Haastatteluilla tietoa vuotiaista juvalaismiehistä
|
|
- Niilo Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nuoret miehet - avaus maaseudun miestutkimukseen VESA ROUHIAINEN Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli Millaisia ovat maaseudulla asuvat nuoret miehet? Tuon kysymyksen johdattelemana lähdettiin selvittelemään, millaista on nuorten, tässä tapauksessa vuotiaiden miesten elämänmeno ja tulevaisuuden suunnitelmat vuosituhannen vaihteen suomalaisella maaseudulla. Maaseudun miehistä, sen enempää nuorista kuin vanhoistakaan, ei ole olemassa kovin paljoa tutkimusta. Maaseudun miehiä on tosin sivuttu maaseudun naisia käsittelevissä tutkimuksissa (esim. Siiskonen 1990; Högbacka 1995; Högbacka 2000), mutta pääosissa maaseudun miehiä ei ole näkynyt. Suurelle yleisölle maaseudun nuoret miehet lienee tutkimusaiheena varsin eksoottinen. Tästä kielivät lukuisat aiheeseen liittyvät mielikuvat. Yleisimmin maaseudun nuoret miehet samaistetaan ns. peräkamaripoikiin eli maaseudulta kuvitellaan löytyvän enimmäkseen työttömiä, naimattomia vanhempiensa taloudessa asuvia aikamiespoikia. Maaseutu assosioidaan myös vahvasti maatalouteen eli maaseudun nuoret miehet ovat maatilojen poikia tai isäntiä. Edelleen tiedetään, että maaseudulla vietetään vapaaaikaa ajelemalla karvanopilla varustetuilla Toyota Corolloilla kirkonkylän raitilla. Kaiken kaikkiaan maaseudun nuoriin miehiin liitetään yleensä aika negatiivisia ominaisuuksia siten, että tutkimuskohteena on jotenkin syrjäytynyt ja marginaalinen ryhmä. Haastatteluilla tietoa vuotiaista juvalaismiehistä Kuinka hyvin edellä esitetyt stereotypiat ja mielikuvat vastaavat todellisuutta vai onko nuorten miesten elämä tämän päivän maaseudulla aivan jotain muuta? Tässä artikkelissa esitellään juuri valmistunutta aihetta käsittelevää tutkimusta (Rouhiainen 2000). Tutkimus pohjautuu kesällä ja syksyllä 1999 suoritettuihin teemahaastatteluihin, joihin osallistui yhteensä 42 juvalaismiestä, joista nuorin oli 16- ja vanhin 33-vuotias. Haastateltavia valittiin niin Juvan kirkonkylästä kuin haja-asutusalueiltakin. Haastatelluissa oli sekä työssäkäyviä, opiskelijoita että työttömiä. Tosin valtaosa työttömistä oli juuri lukion tai ammattikoulun päättäneitä ja jatko-opiskelemaan tai varusmiespalvelukseen lähteviä nuoria (taulukko 1). Taulukko 1. Haastateltujen pääasiallinen toiminta. Töissä, joista 23 - maa- ja metsätaloudessa 6 - teollisuudessa ja rakennusalalla 12 - palvelualalla 5 Opiskelee, joista 11 - lukiossa 5 - ammattioppilaitoksessa 4 - ammattikorkeakoulussa 2 Työttömänä 8 Yhteensä 42 Haastattelut käsittivät viisi teemaa, jotka olivat vastakkainen sukupuoli ja seurustelu, perhe ja koti, kaverit ja vapaa-aika, työ ja toimeentulo sekä edelliset sukupolvet ja omat vanhemmat. Jokaisesta aihepiiristä käytiin kaikkien haastateltujen kanssa lävitse tietyt peruskysymykset. Teemahaastattelu antoi kuitenkin mahdollisuuden keskustella syvemmin läheisistä ja tutuista asioista. Ja usein näistä keskusteluista muodostuikin hedelmällisimpiä. Haastattelut kestivät yleensä minuuttia ja ne nauhoitettiin. Viidenlaisia maaseudun miehiä
2 Haastattelunauhojen kuuntelun jälkeen voitiin todeta, että haastatellut eroavat toisistaan mm. ikänsä, elämäntilanteensa ja harrastustensa suhteen. Myös suhtautuminen maaseudulla asumiseen vaihtelee. Haastattelujen analysoinnin jälkeen voitiin miehet ryhmitellä viiteen ryhmään, jotka eivät kuitenkaan ole toisiaan täysin pois sulkevia. Eli joitakin haastateltuja olisi voinut asettaa useampaankin ryhmään. Joka tapauksessa kaikkiaan 42 haastateltavaa jakaantuivat aika tasaisesti viiteen ryhmään, jotka ovat maailmalle orientoituneet opiskelijapojat, autopojat, rennot poikamiehet, vakiintuneet avomiehet ja nuoret isät. Seuraavassa kuvataan lyhyesti ryhmiä. Tekstien joukossa on suoria lainauksia haastattelunauhoilta. Tunnusomaista maailmalle orientoituneille opiskelijapojille on aktiivinen harrastustoiminta ja jatkoopiskelujen mukanaan tuomat muuttosuunnitelmat. Nämä enimmäkseen vuotiaat miehet harrastavat mm. musiikin kuuntelua siten, että se on kyllä aeka tota ykkössijalla vapaa-ajasta, mitä yleensäkin tekee. Jotkut soittavat itse jotain instrumenttia joko jossain yhtyeessä tai vain omaksi ilokseen. Myös urheiluharrastukset ovat suosittuja jotkut urheilevat jopa kilpatasolla. Osa on mukana myös nuorisovaltuustojen toiminnassa. Maailmalle orientoituneiden opiskelijapoikien lähitulevaisuus on jossain muualla kuin Juvalla. Muutto jollekin isommalle paikkakunnalle on vääjäämätöntä, mikäli haluaa opiskella myös lukion tai ammattikoulun jälkeen. Opiskelujen vuoksi muuttuvan elämäntilanteen pukee sanoiksi eräs 19-vuotias lukiolaispoika: Onhan täälä nyt viihtynyt tään kouluajan, mutta sillee, että nytten kun lähtee sitte opiskelemaa muualle, sillee, että vähän niinku meininkiä enemmän... että tää kuitenkin tämmönen... kyllä tähän ihan tyytyväenen tähän asti on ollu.... Muutto, oleskelu sekä vaikutteiden ja uusien ideoiden hankkiminen muualta palvelee myöhemmin myös maaseutua, sillä monet näistä nuorista miehistä haluavat palata opiskelujen jälkeen takaisin kotiseudulle. Autopoikien jotka ovat niin ikään haastatelluista nuorimpia eli vuotiaita joiden elämäntyylissä keskeisellä sijalla ovat autot ja moottoripyörät sekä kaikenlainen niihin liittyvä tekeminen. Autojen huoltaminen ja kunnostaminen sekä autoilla ajelu niin kirkonkylän raitilla kuin lähikaupungeissa iltaisin ja viikonloppuisin kuuluvat olennaisesti kuvaan vaikkapa seuraavaan tapaan varsinkii sillon, kun sae kortin, niin sen jäläkee kerran, useammankin viikossa tuli käötyä Mikkelissä... se oli sellanen viiskyt'tuhatta vuotee tuli suurinpiirtein ajettua. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä varsin monilla autopojilla avoimia, mutta yksi vaihtoehto on asua ja elää Juvalla, mikäli töitä löytyy. Eräs nuori mies pohtii tulevaisuuttaan seuraavin sanoin nii, no kyllä kae se on (Juva asuinpaikka tulevaisuudessa, VR), mutta kyllä miä oon valamis luopumaa tästä, että... jos vuan muuvalta töetä suap, ni kyllä miä jouvvan lähtemää.... Rentojen poikamiesten elämäntyyli muistuttaa jonkin verran autopoikien elämäntyyliä, lähinnä kavereiden suuren merkityksen sekä autoiluun ja autojen laittoon liittyvien asioiden suhteen. Koska tämän ryhmän miehet ovat autopoikia vanhempia, on elämänkumppanin etsintä hieman vakavampaa kuin nuoremmilla. Tyttöystävän haussa myös internetin keskustelupalstoilta saattaa löytyä seuraa ja hyvä ettei paremmalla tuurilla ku normaalilla face-to-face-periaatteella. Keskustelut kavereiden kanssa vaehteloo nii laejasta laetaa, työasioesta naesii, ihan kaekenlaesta oekeestaa. Jotkut näistä nuorista miehistä asuvat vanhempiensa kanssa, mutta se ei elämää kovin paljoa rajoita, ainakaan seuraavassa tapauksessa. 29-vuotias nuori mies toteaa, että taetaa se muori joskus koettoo ohjeita antoo, mutta ko antaa männä tuosta noenikkaa. Nuoret menevät omia menojaan. Rennot poikamiehet ovat varsin vakaasti kiinnittyneet työmarkkinoille ja sitä kautta asuinpaikaksi on vahvistunut Juva. Varsinkin maailmalle orientoituneet opiskelijapojat sekä autopojat mutta myös osa rennoista poikamiehistä asuu vanhempiensa luona. Vakiintuneet avomiehet poikkeavatkin eniten edellä mainituista ryhmistä juuri tässä suhteessa, eli he asuvat tyttöystävän/vaimon kanssa. Näistä miehistä valtaosa on vakiinnuttanut asemansa myös työmarkkinoilla. Työpäivät ja -viikot saattavat ainakin sesonkiaikoina venyä pitkiksi. Eräs 30- vuotias mies toteaa työstään metsäkoneen kuljettajana, että suap sanova melekee nii paljo, ku jaksaa ja kehtoo tehhä... tuota syksystä on aena sillee kuus' päevee viikossa, kymmenestä kahteentoesta tuntii päevässä. Työntäyteisen arjen vastapainona jää aikaa kyllä kavereille ja harrastuksille, sillä viikonloppuisin ja iltaisin pelataan fudista kavereitten kanssa kesäaekaa, ja välillä pesäpalloo... millon mitäkii. Ja välillä istutaa iltaa,
3 pietää vähän kinkereitä ja sitähä se o... grillaellaa ja kesäaekaa varsinkii, ja sit' mökillä käyvvää. Elämä on kaikinpuolin vakiintunutta. Juvalla asutaan ja perustetaan tulevaisuudessa perhe, mikäli vain toimeentuloa on tarjolla. Nuoret isät eroavat edellisestä ryhmästä siinä, että näillä miehillä on lapsia, jotka muovaavat arjen kuviot perhekeskeisemmiksi. Eräs 27-vuotias isä toteaa, että kaepasj jo uutta sisältövä elämää, se tulj sitte ihan luonnostaa... elämä olj niin samanlaesta, nii rutiini'omaesta, että kyllä sitä jo kaepasj lasta siinä vaeheessa. Nuoret isät ovat kaikkein vakiintuneimpia juvalaisia. Maaseutu on valittu asuin- ja työntekopaikaksi eikä muutto suuremmalle paikkakunnalle kuulu suunnitelmiin. Erityisesti lasten kannalta maaseutua pidetään hyvänä asuinpaikkana, koska kuitenkii työt on ollu sit' täälä, sillei ei oo ollu mittää tarvettakkaa lähtee ja tytöt on vielä tuossa koulussa, nii ei sitä viiti. Maaseudulla on mukava asua Vaikka haastatellut jaoteltiinkin edellä viiteen ryhmään, löytyy nuorten miesten arvomaailmasta samankaltaisuuttakin. Keskeisin yhdistävä piirre on se, että suurin osa haastatelluista viihtyy maaseudulla. Syitä on monenlaisia, mutta useimmat nuorista miehistä arvostavat pientä ja tuttua elinympäristöä mm. seuraavaan tapaan että tää on sellanen sopivan pienj paekka, täälä niin kaekki tuntee toesensa. Mikäli sukulaisia, ystäviä tai kavereita asuu samalla paikkakunnalla, ei muutto muualle ole kovin houkutteleva vaihtoehto. Ei minusta oes kaopunkiasujaksj, toteaa 29-vuotias haastateltu. Maaseudulla on myös tilaa asua ja harrastaa. Luonnon merkitys korostuu harrastuksissa, sillä esimerkiksi metsästyksen ja kalastuksen harrastaminen on luontevampaa ja helpompaa metsästysmaiden ja kalavesien äärellä eli se on kaupungista käsin aeka vaekee käyvvä metällä... tästä sen kun lähtee kävelemää mehtää.... Työntekoa arvostetaan Työnteon arvostaminen on korkealla haastateltujen nuorten miesten arvomaailmassa. Työtilanne määrää asuinpaikan siten, että mikäli Juvalla on töitä, muuttoa muille paikkakunnille ei suunnitella: Että jos firma pyörii ja hommia on, ni minkä takija sitte lähtee poes. Varsinkin ikänsä Juvalla tai muualla maaseudulla asuneille tuttuus, kaverit, sukulaiset ja muut vastaavat tekijät vaikuttavat paljon. Toisaalta, jos oman alan työtä tai mitään työtä ei ole tarjolla muutetaan työn vuoksi muualle. Epävarmin tilanne on maataloudessa toimivilla tai tilan isännyyttä miettivillä miehillä. Eräs 22-vuotias maanviljelijä pukee sanoiksi monien nuorten isäntien tai isännyyttä miettivien ajatukset eli, ei niinku sillee oo mittää varmaa tulevaesuutta tässä, että kyllä se varmasti eessä on ammatinvaehos. Tulokset ja stereotypiat Kuinka hyvin saadut tulokset asettuvat ennen tutkimusta esillä olleisiin mielikuviin, joissa maaseudun nuoret miehet oletettiin varsin syrjäytyneeksi ryhmäksi: maatilojen poikia, jotka vapaa-aikanaan ajelevat karvanoppacorolloilla pitkin kylän raittia ja joiden kohtalona on päätyä lopulta vanhempiensa peräkamareihin. Tutkimuksen tulokset eivät vahvista tällaista käsitystä. Miksi sitten mielikuvat ja tutkimuksen tulokset poikkeavat toisistaan? Mielikuvat maaseudun syrjäytyneistä peräkamaripojista ylittävät lehdistön ja televisionkin uutiskynnyksen tarjoamalla kaupunkilaisille eksotiikkaa maaseudulta. Erikoisuudet kiinnostavat. Jos katsotaan tilastoja, niin havaitaan, että lukumääräisesti mitattuna Helsingissä on enemmän yli 30-vuotiaita vanhempiensa luona asuvia poikamiehiä kuin 32:ssa aikamiespoikatilaston kärjessä olevassa kunnassa yhteensä. Prosentuaalisesti toki maaseudun kunnissa aikamiespoikia on enemmän. Peräkamaripojilla tarkoitetaan yleensä yli 30- tai jopa yli 35-vuotiaita naimattomia vanhempiensa kanssa samassa taloudessa asuvia miehiä. Tutkimuksen kohdejoukkoon ei yli 35-vuotiaita kuulunut lainkaan. Suurin osa haastatelluista oli alle 30-vuotiaita. Joten tässä on eräs syy, miksi tutkimuksen tuloksissa ei näy peräkamaripoikia.
4 Tutkimukseen liittyvät haastattelut suoritettiin Juvalla, joka on suhteellisen vauras maalaiskunta ja sijaitsee maaseudun kunnaksi keskeisellä paikalla. Tämä aiheuttaa tiettyjä varauksia tulosten yleistettävyydelle. Jotta voisimme piirtää varmemmin kuvan maaseudun nuorten miesten elämänmenosta, tarvittaisiin vertailutietoa muilta maaseutualueilta. Olisivatko tutkimustulokset oleellisesti muuttuneet, jos haastateltavina olisivat olleet esimerkiksi Kainuun tai Lapin syrjäseutujen nuoria miehiä? Tutkimuksen laajentaminen siten, että haastatteluja olisi tehty Juvan lisäksi muualla, ei kuitenkaan ollut tässä tutkimuksessa mahdollista. Yksi tuloksiin vaikuttava tekijä on tutkimuksen metodi. Teemahaastattelu valikoi kohdejoukkoa siten, että haastatteluihin ei useinkaan osallistu esimerkiksi työttömiä, tai syrjäytyneitä. Toisin sanoen tämän tutkimuksen tulokset antavat ehkä liian positiivisen kuvan maaseudun nuorten miesten elämästä. Yhtäläisyyksiä muihin tutkimuksiin Tutkimustuloksista löytyy yhteneväisyyksiä verrattuna Paunikallion (1997) ja Soinisen (1998) maaseudun nuoria koskeviin tutkimuksiin. Molempien edellä mainittujen tutkimuksista löytyy ryhmä nuoria, jotka suunnittelevat maaseudulta poismuuttoa joko opiskelujen tai maaseutukielteisyyden vuoksi. Tässä tutkimuksessa maailmalle orientoituneiden opiskelijapoikien arvomaailma on saman suuntainen. Noissa tutkimuksissa esiintyy myös maaseutuun ja maaseudulla asumiseen myönteisesti suhtautuvia nuoria. Rennot poikamiehet ja vakiintuneet avomiehet viihtyvät suhteellisen hyvin maaseudulla. Paunikallion ja Soinisen passiivisia tai seisahtuneita nuoria, jotka miettivät tulevaisuuttaan, vastaa jossain määrin tämän tutkimuksen autopojat. Päänavaus maaseudun miestutkimukseen on tehty Koska tutkimusta maaseudulla asuvista nuorista miehistä tai maaseudun miehistä ylipäänsä on varsin vähän, on yksi tämän tutkimuksen keskeisimmistä tehtävistä tuoda aihe esille ja keskusteltavaksi. Aihepiiri tarjoaa monia mielenkiintoisia lähtökohtia pohdittaessa sitä, millaista maaseudun nuoriin miehiin liittyvä jatkotutkimus voisi olla. Tutkimus antaa suhteellisen positiivisen kuvan maaseudun nuorista miehistä, joka ei pidä oikein yhtä peräkamaripoikamielikuvien kanssa. Tästä viriääkin kysymys, ovatko mielikuvat maaseudusta laajemminkin näin stereotyyppisiä? Valtaosa suomalaisista asuu kaupungeissa, eikä heillä välttämättä ole suoraa kosketusta maaseudun elämään. Käsitykset maaseudusta ja maaseudun elämänmenosta muodostetaan mielikuvien kautta. Millainen on oikeastaan suomalaisten maaseutukuva? Tutkimuksellisen laajennuksen voi tehdä myös itse peräkamaripoikakysymykseen. Mistä peräkamaripoikaasiassa on oikein kysymys ja liittyykö asia erityisesti maaseutuun? Löytyykö tämän tutkimuksen rennot poikamiehet -luokasta potentiaalisia peräkamaripoikia? Löytävätkö nämä miehet elämänkumppanin kenties internetin keskustelupalstoilta? Vai etsitäänkö vaimo Venäjältä, josta jotkut Itä-Suomen miehet ovat löytäneet elämänkumppaninsa. Millaisia ovat maaseudun nuorten miesten vaimon etsimisstrategiat? Entä mitä nuoret naiset ajattelevat maaseudun nuorista miehistä? Tutkimustuloksissa maaseutu asuinympäristönä ei nouse mitenkään erityisen merkitseväksi tekijäksi. Suurin ero on ammateissa: maa- ja metsätaloudesta elantonsa saavien määrä on koko maan ja erityisesti kaupunkien lukuihin verrattuna suuri maaseudulla. Eroaako maaseudun nuorten miesten elämänmeno vapaa-ajanvieton tai perhe-elämän suhteen kovinkaan paljoa kaupungeissa asuvien elämästä? Nykyiset niin fyysiset yhteydet kuin tietoliikenneverkotkin takaavat sen, että myös syrjemmällä asuvat voivat halutessaan tehdä ja toimia miltei samalla tavoin kuin taajamissa asuvat. Vertailu kaupunkimaisen ja maaseutumaisen elämäntavan välillä ei ehkä olekaan kovin relevantti. Sen sijaan nuorilla (miehillä) on erilaisia elämäntyylejä, jotka eivät eroa sen mukaan, asuuko nuori maaseudulla vai kaupungissa. Erottavat tekijät löytyvätkin jostain muualta? Mistä? Maaseudun nuoret miehet -tutkimuksen tuloksena saatu ekskursio maaseudun nuorten miesten elämänmenoon on ollut tutkimuksellisesti mielenkiintoinen. Haastateltavien kautta on muodostunut kuvia nuorista miehistä, jotka virittelevät ajopelejään pajoissa, opiskelevat ylioppilastutkintoa varten mielessään jatko-opinnot, elävät rentoa poikamieselämää ravintolareissuineen, työskentelevät pitkiä päiviä maa- ja metsätaloudessa tai viettävät vapaa-aikaansa pienten lastensa kanssa. Maaseudun nuorten miesten arki on
5 elämää täynnä. Tutkimus maaseudun nuorista miehistä on keskustelun avaus ja jatkotutkimusaiheiden virittäjä tähän uuteen ja mielenkiintoiseen maaseutututkimuksen aihepiiriin. Lähteet Högbacka, Riitta (1995). Naisena maaseudulla. Tutkimus naisten asemasta erilaisilla maaseutualueilla. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Julkaisuja 41. Högbacka, Riitta ja Terhi Trast (toim.) (2000). Monessa mukana. Näkymiä naisten työhön ja elämään maaseudulla. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu. Vantaa. Paunikallio, Merja (1997). Kuka jää maaseudulle? Maaseudun nuorten näkemyksiä maaseudusta asuin-, työ- ja elinympäristönä. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki. Sarja B:17. Rouhiainen, Vesa (2000). Maaseudun nuoret miehet. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Julkaisuja 69. Siiskonen, Pirjo (1990). Emännän ja isännän roolin muutos maatalouden uudenaikaistuessa. Tutkimus maatilan emännän ja isännän muuttuvista rooleista työnjaon avulla tarkasteltuna. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli. Julkaisuja 7. Pieksämäki. Soininen, Anne (1998). Ihan jumiks en kyllä heittäyvy! Tutkimus Itä-Suomen syrjäkylissä asuvista nuorista. Teoksessa Nuorten arki ja muuttuvat rakenteet (toim. Helena Helve). Nuorisotutkimusohjelma Nuorisotutkimusseura ry. Tutkimuksia 5/98. Helsinki. Maaseudun nuoret miehet -tutkimus on osa Maaseudun mies selviytyjänä tutkimushanketta. Tutkimuksen toista osahanketta toteutetaan Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Seinäjoella.
MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:
LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS : OIKEUS LIIKKUA Harrastukset ovat tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on jokin harrastus, ja he kokevat olevansa varsin tyytyväisiä
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotAmmattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti
YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotSosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä
Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi
LisätiedotPerheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos
LisätiedotFonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi
Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla
LisätiedotHuostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä
Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin
LisätiedotTekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple
Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä
LisätiedotNuorten palveluohjaus Facebookissa
Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki
LisätiedotJokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.
Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun
LisätiedotRaportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen
Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen
LisätiedotNuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo
Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.
LisätiedotNUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
LisätiedotMaarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana
Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotOhjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön
Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotRAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT
RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke
LisätiedotTutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto
Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät
LisätiedotNuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta
Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-
LisätiedotVirkistyskalastus-aikuisen miehen valinta?
Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Harrastavatko naiset ja nuoret? Kalastuksen tulevaisuus? Kestävä kalastus -seminaari 28.11.2001, Mikkeli Kalastukseen osallistuminen Kaikki Miehet Naiset Nuoret
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotPienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön
Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön Päivi Marjanen ja Annika Kultavirta Jonna Takala & Vesa Setälä Suvi Poutiainen & Hanna-Kaisa Salminen Hannele
LisätiedotLastenklinikoiden Kummit Ry Kysely nuorille 2009
Lastenklinikoiden Kummit Ry Kysely nuorille 2009 2/17 Sisällysluettelo 1. Kansi 2. Sisällysluettelo 3. Taustaa ja menetelmät 1/3 4. Taustaa ja menetelmät 2/3 5. Taustaa ja menetelmät 3/3 6. I. Tulokset
LisätiedotPohjolassa. Vaihtareiden taustat
Vieraiden Pohjolassa maiden ihmiset Järvenpään lukiossa opiskelevat vaihto-oppilaat ovat olleet Suomessa jo pari kuukautta. Saimme hyvän mahdollisuuden haastatella Sofia Zamoraa, Valérie Coutua, John Flahertyä
LisätiedotFacebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen
ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotKansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja
Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista
LisätiedotMINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
LisätiedotKyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle
Kirsi Ikonen Fysiikan ja matematiikan laitos Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät - esiselvityshanke Työ- ja koulutusurien sukupuolen
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotVenäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka
Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia
LisätiedotMOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI
MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden
LisätiedotLiitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi
www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotAttitude 2012. Pirkanmaan tulokset
Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta
LisätiedotYhdessä vai erillään?
Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012
LisätiedotTutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA
2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
Lisätiedot3/2014. Tietoa lukijoista
3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja
LisätiedotNUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS
NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta
LisätiedotMillaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012
Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto
LisätiedotNuorisotutkimus 2008
Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
LisätiedotNuorisotutkimus 2007
Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.
LisätiedotHuomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen
Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä
LisätiedotSinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus
Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten
LisätiedotMAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen
MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotSUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
LisätiedotETELÄ-SAVON NUORET VAIKUTTAJAT
ETELÄ-SAVON NUORET VAIKUTTAJAT 29.11.2018 Saara Hanhela, Terhi Venäläinen Timoteus Mikkonen, Vilma Paasonen 26 Maakunnan vaikuttamistoimielimet Maakuntahallituksen on asetettava nuorten osallistumis- ja
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotKoululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014
Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
LisätiedotASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski
ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä
LisätiedotKampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK
Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei
LisätiedotTyöntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä
Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotTutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan
Rahapuhetta Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Herättämässä keskustelua siitä, mistä ei keskustella Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen
LisätiedotWanted. Kohti hyvää elämää Hyvään. Taiteen taito. Mysteeriloota. Tölön taidetta. Koulun kysytyin kysymys
Koulun kysytyin kysymys "Miksi koulua käydään?". Otimme tehtäväksemme ottaa siitä selvää. Wanted Taiteen taito Tölön taidetta Kohti hyvää elämää Hyvään elämään on monta tietä ja neuvoa. Tässä muutama.
LisätiedotLuonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke
Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia
LisätiedotNuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika
Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko
LisätiedotEloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus
Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....
LisätiedotSUOKI TOIMINTA PASSI
I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:
LisätiedotSUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI
SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotKASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli
KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen
LisätiedotVÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala
VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS
Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Syyskuu 2006 SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS 2006 KORTTI 1 0 En ollenkaan 1 Alle ½ tuntia 2 ½ - 1 tuntia 3 Yli tunnin, mutta korkeintaan 1 ½ tuntia 4 Yli 1 ½ tuntia, mutta korkeintaan
LisätiedotMun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia
1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotKaveritoimintaa on montaa erilaista!
Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotVesillä virkistäytyjien profiilit
Vesillä virkistäytyjien profiilit Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta Keitele-Päijänne vesistömatkailuseminaari Jyväskylä 11.11.2003 LVVI-tutkimus Väestökysely in 1998-2000 Otos 12 000 suomalaista,
LisätiedotMummot, muksut ja kaikki muut
Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,
LisätiedotTietoa lukijoista 2018
Tietoa lukijoista 2018 5/2018 Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se
Lisätiedot