Haastatteluilla tietoa vuotiaista juvalaismiehistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haastatteluilla tietoa 16 33-vuotiaista juvalaismiehistä"

Transkriptio

1 Nuoret miehet - avaus maaseudun miestutkimukseen VESA ROUHIAINEN Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli Millaisia ovat maaseudulla asuvat nuoret miehet? Tuon kysymyksen johdattelemana lähdettiin selvittelemään, millaista on nuorten, tässä tapauksessa vuotiaiden miesten elämänmeno ja tulevaisuuden suunnitelmat vuosituhannen vaihteen suomalaisella maaseudulla. Maaseudun miehistä, sen enempää nuorista kuin vanhoistakaan, ei ole olemassa kovin paljoa tutkimusta. Maaseudun miehiä on tosin sivuttu maaseudun naisia käsittelevissä tutkimuksissa (esim. Siiskonen 1990; Högbacka 1995; Högbacka 2000), mutta pääosissa maaseudun miehiä ei ole näkynyt. Suurelle yleisölle maaseudun nuoret miehet lienee tutkimusaiheena varsin eksoottinen. Tästä kielivät lukuisat aiheeseen liittyvät mielikuvat. Yleisimmin maaseudun nuoret miehet samaistetaan ns. peräkamaripoikiin eli maaseudulta kuvitellaan löytyvän enimmäkseen työttömiä, naimattomia vanhempiensa taloudessa asuvia aikamiespoikia. Maaseutu assosioidaan myös vahvasti maatalouteen eli maaseudun nuoret miehet ovat maatilojen poikia tai isäntiä. Edelleen tiedetään, että maaseudulla vietetään vapaaaikaa ajelemalla karvanopilla varustetuilla Toyota Corolloilla kirkonkylän raitilla. Kaiken kaikkiaan maaseudun nuoriin miehiin liitetään yleensä aika negatiivisia ominaisuuksia siten, että tutkimuskohteena on jotenkin syrjäytynyt ja marginaalinen ryhmä. Haastatteluilla tietoa vuotiaista juvalaismiehistä Kuinka hyvin edellä esitetyt stereotypiat ja mielikuvat vastaavat todellisuutta vai onko nuorten miesten elämä tämän päivän maaseudulla aivan jotain muuta? Tässä artikkelissa esitellään juuri valmistunutta aihetta käsittelevää tutkimusta (Rouhiainen 2000). Tutkimus pohjautuu kesällä ja syksyllä 1999 suoritettuihin teemahaastatteluihin, joihin osallistui yhteensä 42 juvalaismiestä, joista nuorin oli 16- ja vanhin 33-vuotias. Haastateltavia valittiin niin Juvan kirkonkylästä kuin haja-asutusalueiltakin. Haastatelluissa oli sekä työssäkäyviä, opiskelijoita että työttömiä. Tosin valtaosa työttömistä oli juuri lukion tai ammattikoulun päättäneitä ja jatko-opiskelemaan tai varusmiespalvelukseen lähteviä nuoria (taulukko 1). Taulukko 1. Haastateltujen pääasiallinen toiminta. Töissä, joista 23 - maa- ja metsätaloudessa 6 - teollisuudessa ja rakennusalalla 12 - palvelualalla 5 Opiskelee, joista 11 - lukiossa 5 - ammattioppilaitoksessa 4 - ammattikorkeakoulussa 2 Työttömänä 8 Yhteensä 42 Haastattelut käsittivät viisi teemaa, jotka olivat vastakkainen sukupuoli ja seurustelu, perhe ja koti, kaverit ja vapaa-aika, työ ja toimeentulo sekä edelliset sukupolvet ja omat vanhemmat. Jokaisesta aihepiiristä käytiin kaikkien haastateltujen kanssa lävitse tietyt peruskysymykset. Teemahaastattelu antoi kuitenkin mahdollisuuden keskustella syvemmin läheisistä ja tutuista asioista. Ja usein näistä keskusteluista muodostuikin hedelmällisimpiä. Haastattelut kestivät yleensä minuuttia ja ne nauhoitettiin. Viidenlaisia maaseudun miehiä

2 Haastattelunauhojen kuuntelun jälkeen voitiin todeta, että haastatellut eroavat toisistaan mm. ikänsä, elämäntilanteensa ja harrastustensa suhteen. Myös suhtautuminen maaseudulla asumiseen vaihtelee. Haastattelujen analysoinnin jälkeen voitiin miehet ryhmitellä viiteen ryhmään, jotka eivät kuitenkaan ole toisiaan täysin pois sulkevia. Eli joitakin haastateltuja olisi voinut asettaa useampaankin ryhmään. Joka tapauksessa kaikkiaan 42 haastateltavaa jakaantuivat aika tasaisesti viiteen ryhmään, jotka ovat maailmalle orientoituneet opiskelijapojat, autopojat, rennot poikamiehet, vakiintuneet avomiehet ja nuoret isät. Seuraavassa kuvataan lyhyesti ryhmiä. Tekstien joukossa on suoria lainauksia haastattelunauhoilta. Tunnusomaista maailmalle orientoituneille opiskelijapojille on aktiivinen harrastustoiminta ja jatkoopiskelujen mukanaan tuomat muuttosuunnitelmat. Nämä enimmäkseen vuotiaat miehet harrastavat mm. musiikin kuuntelua siten, että se on kyllä aeka tota ykkössijalla vapaa-ajasta, mitä yleensäkin tekee. Jotkut soittavat itse jotain instrumenttia joko jossain yhtyeessä tai vain omaksi ilokseen. Myös urheiluharrastukset ovat suosittuja jotkut urheilevat jopa kilpatasolla. Osa on mukana myös nuorisovaltuustojen toiminnassa. Maailmalle orientoituneiden opiskelijapoikien lähitulevaisuus on jossain muualla kuin Juvalla. Muutto jollekin isommalle paikkakunnalle on vääjäämätöntä, mikäli haluaa opiskella myös lukion tai ammattikoulun jälkeen. Opiskelujen vuoksi muuttuvan elämäntilanteen pukee sanoiksi eräs 19-vuotias lukiolaispoika: Onhan täälä nyt viihtynyt tään kouluajan, mutta sillee, että nytten kun lähtee sitte opiskelemaa muualle, sillee, että vähän niinku meininkiä enemmän... että tää kuitenkin tämmönen... kyllä tähän ihan tyytyväenen tähän asti on ollu.... Muutto, oleskelu sekä vaikutteiden ja uusien ideoiden hankkiminen muualta palvelee myöhemmin myös maaseutua, sillä monet näistä nuorista miehistä haluavat palata opiskelujen jälkeen takaisin kotiseudulle. Autopoikien jotka ovat niin ikään haastatelluista nuorimpia eli vuotiaita joiden elämäntyylissä keskeisellä sijalla ovat autot ja moottoripyörät sekä kaikenlainen niihin liittyvä tekeminen. Autojen huoltaminen ja kunnostaminen sekä autoilla ajelu niin kirkonkylän raitilla kuin lähikaupungeissa iltaisin ja viikonloppuisin kuuluvat olennaisesti kuvaan vaikkapa seuraavaan tapaan varsinkii sillon, kun sae kortin, niin sen jäläkee kerran, useammankin viikossa tuli käötyä Mikkelissä... se oli sellanen viiskyt'tuhatta vuotee tuli suurinpiirtein ajettua. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä varsin monilla autopojilla avoimia, mutta yksi vaihtoehto on asua ja elää Juvalla, mikäli töitä löytyy. Eräs nuori mies pohtii tulevaisuuttaan seuraavin sanoin nii, no kyllä kae se on (Juva asuinpaikka tulevaisuudessa, VR), mutta kyllä miä oon valamis luopumaa tästä, että... jos vuan muuvalta töetä suap, ni kyllä miä jouvvan lähtemää.... Rentojen poikamiesten elämäntyyli muistuttaa jonkin verran autopoikien elämäntyyliä, lähinnä kavereiden suuren merkityksen sekä autoiluun ja autojen laittoon liittyvien asioiden suhteen. Koska tämän ryhmän miehet ovat autopoikia vanhempia, on elämänkumppanin etsintä hieman vakavampaa kuin nuoremmilla. Tyttöystävän haussa myös internetin keskustelupalstoilta saattaa löytyä seuraa ja hyvä ettei paremmalla tuurilla ku normaalilla face-to-face-periaatteella. Keskustelut kavereiden kanssa vaehteloo nii laejasta laetaa, työasioesta naesii, ihan kaekenlaesta oekeestaa. Jotkut näistä nuorista miehistä asuvat vanhempiensa kanssa, mutta se ei elämää kovin paljoa rajoita, ainakaan seuraavassa tapauksessa. 29-vuotias nuori mies toteaa, että taetaa se muori joskus koettoo ohjeita antoo, mutta ko antaa männä tuosta noenikkaa. Nuoret menevät omia menojaan. Rennot poikamiehet ovat varsin vakaasti kiinnittyneet työmarkkinoille ja sitä kautta asuinpaikaksi on vahvistunut Juva. Varsinkin maailmalle orientoituneet opiskelijapojat sekä autopojat mutta myös osa rennoista poikamiehistä asuu vanhempiensa luona. Vakiintuneet avomiehet poikkeavatkin eniten edellä mainituista ryhmistä juuri tässä suhteessa, eli he asuvat tyttöystävän/vaimon kanssa. Näistä miehistä valtaosa on vakiinnuttanut asemansa myös työmarkkinoilla. Työpäivät ja -viikot saattavat ainakin sesonkiaikoina venyä pitkiksi. Eräs 30- vuotias mies toteaa työstään metsäkoneen kuljettajana, että suap sanova melekee nii paljo, ku jaksaa ja kehtoo tehhä... tuota syksystä on aena sillee kuus' päevee viikossa, kymmenestä kahteentoesta tuntii päevässä. Työntäyteisen arjen vastapainona jää aikaa kyllä kavereille ja harrastuksille, sillä viikonloppuisin ja iltaisin pelataan fudista kavereitten kanssa kesäaekaa, ja välillä pesäpalloo... millon mitäkii. Ja välillä istutaa iltaa,

3 pietää vähän kinkereitä ja sitähä se o... grillaellaa ja kesäaekaa varsinkii, ja sit' mökillä käyvvää. Elämä on kaikinpuolin vakiintunutta. Juvalla asutaan ja perustetaan tulevaisuudessa perhe, mikäli vain toimeentuloa on tarjolla. Nuoret isät eroavat edellisestä ryhmästä siinä, että näillä miehillä on lapsia, jotka muovaavat arjen kuviot perhekeskeisemmiksi. Eräs 27-vuotias isä toteaa, että kaepasj jo uutta sisältövä elämää, se tulj sitte ihan luonnostaa... elämä olj niin samanlaesta, nii rutiini'omaesta, että kyllä sitä jo kaepasj lasta siinä vaeheessa. Nuoret isät ovat kaikkein vakiintuneimpia juvalaisia. Maaseutu on valittu asuin- ja työntekopaikaksi eikä muutto suuremmalle paikkakunnalle kuulu suunnitelmiin. Erityisesti lasten kannalta maaseutua pidetään hyvänä asuinpaikkana, koska kuitenkii työt on ollu sit' täälä, sillei ei oo ollu mittää tarvettakkaa lähtee ja tytöt on vielä tuossa koulussa, nii ei sitä viiti. Maaseudulla on mukava asua Vaikka haastatellut jaoteltiinkin edellä viiteen ryhmään, löytyy nuorten miesten arvomaailmasta samankaltaisuuttakin. Keskeisin yhdistävä piirre on se, että suurin osa haastatelluista viihtyy maaseudulla. Syitä on monenlaisia, mutta useimmat nuorista miehistä arvostavat pientä ja tuttua elinympäristöä mm. seuraavaan tapaan että tää on sellanen sopivan pienj paekka, täälä niin kaekki tuntee toesensa. Mikäli sukulaisia, ystäviä tai kavereita asuu samalla paikkakunnalla, ei muutto muualle ole kovin houkutteleva vaihtoehto. Ei minusta oes kaopunkiasujaksj, toteaa 29-vuotias haastateltu. Maaseudulla on myös tilaa asua ja harrastaa. Luonnon merkitys korostuu harrastuksissa, sillä esimerkiksi metsästyksen ja kalastuksen harrastaminen on luontevampaa ja helpompaa metsästysmaiden ja kalavesien äärellä eli se on kaupungista käsin aeka vaekee käyvvä metällä... tästä sen kun lähtee kävelemää mehtää.... Työntekoa arvostetaan Työnteon arvostaminen on korkealla haastateltujen nuorten miesten arvomaailmassa. Työtilanne määrää asuinpaikan siten, että mikäli Juvalla on töitä, muuttoa muille paikkakunnille ei suunnitella: Että jos firma pyörii ja hommia on, ni minkä takija sitte lähtee poes. Varsinkin ikänsä Juvalla tai muualla maaseudulla asuneille tuttuus, kaverit, sukulaiset ja muut vastaavat tekijät vaikuttavat paljon. Toisaalta, jos oman alan työtä tai mitään työtä ei ole tarjolla muutetaan työn vuoksi muualle. Epävarmin tilanne on maataloudessa toimivilla tai tilan isännyyttä miettivillä miehillä. Eräs 22-vuotias maanviljelijä pukee sanoiksi monien nuorten isäntien tai isännyyttä miettivien ajatukset eli, ei niinku sillee oo mittää varmaa tulevaesuutta tässä, että kyllä se varmasti eessä on ammatinvaehos. Tulokset ja stereotypiat Kuinka hyvin saadut tulokset asettuvat ennen tutkimusta esillä olleisiin mielikuviin, joissa maaseudun nuoret miehet oletettiin varsin syrjäytyneeksi ryhmäksi: maatilojen poikia, jotka vapaa-aikanaan ajelevat karvanoppacorolloilla pitkin kylän raittia ja joiden kohtalona on päätyä lopulta vanhempiensa peräkamareihin. Tutkimuksen tulokset eivät vahvista tällaista käsitystä. Miksi sitten mielikuvat ja tutkimuksen tulokset poikkeavat toisistaan? Mielikuvat maaseudun syrjäytyneistä peräkamaripojista ylittävät lehdistön ja televisionkin uutiskynnyksen tarjoamalla kaupunkilaisille eksotiikkaa maaseudulta. Erikoisuudet kiinnostavat. Jos katsotaan tilastoja, niin havaitaan, että lukumääräisesti mitattuna Helsingissä on enemmän yli 30-vuotiaita vanhempiensa luona asuvia poikamiehiä kuin 32:ssa aikamiespoikatilaston kärjessä olevassa kunnassa yhteensä. Prosentuaalisesti toki maaseudun kunnissa aikamiespoikia on enemmän. Peräkamaripojilla tarkoitetaan yleensä yli 30- tai jopa yli 35-vuotiaita naimattomia vanhempiensa kanssa samassa taloudessa asuvia miehiä. Tutkimuksen kohdejoukkoon ei yli 35-vuotiaita kuulunut lainkaan. Suurin osa haastatelluista oli alle 30-vuotiaita. Joten tässä on eräs syy, miksi tutkimuksen tuloksissa ei näy peräkamaripoikia.

4 Tutkimukseen liittyvät haastattelut suoritettiin Juvalla, joka on suhteellisen vauras maalaiskunta ja sijaitsee maaseudun kunnaksi keskeisellä paikalla. Tämä aiheuttaa tiettyjä varauksia tulosten yleistettävyydelle. Jotta voisimme piirtää varmemmin kuvan maaseudun nuorten miesten elämänmenosta, tarvittaisiin vertailutietoa muilta maaseutualueilta. Olisivatko tutkimustulokset oleellisesti muuttuneet, jos haastateltavina olisivat olleet esimerkiksi Kainuun tai Lapin syrjäseutujen nuoria miehiä? Tutkimuksen laajentaminen siten, että haastatteluja olisi tehty Juvan lisäksi muualla, ei kuitenkaan ollut tässä tutkimuksessa mahdollista. Yksi tuloksiin vaikuttava tekijä on tutkimuksen metodi. Teemahaastattelu valikoi kohdejoukkoa siten, että haastatteluihin ei useinkaan osallistu esimerkiksi työttömiä, tai syrjäytyneitä. Toisin sanoen tämän tutkimuksen tulokset antavat ehkä liian positiivisen kuvan maaseudun nuorten miesten elämästä. Yhtäläisyyksiä muihin tutkimuksiin Tutkimustuloksista löytyy yhteneväisyyksiä verrattuna Paunikallion (1997) ja Soinisen (1998) maaseudun nuoria koskeviin tutkimuksiin. Molempien edellä mainittujen tutkimuksista löytyy ryhmä nuoria, jotka suunnittelevat maaseudulta poismuuttoa joko opiskelujen tai maaseutukielteisyyden vuoksi. Tässä tutkimuksessa maailmalle orientoituneiden opiskelijapoikien arvomaailma on saman suuntainen. Noissa tutkimuksissa esiintyy myös maaseutuun ja maaseudulla asumiseen myönteisesti suhtautuvia nuoria. Rennot poikamiehet ja vakiintuneet avomiehet viihtyvät suhteellisen hyvin maaseudulla. Paunikallion ja Soinisen passiivisia tai seisahtuneita nuoria, jotka miettivät tulevaisuuttaan, vastaa jossain määrin tämän tutkimuksen autopojat. Päänavaus maaseudun miestutkimukseen on tehty Koska tutkimusta maaseudulla asuvista nuorista miehistä tai maaseudun miehistä ylipäänsä on varsin vähän, on yksi tämän tutkimuksen keskeisimmistä tehtävistä tuoda aihe esille ja keskusteltavaksi. Aihepiiri tarjoaa monia mielenkiintoisia lähtökohtia pohdittaessa sitä, millaista maaseudun nuoriin miehiin liittyvä jatkotutkimus voisi olla. Tutkimus antaa suhteellisen positiivisen kuvan maaseudun nuorista miehistä, joka ei pidä oikein yhtä peräkamaripoikamielikuvien kanssa. Tästä viriääkin kysymys, ovatko mielikuvat maaseudusta laajemminkin näin stereotyyppisiä? Valtaosa suomalaisista asuu kaupungeissa, eikä heillä välttämättä ole suoraa kosketusta maaseudun elämään. Käsitykset maaseudusta ja maaseudun elämänmenosta muodostetaan mielikuvien kautta. Millainen on oikeastaan suomalaisten maaseutukuva? Tutkimuksellisen laajennuksen voi tehdä myös itse peräkamaripoikakysymykseen. Mistä peräkamaripoikaasiassa on oikein kysymys ja liittyykö asia erityisesti maaseutuun? Löytyykö tämän tutkimuksen rennot poikamiehet -luokasta potentiaalisia peräkamaripoikia? Löytävätkö nämä miehet elämänkumppanin kenties internetin keskustelupalstoilta? Vai etsitäänkö vaimo Venäjältä, josta jotkut Itä-Suomen miehet ovat löytäneet elämänkumppaninsa. Millaisia ovat maaseudun nuorten miesten vaimon etsimisstrategiat? Entä mitä nuoret naiset ajattelevat maaseudun nuorista miehistä? Tutkimustuloksissa maaseutu asuinympäristönä ei nouse mitenkään erityisen merkitseväksi tekijäksi. Suurin ero on ammateissa: maa- ja metsätaloudesta elantonsa saavien määrä on koko maan ja erityisesti kaupunkien lukuihin verrattuna suuri maaseudulla. Eroaako maaseudun nuorten miesten elämänmeno vapaa-ajanvieton tai perhe-elämän suhteen kovinkaan paljoa kaupungeissa asuvien elämästä? Nykyiset niin fyysiset yhteydet kuin tietoliikenneverkotkin takaavat sen, että myös syrjemmällä asuvat voivat halutessaan tehdä ja toimia miltei samalla tavoin kuin taajamissa asuvat. Vertailu kaupunkimaisen ja maaseutumaisen elämäntavan välillä ei ehkä olekaan kovin relevantti. Sen sijaan nuorilla (miehillä) on erilaisia elämäntyylejä, jotka eivät eroa sen mukaan, asuuko nuori maaseudulla vai kaupungissa. Erottavat tekijät löytyvätkin jostain muualta? Mistä? Maaseudun nuoret miehet -tutkimuksen tuloksena saatu ekskursio maaseudun nuorten miesten elämänmenoon on ollut tutkimuksellisesti mielenkiintoinen. Haastateltavien kautta on muodostunut kuvia nuorista miehistä, jotka virittelevät ajopelejään pajoissa, opiskelevat ylioppilastutkintoa varten mielessään jatko-opinnot, elävät rentoa poikamieselämää ravintolareissuineen, työskentelevät pitkiä päiviä maa- ja metsätaloudessa tai viettävät vapaa-aikaansa pienten lastensa kanssa. Maaseudun nuorten miesten arki on

5 elämää täynnä. Tutkimus maaseudun nuorista miehistä on keskustelun avaus ja jatkotutkimusaiheiden virittäjä tähän uuteen ja mielenkiintoiseen maaseutututkimuksen aihepiiriin. Lähteet Högbacka, Riitta (1995). Naisena maaseudulla. Tutkimus naisten asemasta erilaisilla maaseutualueilla. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Julkaisuja 41. Högbacka, Riitta ja Terhi Trast (toim.) (2000). Monessa mukana. Näkymiä naisten työhön ja elämään maaseudulla. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu. Vantaa. Paunikallio, Merja (1997). Kuka jää maaseudulle? Maaseudun nuorten näkemyksiä maaseudusta asuin-, työ- ja elinympäristönä. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Seinäjoki. Sarja B:17. Rouhiainen, Vesa (2000). Maaseudun nuoret miehet. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Julkaisuja 69. Siiskonen, Pirjo (1990). Emännän ja isännän roolin muutos maatalouden uudenaikaistuessa. Tutkimus maatilan emännän ja isännän muuttuvista rooleista työnjaon avulla tarkasteltuna. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli. Julkaisuja 7. Pieksämäki. Soininen, Anne (1998). Ihan jumiks en kyllä heittäyvy! Tutkimus Itä-Suomen syrjäkylissä asuvista nuorista. Teoksessa Nuorten arki ja muuttuvat rakenteet (toim. Helena Helve). Nuorisotutkimusohjelma Nuorisotutkimusseura ry. Tutkimuksia 5/98. Helsinki. Maaseudun nuoret miehet -tutkimus on osa Maaseudun mies selviytyjänä tutkimushanketta. Tutkimuksen toista osahanketta toteutetaan Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Seinäjoella.

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Kirsi Ikonen Fysiikan ja matematiikan laitos Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät - esiselvityshanke Työ- ja koulutusurien sukupuolen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit

Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit Otavamedian miestenlehtien lukijaprofiilit Miestenlehdet 280 000 lukijaa 4 000 lukijaa 84 000 lukijaa 598 000 lukijaa 163 000 lukijaa 124 000 lukijaa 4 000 lukijaa 2 000 lukijaa Erä Kuukausittain ilmestyvä

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Attitude 2010 Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Paluu- ja tulomuuttajat paikallisina toimijoina ja kehittäjinä

Paluu- ja tulomuuttajat paikallisina toimijoina ja kehittäjinä Paluu- ja tulomuuttajat paikallisina toimijoina ja kehittäjinä Muuttoliikesymposium Turku 17.11.2010 1 Mari Kattilakoski, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu / Siirtolaisuusinstituutti, Turku Tutkimusalueena

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Syyskuu 2006 SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS 2006 KORTTI 1 0 En ollenkaan 1 Alle ½ tuntia 2 ½ - 1 tuntia 3 Yli tunnin, mutta korkeintaan 1 ½ tuntia 4 Yli 1 ½ tuntia, mutta korkeintaan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Vesillä virkistäytyjien profiilit Vesillä virkistäytyjien profiilit Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta Keitele-Päijänne vesistömatkailuseminaari Jyväskylä 11.11.2003 LVVI-tutkimus Väestökysely in 1998-2000 Otos 12 000 suomalaista,

Lisätiedot

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Lastenklinikoiden Kummit Ry Kysely nuorille 2009

Lastenklinikoiden Kummit Ry Kysely nuorille 2009 Lastenklinikoiden Kummit Ry Kysely nuorille 2009 2/17 Sisällysluettelo 1. Kansi 2. Sisällysluettelo 3. Taustaa ja menetelmät 1/3 4. Taustaa ja menetelmät 2/3 5. Taustaa ja menetelmät 3/3 6. I. Tulokset

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot