Lapin tiestön kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin tiestön kehittäminen"

Transkriptio

1 Timo Perälä, Esko Perälä, Mauri Myllylä, Teemu Perälä, Martti Perälä, Minna Koukkula Lapin tiestön kehittäminen Selvitys tulevaisuuden haasteiden merkityksestä Lapin tieverkolle gg Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 74/2008

2

3 Timo Perälä, Esko Perälä, Mauri Myllylä, Teemu Perälä, Martti Perälä, Minna Koukkula Lapin tiestön kehittäminen Selvitys tulevaisuuden haasteiden merkityksestä Lapin tieverkolle Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 74/2008 Tiehallinto Rovaniemi 2008

4 Kansikuva: Pohjois-Suomen EU-toimisto ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Julkaisua myy/saatavana Lapin tiepiiri TIEHALLINTO Lapin tiepiiri Hallituskatu 3 B ROVANIEMI Puhelin Fax

5 Timo Perälä, Esko Perälä, Teemu Perälä, Martti Perälä, Mauri Myllylä, Minna Koukkula: Lapin tiestön kehittäminen. Rovaniemi Tiehallinto, Lapin tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 74/2008, 65 s. ISSN X, TIEH , ISSN , TIEH v. Asiasanat: Tieverkko, Lapin tiepiiri, kehittäminen, toimenpiteet, palvelutaso Aiheluokka: 10, 30 TIIVISTELMÄ Lapin tiepiirin alue on laaja ja harvaan asuttu. Välimatkat ovat pitkiä ja liikenneverkko on eräin osin puutteellinen. Rautatieverkko palvelee vain osaa Lappia. Tieverkossa on kantavuus- ja palvelutasopuutteita. Saavutettavuudelle ja yritysten kilpailukyvylle hyväkuntoinen tieverkko on ensisijainen asia. Toimintaympäristön muutokset luovat reunaehtoja alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikenneverkon kehittämiseen. Muutosten hallinta ja toteutus ovat kansainvälisen kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta keskeisiä. Lapin tulevaisuuden kehitysnäkymät ovat vahvasti sidoksissa toimintaympäristön globaaliin muutokseen. Kansainvälisen talouden vakaus sekä raakaaineisiin, teollisuuden vientiin ja matkailupalveluihin kohdistuva kysyntä heijastuu välittömästi Lapin talouteen ja työllisyyteen. Lappi on merkittävässä asemassa osana Barentsin aluetta. Alueen merkitys Euroopan raakaaineiden lähteenä tulee kasvamaan. Alueen luonnonvarojen ja muiden resurssien hyödyntäminen raaka-aineiden tuotannossa ja jalostamisessa sekä matkailussa jää vajavaiseksi, jos liikenneyhteydet Lappiin ja Lapin sisällä ovat puutteelliset. Kehitysnäkymät edellyttävät Lapin tieverkolta hyvää kuntoa, riittävää kestävyyttä ja palvelutasoa ympäri vuoden. Myös alemman tieverkon kunnon turvaaminen on tärkeä tehtävä puukuljetuksien, maatalouden ja matkailun kehittymiseksi. Lapin yleiset kehitysnäkymät ovat myönteiset ja odotukset paremmasta tulevaisuudesta ovat lisääntyneet koko maakunnassa. Tässä selvityksessä on käyty läpi Lapin tiepiirin alueen tulevaisuuden haasteita eri näkökulmista ja pohdittu niiden merkitystä Lapin tiepiirin tieverkon kehittämiselle. Näkökulmia ovat olleet globaaliset muutokset, heikot signaalit, Lapin yleiset kehitysnäkymät, eri elinkeinojen muutokset, kansalaisten tarpeet, ilmastonmuutos sekä muut mahdolliset muutostekijät. Muutostekijöiden selvityksen ja Lapin tieverkon nykytilanteen pohjalta on laadittu Lapin tieverkon kehittämisohjelma vuoteen Ohjelmassa esitetyt toimenpiteet ovat pitkälti yleisiä linjauksia, jotka antavat aiheita useille tarkemmille selvityksille, tarkasteluille, suunnitteluille ja toimenpiteille. Ohjelmassa on esitetty Lapin tiestön tavoiteverkkoon, sen palvelutasoon, liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön vaikuttavia linjauksia. Lopuksi selvityksessä on esitetty linjauksien perusteella toimenpideohjelma, johon on kerätty linjauksista aiheutuvat uudet toimenpidetarpeet.

6

7 ESIPUHE Lapin tiepiiri käynnisti vuoden 2008 alussa selvitystyön tulevaisuuden haasteiden merkityksestä Lapin tiestölle. Tulevaisuudessa Lapin tiepiirin alueella on odotettavissa paljon merkittäviä toimintaympäristön muutoksia, joiden vaikutuksia on syytä tarkastella tieverkon ja tienpidon näkökulmasta. Lapin tiepiirissä selvitystyötä ovat ohjanneet suunnittelupäällikkö Jorma Leskinen, Raimo Raatikainen ja Ulla Alapeteri. Selvitystyön laatimisesta on vastannut Navico Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Timo Perälä ja asiantuntijoina dipl.ins. Martti Perälä, dipl.ins. Esko Perälä, dipl.ins. Mauri Myllylä, MMM Teemu Perälä ja ins. AMK Minna Koukkula. Selvitystyön aikana on käyty läpi kattava aineisto koskien Lapin ja sen liikenneverkkojen kehittämistä. Lisäksi työn aikana on kuultu useita eri Lapin alueen viranomaisia ja toimijoita heidän tulevaisuuden haasteiden näkemyksistään ja niiden merkityksestä Lapin tiepiirin alueen tieverkolle ja tienpidolle. Rovaniemellä joulukuussa 2008 Tiehallinto Lapin tiepiiri

8 6 Lapin tiestön kehittäminen Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 SELVITYKSEN TAVOITTEET 10 3 LAPIN ALUERAKENNE JA ALUEIDEN KÄYTÖN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Lapin aluerakenne Valtakunnallinen liikennepolitiikka 12 4 LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE Lapin tieverkko ja luokitukset Liikenne ja liikenneturvallisuus Tienpidon rahoitus ja toimintalinjat Tieverkon hoito ja ylläpito Tieverkon, siltojen ja kevyen liikenteen väylien kunto Käynnissä olevat ja tulevat investointi- ja ylläpitohankkeet Muu tieverkko Yhteenveto 24 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Globaalit muutostekijät Heikot signaalit Lapin kehitysnäkymät Elinkeinojen muutokset Kaivannaisteollisuus Metalliteollisuus Metsäteollisuus Energia Matkailu Elintarvike- ja luonnontuoteala Kauppa ICT ja tietotekniikka Uudet alat Kansalaisten tarpeet Muut huomioitavat muutostekijät Ilmastonmuutoksen vaikutukset tienpitoon Lapissa 45 6 LAPIN TIEVERKON KEHITTÄMISOHJELMA VUOTEEN Tavoitetieverkko liikennejärjestelmän osana Tieverkon palvelutaso Liikenneturvallisuus ja ympäristö Tienpidon rahoitus 59

9 Lapin tiestön kehittäminen Toimenpideohjelma 60 LÄHDELUETTELO 62

10

11 Lapin tiestön kehittäminen 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Lapin tiepiirin alue on laaja ja harvaan asuttu. Välimatkat ovat pitkiä ja liikenneverkko on eräin osin puutteellinen. Rautatieverkko palvelee vain osaa Lappia. Tieverkossa on kantavuus- ja palvelutasopuutteita. Saavutettavuudelle ja yritysten kilpailukyvylle hyväkuntoinen tieverkko on ensisijainen asia. Lappi on merkittävässä asemassa osana Barentsin aluetta. Alueen merkitys Euroopan raaka-aineiden lähteenä tulee kasvamaan. Alueen luonnonvarojen ja muiden resurssien hyödyntäminen raaka-aineiden tuotannossa ja jalostamisessa sekä matkailussa jää vajavaiseksi, jos liikenneyhteydet Lappiin ja Lapin sisällä ovat puutteelliset. Kehitysnäkymät edellyttävät Lapin tieverkolta hyvää kuntoa, riittävää kestävyyttä ja palvelutasoa ympäri vuoden. Myös alemman tieverkon kunnon turvaaminen on tärkeä tehtävä puukuljetuksien, maatalouden ja matkailun kehittymiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti , Lappi -työryhmän selvittämään toimia, joilla Lapin kehitykselle myönteisiä hankkeita voidaan vauhdittaa ja miten alueen kielteisimpiin kehityssuuntiin saadaan muutoksia. Työryhmä jätti loppuraporttinsa Kuva 1. Lappi on merkittävä osa monessa eri korridorissa (Lähde: Pohjois-Suomen EU-toimisto)

12 10 Lapin tiestön kehittäminen SELVITYKSEN TAVOITTEET 2 SELVITYKSEN TAVOITTEET Työn päätavoitteena oli laatia Lapin tiepiirin tavoitetieverkon kuvaus ja määrittää kehittämistarpeet toimenpiteineen. Tavoitetieverkko käsittää maantiet, niillä olevat sillat ja maanteihin liittyvät kevyen liikenteen väylät. Kehittämissuunnitelmassa esitetään tieverkon rakenteelliset ja toiminnalliset parantamistarpeet toimenpide-ehdotuksineen. Tieverkon rakenteellisissa toimenpiteissä on huomioitu toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat liikennemäärän muutokset ja niistä johtuvat muutokset tieverkon palvelutasolle eri liikennemuodoille. Kuva 2. Työn periaatteellinen kuvaus

13 Lapin tiestön kehittäminen 11 LAPIN ALUERAKENNE JA ALUEIDEN KÄYTÖN TAVOITTEET 3 LAPIN ALUERAKENNE JA ALUEIDEN KÄYTÖN TA- VOITTEET 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päättää alueiden kehittämislain (602/2002) 9 :n mukaisesti määräajaksi valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Lakia sovelletaan alueiden kehittämiseen, alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun ja toimenpanoon sekä suunnitelmien ja ohjelmien yhteensovittamiseen ja seurantaan. Laki alueiden kehittämislain muuttamisesta (1402/2006) tuli voimaan , osa muutoksista jo Uudistuksessa maakunnan liittojen asema alueiden kehittämisessä vahvistui. Alueiden kehittämisen päätavoitteina ovat: 1) alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, 2) alueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen ja alueellisten kehityserojen pienentäminen sekä 3) alueellisten erityishaasteiden ratkaiseminen. Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut ja yhteydet. Tavoitteena on alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun vahvistaminen, alueiden osaamisen edistäminen, niiden omien vahvuuksien ja erikoistumisen parantaminen sekä elinympäristön laadun kehittäminen Liikenteen osalta valtakunnalliset tavoitteet painottavat kaikkien alueiden saavutettavuutta liikennepalveluilla ja -yhteyksillä. Valtioneuvosto on tarkistanut eräiltä osin sen tekemää päätöstä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ilmastonmuutos ja energian säästö ovat merkittävimmät alueidenkäyttötavoitteisiin muutoksia aiheuttaneet tekijät. Erikoishuomion kohteena ovat aluerakenne, yhdyskuntarakenne ja liikenne. Lapin tieverkon kehittämisen kannalta keskeisiä tavoitteita ovat: - Aluerakennetta kehitetään monikeskeisenä ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Sujuva asiointiliikenne turvataan kaikilla alueilla. - Kaupunkiseutuja ja taajamia eheytetään. Erityisesti niiden keskustaalueita kehitetään. Luodaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle. - Liikennejärjestelmä ja alueiden käyttö palveluineen ja työpaikkoineen sovitetaan yhteen niin, että henkilöautoliikenne vähenee sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytykset paranevat. Ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytykset ja liikenneturvallisuuden parantaminen ovat erityishuomion kohteena. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja kehittämällä, - Turvataan matkakuljetusketjujen toimivuus ja eri liikennemuotojen yhteistyö. Varataan alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaaleille ja matkakeskuksille. - Luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Tulvavaara-alueet otetaan huomioon. Kiviaineshuolto ja suojelutarpeet sovitetaan yhteen.

14 12 Lapin tiestön kehittäminen LAPIN ALUERAKENNE JA ALUEIDEN KÄYTÖN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maakunnan suunnittelua ja kehittämistä. Maakunnan liittojen rooli alueiden kehittämisessä on vahvistunut. Liikenteen osalta painotetaan kaikkien alueiden saavutettavuutta sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käytön turvaamista ja liikenneturvallisuuden parantamista. 3.2 Lapin aluerakenne Lapin maakunta koostuu kuudesta seutukunnasta: Tunturi-Lapin, Pohjois- Lapin, Itä-Lapin, Torniojokilaakson, Kemi-Tornion sekä Rovaniemen seutukunnista. Lapin maakunnan kehitys on varsin eriytynyt ja alueelliset kehityserot seutukuntien välillä ovat merkittäviä. Tästä on osoituksena Itä-Lapin seutukunnan nimeäminen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi Lapin maakunnan liitolla on lainsäädännön mukaan vastuu maakunnan suunnittelusta ja kehittämisestä alueiden kehittämislain sekä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Maakunnan suunnittelu käsittää kolme lakisääteistä suunnitteluvälinettä: maakuntasuunnitelman (Eläköön Lappi 2022), maakuntaohjelman (Lappi, Pohjoisen luova menestyjä ) ja maakuntakaavan (Rovaniemen maakuntakaava, Itä-Lapin maakuntakaava, Pohjois-Lapin maakuntakaava, Tunturi-Lapin maakuntakaava). Lapin uuden maakuntasuunnitelman 2030 laadinta on alkanut vuonna 2008 ja se valmistuu loppuvuodesta Voimassa olevassa maakuntasuunnitelmassa aluerakenteen tavoitteena on kuntakeskuspainotteinen aluerakenne, jossa keskusverkon muodostavat Rovaniemen ja Kemi-Tornion aluekeskukset, Kemijärven, Sodankylän, Ivalo- Saariselän ja Kittilä-Levin kaupunkitasoiset keskukset, kuntakeskukset, matkailukeskukset sekä voimakkaimmat kylät. Eri elinkeinoalojen resurssien turvaaminen ja niiden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistaminen ovat olennaisia kysymyksiä Lapin tulevaisuudessa. Osaavan työvoiman saaminen Lapin kasvaville aloille ja peruspalveluihin on erityisen tärkeää. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset sekä energiakysymykset antavat paljon pohdittavaa. Lapin aluerakenteen tavoitteena on kuntakeskuspainotteinen aluerakenne. Lapin maakunnan kehitys on varsin eriytynyt ja alueelliset kehityserot seutukuntien välillä ovat merkittäviä. Elinkeinoelämän resurssitarpeet ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistaminen ovat olennaisia kysymyksiä. 3.3 Valtakunnallinen liikennepolitiikka Suomen liikennepolitiikkaa on linjattu valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa vuoden 2008 maaliskuussa ilmestyneessä julkaisussa (LVM 17/2008). Liikennepoliittisessa selonteossa päämääränä on pitkäjänteisyyden lisääminen. Pääteemoja ovat toimiva liikennejärjestelmä elinkeinoelämän ja talouden kasvun tukena, ilmastonmuutos, joukko- ja kevytliikenteen

15 Lapin tiestön kehittäminen 13 LAPIN ALUERAKENNE JA ALUEIDEN KÄYTÖN TAVOITTEET houkuttavuuden lisääminen, liikenneturvallisuuden parantaminen, sujuvat yhteydet yli rajojen sekä toimivat kuljetusmarkkinat. Lapin osalta liikennepoliittisessa selonteossa mainitaan erityisesti käynnistyvien kaivostoimintojen huomioiminen liikenneverkkoihin sekä Lapin matkailukeskusten hyvän saavutettavuuden takaaminen. Lapin kansainvälisistä yhteyksistä selonteossa tuodaan esille yhteydet Barentsin ja Luoteis-Venäjän alueille. Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntäminen ja ympäristöhankkeiden toteutus lisäävät Lapin merkitystä. Alueen liikenneverkon kehittämisessä on otettava huomioon Barentsin alueen tuomat vaikutukset ja mahdollisuudet. Lapin kaivoksien ja matkailukeskusten liikenneyhteystarpeet sekä Barentsin alueen merkitys kansainvälisine yhteyksineen nousevat esille vuoden 2008 liikennepoliittisessa selonteossa. Kuva 3. Hyvät liikenneyhteydet tärkeisiin matkailukeskuksiin ovat tärkeitä Lapin matkailuelinkeinolle ja sen kehittymiselle

16 14 Lapin tiestön kehittäminen LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE 4 LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE Lapin maantieverkon pituus oli kilometriä eli noin 12 % Suomen koko maantieverkosta. Maantieverkolla sijaitsee siltaa. Lapin maantieverkosta noin 67 % eli kilometriä on päällystetty. Tieverkko ja sen sillat on rakennettu pääosin ja 1970-luvuilla. Varsinkin päällystetyn päätieverkon ja siltojen kunto rapistuu nopeasti. Alemman päällystetyn ja muun alemman tieverkon kunto on tämän hetkisiin tarpeisiin nähden tyydyttävässä kunnossa. Lähinnä keväällä ja alkukesästä kelirikko aiheuttaa sorateillä kunnon heikkenemistä. Lapin maantieverkon liikennesuorite vuonna 2007 oli miljoonaa ajoneuvokilometriä/vuosi. Tämä on noin viisi prosenttia koko maan maanteiden liikennesuoritteesta. Keskimääräinen vuorokausiliikenne Lapin maantieverkolla vuonna 2007 oli 533 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vastaava luku oli koko maassa ajoneuvoa vuorokaudessa. Lapin pääteiden liikennemäärä kasvaa vuosittain kolmesta viiteen prosenttia. Liikennemäärän kasvu keskittyy Kemin, Tornion ja Rovaniemen alueille sekä matkailukeskuksiin johtaville teille. Alemman tieverkon liikennemäärät ovat pysyneet viime vuosina suhteellisen vakaana. Tiepiirin perustiepidon rahoituksesta 80 % menee tieverkon hoitoon ja ylläpitoon. Liikenneympäristön parantamisinvestointeihin tiepiirillä on käytettävissä vuosittain noin 2-3 miljoonaa euroa. Tarve olisi kuitenkin huomattavasti suurempi. 4.1 Lapin tieverkko ja luokitukset Lapin tiepiirissä oli maanteitä km. Näistä oli valtateitä km, kantateitä km, seututeitä km ja yhdysteitä km. Kaksiajorataisia valtateitä oli yhteensä 68 kilometriä Kemin - Tornio -alueella ja Rovaniemen läheisyydessä. Kevyen liikenteen väyliä Lapin tiepiirissä oli 513 km. Muuta tiestöä oli 253 km, joista polku- ja talviteitä 169 km. Kevyen liikenteen väylistä valtaosa sijoittuu Kemi - Tornio -alueelle ja valtatien 4 varteen Kemi - Rovaniemi välille. Tieverkosta osa kuuluu merkittäviin kansallisiin tai kansainvälisiin tieverkkoihin. Kyseisiä tieverkoja ovat Eurooppa- ja TEN-tieverkko sekä kevyen liikenteen Euroopan kattava pyöräilyverkosto EuroVelo. Muita kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä yhteyksiä/terminaaleja ovat rautatiet Kolarista ja Sallasta Kemin kautta etelään sekä lentoasemat, satamat ja rajanylityspaikat. Autoliikenteen rajanylityspaikkoja on Lapin tiepiirin alueella 14. Näistä kuusi on Ruotsin, kuusi Norjan ja kaksi Venäjän rajalla.

17 Lapin tiestön kehittäminen 15 LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE Kuva 4. Tieverkon jakautuminen toiminnallisiin luokkiin, kansainväliset maantieverkot sekä rataverkko, satamat, lentoasemat ja rajanylityspaikat tiepiirin alueella, oikealla kevyen liikenteen väylät ja tiepiirin polkutiet Tiepiirin alueella on virallisesti kaksi matkailutietä: Revontulentie ja Via Karelia eli Runon ja rajan tie. Revontulentie seuraa valtatietä 21 Torniosta Kilpisjärvelle. Via Karelian reitti kulkee Suomen itärajaa pitkin Suomenlahden rannalta Sallan Kelloselkään. Tiepiirin alueella Via Karelia seuraa maantietä nro 95 ja kantatietä 82. Tieverkolla on siltaa. Näistä on vesistösiltoja kpl, risteyssiltoja 30 kpl, alikulkukäytäviä 192 kpl ja muita siltoja 45 kpl. Lapin tieverkosta noin 67 % eli kilometriä on kestopäällystetty, josta 81 % on pehmeitä asfalttibetoneita (PAB). Päällystetyn tieverkon jakautuminen päällysteluokkiin on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Tieverkon jakautuminen päällysteluokkiin Valtatiet km Kantatiet km Seututiet km Yhdystiet km Kevyen liikenteen väylät km Muut km Yhteensä km AB PAB SOP Sora 0 0* EOS Yht * n. 400 metrin matka soralla

18 16 Lapin tiestön kehittäminen LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE Kuva 5. Tieverkon jakautuminen päällysteluokkiin (vas.) ja tieverkon jakautuminen ajoradan leveyden mukaan (oik.) Tieverkosta noin 70 % eli km on 4,5-6,5 metriä leveitä. Tyypillisesti tien leveys on 5-6 metriä. Tarkemmat tiedot ovat esitetty taulukassa 2. Taulukko 2. Tieverkon jakautuminen ajoradan leveyden mukaan Valtatiet km Kantatiet km Seututiet km Yhdystiet km Kevyen liikenteen väylät km Muut km Yhteensä km Alle 4 m m m m Yli 7 m EOS Yht Liikenne ja liikenneturvallisuus Pääteiden liikennemäärien oletetaan kasvavan jatkossa 3-5 % vuodessa. Nopeinta kasvu on kehittyvien asutuskeskuksien tuntumassa ja matkailukeskuksiin johtavilla teillä. Alemman tieverkon tilanne odotetaan pysyvän ennallaan, koska maaseudun asutuksen harveneminen ja palveluiden keskittyminen lähes kumoavat toisensa vaikutukset liikennemäärän muutoksiin. Lapin maantieverkon keskimääräinen vuorokausiliikenne oli vuonna 2007

19 Lapin tiestön kehittäminen 17 LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE noin 533 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 8 %. Kuva 6. Tieverkon keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2007 (vas.). Tieverkon raskaan liikenteen keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2007 (oik.) Raskaan liikenteen ajoreitteihin vaikuttavat tieverkon tilarajoitukset. Lapin tieverkolla on 267 alikulkusiltaa tai muuta kuljetuksen korkeutta rajoittavaa kohdetta jota ei voi kiertää lähietäisyydeltä. Kohteista 116 kpl sijaitsee valtateillä. Leveysrajoituksia, joissa ei ole kiertomahdollisuutta on valtateillä vain 4 kpl. Suurin osa tieverkon tilarajoituksista sijoittuu tiepiirin suurimpien kaupunkien läheisyyteen (Rovaniemi, Kemi, Tornio) ja niiden yhteysväleille. Maanteiden varsilla on tierekisteritietojen mukaan 838 tienkäyttäjien tarpeiden mukaista palvelualuetta, joista 85 on perusvarustelutason levähtämisalueita. Loput palvelualueista on pysäköimisalueitta, joista 115:llä on lisävarusteita. Tiepiirin alueella ei sijaitse yhtään korkeimman tason levähdysaluetta. Rajanylityspaikkojen liikenne on lisääntynyt vuodesta 2005 vuoden 2008 toukokuuhun noin 20 %. Raskaan liikenteen määrä on vähentynyt liikenteestä viimeisten kolmen vuoden aikana raakapuun tuontimäärien vähentyessä. Rajanylityspaikoille johtavat tiet ovat tiepiirin alueella pääosin nykyisen liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa. Liikenneturvallisuus Tiepiirin alueella on tapahtunut vuosina yhteensä ilmoitettua onnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 163 henkilöä ja loukkaantui henkilöä. Valtaosa (70 %) kaikista onnettomuuksista tapahtui taajama-

20 18 Lapin tiestön kehittäminen LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE alueen ulkopuolella, jossa nopeusrajoitus oli 80 km/h tai sitä suurempi. Raskas liikenne oli osallisena 865 onnettomuudessa, joissa kuoli 43 henkilöä. Kaikista onnettomuuksista kohtaamisonnettomuuksia oli 406 kpl, joista 94 % tapahtui taajaman ulkopuolella. Hirvi- tai muita eläinonnettomuuksia oli kpl, joissa kuoli 9 ja loukkaantui 262 henkilöä. Tieverkon nopeusrajoitukset ovat esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Nopeusrajoitusten tyypillisyys Nopeus km/h oikea puoli km Tien vasen puoli km Yleisrajoitus taajaman ulkopuolella Yht Lapin tiepiirin maantieverkosta n. 13 % eli kilometriä on valaistu Tiehallinnon tai kunnan toimesta. Tiehallinnon omistuksessa on 82 % valaistuksesta. Valaistavat tieosuudet koostuvat taajamateistä sekä taajamien sisääntuloteistä sekä vilkkaista valta- ja kantateistä. Tiepiirin alueella on 45 tasoristeystä, joista kymmenen on ilman turvalaitetta. Näistä kaksi sijaitsee valtatiellä 21, Kolarin pohjoispuolella suljetulla rataosuudella. Pääosa eli 33 tasoristeystä on varustettu turvapuomilaittein. 4.3 Tienpidon rahoitus ja toimintalinjat Tiepiirin vuosittainen perustienpidon rahoitus on ollut 2005 vuodesta lähtien noin 45 miljoonaa euroa. Siitä käytetään tieverkon ylläpitoon ja peruskorjauksiin 20 miljoonaa euroa, joka on noin 44 % koko rahoituksesta. Tieverkon hoitoon käytetään noin 16,5 miljoonaa euroa eli noin 36 % rahoituksesta. Suunnitteluun, liikenteenhallintaan ja hallintoon käytetään vuosittain 5,5 6,0 miljoonaa euroa ja loput 2-3 miljoonaa euroa käytetään investointiluonteisiin parantamishankkeisiin. Tämä perustienpidon investointirahoitus kohdistetaan pienehköihin alueellisiin liikenneturvallisuushankkeisiin sekä teemapakettihankkeisiin. Maantieverkon suuria kehittämishankkeita valtio rahoittaa erikseen talousarviossaan. Tieverkon kehittämiseen käytetään myös Euroopan unionin aluekehitysrahastorahaa ja valtion työllisyysrahoitusta. Myös kunnat ja kaupungit osallistuvat tärkeiksi näkemiensä tiehankkeiden toteutukseen. Taulukossa 4 on esitetty tiepiirin tienpidon rahoitus vuosina

21 Lapin tiestön kehittäminen 19 LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE Taulukko 4. Tiepiirin rahoitus vuosina (Toiminta- ja taloussuunnitelman päivitys 2008, Lapin tiepiiri) Rahoitus (M ) perustienpito 44,5 47,5 44,9 43,6 - hallintomomentti vuodesta ,21 EU -ohjelmien hankkeet 2,29 3,06 0,37 - TE -keskus 1,21 1,08 0,2 1,25 kunnat ja kaupungit 0,33 0,17 1,17 0,49 Yht. 48,3 51,8 46,7 49,5 Maarakennusalan kustannusten nousun myötä rakentamisen kustannukset ovat nousseet viimeisen neljän vuoden aikana noin 20 %. Tämä on aiheuttanut sen, että ylläpito- ja investointiluonteiset toimenpiteet ovat jääneet tuntuvasti tarvetta pienemmäksi. Liikennepoliittisessa selonteossa (2008) esitetään 72 miljoonan euron lisärahoitusta perustienpitoon sekä 50 miljoonan euron teemarahoitusta mm. pääteiden liikenneturvallisuuden parantamiseen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Perustienpidon lisärahoituksesta Lapin tiepiirin osuus tulisi olemaan 3,5-5 miljoonaa euroa. 4.4 Tieverkon hoito ja ylläpito Lapin maantieverkko jakaantuu seitsemään hoitoluokkaan Tiehallinnon strategian mukaisesti. Yleisesti ottaen pääteillä hoidon taso on hyvä ja muilla teillä tyydyttävä tai välttävä riippuen tien hoitoluokituksesta. Lapin tiepiiri voi nostaa talvihoidon tasoa paikallisesti esimerkiksi matkailusesonkien aikana. Tiepiirissä on käynnissä yhdeksän hoidon alueurakkaa: Ivalon, Kemijärven, Kemin, Kittilän, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen ja Sodankylän alueurakat. Vuonna 2008 kilpailutettu Kittilän alueurakka kilpailutetaan seuraavan kerran vuona Tiepiiri pyrkii säilyttämään päällystetyn tieverkon pintakunnon nykyisellään. Tiepiiri on myös linjannut, että pitkillä yhteysväleillä liikkuminen pitää olla sujuvaa ja turvallista. Nämä strategiset linjaukset edellyttävät lähivuosia voimakkaampaa panostamista pääteiden pinnan tasaisuuteen ja sen kuntoon. Alemman päällystetyn tieverkon ja kevyen liikenteen väylien pintakunto pidetään nykyisessä tasossaan. Muu alempi tieverkko pidetään liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Tiepiirissä on parhaillaan laadittavana tieverkon hoito- ja ylläpitosuunnitelma, joka valmistuu alkuvuodesta Suunnitelmassa esitetään hoidon ja ylläpidon palvelutaso tuotteittain.

22 20 Lapin tiestön kehittäminen LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE Kuva 7. Tieverkon jakautuminen hoitoluokkiin (vasen) ja tieverkon jakautuminen ylläpitoluokkiin (oikea) 4.5 Tieverkon, siltojen ja kevyen liikenteen väylien kunto Lapin pääosin ja luvuilla rakennetun tieverkon kunto on heikkenemässä. Tiepiiri on linjannut toiminta- ja taloussuunnitelmassaan ( ), että pinta- ja siltojen kunnon heikkeneminen pysäytetään. Rakenteellisen kunnon heikkenemistä pystytään vain hidastamaan nykyisellä rahoituksella. Lapin tieverkon pintakunto oli vuoden 2008 syksyllä hyvä. Noin kolmannes maantieverkosta oli kuntoluokituksen mukaan erittäin hyvässä tai hyvässä kunnossa. Vain 4 % Lapin tiepiirin tieverkosta oli huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Pahasti urautunutta osuutta tieverkolla oli noin 60 kilometriä Y1 ja Y2 -luokissa. Lapin tiepiiri on peruskorjannut tai uusinut viimeisen viiden vuoden aikana 6-13 siltaa vuosittain. Näiden toimenpiteiden lisäksi tieverkon siltojen kuntoa on parannettu pääasiassa muun ylläpitotoiminnan yhteydessä. Ylläpitokorjauksia tehdäänkin vuosittain noin 40 sillalle. Vuoden 2008 alussa painorajoitettuja siltoja tieverkolla oli 31 kappaletta. Alemman tieverkon tyydyttävä rakenteellinen kunto pyritään takamaan raskaan liikenteen ja etenkin raakapuukuljetusten reiteillä korjaamalla vuosittain runkokelirikkokohteita kilometriä. Toimenpiteillä pyritään saamaan aikaan mahdollisimman pitkiä soratieyhteyksiä, joilla voitaisiin liikennöidä ympärivuotisesti. Toteutuneet korjaukset ovat vähentäneet huomattavasti painorajoitusten tarvetta. Nykyisin tieverkolla on kelirikkorajoituksia vuositasolla kilometriä.

23 Lapin tiestön kehittäminen 21 LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE Kuva 8. Tieverkolla sijaitsevat painorajoitetut sillat ja tieverkon kelirikkorajoitukset vuosina sekä painorajoitus uhka 4.6 Käynnissä olevat ja tulevat investointi- ja ylläpitohankkeet Suuret kehittämisinvestoinnit toteutetaan eduskunnan myöntämällä hankekohtaisella rahoituksella ja pienet alueelliset investoinnit rahoitetaan perustienpidon investointirahoituksesta. Suunnittelukauden aikana käynnissä olevat sekä toteutettavaksi suunnitellut investointihankkeet on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Tiepiirin merkittävimmät hankkeet Nro Tie Kohteen nimi Kunta Perustienpidon investointihankkeet Suunniteltu toteuttamisajankohta Ranuan keskustien parantaminen Ranua Taalontie - Sirkan kylän eteläp. jk+pp tie Kittilä Kittilän pohjoispään jk+pp-tien jatko Kittilä Häkinvaara - Valajaskoski jk + pp tie Rovaniemi Pohjantie- Sattanen jk+pp tie Sodankylä Pelkosenniemen kirkonkylän RP Pelkosenniemi Isokylä-Kallaanvaara jk+pp-tie Kemijärvi Äkäslompolon jk+pp-tie Kolari Pyhätunturin jk+pp tien jatko Pelkosenniemi 2010

24 22 Lapin tiestön kehittäminen LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE Nro Tie Kohteen nimi Kunta Suunniteltu toteuttamisajankohta Palojoensuun jk+pp tie Enontekiö Karunki-Hoolinpää jk+pp tie Tornio Ivalon jk+pp tien jatkaminen Inari Lautiosaaren jk+pp tie Keminmaa Posion kiertoliittymä ja jk+pp tie Posio Luusuantien liikennejärjestelyt Kemijärvi Saariselän tiejärjestelyt Inari Rajalla På Gränsen Tornio 2008 Pienet liikenneturvallisuushankkeet Valaistuksen uusiminen/rakentaminen Perustienpito, teemapakettien hankkeet Koulumatkat maaseututaajamissa 31 4 Louen jk+pp -tie Tervola Saisajoen jk+pp -tie Tervola Vanttauskosken jk+pp -tie Rovaniemi Sataman ja terminaalit Röyttän satamatie, teemahanke Tornio EU- ja työllisrahoituskohteet 40 Repojoki-Kuttura Inari Hanhimaa - Kiistala Kittilä Erillisrahoitteiset hankkeet 51 4 Kemin kohta, + sillat Kemi Rovaniemen kohta (edell.edusk.päätöstä) Rovaniemi Ei tietoa Palojoensuu - Kilpisjärvi (edell. edusk. päätöstä) Enontekiö Ei tietoa Liikennepoliittiset teemahankkeet 54 4 Keskikaideohjelma Oulun lr. - Maksniemi Simo Kaivoshankkeet ja erilliset jälkirahoitushankkeet Suhangon kaivostie Ranua Ei tietoa 62 Kevitsan kaivostie Sodankylä Soklin kaivostie Savukoski Ei tietoa 65 Oikaraisen silta Rovaniemi Ei tietoa Suurikuusikko Kittilä Perustienpidon liikenteellisesti merkittävimmät siltahankkeet 71 5 Kokkosnivan silta L-1076 Pelkosenniemi Korpikosken silta L-567 Rovaniemi Kemihaaran silta L-625 Savukoski Kitisen silta L-497 Sodankylä Valajaskosken patosilta L-2073 Rovaniemi Peurakosken silta L-458 Sodankylä Tolosjoen silta L-1089 Inari Liakanjoen silta L122 Tornio Piittisjoen silta L-1579 Rovaniemi Juotasluuansuan silta L-1506 Rovaniemi Kaukosen silta L-339 Kittilä Liakanjoen Salmenkosken silta L-982 Tornio Akkunuskanavan silta L-1331 Kemi Alaniemen silta L-38 Simo Ounasjoen salmen silta L-396 Kittilä 2011

25 Lapin tiestön kehittäminen 23 LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE Kuva 9. Tiepiirin merkittävimmät hankkeet Päällystetyn tieverkon pintakunto on nykyisellään riittävän hyvä ja tiepiiri kohdentaakin päällysteiden ylläpidon määrärahat jatkossa kuntotason ylläpitämiseen. Sitä vastoin siltojen parantamista ja sorateiden kunnostusta pyritään lisäämään määrärahojen puitteissa. Tämänhetkiset ylläpitotoimenpiteet kohdennetaan painorajoitusten poistamiseen ja kelirikkokohteiden korjaamiseen. 4.7 Muu tieverkko Lapin läänin alueella sijaitsee maantieverkon lisäksi katuverkkoa ja yksityisteitä. Katuverkon hoidosta ja ylläpidosta vastaavat kunnat ja kaupungit. Yksityisteistä vastaavat tiekunnat, yritykset tai tieosakkaat. Osalle yksityisteitä voidaan kriteerien täyttyessä hakea valtionapua kunnostamiseen Tiehallinnolta tai kunnilta. Osa yksityisteistä on metsätalouden kuljetuksia palvelevia metsäteitä, joiden perusparantamiseen ja rakentamiseen voi saada avustusta valtiolta. Valtaosassa Lapin kunnista ja kaupungeista katuverkon kunto heikkenee lähinnä määrärahojen niukkuuden vuoksi. Monilla kunnilla ja kaupungeilla olisi

26 24 Lapin tiestön kehittäminen LAPIN TIEPIIRIN TIEVERKON NYKYTILANNE myös kehittämistä omassa toiminnassaan. Toiminnan kehittäminen toisi pitkällä aikavälillä säästöä esimerkiksi katujen ylläpidossa, kun tarkemman tienpidon avulla pystyttäisiin toimenpiteet toteuttamaan täsmäparannuksina. Tiehallinto on kohdistamassa määrärahoja alemman maantieverkon parantamiseen, jotta raskaan liikenteen kuljetukset mahdollistuisivat. Kuljetusten esteet sijaitsevat useammin yksityisteillä kuin alemmalla maantieverkolla. Yksityisteiden hoitoon on kohdennettu valtion vuoden 2008 budjetissa enemmän määrärahaa kuin aikaisempina vuosina. Myös valtionavun myöntämisen periaatteita ollaan muuttamassa niin, että Tiehallinto voi jakaa avustuksia myös puunkuljetuksen kannalta merkittäville yksityisteille, joiden varressa ei ole vaadittavaa määrää pysyvää asutusta. Suomen metsäautotiestö on pääasiassa rakennettu luvulla ja on suurelta osin perusparannuksen tarpeessa. Lapissa oleva metsäautotiestö oletetaan edustavan valtakunnallista tasoa. Tarkkaa tietoa metsäautotiestön kunnosta ei ole, mutta monessa kohteessa ei voida liikennöidä kuin talvikaudella. 4.8 Yhteenveto Nykyisen rahoituksen puitteissa Lapin tiepiiri turvaa tiestön päivittäisen liikennöitävyyden ja tieverkon kunnon säilymisen. Varsinkin talvihoidon tason tiepiiri pitää tulevina vuosina nykyisellään. Sorateiden kelirikkotilanne ja kesäajan liikennöitävyys paranevat kelirikkokorjauksien sekä kulutuskerroksen tehostuneen uusimisen myötä. Päällystetyn tieverkon pintakunto pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla. Siltojen kunnon heikkeneminen tiepiiri pyrkii pysäyttämään toiminta- ja taloussuunnitelmakauden aikana. Investointeihin käytettävät perustienpidon määrärahat suunnataan elinkeinoelämän kehitystä ja liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin. Rahoitus ei riitä vastaamaan kasvaviin investointitarpeisiin, joten kohteet pyritään toteuttamaan täsmäparannuksina. Perustienpidon investointimäärärahojen lisäksi tieverkolla toteutetaan kohde-, teema- tai muun erillisrahoituksen kautta myös muita pienehköjä investointihankkeita.

27 Lapin tiestön kehittäminen 25 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Toimintaympäristön muutokset luovat reunaehtoja alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikenneverkon kehittämiseen. Muutosten hallinta ja toteutus ovat kansainvälisen kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta keskeisiä. Kuitenkin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitysmekanismista on tullut samalla yhä monimutkaisempi. Kasvun ja kilpailukyvyn perustekijät vaihtelevat eri alueilla suuresti riippuen alueen lähtökohdista, kehitysvaiheesta ja erityisluonteesta. Globaalit trendit ja muutostekijät vaikuttavat koko maailmantalouteen. Heikot signaalit kertovat mahdollisista tulevista uusista suunnista. Lapin tulevaisuuden näkymät, elinkeinojen kilpailukyky ja koko alueen elinvoimaisuus ovat tiiviisti sidoksissa näihin kehityssuuntiin. Seuraavissa luvuissa on käsitelty toimintaympäristön muutoksia Lapin kannalta sekä miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavat Lapin tiepiirin tiestön kehittämistarpeeseen. Kuva 10. Toimintaympäristön muutostekijöitä 5.1 Globaalit muutostekijät Globaalit muutostekijät ovat selvästi havaittuja, jatkuvia, yleisiä ilmiöitä, jotka vaikuttavat kaikkialle. Tässä tarkastelussa on päähuomio Lapin oloihin ja etenkin sen liikennejärjestelmään vaikuttavissa globaaleissa muutostekijöissä. Ne voivat olla vaikutuksiltaan toivottavia tai ei-toivottuja. Niihin liittyvät epävarmuustekijät tai valinnat johtavat skenaarioihin erilaisista tulevaisuuden kuvista. Globaalit muutostekijät tulee tiedostaa ja ottaa huomioon Lapin kehittämisessä. Niihin vaikuttaminen on puolestaan maailman laajuinen tehtävä. Seuraavassa kuvataan kuutta muutostekijää, jotka ovat - teknologinen kehitys - logistiset virrat - globalisaatio - ilmastonmuutos - väestön sosio-ekonominen kehitys - arvopohjan muutokset

28 26 Lapin tiestön kehittäminen TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Teknologinen kehitys. Kuljetusteknologian alalla kaikki nykyiset liikennevälineet kehittyvät. Henkilöautot muuttuvat energiaystävällisemmiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Rekkojen koko kasvaa ja ne siirtyvät pitkissä kuljetuksissa juniin. Rautatiet sähköistyvät ja nopeat matkustajajunat ja erikoiskuljetusvaunut yleistyvät. Myös laivojen koko ja syväys kasvavat. Satamat keskittyvät ja kansainvälistyvät. Ne tarvitsevat syväväyläyhteydet. Lentokalusto ja lentokentät suurenevat keskittyen pitkiin kuljetuksiin ja kamppailuun taloudellisuuden ja kasvihuonekaasupäästötavoitteiden kanssa. Kaikki kuljetusmuodot ovat Lapin kehitykseen vaikuttamassa. Alueen maantieteellinen asema ja elinkeinorakenne vaikuttavat kehittämiseen. Energian tuotannossa tarvitaan uutta teknologiaa esimerkiksi syvällä Barentsin meren pohjassa olevien kaasukenttien hyödyntämisessä. Kaasun nesteytys kuljetuksia varten edellyttää myös uutta teknologiaa. Barentsin alueen maailmanlaajuisesti merkittävät investoinnit ovat käynnistyneet Lumikki -kaasukentän rakentamisella Pohjois-Norjan Hammerfestissa. Kaasukenttä on koekäyttövaiheessa. Murmanskin edustan mannerjalustan Shtokmanovskoje -kaasukentän lisenssinhaltijan Gazpromin tytäryhtiö Sevmorneftegaz on tehnyt sopimuksen kentän ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta Sveitsiin rekisteröidyn Shtokman Development AG:n kanssa. Varsinaista rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty. Yhtiö on aloittamassa Teriberkassa Kuolan niemimaan pohjoisosassa hankkeen tukikohdan rakennustöitä. Informaatio- ja viestintäteknologia on myös muuttuva teknologian alue. Sille ei ole vielä rajoja näkyvissä. Informaatio- ja viestintäteknologian sovellukset ovat tulevaisuudessa tärkeä osa tieverkkoja. Toisaalta sen merkitystä pohjoisten alueiden kehittämisen kannalta ei pidetä niin tärkeänä kuin muun teknologian, logistiikan ja globalisaation merkitystä. Kuva 11. Työskentelyä pohjoisen arktisissa olosuhteissa (kuvan lähde: Seppo Heikkilä, Pohjois-Suomen EU-toimisto)

29 Lapin tiestön kehittäminen 27 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Logistiset virrat. Maapallon suurimmat logistiset virrat suuntautuvat USA:han ja Kiinaan. Tärkeimmät pohjoisen alueen kehitykseen vaikuttavat trendit ovat kaivos- ja metalliteollisuuden kuljetusten kasvu, konttiliikenteen kasvu, öljykuljetusten kasvu sekä kasvavat pääoma- ja rahoitusvirrat. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnan kehityksellä on suuri merkitys logististen virtojen suuruuteen. Hiilikuljetusten suuruus riippuu hiilen korvaavien energiamuotojen kilpailukyvystä. Suomen rajojen lähellä kulkevat maailmanlaajuisesti merkittävät ja kasvavat raaka-ainevirrat. Arktisten alueiden öljy- ja kaasukenttien käyttöönotto edellyttää uusia logistisia ratkaisuja kuten jäissä kulkevaa laivastoa ja jääoloissa toimivaa öljyntuotantokalustoa. Maaliikenneyhteydet kansainvälistyviin satamiin ovat merkittävässä asemassa. Ilmastonmuutoksen johdosta avautuva Jäämeren Koillisväylä muodostaa uuden logistisen virran pohjoisessa. Tavoitettavuuden paraneminen ja ihmisten vaurastuminen muuttavat elämäntapoja ja lisäävät etenkin matkailuliikennettä. Matkailuliikenteen kasvihuonepäästöjen osuuden odotetaan kasvavan nykyisestä 5-10 %:sta kymmenkertaiseksi. Pohjoisten alueiden matkailullinen merkitys kasvaa huippupakkasten vähentyessä ja lumivarmuuden ansiosta. Matkailuliikenteen ja sen oheistoimintojen kasvihuonepäästöt tekevät kuitenkin matkailun kehittymisestä ristiriitaisen ilmiön. Globalisaatiolla tarkoitetaan toimintojen maailmanlaajuisen työnjaon syvenemistä ja niiden leviämistä uusille alueille. Ihmisten muutto kaupunkeihin ja syrjäseutujen autioituminen on vaikutuksiltaan suuri globaali ilmiö. Rajalliset luonnonvarat ja niiden tarpeen rajaton kasvu ovat myös kytköksissä globalisaatioon. Öljyn ja muun energian riittävyys ja markkinahinnan nousu ovat talouskehityksessä avainasemassa. USA säilyy ainakin lähitulevaisuudessa suurimpana taloutena ja sen innovaattorina. Aasian talous Kiina etunenässä kasvaa Euroopan kustannuksella. Venäjän talouden kasvu ja EU:n laajeneminen vaikuttavat Suomessa merkittävästi. Globalisaatio johtaa poliittisen ja taloudellisen yhteistyön lisääntymiseen sekä ihmisten liikkuvuuteen. llmastonmuutoksesta seuraa maapallon keskilämpötilan nousu, jäätiköiden sulaminen ja vedenpintojen kohoaminen sekä sään ääri-ilmiöiden ja ympäristökatastrofien lisääntyminen seurannaisvaikutuksineen. Muutokset voivat olla nopeita. Ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutuminen ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen pyrkiminen tulevat olemaan vaikuttavia voima- ja epävarmuustekijöitä. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii fossiilisiin polttoaineisiin tukeutuvan energian käytön ja liikenteen vähentämistä. Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia globaaleja toimintoja. Tieverkon ja sen kunnossapidon kehittäminen on yksi tällainen toiminto. Väestön sosioekonominen kehitys. Maapallon väestö kasvaa ja kaupungistuu kovaa vauhtia. Tästä seuraa suuria tehtäviä asumisen järjestämiselle, terveyden huollolle, puhtaan veden saannille, liikenteen järjestämiselle, ympäristön hoidolle ja järjestyksen pidolle. Pohjoisilla alueilla väestö on vähentynyt ja ikääntynyt ja keskittymässä kasvukeskuksiin. Alueen taloudellisen kehityksen ehto on, että suunta muuttuu. Ilmastopakolaisuutta pidetään yhtenä tulevana suurena globaalina ilmiönä. Kun pohjoisten alueiden elinolot paranevat, ne ovat tällöin muuttovoittoalueita.

30 28 Lapin tiestön kehittäminen TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Ruoan hinta nousee ilmaston muutoksen ja siitä johtuvan viljeltävän maan vähenemisen seurauksena. Väestön lisääntyminen ja ravintokasvien käyttö energian tuotantoon vaikuttavat samaan suuntaan. Toisaalta osa väestöstä saa nauttia tulotason noususta sekä koulutuksen ja tiedon lisääntymisen tuomasta hyvinvoinnin kasvusta. Väestön ikääntymiseen ja työvoiman vähenemiseen on vastattava koulutuksella, korkealla osaamisella, työuran pidentämisellä ja maahanmuuttopolitiikalla. Uusien ilmiöiden hallintaan tarvitaan ennen kaikkea laaja-alaisen johtamisen osaamista. Arvopohjan muutokset vaikuttavat yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointiin ja sen kehitykseen. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin merkitys kasvaa. Nähtävillä olevan länsimaistumisen myötä yksilölliset arvot korostuvat ja yhteisölliset arvot menettävät merkitystään. Omasta mukavuudesta tinkiminen on vaikeasti hyväksyttävissä ja perusteltavissa. Sitoutuminen hengellisiin ja maallisiin instituutioihin ja niiden arvomaailmaan vähenee. Ihminen haluaa olla vapaa ja tehdä omat valintansa. Näin toimiessaan ihminen on aiheuttanut tuhoa ympäristölleen. Tästä opiksi ottaen ympäristöarvojen merkitys voimistuu. Lapin kansainvälinen sijainti liiketoiminnan tukialueena ja gatewayasemana Barentsin luonnonvaroiltaan rikkaan alueen keskiössä on suuri globaali kehitystekijä. Arvioiden mukaan pohjoisen alueen investointien kokonaisarvo vuoteen 2015 mennessä on noin 50 miljardia euroa. Tästä on merialueiden investointien osuus noin miljardia ja muut investoinnit noin 20 miljardia euroa. Lappi voi hyötyä panostamalla kansallisin ja alueellisin toimenpitein liikenne- ja viestintäyhteyksien kehittämiseen ja palveluihin. Tosin maailmanpoliittinen tilanne ja talouden vakaus heijastuvat Lapin raaka-aineisiin, teollisuuden vientiin ja matkailupalvelujen kysyntään. Globaalit muutostekijät vaikuttavat etenkin Lapin tieverkon kehittämiseen. Logistiset virrat on tärkein muutostekijä. Tiet on mitoitettava raskaalle kalustolle. Tieyhteydet tärkeisiin satamiin ja lentokentille tulee suunnitella. Matkailuliikenteen kasvuun ja sen ohjaukseen on varauduttava. Kaivokset ja muut tuotantolaitokset ovat suuria liikenteen synnyttäjiä. Rajan ylityskohdat on määriteltävä. Informaatio- ja viestintäteknologian sovellukset ovat tärkeä osa tieverkon tulevaisuutta. Kansainvälinen liikenneyhteistyö on otettava tärkeään asemaan. Ilmastonmuutos on suuri epävarmuustekijä ja aiheuttaa ristiriitaa muiden kehittämistavoitteiden kanssa. Sen vaikutus vaatii uutta ajattelua ja erilaisia toimenpiteitä. Tieympäristöihin on panostettava. 5.2 Heikot signaalit Pinnalla oleville megatrendeille syntyy vastavoimia, joista voi kehittyä jatkossa uusia megatrendejä. Tällainen vastavoima on aikamme heikko signaali; ilmiö, joka on oraalla. Sillä ei ole menneisyyttä, se ei löydy aikasarjoista eikä vallitsevasta talousviisaudesta. Mutta siitä voi tulevaisuudessa muodostua aivan keskeinen ilmiö - teknologinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen. Esimerkiksi ympäristökysymykset ja internet olivat aikoinaan heikkoja signaaleja, jotka sittemmin ovat voimakkaasti vaikuttaneet koko maailman kehitykseen.

31 Lapin tiestön kehittäminen 29 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET On hankalaa ennakoida, mitkä heikot signaalit varttuvat merkittäväksi muutostekijöiksi ja joilla on tulevaisuudessa huomattavia vaikutuksia yhteiskuntaan. Megatrendien yleisesti tunnistettuja vastavoimia ovat mm. lokalisaatio ja yhteisöllisyys, joiden toteutumisella suuremmassa mittakaavassa voi olla suuriakin vaikutuksia Lapin elinkeinoelämään ja sitä kautta tieverkkoon. Lokalisaation voimistuminen voi tarkoittaa esimerkiksi Lapille tärkeän matkailuelinkeinon rakennemuutosta. Kotimaan matkailu suosio lisääntyy ja ulkomaan matkoja tehdään huomattavasti vähemmän Suomesta ja Suomeen. Tätä ilmiötä voi kiihdyttää entisestään lentoliikenteen hintojen huomattava kasvu tai lentoliikenteen rajoitukset. Lokalisaatio voi aiheuttaa muutoksia myös muissa elinkeinoissa. Se voi tarkoittaa mm. alueiden omavaraisuuden kasvua elintarviketeollisuudessa. Kaupungistuminen ja yksilöllisyyden korostuminen aiheuttavat päinvastaisia ilmiöitä. Oravan pyörästä pois jättäytymiseen ja yhteisöllisten paratiisisaarekkeiden perustamiseen on Lapin alueella erinomaiset edellytykset. Heikot signaalit voivat toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi Lapin tulevaisuuteen. Matkailussa lähimatkailun merkitys korostuu. Lentoliikenteen merkitys matkailussa vähenee. Hyvien junayhteyksien merkitys korostuu ja koko matkailulogistinen ketju on saatava toimivaksi. Lapissa tämä tarkoittaa hyviä henkilö- ja tavaralogistisia yhteyksiä terminaalien ja matkailukohteiden välille. Omavaraisuus elintarviketuotannossa kasvaa. Alemman tieverkon yhteyksien merkitys tuotantopaikoille korostuu. Uusien mahdollisten paratiisisaarekkeiden synty kaupunkilaistumisen vastareaktiona vaatii niiden tieyhteyksien kehittämistä. 5.3 Lapin kehitysnäkymät Lapin tulevaisuuden kehitysnäkymät ovat vahvasti sidoksissa toimintaympäristön globaaliin muutokseen. Kansainvälisen talouden vakaus sekä raakaaineisiin, teollisuuden vientiin ja matkailupalveluihin kohdistuva kysyntä heijastuu välittömästi Lapin talouteen ja työllisyyteen. Ratkaisevaa on myös se, kuinka Lapin ja laajemmin koko Pohjoiskalotin ja Barentsin alueen vetovoima kehittyy ilmaston muutoksen, investointien, työvoiman ja matkailijoiden näkökulmasta. Kansallisin toimenpitein voidaan vahvistaa alueen vetovoimaisuutta panostamalla liikennejärjestelmään ja palveluihin. Kansainvälisen talouden kysyntä puolestaan määrittelee vientimarkkinoiden kysynnän ja kasvupotentiaalin. Alueen vetovoimaisuus ja kysynnän kehitys yhdessä määrittelevät ne kehittämisen reunaehdot, joissa Lapin kehittämispolitiikkaa tehdään sekä kansallisesti että alueen omin toimenpitein. Lapin yleiset kehitysnäkymät ovat myönteiset ja odotukset paremmasta tulevaisuudesta ovat lisääntyneet koko maakunnassa. Maakunnan työllisyys on parantunut ja työllisyysaste on noussut yli 62 prosentin. Kaupan, rakentamisen ja palveluiden investoinnit ovat lisääntyneet keskusseuduilla ja muualla maakunnassa myös teollisuuden investoinnit ovat kasvussa. Matkailu kehittyy ja odotukset kaivosalan kasvusta ovat suuret. Maailmantalouden muutokset voivat muuttaa näkymiä nopeasti ja huomattavastikin.

32 30 Lapin tiestön kehittäminen TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Kuva 12. Lapin tulevaisuus perustuu jatkossa vahvasti omien luonnonvarojen ja luonnonolojen hyödyntämiseen (kuvan lähde: Seppo Heikkilä, Pohjois- Suomen EU-toimisto) Lapin tulevaisuus perustuu jatkossa vahvasti omien luonnonvarojen ja luonnonolojen hyödyntämiseen. Lapin elinkeinoelämän lähivuosien kehittämistehtävät voidaan jakaa kahteen alueeseen: - Luonnonvaroihin perustuvan teollisuuden kehittämiseen ja - matkailuvetoisen elämysklusterin kehittämiseen. Luonnonvaroihin perustuvan teollisuuden kehittäminen vaatii panostusta liikenneinfrastruktuuriin ja energiahuoltoon. Lappi-työryhmä toteaa loppuraportissaan , että Lapin menestyvät ja kehittyvät elinkeinot tarvitsevat toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet sekä niihin perustuvat palvelujärjestelmät. Raide- ja tieliikenteen kehittämiseksi työryhmä esittää: - Raideliikennettä kehitetään voimakkaasti Lapin teollisuuden kuljetustarpeiden, raaka-aine- ja energiahuollon sekä matkailun tulevaisuuden liikenneyhteyksien turvaamiseksi. Tavoitteena tulee olla raideliikenteen lisääminen Keski-Euroopasta Suomeen ja Lappiin sekä Venäjän Murmanskin alueelle. - Toteutetaan seuraavat Lapin kaivoshankkeiden edellyttämät infrastruktuurihankkeet (rautatiet, maantiet) (kustannukset yhteensä noin 600 milj. euroa ilman alv.) : Pajala-Kolari, Sokli, Suurkuusikko, Suhanko ja Kevitsa talouspoliittisen ministerivaliokunnan tekemän periaatepäätöksen pohjalta. Kolarin ja Soklin kaivoksien liikenneyhteyksistä tehdään talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaan erillinen selvitys, jossa otetaan huomioon myös Pohjois-Suomen muut elinkeinopoliittiset tarpeet. - Kehitetään kansainvälistä yhteistyötä Lapista Ruotsiin, Norjan Tromsiin ja Finnmarkeniin ja erityisesti Venäjän Murmanskin alueelle johtavien liikenneyhteyksien parantamiseksi ja niiden huomioimiseksi EU:n TEN-verkon 2010 suuntaviivoissa.. - Työryhmä tukee LVM:n asettaman työryhmän selvityksen (LVM:n julkaisu 14/2008) tuloksia Suomen ja Venäjän rajaliikenneyhteyksien kehittämisestä Itä- ja Pohjois-Suomessa

33 Lapin tiestön kehittäminen 31 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Meriliikenteen kehittämiseksi työryhmä esittää: - Kemin Ajoksen syväsataman meriväylän syventäminen 10 metristä 13 metriin käynnistetään pikaisesti malmikuljetusten turvaamiseksi. Lentoliikenteen kehittämiseksi työryhmä esittää: - Käynnistetään vuoden 2009 talousarviossa kolmivuotinen kokeiluhanke ympärivuotisen lentoliikenteen turvaamiseksi Lapin matkailupainotteisille lentokentille Kittilään, Ivaloon, Enontekiölle ja Kuusamoon sekä niiltä ja raideliikenteen pääteasemilta tarvittavan jatkoliikenteen lähialueen matkailukeskuksiin liikenne- ja viestintäministeriön asettaman Lapin joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä selvittäneen työryhmän mietinnön (LVM:n julkaisu 23/2007) mukaisesti. Lapin yleiset kehitysnäkymät ovat hyvät ja usko tulevaisuuteen on lisääntynyt koko maakunnassa. Elinkeinoelämän kehittäminen perustuu jatkossa luonnonvaroihin perustuvan elinkeinoelämän ja matkailuvetoisen elämysklusterin kehittämiseen. Luonnonvaroihin perustuvan teollisuuden kehittäminen edellyttää myös liikenneinfrastruktuurin kehittämistä. Lapin tulevaisuuden kehitysnäkymät ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa toimintaympäristön globaaliin muutokseen. Maailmantalouden muutokset voivat muuttaa näkymiä nopeasti ja huomattavastikin. Lappi-työryhmä on esittänyt loppuportissaan joukon toimenpiteitä pohjoisten liikenneyhteyksien ja -infrastruktuurin kehittämiseksi. 5.4 Elinkeinojen muutokset Lapin aluetalous perustuu vahvasti omien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Lapin elinkeinoelämä on hyötynyt maailmanmarkkinoiden imusta teollisuuden ja matkailun vahvana kasvuna. Myös kaivostoiminta on aktivoitumassa raaka-aineiden korkeiden maailmanmarkkinahintojen ja maakunnan hyvien malmivarantojen ansiosta. Lapin rakentaminen ja kauppa ovat kasvaneet. Energiantuotannossa Lapilla on edelleen huomattavaa vesivoima-, bioraakaaineen ja tuulivoimarakentamisen potentiaalia, joihin kohdistuva kiinnostus on kasvanut öljyn hinnan nousun sekä EU:n ja kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan linjausten myötä. Kuva 13. Lapin matkailukeskuksien odotetaan kehittyvän edelleen voimakkaasti

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

28.11.2012 Matti Vehviläinen

28.11.2012 Matti Vehviläinen Satakunnan ajankohtaiset liikennehankkeet Perustienpidon tilannekatsaus (Satakunta) Yhteysvälihankkeen Turku Pori eteneminen Muita Satakunnan tieverkon kehittämiskohteita 28.11.2012 Matti Vehviläinen Perustienpito

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Kehityskeskustelun ohjelma 1. Keskustelun avaus ja järjestäytyminen; Antti Jämsén 2. Edellisen kehityskeskusteluun

Lisätiedot

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala

Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa Kuma 2011 Silja Siltala Hallitusohjelma ja kuljetukset Hallitusohjelman toimista kuljetustarpeisiin vaikuttavat eniten kunta- ja palvelurakenteen kehittyminen, hyväksyttävät

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

/ΘΡΘΤΓΚςΚς.ΧΡΚΠΜΩΠΠΚΥΥΧ

/ΘΡΘΤΓΚςΚς.ΧΡΚΠΜΩΠΠΚΥΥΧ /ΘΡΘΤΓΚςΚς.ΧΡΚΠΜΩΠΠΚΥΥΧ /ΘΡΘΚΝΝΓΥΧΝΝΚςΩςΛΧΝΧΠΜΩΝΜΩΛΧΡ[{ΤκςΚΓςΟΧΧΠςΓΚΦΓΠΞΧΤΥΚΝΝΧ ΛΧΜΩΠςΚΓΠΝΚΚΜΓΠΠΓΞΓΤΜΘΝΝΧ +. #2++221,7 #4##22#0#.#74#2##,#0 0 Moporeitit Lapin kunnissa Mopoille sallitut jalankulku- ja

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 LIIKENNEVIRASTO 2010 Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 Liikennevirasto lyhyesti Liikennevirasto vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot