Kirkonkylän muutoksen vuodet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkonkylän muutoksen vuodet"

Transkriptio

1 91 Ilkka Lehtola Kirkonkylän muutoksen vuodet Asutuksen leviäminen pohjoiseen Suomi on yksi Euroopan maaseutumaisimmista maista. Tämä johtuu paljolti vähäisestä väestönmäärästä ja laajasta pinta-alasta. Nykyinen asutusrakenne on muodostunut vuosisatojen kuluessa. Maaseudun asuttaminen perustui alun perin yksittäisiin taloihin, ja asutus oli harvaa erityisesti Suomen pohjoisimmissa osissa. Vähitellen alkoi muodostua kylämäistä asutusta. Kylien kehitykseen vaikutti merkittävästi vuonna 1865 voimaan tullut asetus kunnallishallinnosta. Tällä asetuksella muodostettiin maaseudulle nykymuotoiset kunnat. Uudistus oli tärkeä kansanvallan kehittymiselle. Kuntien perustamisesta seurasi myös se, että kunnan sisäisessä päätöksenteossa yksi kylä eli kirkonkylä alkoi nousta muiden ylitse. Kuntien kehittämisessä ryhdyttiin suosimaan nimenomaan kirkonkyliä, joista muodostui kunnan taloudellisia ja hallinnollisia keskuksia. Inari oli hyvin syrjäinen pitäjä vielä 1900-luvun alussa. Liikenneyhteydet muualle Suomeen ja Pohjois-Norjaan olivat huonot, ja alue eli eristyksissä muun maan kehityksestä. Lappi oli jäänyt massa- ja paperiteollisuuden nousuvaiheessa vuosina keskeisten metsäteollisuuspaikkakuntien takamaaksi. Edessä oli kuitenkin suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Suomalaisten muutto Inariin oli alkanut 1870-luvun alkupuolella ja kiihtynyt vuosisadan loppua kohti. Merkittävä muuttajaryhmä olivat myös porosaamelaiset. Entinen metsästäjä-kalastajasaamelainen Inarin pitäjä alkoi muuttua, ja yhä useampi sai toimeentulonsa maanviljelystiloilta. Kirkonkylän syntyminen Inarin kirkonkylän synty 1800-luvun lopulla merkitsi muutosta vuosisatoja kestäneeseen rauhalliseen elämänmuotoon. Inarin keskuspaikka oli ollut pitkään Pielpajärvi, mutta keskus alkoi siirtyä luvulla uuden kirkon myötä Juutuanjoen suulle, jossa kunnan pääkirkko sijaitsi toiseen maailmansotaan asti. Inarin kunnan perustaminen vuonna 1876 oli keskeinen edellytys Kirkonkylän syntymiselle ja kehittymiselle kunnan keskukseksi. Vanhan pitäjänkokouksen tilalle muodostettiin kuntakokous, ja näin Inari siirtyi kunnallishallintoon.

2 92 Kuntakokouksen päätettäväksi tuli runsaasti asioita. Se päätti muun muassa kansakoulujen asettamisesta, poliisin viran perustamisesta, terveydenhoidosta, rokotuksista, kätilöistä, vaivaishoidosta, kunnalle kuuluvien huoneiden rakentamisesta sekä kalastuksen ja metsästyksen valvomisesta. Kunnallishallinnon syntyminen ja seurakunnan toiminnan siirtyminen Pielpajärveltä Juutuanjoen suulle merkitsi instituutioiden muodostumista. Pappila valmistui vuonna 1889, ja uusi kirkko vihittiin käyttöön vuonna Myös uudet kirkkotuvat rakennettiin uuden kirkon läheisyyteen. Kansakoulu aloitti toimintansa vuonna Kirkonkylään rakennettiin lisäksi kunnantupa ja putka poliisille, ja myöhemmin myös kauppias, kunnanlääkäri ja aluesairaala saivat toimitilansa. Uuden kuntakeskuksen syntyminen toi monenlaista väkeä ja toimintaa, kuten Matti Lehtola kuvaa tämän teoksen alussa. Kansakunnan rakentaminen alkaa Suomalaisten kirkonkylien ja niitä ympäröivien maaseutualueiden roolit ovat olleet yhteiskunnan eri kehitysvaiheissa erilaisia. Maaseudun kehitys voidaan tiivistää kolmeen suureen projektiin: kansakunnan rakentamiseen, teolliseen hyvinvointivaltioon ja integroitumiseen kansainvälisille markkinoille. Ensimmäinen projekti oli kansakunnan rakentaminen, joka jatkui aina 1950-luvulle. Maaseutu edusti sotien välisenä aikana ja pitkään sen jälkeenkin maa- ja metsätalouden työvoimareserviä. Yhteiskunnallisen kehityksen perusta oli maaseudun resurssien käyttöönotto. Metsiä hakattiin puuteollisuuden raaka-aineeksi, ja maitoa, lihaa ja viljaa tuotettiin väestön ruokahuollon turvaamiseksi. Varsinkin maa- ja metsätalous sitoi paljon työvoimaa, ja sitä oli tarjolla runsaasti maaseudulla. Suomen reuna-alueilla ja erityisesti Pohjois-Lapissa alkutuotanto säilyi pitkään pääelinkeinona. Lisäksi näillä alueilla kehityksen kytkeytyminen yhä tiiviimmin muun yhteiskunnan kehitysprosesseihin alkoi myöhemmin kuin muualla Suomessa. Kansakunnan rakentamisen kausi tarkoitti myös peruspalvelujen syntymistä kirkonkyliin. Inarin kirkonkylällä oli 1900-luvun alusta aina toiseen maailmansotaan asti keskeinen rooli kunnan hallinnollisena, seurakunnallisena, kaupallisena ja sivistyksellisenä keskuksena. Kylästä muodostui oma paikallisyhteisö, ja sillä oli tuon ajan tärkeimmät kuntakeskuksen instituutiot, kuten pääkirkko, sairaala, kansakoulu, kirjasto ja kunnantupa sekä kauppaliikkeitä. Lisäksi oli yhdistystoimintaa ja kokoonnuttiin markkinoille. Instituutioiden lisäksi muutkin paikallisyhteisön elementit olivat muotoutumassa: ihmisten välillä oli sosiaalista vuorovaikutusta ja kyläläiset alkoivat kokea yhteenkuuluvuutta asuinalueeseensa. Alkoi identiteetin muodostuminen.

3 93 Inarin kirkonkylä oli merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen kohtaamispaikka myös kauempana asuville ihmisille. Maantieteellisesti edullisessa paikassa, Inarijärven länsipäässä ja vesireittien solmukohdassa sijaitseva kylä hallitsi ihmisten arkielämän toimintoja laajoilla alueilla. Kylän sosiaalinen merkitys liittyi vahvasti suuriin kirkkopyhiin. Elämä jaksottui paljolti syklisen ajankäsityksen mukaisesti, mikä määritti myös kylän roolia. Kirkolla käynti määräytyi luonnon kierokulun mukaisesti siten, ettei kulkeminen tuottanut ylivoimaisia esteitä. Kirkkopyhillä ei ollut vain uskonnollista merkitystä, vaan ne tarjosivat myös merkittävän sosiaalisen ja taloudellisen kohtaamispaikan. Samanaikaisesti pidetyt Inarin markkinat olivat huomattava tapahtuma. Käräjät ja kirkonmenot olivat niin ikään yhtä aikaa. Kirkonkylä oli tuolloin myös huolenpitoyhteisö. Kulkuvälineitä ja majoitusmahdollisuuksia oli niukasti, joten yhteisövastuuta kannettiin jossain määrin niin omassa kylässä kuin ympäristöalueillakin. Asuntoa tarvitseva saattoi majoittua tilapäisesti toisen kirkkotupaan, kuten teoksessa ensimmäisellä kävelykierroksella huomataan. Se, jolla oli suuri vene, otti naapurinsa mukaan kirkkomatkalle. Kauppiaita lukuun ottamatta juuri kukaan ei pitänyt oviaan lukossa. Kulkija saattoi tulla yöllä ja oikaista pirtin lattialle nukkumaan. Muu maailma alkoi vähitellen tunkeutua perinteiseen kyläyhteisöön ja toi samalla uudenlaisia elämänmuotoja ja ajatuksia. Ammatillinen ja sosiaalinen rakenne monipuolistui muualta tulleen väestön vuoksi. Poromiesten, kalastajien ja maanviljelijöiden ohella Inarissa asui yhä enemmän virkamiehiä kuten aluemetsänhoitaja, nimismies ja lääkäri. Myös Kirkonkylän toiminnallinen merkitys alkoi muuttua maailmansotien välisenä aikana luvun alussa suuret tukkityömaat, Petsamontien rakentaminen ja kauttakulkuliikenne Petsamoon kasvattivat Ivaloa taloudellisesti ja väestöllisesti sinne etelästä suuntautuvan muuttoliikkeen vuoksi. Petsamo kytkettiin Suomen tieverkkoon ja samalla Pohjois-Lappi taloudellisesti yhtä tiiviimmin osaksi muuta maata. Lisäksi kulkeminen Kirkonkylään helpottui, kun maantie Kyröstä valmistui vuonna Inariin tulivat aikanaan myös linja-autovuorot. Suomalaisasutuksen lisääntyessä saamelaisten suhteellinen osuus pienentyi Ivalossa ja Inarissa. Palvelut alkoivat siirtyä Kirkonkylästä Ivaloon, josta tuli myös kunnan hallinnollinen keskus toisen maailmansodan jälkeen. Kyläyhteisön ulospäin suuntautuvat suhteet lisääntyivät, koska osa asiointimatkoista tehtiin Ivaloon. Sotien jälkeiset vuodet Kansakunnan rakentaminen jatkui toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Julkisen vallan rooli oli keskeinen infrastruktuurin rakentamisessa. Maaseudun ja kirkonkylien väestö pyrittiin pitämään asuinseuduillaan ja jarruttamaan muuttoliikettä keskuksiin. Elettiin

4 94 maaseudun kultakautta: lapsia oli paljon, ja valtio ja kunnat perustivat palveluja ja rakensivat teitä syrjäisimpiinkin kolkkiin. Inarissa, jonka Saksan armeija oli tuhonnut täysin Lapin sodassa, oli kaikki rakennettava uudestaan. Alussa Kirkonkylä koostui parakeista ja teltoista, kuten neljännellä kävelykierroksella huomataan. Vaikka yritystoiminta oli alkanut keskittyä Ivaloon, Inari ei suinkaan jäänyt kehityksestä sivuun. Kirkonkylä oli saamelaistoiminnan ja koko Pohjois-Inarin elinkeinoelämän keskus. Heti Lapin sodan jälkeen sinne rakennettiin keskeisiä yhteiskunnallisia palveluja kuten kansakoulu, kirjasto, terveystalo, posti ja lennätin. Perustettiin myös useita myymälöitä, ravintoloita ja majoitusliikkeitä. Kylässä oli lisäksi suutari ja kaksi leipomoa ja useita pankkeja. Kirkonkylän koulupiiri oli yksi Suomen laajimmista. Kun suuret ikäluokat tulivat kouluikään 1950-luvun alussa, koulun luokkahuoneet ja asuntolan tilat kävivät ahtaiksi. Syrjäkylien toiminnallinen sidos Inarin kirkonkylään alkoi entisestään vahvistua 1960-luvulle tultaessa. Pohjois-Inarissa syrjäkylät siirtyivät lopullisesti rahatalouteen ja kaupallisten hyödykemarkkinoiden piiriin siinä vaiheessa, kun syrjäkylistä avautuivat kulkuyhteydet ulkopuoliseen maailmaan. Henkilöautojen ja moottorikelkkojen omistajuus alkoi yleistyä, mikä lisäsi siten myös riippuvuutta Kirkonkylästä ja sen palveluista. Aina 1960-luvulle asti Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäiset kylät olivat omia paikallisia sosiaalisia järjestelmiä, paikallisyhteisöjä. Alueella asuvien ihmisten välillä oli toiminnallista vuorovaikutusta, joka loi yhteisyyttä ja paikallisidentiteettiä. Tämä näkyi myös Inarissa, jonka sotien jälkeinen sosiaalinen elämä oli vilkasta. Seurojentalo oli huvitoiminnan keskus, ja kyläläisille perustettiin myös oma urheiluseura. Kirkko ja pappila rakennettiin uudestaan ja perustettiin kansanopisto. Oli myös monenlaista harrastustoimintaa kuten opintokerhoja ja ohjelmallisia iltoja, joissa esitettiin näytelmiä ja musiikkia. Paikallisidentiteetti oli vahvaa. Se oli symbolista yhteisyyttä, joka ilmeni ihmisten tietoisuudessa ja vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Inarin kirkonkylässä symbolinen yhteisyys ilmeni ennen kaikkea oman kylän etujen puolustamisena. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että kuntakeskuksen siirtyminen Ivaloon aiheutti närää ivalolaisten ja inarilaisten välille. Se ilmeni kiistoina monien yleisten hankkeiden, kuten kunnallisen sähkölaitoksen, yhteydessä sekä seurakunnan toimintojen järjestämisessä luvulla puuhattiin jopa Inarin ja Ivalon erillisten seurakuntien perustamista. Myös kunnallispolitiikassa elettiin muutosten aikaa. Porvarilliset puolueet olivat ennen sotia voineet varsin rauhassa toteuttaa omaa politiikkaansa. Keskeinen rajalinja oli mennyt Ivalon ja syrjäkylien välillä. Sotien jälkeen vasemmiston kannatus kasvoi, ja se ryhtyi kunnanvaltuustossa harjoittamaan hyökkäävää politiikkaa. Kirkonkylässä vasemmiston kannatus oli vähäisempää kuin Ivalossa ja sen liepeillä.

5 95 Uusiin poliittisiin liikkeisiin suhtauduttiin epäluuloisesti. Niinpä 1960-luvun lopulla noussut vennamolaisuus sekoitti puoluepoliittisia asetelmia. Suomen maaseudun puolue kilpaili paljolti samoista äänestäjistä Keskustapuolueen kanssa, mikä aiheutti jännitteitä ja ristiriitoja paikkakuntalaisten välillä. Ne saivat joskus tragikoomisiakin piirteitä ja vaikuttivat myös kyläkuvaan, kuten Matti Lehtolan opastamalla neljännellä kävelykierroksella käy ilmi. Teollisen hyvinvointivaltion aikakausi Siirtyminen toiseen suureen kansalliseen projektiin, teolliseen hyvinvointivaltioon, alkoi 1960-luvulla. Se merkitsi maaseudun ja samalla kirkonkylien roolin uudelleen määrittelyä. Maaseudusta tuli teollisuuden työvoiman ja raaka-aineiden alihankkija. Taloudellinen kasvu oli voimakasta. Tästä seurasi laaja muuttoaalto maaseudulta suuriin keskuksiin. Samanaikaisesti hyvinvointivaltio laajentui. Maaseudun väestö osallistui suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamiseen ja pääsi myös hyötymään sen tuottamista hedelmistä. Etenkin ja 1980-luvuilla toteutettiin terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja koulutuksessa suuria uudistuksia, jotka toivat maaseutukuntiin runsaasti uusia palveluja ja työpaikkoja. Nämä uudet palvelut terveyskeskukset, päiväkodit, ammattikoulut ulotettiin etupäässä kuntakeskuksiin. Samanaikaisesti haja-asutusalueen palveluverkosto alkoi supistua. Vaikka Inarin kunnassa valtaosa uusista palveluista ja viroista perustettiin Ivaloon, hyvinvointivaltion rakentaminen muokkasi myös Kirkonkylän kehitystä ja kylämiljöötä. Koulutustarjonta laajeni, koska oli tarvetta käytännönläheisten aineiden jatkoopetukseen. Kirkonkylässä 1960-luvun alussa toimintansa aloittanut kansalaiskoulu sai vuonna 1966 uuden koulurakennuksen ja asuntolan. Kansalaiskoulu oli kuitenkin lyhytaikainen välivaihe, sillä peruskoulujärjestelmä teki tuloaan. Siirtyminen rinnakkaiskoulujärjestelmästä peruskouluun oli keskeinen osa suomalaisen hyvinvointivaltion laajentumista, joka edisti koulutuksen alueellista ja sosiaalista tasa-arvoistumista. Inari siirtyi peruskoulujärjestelmään syyslukukaudella Toinen merkittävä koulutuksellinen uudistus toteutui vuonna 1978, jolloin perustettiin Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus. Se muuttui vuonna 1993 Saamelaisalueen koulutuskeskukseksi ja sai tuolloin myös uuden koulurakennuksen Kirkonkylään. Sosiaalispoliittisista uudistuksista yksi keskeinen oli lasten päivähoidon laajentuminen. Suomenkielisille sekä inarin- ja pohjoissaamenkielisille lapsille perustettiin Inariin päiväkoteja. Tieyhteyksien parantuessa matkailu alkoi vilkastua. Majoitustarjonta parani, kun Inarin matkailumaja rakennettiin uudestaan

6 luvun puolivälissä. Keskeiseksi kulttuurimatkailukohteeksi tuli Inarin saamelaismuseo, joka perustettiin vuonna Kirkonkylän ja sen ympäristöalueiden rooli alkoi laajentua siten, että ne alkoivat olla yhä enemmän myös elämysmatkailun kohteina. Varsinkin kesäisin kylä muuttui kansainväliseksi turistikeskukseksi kasvavien turistivirtojen ansiosta. Luonto ja kulttuuri muodostuivat tärkeimmiksi markkinointikohteiksi. Matkailu alkoi yhä enemmän työllistää paikallisia käsityö- ja matkailuyrittäjiä. Kylät alkoivat eri puolilla Suomea muuttua toistensa näköisiksi ja 1970-luvuilla. Varsinkin voimakkaasti kasvaneissa kuntakeskuksissa vanhat kyläraitit saivat väistyä, kun pelloille rakennettiin leveitä pääkatuja ja niiden varsille tasakattoisia marketteja, pankkeja ja muita liikerakennuksia. Ympäristön esteettisistä arvoista ei näytetty juurikaan välitettävän. Vaikka Inari ei ollut kuntakeskus, levisivät myös sinne tasakattoiset liikerakennukset. Sotien jälkeen valmistuneet rakennukset saivat väistyä niiden tieltä. Yhteiskunnan avautuminen Suomi siirtyi 1990-luvulla kolmanteen projektiin eli ryhtyi integroitumaan kansainvälisille markkinoille ja länsieurooppalaiseen poliittiseen järjestykseen. Tämän projektin eräs huipentuma oli Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi vuonna Maaseutu ja kirkonkylät joutuivat jälleen määrittelemään uudelleen rooliaan yhteiskunnassa. Ryhdyttiin korostamaan, että taloudellinen menestys perustuu yhä enemmän kilpailukykyyn markkinoilla. Jäsenyys Euroopan unionissa avaisi maaseudun ja kylien kehittämisessä uusia mahdollisuuksia, mikä alkoi näkyä maaseudulla tuhansina erilaisina kehittämisprojekteina ja uudenlaisena aktiivisuutena. Ryhdyttiin luomaan uusia kehittämisstrategioita, joilla maaseudun ja kylien kilpailukykyä ja vetovoimaa oli määrä parantaa. Syrjäseutujen kehittämiseen on EU-jäsenyyden myötä saatu lisää varoja. Suomi alkoi avautua ja kansainvälistyä samoihin aikoihin, kun kuntien talous heikkeni 1990-luvun lamavuosina. Valtio ja kunnat ryhtyivät supistamaan menoja, minkä johti julkisten palvelujen heikennyksiin. Taloudellinen lama huononsi myös yritystoiminnan kannattavuutta. Inarin kirkonkylässä tämä alkoi näkyä kylämiljöössä. Elintarvikeliikkeitä ja niiden yhteydessä olevia polttoaineiden jakelupisteitä lopetettiin. Lisäksi kaikki pankkikonttorit ja postitoimisto lakkautettiin. Kyläkuvaa alkoivat hallita tyhjät liikehuoneistot. Kansainvälistyminen ja kilpailun kiristyminen vaikuttavat yhä enemmän myös suomalaisten kuntien kehitykseen. Kunnat joutuvat tehostamaan edelleen toimintaansa.

7 luvulla kuntauudistuksen odotetaan tuovan uudenlaisia muutoksia ja määrittävän jälleen maaseudun ja kirkonkylien roolia. Kuntaliitokset yleistyvät ja pienet kunnat katoavat, mistä seuraa kuntakoon kasvu ja toimintojen keskittäminen. On vaarana, että entistä useampi kirkonkylä menettää asemansa kuntakeskuksena ja muuttuu syrjäkyläksi, jonka palveluja ryhdytään karsimaan. Inarin kirkonkylä on säästynyt samanlaiselta kurjistumiskierteeltä, mihin monet pienet kirkonkylät ja entiset kuntakeskukset ovat joutuneet. Inari on saanut elinvoimaa matkailusta ja saamelaiskulttuurista, jonka uudet instituutiot ovat vahvistaneet Kirkonkylän asemaa saamelaisalueen keskuksena. Viime vuosina Inariin on noussut kaksi merkittävää kulttuurirakennusta, joiden toimintaa on rahoitettu kokonaan tai osittain Euroopan unionin aluekehitysrahaston varoilla. Suomen saamelaisten kansallismuseo ja Metsähallituksen luontokeskus Siida avattiin keväällä 1998 ja saamelaiskulttuurikeskus Sajos keväällä Ne ovat muovanneet myös kyläkuvaa ja tuoneet uudenlaista aktiivisuutta ja kulttuuritarjontaa koko kuntaan. Vanha Kirkonkylä elää tarinaperinteessä Inarin kirkonkylä on muuttunut runsaan sadan vuoden aikana perinteisestä paikallisyhteisöstä nykyaikaiseksi taajamaksi, jonka kehitykseen ovat vaikuttaneet niin paikalliset, alueelliset, kansalliset kuin myös ylikansalliset muutosprosessit. Kylä on täynnä erilaisia historiallisia kerrostumia. Tosin vanhasta Inarista ei ole paljoa jäljellä, koska tämä on kolme kertaa hävitetty, on Matti Lehtola todennut. Se vanha Kirkonkylä, joka syntyi ja 1900-lukujen taitteessa ja joka rakennettiin uudestaan sotien jälkeen, on kuitenkin symbolisesti edelleen olemassa. Tästä on todisteena rikas tarinaperinne. Vanha Inari elää ihmisten muistoissa ja kertomuksissa, mutta myös kirjoissa, valokuvissa ja muistomerkeissä. Valtavista taloudellisista ja väestöllisistä muutoksista huolimatta paikallisidentiteetti on säilynyt vahvana. Inarissa tämä yhteisyyden perusta on osittain menneisyydessä, kylän rikkaassa historiassa, sen persoonallisissa asukkaissa, rakennuksissa, maisemassa ja luonnossa. Myös käsillä oleva kirja on yksi esimerkki kylän symbolisesta olemassaolosta. Valokuvat ja kertomukset vanhan Inarin rakennuksista ja ihmisistä kertovat omaa tarinaansa niistä muutoksista, jonka kylä on vuosikymmenien saatossa kokenut.

8 98 Ilkka Lehtolan käyttämät lähteet: Katajamäki, Hannu & Rauno Kaikkonen (1991). Maaseudun kolmas tie. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki. Julkaisusarja A:1. Lehtola, Ilkka (2001). Palvelujen muutos ja syrjäkyläläisten arki. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja N:o 50. Joensuu. Lehtola, Matti (1976). Inarin kirkkotuvista. Teoksessa Toini Erkola (toim.): Jopa kynnit kynälläsi. Kansanperinteen keruun satoa kahden vuosikymmenen ajalta, s Museovirasto ja Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki. Lehtola, Veli-Pekka (2003a). Inarin yhteiskuntaelämää. Teoksessa Veli-Pekka Lehtola (toim.): Inari Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään, s Inarin kunta. Lehtola, Veli-Pekka (2003b). Tuhon ja kasvun vuodet Teoksessa Veli-Pekka Lehtola (toim.): Inari Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään, s Inarin kunta. Massa, Ilmo (1994). Pohjoinen luonnonvalloitus. Suunnistus ympäristöhistoriaan Lapissa ja Suomessa. Gaudeamus, Helsinki. Nahkiaisoja, Tarja (2003a). Inarilaisyhteisön murroksen aika Teoksessa Veli-Pekka Lehtola (toim.): Inari Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään, s Inarin kunta. Nahkiaisoja, Tarja (2003b). Inarin asutus ja väestö Teoksessa Veli-Pekka Lehtola (toim.): Inari Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään, s Inarin kunta. Nahkiaisoja, Tarja (2003c). Inarilaisten elinkeinot Teoksessa Veli-Pekka Lehtola (toim.): Inari Aanaar, Inarin historia jääkaudesta nykypäivään, s Inarin kunta. Oksa, Jukka (1998). Syrjäkylä muutoksessa. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja N:o 30. Joensuu. Rannikko, Pertti (1992). Rakennettuun ympäristöön liittyvistä ristiriidoista. Teoksessa Pertti Rannikko & Jarmo Kortelainen: Yhdyskunnat ja restrukturaatio. Tutkimuksia tehdasyhdyskuntien ja kuntakeskusten rakenteellisesta uusiutumisesta, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 104. Joensuu. Rannikko, Pertti (1996). Onko Sivakkaa enää olemassa? Tutkielma yhteisöllisyyden muutoksesta, Teoksessa Kyläläiset, kansalaiset. Tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 114. Joensuu. Rannikko, Pertti (2009). Kylä kaupungin laidaksi. Autoetnografinen tutkimus paikallisyhteisöjen ja identiteetin liikkeistä. Maaseudun uusi aika 1/2009, s Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja maaseutututkija Itä- Suomen yliopistossa

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Esityksen sisältö Metsähallituksen luontopalvelut Suomen

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus

CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus Voimakas luonnostaan CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus Kysy lisää. Elinkeinoyhtiö InLike Oy Toimitusjohtaja Janne Seurujärvi janne.seurujarvi@inlike.fi +358 50 5122518 Inarin kunta Kunnanjohtaja

Lisätiedot

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Maaseutukaupungin rooli maaseutupolitiikassa. Case Lieksa. Maaseutututkijatapaaminen Kaarinassa Työryhmä 6

Maaseutukaupungin rooli maaseutupolitiikassa. Case Lieksa. Maaseutututkijatapaaminen Kaarinassa Työryhmä 6 Maaseutukaupungin rooli maaseutupolitiikassa Case Lieksa Maaseutututkijatapaaminen Kaarinassa 18.-19.8.2011 Työryhmä 6 Maija Halonen, jatko-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto maijaha@student.uef.fi Maantieteellinen

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto

Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto Neljä kansallista projektia Lähde: muokattu Antikainen / TEM Osaamisen Suomi Volyymi

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

JÄRVI-KUOPION SEURAKUNTA MITÄ, MIKSI, MILLOIN? 2011-2015. Kuopion ev.lut. seurakunnat September 21, 2015 1

JÄRVI-KUOPION SEURAKUNTA MITÄ, MIKSI, MILLOIN? 2011-2015. Kuopion ev.lut. seurakunnat September 21, 2015 1 JÄRVI-KUOPION SEURAKUNTA MITÄ, MIKSI, MILLOIN? 2011-2015 Kuopion ev.lut. seurakunnat September 21, 2015 1 Rovastikunnan alueella vuosien kuluessa useita avauksia yhteistyön lisäämiseksi vastaanotto nuiva.

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

luonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä.

luonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä. HILJENNÄ OLET PERILLÄ UTSJOELLA Tervetuloa Utsjoelle Suomen ainoaan saamelaisenemmistöiseen kuntaan! Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia pysähtyä hengittämään vapaasti, haistelemaan

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Jussi Koivuniemi. Pirkkala-forum 3.5.2012. Pirkkala 90 vuotta

Jussi Koivuniemi. Pirkkala-forum 3.5.2012. Pirkkala 90 vuotta Jussi Koivuniemi Pirkkala-forum 3.5.2012 Pirkkala 90 vuotta Pirkkalan maalaiskunnan synty 1867 kunnallinen itsehallinto (1865) siirsi maalliset tehtävät seurakunnalta kunnallishallinnolle Pirkkala kuului

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901 Pira-päivät 2012 Tommi Terho Pirkanmaan Osuuskaupan toiminta-ajatus Palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille Arvot olemme asiakasta

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 1 KURKIJOEN PITÄJÄ www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 2 KUR02: 27.01.1913 Alho -> Herr Lektor K.Ruhanen, Mustiala Kurkijoen pitäjä (ruots. Kronoborg)

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen Oma Ympäristö Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa

Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Mäntyharju 18.4.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen + 400 000 as (2035) + 200 000 tp (2035) - 10 000 as (2020) 17.4.2013 2 Uusiutuvat keskukset uusiutuvan

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot