LUONTO HELSINGISSÄ. A r t o N i r o n e n

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTO HELSINGISSÄ. A r t o N i r o n e n"

Transkriptio

1 LUONTO HELSINGISSÄ A r t o N i r o n e n 122

2 SÄÄ JA VUODENAJAT HELSINGISSÄ Helsingissä on lämpimän Golf-virran ansiosta lämpimämpi ilmasto kuin vastaavilla leveysasteilla esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Helsingin keskilämpötila on kesällä C, mutta hellepäivinä lämpöä voi olla +30 C ja ylikin. Talvikuukausien keskilämpötila on C, mutta sää vaihtelee nopeastikin vesisateesta ja muutamasta plusasteesta kireään paukkupakkaseen ja lumituiskuun. Vaihtelevasta säästä johtuen retkeilijän on hyvä käyttää useita ohuita vaatekerroksia, joita voi poistaa tai lisätä tarpeen mukaan. Suomen luonnon hienoimpia piirteitä ovat vuodenaikojen voimakkaat vaihtelut. Maisemat saavat hyvin erilaisia ilmeitä ja samassa paikassa on mielenkiintoista vierailla eri vuodenaikoina. Talvi Ensilumi sataa yleensä marraskuun lopulla, mutta se sulaa tavallisesti parissa päivässä. Alkutalvi ennen lumen tuloa on kaamosta parhaimmillaan tai pahimmillaan. Hämärän hetket viipyvät aamulla ja illalla pitkään. Usein sateisenkin hämärän katkaisevat yksittäiset kirkkaat päivät, jolloin on vaikea uskoa, että on kyse samasta paikasta. Joulukuiset päivät ovat lyhyimmillään alle kuusi tuntia. Talvipäivän seisauksena aurinko nousee klo 9.24 ja laskee Auringon korkeuskulma on vain 6,5 astetta ja auringonvalo vaikuttaa punertavalta. Helsinki saa pysyvän lumipeitteen keskimäärin joulupäivänä, kaksi kuukautta myöhemmin kuin Lappi. Lumen sataessa kaupunki kaunistuu ja valoa on enemmän. Avoin meri ja vastasatanut lumi ovat kaunis yhdistelmä, jota voi ihailla esimerkiksi Kaivopuistossa. Alkutalvesta satava lumi pysyy paremmin sisämaassa kuin rannikolla. Esimerkiksi Nuuksiossa saattaa olla mahdollista hiihtää samaan aikaan, kun Helsingissä asia ei tule edes mieleen. Samoin Nuuksion lammet jäätyvät aikaisemmin kuin merenlahdet. Huomaa, että vaikka pakkasta ei olisi alkutalvesta paljon, meren ollessa avoinna, ja tuulen vinkuessa, ilma tuntuu kylmemmältä. L U O N T O - RETKIOPAS HELSINGIN LUONTOON 123

3 Pakkaset ovat kireimmillään tammi- ja helmikuussa. Tällöin on mahdollista nähdä satunnaisesti revontuliakin, ehkä pari kertaa talvessa, mutta varsinaisesti niitä nähdään Lapissa. Tähtitaivas on keskitalven pakkasilla kirkkaimmillaan ja näkyy parhaiten siellä, missä kaupungin valot eivät valaise taivasta. Pukeutumisessa kannattaa huomioida, että tuuli lisää pakkasen purevuutta avoimilla alueilla. Lunta sataa lisää ja maaliskuun puolivälissä sitä on keskimäärin 32 cm. Valokin lisääntyy. Aurinkoisena lopputalven päivänä on huikaisevan kirkasta ja retkeläinen saa siristellä hämärään tottuneita silmiään. Erityisesti hohtavilla hangilla hiihtävän kannattaa suojata kasvojensa iho aurinkovoiteella ja ottaa mukaan aurinkolasit, kun ultraviolettisäteilyn määrä on korkeimmillaan. Kevät Päivän piteneminen ja sulava lumi tuovat kevään maaliskuusta alkaen. Huhtikuussa kevät tulee jo kohisten: varhaisimmat kevätkukat ilmestyvät valoisille kasvupaikoilleen, ensimmäiset perhoset lentävät ja taivaalla etenevät muuttolintujen parvet. Kuun lopulla loputkin vedet vapautuvat jääpeitteestään. Lämpötila on yleensä plussan puolella, mutta öisin on pikkupakkasia. Toukokuu on kevään ja alkavan kesän juhlaa ja viljelyksillä käydään kylvötöihin. Matalissa vesissä kuuluu molskahduksia kalojen kutiessa ja sammakot kurnuttavat etenkin hämärissä. Lehdot ovat kauneimmillaan ja metsät täyttyvät lintujen laulusta. Soidinmenot ovat parhaimmillaan. Kuitenkin takatalvi ja lumisade voivat yllättää, vielä toukokuun alkupuolellakin. A r t o N i r o n e n 124

4 Retkeilijän on hyvä huomata, että lämpötila vaihtelee keväällä päivän mittaan: korkeapaineen aikana varhaisaamulla voi olla jopa pakkasta (lämmin päähine ja käsineet tarpeen), mutta iltapäivän lämmössä saattaa riittää t-paita. Kevät tulee myös Helsingissä eri paikoissa eri aikaan: toukokuinen saaristo on kylmän meren tähden 1-2 viikkoa jäljessä sisämaan keväästä. Tämän huomaa kasvien kukinnassa ja se kannattaa huomioida myös omassa pukeutumisessa. Varaa retkelle ulkosaaristoon riittävästi vaatetta vielä kesäkuun alussakin. Pipo, käsineet ja talvitakki eivät ole liioittelua! Kevät on Helsingissäkin tapahtumiltaan ehkä voimakkain vuodenaika, jolloin iloitaan talven taittumisesta. Ihmiset tulevat päiväkävelyiltä pajunkissat mukanaan. Suurkirkon portailla istutaan kasvot aurinkoon päin. Vantaanjoen jäidenlähtö kerää katsojia ja Viikin peltoteillä on hämmästyttävän monella ulkoilijalla kiikarit kaulalla. Onko pääskysiä jo näkynyt? Kesä Kesällä nautitaan talven aikana kaivatusta valosta ja lämmöstä. Kesäkuussa ja heinäkuussa on usein muutama kunnon hellejaksokin. Kesäkuussa luonnossa tapahtuu paljon: pesinnät ovat kiihkeimmillään ja kevätkasvien vaaleanvihreä loisto kalvakassa maaperässä on vaihtunut kaikkinaisen vihreyden puhkeamiseen. Pieni miinus: hyttyset ovat saapuneet inisemään iltahämärään ja ihmisen paljaan ihon vaiheilla tapahtuu usein seuraava prosessi: ininä- A r t o N i r o n e n 125

5 nipistys-läiskäys-kutina. Tämä vaiva on kaupunkialueilla ja saariston tuulissa yleensä olematon, mutta etenkin kosteissa metsissä joskus kiusallista. Hyttyskarkote auttaa. Valoa riittää: sydänyöllä hämärtää vain hiukan. Päivän pituus on enimmillään melkein 19 tuntia. Juhannuksena aurinko nousee Helsingissä klo 3.55 ja laskee Auringon korkeuskulma on 53 astetta. Heinäkuu on suomalaisten suosituin lomakuukausi, jolloin säät ovat keskimäärin parhaimmat. Heinäkuun keskilämpötila on Helsingissä +17. Vedet lämpenevät aremmillekin uimareille. Eläimet kasvattavat poikasiaan. Linnut lopettavat laulunsa viimeistään kuun loppupuolella. Asiaan kuuluva pukeutuminen vaihtelee päivän säästä ja paikasta riippuen uimapuvusta ohueen pitkähihaiseen vaatetukseen. Merenrannalle kannattaa ottaa mukaan lähes aina pitkähihaista, joka suojaa tuulelta tai auringon polttavalta heijastukselta. Kesä jatkuu yleensä elokuun lopulle. Illat alkavat taas pimentyä, mutta ovat miellyttävän lämpimiä. Elokuu on erinomaista aikaa liikkua saaristossa. Rantaniityt kukkivat ja merivesi on lämpimimmillään. Elokuu on nimensä mukaisesti sadonkorjuun aikaa, jolloin kasvu valmistuu luonnossa. Nuoria lintuja ja eläimiä liikkuu joka puolella ja vihreys on suurimmillaan, paikoin jopa viidakkomaista. Lintujen muutto on alkanut huomaamattomasti ja etenkin laululintujen nokat osoittavat yötaivaalla etelään. Vuoden komeimmat ukonilmat ajoittuvat usein elokuuhun. Syksy Syyskuussa ilmasto on edelleen miellyttävä. Sateet ja poutasäät vuorottelevat. Sadevarusteet, ainakin repussa, ja vettä pitävät jalkineet ovat tarpeen. Kasvillisuus on edelleen hyvin esillä ja nyt on myös paras sienestysaika. Metsien puolukat kypsyvät poimittaviksi. Syksy tulee voimakkaimmin syys-lokakuun vaihteessa. Aamutaivaalla kiiruhtavat muuttolinnut ja Helsingissä on puissa syksyn väriloisto: ruska. Lokakuun aikana lehdet alkavat pudota puista ja ilma muuttuu koleaksi. Syksyyn ajoittuvat vuoden kovimmat tuulet, jopa myrskyt, jotka vaikuttavat myös meriveden korkeuteen. Kalamiehet koettavat saada aaltojen tyrskyistä saaliiksi taimenia. Lohikalat ja siika nousevat kutemaan 126 RETKIOPAS HELSINGIN LUONTOON - L U O N T O

6 A r t o N i r o n e n Vantaanjokeen. Marraskuun lopulla odotellaan jo talven tuloa. Hämärä ja kosteus vallitsevat. Lehtipuiden rungot paljastavat muotonsa parhaiten. Pikkulintuja etsiytyy ruokintapaikoille. Suomen sääennustukset lyhyesti: Merisää Helsingissä: L U O N T O - RETKIOPAS HELSINGIN LUONTOON 127

7 HELSINGIN LUONNON ERITYISPIIRTEITÄ Helsinki, Itämeren tytär, on nopeasti kasvava pieni suurkaupunki Suomenlahden pohjoisrannan niemellä. Helsinki sijaitsee tammi- ja havumetsävyöhykkeen rajalla. Luontomme on välimaastoa rehevän Euroopan ja karun idän taigan välillä. Ikikivanha maaperä kohoaa meren alta Helsingissä ei maa juuri tärise, koska olemme vakaalla paikalla mannerlaatan keskiosissa. Geologian kannalta täällä on näkyvissä hyvin vanhaa ja hyvin nuorta, mutta ei mitään siltä väliltä. Helsingin geologisen kirjan ensimmäiset sivut ovat kovaa kalliota, viimeiset irtonaista ja pehmeää maaperää. Helsingin ja koko Etelä-Suomen kallioperä kuuluu svekofenniseen vuorijonovyöhykkeeseen, joka syntyi vähän alle 2000 miljoonaa vuotta sitten. Missä kallioperä on paljaana, on nähtävissä vain tuon vuoriston kuluneita juuriosia, itse vuoristo on kulunut pois jo aikoja sitten. Suomesta puuttuvat nuoremmat, korkeahuippuiset vuorijonot. Helsingin vallitseva kivilaji on suonigneissi, jota kutsutaan myös migmatiitiksi, seoskiveksi. Se on J a r i K o s t e t 128

8 harmaan tai tumman gneissin ja punaisen graniitin seosta. Helsingin luontoa on viimeiset vuosituhannet muokannut eniten jääkausi ja viime vuosisatoina ihmiset. Viimeisen jääkauden loputtua noin vuotta sitten maa alkoi kohoamaan. Esimerkiksi Helsingin nykyisen kantakaupungin alueet olivat vielä 4000 vuotta sitten vielä meren alla. Eduskuntatalon kohdalla oli tosin jo pieni kalliosaari. Maa kohoaminen on hidastunut, mutta se on vielä noin 21 cm sadassa vuodessa. Muistettakoon myös, että nykyiset avokalliot ovat entisiä luotojen huippuja, jotka aallokko on huuhtonut paljaiksi. Etenkin saaristo on edelleen jatkuvassa muutostilassa. Tällä hetkellä Helsingissä on saaria yli 300. Pieniä luotoja nousee vieläkin hiljalleen meren alta ja merenlahdet mataloituvat, kunnes kuivuvat rantaniityiksi. Näin ovat syntyneet mm. Viikin peltoalueet. Merenrantaniityt muuttuvat vähitellen rantametsiksi ja saaret kuroutuvat kiinni mantereeseen. Viime vuosisatoina myös ihmiset ovat vallanneet maata mereltä. Toisaalta ihmisen toimesta meren pintaa saattaa jatkossa kohottaa kasvihuoneilmiön voimistumisesta aiheutuva jäätiköiden sulaminen. Helsingistä puuttuvat elämän kehityksestä kertovat fossiilipitoiset kerrostumat, joita löytyy jo Virosta. Vanhaa kallioperää peittää Helsingissä kalliohuippuja lukuun ottamatta maaperä, joka on yleensä syntynyt mannerjäätikön kallioperästä irrottamista aineksista viimeisen jääkauden aikana. Maaperä on yleensä peruskalliosta jään irrottamaa kivimurskaa eli moreenia. Laaksoissa on savea, harjuissa puolestaan hiekkaa ja soraa. Jääkauden loppuajan sulamisvirrat n vuotta sitten loivat Helsinkiin harjuja. Jääkaudet tekivät kallioihin hiidenkirnuja. Helsingin seudun siirtolohkareet eli hiidenkivet kulkeutuivat tänne jääkauden loppupuolella suurten jäävuorien mukana. Leiripaikoista suurkaupungiksi Ensimmäiset Helsingin seudulta löydetyt ihmisten jätökset ovat 8000 vuotta vanhoja. Nämä ihmiset söivät hylkeitä, karhuja ja majavia kolmisenkymmentä kilometriä pohjoiseen nyky-helsingistä sijainneilla L U O N T O - RETKIOPAS HELSINGIN LUONTOON 129

9 rantanuotioillaan. Helsingin niemi oli tuolloin vielä kokonaan veden alla. Merenpinta oli n. 60 m korkeammalla kuin nykyään ja Helsingin kohdalla vain korkeimmat kalliot muodostivat muutamia kareja. Vantaaseen nouseva taimen houkutteli asutusta jokivarteen luvulla suomalaiset kiistelivät kalastusoikeuksista Virosta tulleiden saksalaismunkkien kanssa. Helsingin kaupunki syntyi hallintopäätöksillä, useampaan kertaan ja kahteen eri paikkaan, kun se ei muuten ollut syntyäkseen. Vuonna 1550 Ruotsin kuninkaan mahtikäskyä seuranneilla porvarien pakkosiirroilla luotiin kaupunki tullien keräämiseksi Viron kanssa käydystä kaupasta. Tuo Vanhakaupunki, kyläpahanen, kituutti lohikosken partaalla Vantaanjoen suussa sata vuotta. Lahden pohjukka osoittautui kuitenkin liian matalaksi isommille aluksille. Siksi kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen, jossa sitä ennen ei ollut asutusta. Helsingin nykyinen kantakaupunki lähistöineen oli suurimmaksi osaksi vielä vähän yli sata vuotta sitten Suomenlahden rannikkoalueen luontoa. Kallioisen merenniemen pinnanrakenne oli perin epätasaista. Kun kaupungin väkiluvusta alkavat tilastot vuonna 1750, oli täällä 250 kotitaloutta, joissa eli 1500 henkeä. Suomenlinnan linnoitustyöt kiihdyttivät puuston hävitystä ja tuhosivat Helsingistä täällä aikaisemmin kasvaneita tammimetsiä. Helsingin väkiluku kasvoi 1800-luvun puoliväliin mennessä henkeen, Suomen suurimmaksi kaupungiksi. Koko Suomen asukasluku oli tuolloin 1,6 miljoonaa luvun lopulla kaupunkirakentamisen lisääntyessä kalliomaaston hankalaa pinnanmuodostusta louhittiin tasaisemmaksi laajoilla alueilla. Veden ja saarien mosaiikkia hävisi paljon niemeltä, jonne kaupunki alkoi levittäytyä. Ydinkeskustaan työntynyt matala, ruovikkoinen merenlahti Gloet - aikansa pioneeriornitologien lintupaikkana tuntema - täytettiin 1800-luvun alkupuolella. Myös pieniä järviä, puroja ja soita kuivatettiin. Kaupungin edustalta hävisi parikymmentä saarta maamassojen alle. Myös puistoissa kallioita peitettiin täyttömaalla. Siellä täällä kantakaupungissa jokin kallionhuippu nostaa päätään edelleen, vaikka kallioita on hävitetty tähän päivään asti. 130 RETKIOPAS HELSINGIN LUONTOON - L U O N T O

10 Kuten alkuperäiset kalliot, myös havupuut ovat hävinneet melkein kokonaan kaupungin keskustasta. Kantakaupungin ulkopuolella, köyhemmälle kansalle tarkoitetuissa kansanpuistoissa (Seurasaari, Mustikkamaa) säilyi nykypäivään asti enemmän alkuperäistä pinnanmuodostusta kallioineen sekä alkuperäistä puustoa, kuten mäntyjä, kuusia, tervaleppiä ja haapoja. Ennen toista maailmansotaa Helsingin väkiluku oli yli , vaikka kaupunkiasutus oli levinnyt enimmäkseen vain Helsinginniemelle kantakaupungin ympärille. Vasta toisen maailmansodan jälkeen pääkaupunkimme laajeni esikaupunkeina laajalle ympäristöönsä. Pohjoisessa syntyi Vantaa ja lännessä Espoo. Näihin ilmansuuntiin kuljettaessa kaupunkimaista asutusta on yli parikymmentä kilometriä. Idässä Helsinki loppuu jyrkemmin ja nopeammin maaseutuun, Sipooseen. Sipoon kunnan alueella asui vuoden 1999 lopussa vain asukasta, mutta sinnekin on syntymässä uusia asuntoalueita. Vuoden 2004 lopussa Helsingin väkiluku oli Ympäristökunnat mukaan luettuna metropolialueen väkiluku ylittää nykyään puolitoista miljoonaa. Kansainvälisessä mittakaavassa Helsingin seutu on Suomen ainoa suurkaupunkialue. Syntyvyys, muutto ulkomailta ja ennen kaikkea Suomen väestön voimakas muuttoliike etelään pääkaupunkiseudulle kasvattaa Helsingin väestöä nykyään noin 4000:lla hengellä vuodessa. Helsingin rakennettu alue sekä tiivistyy että leviää ympäristöseuduille. Rakentamista lisää myös se, että ihmiset asuvat väljemmin. Vuonna 1975 käytössä oli keskimäärin 24 asumisneliötä henkeä kohden, nykyään jo 31 neliötä. Paljon outoja kasveja Pääkaupungin ihmispaljous on tuhonnut ja muuttanut luonnonympäristöä, mutta myös luonut uudenlaisia kulttuuriympäristöjä, joiden myötä etenkin kasvisto on monipuolistunut. Helsingin kasvisto on lukumääränsä perusteella Suomen monipuolisin. Kasvilajiston rikkautta nostavat vierasperäiset lajit eli tulokkaat, jotka ovat saapuneet ihmisen tahattomalla avulla tai hänen varta vasten tuominaan hyötykasveina. Helsingissä elää nyt lähes 1100 putkilokasvilajia (kukkakasvia ja sanikkaista). Helsingin keskustassa kasvaa villiä kasvilajia neliökilometrillä, kantakaupungin laidoilla L U O N T O - RETKIOPAS HELSINGIN LUONTOON 131

11 peräti lajia. Suomen harvaan asutuilla seuduilla kasvilajimäärät ovat huomattavasti pienempiä, Etelä-Suomessa suunnilleen lajia neliökilometrillä. Monet kasvilajeista ovat saapuneet Helsinkiin jo niin varhain, ettei saapumisesta ole muistiinpanoja. Purjelaivojen mukana tuli satamakaupunkiin uusia kasveja. Vajaalastissa palaavien laivojen ruumaan otettiin ulkomailla painolastiksi maata, joka sitten tyhjennettiin kotisatamissa. Vain harvat tulokaskasvit ovat pystyneet asettumaan muokkaamattomiin luonnonympäristöihin. Ihminen on luonut täällä monenlaisia keinotekoisia ympäristöjä, joissa alkuperäisen kasviston kilpailukyky on heikentynyt ja tulokkaat saaneet hyvää jalansijaa. Juuri ratapihat, pientareet, pihat, viljelykset, istutukset, joutomaat, hiilikasat, kivimuurit ja asfalttikentät ovat tulokkaiden valtakuntaa. Nisäkkäissäkin tulokkaita Helsingissä esiintyvät lähes kaikki Etelä-Suomen nisäkäslajit, lukuun ottamatta laajoja metsäalueita tarvitsevia suurpetoja ja liito-oravaa. Helsingin tunnuseläin orava esiintyy niissä kantakaupunkia lähellä olevissa puistoissa, joissa on havupuita. Kulttuurialueita suosivasta rusakosta on tullut Helsingin kaupunkijänis. Metsäjänis elää Helsingissä saaristossa ja metsäalueilla. Ketut ovat Helsingissä viime vuosina alkaneet kaupungistua. Metsäkauris on viime vuosina lisääntynyt Helsingin seudulla ja nähty mm. Laajalahdella ja Viikissä. Ihmisen kuljettamina on Helsinkiin ja muualle Suomeen kotiutunut 1900-luvulla myös useita nisäkäslajeja. Siilin suomalaiset kuljettivat Virosta ja Ruotsista 1800-luvun lopussa pihapiiriensä lemmikiksi. Siili on yleinen lähellä kantakaupunkiakin isommissa puistoissa, vaikka autoliikenne koituu sille usein turmioksi. Pohjoisamerikkalaisia tulokkaita ovat piisami, minkki ja valkohäntäpeura. Helsingissä nykyään yleinen piisami levittäytyi tänne suomalaisten tekemistä istutuksista 1920-luvulla. Tarhakarkulainen minkki on nykyään yleinen Helsingin viheralueiden rannoilla. Alkuperältään aasialainen supikoira on levinnyt Suomeen venäläisten alueilleen tekemistä istutuksista. 132 RETKIOPAS HELSINGIN LUONTOON - L U O N T O

12 Kaupunkilinnut Helsingin kaupungin alueella pesivät useimmat eteläsuomen tavalliset lintulajit. Täältä puuttuu soilla pesivät kahlaajat ja suuria metsäalueita tarvitsevat kanalinnut ja havumetsien pöllöt. Koska merta kuuluu paljon kaupungin alueeseen, pesivät täällä myös kaikki tavallisimmat saaristolajit. Helsingissä elää kolme istutettua lintulajia: kesykyyhky, fasaani ja kanadanhanhi. Talvehtivat vesilinnut ovat Helsingin pienikokoisissa sulissa melkein vain sinisorsia. Keskieurooppalainen vesilintukirjo puuttuu kylmän ilmastonkin takia. Nykyään saariston harmaa-, selkä- ja kalalokkeja pesii runsaasti keskusta-alueidenkin talojen katoilla. Harakat ja varikset ovat alkaneet viime vuosikymmeninä pesiä melko pelottomina keskustassa. Korkeasaaresta täydennystä saaneet valkoposkihanhet pesivät kaupungin edustan luodoilla ja kulkevat luottavaisesti suurina parvina nurmikentillä. Helsingistä puuttuvat monet eteläisemmän Euroopan kaupungeissa esiintyvät lintulajit. Kaupunkikyyhkymme pulu eli kesykyyhky saanee kohta seuraa: sepelkyyhky on kotiutunut jo esikaupunkeihin. Levinneisyydeltään pohjoiset räkättirastas ja punakylkirastas ovat kaupunkierikoisuuksiamme, joita ei tavata Länsi- Euroopan kaupungeista. Laulurastas, punarinta ja peukaloinen eivät puolestaan Helsingissä ole asettuneet puistoihin, vaan ovat pysyneet havumetsien asukkeina. A r t o N i r o n e n 133

13 Helsinkiläinen talvi ja ihmisluonne Helsinki on niitä harvoja pääkaupunkeja, jossa meri jäätyy vuosittain. Ilmastoltaan leudommasta suunnasta tuleva matkaaja kokeekin rajuimman kontrastin omaan maahansa saapuessaan tänne talvella. Pohjoisen lyhyt päivä, kylmyys, lumi ja jää tarjoavat rohkealle retkeilijälle kuitenkin omia erityisnautintojaan, kuten eläinten jälkien kirjoittamia tarinoita ja jääkiteistä kimmeltäviä talvisiementäjäkasveja. Lintuja on vähän, mutta nisäkkäiden olemassaolosta saa parhaimman käsityksen juuri talvella. Vaeltelevia pohjoisia lintuja, kuten urpiaisia ja tilhiä, saapuu tännekin. Talvi on hyvä vuodenaika kohdata Helsinki. Vielä alle sata vuotta sitten, aikana ennen jäänmurtajia, jäätyvä Itämeri oli pelottavana pidetty asia. Se eristi suomalaiset moniksi kuukausiksi Euroopasta. Luonnonolot ovat eristäneet suomalaisia myös toisistaan. Maatalousyhteiskuntana Suomi oli eurooppalaisessa vertailussa hyvin harvaan asuttu ja etenkin talvella lumen vuoksi vaikeakulkuinen maa. Jotkut historioitsijat katsovat juuri tämän vaikuttaneen suomalaisten luonteen jäyhyyteen. Suomalaiset arvostavat vieläkin eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä, esimerkiksi mennessään luontoon retkelle tai kesämökeilleen. Urbanisoitumista on kuitenkin tapahtunut myös ihmisissä. Monet helsinkiläiset luonnonystävät ovat retkillään entistä tottuneempia seurallisuuteen, lintutorneissa kerrotaan havainnoista ja puhutaan small-talkia. Vanha kaupunkikulttuuriin kuuluva ihanne toreilla, kahviloissa ja muilla julkisilla paikoilla tapahtuvasta ihmisten tasaarvoisesta kohtaamisesta toteutuu itse asiassa nykyään usein parhaiten ulkoilualueilla. Kaupunkielämään kuulunut kiireetön, päämäärätönkin kuljeskelu, ympäristöstä ja muiden ihmisten läsnäolosta nauttien, on nykyään ehkäantoisinta ruuhkaisen ydinkeskustan ulkopuolella. Niinpä myös helsinkiläisten havainnointiin soveltuu hyvin esimerkiksi Seurasaari tai Vanhankaupunginkoski. Mielenkiintoista kaupungissa on se, kuinka erilaiset ihmiset, eläimet ja muu luonto pystyvät elämään toisiaan vahingoittamatta ja häiritsemättä. Tai miten ne kykenevät vieläpä hyötymään ja nauttimaan toisistaan molemminpuolisesti. 134 RETKIOPAS HELSINGIN LUONTOON - L U O N T O

14 A r t o N i r o n e n 135

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Lasten ympäristöopas

Lasten ympäristöopas Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010

Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010 Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010 Tekijät: Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola ja kaavasuunnittelija Sakari Tanttari Kohteena oli tila 10-401-3-292 valtatie 18:n

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi

SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 6789067890678901267890678906789012678906 67890 67890 678906 678906 678906 67890 67890 67890 67890 67890 678906 678906 678906

Lisätiedot

Rantojen kasvillisuus

Rantojen kasvillisuus Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

PALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat 11.2.2005 Kajaanissa

PALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat 11.2.2005 Kajaanissa Oranssi Vihreä Ruskea Harmaa Rasti 8 Tehtävä 10, 13 Maksimipisteet 5 I ve got some balls 1. 1,95 dl 2. 1,62 dm 2 3. 750 g 4. 1,64 dl 5. 1,45 dm 2 Ruskea Harmaa Rasti 2 Tehtävä 5 Maksimipisteet 6 1. Ukkometso

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet

Lisätiedot

HELMI 2015 Kohti talvileiriä. Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille

HELMI 2015 Kohti talvileiriä. Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille HELMI 2015 Kohti talvileiriä Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille Koulutuksen sisältö Ohjelma leirillä Ohjelma pääpiirteittäin Elämää talvileirillä Kuinka teltassa toimitaan? Miten syödään? Pukeutuminen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 Tälle koko lukuvuodelle olemme suunnitelleet teemaksi MATKALLA Tutkimusmatkamme lähtee minusta itsestä ja laajenee käsittämään ainakin Suomen ja Pohjoismaat. Otamme toimintaamme

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Muutoksia koordinoinnissa AL:lle akatemiatutkijan rahoitus 5v (31.8.219 asti) Sijaiseksi Päivi Sirkiä

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto

Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto Lintujen kaupunkilaistuminen: määrittelyä Kaupunkilaistuminen prosessina Miksi linnut kaupunkilaistuvat? Mitä on

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani

Lisätiedot

Kevätseuranta lapsille

Kevätseuranta lapsille Kevätseuranta lapsille Tartu Kevättuulen liepeeseen! Keikkuen tulevi. Keltaisena kuin leskenlehti! Hupaisana kuin töyhtöhyyppä! Vihreänä kuin hiirenkorva! Vikkelänä kuin sisilisko! Mikä se on? Kevät! Kevät!

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

Autoteltta Original 23 m 2 Pystytysohjeet

Autoteltta Original 23 m 2 Pystytysohjeet Autoteltta Original 23 m 2 Pystytysohjeet KUVAUS MALLINRO # 3,7 x 6 x 2,4 m Garage-in-a-Box Original harmaa 62790 SUOSITELLUT TYÖKALUT 11mm + /- 45 cm Lue ohjeet läpi ennen töiden aloittamista. Teltta

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Vauvan kantoliinan talvisuojus

Vauvan kantoliinan talvisuojus Vauvan kantoliinan talvisuojus Vauvan kanssa liikuttaessa ei tarvitse rajoittua pihapiirin ja tieverkoston sanelemiin vaihtoehtoihin talvellakaan. Talvisuojuksen avulla voit kävellä vapaasti maastossa

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT HELSINGISSÄ

LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT HELSINGISSÄ LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUT HELSINGISSÄ ARKKI HARAKKA MERIHARJU POLKU TÖYHTÖHYYPPÄ HELSINGISTÄ LÖYTYY VIISI AINUTLAATUISTA JA TOISISTAAN POIKKEAVAA LUONTO- JA YMPÄRISTÖKOULUA, JOTKA KASVATTAVAT KESTÄVÄN

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

LUONTO LÄHELLÄ VINKKEJÄ LÄHILUONNOSTA NAUTTIMISEEN

LUONTO LÄHELLÄ VINKKEJÄ LÄHILUONNOSTA NAUTTIMISEEN LUONTO LÄHELLÄ VINKKEJÄ LÄHILUONNOSTA NAUTTIMISEEN Jo 15 minuutin oleskelu metsässä, puistossa tai lenkkipolulla virkistää ja vahvistaa kehoa ja ilahduttaa mieltä. L Kaupunkiluonto yllättää lajien runsaudella.

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot