YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA
|
|
- Lotta Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA Lppuraprttilunns
2
3 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 1 SISÄLTÖ Jhdant... 2 Prsessi ja vurvaikutus... 3 Kehittämisen lähtökhdat... 5 Tavitteet Maankäyttö- ja elinvimastrategian visi ja slgan Rakennemallivaihtehdt Yhdistelmämalli Timenpidehjelma Maankäyttö- ja elinvimastrategian seuranta Jhtpäätökset Liitteet... 29
4 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 2 JOHDANTO YLITORNIO Ylitrni n yli asukkaan kunta, jka sijaitsee Lapin maakunnassa napapiirillä, Rutsin rajalla. Vunna 1809 Ylitrni ja Rutsin pulen Övertrneå jakautui kahtia. Nykyinen Pell (ent. Turtla) kuului Ylitrnin pitäjään 1867 vuteen asti. Nykyisen Ylitrnin kunnan pinta-ala n nin km 2, jsta vajaat 200 km 2 n vesistöä. Kuva 1. Ylitrnin sijainti MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA Tehtävänä n llut laatia Ylitrnin maankäyttöstrategia, jssa määritellään kunnan maankäytölle yleiset pitkän aikavälin tavitteet. Suunnittelualueena n kk kunta ja tavitevusi n Kunnassa n nähty tärkeänä laajentaa strategiatyö kskemaan myös kunnan elinviman kehittämistä. Tämä n humiitu myös runsaassa vurvaikutuksessa mm. yrittäjien, alueen nurten ja kylien edustajien kanssa. Maankäyttö- ja elinvimastrategialla hahmtetaan Ylitrnin maankäyttöä yleiskaavja kevyemmällä, strategisella menettelyllä. Suunnitteluvälineenä strategia sijittuu maakuntakaavan ja yleiskaavjen väliin. Strategiassa asetetaan kunnan kehityksen tavitteet ja tutkitaan sayleiskaavituksen ja muiden maankäytön suunnitelmien tarve. Asuin- ja työpaikka-alueiden vetvimaisuuden tarkastelu n sa strategiatyötä ja elinviman kehittämistä. Painpisteenä n Ylitrnin keskustan ja muiden keskeisten alueiden kehittäminen ja näitä alueita kskevat knkreettiset timenpide-ehdtukset. Ylitrnilla merkittäviä maankäytön painpistealueita vat myös matkailualueet, erityisesti Ainivaara ja Aavasaksa sekä Trninjen ja Tengeliönjen varret. Työssä n humiitu vahvasti kuntakeskuksen, jkivarsien ja matkailualueiden hella myös järvikylät. Strategialla määritellään kunnan maankäytölle ja muulle kehittämiselle pitkän aikavälin tavitteet mudstamalla tulevaisuutta ennakiva kehityskuva, jlla vidaan hjata kunnan tulevaa kaavitusta, maanhankintaa, kehityshankkeita, investinteja sekä kuntatalutta. Tarkastelu tapahtuu teemittain (asuminen, palvelut, liikenne, virkistys jne.). Strategiatyössä humiidaan keskeiset muut maankäyttöön vaikuttavat suunnitelmat, kuten Ylitrnin elinkeinstrategia ja Aavasaksan seudun Master Plan 2025.
5 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 3 Maankäyttö- ja elinvimastrategian raprtti sisältää timenpide-ehdtuksia, jiden perusteella vidaan laatia esim. kaavitusta kskeva hjelminti ja aikataulutus. Ylitrnin maankäyttö- ja elinvimastrategian laatimista n hjannut Ylitrnin kunnan asettama hjausryhmä, jssa n llut edustettuina kunnan päättäjiä, kunnan jhtryhmä sekä yrittäjien hallituksen edustus: Ala-Pikela Ari Heinnen Mirja Jaak Jarm Kangas Markku Melalut Tapani Nrrena Markku Parviainen Eugen Pesnen Hannes Syväjärvi Heli Ylitrnin kunta Ylitrnin yrittäjät Ylitrnin kunta Ylitrnin kunnanhallitus Ylitrnin kunta ( alkaen) Ylitrnin kunta Ylitrnin kunnanhallitus Ylitrnin kunta Ylitrnin kunnanhallitus Ylitrnin maankäyttöstrategia n laadittu AIRIX Ympäristö Oy:ssä Ylitrnin kunnan timeksiannsta kevään 2012 ja syksyn 2013 välisenä aikana. Työstä AIRIX Ympäristössä vat vastanneet suunnittelupäällikkö, FM Kimm Vähäjylkkä sekä Ins. Justiina Nieminen. PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS Maankäyttö- ja elinvimastrategian laatimisessa n tärkeää llut itse prsessi. Strategiatyössä n sallistettu ihmisiä mnipulisesti mm. tulevaisuuskyselyn, haastattelujen, Kyläpuulaakin ja mnipulisen tiedttamisen kautta. Mukana suunnitteluprsessissa vat Ylitrnin kunnan päättäjien ja jhtryhmän lisäksi lleet yrittäjät, alueen nuret, kylien edustajat, hanketimijat, Övertrneån kunta, viranmaistaht jne. Strategian vurvaikutteisina työmenetelminä n käytetty mm: Ohjausryhmätyöskentelyä (9 kkusta) Tulevaisuuskyselyä (kesä 2012) Vurvaikutustilaisuuksia, kuten yleisötilaisuudet (3), yrittäjille järjestettyjä tapaamisia (3), Kyläpuulaakin kkuksia ja tilaisuuksia alueen kylissä (3), Ylitrnin nurille järjestettyjä keskustelutilaisuuksia (2), Övertrneån kunnan ja hankkeiden (mm. Outkaira) välisiä keskusteluja (4) Kyläkierrsta, haastatteluja ja kyläprfilintia Valtuustseminaaria ja valtuustesittelyjä (2) Prjektipankkia Kuva 2. Työn vurvaikutus
6 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 4 Ylitrnin maankäyttö- ja elinvimastrategian suunnitteluprsessi n edennyt vaiheittain seuraavasti: 1. Lähtötietjen analyysi 2. Ylitrnin tulevaisuuskysely, maankäyttövisi, kehittämisen päätavitteet ja kyläprfilinti 3a. Rakennemallivaihtehdt 3b. Valittu maankäyttö- ja elinvimastrategia 4. Kehittämistimenpiteet (timenpidehjelma) Kuva 3. Prsessin kulku työvaiheineen ja vurvaikutus
7 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 5 KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Ylitrnin kehittämisen edellytyksiä arviitaessa n pyritty mnipulisesti kuvaamaan kunnan kehittämisen mahdllisuuksia, mutta tisaalta tunnistamaan ne tsiasiat, jtka vaikuttavat tulevaan kehitykseen: Väestön määrä n vähentynyt viime vusina selvästi (kuva alla, väestöennuste ). Elinkeinstrategian tavitteena n nstaa asukasmäärä 5000 asukkaaseen 5 vuden kuluessa (vaihtehtinen väestön kehitysennuste) nykyisestä n asukkaasta. Ikääntyvän väestön suus suhteessa työikäiseen väestöön ja nureen väestöön n lisääntymässä, mikä tu haasteita kuntataludelle. Kuntakeskuksessa tulee lisätä asunttarjntaa ja varmistaa palvelujen säilyttäminen hjaamalla uutta maankäyttöä lähelle keskustan ja kylien palveluja. Kuva 4. Väestöennuste ja vaihtehtinen väestön kehitysennuste Ylitrnille (Länsi-Lapin maakuntakaava, Taustaselvitykset, kauppa , Tilastkeskus, Lapinliitt)
8 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 6 Ylitrnilla n hyvä lgistinen sijainti niin henkilö- ja tavaraliikenteen salta kuin yhteydet Rutsiin. Rajat ylittävä yhteistyö Rutsin Övertrneån kanssa nähdään mahdllisuutena ja siihen panstetaan. Ylitrnilla n hyvä peruspalvelutarjnta: Ylitrnin ja Övertrneån kuntakeskukset mudstavat yhdessä Trninlaaksn kaupunkitasisen palvelukeskuksen. Kaupan hankkeita varten n kirknkylän phjissassa varattu tilaa. Ylitrni n pienten ja keskisuurten yritysten kunta. Elinkeinstrategian tavitteena n, että 5 vuden päästä lisi syntynyt 250 uutta työpaikkaa. Työpaikista 60 % n palvelualilla. Kaivstiminnan kehittyminen Ylitrnilla ja lähialueilla vi tuda uusia työpaikkja. Tuuliviman kehittäminen n Ylitrnilla mahdllista. Ainivaaran ja Aavasaksan matkailun kehittäminen n tärkeää. Vaikka Ylitrnin suus Lapin matkailusta n pienentynyt, n Aavasaksalla mahdllisuuksia kehittyä uuteen nusuun muista erttuvalla prfiililla. Vunna 2025 visin mukainen Aavasaksan Lappi tarjaa erinmaiset puitteet eräretkeilyyn ja lunnssa liikkumiseen. Mahdllisuuksia n myös kalastusmatkailun, metsästysmatkailun ja hjatun eräretkeilyn kehittämisessä erityisesti Tengeliönjen varressa ja Järvikylissä. Ylitrnin retkeily- ja mttrikelkkareitistöt vat hyvät ja niiden kehittämistä tulee jatkaa. Ainivaara mudstaa ainutlaatuisen liikuntamatkailun ja -palvelujen kknaisuuden, jta tulee edelleen kehittää ja aktiivisesti markkinida. Ylitrnin tavitteena n tarjta asumiseen khtuuhintaista mistus- ja vukra-asuntja sekä tarjta tntteja (myös järvialueilta). Maisemallisten kehittämissusitusten mukaan uudisrakentamisessa tulee ttaa humin kulttuurimaiseman säilyminen ja nykyisen kylärakenteen tiivistäminen. Kaivstiminnan käynnistyminen, matkailuliikenteen kasvu ja Lapin muu kehitys tarjavat mahdllisuuksia, jihin tulee maankäytössä varautua. Ylitrnin tulevaisuus kytkeytyy ennen muuta lunnnvarjen mnipuliseen hyödyntämiseen. Ylitrnilla tulee varmistaa riittävä, vaihtehtisten sijittumiskhteiden ja yritystnttien tarjnta. Työpaikkjen lisäksi Ylitrnin tulee päästä mukaan lähialueiden kasvuun tarjamalla asuinmahdllisuuksia kaivstellisuuden ja matkailun työntekijöille. Ylitrnin kehittämisen edellytyksiä selvitettiin maankäyttö- ja elinvimaprsessin aikana useiden menetelmien ja runsaan vurvaikutuksen kautta. Keskeisiä tteutustapja tavitteiden mudstamiseksi livat: Ylitrnin tulevaisuuskysely kuntalaisille Kyläprfilinti Paikkatietaineistja kskevat analyysit TULEVAISUUSKYSELY Ylitrnin tulevaisuuskysely tteutettiin kesällä 2012 kunnan nettisivujen kautta ja paperilmakkeiden avulla. Kyselystä tiedtettiin erikseen keskeisille sidsryhmille ja kuntalaisille paikallislehden kautta. Kyselyn avulla selvitettiin Ylitrnin nykytilaa, tulevaisuudennäkymiä ja kehittämismahdllisuuksia sekä mm. kuntaimagn, muuttliikkeeseen ja yrittäjyyteen liittyviä asiita. Vastauksia saatiin kaikkiaan 96 kappaletta. Suurin sa kyselyyn vastanneista li Alkkulassa (keskustassa) maktitalssa asuvia vutiaita ylitrnilaisia. Kyselyyn vastanneet kkivat Ylitrnin hyvänä ja rauhallisena paikkana asua, jssa n hyvät vapaaajanviettmahdllisuudet. Ylitrnin vetvimaa vähentävänä tekijänä kettiin erityisesti Alkkulanraitin
9 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 7 katukuva, jka kettiin levan nykyisellään vanhahtava ja rempallaan. Alkkulaa vastaajat pitivät kuitenkin ensisijaisena tiveasuinpaikkana. Tärkeimpiä kehittämisen khteita Ylitrnilla vat kyselyn perusteella työllistymismahdllisuudet, kunnan imag sekä maaseudun elinvimaisuuden lisääminen. Erityisinä palveluiden kehittämisen khteina mainittiin tietliikenneyhteyksien puute, heimt jukkliikennepalvelut, hunt henkilöaut- ja kevytliikenteen yhteydet sekä kehittämistä kaipaavat matkailualueet ja -palvelut. Vastaajat tivivat kunnalta yrittäjien tukemista ja kannustamista. Parhaimmat kehittymismahdllisuudet kettiin levan majitusja ravitsemuspalveluissa sekä matkailussa, lähes yhtä hyvänä kettiin kaivstellisuus tukipalveluineen, ympäristöteknlgia ja lunnnvarat. Tärkeimmiksi timenpiteiksi yritystiminnan aktivimiseksi mainittiin timitiljen tarjaminen, tietliikenneyhteydet sekä markkininti. Vastaajista suurin sa uski Ylitrnin levan vunna 2030 elinvimainen, kasvava ja viihtyisä. Osa uski kunnan asukasluvun edelleen pienenevän. Kuva 5. Ylitrnin kehittämistarpeet Ylitrnin ulkpulella asuvista kyselyyn vastanneista 67 % visi harkita Ylitrnita pysyvänä asuinpaikkanaan. Tulmuutn kannalta keskeisiä syitä vat edullinen asunt, paikkakunnalla asuvat sukulaiset, hyvät liikenneyhteydet ja kulttuuripalvelut sekä työpaikan sijainti. Muutn suurin este n pulisn työpaikka (sen puuttuminen Ylitrnilta). Vapaa-ajanasukkaista 25 % harkitsee lma-asuntnsa muuttamista vakituiseksi asunnkseen.
10 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 8 Tteutetun tulevaisuuskyselyn perusteella Ylitrnilla n lähtökhtaisesti hyvät kehittämisedellytykset ja vastaajat uskvat psitiiviseen tulevaisuuteen. Realiteetit (mm. aleneva väestökehityksen trendi) tulee tunnistaa ja timia aktiivisesti tulmuutn lisäämiseksi, uusien työpaikkjen syntymiseksi ja kunnan imagn parantamiseksi. Maankäytön keinin vidaan lisätä Ylitrnin elinvimaisuutta. Jhtpäätöksenä kyselystä nusivat esille seuraavat paintukset: Alkkulanraitti n Ylitrnin käyntikrtti, jsta tulee kehittää elävä, vetvimainen ja viihtyisä. Keskustan kehittyminen n Ylitrnin khtalnkysymys. Ylitrnin n hyödyttävä Vt 21 kasvavasta liikennevirrasta nykyistä enemmän. Keskeisiä kehittämiskhteita vat Alkkulanraitin päissä levat liittymät ja Aavasaksan liittymä. Ylitrnin n ltava yritysmyönteisyyden lisäksi yritysaktiivinen kunta. Uusia investinteja ja työpaikkja n haettava maankäytön keinin ja yrityksille tulee tarjta laajenemis- ja sijittumismahdllisuuksia. Tulmuutn edistämiseksi tarvitaan vetvimaisia tntteja alueilta, jissa n vesistönäkymät ja palvelut lähellä. Mahdllisia muuttajia kunnan tulee hukutella aktiivisesti tarjamalla infrmaatita ja avustamalla työpaikan hankinnassa. Tyhjillään leva kiinteistöptentiaali n selvitettävä ja kunnan kiinteistöjä n kunnstettava. Ylitrnin imaga tulee kehittää järjestelmällisesti. Ylitrnilla n useita vetvimatekijöitä, jista kunnassa vierailevat eivät tiedä Ptentiaalisia matkailualueita Aavasaksaa, Ainivaaraa sekä vesistöreittejä n kehitettävä ja niihin liittyvien matkailupalvelujen syntymistä n tuettava Tietliikenneyhteydet ja tieverkk n saatava kuntn kaikkialla Ylitrnilla Rajayhteistyötä Övertrneån kanssa n lisättävä ja hyödynnettävä kansallisia ja Eurpan Uninin tarjamia rahitusmahdllisuuksia Tulevaisuuskyselyn tulkset n esitetty kknaisuudessaan lppuraprtin liitteessä. KYLÄPROFILOINTI Elkuussa 2012 tteutettiin laaja kyläkierrs, jnka phjalta laadittiin kylien erityispiirteisiin ja vahvuuksiin phjautuva kyläprfilinti. Kyläprfilinti perustuu kyläyhdistysten timintaan (mm. Kyläpuulaaki), paikkatiettarkasteluun, haastatteluihin (kyläyhdistysten edustajat), nettisivuihin ja laadittuihin kyläsuunnitelmiin. Työn tavitteena li selvittää Ylitrnin aktiivisten kylien nykytilanne, viimeaikaiset muutkset, kylien tulevaisuuden mahdllisuudet sekä liikkumista kylien ja keskustaajaman välillä sekä näkemyksiä kylien kehitystarpeista. Kyläprfilinnissa hyödynnettiin myös tulevaisuuskyselyn tulksia. Kyläprfilinnissa humiitiin kylien palvelut, kuten kulut, hitpaikat, terveyspalvelut, kaupat, julkinen liikenne sekä matkailuun liittyvät palvelut. Prfilinnissa selvitettiin kylillä timivat yritykset, työpaikat, työssäkäynnin suunnat sekä aktiivisten tiljen määrä. Osana prfilintia selvitettiin myös kylien virkistys- ja harrastusmahdllisuudet. Kyläprfilinnin tulksena kuvattiin Ylitrnin kylien asukasluku ja kasvunäkymät (nk kyseessä kasvava vai taantuva kyläalue). Lisäksi arviitiin kylien ikärakennetta sekä väestöä ja muuttliikettä kskevia erityispiirteitä.
11 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 9 Kuva 7. Ylitrnin kyläverkk ja kylien väestön kehitysnäkymät Jhtpäätöksinä Ylitrnin kylien prfilintityöstä nuse esille mm. seuraavat näkökhdat: Kylien merkitys asumisen ja elinkeinelämän näkökulmasta n Ylitrnilla pikkeuksellisen suuri. Kyliä tulee kehittää niiden luntaisista lähtökhdista ja vahvuuksistaan, jtka perustuvat mm. maataluteen ja matkailuun. Kylien kehittymismahdllisuudet riippuvat mm. niiden sijainnista (keskusta lähellä levat ja pääväylien varsilla sijaitsevat hyötyvät eniten) erikistumisesta (mm. energiatutant, matkailu, kaivstiminta, palvelut) kyläläisten masta aktiivisuudesta: kiinnstavuus ja vetvima tulmuuttajien näkökulmasta, tnttitarjnta palvelutarjnnasta: kyläkulut, kaupalliset palvelut, tietliikenneyhteydet Suurimmassa sassa Ylitrnin kylistä asukasluku n vähentynyt ja ikärakenne muuttunut hyvin vanhusvittiseksi, mikä tu haasteita palvelujen järjestämiseen Muutamissa kylissä n viime vusina llut psitiivista kehitystä, jka tulisi hyödyntää kehittämisessä ja kylien markkininnissa Kyläprfilinnista n laadittu erillinen selvitysraprtti strategian liitteeksi.
12 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 10 KARTTA- JA PAIKKATIETOANALYYSIT Ylitrnin kunnan lähtötietja (tteutunutta kehitystä) tarkasteltiin karttatyöskentelyn ja paikkatietanalyysien kautta mnipulisesti. Paikkatietaineistja hyödynnettiin myös rakennemallivaihtehtjen vaikutuksia arviitaessa. Keskeinen paikkatietaineist kttiin yhteen ja niistä laadittiin analyysikarttja, jita vidaan hyödyntää jatkuvasti päivitettävänä työkaluna jatksuunnittelussa (esim. palvelureittien suunnittelussa). Paikkatiet n alueisiin (karttaan) sidttua infrmaatita, jita vidaan esittää tarkimmillaan 250 x 250 m kkisissa ruuduissa. Väestöä, työpaikkja, asumista, työssäkäyntiä jne. kskevan ruutuaineistn tuttaa Tilastkeskus ja se n kuntien tilattavissa Sumen Ympäristökeskuksen kautta. Paikkatietaineistn avulla vidaan havainnllisesti esittää maankäyttöön vaikuttavia tekijöitä ja muutksia, kuten esim. alla leva asuinrakennusten sijittuminen ja uusi rakentaminen (v ) jka n selkeästi sijittunut kuntakeskuksen läheisyyteen ja Trninjkivarteen. Kuva 8. Paikkatietkartta Ylitrnin asuinrakennuksista ja uuden rakentamisen sijittumisesta Esimerkkinä paikkatietanalyyseistä vidaan nstaa esille myös lma-asutus, jlla n kesä- ja lma-aikina suuri merkitys paikallisten palvelujen käyttäjänä ja kylien elävöittäjänä. Seuraavasta paikkatietkartasta näkyy selvästi lma-asutuksen sijittuminen Trninjkivarteen, Tengeliönjen varrelle sekä Törmäsjärven, Is-Lhijärven, Miekjärven, Is-Vietsen ja Raanujärven rannille. Erityisesti Järvikylillä lma-asumisen vaikutus n humattava. Viipymän pidentämiseksi tulisi siksi panstaa mm. laajakaistayhteyksien kattavuuteen ja tehkkuuteen.
13 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 11 Kuva 9. Paikkatietkartta lma-asumisen sijittumisesta Ylitrnilla TAVOITTEET Ylitrnin maankäyttö- ja elinvimastrategiaa laadittaessa n tettu humin valtakunnalliset ja maakunnalliset kehittämistavitteet sekä kunnan päättäjien ja hjausryhmän määrittelemät tavitteet Ylitrnin kehittämiselle ja strategiatyölle. VALTAKUNNALLISET TAVO ITTEET Valtineuvst n päättänyt uusista alueiden kehittämisen tavitteista vunna Keskeisinä tavitteina tulee alueiden kehittämisessä lla mm. alueiden kansallisen ja kansivälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, alueiden elinvimaisuuden vahvistaminen ja alueellisten kehityserjen pienentäminen sekä alueellisten erityshaasteiden ratkaiseminen. Näihin n pyritty kiinnittämään humita strategiatyössä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Strategityössä n pyritty ttamaan humin VAT:in mukaisina tavitteina mm. timiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat sekä timivat yhteysverkstt ja energiahult
14 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 12 MAAKUNNALLISET TAVOITTEET Työlle asetuissa tavitteissa n humiitu myös Lapin maakuntasuunnitelman 2030 Lappi Phjisen luva menestyjä, jssa n esitetty kehittämisen linjainvestinteina kuusi strategiaa: 1. Phjisia tellisuustutteita, matkailuelämyksiä ja energiaa 2. Innvaatilla ja kulutuksella kilpailukykyä työpaikkihin saajia 3. Maaseutuelinkeint mnipulistuvat tulnlähteitä kyliin 4. Hyvinvintia ensilukkaisilla palveluilla, elinympäristöllä ja kulttuurilla 5. Laatua liikennejärjestelmään ja tietyhteiskuntaan 6. Lappibrändistä kilpailuetua viestintään teha Ylitrnin maankäyttö- ja elinkeinstrategiassa paintetaan tavitteiden mukaisesti matkailun vetvimaa, uutta yritystimintaa ja työpaikkjen syntymistä, maaseudun ja kylien elinvimaisuutta, hyvinvintia ja palvelujen saavutettavuutta, liikenne- ja tietliikenneyhteyksiä sekä alueen kilpailukykyä. Lapin maakuntahjelmassa kärkihankkeisiin kuuluvat tellisuusklustereiden (kaivshankkeet, puutellisuuden kehittäminen, metallitellisuuden vahvistaminen), matkailun (matkailualueet, ympärivutisuus) ja yritysten kilpailukyky (rajayhteistyö)ja liikennejärjestelmän kehittäminen. Ylitrnin strategiatyössä erityisen painkkaasti nusevat esille matkailun, rajayhteistyön, kaivstiminnan ja muiden lunnnvarjen tarjamat kehittämismahdllisuudet. Kuva 10. Ote Lapin maakuntakaavasta, Lapin liitn vahvistama
15 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 13 YLITORNION KEHITTÄMISTAVOITTEET Maankäyttö- ja elinvimastrategian keskeisenä tavitteena n turvata Ylitrnin säilyminen elinvimaisena, virkeänä ja kilpailukykyisenä kuntana, jka tarjaa hyvät puitteet asumiselle, yrittämiselle, työssäkäynnille ja vapaa-ajan timinnille. Negatiivisen väestö- ja työpaikkakehityksen pysäyttäminen n tärkeää. Tavitteena n luda tasapaininen tulevaisuuden kehitys, jssa keskeisiä kehittämisalueita vat keskukset ja muut slmukhdat, pääväylien varret ja elinvimaiset alueet. Tavitteita n mudstettu tulevaisuuskyselyn, tapahtuneen kehityksen ja sen analyysien, vurvaikutustilaisuuksien ja haastattelujen phjalta strategian hjausryhmässä. Tavitteita kskevaan keskusteluun vat sallistuneet kunnan päättäjien lisäksi Ylitrnin yrittäjät, alueen nuret, kylien edustajat ja kyselyn kautta kuntalaiset. Ylitrnin kunnan maankäyttö- ja elinvimastrategialle ja rakennemallityölle n asetettu seuraavat päätavitteet: Taantuva väestökehitys pysäytetään Ylitrnissa tarjtaan mnipulisia asumisen mahdllisuuksia eri elämäntilanteisiin (humiiden ikärakenteenmuuts) ja asuintntteja tarjtaan lähialueilla työskenteleville Vesistöjen rantja ja Trninjkilaaksa hyödynnetään nykyistä humattavasi enemmän Ainivaaran ja Aavasaksan alueita kehitetään kunnan kärkikhteena ja investinnit saatetaan liikkeelle Mttrikelkka- ja retkeilyreitistöjä kehitetään Järvikylissä kehitetään uusia matkailun mahdllisuuksia Yhteistyötä Rutsin kanssa lisätään mm. työmarkkiniden ja palveluelinkeinn kehittämiseksi Kaivstellisuuden kehittymiseen ja sen tukipalveluihin panstetaan aktiivisesti Vt 21 varteen rakennetaan hikulkevaa liikennettä pysäyttäviä palveluja ja sen liittymiä parannetaan ja kehitetään Raideliikennettä kehitetään palvelemaan paremmin työmatkaliikkumista Ylitrnin edullista lgistista sijaintia sekä henkilö- että tavaraliikenteelle hyödynnetään tehkkaasti MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIAN VISIO JA SLOGAN Tavitteiden phjalta mudstettiin seuraava Ylitrnin maankäyttö- ja elinvimastrategian visi: Ylitrni n yrittäjämyönteinen kasvukunta, jka timii maankäytössään ja muussa timinnassaan ympäristön kannalta kestävästi ja edistää kunnan tasapulista kehittämistä panstaen erityisesti laadukkaaseen asumiseen ja hyviin palveluihin, ympärivutiseen matkailuun, Lapin muusta kehityksestä hyötyvään pienyrittäjyyteen, puhdasta lähirukaa tuttavaan maataluteen, Trninjkilaaksn ainutlaatuisen lunnn tarjamiin mahdllisuuksiin sekä rajayhteistyöhön. Sekä ytimekäs, visin tiivistävä slgan, Ylitrnin klme y:tä: YLITORNIO ON YRITTÄJYYTTÄ, YMPÄRISTÖÄ JA YHTEISTYÖTÄ.
16 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 14 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT LÄHTÖKOHDAT Maankäyttö- ja elinvimastrategian kehittämisen painpistealueita ja suuntaviivja tarkasteltiin rakennemallivaihtehtjen kautta. Rakennemallivaihtehdt vat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdllisista kehityskuluista. Vaihtehtjen taustalla vat mm. Ylitrnin kehittämisedellytykset ja vahvuudet, kehittämistarpeet (kyselyssä ja tavitekeskustelussa esiin nusseet), kylien vahvuudet ja prfiilit sekä päättäjien, yrittäjien ja alueen nurten esiin nstamat kehittämistarpeet. Rakennemallivaihtehdissa krstuvat erilaiset kehitysteemat (asuminen, matkailu, työpaikat, rajayhteistyö jne.) eri tavin. Yhden vaihtehdn valitseminen ei tarkita muiden hylkäämistä, vaan niistä vidaan mudstaa erilaisia yhdistelmiä. Kaikissa rakennemallivaihtehdissa Ylitrnin keskustaa, Alkkulaa n kehitettävä. Humin n tettava vanhuspaintteinen ikärakenne, jka lisää palvelujen kysyntää keskustassa. Muita keskeisiä kehittämisen khteita ja alueita vat mm. Vt 21 varsi ja sen liittymäalueet, kaivstiminnan mahdlliset alueet, Aavasaksa, Ainivaara sekä Trnijen ja Tengeliöjen vesistöreitit. Kylistä tulee kehittää erityisesti niitä, jihin khdistuu asumisen kysyntää ja jilla n luntaisesti parhaat kehittymisedellytykset. Rajayhteistyö n Ylitrnin erityinen mahdllisuus, jnka tulee näkyä vaihtehdissa. Tärkeää n, että vaihtehdt tukevat Ylitrnin elinvimaisuutta ja tuvat lähialueiden kasvun hyötyjä myös Ylitrnille. Myönteisten ja elinvimaa lisäävien vaihtehtjen rinnalla tarkasteltiin tilannetta, jssa mitään erityisiä kehityspnnisteluja ei käynnistetä, vaan ajaudutaan hallitsemattmaan tulevaisuuden kehitykseen. VAIHTOEHDOT VE0 KUNTALIITOS Hunimmassa mahdllisessa tulevaisuuden skenaarissa Ylitrnita dttaa kuntaliits, jssa kunta jakautuu Trnin ja Rvaniemeen. Vaihtehdssa asukasluvun aleneminen kiihtyy, palveluverkk rapautuu, eikä aktiivista kehittämistä tapahdu. Liikennemäärät säilyvät nykyisellään, mutta tiestön kunt heikkenee Vt 21 lukuun ttamatta. Rajayhteistyö kehittyy Trnin ja Haaparannan kautta ja Aavasaksasta mudstuu Trnin phjinen matkailukeskus. Alkkula säilyy palvelutaajamana ja Pekanpää ja Raanujärvi palvelukylinä.
17 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 15 VE1 NAAPURI Vaihteht painttuu tiiviin yhteistyön kehittämiseen Övertrneån kanssa sekä kuntakeskuksen ympäristön kehittämiseen. Mallissa asukasluku kasvaa ja keskittyy keskustihin: Alkkulaan, Övertrneån keskustaan Matarinkiin sekä Trninjkivarren palvelukyliin. Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja liikenneyhteydet kehittyvät keskusten välillä. Rajakauppa vilkastuu ja matkailua kehitetään yhdessä rajasta riippumatta. Mallissa Järvikylät taantuvat ja itä-länsi -suuntaiset yhteydet heikkenevät. VE2 VÄYLÄ Vaihtehdssa kehittäminen painttuu vimakkaasti Vt 21 varteen ja kuntakeskuksen ympäristöön. Asukasluku kasvaa ja nauhamaisesti Vt 21 ympärille, Trnijkilaaksn palvelukeskustaan ja jkivarren kyliin. Kunnan itäsa autiituu. Myös jukkliikenne järjestetään Vt 21 suuntaisesti ja Trninjen rantareittiä kehitetään. Palvelut rakentuvat Vt 21 varren palveluprtteihin ja uusia työpaikka-alueita syntyy pääliittymien hella mm. Nutirannalle. Aavasaksa kehittyy kasvavana matkailukeskuksena ja Alkkulan kehittymistä tukee Ainivaaran liikuntakeskus
18 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 16 VE3 REITTI Vaihtehdssa kehittyminen perustuu virkistys- ja matkailukäyttöön niin, että kehityksen khteena n kk kunta. Asukasluku pysyy ennallaan tai kasvaa vain hieman. Uusi asutus painttuu Tengeliöjen varteen. Kuntakeskus ei kehity nykyisestä kvin vimakkaasti ja Trninjkivarren kylät taantuvat. Osa vapaa-ajan asunnista muutetaan pysyviksi asunniksi. Itä-länsi -suuntaisia liikenneyhteyksiä kehitetään ja Tengeliöjen varteen syntyy uutta matkailutimintaa ja rantareitistö. Palveluja kehitetään pistemäisesti palvelu- ja matkailukylinä, suurempina palvelukeskuksina kehittyvät Aavasaksan vesistö- ja luntmatkailukeskus sekä Alkkulan palvelukeskusta. Palvelujen hajauttaminen aiheuttaa lisäkustannuksia. VE4 LUONNONVARA Vaihtehdssa tettiin humin tuleva kaivstiminta sekä muut lunnnvarjen hyödyntämismahdllisuudet. Mallissa kehittyminen painttuu laajasti kk kunnan alueelle. Alkkula kehittyy palvelukeskustana ja kunnan itäsan kyliin syntyy kaivstiminnan myötä uusia työpaikkja ja palveluja. Kaivstiminta tu alihankintaan ja palveluihin työpaikkja myös lgistisen väylän (Vt 21) varteen. Mallissa asukasluku pysyy ennallaan tai kasvaa hieman nykyisestä, js Ylitrni pystyy tarjamaan lunnnläheisiä asuinympäristöjä myös lähiseutujen kaivs- ja matkailualueilla työskenteleville. Liikenneinfraa kehitetään palvelemaan työmatkaliikennettä ja kaivstiminnan kuljetuksia ja Vt 21 kasvavan liikenteen myötä risteysalueet kehittyvät.
19 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 17 VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Rakennemallivaihtehtjen vaikutuksia n vertailtu usealla eri tavalla. Arviinti n tteutettu pääasiassa sanallisesti sekä plus/miinus -vertailuna. Rakennemallivaihtehtjen vaikutusten arviinti tteutettiin satekijöittäin asiantuntija arviina. Työvaiheessa selvitettiin vaikutuksia mm: alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liikenteeseen ja liikkumistarpeeseen yhdyskunta- ja energiataluteen luntn ja lunnnarvihin maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ihmisten elinlihin ja elinympäristöön palveluihin, elinkein-elämään ja kilpailukyykyyn Lisäksi vaihtehtja vertailtiin strategialle asetettuihin tavitteisiin. Alla levassa kuvassa n esitetty värisymblein strategialle asetettujen tavitteiden tteutuminen eri vaihtehdissa. Kuntaliits -vaihtehta lukuun ttamatta vaikutukset tteutuvat pääsin hyvin parhaiten Väylä-vaihtehdssa (VE2). Kuva 11. Vaikutusten arviinti tavitteiden tteutumisen kannalta Vaikutusten arviinti n kknaisuudessaan esitetty lppuraprtin liitteessä.
20 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 18 Vaikutusten arviinnin phjalta hylättiin VE0 mukainen kuntaliitsvaihteht ja mudstettiin jalstetut maankäyttövaihtehdt yhdistelemällä eri elementtejä ja painttamalla niiden tiettyjä minaisuuksia. Arviintikeskusteluissa painttuivat väylien (Vt 21 ja jkireitit) sekä tisaalta mnipulisten lunnnvarjen (matkailu, kaivstiminta, uudistuva maatalus, puu, lunnn keräilytutteet jne.) mahdllisuudet. Erityisesti kylien tapaamisissa nusi esille vimakkaasti myös kk kunnan tasapaininen kehitys. Runsaan vurvaikutuksen ja saatujen kmmenttien perusteella mudstettiin jalstetut maankäyttövaihtehdt VÄYLÄ+ (VE2 -paintteinen malli) ja LUONNONVARA+ (VE4 -paintteinen malli). Lisäksi uusien ideiden ja kehittämisehdtusten phjalta mudstettiin IDEAMALLI, jssa krstuvat ennakkluulttmat ja rhkeat kehitysideat. Näiden mallien välillä ei tehty enää varsinaista vertailua, vaan keskusteltiin mallien sisältöjen aikatauluttamisesta ja tteutusjärjestyksestä. Vaihtehtjen sisällöt yhdistettiin parhaat elementit sisältäväksi YHDISTELMÄMALLIKSI. Kuva 12. Yhdistelmämallin mudstuminen YHDISTELMÄMALLI Yhdistämällä vaihtehtehtjen parhaita minaisuuksia n pyritty lumaan taludellista kasvua, alueen kilpailukykyä ja hyvinvintia edistävä sekä ympäristön ja yhdyskuntataluden kannalta kestävä ratkaisu. Maankäytön painpiste n Trninjkivarressa lunnllisena kehittämisen väylänä ja kuntakeskuksessa sen slmupisteenä sekä lunnnvarja mnipulisesti hyödyntävien elinvimaisten kylien alueella. Yhdistelmämallissa painttuu Väylä+ -vaihtehdn mukainen elinvimainen keskustaajama, taajamarakenteen läheisyydessä vetvimaiset asuin- ja työpaikka-alueet sekä Vt 21 kasvavan liikennevirran hyödyntäminen elinviman näkökulmasta (kaivstiminta, matkailu ja kauppa). Yhdistelmämalliin n pimittu Lunnnvara+ - mallin lunnnvarihin phjautuvien elinkeintimintjen kehittäminen kk kunnan alueella sekä näiden myötä kehittyvät itä-länsi -suuntaiset yhteydet. Järvikyliin kehitetään matkailuun ja muiden lunnnvarjen hyödyntämiseen sekä mahdlliseen käynnistyvään kaivstimintaan tukeutuvaa asumista ja palveluita. Yhdistelmämalliin n pimittu kehityskhteita myös Ideamalli -vaihtehdsta. Yhdistelmämallin kehittämisperiaatteet ja maankäytön ratkaisut n esitetty sekä kk kuntaa kuvaavalla että keskeiset kehittämisalueet (kuntakeskus lähialueineen) sisältävällä zmatulla kartalla.
21 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 19
22 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 20 Yhdistelmämallin keskeinen sisältö ja kehittämisperiaatteet n seuraavassa esitetty kehitys- ja maankäyttöteemittain: 1) asuminen ja palvelut, 2) elinkeintiminta, 3) virkistys ja matkailu sekä 4) liikenne ja tietliikenne. 1) ASUMINEN JA PALVELUT Asukasmäärä kasvaa Uusi asuinrakentaminen painttuu Trninjen varteen alueille, jissa vesistönäkymä sekä järvikylien ranta-alueille, jtka tteutetaan alueiden asemakaavituksen myötä Tengeliöjen varressa ja Raanujärvellä edistetään uutta vapaa-ajanasumista Otetaan käyttöön eklgisen rakentamisen malli ja uusiutuvan energian tehkas käyttö Uusi perheasumisen knsepti: valmiita avaimet käteen -paketteja (asunt, palvelut, työpaikat) paikkakunnalle muuttaville perheille Uusi asutus kylillä hjataan palveluiden läheisyyteen mudstaen yhtenäisiä palvelukyliä Kylien yhteisöllisyyttä, elinvimaisuutta ja kyläjhtista palvelukehittämistä edistävät kyläsuunnitelmat Palveluasumisen yksiköitä kehitetään palveluiden läheisyydessä Vukra-asumista kehitetään kuntakeskuksessa Kuntakeskusta kehitetään mnipulisena palvelukeskustana Ainivaaralle ja Aavasaksalle kehitettään uusia, nykyistä ja kehittyvää matkailutimintaa tukevia palveluja. Investidaan ja tteutetaan Aavasaksan Master Plan 2025:ssä esitettyjä hankkeita
23 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 21 2) ELINKEINOTOIMINTA Kuntakeskuksen palveluiden, kaupan ja yritystiminnan lisääminen ja vilkastuttaminen hjaamalla hikulkevaa matkailu- ja muuta liikennettä keskukseen Uuden yritystiminnan aktivinti järvialueen palvelukylillä mm. edistämällä matkailuinvestinteja ja uudistamalla maatalutta Kk kunnan kattava tietliikenneyhteys ylläpitämään pienyritystimintaa sekä parantamaan etätyömahdllisuuksia ja sähköisten palveluiden hyödyntämistä Varautuminen palvelutimintaan, jka hyötyy käynnistyvästä kaivstiminnasta Alkkulanraitin phjisen liittymän kehittäminen kauppaa ja palveluja sisältävänä yritys- ja työpaikka-alueena Aavasaksan investintien käynnistäminen ja sen kautta syntyvä uusi matkailun liiketiminta Liikunta- ja harrastuspalveluihin phjautuvan matkailun ja yritystiminnan kehittäminen Ainivaaralle veturiyrityksen myötä Rajakaupan hankkeiden ja uuden elinkeintiminnan kehittäminen yhdessä Övertrneån kanssa Pr- ja metsätaluteen sekä kalastukseen perustuvat uudet työpaikat ja uusi yritystiminta Järvikylien alueella
24 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 22 3) VIRKISTYS JA MATKAILU Vt 21 merkitys matkailuväylänä kasvaa Alkkulanraitin phjiseen liittymään kehitetään Ylitrnin ja Övertrneån matkailupalvelujen yhteinen keskittymä ja markkinintipaikka, matkailuprtti. Rajat ylittävät matkailu- ja virkistyspalvelut kehittyvät ja markkinintia tehdään yhdessä Trninjen ja Tengeliönjen rantjen virkistyskäyttö kasvaa merkittävästi ja vesireitit palveluineen kehittyvät, Aavasaksalle ludaan vesistömatkailupalveluja. Lunnnvarjen hyödyntäminen matkailu- ja virkistyskäytössä kasvaa kk kunnan alueella Ainivaaralle ja Aavasaksalle kehitettään uusia luntmatkailuun ja liikuntamatkailuun liittyviä palveluja ja tutanttimintaa. Tteutetaan Aavasaksan Master Plan 2025:ssä esitettyjä hankkeita Vesistöjen virkistyskäyttöä lisääviä ratkaisuja edistetään asumisessa ja pääsy vesistöjen äärelle turvataan uusia asuinalueita suunniteltaessa Ylitrnin Alkkulan ja Övertrneån Matarengin välille ludaan viihtyisä ja vetvimainen rantareitti
25 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 23 4) LIIKENNE JA TIETOLIIKENNE Kuntakeskuksen ja kyläalueet kattava tehkas tietliikenneverkk Vt 21 merkitys liikenteen pääväylänä kasvaa, pääliittymien liikenneturvallisuuden ja timivuuden kehittäminen humiiden yritystiminnan kehittämismahdllisuudet Itä-länsi -suuntaisia liikenneväyliä kehitetään matkailun ja käynnistyvän kaivstiminnan tarpeet humiiden Kevyenliikenteen yhteyksiä kehitetään kuntakeskuksen läheisyydessä ja Vt 21 varressa Selvitetään kevyenliikenteen yhteysmahdllisuudet (ja mahdllinen uusi siltayhteys) Alkkulan ja Matarengin välillä Pyritään lisäämään julkisen liikenteen yhteyksiä rengasreiteillä Trninjkilaaksn alueella yhteistyössä Rutsin liikennetimijiden kanssa Ratayhteyttä kehitetään henkilöliikenteelle, alkuvaiheessa kiskbussikkeiluna Virkistysreittejä kehitetään kesä- ja talvikäytön humiivina mnikäyttöreitteinä
26 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 24 TOIMENPIDEOHJELMA Ylitrnin maankäyttöstrategia knkretisituu tiiviin seurannan, päättäjien ja muiden sapulten situtumisen sekä knkreettisen timenpidehjelman kautta. Esitetyt timenpiteet tteutuvat mnella tavalla: tulevan kaavituksen kautta, kehittämishankkeina, kunnan timenpiteinä, alueen yrittäjien timenpiteinä, ulkpulisina investinteina jne. Kaikilla timenpiteillä n heijastusvaikutuksia Ylitrnin maankäyttöön tai elinvimaan. Kehittämistimenpiteitä n ideitu ja käsitelty hjausryhmässä ja päättäjille suunnatussa valtuustseminaarissa. Kmmentteja ja näkemyksiä n pyydetty myös yrittäjien, kyläverkn ja alueen nurten edustajilta. Ehdtuksista n valittu tärkeimmiksi ketut ja tteuttamiskelpisimmat timenpiteet. Valituille timenpiteille n asetettu tavitteellinen tteutusajankhta. Rajat ylittävissä timenpiteissä pyritään yhteistyöhön Övertrneån kunnan kanssa, jnka vastaavaan suunnitelmaan timenpiteet synkrnidaan. Muut naapurikunnat, Lapin liitt, Lapin ELY-keskus jne. vat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita kehityshankkeiden edistäjinä ja kumppaneina. Hankkeiden rahituksen salta pyritään hyödyntämään kansallisia ja Eurpan Uninin tarjamia rahituskanavia. Osa timenpiteistä tteutuu lähivusien kehittämishankkeiden kautta. Kehittämistimenpiteet edistävät maankäyttö- ja elinvimastrategian mukaista kehittämistä: Kuntaa kaavituksen ja muun kehitystiminnan kautta Yrittäjiä kehityshankkeiden ja elinkeinelämää kskevien timenpiteiden kautta Kuntalaisia kehityshankkeiden ja yksittäisten timenpiteiden kautta Ylitrnin timenpidehjelmassa: Kuvataan kk kuntaa kskevat timenpiteet Khdennetaan timenpiteitä alueittain: kuntakeskus, Vt 21 varsi, Järvikylät, Ainivaara ja Aavasaksa Pririsidaan ja aikataulutetaan timenpiteitä Situtetaan ja vastuutetaan timijita Kuvataan kaavituksen tteutusjärjestystä
27 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 25 Ylitrnin maankäyttö- ja elinvimastrategian timenpidehjelma aikatauluineen
28 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 26
29 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 27 MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIAN SEURANTA Maankäyttö- ja elinvimastrategian tteutumista seurataan indikaattreilla, jtka vat sekä määrällisiä että laadullisia. Indikaattreilla arviidaan tapahtunutta kehitystä ja kehittämiselle asetettujen tavitteiden tteutumista. Seurannassa käytettäviä indikaattreita vivat lla mm. Timenpidehjelman tteutuminen ja sen vaikutukset asumiseen, maankäyttöön, elinkeinelämän timintaedellytyksiin sekä naapurikuntiin Yhdyskuntarakenteen muutkset: paikkatiettarkastelut, yhdyskuntaseurantajärjestelmän (YKR) hyödyntäminen, tilasttarkastelut, kaavitustarkastelut Sidsryhmätarkastelut: asukastyytyväisyys, elinkeinelämän timintaedellytykset, jatkuvan palautteen systemaattinen kerääminen ja humiinti Osa indikaattreista n vusittain ja sa esim. 2-3 vuden välein seurattavia. Vusittainen seuranta vidaan tteuttaa asetettavan seurantaryhmän työnä. Perusteellisempi seuranta sekä maankäyttö- ja elinvimastrategian päivitys lisi hyvä tehdä esimerkiksi valtuustkausittain. Vusittain päivitettäviä indikaattreita vat esim.: Alue- ja yhdyskuntarakenteen indikaattrit (asukasluku, ikärakenne, rakentaminen, rakennusten lukumäärä ja taltyyppijakauma, yritysten lukumäärä ja timialajakauma, työpaikkjen lukumäärä ja timialajakauma) Kaavjen tteutuminen Palautteiden kerääminen ja humiinti Timenpidehjelman tteutumisen arviinti ja päivittäminen (talusarvin laatimisen yhteydessä) Kuntatalus (tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä) Lisäksi vähintään valtuustkausittain päivitettävät indikaattrit vat: Kaavjen sisällöllinen tarkastelu (yritystiminta, työpaikat, palvelut, asuminen, vapaaajanasuminen, virkistys) Palveluverkktarkastelu (mahdllisuuksien mukaan myös ylikunnallisena): palvelujen saavutettavuus, tarve ja käyttö Investintitarkastelu Liikenteen seuranta: liikennetilastt, kehittämistarpeet, hankkeet ja investinnit, kevytliikenne humiiden Asukastyytyväisyys humiiden kesäasukkaat, yrittäjyyskysely, nurten humiinti Matkailun ja vapaa-ajan asumisen kehittymisen seuranta: sana sidsryhmätutkimusta (vapaa-ajan asukkaat), matkailutilastt, rantarakentaminen Imag/mielikuvaselvitys: kyselytutkimus Alueellisen kilpailukyvyn indikaattrit: keskittyminen (mm. väestö), innvatiivisuus (mm. t&k ment), saavutettavuus (mm. maantiesaavutettavuus), inhimillinen pääma (mm. työlliset, piskelijat) Hyvinvinti-indikaattrit: asukastyytyväisyys, hyvinvintitilastt, surat palautteet Ympäristöindikaattrit: energian kulutus, kasvuhunepäästöt, liikenne, kestävä kehitys Muut: kansainvälisyys, kulttuuri Seurannan tulee lla avinta ja tulksista tiedtetaan sallisia. Jatkuvan palautteenantmahdllisuus edesauttaa seurantaa.
30 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 28 JOHTOPÄÄTÖKSET Ylitrnin kk kuntaa kskeva maankäyttö- ja elinvimastrategia n kartalle ja timenpidehjelmaan viety esitys Ylitrnin tulevaisuuden kehittämisratkaisuista. Strategiatyössä n vaihtehtjen ja niiden yhdistelmien kautta etsitty Ylitrnin kestävin ja kannattavin yhdyskuntarakenne. Maankäyttöstrategian rakennemalli ja sille asetetut kehittämistimenpiteet hjaavat Ylitrnin kaavitusta ja muuta maankäytön kehittämistä. Strategian elinvimaa kskevat sat hjaavat kunnan muuta kehittämistä, kuten yritystiminnan, palvelujen, liikenteen, matkailun ja virkistysmahdllisuuksien kehittämistä. Strategia synkrnidaan Ylitrnin kuntastrategiaan ja elinkeinstrategiaan. ASUMINEN JA PALVELUT Asumisen kehittämisvyöhyke sijaitsee kuntakeskuksen ja Vt 21 varrella. Pistemäisesti uutta asumista edistetään vesistöjen äärellä, elinvimaisiin kylärakenteisiin perustuen. Uusi asuntrakentaminen hjataan kyläkeskustjen läheisyyteen, kunnallistekniikan ulttuville. Rakentamisessa pyritään nudattamaan eklgisen rakentamisen mallia ja uusiutuvan energian käyttöä. Kuntakeskus Alkkula timii kk kuntaa palvelevana palvelukeskuksena, jnka phjiseen liittymään mudstuu hikulkevaa liikennettä hyödyntävä, kaupan ja matkailun palveluja tarjava yritysalue. Palvelukylät kehittyvät matkailuun, lunnnvarjen mnipuliseen hyödyntämiseen ja käynnistyvään kaivstimintaan varautuen. Vapaa-ajan asuminen vahvistuu vesistöreittien ja järvien läheisyydessä sekä Aavasaksan ja Ainivaaran matkailukeskuksissa. Ylitrnin ja Övertrneån välinen timinnallinen yhteys vahvistuu Trninjkilaaksn kehittämisen, laadukkaan rantarakentamisen sekä rajat ylittävien palveluiden myötä. ELINKEINOTOIMINTA Nykyisiä työpaikka-alueita laajennetaan kysynnän mukaan. Työpaikka-alueiden kehittäminen painttuu kuntakeskustaan, Vt 21 varrelle (Alkkulanraitin phjiseen liittymään), Aavasaksan ja Ainivaaran matkailualueille sekä mahdllisen kaivstiminnan alueelle kunnan itäsaan. Elinkeintimintaa ja yhteisiä rajakaupan hankkeita kehitetään Övertrneån kanssa. VIRKISTYS JA MATKAILU Suuria järvialueita sekä Trninjen ja Tengeliönjen vesistöreittejä kehitetään matkailun ja virkistystiminnan alueina. Vesistöt mudstavat lunnlliset virkistysyhteydet naapurikuntiin ja Övertrneån pulelle. Aavasaksan alueelle investidaan matkailua edistäviin timenpiteisiin Master Planin mukaisesti. Aavasaksan ja Ainivaaran alueille kehitetään uudet matkailuyrittämisen ja -asumisen knsepteja. Kk kunnan alueella hyödynnetään lunnnvarja virkistys- ja matkailukäytössä. LIIKENNE JA TIETOLIIKENNE Kk kunnan alueelle mudstetaan tehkas laajakaistaverkk. Vt 21 liikenneturvallisuutta kehitetään, mm. uusien liittymien ja kevyenliikenteen yhteyksien myötä. Itä-länsisuuntaisten liikenneyhteyksiä kehitetään palvelemaan mm. matkailun ja kaivstiminnan liikennetarpeita. JOHTOPÄÄTÖKSET MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIASTA Laadittu strategia tteuttaa Ylitrnin kuntalaisten tahta. Työhön n saatu laaja päättäjien, yrittäjien, alueen nurten ja kylien situtuminen. Eri sidsryhmät vat aktiivisesti sallistuneet työhön kk hankkeen ajan mm. teemaryhmien ja vurvaikutustilaisuuksien kautta. Määrätietisen, valitun strategian tteuttamisen kautta Ylitrnita n mahdllista kehittää uusia yrityksiä, asukkaita ja matkailijita kiinnstavaksi kunnaksi. Kehittämisen nnistuminen edellyttää taludellisia resursseja ja situtumista kehittämistimenpiteiden tteuttamiseen. Keskeistä n hyvä yhteistyö eri timijiden ja naapurikuntien välillä sekä ait ja innstunut tekemisen henki.
31 YLITORNION MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMASTRATEGIA 29 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Tulevaisuuskyselyn tulkset Kyläkierrksen yhteenvet Rakennemallivaihtehtjen vaikutustenarviinti
32
Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU. Kuva: Riitta Yrjänheikki
Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU Kuva: Riitta Yrjänheikki Mistä rakennemallityössä on kysymys? Maankäyttöstrategialla hahmotetaan koko kunnan alueen maankäyttöä
LisätiedotYlitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista
LisätiedotYLEISTAVOITTEET 21.12.2010
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella
LisätiedotKuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,
LisätiedotKuhmoisten kunnan elinkeinoja
Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotLEMIN KUNTA KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOKSET PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LEMIN KUNTA KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOKSET PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 1.8.2017 Lemin kunta Osallistumis- ja arviintisuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotMAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA
1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta
LisätiedotKaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava
Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö
LisätiedotValtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta
Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2013
TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,
LisätiedotHINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA
HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:
LisätiedotPROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010
1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä
LisätiedotLapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:
Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus
LisätiedotLiikkujan polku -verkosto
Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotHEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN. Suomen Ratsastajainliitto ry
HEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN Sumen Ratsastajainliitt ry Hevsalan vallitsevat trendit Hevnen = kumppani Talliyhteisö auttaa jaksamaan, kknaisvaltainen harrastus Hyvinvintipalvelut nusussa, heisliikunta,
Lisätiedotkohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus
Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma
LisätiedotVIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotRAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN
Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne
LisätiedotHankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.
1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015
MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 SÄLINKÄÄN JA SOUKKION OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSAYLEISKAAVA Osayleiskaava n yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jlla hjataan
LisätiedotSuomi 100 -tukiohjelma
Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13.7.2016 päivitetty 9.6.2017 Inarin kunta Tekninen sast Kaavitus Kaunispään asemakaavan laajennus Valtatie 4:n länsipuli Inarin kunta Tekninen sast Kaavitus Sivu
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotVIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4
VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen
LisätiedotHyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731
Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin
LisätiedotMuistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.
Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein
LisätiedotSuomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011
Sumen Elintarviketyöläisten Liitt ry Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kest 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnr 2089/325/2011 Jaana Saaranen 20.1.2014 1 Sisällys Hankkeen tavite... 1 Hankesapulet ja yhteistyö...
LisätiedotJyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori
Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit
Rakennemallin etenemisen pääetapit 28.4.2009 Mtiiviseminaari, Jyväskylä Rakennemallin etenemisen pääetapit Prsessin kest n. 2 vutta Tärkeää itse strategiaprsessi Kuntien ait situtuminen ja sallistuminen
LisätiedotTämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.
FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset
LisätiedotSALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää 1.12.2014
SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI Saln yritysalueiden kehittäminen sana Etelä-Sumen kehityskäytävää Saln kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.sal.fi kirjaam@sal.fi Y-tunnus: 0139533-1
LisätiedotArctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015
Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Khti Arctic Imagea LIME INNO päättynyt 31.3.2015 VETOVOIMAISUUTTA AV-TUOTANNOILLA 1.4.2015-31.12.2015 ARCTIC IMAGE 1.3.2015-31.12.2017 Vetvimaisuutta AV-tutannilla
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotKestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014
Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN
LisätiedotHAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS
HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2010 1. Mitä suunnitellaan? Haapaveden keskustan sayleiskaavan tarkistus käynnistyi vunna 2000. Kaava
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035
HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotDNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA
1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]
LisätiedotVapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu
LisätiedotKOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5
KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.
LisätiedotFISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä
HAKEMUS FISU (Finnish Sustainable Cmmunities) edelläkävijäkuntien verkstn jäsenyydestä Kunta Kunnan tiedt / site Puh. www-sivut hakee FISU-verkstn jäsenyyttä situtuen seuraaviin liitteessä 1 esitettyihin
LisätiedotSuomen vetovoimaisin opiskelijakunta
Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016
Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotMuistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,
LisätiedotEtelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013
7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin
LisätiedotKirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA
Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989
LisätiedotLiikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku
Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat
LisätiedotMuurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe
MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...
LisätiedotILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET
IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotOULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009]
2009 OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 ] [Lunns 18.6.2009] Sisältö 1. Spimuksen taustaa ja tarkitus... 3 2. Spijasapulet... 3 3. Maankäytön ja liikenteen yhteensvittaminen... 4 4.
LisätiedotTekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotKAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN
KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN Maapörssi Maapörssi n alittanut nettiphjaisen tiedn välittämisen ylijäämä maa-ainesten kierrätyksen edistämiseksi
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Elintarviketellisuuden timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
Lisätiedot22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi
Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat
LisätiedotTULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA
TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten
LisätiedotAsiakas- ja tietopalvelu, tilat, laitteet ja aukiolo. Laatu-hankkeen teemaryhmä A:n kokous 17.4.2013 klo 9.30-14.30 Lahden aikuiskoulutuskeskuksessa
Asiakas- ja tietpalvelu, tilat, laitteet ja aukil Laatu-hankkeen teemaryhmä A:n kkus 17.4.2013 kl 9.30-14.30 Lahden aikuiskulutuskeskuksessa Kkuksen agenda tälle päivälle Viime kkuksen jälkeen tapahtunutta
LisätiedotKehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011
Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjaks 2011 Tekijät : Anja Akujärvi Päivämäärä: 7.9.2011 Sisällysluettel 1. Jhdant 2. Inarin kunnan työskentelyjaksn aihe / sisältö 3. Tavite 4. Tteutus 5. Tulkset
LisätiedotVirojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus
VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue...
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotHankeviestinnän suunnitelma 2012-2014
Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,
LisätiedotTeollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Tellisuuden yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TEOLLISUUDEN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA
UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus
LisätiedotYhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015
Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi
LisätiedotPäivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen
Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö n helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja justamatn liikennöintispimus estäneet helmen kirkastumista. Päivitetään enemmän yrittäjävetiseksi ja enemmän Phjis-Karjalan
LisätiedotAhvenkosken osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Ahvenksken sayleiskaavan muuts arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68102-P18488 arviintisuunnitelma Slin Lauri Sisällysluettel 1 arviintisuunnitelma...
LisätiedotLiikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018
Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018 Perustiedt: Hakuaika: 31.10.2017 päätös pyritään tekemään maaliskuun alkuun mennessä Haun tarkituksena n tukea Muutsta liikkeellä linjausten,
LisätiedotLausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta
Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt
LisätiedotYmpäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi
Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi Juha-Pekka Vartiainen 6.11.2014 juha-pekka.vartiainen@jns.fi JOENSUULAISIA TEEMOJA ARKILIIKUNTAAN Tiivis kaupunkirakenne yllyttää liikkumaan itse jhdnmukainen
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Metsätellisuus ry timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS METSÄTEOLLISUUS RY TOIMENPIDEOHJELMA
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotPäivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos
1510007062 Hattulan kunta Päivärinteen kulun asemakaava ja asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 5.8.2013, tark. 27.9.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 )
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNNALLINEN
SATAKUNNAN MAAKUNNALLINEN KULTTUURIFOORUMI 20.11.2018 vt. maakuntajhtaja Ask Ar-Heinilä, Satakuntaliitt Satakuntaliitt aluekehitysviranmaisena vastaa maakunnan aluekehittämisen strategisesta kknaisuudesta.
LisätiedotAsiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-
LisätiedotEuroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle
Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-
LisätiedotKUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta
LisätiedotArvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta
ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä
LisätiedotLasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotMediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa
Mediakasvatus ja tietyhteiskunnan kansalaistaidt kirjastissa Laatu-hankkeen teemaryhmä C:n kkus 18.4.2013 kl 10.00-14.00 Kuvlan kaupunginkirjastn Mediamajassa Kkuksen agenda tälle päivälle Mika Mustikkamäki
LisätiedotKUUMA-seudun lausunto 4. vaihemaakuntakaava -ehdotuksesta
KUUMA-seudun lausunt 4. vaihemaakuntakaava -ehdtuksesta Lauri Puru ja Henrik Helenius KUUMA-jhtkunta 27.1.2016 Taustaa Uudenmaan liitt n pyytänyt KUUMA-seudulta lausunta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan
LisätiedotTervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku
Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?
Lisätiedot