Kuntoutus ja perusopetus vammaisen lapsen ja nuoren osallisuuden tukemisessa , Oulu Aila Järvikoski Lapin yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntoutus ja perusopetus vammaisen lapsen ja nuoren osallisuuden tukemisessa 2.12.2011, Oulu. 2.12.2011 Aila Järvikoski Lapin yliopisto"

Transkriptio

1 Kuntoutus ja perusopetus vammaisen lapsen ja nuoren osallisuuden tukemisessa , Oulu Aila Järvikoski Lapin yliopisto

2 Vaikeasti määriteltävä asia Useita erilaisia tulkintatapoja Toteutuu eri muodoissa: yleistävä puhe vammaisista ei ole oikeutettua

3 Biolääketieteellinen tulkintamalli: vammaisuus ja siihen liittyvät haitta on suorassa suhteessa biofyysiseen tilaan (kliiniseen löydökseen); sen välitön tulos Vammaisuuden sosiaalinen malli: Vammaisuus ja siihen liittyvät haitat viime kädessä alistavan yhteiskunnan aiheuttamia: Vammaisuuteen liittyvät haitat eivät johdu sairaudesta tai vammasta sellaisenaan, vaan yhteiskunnan puuttuvasta kyvystä vastata niihin Kuurous on ongelma vain siksi, että kuulevat eivät osaa käyttää viittomakieltä

4 Lääketieteellinen malli: vammaisuuden syyt ovat yksilössä itsessään, ts. ratkaisut vammaisuuden aiheuttamiin ongelmiin löytyvät lääketieteellisin tutkimuksin ja hoidoin Sosiaalinen malli: vammaisuuden syyt ovat yhteiskunnassa, ts. ratkaisuja vammaisuuteen liittyviin ongelmiin haetaan yhteiskunnallisten uudistusten ja fyysis-sosiaalisten olosuhteiden kautta Lapin yliopisto 2009 Aila Järvikoski 4

5 Tavoitteena kompromissi lääketieteellisen ja sosiaalisen mallin välillä: samanlaisen vamman tuottamat ongelmat ovat erilaiset sen mukaan, millaisia sosiaalisia rooleja ihmisellä on on esim. jalan vamma ATK-työntekijällä ja kirvesmiehellä ts. olennaista ei ole vain kliininen löydös vaan myös se ympäristö, jossa ihminen toimii, ja se toiminta, jota hän sosiaalisten rooliensa myötä toteuttaa Myös vammaisuuden syyt vaihtelevat Lapin yliopisto 2009 Aila Järvikoski 5

6 Terveydentila (häiriö, tauti) Ruumiin/kehon toiminnot ja ruumiin rakenteet Suoritukset (activity) Osallistuminen (participation) Ympäristötekijät Yksilötekijät Järvikoski Lapin yliopisto ICF-malli: WHO 2001

7 Ruumiin/ kehon toiminnot: elinjärjestelmien fysiologiset toiminnot (myös psykologiset toiminnot) Suoritus: tehtävä tai toimi, jonka yksilö toteuttaa Osallistuminen: osallisuus elämän tilanteisiin Suoritusta ja osallistumista arvioidaan suoriutumistason ja suorituskyvyn avulla. Suoriutumistaso kuvaa sitä, mitä yksilö tekee nykyisissä olosuhteissa. Suorituskyky kuvaa yksilön kykyä toteuttaa jokin tehtävä tai toimi. Lapin yliopisto 2009 Aila Järvikoski 7

8 Oppiminen ja tiedon soveltaminen (perusoppiminen; tiedon soveltaminen (ongelmanratkaisu, päätöksenteko jne.) Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet (yksinkertaisten ja monimutkaisten tehtävien suorittaminen; mm. stressin ja psyykkisten vaateiden käsittely) Kommunikointi (viestien ymmärtäminen ja tuottaminen) Liikkuminen (mm. esineiden liikuttaminen, käveleminen, liikkuminen kulkuneuvoilla) Itsestä huolehtiminen (peseytyminen; pukeutuminen; ruokaileminen; omasta terveydestä huolehtiminen) Kotielämä (hyödykkeiden hankkiminen; kotitaloustehtävät; muiden henkilöiden avustaminen jne.) Vuorovaikutus ja ihmissuhteet (yleisluonteinen; erityinen) Keskeiset elämänalueet (koulutus; työ; taloudellinen elämä) Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä (WHO 2001) Lapin yliopisto 2009 Aila Järvikoski 8

9 yksilön ominaisuudet, henkilökohtaisen elämän piirteet ja taustatekijät sukupuoli, ikä etninen tausta, sosiaalinen ja kulttuurinen tausta, koulutus, ammatti elin- ja elämäntavat ja tottumukset selviytymisstrategiat, coping-tyylit kokemusvaranto: yksilölliset elämänkokemukset, elämäntapahtumat luonteenomaiset käyttäytymispiirteet, henkiset voimavarat WHO 2001 Lapin yliopisto 2009 Aila Järvikoski 9

10 fyysinen, sosiaalinen ja asenneympäristö, jossa ihmiset elävät ja hallitsevat elämäänsä välitön fyysinen ja sosiaalinen ympäristö (esim. koti, työpaikka, koulu) viralliset ja epäviralliset sosiaaliset rakenteet, palvelut ja järjestelmät (infrastruktuuri, lait, säädökset, asenteet, arvot, ideologiat) WHO 2001 Lapin yliopisto 2009 Aila Järvikoski 10

11 Tuotteet ja teknologiat (elintarvikkeet, vaatteet, liikennevälineet, kommunikointivälineet, opetustuotteet ja teknologiat, työvälineet, kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteet; rakennussuunnittelu; maanrakennus; varallisuus) Luonnonmukainen ympäristö ja ihmisen tekemät ympäristömuutokset Tuki ja keskinäiset suhteet (sosiaalinen tuki; sosiaaliset verkostot) (perhe, ystävät, tuttavat, työtoverit, esimiehet, alaiset, kotipalvelutyöntekijät, terveydenhuollon ammattihenkilöt, muut ammattihenkilöt, kotieläimet) Asenteet (tavat, ideologiat, arvot, normit) Sosiaaliset normit, käytännöt ja ideologiat; yhteisön (kulttuuripiirin, yhteiskunnan, alakulttuurin) asenteet; sosiaalisen verkoston eli alaryhmien asenteet; leimaaminen, stigma Palvelut, hallinto, politiikat (säädökset, sopimukset, standardit) (kulutustavaroiden tuotanto; rakentaminen; kaavoitus; asuminen; kunnallistekniikka; viestintä; liikenne; väestönsuojelu; oikeustoimi; yhdistykset ja järjestöt; tiedotusvälineet; talous; sosiaaliturva; yleinen sosiaalinen tuki; terveys; koulutus; työ ja työllistäminen; poliittinen päätäntä) Lapin yliopisto 2009 Aila Järvikoski 11

12 Toiminnan ja osallistumisen mahdollisuudet ja syntyvät yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa Vammaisuuteen liittyviin haasteisiin voidaan vastata ja mahdollisuuksia luoda sekä yksilöllisin toimin että huolehtimalla siitä, että yhteiskunta ja ympäristö tukee myös vammaisen ihmisen osallistumismahdollisuuksia Koulutus ja kuntoutus mahdollisuuksien tarjoajina Lapin yliopisto 2009 Aila Järvikoski 12

13 osoitettava suorituksissa ja osallistumisessa riittävä haitta, joka perustelee kuntoutuksen saamisen tarpeellisuutta osoitettava kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus: se, että kuntoutuksella saavutetaan todennäköisesti vaikutuksia (ts. kuntoutuja hyötyy kuntoutuksesta eli haitta vähenee) Järvikoski Lapin yliopisto

14 Järvikoski Lapin yliopisto Puumalainen ym. 2008

15 intervention ydinsisältö Kuntoutuksen teoria - muutosteoria muutosteoriat ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet ympäristötekijät (edistävät ja ehkäisevät) yksilö- tekijät suoritukset ja osallistuminen (vrt. Worrall 2005) Lapin yliopisto 2009 Aila Järvikoski 15

16

17

18

19 Millaisin keinoin ihminen, jolla on vamma, kykenee voittamaan siihen liittyvät potentiaaliset rajoitukset ja suoriutumaan ja osallistumaan itseään (ja yhteisöä?) tyydyttävällä tavalla Tuoko vammaisuus ihmisen tai yhteisön elämään jotakin positiivista, jota siitä muuten puuttuisi?

20 Persson & Rydén (2006) 26 haastateltavaa Henkilökohtaisen tarinan kertominen Miten olivat onnistuneet selviytymään vaikeuksista? Miten ihmisen pitäisi pyrkiä hallitsemaan elämäänsä vammaisena?

21 Itseluottamus Aktiivinen toiminta ongelmien vähentämiseksi Arvojen muutos Luottamus ihmisiin Optimistinen suhtautuminen

22 Itseluottamus, itsemäärääminen Ihmiset ympärilläni huolehtivat liikaa. En halua heidän tekevän päätöksiä puolestani, olevan ylen määrin auttavaisia. En ole lapsi, osaan ajatella ja tehdä kaikenlaista. Tämä on minulle tärkeää. Ongelmia vähentämään tähtäävä toiminta (vrt. Lazarus: ongelmakeskeinen coping) On tärkeää seurata tilannetta, millaisia oireita on kunakin päivänä jne. Kun oireet pahenevat, ymmärrän, että on levättävä. Arvojen muutos Vammautumiseni on ollut monella tavalla kauheaa, mutta se on myös pakottanut minut kasvamaan. En enää välitä, mitä muut ajattelevat. Teen sitä, mitä pidän tärkeänä, ja minulla on paljon läheisemmät suhteet muihin ihmisiin. On totta, että elämäni on rajallisempaa nyt, mutta ne asiat, joita en kykene tekemään, eivät tunnu enää tärkeiltä.

23 Luottamus ihmisiin Useimmat ihmiset ovat avuliaita. Jos pyydät apua, saat sitä aina... Mutta et voi olla arka ja pelätä pyytämistä. On suuri etu, jos olet avoin ja sinun on helppo puhua ihmisille. On tärkeää, että on joku jolle voi puhua vapaasti. Ei ole hyvä, jos joutuu aina sanomaan, että kaikki on ok, jos ei ole. Optimistinen suhtautuminen On monia ihmisiä, joilla on enemmän ongelmia kuin minulla. Kaikille tapahtuu ennemmin tai myöhemmin erilaisia ikäviä asioita minulla on vammani, toiset eroavat tai heillä on ongelmia lasten kanssa se on osa elämää. Olen oppinut elämään nykyisyydessä. Elän enemmän päivästä päivään enkä murehdi tulevaisuutta. On tärkeää, ettei anna tulevaisuuden uhkien häiritä sitä iloa, mitä sinulla voi olla tänään. On jopa etuoikeus, että minulla on tämä vamma. Kukaan ei voi syyttää minua siitä etten säästä vanhuuden varalle tai eläkkeelle.

24 Luottamus muihin Luottamus itseen Todellisuuden kohtaaminen Ongelmien vähentävä toiminta Arvojen muuttuminen Luottamus Uhkan ihmisiin minimointi, positiivisiin asioihin keskittyminen Optimismi, toivon ylläpitäminen Persson ja Ryden 2006 Itseluottamus

25 Todellisuuden kohtaaminen vs. toivon luominen Luottamus itseen (pystyvyyden tunne) vs. luottamus muihin (sosiaalinen tuki) Tasapainon löytäminen Tasapainottelua. Et voi antaa tulevaisuuden uhkien vaikuttaa sinuun emotionaalisesti, mutta samaan aikaan on varauduttava kunnon heikentymiseen ja tehdä valmisteluja. Halusin aikaisemmin aina tehdä asiat itse, ja suutuin kun ihmiset tarjosivat apua. Nykyään arvostan sitä. En tarkoita, etten haluaisi edelleen olla oma herrani, mutta tietyissä asioissa on paljon helpompi antaa muiden auttaa.

26

27 Turning points and protective processes in the lives of people with chronic disabilities. Qualitative Health Research 13, 2,

28 Sinnikkyys, kestävyys (resilience): ihmisen kyky torjua epämiellyttävien kokemusten kielteiset vaikutukset ja päinvastoin kasvaa niistä henkilökohtainen ominaisuus, mutta myös tulos onnistuneesta oppimis- ja sopeutumisprosessista Elämän käännekohdat: merkittävät tapahtumat, kokemukset ja oivallukset (voivat olla sekä mahdollisuuksia että uhkia; vähittäisiä tai äkillisiä; hallinnassa olevia tai hallinnan ulkopuolella olevia; ovat usein vahvasti tunnepitoisia Suojaavat tekijät tai prosessit: yksilölliset, perhekohtaiset ja yhteisölliset asiat, jotka suojaavat ihmistä kielteisiltä seurauksilta

29 Ikä: v. Ei-etenevä vamma tai sairaus, joka ilmeni alle 8 vuoden iässä Puhekyky, kyky kertoa elämäntarinaansa Ensimmäisessä haastattelussa ihmiset kertoivat elämänsä käännekohdista (tapahtumista, kokemuksista, oivalluksista) Toisessa haastattelussa niiden merkityksestä, tukeneista ja sopeutumista estäneistä tekijöistä jne.

30 Elämänkulun tyypilliset käännekohdat: koulun päättyminen, kotoa lähteminen, työn saaminen, avioliitto Muunlaisia käännekohtia: muutto toiseen maahan; lapsen menettäminen; koulutukseen liittyvien ongelmien voittaminen jne; Vammaan liittyvät: oppimisvaikeudet; opettajien tuki/ kielteiset asenteet; vaikeudet osallistua liikuntaesteiden takia Oivallukset: oivallus erosta itsen ja muiden välillä; diagnoosin saaminen: äkillinen oivallus syistä, jotka olivat aiheuttaneet hänen vaikeutensa lapsena; itseluottamuksen vahvistuminen; omien tarpeiden tai kykyjen oivaltaminen Positiivisia käännekohtia Vaikeuksia ja haasteita, jotka kannustivat ihmisiä etsimään merkitystä ja tarkoitusta elämälleen

31 Kuuluminen johonkin, osallisuus esim. puolison löytäminen: tunne rakastetuksi ja arvostetuksi tulemisesta - uudenlainen itsearvostuksen tunne Tekeminen, saavuttaminen Oman kodin hankkiminen: itsenäisyyden tunne, itseluottamuksen saaminen Tutkintotodistuksen saaminen: kokemus onnistumisesta, vastoinkäymisten ketjun katkeamisesta: itsearvostus, ymmärrys siitä, että kaikilla ihmisillä on ongelmia, kaikki ovat erilaisia Itsensä ymmärtäminen, maailman ymmärtäminen Oman elämän uudelleen luominen, uuden minäkuvan luominen vastoinkäymisten jälkeen: kokemukseni vamman kanssa selviytymisestä auttoi minua löytämään keinot selviytyä näistäkin vastoinkäymisistä

32 Sosiaalinen tuki: kokemus, että joku uskoo itseen (perhe, ystävät, yhteisön jäsenet) Vastaavasti epäilykset, epäluottamus, kielteiset asenteet Halu osoittaa muille, että he ovat väärässä; päättäväisyys, sinnikkyys Toisinaan myös diagnoosin saaminen (esim. ADHD): itsesyytösten ja häpeämisen katoaminen

33 Uusi ymmärrys (vamman kanssa selviytyminen opetti selviytymään myös muista vastoinkäymisistä) Kielteisen ketjun katkaiseminen Onnistumisen kokemukset ja pystyvyyden tunteiden vahvistuminen (kuulumisen ja tekemisen kautta) Uusien mahdollisuuksien aukeaminen Menetyksen muuntaminen mahdollisuudeksi (finding the silver lining in a bad experience) Itsensä ymmärtäminen (uusien asioiden tunnistaminen positiivisen kokemuksen takia) Mukautuminen: luopuminen jostakin aikaisemmin arvokkaasta

34 Rajoitusten ja menetysten hyväksyminen ei ole tragedia päinvastoin Epärealistisesta tavoitteesta irtaantuminen on myönteistä sopeutumista Tavoitteiden uudelleen asettaminen tai oman minäkäsityksen muuttaminen antaa ihmiselle mahdollisuuden suunnata energiansa toiseen suuntaan

35 Koulutus- ja palvelujärjestelmään kuuluvien rooli? Mahdollisuus vaikuttaa paljon sekä myönteisesti että kielteisesti Käytössä on paljon valtaa - sekä näkyvää että näkymätöntä

36 Vallankäytön kolmas muoto (Lukes 1974): vaikuttaa alistetussa asemassa olevien ihmisten omiin ajattelutapoihin ja käsityksiin sen tuloksena ihmiset itse hyväksyvät tilanteensa eivätkä näe niille vaihtoehtoja tämän takia tarpeet eivät edes tule näkyviin Eikö suurinta valtaa ole saada toiset haluamaan asioita, joita haluat heidän haluavan, ts. varmistaa alistuminen kontrolloimalla heidän ajatuksiaan ja halujaan? Helposti alistettuun asemaan joutuvia ihmisryhmiä sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä: mielenterveysasiakkaat; pitkäaikaistyöttömät; syrjäytyneet; vaikeavammaiset

37 Alistamisen kehä sosiaali- ja terveydenhuollossa (Järvikoski 1994, Deegania 1992 mukaillen) asiantuntijan ennakkoasenne: asiakkaan kykenemättömyys asioidensa hoitamiseen ja päätöksentekoon profetia täyttyy Vammainen ihminen järjestelmä ottaa vallan oppimisprosessi kohti opittua avuttomuutta

38 siirtyminen objektista subjektiksi valtasuhteen tasapainottuminen, yksipuolisesta vallankäytöstä kohti yhteistä valtaa Esimerkkeinä ns. kuntoutujakeskeinen toimintamalli kuntoutuksessa; kuntouttava (empowering) sosiaalityö; oppilaan tarpeita kunnioittava opetus Oppilas/asiakas osallisena ongelman ja tarpeiden määrittelyssä, toimintavaihtoehtojen valinnassa

39 potilaan ja asiakkaan kuuntelemista tiedon antamista (esim. tutkimusten tulokset) avun antamista tiedon tulkitsemisessa vaihtoehtojen esittämistä vaihtoehtoisten toimenpiteiden perusteiden läpikäyntiä järjestelmän toimintatapojen tulkitsemista mahdollisuuksien luomista omalle päätöksenteolle

40 selkeiden toimintaperiaatteiden luomista valinnan mahdollisuuksien antamista tiedon antamista järjestelmän toimintaperiaatteista potilasasiamiehet, sosiaaliasiamiehet, kuntoutuksen yhdyshenkilöt valituskanavat

41 (Kosciulekia 1999 mukaillen) osallistuminen tarpeiden määrittelyyn valinnan mahdollisuus Osallisuus palvelussa osallistuminen tulosten arviointiin osallistuminen vammaispoliittiseen toimintaan informaatio ja tuki

42 Hahn (1991): Vammaisten henkilöiden valtaistuminen voi tapahtua ennen muuta yhteisten intressien ja pyrkimysten havaitsemisen kautta (yhteinen valta) Se merkitsee usein hyljeksittyjen ominaisuuksien ymmärtämistä arvokkaiksi Yhteisöllisen vammaisuustietoisuuden luominen: vammaisten henkilöiden osallisuus yhteisöjen elämässä; suvaitsevaisuus, erilaisuuden ymmärtämisen voima

43

44

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Luettelo luokituksen pääalueista, aihealueryhmistä ja aihealueista

Luettelo luokituksen pääalueista, aihealueryhmistä ja aihealueista ICF Kaksiportainen luokitus Lähde: ICF Toimintakyvyn, Toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Stakes. Ohjeita ja suosituksia 2004:4. Luettelo luokituksen pääalueista, aihealueryhmistä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto

Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. suunnitelmallista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Kehittämishanke 2008-2010 Koulutuspäivä 10.4.2010 Tavoitteista Jatkoa Sotkamon esi- ja alkuopetuksen toteutetulle yhteistyölle Yhteisten toimintamallien

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Pirkko Justander Sosiaalineuvoja ry HUOM! Tässä puheenvuorossa ennen muuta ruohonjuuritason syvien tuntojen tulkki Tunnetilani dokumenttia katsellessani

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Kelan koulutus 6.3.2012

Kelan koulutus 6.3.2012 Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa Kelan koulutus 6.3.2012 Maarit Karhula MS-avokuntoutushanke/ Kelan arviointitutkimus maarit.karhula@gerocenter.fi Moniammatillinen tavoitteen laatiminen Tavoitteena

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014

Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014 ... Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014 2 Mitä ajankohtaista? Hankkeet (Osatyökykyiset työssä, Työelämä 2020) ESR-projektit Eri tukimuodoista

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Aikuisten oppimisvaikeudet kuntoutuksen haasteena - Kuntoutuksen monimuotoisuus 31.3.2009

Aikuisten oppimisvaikeudet kuntoutuksen haasteena - Kuntoutuksen monimuotoisuus 31.3.2009 Aikuisten oppimisvaikeudet kuntoutuksen haasteena - Kuntoutuksen monimuotoisuus 31.3.2009 Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutussäätiö Toimintaympäristöön liittyviä haasteita Aikuisuuden huomioiminen

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot