Julkaisu Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisu 164 2013. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto"

Transkriptio

1 Julkaisu Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2013

2 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2014 Painosmäärä 80 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu JOENSUU Kansi Taitto Kuvat Julkaisu on saatavana myös internetistä: Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2013

3 Sisällys 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Maakunnan talous mitalisijoilla Murheenkryyninä työttömyys ja aloittavat yritykset Kiina ponkaisi pronssille viennissä Senaatintorilla innostettiin muuttajia ja matkailijoita Edunvalvonta hereillä yötä päivää Uudesta POKATista ja kaavasta vipuvoimaa Kuntien talous arvioituakin kireämmällä 9 2 Maakuntaliiton tehtävät Tehtävät ja organisaatio Pohjois-Karjalan strategia 11 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Toiminnalliset ydintavoitteet Tulostavoitteet vuonna Yhteiskuntasuhteiden vastuualue Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Rajayhteistyö Strategioiden vastuualue Aluekehitys Aluesuunnittelu Palvelujen vastuualue Kuntapalvelu Hallinto ja talous Ydinprosessit Hankehallintoryhmä Liikenne Ohjelmatyö Itä-Suomi-yhteistyö Kansainvälinen toiminta POKAT-ryhmät ja strategiset teemaryhmät 38 5 Taloussuunnitelma ja talousarvio

4 4

5 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 1.1 Maakunnan talous mitalisijoilla Syksyn aikana on saatu useita selkeitä merkkejä siitä, että maailmantalouden taantuma alkaa vähitellen taittua. Toisaalta valitettavan monet uutiset ovat edelleen kertoneet yt-neuvotteluista ja konkursseista. Tässä tilanteessa onkin helpotus todeta, että vaikka pitkittynyt taantuma on leimannut myös Pohjois-Karjalan kehitystä, maakunnan talousluvut eivät ole missään vaiheessa heilahtaneet pahasti pakkaselle. Vuoden 2013 alussa Pohjois-Karjalan talous sinnitteli jälleen kasvu-uralle. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi lähes prosentin. Ilahduttavimmat kasvupyrähdykset nähtiin puuteollisuudessa (7,0 %) ja rakentamisessa (10,4 %). Metalliteollisuuden liikevaihto sitä vastoin jatkoi viime vuoden alussa alkanutta alamäkeään (-9,2 %). Positiivisinta on, että kaikki seutukuntamme ylsivät tasapuolisesti kasvuun. Pohjois-Karjalan lukemat olivat valtakunnallisesti katsoen erinomaisen hyvät, sillä koko maan tasolla yritysten liikevaihto laski alkuvuonna peräti 3,3 %. TEM:n tuoreen raportin mukaan Pohjois-Karjala oli liikevaihdon viimeaikaisen kehityksen osalta maakunnista kolmannella sijalla ja kipusi rakentamisessa piikkipaikalle. Muuttoliikkeen ja työttömyyden muutoksilla mitaten Pohjois-Karjala oli niin ikään maakuntavertailussa pronssilla. Hyvät sijoitukset kertovat osaltaan monien muiden, erityisesti teolliselta pohjaltaan kapea-alaisten maakuntien vaikeasta tilanteesta. Tulevaisuutta luotaavissa ennusteissa on ollut viime aikoina mukana varovaista toiveikkuutta. Lähiajan kehitysnäkymiä kirkastaa maailmantalouden orastava elpyminen ja maakuntatasolla yritysten korkea investointihalukkuus, jota tulee entisestään kannustaa. Maakunnan keskeisten toimijoiden tulee kiihdyttää nyt alkanutta hyvää kehitystä. Erittäin tervetulleena signaalina voidaan pitää tietoa, että pohjoiskarjalaisilla yrityksillä on vireillä noin miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeet. Lisäksi Pohjois-Karjalan ELYkeskuksessa sisällä oleva hakemuskanta on selvästi suurempi kuin vuotta aiemmin. Uskoa tulevaan lisää myös hyvässä muistissa oleva maakunnan toimialarakenteen vahvuuksista ja kehityspotentiaalista kertova nopea toipuminen edellisestä taantumasta, saavuttivathan esimerkiksi maakunnan liikevaihtoluvut vuosien taantumaa edeltäneen tason vuotta koko maata nopeammin. Lisäsysäyksen alueen kehittämiseen tuo Joensuun pääseminen tärkeään rooliin INKAohjelmassa. Siinä Suomeen haetaan kansainvälisesti vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä viidelle eri sektorille, muun muassa kestäviin energiaratkaisuihin, kyberturvallisuuteen sekä biotalouteen. Valinnan myötä Joensuun seutu on nyt virallisestikin Suomen biotalouden veturi. Pohjois-Karjalalle päätös Joensuun seudun vetovastuusta on mieluisa. Linjaus tukee hyvin muun muassa tavoitteitamme öljyttömästä maakunnasta. Uusiutuvan energian työpaikat ovat lisääntyneet Pohjois-Karjalassa viime vuosina nopeasti. Vuosina sektori kasvoi noin 200 henkilötyövuodella ja alan liikevaihto 60 %. Rajanylitysten (+17 %), venäläisten majoitusyöpymisten (+60%) ja tax free -kaupan (+36 %) huikeat kasvulukemat kertovat itärajan takaa tulevasta matkailija- ja ostopotentiaalista. Joensuun ja Petroskoin välillä aloitti säännöllinen linja-autoyhteys kesällä Venäläisturistien ostovoima vahvistaa merkittävästi erityisesti seudun kauppa- ja majoituspalveluja. Arvioiden mukaan Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus kaksin- tai jopa kolminkertaistaisi matkailijavirrat. 5

6 Kaiken kaikkiaan voitaneen todeta, että kun maailmantalous ennen pitkää lähtee jälleen vetämään, Pohjois-Karjala on hyvässä lähtöasemassa ja valmiina ryntäämään nopeaan kasvupyrähdykseen. 1.2 Murheenkryyninä työttömyys ja aloittavat yritykset Työttömien määrä suhteessa vuotta aiempaan laski Pohjois-Karjalassa aina vuoden 2011 marraskuuhun. Tuolloin tapahtuneesta käänteestä lähtien työttömien määrä on ollut kuukausivertailussa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Heinäkuussa 2013 työttömiä oli Pohjois-Karjalassa työ- ja elinkeinohallinnon tietojen mukaan ja työttömien osuus työvoimasta (16,9 %) oli maakunnista ja ELY-keskusalueista korkein. Vaikka työttömiä oli 865 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin, työttömyyden suhteellinen kasvuvauhti (+7,4 %) oli toisaalta alle puolet koko maan työttömyyden kasvusta. Pitkäaikaistyöttömien määrä nousi vuodessa noin 500 hengellä. Sekä työttömien nuorten että yli 50-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi. Alle 25-vuotiaita oli heinäkuun lopussa Pohjois- Karjalassa työttömänä 1 825, mikä on 129 nuorta enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorisotakuu ei ole vielä helpottanut nuorisotyöttömyyden tilannetta. Aiemmat varsin merkittävät erot työttömyydessä maakunnan seutukuntien välillä ovat pienentyneet eikä Pielisen Karjala (työttömien osuus 18,0 %) enää juurikaan erotu maakunnan muista seutukunnista korkeamman työttömyyden alueena. Keski-Karjala (17,3 %) nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi Puhos Board Oy:n ajauduttua konkurssiin syksyllä 2011 ja myös Joensuun seutukunta (16,7 %) on muiden varuskuntien lakkauttamisista kärsivien seutujen tavoin nimetty rakennemuutoksen tukialueeksi. Yksittäisten kuntien välillä erot työttömyysasteissa ovat edelleen suuria työttömyyden vaihdellessa 12,7 %:sta aina 21,0 %:iin. Aloittaneiden yritysten määrä on pienentynyt selvästi taantumaa edeltäneistä vuosista. Trendi on ollut valtakunnallinen, mutta Pohjois-Karjalassa käänne on ollut huomattavan suuri, sillä aloitusten määrä oli vuosina viidenneksen pienempi kuin vuonna Koska lopettaneiden yritysten määrä ei viime vuonna kääntynyt kasvuun, yritysten kokonaismäärä kuitenkin vielä hieman kasvoi. Vuoden 2013 alkupuolella starttirahan kysynnän määrä on kasvanut, mikä viittaa yritystoiminnan piristymiseen. 1.3 Kiina ponkaisi pronssille viennissä Yritystemme osavuosikatsauksissa ovat olleet esillä Euroopan markkinoiden heikko, joskin hieman piristymässä oleva kehitys sekä edelleen tulevan kehityksen epävarmuus. Globaaleilla markkinoilla toimiville yrityksille EU-maihin suuntautuvan viennin heikkoa kehitystä kompensoi kehitys Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vientikyselyn mukaan Kiinan vienti oli vuonna 2012 vahvassa kasvussa ja Kiinasta oli tullut Saksan ja Ruotsin jälkeen jo kolmanneksi tärkein vientimaa pohjoiskarjalaisille yrityksille. Maakunnalle merkittävän teknologiateollisuuden kehittämishalua ja -kykyä pidetään edelleen hyvänä. Rakennussektoria työllistävät tällä hetkellä ja lähivuosina useat rakennusinvestoinnit sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta (mm. John Deere Oy:n alihankkijoiden toimittajapuisto ja Valion- Joensuun tehtaan investoinnit, valmistumassa oleva Fortumin pyrolyysilaitos, uusi oikeus- ja poliisitalo, Joensuun Penttilänrannan asuinalue sekä useat keskustan rakennuskohteet, keskussairaalan laajennus, Joensuun kehätien jatkohanke). Merkittäviä investointeja on käynnissä ja vireillä myös Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa (mm. Stora Enson Kiteen sahan yhteyteen tuleva pellettitehdas, Porokylän leipomo, Niiralan rajanylityspaikan kehittäminen ja Zander Portin kylpylä Kolilla). 6

7 1.4 Senaatintorilla innostettiin muuttajia ja matkailijoita Pohjois-Karjala esittäytyi viime kesänä Senaatintorilla Helsingissä. Maakunnallemme tarjoutui näytön paikka hieman yllättäen, kun järjestämisvuorossa ollut Häme perui tulonsa. Tapahtuma juostiin kokoon kiireisellä aikataululla, ja lopputulos oli erittäin onnistunut. Tapahtumassa kerrottiin tämän päivän ja huomisen Pohjois-Karjalasta tavoitteena houkutella maakuntaan uusia matkailijoita, yrittäjiä, työvoimaa ja opiskelijoita. Kävijöitä oli runsaasti ja väki viihtyi. Senaatintorin tapahtuma oli osa vuosia jatkunutta työtä maakunnan vetovoiman lisäämiseksi valtakunnan tasolla. Maakunnan aktiivinen esillä pitäminen on mitä ilmeisimmin osaltaan vaikuttanut positiivisesti muutto- ja matkailijatilastoihin. Majoitustoiminta on kehittynyt myönteisesti ja alkuvuodesta alan kasvu maakunnassa oli 2,5 %, kun koko maan tasolla jäätiin alle prosentin nousuun. Matkailun kasvua kuvaa myös se, että kuluvana vuonna tullaan todennäköisesti ohittamaan vuosia tavoitteena ollut yöpyjän raja. Viime aikoina myös Kolin alueen matkailu on ollut vahvassa nosteessa. Venäjältä saapuvien matkailijoiden rooli on tässä kehityksessä merkittävä. On myös hyvä huomata, että Pohjois- Karjalan vuosia erittäin vakaana pysynyt markkinaosuus on ollut hienoisessa nousussa. Matkailu alkaa siis vihdoin lunastaa sille asetettuja odotuksia. Myös maakunnan väestökehitys on ollut viime vuosina varsin myönteistä. Vuonna 2012 Pohjois-Karjala oli jo neljättä vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta (+109 henkeä). Luonnollinen väestönmuutos (-269) eli kuolleiden syntyneitä suurempi määrä veti kokonaismuutoksen kuitenkin vuoden tauon jälkeen taas pakkasen puolelle (-152). Pitemmän aikavälin väestökehitystä hallitsee väestörakenteen ikääntyminen. Vaikka Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennuste lupaa Pohjois-Karjalaan hieman positiivisempaa väestökehitystä kuin aiempi ennuste, työikäisten eli vuotiaiden määrä laskee kuluvalla vuosikymmenellä joka vuosi yli henkilöllä. Väestön ikääntyminen on muodostumassa haasteeksi osaavan työvoiman saatavuuden kannalta. Monet yritykset ovat jo kohdanneet ongelmia osaavan työvoiman saatavuudessa, vaikka mistään työvoimapulasta ei voidakaan puhua. On tärkeää, ettei osaavan työvoiman saatavuudesta muodostu tulevan kehityksen pullonkaulaa. 1.5 Edunvalvonta hereillä yötä päivää Valtionhallinnon uudistukset ovat viime vuosien aikana pitäneet maakunnan edunvalvonnan kiireisenä, eikä tappioiltakaan ole vältytty. Etenkin Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen oli maakunnalle karvas tappio. Aktiivisen edunvalvonnan ansiosta puolustusvoimauudistus tuo kuitenkin Joensuuhun Puolustusvoimien palvelukeskuksen ja toista sataa työpaikkaa. Onnistuneeseen edunvalvontaan on lisäksi luettava äskettäiset ratkaisut Joensuun INKA - vetovastuusta biotaloutta koskien sekä Joensuun pääseminen kasvusopimusneuvotteluun valtion kanssa yhdessä 12 muun kaupunkiseudun kanssa. Keväällä 2013 saavutettiin lähtökohdat huomioiden kohtuullinen itäsuomalainen ratkaisu toisen asteen koulutuksen aloituspaikkaleikkauksista. Ajankohtaisia kärkihankkeita ovat Joensuun lentoyhteyksien ja lentoaseman kehittäminen sekä päätökset Rikosseuraamuslaitoksen vankilaverkostosta. EU:n uuden ohjelmakauden rahoitusratkaisu merkitsee, että aluetuet säilyvät Pohjois- Karjalassa ennakkopeloista poiketen varsin korkealla tasolla, vaikka nykyiseen ohjelmakauteen nähden laskua toki tuleekin. Rakennerahastojen hallintojärjestelmän toimeenpanossa on varmistettava vahva maakunnallinen valmisteluote, vaikka ELY-keskusten osalta päätös hallinnon 7

8 keskittämisestä neljään ELY-keskukseen onkin viemässä teknistä päätösvaltaa Pohjois- Karjalasta pois. Sektoritutkimuslaitosten uudistaminen merkitsee Luonnonvarakeskuksen käynnistämistä vuoden 2015 alusta lukien. Keskuksen päätoimipaikkaa yritettiin saada Joensuuhun, mutta johto kuitenkin päätettiin sijoittaa Viikkiin. Uuden organisaation alueellinen toimipisteverkosto on parhaillaan valmistelussa. Tässä yhteydessä Joensuuhun on varmistettava valtioneuvoston lupausten mukainen vahva alueellinen toimipaikka ja metsäasioiden tutkimusjohtajuus. Liikenneyhteyksien kehittämisessä Valtatie 23:n kunnostaminen Varkaus Viinijärvi on käynnistymässä valtion 5 miljoonan euron budjettirahoituksen turvin. Joensuun kaupunkiseudun hankkeista kehätien jatkohanke Repokallio Reijola on jo toteutuksessa ja seuraavaksi tulee rahoitus varmistaa Raatekankaan liittymäjärjestelyille. Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan liikenneväyläjärjestelyt ovat etenemässä ENPI-ohjelman rahoituksen turvin, mutta itse toimitilojen uudistamiselle tulee saada valtion rahoitus vuoden 2015 talousarvioon. Hallitusohjelmaan sisältynyt erityinen ohjelma Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi valmistui vuoden 2012 aikana. Ohjelmassa maamme itäiset ja pohjoiset alueet nähdään positiivisina mahdollisuuksina, mutta konkreettiset toimenpiteet, puhumattakaan niiden rahoituksesta, antavat vielä odotuttaa itseään. Pohjois-Karjalan on oltava jatkossakin aktiivinen ohjelman toimenpiteiden edistämisessä. 1.6 Uudesta POKATista ja kaavasta vipuvoimaa Uuden maakuntaohjelman tekeminen on nyt kiihkeimmillään. Ohjelma laaditaan vuosille Kirjoitustyö käynnistettiin kevättalvella 2013 ja tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyisi uuden POKATin keväällä Maakuntaohjelmaa valmistellaan laajassa yhteistyössä. Maakuntaohjelma on "kaikkien ohjelmien äiti". Siinä kootaan yhteen kehittämistyön tavoitteet, toimenpiteet ja voimavarat. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa kerrotaan maakunnan tarve valtion aluekehitysrahojen suuntaamiseksi kahden seuraavan budjettivuoden osalta. Tulevan vuodenvaihteen tuntumaan ajoittuu mm. joukko sidosryhmätyöskentelyä, SOVAneuvotteluja ja lisäksi kuullaan myös maakunnan väen mielipidettä. Myös EU:n tulevan ohjelmakauden valmistelu vuosille on aktiivisesti käynnissä. Sen rahoitusratkaisuista riippuu paljolti, minkälaiset resurssit ovat käytettävissä seuraavan maakuntaohjelman toteuttamiseen. Maakuntakaava on tärkeä osa maakunnan suunnittelujärjestelmää. Se luo alueidenkäytölliset edellytykset maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamiselle. Maakuntakaava toimii ohjeena kuntakaavoitukseen, konkretisoi ja välittää valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita maakunnalliseen ja kunnalliseen alueidenkäytön suunnitteluun. Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa laaditaan vaiheittain. Nyt käynnissä olevassa, kaavan neljännessä vaiheessa, käsitellään ensisijaisesti Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven maankäyttöä. Koko maakunnan aluetta koskevina käsitellään vähittäiskaupan suuryksiköitä. Lisäksi selvitystyö tullaan tekemään mm. seudullisen ampumaradan sijainnista Joensuun läheisyydessä. Keskeisiä teemoja ovat myös Joensuun eteläpuoleinen rakentaminen, Kontiorannan varuskunta-alueen kaavoitus ja Jaamankankaan ja Höytiäisen rannan käyttömahdollisuudet. 8

9 1.7 Kuntien talous arvioituakin kireämmällä Pohjois-Karjalan kuntien talous vuoden 2012 tilinpäätösten mukaan kiristyi jopa arvioitua enemmän. Edelliseen vuoteen nähden vuosikate laski 12 kunnassa (yhteensä 14 kuntaa vuonna 2012). Maakunnan kuntien taloudellinen tilanne vaihtelee ylijäämää tekevistä kunnista useamman vuoden peräkkäin alijäämää tehneisiin kuntiin. Syitä heikkoon talouskehitykseen ovat menojen odotettua nopeampi kasvu sekä verotilitysten kasvun hidastuminen. Myös valtionosuuksien leikkaus heikensi merkittävästi kuntien tulosta. Kuntatalouden lähivuosien tulevat näkymät ovat huolestuttavia. Kansantalouden epävarmat näkymät heijastuvat kuntien talouteen. Väestön ikärakenteesta sekä erilaisista olosuhdetekijöistä johtuvien sosiaalisten menojen suurempi kasvu heikentää maakunnan kuntien talousnäkymiä enemmän suhteessa muuhun maahan. Tulevina vuosina kuntatalouteen kohdistuu valtion budjetista lisää tulojen leikkauksia sekä menoja lisääviä toimenpiteitä kuten esimerkiksi valtionosuusleikkaukset, työmarkkinatuen rahoitusvastuun laajeneminen sekä sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisesta tulevia lisää menoja kasvattavia toimenpiteitä. 9

10 2 Maakuntaliiton tehtävät 2.1 Tehtävät ja organisaatio Perussopimuksen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät. Kuntien antamia tehtäviä ovat maakunnan edunvalvonta ja kehittämistehtävät voimaan tulleen alueiden kehittämislain uudistuksen seurauksena maakunnan liiton rooli aluekehitysviranomaisena on vahvistunut ja maakunnan liiton tehtäväkenttä on kasvanut. Alueiden kehittämisestä annettua lakia ja rakennerahastolakia ollaan uudistamassa. Tavoitteena on mm. selkeyttää alueiden kehittämisjärjestelmää. Alueiden kehittämislain edellisessä uudistuksessa säädettiin maakunnan liittojen yhteistoiminnan järjestämisestä, yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä sekä yhteistoiminta-alueen päätöksen teon järjestämisestä. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan piiriin kuuluu (laki alueiden kehittämisestä 12 ) sellaisten tehtävien käsittely ja päätöksenteko, jotka: - ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä - sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin, sekä - koskevat yhteistoiminta-aluetta yhteisesti. Toimiston tehtävät ja henkilöstö on jaettu kuuteen tiimiin. Toiminnan ohjaus, tulostavoitteiden määrittely ja niiden toteutumisen arviointi tehdään tiimeittäin. Toimisto koostuu seuraavista tiimeistä: aluekehitys, aluesuunnittelu, hallinto ja talous, rajayhteistyö, kuntapalvelu sekä viestintä ja yhteiskuntasuhteet. Tiimien työskentelyä sovittaa yhteen koordinaatioryhmä. 10

11 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio Tulostavoitteet on esitetty vastuualuejaon mukaisesti tiimeittäin luvussa 4. Tiimien tehtäväjaossa pyritään mahdollisimman joustavaan työnjakoon, mikä edellyttää henkilöstön toimimista myös yli tiimirajojen. Osa maakuntaliiton tehtävistä on luonteeltaan prosessimaisia ja niihin tarvitaan osaamista useammasta tiimistä. Pysyväisluonteisia tehtäviä, ns. ydinprosesseja, varten perustettuja tai perustettavia ryhmiä ovat mm. ohjelmatyö-, hanke- ja liikenneryhmä sekä kansainvälisyysryhmä. Lisäksi erilaisia tapahtumia ja määräaikaisia, usean tiimin osaamista edellyttäviä tehtäviä varten muodostetaan ns. ad hoc -ryhmiä. Sekä pysyväisluonteisten että ad hoc -ryhmien jäsenet määrätään maakuntajohtajan päätöksellä. Sisäisen toiminnan järjestämistä varten organisaatio on jaettu kolmeen vastuualueeseen: 1 palvelujen vastuualue: hallinto ja talous -tiimi sekä kuntapalvelutiimi 2 strategioiden vastuualue: aluekehitys- ja aluesuunnittelutiimi 3 yhteiskuntasuhteiden vastuualue: viestintä ja yhteiskuntasuhteet -tiimi sekä rajayhteistyötiimi. Vastuualueet toimivat mm. pohjana toimintasuunnitelman ja talousarvion laadinnassa ja toteutuman seurannassa. Vastuualueen johtaja on vastuualueeseen kuuluvien tiimien henkilöstön esimies. 2.2 Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma ovat maankäyttö- ja rakennuslain ja alueiden kehittämislain mukaiset keskeiset suunnitelmat, jotka antavat strategisen pohjan maakuntaliiton toiminnalle. 11

12 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan tulevaisuusstrategian 2030 (maakuntasuunnitelma) ja POKAT asiakirjan (Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma ). Niissä on määritelty maakunnan strategiset linjaukset ja kehittämisen painopistealueet. Pohjois- Karjalan maakuntakaavaa laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu ja 2. vaihe Maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja on saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnistetty. Tavoitteena on, että sen hyväksymiskäsittely tapahtuu maakuntavaltuustossa Maakuntakaavan 5. vaihe käynnistyy vuoden 2014 aikana. 12

13 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Strategisilla ja toiminnallisilla ydintavoitteilla kiteytetään maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Ne ovat maakunnan ja maakuntaliiton toiminnan kannalta strategisesti tärkeitä asiakokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet vuosille sekä vuotta 2014 koskevat tehtävät ja tavoitteet on esitetty luvussa 4. Ne on esitetty maakuntaliiton organisaation mukaisesti tiimeittäin ja ydinprosesseittain. Strategiset ydintavoitteet: Yrittäjyyttä maakuntaan Pohjois-Karjala tarvitsee lisää yrittäjyyttä, yritykset jatkajia ja ihmiset työtä. Maakuntaliitto edistää yrittäjyyttä maakunnallisen tahdonmuodostuksen ja yhteistyön, maakunnallisten kehittämisohjelmien ja kehittämishankkeitten kautta. Kansallisella edunajamisella euroja ja työllisyyttä maakuntaan. Kansallisella edunajamisella vaikutetaan siihen, että maakunnan ääntä kuullaan, maakunnan toimijoilla on riittävät resurssit kehittämiseen ja että kansallisessa päätöksenteossa toimitaan maakunnan edun mukaisesti. Keskeisiä asioita ovat yritysten ja kuntien toimintaympäristöön vaikuttavat sekä työllisyyden edistämiseen tähtäävät toimet. Näitä ovat mm. alueellistamistoimenpiteet, kuntien valtionosuusuudistus, liikennehankkeet sekä valtioneuvoston periaatepäätöksen linjausten mukaisesti Luonnonvarakeskuksen keskeisten toimintojen sijoittaminen Joensuuhun. Lisäksi vaikutetaan hallitusohjelmaan sisältyvien maakunnan kannalta myönteisten asioiden käynnistymiseen. Keskeisenä välineenä on vuosittain laadittava hankeluettelo ja yhteistoiminta maakunnan kansanedustajien kanssa. Toimintakaudella otetaan huomioon Savo-Karjalan vaalipiirin vaikutukset kansalliseen edunajamiseen. Maakuntaohjelmasta maakunnan kehittämisen väline. Vahvistetaan maakuntaohjelman ja vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman roolia maakunnan kehittämistä ohjaavana välineenä, joilla vaikutetaan maakunnan kehittämisvarojen ja muiden kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseen maakunnassa. Selkeytetään ja parannetaan maakunnallista suunnittelu- ja toteutusjärjestelmää ja ohjelmatyön vaikuttavuutta. Maakuntaohjelmaa toteutetaan toimialakohtaisten toimintaohjelmien, EUohjelmien ja kansallisten ohjelmien kautta. Itä- ja Pohjoissuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen. Vahvistuvan itä- ja pohjoissuomalaisen yhteistyön kautta haetaan lisäarvoa maakunnan kehittämiseen ja vaikutetaan Pohjois-Karjalan kannalta tärkeiden tavoitteiden edistymiseen. Itäsuomalaisen yhteistyön välineitä ovat erityisesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue sekä tätä laajempi Itä- Suomen neuvottelukunta. Yhteistyötä ELYn ja Itä-Suomen yliopiston kanssa jatketaan. Näiden yhteistyöalueiden lisäksi on myös muita tärkeitä yhteistyömuotoja ja -alueita, kuten Euregio Karelia -yhteistyö. Yhteistyö Pohjois-Suomen maakuntien kanssa lisääntyy mm. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle laaditun ohjelman ja EU:n rakennerahasto-ohjelman toteuttamisen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen Brysselissä sijaitsevan EU-toimiston kautta. 13

14 Euroopan unionista euroja maakuntaan EU:n rahoituskaudella Euroopan unionin vuonna 2013 tekemien linjausten mukaisesti maakunta on EU:n rakennerahasto- ja raja-alueohjelmien sekä maaseuturahoituksen piirissä rahoituskaudella Älykkään erikoistumisen strategiaa soveltaen vahvistetaan maakuntaliiton ja maakunnan toimijoiden osaamista tavoitteena lisätä EU:n erillisohjelmien kautta tulevaa rahoitusta maakuntaan. Rahoituspäätöksillä vaikuttavuutta maakunnan kehittämiseen. EU- ja kansallinen rahoitus ohjataan siten, että niiden kautta saadaan vaikuttavuutta maakunnan kehittämiseen. Hankkeiden vaikuttavuutta mittaavia järjestelmiä kehitetään sekä hankkeiden välistä koordinaatiota lisätään. EU-ohjelmakaudella parannetaan eri EU-ohjelmien ja kansallisten ohjelmien vaikuttavuutta mm. ohjelmien yhteisten teemahakujen ja alueellisen kumppanuuden kautta. EU-ohjelmakauden loppuvuosien vähenevän rahoituksen suuntaaminen tuloksekkaasti. Maakuntakaava on ajantasainen ja luo maankäytölliset edellytykset maakunnan kestävälle kehittämiselle. Maakuntakaavalla luodaan alueidenkäytölliset puitteet maakunnan kestävälle kehitykselle. Toimikaudella valmistellaan maakuntakaavan 4. vaihe hyväksyttäviksi ja käynnistetään maakuntakaavan 5. vaihe. Seurannalla varmistetaan maakuntakaavojen ajantasaisuus. Ilmasto- ja energia-asiat huomioon maakunnallisessa toiminnassa Ilmasto- ja energia-asiat otetaan huomioon läpileikkaavasti maakunnallisessa suunnittelussa ja ohjelmatyössä sekä laajemmin maakunnallisessa toiminnassa. Ilmasto- ja energiakysymykset nähdään tärkeinä maakunnan talouden ja alueen elinvoimaisuuden sekä ympäristön kannalta, mutta myös yhtenä vetovoima- ja imagotekijänä. Toteutetaan hyväksyttyä Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmaa 2020 ja tuetaan maakunnan toimijoita ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisessä. EU:n rakennerahastoohjelmat ovat keskeinen väline ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamisessa. 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet Kohdassa 3.1 esitettyjen strategisten tavoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös seuraavia maakuntaliiton toimintaa ohjaavia ydintavoitteita: Maakunnallisella yhteistyöllä ja yhteistyöjohtajuudella lisäarvoa maakunnan kehittämiseen. Maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätöntä niin maakunnallisen edunvalvonnan ja kehittämisen kuin maakuntakaavoituksenkin onnistumiseksi. Maakuntaliiton rooli yhteistyöjohtajana korostuu tilanteissa, jossa tarvitaan voimien kokoamista maakunnan kehittämisen kannalta strategisten asioiden edistämisessä. Kuntien ja ELY:n kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeätä toimintakaudella Maakuntaliitto edistää kuntien yhteistyötä ja osallistuu asiantuntijana kuntien palvelurakenteen uudistamista käsitteleviin selvityksiin. Maakuntaliitolle lainsäädännön perusteella kuuluvien tehtävien hoitaminen asiantuntevasti ja tuloksekkaasti. Maakuntaliiton tehtäväkenttä on viime vuosina tehtyjen lainsäädäntömuutosten seurauksena vahvistunut ja lisätehtävien kautta kasvanut. Maakuntaliitto varmistaa toiminnallaan 14

15 uusien tehtävien onnistuneen ja tuloksekkaan toteutuksen. Toimintakaudella korostuvat mm. maakuntaohjelman valmistelu, maakuntakaavoitus, Itä-Suomen yhteistoimintaalueen toiminta, liikennejärjestelmätyön koordinointi ja yhteispalvelujen järjestämiseen liittyvä työ. Maakuntaliiton omilla kehittämishankkeilla työtä ja elinvoimaa maakuntaan. Maakuntaliitto toteuttaa itse EU- ja kansallisella rahoituksella hankkeita, jotka ovat aluekehittämisen kannalta strategisia ja maakuntaliitto on tehtäväkuvansa johdosta luonteva ja oikea toimija. Myös näiden hankkeiden tarkoituksena on aikaansaada vaikuttavuutta aluekehitykseen. Toimintakaudella korostuu kuntien ja seudullisten elinkeinoyhtiöiden kanssa tehtävä yhteistyö ao. hankkeissa. Maakuntaliiton hallinto toimii asiantuntevasti, luotettavasti ja tehokkaasti. Maakuntaliiton tehtävien tuloksekas hoitaminen edellyttää asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta hallintoa. Toimintakaudella kiinnitetään erityistä huomiota asioiden avoimeen valmisteluun, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden käsittelyyn, hankehallinnossa käsittelyaikojen nopeuteen sekä käsiteltävien asioiden laadukkaaseen tiedottamiseen. Lisäksi maakuntaliiton sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja kehitetään sekä hallinnollisia menettelyjä parannetaan. Maakuntaliiton henkilöstön osaamiseen panostetaan. Maakuntaliiton henkilöstöllä ja henkilöstön asiantuntijuudella on keskeinen merkitys maakunnan kehitystyössä. Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittyminen sekä työyhteisön toiminta korostuvat. Toimikaudella panostetaan koulutukseen, henkilöstön työhyvinvointiin sekä innostavan ja kehittävän työilmapiirin rohkaisemiseen. Toimikauden aikana henkilöstössä on tapahtumassa neljä eläkkeelle siirtymistä, joista kaksi ajoittuu vuoteen 2014 ja kaksi vuoteen Eläköitymiset huomioidaan maakuntaliiton henkilöstösuunnittelussa hyvissä ajoin vuosina 2014 ja

16 4 Tulostavoitteet vuonna Yhteiskuntasuhteiden vastuualue Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Tiimin tehtävänä on edunvalvonta, viestintä ja maakunnan imagon kehittäminen. Tiimi valvoo maakunnan etua edistämällä maakunnan kannalta keskeisiä hankkeita sekä luomalla maakunnasta menestyvää ja vetovoimaista kuvaa, joka houkuttelee henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Yritysten toimintaympäristöä parantamalla edistetään maakunnan työllisyyttä. Tiimi vastaa maakuntaliiton ennakointityöstä, graafisista palveluista ja ylläpitää yhteystietorekistereitä. Klusterityössä vastuualueina ovat metsä sekä luovat alat ja matkailu. Toiminnalliset tavoitteet Edunvalvonnalla vaikutetaan valtion määrärahojen ja hankkeiden kohdentumiseen Pohjois-Karjalaan siten, että maakunnan elinvoimaisuus ja edellytykset menestyä rakenteellisten ja toimintaympäristömuutosten oloissa säilyvät. Parannetaan Pohjois-Karjalan kilpailukykyä edistämällä alueen vetovoimaa ja tunnettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti investoijien, asukaspotentiaalin, matkailijoiden ja työvoimarekrytoinnin kohderyhmissä. Viestitään yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa maakunnan tulevaisuuden visiosta, joka perustuu maakuntasuunnitelman painotuksiin. Vahvistetaan maakunnan itsetuntoa, tulevaisuuden uskoa ja kehittämismyönteisyyttä yhdessä eri toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Lisätään maakuntaliiton toiminnan tunnettavuutta tiedotuksella ja järjestämällä tapahtumia. Toteutetaan vaikuttavaa ennakointitoimintaa ja seurataan maakunnan tilan kehitystä. Tehtävät ja tulostavoitteet 2014 Edunvalvonta Maakuntaliiton edunvalvontatyöllä vaikutetaan Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta keskeisten hankkeiden etenemiseen ja siihen, että maakunnan näkemykset huomioidaan valtion talousarviovalmistelussa, määrärahojen alueellisessa kohdentamisessa, lainsäädäntötyössä ja muussa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Tavoitteiden toteutumista ja tiedonkulkua edistetään aktiivisella kaikki voimavarat kokoavalla sidosryhmäyhteistyöllä. Edunvalvonnan menettelytapoja kehitetään vastaamaan rakenteellisia uudistuksia. Itä-Suomi-yhteistyötä tiivistetään. Tulostavoitteet Varmistetaan, että Pohjois-Karjalan tavoitteet huomioidaan mahdollisimman hyvin hallitusohjelman toimeenpanossa ja valtion budjettivalmistelussa. Osallistutaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kokoamiseen. Varmistetaan maakunnan tarpeiden huomioiminen ELY-keskusten ja Itä-Suomen aluehallintoviraston suunnittelussa. Osallistutaan valtion aluehallinnon strategisiin tulosneuvotteluihin. Laaditaan Pohjois-Karjalan hankeluettelo kärkihankepriorisointeineen, joiden pohjalta käydään neuvottelukierros ministeriöissä ja valtion laitoksissa. Edistetään tavoitteiden toteu- 16

17 tumista painopisteinä liikennejärjestelmä, osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen sekä kuntauudistus ja valtionosuusjärjestelmä. Osallistutaan uuden EU-ohjelmakauden toteuttamiseen. Itä-Suomi-yhteistyötä tiivistetään yhteistoiminta-alueen ja Itä-Suomen neuvottelukunnan puitteissa. Osallistutaan tarvittaessa muiden ylimaakunnallisten liittoutumien työskentelyyn. Järjestetään edunvalvontatyötä tukevia vierailuja maakuntaan. Toteutetaan kansanedustajille yhteisiä tilaisuuksia ajankohtaisista asioista sekä lähetekeskustelutilaisuus maaliskuussa. Markkinointiviestintää ja edunvalvontatyötä toteutetaan rinnakkain yhteisiä tavoitteita tukien. Tiedotetaan sidosryhmille edunvalvonnan ajankohtaisista asioista sähköisellä kirjeellä. Koordinoidaan osaamis- ja koulutustarpeiden tulevaisuusennakointityötä maakunnassa ja käynnistetään seuraavan valtakunnallisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman maakunnallinen valmistelutyö. Tuotetaan ajantasaista seuranta- ja ennakointitietoa. Imagon kehittäminen, markkinointi ja viestintä Imago (tunnettuus, maine) on alueen tärkeä kilpailukykytekijä. Aktiivisella markkinoinnilla ja viestinnällä lisätään maakunnan tunnettavuutta sekä luodaan todenmukaista ja myönteistä mielikuvaa. Maakunnan markkinointiin panostetaan yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Viestinnällä tuodaan esille maakuntaliiton toimintaa ja samalla lisätään asukkaiden ja sidosryhmien vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi viestinnällä markkinoidaan Pohjois-Karjalaa, luodaan pohjoiskarjalaista identiteettiä ja ylläpidetään mediasuhteita. Tulostavoitteet Vahvistetaan Pohjois-Karjalan ja maakuntakeskus Joensuun kilpailukykyä lisäämällä vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Toiminnassa panostetaan ketteryyteen, tilanneherkkyyteen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Keskeisenä välineenä on VisitKarelia.fi-brändi. Panostetaan maakunnan eri toimijoiden brändiviestinnän yhtenäisyyteen. Turvataan riittävän vahvat resurssit VisitKarelia.fi-brändin jatkuvuuden ja kehittämistyön turvaamiseen yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Kehitetään VisitKarelia.fi-brändiä matkailun, investointien hankinnan, rekrytoinnin, opiskelun ja asumisen teemoissa. Näiden osalta tehtävänä on VisitKarelia.fi -pääsivuston sisältöjen kehittäminen ja ylläpito sekä syventävän tiedon linkitykset ja päivittämisvastuutukset toimijoille. Tuodaan esille maakunnan uutisia ja maakuntaliiton toimintaa eri keinoin mm. mediassa ja tapahtumissa. Tiedotteita lähetetään n kappaletta. Seuranta tehdään lehdistä ja internetistä. Viestitään aktiivisesti maakuntaliiton toiminnasta omille sidosryhmille. Välineet ovat kuukausittain toimitettava uutiskirje, kahdesti vuoteen julkaistava tiedotuslehti, verkkosivut ja sosiaalisen median käyttö. Pidetään viestintämateriaali ajan tasalla ja isännöidään vierailuja Pielisjoen linnassa. Toteutetaan maakunnan kannalta merkittäviä tapahtumia kuten maakuntaliiton uudenvuoden vastaanotto ja ulkopohjoiskarjalaisten tapaaminen. 17

18 Järjestetään viestinnällisten kohderyhmien Pohjois-Karjala -vierailuja. Tavoitteena on järjestää yksi mediavierailu maakunnassa ja yksi toimittajatapaaminen Helsingissä. Lisäksi järjestetään paikallinen päätoimittajatapaaminen. Valmistellaan Pohjois-Karjalan Trendit -katsaus yhdessä Poketti-hankkeen kanssa. Tiimin hanketyö POKETTI Pohjois-Karjalan ennakointityön yhteinen toimintamalli ESR-rahoitteisen POKETTI Pohjois-Karjalan ennakointityön yhteinen toimintamalli -hankkeen keskeisenä tavoitteena on eri organisaatioissa tehtävän ennakointityön nykyistä systemaattisempi koordinointi. Ennakointityön koordinointi tapahtuu luomalla alueellinen toimintamalli, joka tukee ennakointitoimijoiden yhteistyötä, toistensa palvelujen tuntemusta ja verkostoitumista. Lisäksi tavoitteena on ennakointitiedon kokoaminen ja jalostaminen aluetasolle, tiedon toimittaminen säännöllisesti maakunnan toimijoille ja ennakointitietoisuuden vahvistaminen. Tulostavoitteet Jatketaan uuden maakunnallisen ennakointityön toimintamallin rakentamista: Ylläpidetään maakunnan ennakointiverkoston toimintaa järjestämällä ennakointityön teemakohtaisia työpajoja. Tuotetaan vaihtoehtoisia skenaarioita pitkän aikavälin muutoksista ja yhteinen näkemys Pohjois-Karjalan tulevaisuudennäkymistä. Jalkautetaan hyviä ennakointikäytäntöjä maakuntaan ja tarjotaan hankkeessa tuotettava toimintamalli muiden alueiden käyttöön. Luodaan perusta maakunnallisesti koordinoidun ennakointityön jatkuvuudelle. Ennakointitiedon kokoaminen ja jalostaminen aluetasolle: Toimitetaan kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Pohjois-Karjalan TRENDIT -julkaisun. Ylläpidetään ja kehitetään hankkeessa luotua POKETTI.fi-ennakointiportaalia, johon kootaan tai linkitetään jäsenneltyä ennakointitietoa (eri toimijoiden tuottamia tilastoja, valmiita kuvaajia ja julkaisuja). Tuotetaan ja välitetään laadukasta, keskeiset tietotarpeet kattavaa, helposti saavutettavissa ja hyödynnettävissä olevaa ennakointitietoa, jota käytetään koulutussuunnittelussa, strategisessa suunnittelussa, julkisen rahoituksen ohjaamisessa ja muussa päätöksenteossa. Loppuseminaari ja loppuraportointiin liittyvät toiminnot. Muut hankkeet Osallistutaan Itämeri-ohjelmasta rahoitetun lentoliikennettä kehittävän Baltic Bird -hankkeen toteutukseen. Osallistutaan Interreg IVC -ohjelmasta rahoitetun kansainvälisen ruokahankkeen, i4foodin, toteutukseen. 18

19 4.1.2 Rajayhteistyö Tiimin tehtävänä on vahvistaa maakunnan ja maakuntaliiton keskeistä asemaa venäläisten kanssa tehtävässä rajan ylittävässä yhteistyössä, tuoda konkreettista sisältöä EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan, lisätä verkostoitumista muiden EU:n raja-alueiden kanssa ja Euregio Karelian avulla syventää aluetason yhteistyötä EU:n ja Venäjän rajalla. Tiimi myös vastaa Pohjois-Karjalan strategisen Venäjäryhmän toiminnasta. Tehtävien toteuttaminen edellyttää tiivistä ja luottamuksellista yhteistyötä etenkin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten liittojen ja Karjalan tasavallan kanssa sekä EU:n ulkorajalla sijaitsevien raja-alueiden ja maakunnan Venäjä-toimijoiden kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Edistetään maakunnan Venäjä-toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Venäjäryhmän toiminnan kautta. Kytketään Euregio Karelia tiiviisti tulevan ENI-ohjelman ohjelmatyöhön. Kehitetään maakuntaa toteuttamalla Karelia ENPI CBC -ohjelmaa ja tulevaa ENI CBC -ohjelmaa. Edistetään verkostoitumista, edunvalvontaa ja yhteistyötä Euroopan itäisten ulkorajaalueiden verkoston (NEEBOR) kanssa. Aktivoidaan yhteistyötä Luoteis-Venäjän ja muiden Venäjän alueiden kanssa. Tehdään rajanylittävän yhteistyön toimintaedellytyksiä edistävää edunvalvontaa kansallisella ja EU:n tasolla. Tehtävät ja tulostavoitteet 2014 Euregio Karelia Euregio Karelia perustettiin vuonna 2000 Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten liittojen sekä Karjalan tasavallan välisellä sopimuksella. Päätösvaltaa Euregio Kareliassa käyttävä hallitus kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Hallitukseen kuuluu 12 jäsentä, jotka edustavat alueidensa korkeinta poliittista ja virkamiesjohtoa. Kokouksiin kutsutaan myös Suomen ja Venäjän keskushallinnon edustajia ja asiantuntijoita. Euregio Karelian toiminnan kautta pyritään vahvistamaan ja aktivoimaan rajanylittävää alueiden välistä yhteistyötä ja vaikuttamaan alueiden kehittymiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hallitus antaa tulevan ENI-ohjelman valmistelutyöhön suosituksia ja signaaleja yhteistyön suunnasta ja tärkeistä asiakokonaisuuksista. Se pyrkii vaikuttamaan molempien maiden keskushallintojen ja EU:n suuntaan raja-alueita koskettavassa päätöksenteossa. Tulostavoitteet Tehdään Euregio Karelia alueen yhteistyötä osallistumalla Euregio Karelian hallituksen ja sihteeristön työskentelyyn Euregio Karelia sopimuksen mukaisesti. Kehitetään Euregio Karelian toimintaa Euregio Karelian toimintaohjelma 2020 mukaisesti. Annetaan ENI-ohjelman valmistelutyöhön poliittisen tason suosituksia ja näkemyksiä ohjelman yhteistyön suunnasta ja temaattisista kysymyksistä. Lisätään Euregio Karelian näkyvyyttä. Edistetään yhteisellä edunvalvonnalla Euregio Karelia hallituksen kommunikeassa ja Euregio Karelian toimintaohjelmassa yhteisesti sovittuja asioita (mm. henkilöliikenne ja 19

20 konttikuljetukset) sekä muita rajanylittävään yhteistyön liittyviä asioita kansallisella ja EU:n tasolla. Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkoston (NEEBOR) toiminta NEEBOR-verkosto (The Network on Eastern External Border Regions) on vuonna 2005 perustettu Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkosto, johon kuuluu yhteensä 34 jäsenaluetta 11:sta EU:n jäsenmaasta ja Norjasta. Verkoston toiminta perustuu vuonna 2010 päivitettyyn perustamisasiakirjaan ja verkostosopimukseen. NEEBOR-verkoston tarkoituksena on verkostoituminen, edunvalvonta ja alueiden kehittäminen Euroopan itäisiä ulkoraja-alueita koskevissa keskeisissä asioissa. Alueiden kehittämiseen osallistuminen voi olla esimerkiksi yhteisten hankkeiden suunnittelua ja hakemista alueille tärkeistä teemoista, joihin ulkorajasijainti tuo erityistä lisäarvoa. Tulostavoitteet Aktivoidaan verkoston toimintaa ja etsitään uusia yhteistyömahdollisuuksia. Suunnitellaan uusia hankkeita verkostoalueiden kanssa esiin nousevien tarpeiden mukaan. Karelia ENPI CBC ohjelma Karelia ENPI CBC -ohjelma (European Neighbourhood and Partnership Instrument, Cross Border Cooperation) on yksi kolmesta Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavasta ohjelmasta ohjelmakaudella Sen päätavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen ohjelma-alueella rajanylittävän yhteistyön avulla. Varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Pohjois-Karjala, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Karjalan tasavalta ja liitännäisalueina ovat Suomesta Lappi ja Pohjois-Savo, Venäjältä Pietarin kaupunki sekä Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueet. Ohjelman rahoituskehys on 46,4 miljoonaa euroa. Siitä 23,2 miljoonaa euroa on EU:n rahoitusta ja 11,6 miljoonaa euroa kansallista rahoitusta sekä Suomen valtiolta että Venäjän federaatiolta. Lisäksi hankkeisiin on sidottu yksityistä rahoitusta. Ohjelmasta on rahoitettu 61 kehittämishanketta ja viisi investointihanketta. Kehittämishankkeista 36 on pohjoiskarjalainen toimija mukana. Investointihankkeista kaksi kohdistuu Pohjois-Karjalaan. Hankkeiden valinnasta ja ohjelman ohjauksesta ovat vastanneet seurantakomitea ja valintakomitea, jotka muodostuvat tasavertaisesti suomalaisista ja venäläisistä jäsenistä. Ulkorajayhteistyön hallintoa koskevan lain mukaisesti Karelia ENPI CBC -ohjelman hallintoviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Karjalan investointihankkeista toinen kohdistuu Niiralan rajanylityspaikkaan ja toinen Kolin kansallispuistoon. Kehittämishankkeet on valittu teemoittaisten hakukierrosten kautta. Hakukierrosten teemoina ovat olleet rajan ylittävä aluekehitys ja aluesuunnittelu, matkailuyhteistyö, metsä ja energia, kulttuuri, hyvinvointi sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Teemahakukierrosten avulla on voitu priorisoida alueen kannalta keskeisiä teemoja, välttää päällekkäisyyksiä hankkeiden valinnassa, saatu liikkeelle useita toisiaan tukevia hankkeita yhtä aikaa, lisätty hankkeiden välistä yhteistyötä ja parannettu hankkeiden ohjattavuutta. Hankkeet päättyvät vuoden 2014 loppuun mennessä. Tulostavoitteet Järjestetään käynnissä oleville hankkeille tapaamisia teemojen ja hankkeiden toteutumisen ohjaamiseksi ja seuraamiseksi sekä hankkeiden välisen yhteistyön edistämiseksi. ENI CBC -ohjelma Ohjelmakaudella Suomen ja Venäjän rajalla toteutetaan ENI-ohjelmia alueiden rajan ylittävän yhteistyön edistämiseen. Ohjelmat jatkavat ENPI CBC -ohjelmissa tehtyä työtä. Euroopan komissio vahvistaa uusien ohjelmien rahoituksen, ohjelma-alueet sekä toimeenpanosäännöt vuosien aikana. 20

21 Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Karjalan tasavalta valmistelevat uuden ohjelman ohjelma-asiakirjan, joka toimitetaan komissiolle hyväksyttäväksi. Tavoiteaikataulu on kesä Komissiolla on puoli vuotta aikaa hyväksyä ohjelma. Ohjelmaa koskeva rahoitussopimus Suomen ja Venäjän välillä tulee tehdä n+1 vuoden kuluessa ohjelman hyväksymisestä. Tulostavoitteet Valmistellaan ENI-ohjelmaa yhteistyössä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan kanssa toimimalla ohjelmaa valmistelevassa ohjelmointikomiteassa ja työryhmässä (task force). Vastataan Pohjois-Karjalan viranomais- ja toimijaneuvottelujen järjestämisestä. TOURAGE Seniorimatkailun kehittäminen reuna- ja raja-alueilla Tourage-hanke on Interreg IVC -ohjelman rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää matkailusektoria kääntämällä ikääntymisen ja väestönmuutoksen tuomat haasteet myös hyödyksi kansainvälisen tiedon ja osaamisen vaihdoin keinoin. Hankkeen aikana perehdytään ikääntyville matkailijoille suunniteltuihin tuotteisiin ja palveluihin ja esimerkiksi ikäosaamisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hankkeessa etsitään uusia avauksia ja kehittämisideoita eri toimialojen rajapinnoilta. Ulkorajasijainti ja syrjäisyys ovat läpileikkaavia teemoja. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on hankkeen pääpartneri ja ainoa suomalainen osapuoli. Hankkeessa on mukana yhteensä 11 partneria, joista yhdeksän on myös NEEBOR-verkoston jäseniä. Hanke käynnistyi ja se päättyy Hankkeen loppuraportointi tehdään kevään 2015 aikana. Tulostavoitteet Toimitaan hankkeen pääpartnerina. Laaditaan koko hankkeen edistymisraportti kahdesti vuodessa ja varmistetaan hankkeen sujuva toteutus. Tunnistetaan alueellisia hyviä käytäntöjä, joilla voidaan kehittää senioreiden matkailumahdollisuuksia yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa. Edistetään alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa sekä hyvien käytäntöjen siirtoa. Tiedotetaan maakunnan toimijoita, erityisesti matkailu- ja hyvinvointialoilta, hankeen tapahtumista ja tuloksista sekä tiedotetaan hankkeesta muissa eurooppalaisissa tapahtumissa ja verkostoissa. Osallistutaan hankkeen vuosikokoukseen, opintomatkoihin sekä työ-, hallinto- ja ohjausryhmän kokouksiin. Valmistellaan kokouksien sisältöä ja toimitaan puheenjohtajana. Valmistellaan hankkeen loppukonferenssia ja sen sisältöä. Osallistutaan tapahtumaan. Strateginen Venäjäryhmä ja muu toiminta Pohjois-Karjalan strategisen Venäjä-ryhmän tehtävänä on koordinoida, aktivoida ja seurata maakunnallista Venäjä-yhteistyötä. Ryhmä tukee maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman linjausten mukaista maakunnan kehittämistä. Keski-Karjalan kuntien, Joensuun kaupungin ja Sortavalan hallinnon välisen yhteistyösopimuksen mukaan rajayhteistyöfoorumeja järjestetään kerran vuodessa. Rajafoorumeissa nostetaan esille ja etsitään ratkaisuja erityisesti alue-/paikallistason rajanylittävän yhteistyön ongelmiin. EU:n vaatiman eriyttämisen vuoksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien EAKR- ja ESRhankkeiden paikan päällä tehtävät tarkastukset hoitaa rajatiimi yhteistyössä talous- ja hallintotiimin kanssa. Itä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunta on nimetty vuosille Sen tehtävät on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 298/ :ssä. Neuvottelukunta edistää 21

22 mm. hyviä etnisiä suhteita ja toimii asiantuntijaelimenä maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueiden kehittämisessä. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia valmistui syksyllä Pohjois-Karjalan ELY-keskus on asettanut alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunnan, jonka tehtävänä on mm. vaikuttaa Itä- Suomen maahanmuuttostrategian toteuttamiseen Pohjois-Karjalassa sekä ideoida konkreettisia toimenpiteitä alueen kansainvälisen houkuttelevuuden parantamiseksi ja maahanmuuton toimijoiden yhteistyön kehittämiseksi. Pohjois-Karjalan maakunnan ja maakuntaliiton asemaa rajanylittävän yhteistyön kysymyksissä viestitetään erilaisten vierailujen/tilaisuuksien järjestämisen ja niihin osallistumisen kautta. Tulostavoitteet Koordinoidaan maakunnan Venäjä-yhteistyötä järjestämällä Venäjäryhmän kokouksia ja siten tarjoamalla maakunnan toimijoille foorumi tiedonvaihdolle, informaation lisäämiselle sekä yhteisten rajapintojen etsimiselle. Ryhmässä kartoitetaan myös rajanylittävään yhteistyöhön liittyviä edunvalvonnallisia tarpeita. Osallistutaan Rajafoorumin toteuttamiseen. Järjestetään/osallistutaan Venäjä-yhteistyöteemaisia vierailuja/tilaisuuksia. Tehdään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien EAKR- ja ESR-hankkeiden varmennuksia. Toimitaan Itä-Suomen alueellisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa ja Pohjois- Karjalan alueellisessa maahanmuuttoasiain toimikunnassa. Toimitaan maahanmuuttohankkeiden ohjauksessa ja seurannassa. 4.2 Strategioiden vastuualue Aluekehitys Tiimin tehtävät Aluekehitystiimi suunnittelee ja ohjaa maakunnan kehittämisen ohjelma- ja hanketyötä. Ohjelmien ja niitä toteuttavien hankkeiden avulla edistetään maakunnan hyvinvointia, työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä kehitetään elinkeinoelämän, osaamisen ja palvelujen rakenteita ja tuetaan kansainvälistymistä. Toiminnalliset tavoitteet Laaditaan maakuntaohjelma kaudelle ja päivitetään sen strategiseksi osaksi maakuntasuunnitelma. Ohjataan maakunnan kehittämistä maakuntasuunnitelman ja POKAT maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Hyödynnetään tehokkaasti EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Huolehditaan ohjelmakauden ohjelmien vaikuttavuuden seurannasta. Hoidetaan ohjelmakauden hankkeiden sulkeminen. Toteutetaan EU:n aluepolitiikan ohjelmia niin, että maakunnan erityishaasteet ja tarpeet huomioidaan niiden linjauksissa ja rahoituksessa. 22

23 Edesautetaan muiden maakunnan kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamista sekä niiden rahoittamista. Toteutetaan aluekehitystä tukevia strategisia erillisohjelmahankkeita ja muita hankkeita. Jatketaan maakunnan erillisohjelmatyön tukemista vuonna 2011 aloitetun mallin mukaisesti keskittyen erityisesti maakuntaliiton vastuulle kuuluviin Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin. Klusterityö Aluekehitystiimi vastaa seuraavista kehittämisen painoaloista: kansainväliset asiat, elinkeinoelämän yhteistyö, maaseutu, kivi- ja kaivannaisala, kulttuuriala, koulutusala, nuorisoasiat ja teknologiateollisuus. Lisäksi se vastaa EU:n erillisohjelmatyöstä. Ks. Kv-ydinprosessi. Lisäksi tiimin vastuulla on maakuntaohjelman eri painoalojen (klustereiden) välinen koordinaatio. Tulostavoitteet 2014 toteutetaan maakuntaohjelman mukaisia alakohtaisia toimintaohjelmia Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman seurannassa aluekehitystiimin vastuulla olevilla aloilla: kansainväliset asiat, elinkeinoelämän yhteistyö, maaseutu, kivi- ja kaivannaisala, kulttuuriala, koulutusala, nuorisoasiat ja teknologiateollisuus. tehdään arviointi POKAT-ryhmien toiminnasta sekä valmistellaan uudet ryhmät vastaamaan POKAT 2017 maakuntaohjelman painopisteitä. Koordinoidaan POKAT-ryhmien ja strategisten teemaryhmien toimintaa. Vastataan POKAT- ja muiden yhteistyöryhmien toiminnasta tiimin vastuualoilla: kansainväliset asiat, elinkeinoelämän yhteistyö, maaseutu, kivi- ja kaivannaisala, kulttuuriala, koulutusala, nuorisoasiat ja teknologiateollisuus. tuetaan erillisohjelmatyötä opastamalla maakunnan toimijoita uuden ohjelmakauden rahoituksen monipuolisessa hyödyntämisessä keskittyen erityisesti Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin. Koordinoidaan klusterivastaavien kansainvälistä hanketyötä. Käynnistetään tarpeen mukaan kehittämishankkeita tiimin vastuualoilla. Maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma ja muut ohjelmat Vuoden toiminnassa keskeistä ovat maakuntaohjelman POKAT 2017 laadinta ja toteuttamisen käynnistäminen. Asiakirjojen roolia vahvistetaan viranomaisyhteistyössä sekä sidosryhmätyöskentelyssä. Tulostavoitteet 2014 Laaditaan POKAT 2017 maakuntaohjelma ja sen strategiseksi osaksi päivitetään yhteenveto Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelmasta. Laaditaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma yhteen sovittaen se ELYjen ja AVIn strategisten tulossopimusten kanssa. Seurataan maakuntaohjelman toteutumista systemaattisesti. Toimitaan aktiivisesti ohjelmatyön ja maakunnan kehittämisen kannalta tärkeissä yhteistyöverkostoissa. Osallistutaan kansallisten osaamiskeskusohjelman OSKE ja Innovatiiviset kaupungit ohjelman -INKA toteuttamiseen maakunnassa varmistaen niiden täysimääräinen hyödyntäminen. 23

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ritva Saarelainen Pekka Pelkonen ja Leena Leskinen Raija Hirvonen 4.10.2013 1 Pohjois-Karjala Maakunnan

Lisätiedot

- päätösotteet toimitettu kuntiin välittömästi ja tuettu näin asioiden käsittelyä samoin aineistoin joka KUUMA-kunnassa

- päätösotteet toimitettu kuntiin välittömästi ja tuettu näin asioiden käsittelyä samoin aineistoin joka KUUMA-kunnassa KUUMA OSAVUOSITOIMINTAKATSAUS sekä katsaus vuosien 2014-2017 painopisteisiin Johtokunta 4.6.2014 / 28, liite 18 3 KUUMA-SEUDUN PERUSTOIMINTA Valmis Toteutuu ennustetusti, kesken Toteutuu ennustetusti,

Lisätiedot