Sisällysluettelo. NorthINFO

Transkriptio

1

2 2 Sisällysluettelo Elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden integraatio pohjoisilla alueilla kiihtyy tulevaisuudessa 3 Norrbotten porskuttaa! 4 Norjan panostus pohjoisiin alueisiin 5 Pohjoisen Alihankintatarpeet -forum Torniossa 6 Yrittäjäjärjestöjen rajat ylittävää yhteistyötä 8 Nuorten yrittäjyyttä ja työllisyyttä parantamaan rajat ylittävällä yhteistyöllä 9 Kansainvälinen toiminta Länsipohjassa 10 Partnerbook teollisuuden asiakkaiden ja toimittajien kohtauspaikka 11 Korttiostot aiheuttavat hävikkiä pienyrittäjille 13 Pienyrittäjiä ei pidä käyttää suurten yritysten pankkeina 14 Töissä yli 65-vuotiaana Yrittäjien arkipäivää jo nyt 15 Pohjoiskalotin Rajaneuvonta 16 Lapin alueraportti kevät 2012 Pk-yritysbarometri tiivistelmä Julkaisija: Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu Kemi puh fax (016) TOIMITUS Päätoimittaja: Martti Kankaanranta puh martti.kankaanranta@yrittajat.fi Taitto: Jenina Törmänen

3 Elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden integraatio pohjoisilla alueilla kiihtyy tulevaisuudessa 3 Pohjoisilla alueilla, Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan, mutta myös koko Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntäminen kiihdyttää elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden integraatiota alueella. Tietoisuus rajojen takana tapahuvasta kehityksestä saa yritykset ja ammattitaitoiset työntekijät yhä enenevässä määrin kiinnostumaan ja ajattelemaan pohjoisia alueita yhtenäisenä markkina-alueena, rajoista välittämättä. Meillä on jo alueella hyviä toiminnallisia esimerkkejä tällaisesta kehityksestä, joka tulee varmuudella kiihtymään. Skandinavian kansallisvaltiot ovat myös huomanneet pohjoisten alueiden tulevan kehityksen ja parlamenteissä keskustellaan rajaesteistä enemmän kuin koskaan. Myös toimenpiteitä on saatu aikaan, kuten Pohjoiskalotin rajaneuvonta TornioHaaparannassa. Rajaneuvontapisteen avasivat äskettäin näyttävästi Ruotsin ja Suomen yhteistyöministerit, kauppaministeri Ewa Björling ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Molemmat pitivät pohjoismaista yhteistyötä ja rajaesteiden poistamista todella tärkeänä työnä elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden integraation edistämisessä. Tahtotila rajat ylittävän yhteistyön lisäämiseksi on siis olemassa. Meidän kaikkien ja varsinkin pohjoisten alueiden kansanedustajien on pidettävä asiaa esillä ja vietävä eteenpäin ahkerasti kentältä tulevia uudistusehdotuksia. Syksyllä avataan Pohjoiskalotin rajaneuvontapiste myös Norjan Skibotteniin. Toivottavasti sekin tehdään näyttävästi ja saadaan näin media yhä enemmän kiinnostumaan pohjoisten alueiden tulevaisuuden kehityksestä. Asioiden esillä oleminen muokkaa myös asenteita ja edistää rajat ylittävää yhteistyötä. Rajaneuvonta ja rajaesteiden asteittainen poistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan toiminnallisessa yhteistyössä myös kuntien, maakuntien ja valtioiden on edettävä. Esimerkiksi kuljetusala ja laajemminkin infrastruktuuri ovat toimintoja, joiden kehittämisessä Barentsin alueen valtioiden tulisi ottaa merkittäviä yhteistyön askeleita. Länsipohjan Yrittäjät, Företagarna Norrbotten ja Tornionlaakson neuvosto tekivät yhteistyössä muutama vuosi sitten selvityksen Avaimet yhtenäiseen elinkeinoelämään Tornionlaaksossa. Selvitys tehtiin rajat ylittävää työvoiman liikkumista edistävälle Crossborder Tornedalen Euroopan komission rahoittamalle hankkeelle. Tutkimuksessa oli mukana 40 yritystä, 20 Suomesta ja 20 Ruotsissa, jotka olivat toiminnassaan jossain muodossa ylittäneet rajan. Kaikki yritykset olivat tyytyväisiä ja saaneet lisäarvoa rajat ylittävän liiketoiminnan kautta. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että yritykset tekivät etabloitumisensa itse, eikä julkisilta yrityspalveluorganisaatioilta juurikaan apua saatu. Tutkimuksen pohjalta tehtiin kymmenkunta konkreettista toimenpideehdotusta, joista osa on jossain muodossa jo toteutunut. Tänään ajankohtainen alihankintaan käsittelevä yhteistyöfoorumi Kalixissa (Underleverantörskap i Norr, Företagarna, Bedriftsförbundet, Yrittäjät) on yksi tapahtuma siinä yrittäjäjärjestöjen toteuttamassa tapahtumien ketjussa, jolla pyritään edistämään elinkeinoelämän integraatiota pohjoisilla alueilla. Martti Kankaanranta Toimitusjohtaja Länsipohjan Yrittäjät Pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen yhteistyössä on toteutettu Matchmaking yrittäjätapaamisia, teemafoorumeita ja informaatioyhteistyötä. Toiminnan tavoitteena on ollut edistää rajat ylittävää toimintaa. Yrittäjäjärjestöt tulevat olemaan tässä toiminnassa aktiivisia ja haluavat edistää yritysten välistä yhteistyötä ja työmarkkinoiden yhtenäisyyttä. Aktiivisuutta kuntiin, maakuntiin, valtakunnantason päättäjiin ja erilaisiin rajat ylittäviin yhteistyöorganisaatioihin tulee jatkaa ja lisätä. Esimerkiksi julkiset hankinnat on sellainen toimintaalue, jossa rajat ylittävällä yhteistyöllä voitaisiin saada merkittävää lisäarvoa.

4 Norrbotten porskuttaa! 4 Norrbottenin luvut poikkeavat myönteisesti kaikissa esitetyissä raporteissa. Työnvälityksen tilastot, Pienyritysbarometri, Norrlannin rahaston suhdannebarometri ja monet muut näyttävät samanlaisia suuntauksia ja tuloksia. Norrbottenilaisten yritysten tilauskannat ovat paremmat, ne työllistävät useampia ja niillä on ennen kaikkea suurempi tulevaisuudenusko. Erot ovat huomattavissa jo nyt. Monet muualla maassa sijaitsevat yritykset ovat joutuneet supistamaan toimintaansa pienentyneen tilauskantansa vuoksi. Toistaiseksi kaikki investoinnit sujuvat suunnitelmien mukaisesti ja koska monet suuret investoinnit on jo käynnistetty, täydellisen pysähtymisen vaara on huomattavasti vähäisempi. Mutta tällä hetkellä pienyrittäjiemme kannattaa olla mitä suurimmassa määrin hereillä. Kilpailu suurista urakoista kiihtyy sitä mukaa kuin Euroopan markkinat menettävät ostovoimaansa. Edelleenkin on aivan liian paljon pienyrittäjiä, jotka välttävät julkisiin hankintakilpailuihin osallistumista. Osallistuminen on, yrittäjäjärjestön viime vuonna suorittaman tutkimuksen mukaan, samalla tasolla kuin kolme vuotta sitten 27 prosenttia. Se ei ennusta hyvää, varsinkaan kun yhä useammat pienyrittäjät vaikuttavat pitävän hankintaprosesseja yhä hankalampina. On olemassa ilmeinen vaara, että pienet yritykset eivät enää osallistu julkisiin hankintoihin, jos ne muuttuvat vielä hankalammiksi. On erittäin myönteistä, että useammat pienyrittäjät näkevät julkisten hankintojen tuovan liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Julkisten hankintojen kilpailun ja verorahoilla hankittujen ostojen edellytysten parantamiseksi on tärkeää ottaa vaarin useiden pienyritysten omaamasta potentiaalista. Me norrbottenilaiset olemme oppineet paljon paremmiksi yhteistyön tekijöiksi, minkä uskon olevan yksi menestystekijä. Yhteistyö voi olla myös avain, jonka avulla pienyrittäjät onnistuvat paremmin julkisissa hankinnoissa. Siksi kehotankin keskustelkaa kollegoidenne kanssa, osallistukaa yhteisiin hankkeisiin, muodostakaa kestäviä verkostoja. Norrbottenin Yrittäjien verkostossa sinulla on tällä hetkellä 1830 aktiivista jäsentä. Tätä verkostoa kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Kjell Hjelm Norrbottenin Yrittäjien Företagarna Norrbotten - aluejohtaja Pienyrittäjien julkisiin hankintoihin osallistumista estää siis ennen kaikkea niiden hankaluus ja niihin kuluva aika. Julkisiin hankintoihin osallistuvista yrityksistä 56 prosenttia on sitä mieltä, että hankintaprosessit ovat monimutkaistuneet viimeisten kolmen vuoden aikana. Yhä useammat yrittäjät nyt jopa 80 prosenttia ovat sitä mieltä, että esitetyistä vaatimuksista osa on epäolennaisia. Jotta tähän pienyrittäjien kokemaan monimutkaisuuksien viidakkoon saataisiin helpotusta, on tärkeää, että hankintoja toteuttavat viranomaiset löytävät hyviä käytäntöjä hankinta-aineistoa laatiessaan ja asettavat kohtuullisia ja olennaisia vaatimuksia. Tutkimukset osoittavat samaan aikaan, että julkisissa hankinnoissa on suuria mahdollisuuksia yhä useammille pienyrittäjille. Yli 30 prosenttia niistä yrityksistä, jotka eivät tällä hetkellä osallistu julkisiin hankintoihin, on esimerkiksi sitä mieltä, että se voisi kiinnostaa tulevaisuudessa. Kjell Hjelm, aluejohtaja Norrbottenin Yrittäjät

5 Norjan panostus pohjoisiin alueisiin 5 Norjan hallitus on nostanut maan pohjoisosat tulevien vuosien strategisesti tärkeimmiksi panostus-alueiksi. Hallituksen politiikan yleistavoitteena on kestävän kasvun ja kehityksen luominen pohjoisille alueille. Tämä takaa sen, että alueen asukkailla on mahdollisuus rakentaa elinvoimaisia yhteisöjä ja luoda tulevaisuuteen tähtääviä työpaikkoja, taata hyvä terveydenhuolto ja hyvät koulutusmahdollisuudet sekä runsas kulttuuritarjonta. Pohjoisten alueiden politiikalla pyritään myös luomaan paremmat mahdollisuudet pohjoismaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Naapurimaiden välistä yhteistyötä ja ennen kaikkea tutkimusyhteistyötä tiivistämällä tehostetaan resurssien käyttöä ja ympäristöhuoltoa. Eri kansojen välinen yhteistyö on tärkeä osa Norjan pohjoisten alueiden politiikkaa. Terveydenhoito, koulutus, kulttuuri, urheilu sekä lapsi- ja nuorisotyö ovat tämän yhteistyön tärkeitä osia. Kun ihmiset kokoontuvat yhteisten aktiviteettien pariin syntyy ymmärrystä ja luottamusta, mikä edistää pohjoisten alueiden vakautta ja kehittymistä. Siksi on tärkeää lisätä naapurimaiden välistä aktiivista dialogia, ja rakentaa kumppanuutta. Norjan taholta lisähuomiota kiinnitetään myös kuljetusinfrastruktuuriin uuden kansallisen kuljetussuunnitelman (NTP) kautta, jossa selvitetään muun muassa ehdotuksia tuleviksi rautatiehankkeiksi. Tarkoituksena on selvittää kokonaisvaltaisesti nykyinen infrastruktuuri ja tulevat infrahankkeet. Selvitykseen sisällytetään myös Suomen ja Ruotsin pohjoiset osat. Yhtenä tavoitteena on infrastruktuurin kehittäminen tehokkaampien poikittaisyhteyksien luomiseksi Pohjoiskalotilla. Norjan panostus pohjoisiin alueisiin antaa paremmat mahdollisuudet lisääntyvään yhteistyöhön Tornionlaakson Neuvoston norjalaisten jäsenkuntien kanssa. Kun pohjoisiin alueisiin panostetaan merkittäviä rahoitusresursseja, voidaan niitä kanavoida myös rajanyliseen yhteistyöhön. On tärkeää suunnata Tornionlaakson Neuvoston työ niin, että nämä asiat huomioidaan ja lisätään tietoa Norjan kehittämissuunnitelmista pohjoisilla alueilla Ruotsissa ja Suomessa. On tärkeää tiedottaa myös norjalaisille, mitä tapahtuu ja mitä on suunnitteilla Ruotsin ja Suomen pohjoisilla alueilla. Peter Hagström Toiminnanjohtaja Tornionlaakson Neuvosto

6 Pohjoisen Alihankintatarpeet -forum Torniossa 6 Teksti: Martti Kankaanranta Kuvat: Jenina Törmänen Länsipohjan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren avasi Pohjoisen alihankintatarpeet forumin. Hän toivotti kaivosyhtiöt tervetulleiksi pohjoiseen. Vaikutukset alkavat jo näkyä myös palvelusektorilla. Tätä kehitystä on myös yrittäjäjärjestö odottanut. Tarvitsemme Suomeen myös ulkomaisia sijoituksia - tätähän olemme odottaneet - nyt olemme niitä saaneet - eikö meidän tulisi olla tyytyväisiä! Länsipohjan Yrittäjät järjesti Pohjoisen alihankintatarpeet -forumin Torniossa helmikuussa. Forum keräsi satakunta yrittäjää ja elinkeinokehittäjää Lappian Musiikkitalolle. Teemana oli alihankinta ja pohjoiset alueiden kaivannaistoiminnan nykytila ja tulevaisuus, sekä tämän toiminnan asettamat vaatimukset logistiikalle ja infrastruktuurille, pohjoisten alueiden valtioiden yhteistyötarpeille liikenneväylien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Pohjoisen alihankintatarpeet forum järjestettiin pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen yhteistyöhankkeessa, Barentsin yrittäjäneuvosto. Saman sisätöinen forum järjestetään Ruotsin Kalixissa Siellä mukana on mm, Rautaruukin ja Outokummun hankintavastaavia. Seuraa toimintakalenteriamme kotisivuillamme! Pohjoisen alihankintatarpeet -forumissa tehtyjä videoita voit katsoa Länsipohjan Yrittäjien kotisivuilta osoitteesta

7 Norjan Bodö`n yliopiston yritysosaston Hans Nygård sanoi Norjan olevan huikeasti jäljessä kaivostoiminnan kehityksestä. Tämä on geologinen haaste. Suomen maaalueista on kartoitettu 100 prosenttia, Ruotsin 90 ja Norjan vain 15 prosenttia. Norjan valtio panostaa nyt 100 miljoonaa kruunua, jotta Norja vuoteen 2015 mennessä olisi samalla tasolla tässä asiassa kuin Suomi ja Ruotsi. 7 Kemin Satama Oy:n toimitusjohtaja Reijo Viitalan mielestä pohjoisilla alueilla tulee tehdä yhteistyötä infrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaivoshankkeet vaativat logistisiin ratkaisuihin ja infran rakentamiseen isoja investointeja, joten yhteistyö on tärkeää, vaikkakin jokainen maa päättää voimavarojen suuntaamisesta tietenkin itse. Suomen osalta Pohjanlahden ja Itämeren kautta kulkeva kuljetusreitti on luonnollinen ja Eurooppaan suuntautuvaan kuljetukseen kilpailukykyinen vaihtoehto. Volyymien kasvaessa ja kuljetuksen suuntautuessa vaikkapa Kiinaan on esimerkiksi Narvikin kautta kuljetus kilpailukykyinen. Ruotsin kaivosjätti, LKAB:n ostojohtaja Roger Hansson toteaa yrityksen olleen alalla jo 120 vuotta. Perinteitä siis on. Suosimme kyllä alueen yrityksiä alihankinnassa, mutta olemme globaali toimija ja meillä on mm. hankintatoimisto Shanghaissa. Omaa osto-osaamistamme parannamme koko ajan. Tervolassa kuljettimia valmistavan Paakkola Conveyors Oy:n toimitusjohtaja Tommi Juntikka (kuvassa vasemmalla) sanoo, että projekteja näyttää riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Tilaajien vaatimukset muuttuvat, mikä vaatii yritykseltä ketteryyttä vastata niihin. Vain sillä pidetään kilpailukyky kunnossa. Pajalalaisen yrittäjän Patrik Snell`in mielestä pohjoiset alueet Pohjoiskalotilla ovat jo pitkälti yhteistä markkinaaluetta. Projekteissa on tärkeää, että puhutaan samaa kieltä, ts. myös työntekijöiltä edellytetään kielitaitoa. Tämä on myös turvallisuuskysymys. Pajalan kunnan kehitysyhtiön, Pajala Utveckling Ab:n toimitusjohtaja Bengt Niskan mielestä rajayhteistyössä on myös psykologisia esteitä johtuen erilaisista systeemeistä, koulutuksesta jne. Joskus aikoinaan meillä oli pohjoisilla alueilla yhteinen kieli, meän kieli, ja alue oli yhtä kulttuurialuetta. Sittemmin rajamuutosten jälkeen kansallisvaltiot kehittivät asioita eri suuntiin. Niska heittääkin puolileikillisesti, että suomen kieli saattaakin olla murre vanhemmasta meän kielestä. Framtid Pajala on hanke, jossa Pajalan yrityksiä sopeutetaan muutokseen ja ottamaan huomioon ison kaivostoimijan vaikutukset tulevaisuuden kehitykseen.

8 Yrittäjäjärjestöjen rajat ylittävää yhteistyötä 8 Kuva: Jenina Törmänen Länsipohjan Yrittäjät, Företagarna Norrbotten ja Bedriftsförbundet Nord Norge ovat luoneet pk-yrityksille kohtauspaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Yrittäjäjärjestöillä on ollut viimeisen parin vuoden ajan käynnissä yhteisprojekti Barents Företagarråd, joka on osarahoitettu Interreg pohjoinen ohjelmasta. Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan pkyrityksille ja asiakkaille on välitetty täsmäkontakteja ja tarpeita, järjestetty asiakastilaisuuksia sekä tiedotettu Partnerbook verkkopalvelun mahdollisuuksista. Tornion alihankintatilaisuudessa oli mukana n. 80 osallistujaa ja puhujina LKAB:n hankintajohtaja, Pajalan kunnanjohtaja, Snell Entreprenad AB, Nordlandin yliopiston edustaja Norjasta, Kemin Satama Oy:n ja Paakkola Conveyors Oy:n toimitusjohtajat sekä Partnerbook-esitys. Kalixin vastaavassa alihankintatilaisuudessa oli mukana n. 60 osallistujaa ja puhujina Outokumpu Tornio Worksin hankintajohtaja, Ruukki Oyj:n hankintajohtaja, Relitor AB:n, Nova Industri AB:n toimitusjohtajat sekä Partnerbook-esitys.

9 Nuorten yrittäjyyttä ja työllisyyttä parantamaan rajat ylittävällä yhteistyöllä 9 Barentsin alueella on meneillään suuri väestörakenteen muutos. Nuorten muutto pohjoisesta etelään hakemaan parempia mahdollisuuksia on yleinen ongelma kaikissa neljässä Barentsin alueen maassa. Merkittävimmät syyt nuorten muuttoliikkeeseen ovat työ- ja uramahdollisuudet. On välttämätöntä, että Barentsin alue parantaa houkuttelevuuttaan nimenomaan nuorille. On otettava käyttöön uusia keinoja nuorten työllisyys- ja uramahdollisuuksien parantamiseksi. Nyt on tartuttu tuumasta toimeen ja perustettu Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisille alueille nuorille tarkoitettu kehittämishanke. Nuoret innovatiiviset yrittäjät Young Innovative Entrepreneurs -hankkeen tavoitteena on osittain ratkaista Barentsin alueen nuorten ongelmia kannustamalla nuoria löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Barentsin alueella ja innostaa nuori rajat ylittävään yrittäjyyteen. Nuorissa on luonnollista potentiaalia keksiä hyviä innovatiivisia liikeideoita. Jotta ideat saadaan toimimaan ja liiketaloudellisesti kannattamaan on tarpeen kehittää tukijärjestelmiä nuorten yrittäjyyttä ja innovatiivisten ideoiden kehitystä. Lisääntyvällä rajat ylittävällä innovatiivisella yritystoiminnalla on myös suuri vaikutus koko alueellisen sosioekonomiseen kehitykseen. Nuoret innovatiiviset yrittäjät hankkeen tavoitteena on tukea Barentsin alueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä innostamalla nuoria yrittäjyyteen ja näin edistää alueen työllisyyttä ja yritystoimintaa. Erityisenä tavoitteena on luoda alueelle laaja tukijärjestelmä auttamaan ja kehittämään rajat ylittäviä innovatiivisia liikeideoita. Tukijärjestelmä muodostuu liiketoimintaverkostoista, rajat ylittävästä innovatiivisten hankkeiden kehittäjäverkostosta, asiantuntijoista ja alueen korkeakoulujen yhteistyöstä. Yrittäjien osaamista tuetaan räätälöidyillä koulutuspaketeilla yhteistyössä yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Kolmivuotisen Young Innovative Entrepreneurs hankkeen pääkoordinaattorina toimii Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu. Länsipohjan Yrittäjät toimii alueellisena osatoteuttajana ja nimitti hankkeeseen kansainvälistymiskoordinaattoriksi Antti Pietilän. Nuori yrittäjä, joka olet kiinnostunut kehittämään yritystoimintaasi ja rajat ylittäviä liikesuhteita ota rohkeasti yhteyttä Anttiin puh (0) tai antti.pietila@partnerbook.fi Antti Pietilä Kansainvälistymiskoordinaattori Young Innovative Entrepreneurs Länsipohjan Yrittäjät

10 Kansainvälinen toiminta Länsipohjassa 10 Länsipohjan Yrittäjien kansainvälinen toiminta on ollut lähialueyhteistyötä Ruotsin puolelle, Norrbottenin alueelle, suuntautuvaa ja yhä enenevässä määrin myös yhteistyötä Pohjois-Norjan, Tromssan alueen yrittäjäjärjestön kanssa. Yhteistyötä on tehty Norrbottenin läänin ja Tromssan alueen yrittäjäjärjestöjen kanssa tiedotustoiminnassa ja hankeasioissa. Eräs konkreettinen yhteistyömuoto on kansainvälinen yrityskontaktitapahtuma International Matchmaking. Barentsin Yrittäjäneuvosto/Barents Företagarråd kolmen maan yrittäjäjärjestön, Länsipohjan Yrittäjät, Företagarna Norrbotten ja Norges Bedriftsförbund yhteistyöhake, jonka tarkoituksena mm. on levittää tietoa pohjoiset alueiden investointihankkeista, joihin alueen pk-yrityksillä on mahdollisuus osallistua, sekä edistää alueen yrityksen verkostoitumista. Verkostoitumistyökaluna käytetään interaktiivista nettipalvelua, Partnerbook sovellusta. Hankkeen nimi on Barentsin Yrittäjäneuvosto/Barents Föredagar Råd (ks. sivuwww.yrittajat.fi/lansipohja Barentin Yrittäjäneuvosto) ja se saa rahoitusta Interreg 4A Pohjoinen rahastosta, kansallinen rahoitus tulee Lapin liitolta ja Pohjoiskalotin neuvostolta. Tämä hanke on jatkoa jo toteutetulle BEAR (BarentsEuroArctic-Region) Länsipohjan Yrittäjät on partnerina mukana Crossborder Tornedalen Partnership yhteistyössä lähinnä rajalla toimivien Suomen ja Ruotsin työvoimahallintojen kanssa. Hankkeen tehtävänä on edistää työvoiman, mutta myös yrittäjien ja yritysten toiminnallista ja taloudellista liikkuvuutta yli rajojen. Hanke tiedottaa ja edistää Euroopan Unionin komission strategiaa työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Länsipohjan Yrittäjillä on tiivis yhteistyö kolmessa valtakunnassa toimivan Tornionlaakson neuvoston kanssa. Yhteistyöalue käsittää rajakunnat Tornionjokilaaksossa ja Pohjois-Norjassa aina Jäämerelle saakka. Keväällä 2011 päättyi Julkiset hankinnat hanke, jossa käasiteltiin myös Ruotsin julkisia hankintoja ja mahdollisuuksia tiivistää hankintayhteistyötä yli rajan. Hankkeeseen kuului mm. Julkiset hankinnat Offentliga upphandlingar foorumi, jossa esitettiin myös ruotsalaisia hankintakäytäntöjä. Alueelle pyritään saamaam Tekesin ja Ruotsin vastaavan kehittäjäorganisaation yhteistyöhanke julkisten hankintojen kehittämiseksi. Kansainvälisessä toiminnassa toimitaan yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa. Länsipohjan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren on Suomen Yrittäjien ulkomaankaupan ja kansainvälisten asioiden valiokunnan puheenjohtaja. Edustuksia: Rajajokikomissio, suomalaisruotsalainen yhteistyöelin, jossa Länsipohjan Yrittäjien edustajana on puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren Regional Working Group on Investements and Economic Cooperation (RWGIEC) of the Barents Euro-Arctic Counchil, suoalaisruotsalaisnorjalaisvenäläinen yhteistyöfoorumi, jossa LPY:n edustajana tj. Martti Kankaanranta

11 Partnerbook teollisuuden asiakkaiden ja toimittajien kohtauspaikka 11 Suomen teollisuuden asiakkaiden ja toimittajien sekä kehittäjien, tutkijoiden ja kouluttajien yhdessä kehittämä verkkopalvelualusta on ollut nyt käytössä vuoden verran. Mukana on tänä päivänä lähes 300 yritystä ja toimijaa. Uusia toimijoita tulee mukaan Pohjois-Suomesta, muutama Ruotsista ja muista maista. Teollisuuden asiakkaat ovat halunneet verkkopalvelun, josta löytää oikeita osaajia. Partnerbookissa on keskeistä osaamisen kuvaaminen ja määrittely avainsanoin. Osaaminen pitää myös todistaa referenssein. Sopivan osaajan löytäminen onnistuu Partnerbookin hakukoneella, joka perustuu osaamisen avainsanoihin. Toimittajat ovat halunneet verkkopalvelun, joka tehostaa markkinointia. Partnerbookissa toimittajat näkyvät niin potentiaalisille asiakkailleen ja kuin yhteistyökumppaneilleen. Partnerbookissa on monia toimintoja, joista aktiivisimmin ovat käytössä mm. julkiset hankinnat (tarjouspyynnöt ja niihin vastaaminen) ja yhteisistä tapahtumista tiedottaminen. Asiakas Partnerbookissa:

12 Toimittaja Partnerbookissa: 12 Partnerbook Norjassa:

13 Korttiostot aiheuttavat hävikkiä pienyrittäjille 13 Seteleillä ja kolikoilla maksaminen on yhä harvinaisempaa Ruotsissa. Kehitykseen ovat vaikuttaneet monet tekijät. Asiakkaalle kortti on joustava ja tehokas tapa maksaa, pankit välttyvät seteleiden ja kolikoiden kalliilta käsittelyltä ja ryöstöjen vaara vähenee. Nämä kaikki ovat maksukorttien hyviä puolia. Pienyrittäjät ovat kuitenkin valitettavasti niitä, jotka joutuvat tämän käytännön maksumiehiksi pankkien kuuluessa pääasiallisiin voittajiin. Yrittäjien suorittaman tutkimuksen mukaan asiakkaiden korttiostokset tuottavat usein tappiota pienille yrityksille. Korttimaksupäätteen keskimääräinen vuosikustannus pienyrittäjälle on kruunua vuodessa tai 1,1, prosenttia liikevaihdosta. Kustannus muodostuu useammasta osasta. Ensinnäkin maksukorttipäätteen vuokrasta, yksittäisten maksutapahtumien kiinteistä kustannuksista ja kolmanneksi maksutapahtuman suuruuden mukaisesta prosentuaalisesta maksusta. Kiinteän maksun tyypillinen maksu on 2-3 kruunua ja prosenttimaksun suuruus korkeimmillaan 3 prosenttia. Maksut vaihtelevat tietysti eri ketjujen ja eri sopimusten välillä, ja ovat yleensä korkeammat ketjujen ja alan katto-organisaatioiden ulkopuolella toimiville. Maksut tuntuvat erityisesti silloin, kun ostossummat ovat pieniä, kuten esimerkiksi kioskeissa asioidessa. Asiakkaat haluavat usein nostaa käteistä ostoksen yhteydessä. Jos asiakas ostaa vaikkapa lehden ja savukerasian 50 kruunulla, mutta pyytää saada 300 kruunua käteistä kortillaan, perustuvat kioskiyrittäjän maksut suurempaan summaan, mutta kioskin ansio pienempään summaan. Kioskin pitäjälle tämä saattaa tuottaa jopa tappiota. Esimerkiksi lounasravintoloiden tilanne on usein yhtä huono. Mutta maksuista joutuvat kärsimään myös kalliimpia pääomatuotteita kuten autoja myyvät yritykset. Yksittäisen oston yhteydessä maksu voi nousta noin 8000 kruunuun, mikä on kannattavuuden kannalta mahdoton yhtälö myyjälle. Tästä seuraa, että maksuvälineenä käytetään sen sijaan epäkäytännöllisiä pankki-/postivekseleitä. Korttimaksujen tuomat hyödyt menevät yhä suuremmassa määrin pankkijärjestelmälle. Kärjistäen voidaan todeta pankkien saavan maksut nelinkertaisina. Ensiksi asiakkaiden vuosimaksuina, toiseksi yritysten käyttäjämaksuina, kolmanneksi kalliiden käteisen rahan käsittelyn välttämisenä ja neljänneksi pitämällä rahat yleensä muutaman päivän ja hyötymällä tästä korkojen muodossa. Onko tämä kohtuullista? Ei, vastaa Yrittäjät. Ehdotammekin tästä syystä, että: Maksutapahtuman kustannukselle asetetaan katto niin, että se ei koskaan ylitä sitä, mitä esimerkiksi pankkimaksu pankin tiskin yli maksaa. Esimerkiksi postisiirto maksaa tänä päivänä 50 kruunua. Kortin käytön kiinteä maksu poistetaan ja rajoitetaan maksu vain prosentuaaliseen maksuun, mikä johtaa siihen että pikkusummien maksu kortilla ei tule kannattamattomaksi. Tämän lisäksi tarvitaan voimakkaita yhteiskunnallisia toimia, jotta vältytään sähkö- ja tele-/tietokoneyhteyksien katkojen tuomilta haitoilta. Varsinkin myrskyjen runtelemilla alueilla toimiville maaseutuyrittäjille nämä merkitsevät suurta aukkoa liikevaihdossa ja myyntivoitossa, koska myymälät eivät moneen päivään tai jopa viikkoon (!) ole voineet periä maksua käteistä vailla olevilta asiakkailta. Monessa tapauksessa suunniteltu ostos on jäänyt tekemättä. Käteisen välttäminen on periaatteessa hyvä asia kaikille yrityksille, asiakkaille ja pankeille. Mutta voittojen on tultava myös käyttäjien ulottuville. Kjell Hjelm

14 Pienyrittäjiä ei pidä käyttää suurten yritysten pankkeina Maksujen viivästyminen ja pitkät maksuajat uhkaavat monia pieniä yrityksiä 14 Ételä-Euroopan velka- ja pankkikriisi uhkaa kansainvälistä kasvua ja pankkijärjestelmän vakautta. Ruotsi on tähän mennessä selviytynyt suhteellisen hyvin vahvan valtiontalouden ja pienten yritysten työllisyyden kasvun ansiosta. Kuten viimeinen pienyrittäjäbarometrimme osoitti, melkein joka neljäs pienyritys (enintään 50 työntekijää) on palkannut lisää työvoimaa viimeisen vuoden aikana, ja monet suunnittelevat merkittäviä uusia investointeja ja uusien työntekijöiden palkkaamista tulevan vuoden aikana. Mutta vaikeampi rahoitustilanne, yhä pitemmät maksuajat ja suurten asiakkaiden pienyrityksille suorittamien maksujen viivästyminen uhkaavat nyt heikentää optimismia ja kasvua. Ruotsin tulevaisuus riippuu pienyrittäjistä, jotka todellisuudessa toimivat Ruotsin talouden selkärankana. Pienyritykset ovat Ruotsin suurin työnantaja ja viimeisen 20 vuoden aikana neljä viidestä uudesta työpaikasta on syntynyt pienyrityksissä. Myönteisestä tulevaisuuden uskosta huolimatta myös pienyrittäjät kokevat talouskriisin vaikutukset. Ensisijaisesti se näkyy tietysti kysynnän heikkenemisenä, mutta myös mitä suuremmassa määrin rahoitusmahdollisuuksien vaikeutumisena. Joka kuudes pienyritys ilmoittaa rahoituksen vaikeutuneen viimeisen neljänneksen aikana ja se on jo ennestäänkin ollut vaikeaa. Vakava rahoitus- ja likviditeettiongelma on, että suuret asiakkaat pakottavat toimittajat hyväksymään pitemmät maksuajat ja/tai myöhästelevät maksuissaan. Melkein joka toinen pienyrittäjä sanoo pitkien ja myöhästyneiden maksuaikojen tuottavan ongelmia ja huolestuttavan monet pienyrittäjät ilmoittavat ongelman kasvaneen viimeisen vuoden aikana. Kaikkien huonoimpia maksajia ovat yritysasiakkaat. Yli joka neljäs pienyritys (27%) ilmoittaa, että tämä asiakasryhmä maksaa harvoin tai ei koskaan ajoissa. Vastaava osuus pienten yritysasiakkaiden keskuudessa on 10%. Huolestuttavaa on myös se, että julkinen sektori hoitaa usein maksut liian myöhään. Joka kuudes pienyrittäjä ilmoittaa, että julkinen sektori maksaa harvoin jos koskaan ajoissa. Tässä tapauksessa kaikilla eri tasoilla toimivien poliitikkojen on tietysti valvottava organisaatioitaan paremmin. Ongelma on oikeastaan vieläkin suurempi, koska suuret yritykset usein eri tavoin joko suoralla tai epäsuoralla valtakielellään pakottavat pienemmät yhä pitempiin maksuaikoihin. 60 päivän maksuajat eivät enää ole mikään harvinaisuus. Lyhyesti sanottuna, pieni yritys joutuu odottamaan rahoja kaksi kuukautta huolimatta siitä, että omat maksut ja varsinkin työntekijöiden palkat on maksettava. Pienet yritykset joutuvat ratkaisemaan asian joko kalliilla sekkiluotoilla, tai siten että yrittäjä itse tekee pitempää päivää ja laskee omaa palkkaansa. Se, että pienet yritykset täten joutuvat toimimaan suurten pankkina ei ole ainoastaan moraalisesti vaan myös liiketaloudellisesti väärin. Sitä paitsi se uhkaa Ruotsin talouskasvua ja työllisyyttä, koska juuri nämä pienet yritykset ovat talouden kasvumoottoreita. Pienyrittäjiä EI SAA pakottaa toimimaan suuryittäjien ja julkisen sektorin pankkeina. Kjell Hjelm Norrbottenin yrittäjäjärjestön aluejohtaja

15 Töissä yli 65-vuotiaana Yrittäjien arkipäivää jo nyt 15 Pääministeri Reinfeldtin esitys siitä, että meidän ruotsalaisten on oltava valmiita tekemään töitä paljon pitempään kuin nyt säilyttääksemme nykyisen kaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan, nostatti suuria uutisotsikoita. Yrittäjänä voi vain todeta, että Reinfeldtin esittämä skenaario pitemmästä työurasta on todellisuutta jo usealle yrittäjälle. Keskivertoruotsalaisen 40 tunnin työviikko ja eläkkeelle jääminen 58 vuoden iässä, on hyvin kaukana tavallisen yrittäjän arkipäivästä. Reinfeldtin esitys pitemmästä työurasta tuntuu järkevältä, koska me olemme tätä nykyä terveempiä ja elämme pitempään. Mutta myös siksi, että monet yritykset jo nyt kärsivät työvoimapulasta. Tämä ongelma kasvaa todennäköisesti vielä suuremmaksi sitä mukaa kun 40-luvulla syntyneet siirtyvät eläkkeelle, ei vain Ruotsissa vaan koko länsimaissa. Mutta Reinfeldtilta jää kuitenkin huomioimatta se suurin ja tärkein toimenpide, kun on kyse tulevaisuuden kasvun ja hyvinvoinnin säilyttämisestä nimittäin pienyrittäjien kasvun helpottaminen. Pienyrittäjät ovat vastanneet suurimmaksi oaksi uusien työpaikkojen synnystä Ruotsin työmarkkinoilla; kahdeksan kymmenestä yksityisen sektorin työpaikoista viimeisten 20 vuoden aikana on syntynyt pienyrityksissä. Sen lisäksi kolme neljästä yrityksestä mielii kasvua, mutta kokee sen monimutkaiseksi ja vaikeaksi. Tosiasia on, että Ruotsin yrittäjät potevat kasvukipuja. Näiden esteiden poistamisen tulisi olla etusijalla pääministerin agendalla. Kasvua ja kehittymistä kaipaavat yritykset olisi päästettävä irti. Pienyrittäjien sairauspalkkavastuu on poistettava. Nykyiset määräykset ovat kova ja kallis rasite pienimmille yrityksille. Sitä paitsi on erittäin epäoikeudenmukaista, että yrityksien on maksettava sairausajan palkkaa silloinkin, kun henkilö on loukkaantunut työajan ulkopuolella, esimerkiksi urheilun harjoittamisen yhteydessä. Tämä on suuri este silloin, kun yritys miettii uskaltaako palkata lisää työvoimaa. Yksinkertaisemmat säännöt. Kukaan ei ryhdy yrittäjäksi vain siksi, että on hyvä täyttämään lomakkeita ja anomaan lupia. Yrittäjää innostaa hyvä liikeidea, ei hallinnointi. Hyvä yritysilmapiiri edellyttää yksinkertaisia ja pysyviä sääntöjä, jotka tukevat ja ohjaavat yrittämistä eivätkä estä sitä. Yrittäjiä ei saa kuormittaa monimutkaisilla säännöillä ja välttämättömien lupien pitkillä käsittelyajoilla. Yritysten on saatava omistautua enemmän itse toiminnalle kuin byrokratialle. Sellaisten järjestelmien laatiminen, jotka mahdollistavat ja houkuttelevat jatkamaan työntekoa pitempään, on hyvä asia. Mutta ratkaiseva toimenpide, Fredrik Reinfeldt, on hyvien kasvuedellytysten luominen ruotsalaisille yrityksille. Kjell Hjelm Norrbottenin Yrittäjien Lars Jagrén Yrittäjien pääekonomisti aluejohtaja Mitä se sitten vaatii. Tässä muutamia tärkeitä uudistuksia: Yleinen palkkakustannus on poistettava. Se, että noin 10 prosenttiyksikköä työnantajamaksusta on puhdasta veroa ilman mitään yhteyttä etuisuusjärjestelmään, on absurdia ja johtaa vain korkeampiin kustannuksiin, Ruotsin kilpailukyvyn heikkenemiseen ja työpaikkojen vähenemiseen.

16 Pohjoiskalotin Rajaneuvonta 16 Pohjoiskalotin Rajaneuvonta tiedottaa ja neuvoo yksityishenkilöitä, yrityksiä ja organisaatioita rajat ylittävissä asioissa. Rajaneuvonnalla on toimipiste Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisellä rajalla. Rajaneuvonnan palvelupisteen perusti Pohjoiskalotin neuvosto. Sen tehtävänä on pyrkiä edistämään pohjoismaista liikkuvuutta ja helpottaa rajaesteiden havaitsemista ja auttaa löytämään ongelmaan ratkaisu. Rahoituksesta vastaa Pohjoismaiden Ministerineuvosto ja varoja on myönnetty vuosille 2012 ja Ruotsissa on vastaavia rajapalvelupisteitä Morokullenissa (Ruotsi- Norja) ja Öresundissa (Ruotsi-Tanska) ja marraskuussa 2011 avattu Rajaneuvonta Torniossa (Ruotsi-Suomi). Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toimipiste Suomen ja Norjan välille on avattu Skibotniin kesäkuussa Rajaneuvontapalvelu ei ole viranomaispalvelu vaan tarkoituksena on opastaa ja etsiä väylä oikeaan paikkaan, kattavan kahden maan rajaviranomaisverkoston avulla. Palvelu on tarkoitettu kaikille, yrityksille, kansalaisille ja yhteisöille. Pienikin este voi olla kynnyskysymys rajaa ylittävissä arjen asioissa. Esteen ei tarvitse olla iso jos joku asia hankaloittaa liiketoimintaa, liikkuvuutta tai kanssakäymistä. Se voi olla rahaliikenneasia eli pankkien väliseen toimintaan liittyvä, työttömyyttä, työllistymistä tai muuttoa koskeva asia. Palvelu on kansallinen ja palvelee koko Ruotsi ja Suomea. TIEDOTTAMINEN Rajat ylittävässä toiminnassa on tärkeintä, että elinkeinoelämä ja yksityishenkilöt saavat/löytävät oikeaa ja asiallista tietoa. Pohjoiskalotin Rajaneuvonta antaa asiakkaille asiantuntevaa opastusta, neuvontaa ja informaatiota yhteistyössä rajaviranomaisverkoston kanssa. Palvelu on maksutonta ja kohderyhmänä ovat yritykset, kansalaiset ja organisaatiot. hallitusten kanssa tunnistaa ja priorisoida konkreettisia rajaesteitä sekä ehdottaa niihin ratkaisuja. Foorumia johtaa pääministerien valitsema puheenjohtaja yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin kanssa. Foorumissa on lisäksi yksi edustaja kustakin Pohjoismaasta ja Ahvenanmaalta. AKTIVITEETIT Pohjoiskalotin Rajaneuvonta järjestää yhteistyössä molempien maiden viranomaisten kassa tiedotus- ym. tilaisuuksia. Pohjoiskalotin Rajaneuvonta järjestää muun muassa seuraavat tilaisuudet syksyllä 2012: Rajateemapäivä kansanedustajille 10. syyskuuta 2012 (yhdessä CrossborderTornedalen) Perhe-etuuspäivä 13. syyskuuta 2012 (Kela ja Försäkringskassan) Rajaesteneuvottelu, teemana liikevaihtovero, tulli ja internetkauppa syyskuuta 2012 Opiskeluseminaari ja messu 12. lokakuuta 2012 (yhteistyössä Halloo Norden) Ajankohtaiset tilaisuuden löytyvät Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan kotisivustolta Kalenteri. KONTTORI: Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan konttori on Torniossa, se avattiin 1. marraskuuta RAJAESTETYÖ Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Tornion konttori työskentelee Suomen ja Ruotsin välillä esille tulevien rajaestekysymyksien parissa ja Skibotn konttori Suomen ja Norjan välillä. Rajaneuvonta kerää taustatietoja ja analysoi voidaanko mahdollinen rajaeste ratkaista paikallisesti, alueellisesti tai kansallisesti. Mikäli rajaeste on luonteeltaan sellainen, ettei sitä pystyä ratkaisemaan paikanpäällä, toimitetaan problematiikka Rajaestefoorumin käsittelyyn. Rajaestefoorumi on poliittinen elin, joka on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaestefoorumin tulee yhteistyössä maiden YHTEYSTIEDOT: Koordinaattori Päivi Koivupalo +358 (0) paivi.koivupalo(a)tornio.fi Tornion kaupungintalo Suensaarenkatu Tornio Pohjoiskalotin rajaneuvontakeskuksen koordinaattori Päivi Koivupalo on saanut toiminnan hyvin käyntiin

17 17

18 18 Rajaton Elinkeinoelämä Pohjolassa Alustava ohjelma Rajaesteneuvottelu Haaparannassa syyskuuta Tiistai 25. syyskuuta 2012 (ruotsin ajat, simultaanitulkkaus) kl 13:00 Avaus Yrittäjäjärjestöt (Martti, Kjell och/eller Sigfred) kl 13:15 Ammattipassi / Yhtenäinen ammattikoulutuksen vaatimustaso Pohjolassa - Utbildning Nord, Sture Troli kl 13:45 kl 14:45 kl 15:00 kl 15:30 kl 16:00 kl 16:30 kl 17:00 kl 17:30 Internet kaupan rajaesteet EU maissa ja EU ulkopuolella Kommerskollegium, Oliver Linden och Henrik Jonströmer Kysely- ja keskustelutuokio ammattipassista ja Internet kaupasta - tauko Ruotsin liikevaihtoverosäännöt tavaroiden ja palveluiden myynti Suomeen/Norjaan Verohallinto Ruotsi, Ingela Stare Kahvitauko Suomen liikevaihtoverosäännöt tavaroiden ja palveluiden myynti Ruotsiin/Norjaan Verohallinto Suomi, Helena Lääkkö Norjan liikevaihtoverosäännöt tavaroiden ja palveluiden myynti Suomeen/Ruotsiin Verohallinto Norge,??? Kysely- ja keskustelutuokio liikevaihtoverosäännöistä Yhteenveto päivän ohjelmasta ja tilaisuuden päättäminen Yrittäjäjärjestöt Keskiviikko 26. syyskuuta2012 kl 08:30 Hyvää huomenta kl 09:15 kl 09:45 kl 10:15 kl 11:15 kl 11:45 kl 12:00 Norjan tullisäännöt Norjan tulli,?? * työkalut, työkoneet, lohenvienti Suomen tullisäännöt Suomen tulli, Marja-Leena Lähteelä Kahvi Ruotsin tullisäännöt Ruotsin tulli,??? Kysely- ja keskustelutuokio tullisäännöistä Yhteenveto päivien annista ja tilaisuuden päättäminen Päivi Koivupalo puh/tel koordinaattori/koordinator eposti/ paivi.koivupalo@tornio.fi

19 Lapin alueraportti kevät 2012 Pk-yritysbarometri tiivistelmä PK-YRITYSBAROMETRI Lappi Kevät TIIVISTELMÄ Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on koko maassa laskusuunnassa syksystä % koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdannenäkymien pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 22 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 22 % huononevan. Alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on laskenut (3 %). Ennallaan suhdanteiden arvioi alueella pysyvän 54 % pk-yrityksistä. 20 % koko maan pk-yrityksistä arvioi henkilökunnan määrän suhdannenäkymien suurentuvan seuraavan vuoden kuluttua ja 11 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi. Suurin osa koko maan (70 %) sekä alueen pk-yrityksistä arvioi henkilökunnan määrän suhdannenäkymien pysyvän yhtä suurina seuraavan vuoden kuluttua. Alueella henkilökunnan määrän muutosta kuvaava saldoluku on 2 %. Vastaava koko maan saldoluku on 9 %. Syksyyn 2011 verrattuna henkilökunnan määrän muutosta kuvaava saldoluku on koko maassa ja alueella laskenut. Pk-yritysten työllistymisen suurimmat esteet Koko maan pk-yrityksistä 30 %:lla ei ole tarvetta työllistää tällä hetkellä. Alueella vastaava lukema on 28 %. 70 %:lla koko maan pk-yrityksistä olisi tarvetta työllistää. Pk-yritysten työllistämistä estävät kuitenkin eri tekijät, kuten kysynnän rittämättömyys ja epävakaisuus ja työvoiman saatavuus. Nuorten työllistämisen esteet liittyvät koko maassa nuorten yleisiin työelämävalmiuksiin (25 %) ja ammatilliseen perusosaamiseen (24 %). Alueella nuorten työllistämisen esteinä pk-yritykset näkevät jonkin muun syyn ja nuorten ammatillisen perusosaamisen sekä yleisen työelämävalmiuden (23 %). Sopeuttamistoimet suhdannetilanteen vuoksi Koko maan pk-yrityksistä 26 % on sopeuttanut toimintaansa ja 13 % suunnittelee sopeuttavansa toimintaa suhdannetilannetta vastaavaksi. Keinoina sopeuttamisessa on ollut tai on suunnitteilla lomautuksia (35 %) ja työaikajärjestelyitä (32 %). Alueella sopeuttamista on jo toteuttanut 28 %. Keinoina alueen sopeuttamistilanteissa on ollut lomautukset (37 %) ja työaikajärjestelyt (32 %). Pk-yritysten kasvuhakuisuus Koko maan pk-yrityksissä on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (42 %). Toiseksi eniten koko maassa on asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä. Yritystoiminnan loppumista ennakoi 2 % pk-yrityksistä. Alueella suurin ryhmä muodostuu kasvua mahdollisuuksien mukaan hakevista pk-yrityksistä (44 %). Toiminnan loppumista alueella ennakoi 2 % yrityksistä.

20 PK-YRITYSBAROMETRI Lappi Kevät YRITYKSET JA TYÖLLISYYS Työllisten määrä oli Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun [2] mukaan koko maassa joulukuussa 2011, henkeä. Lukema on henkeä enemmän kuin vuonna 2010 vastaavana ajankohtana. Työttömyysaste oli koko maassa joulukuussa 2011, 7,4 % [2]. Lukema on 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2010 joulukuussa. Alueella työskenteli henkilöä [3] työttömyysasteen ollessa 9 %. [4] Työttömyysaste on sama kuin vuoden 2010 vastaava ajankohta [4]. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtäsuuri Pienempi Saldoluku % Lappi 18,1% 66,0% 16,0% 2,1% Koko maa 19,8% 69,7% 10,5% 9,4% 20 % koko maan pk-yrityksistä arvioi henkilökunnan määrän suhdannenäkymien suurentuvan seuraavan vuoden kuluttua ja 11 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi. Suurin osa koko maan (70 %) sekä alueen pk-yrityksistä arvioi henkilökunnan määrän suhdannenäkymien pysyvän yhtä suurina seuraavan vuoden kuluttua. Alueella henkilökunnan määrän muutosta kuvaava saldoluku on 2 %. Vastaava koko maan saldoluku on 9 %. Syksyyn 2011 verrattuna henkilökunnan määrän muutosta kuvaava saldoluku on koko maassa ja alueella laskenut. 2. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2011, marraskuu 3. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2012, liitetaulukko 31. Työlliset maakunnittain 4. Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2012, liitetaulukko 43. Työttömyysaste maakunnittain Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 8

21 PK-YRITYSBAROMETRI Lappi Kevät PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT Taulukko 3: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % Lappi 24,8% 53,8% 21,4% 3,4% Koko maa 21,9% 56,0% 22,2% -,3% Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on koko maassa laskusuunnassa syksystä % koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdannenäkymien pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 22 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 22 % huononevan. Alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on laskenut (3 %). Ennallaan suhdanteiden arvioi alueella pysyvän 54 % pk-yrityksistä. Seuraavasta kuvasta voimme havaita pk-yritysten suhdannenäkymien kehityksen tutkimusjaksosta 2/99 lähtien. Koko maassa ja alueella suhdannenäkymät ovat laskussa syksystä Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 9

22 PK-YRITYSBAROMETRI Lappi Kevät Seuraavissa taulukoissa on vertailtu eri osa-alueiden suhdanteiden kehittymistä. Taulukko 4.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät liikevaihdon mukaan seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtäsuuri Pienempi Saldoluku % Lappi 37,9% 40,7% 21,4% 16,6% Koko maa 40,5% 42,5% 17,0% 23,6% Taulukko 4.2: Pk-yritysten suhdannenäkymät investoinnin arvon mukaan seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtäsuuri Pienempi Saldoluku % Lappi 16,6% 53,1% 30,3% -13,8% Koko maa 17,4% 60,8% 21,8% -4,4% Taulukko 4.3: Pk-yritysten suhdannenäkymät vientiarvon mukaan seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtäsuuri Pienempi Saldoluku % Lappi 20,8% 58,4% 20,8%,0% Koko maa 14,3% 74,0% 11,8% 2,5% Taulukko 4.4: Pk-yritysten suhdannenäkymät tuontiarvon mukaan seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtäsuuri Pienempi Saldoluku % Lappi 8,1% 71,5% 20,3% -12,2% Koko maa 11,5% 76,4% 12,1% -,6% Taulukko 4.5: Pk-yritysten suhdannenäkymät tuotantokustannusten mukaan seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtäsuuri Pienempi Saldoluku % Lappi 41,7% 47,5% 10,8% 30,9% Koko maa 45,7% 44,8% 9,4% 36,3% Taulukko 4.6: Pk-yritysten suhdannenäkymät tuotteiden tai palveluiden hintojen mukaan seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtäsuuri Pienempi Saldoluku % Lappi 49,0% 42,0% 9,1% 39,9% Koko maa 50,3% 43,7% 6,0% 44,3% Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 10

23 PK-YRITYSBAROMETRI Lappi Kevät Taulukko 4.7: Pk-yritysten suhdannenäkymät kannattavuuden mukaan seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtäsuuri Pienempi Saldoluku % Lappi 30,3% 50,3% 19,3% 11,0% Koko maa 30,8% 49,4% 19,8% 11,0% Taulukko 4.8: Pk-yritysten suhdannenäkymät vakavaraisuuden mukaan seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtäsuuri Pienempi Saldoluku % Lappi 30,6% 59,7% 9,7% 20,8% Koko maa 30,5% 59,4% 10,1% 20,5% Taulukko 4.9: Pk-yritysten suhdannenäkymät tuotekehityspanostusten mukaan seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtäsuuri Pienempi Saldoluku % Lappi 22,3% 56,1% 21,6%,7% Koko maa 23,2% 63,9% 13,0% 10,2% Taulukko 4.10: Pk-yritysten suhdannenäkymät tilausten määrä mukaan seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtäsuuri Pienempi Saldoluku % Lappi 30,5% 46,8% 22,7% 7,8% Koko maa 33,4% 48,3% 18,3% 15,2% Taulukko 4.11: Pk-yritysten suhdannenäkymät kapasiteetin käyttöasteen mukaan seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtäsuuri Pienempi Saldoluku % Lappi 24,1% 58,2% 17,7% 6,4% Koko maa 26,8% 59,2% 14,0% 12,7% Eri osatekijöiden suhdannetekijöitä arvioitaessa koko maassa suurin saldoluku syntyy tekijään tuotteiden ja palveluiden hinnat 44 %. Toiseksi korkein saldoluku muodostuu tekijään tuotantokustannukset 36 % ja kolmanneksi osatekijään liikevaihto 24 %. Alueella suurin saldoluku muodostuu osatekijään tuotteiden ja palveluiden hinnat 40 %. Toiseksi suurin saldoluku tekijään tuotantokustannukset 31 % ja kolmanneksi osatekijään vakavaraisuus (21 %). Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 11

24 PK-YRITYSBAROMETRI Lappi Kevät PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIMMAT ESTEET Koko maan pk-yrityksistä 30 %:lla ei ole tarvetta työllistää tällä hetkellä. Alueella vastaava lukema on 28 %. 70 %:lla koko maan pk-yrityksistä olisi tarvetta työllistää. Pk-yritysten työllistämistä estävät kuitenkin eri tekijät, kuten kysynnän rittämättömyys ja epävakaisuus ja työvoiman saatavuus. Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 13

25 PK-YRITYSBAROMETRI Lappi Kevät Nuorten työllistämisen esteet liittyvät koko maassa nuorten yleisiin työelämävalmiuksiin (25 %) ja ammatilliseen perusosaamiseen (24 %). Alueella nuorten työllistämisen esteinä pk-yritykset näkevät jonkin muun syyn ja nuorten ammatillisen perusosaamisen sekä yleisen työelämävalmiuden (23 %). Taulukko 5: Liittyykö nuorten työllistymiseen mielestänne erityisiä esteitä Ei Kyllä Ei osaa sanoa Lappi 66,9% 20,7% 12,4% Koko maa 66,2% 23,9% 9,9%

26 26

27