitä vaativat. Aina ei asiakkaalla hoidollista tarvetta osastohoitoon. Asiakkaan kotiuttamiseen vuodeosastolta kuluu aikaa kuitenkin 3-5 vrk. Avopalvelujen kehittäminen niin, että asiakas tuntee olonsa turvalliseksi Tiedon siirtäminen Vuodeosastolla paikan osastolta antaa lääkäri, ellei lääkäri ole paikalla vastaava hoitaja antaa paikan. Vuodeosaston solu ottaa asiakkaan vastaan. Epikriisi tulee yleensä vuodeosastolle vasta myöhemmin. Asiakkaan mukana kotoa tullut siirtolomake ei siirry enää vuodeosastolle. Kotiutusta suunniteltaessa tiedot kotiolosuhteista ja kunnosta kotona ei ole vuodeosaston tiedossa. Asiakkaan hoitokansio ja sen mukana tiedot kotihoidosta siirtyvät asiakkaan mukana. Poliklinikalta asiakkaan saattaa yleensä laitosapulainen tai vartija. Kirjalliset hoito-ohjeet ovat usein puutteelliset ja kotona täytetty lähete ja asiakkaan yhteystiedot eivät siirry asiakkaan mukana osastolle. Sairaalan ja vuodeosaston sähköiset järjestelmät eivät kommunikoi keskenään Tiedon sisältö Vuodeosastolla tarvitaan asiakkaan henkilötiedot ja yhteystiedot ja tieto siitä mistä asiakas on tullut. Lisäksi tarvitaan asiakkaan tulosyy, vastaanotolla/osastolla tehdyt tutkimukset, lääkehoito, muut hoidot ja määräykset. Tiedoissa tulee olla myös päivämäärä ja lääkärin allekirjoitus. 4. ASIAKKAAN SIIRTYMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIIN 4.1. Asiakkaan siirtyminen kotiin Salon seudun sairaalan kirurgiselta osastolta Muutamaa päivää ennen kotiutusta hoitaja ja valmistelee asiakasta kotiutumiseen; selvittää onko kotona tarvittavaa apua saatavilla ja onko apuvälineasiat kunnossa sekä huolehtii asiakkaan tutki-

11 11 muksista. Kotiutuspäivänä hoitaja huolehtii lääkärin määräykset, ompeleiden poistoajankohdat sekä muut haavan erityishoito-ohjeet, sopii kontrollikäynnit sekä antaa potilaalle lääkintävoimistelijan ohjeet. Hän myös ottaa yhteyden omaisiin ja ilmoittaa siirrosta heille sekä huolehtii kotiuttamiseen liittyvien asiapapereiden täyttämisestä ja antamisesta asiakkaalle. Sihteeri huolehtii maksuasioiden eteenpäin menemisestä sekä tilaa useimmiten kyydin asiakkaalle. Kotiuttamiseen tulee ongelmia, jos palveluja ei saada järjestymään kotiin etenkin viikonloppuisin tapahtuvan kotiutuksen aikana. Varsinkin, kun kyseessä on kotisairaanhoidon tai kotipalvelun uusi asiakas ennakoiva työote helpotta asiaa. Kotiuttamisesta ilmoitetaan kotipalveluun 1-2 pv ennen suunniteltua kotiutusta. Kotipalvelua tarvitsevat asiakkaat kotiutetaan ensin, jotta he ehtivät kotiin ennen kello Kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua ei aina ole helppo tavoittaa. Ongelmia tuottaa kuntien erilaiset käytännöt kotipalvelujen palvelujen järjestämisessä Lomien aikana esiintyy ongelmia hoidon jatkuvuuden turvaamisessa (juhannus, pääsiäinen, joulunseutu). Tiedon kulku kaipaa parannusta organisaation sisällä että organisaatioiden välillä. Suurin ongelma on jatkohoitopaikan jonotus, ei niinkään tiedon kulku eri yksiköiden välillä. Sairaalankin näkökulmasta välillä tiedot asiakkaasta puutteellisia. Muun kuin lääketieteellisen tiedon lisääminen asiakkaasta on tarpeellista. Esim asiakkaan asumisolosuhteet, kotipalvelun käyttö. Lisäksi toiveena esitettiin, että asiakkaan seurantakansio pitäisi olla käytössä myös lähikunnissa, jotta niidenkin asiakkaiden tieto kulkisi. Tärkeää on, että asiakkaan seurantakansion tiedot ovat ajan tasalla.

12 12 Seuraavassa kaaviossa on esitetty asiakkaan kotiuttamisprosessi kirurgiselta osastolta. ASIAKKAAN KOTIUTTAMISPROSESSI SALON SEUDUN SAIRAALAN KIRURGIAN OSASTOLTA /ORTOBINEN NÄKÖKULMA MUUTAMA PÄIVÄ ENNEN VARSINAISTA KOTIUTTAMISTA HOITAJA ONKO - APUVÄLINEASIAT KUNNOSSA - KOTONA TARVITTAVAA APUA SAATAVILLA - SOVITUT LAB. JA RTG- TUTKIM. KÄYTETTÄVISSÄ KOTIUTTAMISVAIHEESSA TAI HUOHDI SOITTOAJASTA MYÖHEMMIN - ONKO ASIAKAS KOTITUSKUNTOINEN KOTIUTUSPÄIVÄNÄ LÄÄKÄRIN MÄÄRÄYKSET KIERROLLA JA SEN JÄLKEEN MAKSUASIAT SIHTEERI - LASKU VAKUUTUS- YHTIÖÖN? - MUU JÄRJESTELY YHTEYS OMAISIIN JA ILMOITUS SIIRROSTA/ HOITAJA KULJETUS SIHTEERI YLEENSÄ TILAA KYYDIN "KOTIUTUSPAPERIT" HOITAJA HOITAJAN HUOLEHDITTAVIA ASIOITA OMPELIDEN POISTOAJANKOHTA MUUT HAAVAN ERITYISHOITO-OHJEET KONTROLLIKÄYNNIT (NÄYTTÖ?, LAB?, RTG?) LÄÄKINTÄVOIMISTELIJAN OHJEET - RAJOITUKSET, VARAUKSET, - HARJOITUSOHJEET, IMMOBILISAATIOAIKA, TUKIEN KÄYTTÖ, SAIRASLOMA - SVA- TODISTUS / HUOMIO SVA: N JA NÄYTÖN YHTEYS TAPATURMA--> E-LAUSUNTO TARV. MYÖHEMMIN LÄÄKITYS ; ONKO TARVITTAVAT RESEPTIT IRJOITETTU SELKÄLEIKATUT - INVATAKSI TAI "93", JOS PITKÄ MATKA LONKKAPROTEESI- INVATAKSI + KOROTUSPYÄRÄTUOLI TAI "93" POLVIPROTEESI - TAVALLINEN HENKILÖAUTO TAI TAKSI LAITOSKULJETUS- "93" ( SAS MAKSAA SIIRRON) VANHAINKOTI -"93", TAKSI TMS. JOS POTILAS MAKSAA MUISTA TAKSIALPPU) SIIRTO LAITOKSEEN; kopio henkilölehdestä, kopio leikkauskertomuksesta, kopio rtg-lehdestä, lab.kooste ja verinäytetiedot POTILASOHJE, LAB.KOOSTE, TARV. TAKSILAPPU TARV. RESEPTIT,TARV. PKL- KORTTI, JOS NÄYTTÄ PKL:LLA,KEINONIVELPOTILAAT: TERVYSKORTTI, MISSÄ, ANTIB.PROFYLAKSIAN OHJE TROMBIT. MAREVAN - KORTTI TYKS, rtg-kuvat, lääkärin lähete ja hoitajan lähete, potilassiirtomaksulomake

13 Asiakkaan siirtyminen kotiin Salon seudun sairaalan sisätautien osastolta Muutamaa päivää aikaisemmin lääkäri ja hoitaja informoivat potilasta ja mahdollisia omaisia kotiutumisen lähenemisestä. Jos asiakas saa kotipalvelua ja on ns. uusi asiakas sen piirissä, tavoite on soittaa kotiutumisesta kaksi päivää ennen kotiutumista kotipalveluun. Kotiutuspäivänä: potilas saa kotihoito-ohjeita lääkäriltä ja hoitajalta.hoitaja huolehtii kyydityksen järjestämisestä. Jos potilas tarvitsee kotisairaanhoitoa, hoitaja soittaa kotisairaanhoitoon ja /tai hoitajan kirjoittaman siirtolähete epikriisi jatkohoidosta lähtee jatkohoidosta vastaavalle lääkärille. Jos potilas tarvitsee kotona kotisairaalan hoitoa, annetaan lääkärin kirjoittama epikriisi mukaan potilaalle. Potilas saa mukaan jatkohoitosuunnitelman (lääkärilomake 600 ). Hoitaja kirjoittaa loppuarvioinnin hoidosta, jossa on myös potilaan oma näkemys asiaan. Epikriisi jää potilaskertomukseen ja potilas saa siitä kopion. (Lomake 40 = potilaan suostumus tietojen siirtämiseen ja otetaan) Kotipalvelu ei saa aina riittävän ajoissa tietoa asiakkaan kotiutumisesta. Kotipalvelu tarvitsee enemmän tietoa uuden asiakkaan toimintakyvystä.sairaalan näkökulmasta välillä tiedot asiakkaasta puutteellisia. Muun kuin lääketieteellisen tiedon lisääminen asiakkaasta on tarpeellista. Esim asiakkaan asumisolosuhteet ja kotipalvelun käyttö. Asiakkaan hoitokansio ja sen mukana tiedot kotihoidosta siirtyvät asiakkaan mukana.

14 14 Seuraavassa kaaviossa on esitetty asiakkaan kotiutumisprosessi sisätautienosastolta HOITAJA JA LÄÄKÄRI HOITAJA HOITAJA SIHTEERI - uloskirjoittaa potilaat - pkl -ajanvaraus INFORMOINTI - POTILAS - OMAISET KYYDITYKSESTÄ SOPIMINEN -omainen - taksi -ambulanssi POTILAS TARVITSEE KOTIPALVELUA---> KOTIPALVELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÄLLE SOITTAMINEN, JOS UUSI ASIAKAS KOTIPALVELULLE TAVOITE SOITTAA ASIASTA 2 PV ENNEN KOTIUTTMISTA POTILAS TARVITSEE KOTISARAANHOITOA ---> SOITTO TAI / JA HOITAJAN SIIRTOLÄHETE EPIKRIISI JATKOHOIDOSTA VASTAALLE LÄÄKÄRILLE KOTOHOITO-OHJEET - lääkitys /reseptit +eril. ohjeet - marevan kortti - taksitodistus Merkintä kotiin saaduista apuvälineistä yhteistyössä fysioterapeutin kanssa POTILAS TARVITSEE KOTISAIRAALAN HOITOA ---> LÄÄKÄRIN EPIKRIISI MUKAAN POTILAALLE POTILAS SIIRTYY TOISEEN HOITOLAITOKSEEN---> HOITAJAN SIIRTOLÄHETE POTILAAN MUKAAN JATKOHOITOSUUNNITELMA / LÄÄKÄRI- LOMAKE pkl- ajat+ lab.+ rtg LOPPUARVIOINTI HOIDOSTA / HOITAJA; MYÖS POTILAAN OMA NÄKEMYS. VRT. TULOSYY EPIKRIISI JÄÄ POTILASKERTOMUKSEEN JA KOPIO POTILAALLE LOMAKE 40 = SUOSTUMUS TIETOJEN SIIRTÄMISEEN - POTILAAN ALLEKIRJOITUS

15 Asiakkaan siirtyminen kotiin Halikon sairaalasta Kotiutuksen suunnittelu aloitetaan vähintään viikkoa ennen kotiuttamista, lomakokeiluja voidaan tehdä ennen kotiutusta. Tutustumiskäynnit ovat tärkeitä. Kokeiluaikana selviää pärjääkö asiakas vai ei, jos jatkohoitopaikka ei ole sopiva, asiakas siirtyy takaisin osastolle. Kotiutuksen sujuvuutta voidaan tarkastella kolmella tasolla; kunta-tasolla, yhteistyökumppaneiden tasolla sekä asiakkaan ja omaisen tasolla. Kunta-tasolla asiakkaan siirtyessä Halikon sairaalasta toiseen hoitopaikkaan tai kotiin voi hankaluutena olla oikean/sopivan hoitopaikan valinta asiakkaalle. Jos omassa kunnassa ei ole hoitopaikkaa, hyväksyykö asiakas/omaiset vieraan kunnan hoitopaikan? Asiakkaan toimintakyvyn ja kotona selviytymisen arvioinnissa korostuu fyysinen terveys, ei oteta huomioon psyykkistä hyvinvointia. Kunnasta voi tulla nopealla varoitusajalla siirtopyyntö, kun asiakas on odottanut paikka, jolloin ei ehditä valmistella kotiuttamista. Asiakkaalle on järkytys nopea paikanvaihto. Kuntien tarjoamista hoitomahdollisuuksista ei aina ole tietoa sairaalassa. Tiedetäänkö kehen pitää ottaa yhteyttä kunnassa? Tutustutaan kuntien eri hoitomahdollisuuksiin. Nettisivut? Palveluesitteet? Yhteiset kotikäynnit, jossa jatkohoitoa suunnitellaan ovat tärkeitä. Yhteistyökumppaneihin liittyen kotipalvelu voisi ottaa etukäteen yhteyttä sairaalaan ongelmien ilmaantuessa. Tarvitaan työnohjausta ja yhteistyömahdollisuudet eivät ole selkeitä. Osastolle voi ilmaantua asiakas yht äkkiä, ilman ennakkotietoja. Tulee myös virhearviointeja, esim asiakas on sekava virtsatieinfektion takia ja lähetetään Halikon sairaalaan. Viime aikoina tilanne jonkin verran huonontunut, siirtokaavakkeita ei tule tai niitä ei ole täytetty. Jos asiakas tarvitsee nopeasti hoitoa (esim tahdonvastaisesti) miten hoidetaan kodinhoito, yhteys omaisiin. Kotipalvelun saanti /sopimukset. Omaisilla saattaa olla epärealistista ajattelua siitä, että asiakas pärjää kotona tai aiheetonta epäuskoa pärjäämisen suhteen, jopa uhkauksia heitteillejätöstä. Omaiset pelkäävät, että heti toisesta hoitopaikasta asiakas siirretään kotiin ja omaiset voivat olla eri mieltä keskenään. Perustetaan työryhmä suunnittelemaan mielenterveyskuntoutujien avohoidon järjestelyjä

16 16 5. ASIAKKAAN SIIRTYMINEN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLTA KOTIIN 5.1. Kotiutuminen Asiakkaiden kotiuttaminen sujuu tällä hetkellä hyvin. Kuntakohtaisia eroja on kuitenkin havaittavissa. Salon kaupungissa toiminta on joustavaa, paikkaa joutuu kuitenkin välillä odottamaan. Vuodeosaston käyttöaste on yli 100%. Kotiuttamiskäytäntö on kuvattu seuraavassa prosessikaavioissa. ASIAKKAAN KOTIUTUMISPROSESSI VUODEOSASTOLTA Osastonhoitajat Kotipalveluohjaajat Vanhainkodin johtajat Kotisairaanhoito Lähetepalaveri 1x kk suunnitellaan paikkojen täyttäminen priorisointi siirrot onko aikaisemmin kotipal- Lähetteet Hoitajat Lääkäri Siirron valmistelu Lääkelistan tarkistus perustiedot Siirtokaavake Hoito-ohjeet Reseptit Apuvälineiden hankinta tarvittaessa Vanhainkoti hankkii Kotisairaala Tarvittaessa hoitoa kotona Puhelimitse pyyntö Asiakkaan tiedot Effica

17 Tiedon siirtäminen ja tiedon sisältö Asiakkaan kotiuttamiseen liittyvä tiedottaminen ja kotiutuksen käytännön toiminta on kuvattu seuraavassa prosessikaaviossa. Vuodeosasto tarvitsee asiakkaasta seuraavia tietoja - tulosyy - asiakkaan lääkitys ja huomioitavat sairaudet (dieetti) - toimintakyky ja mitä apua on saanut tähän asti - omaisten yhteystiedot ja sukulaisuussuhde (tai naapuri) ASIAKKAAN KOTIUTAMINEN JA TIEDON SIIRTO Lääkäri Solun hoitaja Lääkärin kierto Kotiutuspäätös tai siirtopäätös epikriisi reseptit hoitajan lähete Kotisairaanhoito Kotipalvelu Asiakas Omaiset Hoitopalaveri tarvittaessa. tavoitteena on kotiutuksen suunnittelu lääkäri antaa aikaehdotukset, solun hoitaja ilmoittaa omaisille, kotipalveluun, kotisairaanhoitoon, sosiaalityöntekijälle ja Lista eri alueiden kotipalveluohjaajista Hosu- päivä sovitaan valmiiksi, ellei asiakas ole ennen saanut kotipalvelua. Erityistyöntekijöitä tarvittaessa Toimintaterapeutti Kotikäynti tehdään tarvittaessa, asiakas/omainen mukana apuväline arviointi ja muutostöiden tarve kotipalvelu/kotisairaanhoito: Asiakastyytyväisyys kyselyt; Stakes sovittuna aikana Jatkuva palautteen Hoitaja Kotiutuksen järjestelyt yhteistyö omaisten kanssa palvelujen järjestely kuljetus Siirtokaavake

18 18 6 ASIAKKAAN KOTIHOITO 6.1. Kotiutuksen sujuvuus kotihoidon kannalta Kotiuttaminen ei ole aina sujuvaa kotihoidon näkökulmasta. Tietoa ei tule kotipalveluohjaajille tai alueille kotiutumisesta tai kotiutumisen peruuntumisesta. Koekotiutukseen 1-2 päivän seuranta-aika kotiutuksen onnistumisen seuraamiseksi on hyvä, asiakas voi palata osastolle tarvittaessa. Osastolla ei ole tietoa olosuhteista, kotikäynti on hyvä ennen kotiutusta. Kotipalveluun tieto kotiuttamisesta 1-2 pv ennen tieto kotiutuksesta; erityisesti, jos on paljon hoitoa vaativa asiakas. Asiakkaan paperit osastolta lähdettäessä pitää varmistaa, reseptit, ruokavaliot, vaippa-asiat ym. Siirtokaavake lähetetään kotipalvelusta osastolle ja myös takaisin. Mikäli kotiutus peruuntuu, pitää ilmoittaa myös kotipalveluun (sosiaalihoitaja). Tarvitaan tietoa sovituista tutkimuksista ja labroista ym. Kotiuttava taho huolehtii kuljetuksen järjestämisestä. Kotipalvelun kannalta asiakkaan pitää olla kotona viimeistään kello Asiakkaalle annetaan lääkkeet osastolta illaksi mukaan, jos hän kotiutuu perjantaina viikonlopuksi. Kaikilla asiakkaan hoitoon osallistuvilla henkilöillä pitää olla tarpeeksi tietoa asiakkaan kokonaishoidosta, jotta he voivat parhaalla mahdollisella tavalla antaa oman erityisosaamisensa asiakkaan hoidossa Toiminta kotihoidossa asiakkaan kotiutuessa Ilmoitus asiakkaan kotiutuksesta tulee kotipalvelunohjaajalle, joka ilmoittaa alueen vastaavalle hoitajalle uuden asiakkaan tulosta tai entisen asiakkaan kotiuttamisesta. Kotihoidosta vastaa alueellinen työryhmä ja pyrkimyksenä on että alueen työntekijä osallistuu asiakkaan hoitosuunnitelmapalaveriin. Hoitosuunnitelmapalaveria ei useinkaan saada toteutettua yhdessä kotisairaanhoidon työntekijän kanssa eikä alueen työntekijä pääse osallistumaan palaveriin.

19 19 Kehitetään asiakkaan hoitosuunnitelman laadintaprosessia ja yhteistyöjärjestelyjä. Kotisairaanhoitajat osallistuvat kotipalvelun yhteispalavereihin kolmen viikon välein. Seuraavissa prosessikaavioissa on kuvattu uuden asiakkaan tulo kotipalveluun ja hoitosuunnitelman laatimisprosessi. UUSI ASIAKAS TULEE KOTIPALVELUUN Ilmoitus kotipalvelutoimistoon: omaiselta, asiakkaalta, terveyskeskuksesta, sairaalasta, sosiaalityöntekijältä Hoitoneuvottelu sairaalassa Kotipalvelunohjaaja Kotiutuskäynti Kotikäynti, alueen työntekijä mukana Suunnitellaan asuinalueen hoitajien listaan uusi asiakas, tieto kotipalveluun uudesta asiakkaasta Nimi, osoite, avaimet Hoitaja Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen asiakkaan kotona. Omainen mukana, hoitaja mahdollisuuksien mukaan I kotikäynti Asiakkaan haastattelu Päivärytmin suunnittelu Asiakkaan voimavarojen kartoitus ja palvelun tarpeen arviointi, toiminnasta kertominen, käynneistä sopiminen, ei tarkkoja aikatauluja. Suunnitelma tarkentuu kahden viikon aikana Lääkitys, ruokailu,, pyykkihuolto Kauppa-asiat, saunapalvelu Päivätoiminta, raha-asiat Turvapuhelin, hankinnat Siivous, taxipalvelut Yhteiset palaverit, raportit Asiakkaan hoidon arviointi ja kehittäminen Kotipalvelutiedote asiakkaalle (Liite 5) Aloitus on tärkeä! Jännitystä, keskustelua, tarpeiden kartoitusta Luottamuksen herättäminen Rauhallisuus, turvallisuus Oma persoonallisuus mukaan. Kiireettömyyden tunteen luominen, varataan ensimmäiseen käyntiin tarpeeksi aikaa Suunnitelma tarkentuu kahden viikon aikana Kuntouttava työote Sininen kansio Viestivihko/Asiakkaan hoitokansio Viikonloppukansio Iltakansio

20 20 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMAN LAATIMINEN Hyvä suunnitelma Kattava, yhdessä tehty ja hyvin täytetty. Uusi työntekijä osaa toimia suunnitelman perusteella Suunnitelma on sitova, joustava ja yksilöllinen. Asiakkaan kunto ja sairaudet on huomioitu Se sisältää tiedot asiakkaan tilanteesta esim. dementiasta, lääkkeiden säilytyksestä Työnjako kuvattu selkeästi, omaisten osuus, kotipalvelun osuus, kotisairaanhoidon osuus. Uudelle työntekijälle laaditaan tiivistelmä paikoista ja tehtävistä. Tiedot pidetään ajan tasalla. Yhteydenotto: Asiakas, omaiset naapuri, hoitavataho Kotipalvelutoimisto Kotipalvelunohjaaja Sovitaan kotikäyntipäivä viikon sisällä Ilmoitus kotipalvelun alueen vastaavalle hoitajille, hosu palaverin kokoon kutsuminen Kotipalveluohjaaja ja kotipalvelun alueen hoitaja Kotikäynti: Asiakas ja omaiset Tarvittaessa kotisairaanhoito, kuntoutus mielenterveystoimisto A-klinikka Sininen kansio Iltakansio Viikonloppukansio Hoito- ja palvelusuunnitelma kaavake Tuloselvityskaavake Asunnonhakukaavake Aamutyöt Päivätyöt Iltatyöt Viikonlopputyöt Ryhmäpalaverit kerran kuussa Arviointi ja yhteinen suunnittelu

21 21 Kotikäynnit voidaan jakaa aamu-, päivä-, iltapäivä- ja iltakäyntiin sekä viikonloppukäynteihin. Seuraavassa esimerkki aamukäynnistä. AAMUKÄYNNIN PROSESSIKAAVIO Aamukäynti kello Kotipalveluohjaaja Lista kotikäynneistä 1-3 viikkoa Asiakkaan avaimet Alueenhoitaja Pienryhmäpalaverit Yhteinen kehittäminen Raportointi Viestivihkoon Työajanseuranta Tiedot laskutusta varten asiakaslappu Asiakkaan vointi ja perushoito Aamutoimet Puhtaus, pesut, Suunhoito, suihku väh.1x viikko Wc-käynnit. vatsantoimittaminen Katetrin huuhtelu, ihonhoito, rasvaus, parranajo, pukeminen Aamupala, lääkkeet, välipalat, juomat esille, injektiot, silmätipat Apuvälineet Toiminnan järjestäminen Taxi, päivähoito, sauna(muista tarkistaa lääkkeet ja tarvikkeet mukaan) Asiointi, talous, kauppa, raha apteekki Kotityöt: pyykki, vuoteen sijaus wc.n ja portatiivin pesu roskien vienti päivittäin Aktivointi ja kuntouttava työote Omatoimisuuden tukeminen Henkinen tuki Yhdessä tekeminen Toiveiden huomioiminen/ itsemääräämisoikeus Yhteistyö omaisten kanssa Sininen kansio Hoitosuunnitelma viestivihko/ Asiakkaan hoitokansio

22 22 7. Yhteenveto Tässä raportissa on kuvattu lyhyesti Vapa-projektin tuloksena syntyneet prosessikuvaukset asiakkaan kotiuttamisesta. Liitteessä 1. on selvitetty Vapa-projektin tavoitteet ja toteutusta laajemmin. Palko-projektissa jatketaan kotiuttamiskäytäntöjen kehittämistä Salon seudulla. Keväällä 2004 laaditaan juurruttamissuunnitelma uusien toimintatapojen käyttöön ottamiseksi. Yhdeksi tärkeäksi kehittämiskohteeksi nousi asiakkaan hoitokansion laatiminen. Kansiota kokeillaan kolmellakymmenellä kotihoidon asiakkaalla ja tämän jälkeen kerätään palautetta sen toimivuudesta ja kehitetään sitä edelleen ennen kuin käyttöönottoa laajennetaan Salon seutukunnassa. Palko-projekti on tarjonnut toimintamallin toimijalähtöiseen ja yhteistyöhön perustuvaan asiakaslähtöiseen palvelujen kehittämiseen. Kehittämisen lähtökohtia ovat palko-mallin perusteella hoidon jatkuvuuden, toiminnan asiakaslähtöisyyden, avohoidon ja avopalvelujen laadun sekä asiakkaan osallistumisen ja itsemääräämisen lisääminen.

ASIAKKAAN KOTIUTUMINEN JA KOTIHOITO SALON SEUDULLA Stakesin PALKO -malliin pohjautuva muutos- ja juurruttamissuunnitelma

ASIAKKAAN KOTIUTUMINEN JA KOTIHOITO SALON SEUDULLA Stakesin PALKO -malliin pohjautuva muutos- ja juurruttamissuunnitelma Salon kaupunki Salon seudun terveyskeskus Salon seudun sairaala Turun ammattikorkeakoulu, Salon toimipiste 2004 ASIAKKAAN KOTIUTUMINEN JA KOTIHOITO SALON SEUDULLA Stakesin PALKO -malliin pohjautuva muutos-

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS Designed by M. Hakala KOTIHOITO Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalveluja, kotisairaanhoitoa ja erilaisia tukipalveluja. Kotihoidon tarkoituksena on auttaa

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito (DOT) Directly Observed Treatment = tehtävään koulutettu henkilö jakaa lääkkeet ja seuraa, että potilas nielee jokaisen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja

jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja KOTIHOIDON MYÖNTÄMISKRITEERIT 1. Kriteerien tarkoitus Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville asiakkaille. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

LEAN SIILAISEN SAIRAALASSA. Päivi Hokkanen, kotiutushoitaja VASKO-TIIMI, LEAN RYHMÄ Siilaisen sairaala Kartanotie 10, 80230 Joensuu

LEAN SIILAISEN SAIRAALASSA. Päivi Hokkanen, kotiutushoitaja VASKO-TIIMI, LEAN RYHMÄ Siilaisen sairaala Kartanotie 10, 80230 Joensuu LEAN SIILAISEN SAIRAALASSA Päivi Hokkanen, kotiutushoitaja VASKO-TIIMI, LEAN RYHMÄ Siilaisen sairaala Kartanotie 10, 80230 Joensuu 1 LEAN PROJEKTI SIILAISEN TK-SAIRAALASSA LEAN-koulutus toukokuussa 2014

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

KOTIHOITOMAKSUT: Ltk 1.1.2012 Kotona annettava palvelu (kotipalvelu, kotisairaanhoito, 3)

KOTIHOITOMAKSUT: Ltk 1.1.2012 Kotona annettava palvelu (kotipalvelu, kotisairaanhoito, 3) MÄNTYHARJUN KUNTA/ PERUSTURVAPALVELUT Liite 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2012 MAKSUN AIHE SOVELTAMISOHJE PÄÄTTÄJÄ VOIMASSA ALKAEN KOTIHOITOMAKSUT: Ltk 1.1.2012 Kotona annettava palvelu

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Kavilo Marja Hyvärinen Kaisa-Liisa Kervinen Aira Nykänen Mervi Jalkanen Päivi Tepponen Helena 9.12.2013 1 Sisällys Johdanto... 2 Kotiutumisen

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kuntien järjestämä sotainvalidien avo- ja laitoshoito Valtiokonttori korvaa kunnille ja kuntayhtymille

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Käyttäjälle. Kotiin tulevat palvelut Viikko-ohjelma Terveiset ja viestit Ikäihmisten palvelut

Käyttäjälle. Kotiin tulevat palvelut Viikko-ohjelma Terveiset ja viestit Ikäihmisten palvelut 1 Käyttäjälle 2 Hätänumerot Toimintaohjeet hätätilanteisiin 3 4 5 Omat henkilötietoni Perhe ja muut läheiset Ammattiauttajat ja vapaaehtoiset Elämänkulku Kotiin tulevat palvelut Viikko-ohjelma Terveiset

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Mukana infossa Saimaan Tukipalvelut Oy:n edustaja Lauritsalan apteekin edustajat Eksoten

Lisätiedot

SÄKYLÄN KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS

SÄKYLÄN KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS SÄKYLÄN KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS KOTIIN ANNETTAVAT PALVELUT Säännöllinen kotihoito Kotihoidon palvelu on säännöllistä silloin, kun asiakas saa palvelua vähintään kerran viikossa ja vähintään kuukauden

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Kuusamon kaupunki. KOTIHOITO Apajatie 6-8-E 93600 Kuusamo

Kuusamon kaupunki. KOTIHOITO Apajatie 6-8-E 93600 Kuusamo Kuusamon kaupunki KOTIHOITO Apajatie 6-8-E 93600 Kuusamo KOTIHOIDON ARVOT * TURVALLISUUS * IHMISEN ARVOSTAMINEN * LUOVA OSAAMINEN *kunnioitamme asiakkaan vakaumusta, kotia ja yksityisyyttä *työtämme tekevät

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Prosessikuvaukset os.19 opetus

Prosessikuvaukset os.19 opetus Prosessikuvaukset os.19 opetus Tulo, koulunkäynti ja paluu Kalliomaa oma koulu hoito Huoltajat Päättöarviointi ja siirtyminen 2. asteelle Kalliomaan koulu, Tuusula 2013 Osasto-opetus os19 Tulovaihe osasto-opetus

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotona paras Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotihoidon organisaatio: Kotihoidon johtaja Marjatta Lahti kotihoidon ohjaaja Tuija

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI

LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI PALVELUNTARVEARVIOKÄYNNILLÄ Käynnin yhteydessä kerrotaan liikuntasopimuksesta. Annetaan liikuntasopimusesite mahdolliselle tulevalle kotihoidon asiakkaalle. Asiakas saa yhdessä

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Säännöllisessä kotihoidossa olevien asiakkaiden toimintakykyä, palvelutarvetta ja terveydentilaa seurataan Rai -arviointimenetelmällä.

Säännöllisessä kotihoidossa olevien asiakkaiden toimintakykyä, palvelutarvetta ja terveydentilaa seurataan Rai -arviointimenetelmällä. KOTIHOIDON MYÖNTÄMISKRITEERIT 1. KRITEERIEN TARKOITUS Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää säännöllistä kotipalvelua, kotisairaanhoitoa ja/tai kotihoidon tukipalvelujen kohdentamista. Palvelujen

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Nykyinen maksu 12,80 25,60 17,50 31,50 590,00 38,00 31,50

Nykyinen maksu 12,80 25,60 17,50 31,50 590,00 38,00 31,50 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2010 A. Indeksitarkastuksen piirissä olevat asiakasmaksu Nykyinen maksu Uusi maksu Uuden maksun voimaantulo ajankohta Terveyspalveluiden tulosalue Terveyskeskuksen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin kotihoidon sisältö

Hämeenlinnan kaupungin kotihoidon sisältö Liite 2 / Ikla 16.9.2015 47 Hämeenlinnan kaupungin kotihoidon sisältö Visio IKLA (Palvelusuuunnitelma 2014-2017) Hämeenlinnassa asuvat Suomen tyytyväisimmät ja toimintakykyisimmät ikäihmiset Ikäihmisten

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin vanhuspalvelukeskus

Rovaniemen kaupungin vanhuspalvelukeskus Rovaniemen kaupungin vanhuspalvelukeskus Rovaniemen kaupungin vanhuspalvelukeskus Rovaniemen ikäihmisten palvelukokonaisuudet ovat kotihoito, palveluasuminen ja terveyskeskussairaala. Ikäihmisten palveluneuvonta,

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne.

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. Luottamuksellinen KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Kotikunta Äidin nimi huoltaja Isän nimi huoltaja Huoltaja,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja

Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja Kaupunki ja vanhaintuki Kotipalveluohjaajat Kodinhoitajat Kotiavustajat Lähihoitajat Kotipalvelun asiakkaat Vanhusten

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Pöytäkirja 4 Vanhusneuvosto 2/2015 56100 Ruokolahti

Ruokolahden kunta Pöytäkirja 4 Vanhusneuvosto 2/2015 56100 Ruokolahti Vanhusneuvoston kokous 2/2015 Aika Tiistai 21.4.2015 kello 9.00 11.30 Paikka Läsnä Poissa Puheenjohtaja Sihteeri Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Toivo Ruohonen, Eläkeliiton Ruokolahden yhdistys

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot