SODANKYLÄN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SODANKYLÄN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2015"

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNTA Kh , liite nro 1 Kv , liite nro 3 SODANKYLÄN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2015 Lapin Tähtikunta Kunnanvirasto Puhelin Sampo PL 60 Telefax (016) Pohjolan OP Sodankylä Y-tunnus Nordea

2 Sisältö 1. Johdanto... 3 Toimeksianto ja tavoitteet... 3 Asunto-ohjelman sisältö Asuntostrategian 2002 toteutuminen toimenpiteineen... 4 Asuntokannan käyttö ja käyttötarkoituksen muutokset... 4 Omistajan ja valtion toimenpiteet asuntoyhtiöiden talouden parantamiseksi Visio Sodankylän väestön ja asuntokannan kehitysnäkymät... 6 Väestön kehitys... 6 Kaivostoiminnan kehitysnäkymät ja vaikutukset väestöön ja muuttoliikkeeseen... 9 Asuntokanta ja asuntokunnat Kaivostoiminnan vaikutukset asuntokuntiin Asuntomarkkinatilanne Asuntomarkkinatilanne ja sen toimivuus Tyhjät asunnot Asuinympäristö Tonttivaranto Tontti- ja maa-alueiden riittävyys Erityisryhmien asumista koskevat tavoitteet ja strategiat Vanhusväestö ja ikääntyvät Vammaiset ja kehitysvammaiset Mielenterveyskuntoutujat ja moniongelmaiset Nuoret Opiskelijat Asuntotuotannon yleiset tavoitteet ja strategiset linjaukset Yleistä Asuntotuotannon strategiset linjaukset vuoteen Määrälliset tavoitteet vuoteen Toimenpiteet

3 1. Johdanto Toimeksianto ja tavoitteet Sodankylän kunnanhallitus päätti asettaa työryhmän, jonka tarkoituksena oli pikaisella aikataululla päivittää ja täydentää vuoden 2002 hyväksyttyä asuntostrategiaa ja tehdä toimenpide-ehdotuksensa kunnallista päätöksentekoa varten niin, että uusi asunto-ohjelma olisi kunnanvaltuuston käsittelyssä kesäkuussa Työryhmään ovat kuuluneet nimettyinä Jyrki Manninen, elinkeinojohtaja (pj), Eira Suopajärvi, asuntosihteeri (sihteeri), Harri Tiuraniemi, perusturvajohtaja, Kauko Nurmela, yritysasiamies, Eeva-Riitta Sormunen, kiinteistöpäällikkö, Jani Hiltunen, kaavoittaja, Jyrki Siirtola, kh:n edustaja, Markku Laurikainen, Asentopuulaaki Oy:n tj. sekä kutsuttuna asiantuntijana sivistystoimenjohtaja Hilkka Orava. Työtä on ohjannut vt. kunnanjohtaja Tero Karinen. Työryhmän tavoitteena oli tarkoituksenmukaisella tavalla yhteen sovittaa maapoliittisen ohjelma, elinkeinopoliittiset tarpeet, kunnan kehityskuva, vanhuspoliittisen ohjelma ja muut asumista sivuavat ohjelmat vireillä olevan tarkistamistyön kanssa. Uuden asunto-ohjelman laatimisen alkuvaiheessa katsottiin tarpeelliseksi selvittää kaivostoiminnan laajentumisen vaikutukset lähivuosien asuntotarpeisiin. Erillisselvityksestä vastasi Pöyry Finland Oy:stä projektipäällikkö Markku Nissi. Perusselvitys Sodankylän asumistarpeista Kevitsan kaivostoiminnan käynnistyessä valmistui ja sen pääkohdat on asunto-ohjelman liitteenä. Selvitys esiteltiin kunnanvaltuustolle Asunto-ohjelman tuotantotavoitteet vuosille sijoittuvat em. selvityksen tuloksena kirkonkylän alueelle. Asuntostrategian sisältö Selvitysten perusteella Sodankylän kunnan avoimilla markkinoilla oleva asuntotarjonta on nykyisellään riittämätön vastaanottamaan kaivostoiminnasta aiheutuvia vuokra- ja omistusasuntojen tarpeita. Lisäksi ohjelmassa on otettu huomioon nykyisen asuntokannan kunto ja viihtyvyys sekä erityisryhmien tarpeet ja asuntotarjonnan riittävyys kunnan nykyisille asukkaille. Strategiassa on selvitelty mm. kunnan ja yksityisten omistamaa tonttitarjontaa ja niiden riittävyyttä sekä sijaintia asumisviihtyvyys huomioon ottaen kaivosten vaikutusta väkiluvun kasvuun ja kasvusta johtuviin muihin kunnan toimialallaan tarjoamiin palveluihin vuokra-asuntojen rakennuttamista tuotantovaiheen vakituisiin työpaikkoihin tuleville yksityishenkilöille kirkonkylän alueella tulevaa omistusasuntojen tarjontaa ja edellytyksiä erityisryhmien asuntotarpeita muita kunnan toimenpiteitä asuntotarjonnan toimintamalliksi sekä infopaketiksi paikkakunnalle muuton helpottamiseksi 3

4 2. Asuntostrategian 2002 toteutuminen toimenpiteineen Asuntokannan käyttö ja käyttötarkoituksen muutokset Kirkonkylä Kirkonkylän asuntokannan käyttöaste on ollut viimeiset vuodet lähes sata (100 %) prosenttia. Varsinaiset vapaarahoitteiset asunnot (Unarintie, Jeesiönkuja, Koivukuja, Opistontie, Lapintie) ovat olleet normaalissa asuntokäytössä. Näitä asuntoja ei ole voitu siten siirtää erityisryhmien asuntotarpeisiin. Nilimellan rivitalot (15 as., kalustetut) ovat olleet suunnitelmien mukaisesti eri yritysten työsuhdeasuntokäytössä. Tälle tarvitsijaryhmälle on lisäksi osoitettu kalustamattomia sekä kalustettuja asuntoja muusta asuntokannasta. Pääosa vuokraajista koostuu kaivoksiin liittyvistä erikoisammattihenkilöistä. Asunto Oy:t Ansajokos (11 as.) ja Karhujokos (9 as.) ovat siirtyneet erityisryhmien palveluasuntokäyttöön. Ammatti-instituutin asuntoloista kaksi (2) on varsinaisessa opiskelija-asuntokäytössä. Yksi (1) asuntola on erityisoppilaiden ja aikuisopiskelijoiden käytössä. Tyhjillään oleva asuntolarakennus on suunniteltu purettavaksi. Domus Lappi Säätiön asunnot ovat siirtyneet yksityiseen omistukseen ja ovat vuokrattuina eri yritysten työsuhdeasunnoiksi. Haja-asutusalue Tyhjien asuntojen myyntiin voitiin ryhtyä, kun valtio päätti myöntää aravalainaosuuksille 40%:n akordin v Asuntoja on myyty yhteensä 25 kpl. Tyhjillään/varaamatta ao. asuntoja oli kpl. Rajoituksista vapaita, myytäviä asuntoja on tällä hetkellä Kieringissä. Syväjärven asunnoille saadaan myyntioikeus kuluvan vuoden aikana. Alkujaan kunta on omistanut näitä asuntoja 113 kpl, nyt jäljellä 91 kpl. Tunturikohteet Kunta omistaa yhdessä yrittäjien kanssa vuokra-asuntoja Luostolla ja Kakslauttasessa (yht. 3 kohdetta). Viimeisen vuoden aikana Luoston alueen asunnoissa on ollut jonkin verran vajaakäyttöä. Tyhjillään/varaamatta Luostolla oli neljä (4) asuntoa. Yhteensä näissä kohteissa on 41 asuntoa, joista kunnan omistuksessa 18 kpl aravalainaehtojen mukaisesti (kunnan osuus vähintään 50,1 % osakekannasta/kohde). Omistajan ja valtion toimenpiteet asuntoyhtiöiden talouden parantamiseksi Vuokrataloyhtiöitä isännöidään asuntotoimistossa. Yhtiöt maksavat kunnalle isännöinnistä , tertiäärilainojen korkoja ja mm. tontin vuokria n Kunta Vuokrataloyhtiöistä 15 on vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä( kk:stä 3 kpl). Velkajärjestelypäätösten mukaisesti kunta on avustanut näitä yhtiöitä tyhjillään oloista johtuvista tappioista vuosittain Tertiäärilainojen (yhteensä 1,9 milj. = ovat omien varojen sijoittamista Valtiokonttorin edellyttämin ehdoin) korkoja on myös muiden tervehdyttämissuunnitelmien mukaisesti jätetty osin perimättä vuosien aikana. 4

5 Valtio Valtiokonttori on myöntänyt velkajärjestelyyn hyväksytyille yhtiöille mittavia avustuksia, joilla on kuitattu maksamatta olleita aravalainan korkoja. Viivästyskorot on annettu anteeksi. Aravalainojen laina-aikoja on kohdekohtaisesti pidennetty ja lainan korkoja alennettu usealla % -yksiköllä. Pienimmillään lainan korko voi olla 2 %. ja laina-aika korkeimmillaan vuoteen 2045 saakka. Ara 3. Visio 2020 Valtion rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on anomuksesta vapauttanut haja-asutusalueella myytävien asuntojen osakkeita myynti- ja luovutusrajoituksista. Toiminta-ajatus (Kuntastrategia 2010) Toiminta-ajatus kiteyttää kunnan perustehtävän seuraavasti: Sodankylän kunta järjestää päättämänsä hyvinvointi- ja peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti sekä luo edellytykset monipuoliselle elinkeinoelämän kehittymiselle. Visio 2020 (Kuntastrategia 2010) Visio on tulevaisuuteen, Sodankylässä vuoteen 2020, asetettu tavoitetila. Se ilmaisee millaiselta kunta haluaa tuolloin näyttää. Olemme kasvava, kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa ihmisten on turvallista elää. Meillä on monipuolinen elinkeinorakenne, Jäämerenkäytävä sekä korkeakoulutasoista, kansainvälistä arktista- ja avaruustukimusta sekä koulutusta. Vision vaikuttavuus asunto-ohjelmointiin Asunto- ja maapoliittisissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon kunnan visio luomalla edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle ja -tarjonnalle. Kunnan tulee ohjata asuntojen rakennuttamista siten, että ne sijoittuisivat niille alueille, joissa ne parhaalla mahdollisella tavalla palvelisivat asukkaiden asumis- ja palvelutarpeita sekä toteuttaisivat kunnan toimintaajatusta. 5

6 4. Sodankylän väestön ja asuntokannan kehitysnäkymät Väestön kehitys Sodankylän kunnan väestönkehitys on ollut vuodesta 1995 koko ajan laskusuunnassa. Sodankylän nykyinen väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli asukasta. Tilastokeskus ennustaa väestönkehityksen jatkuvan laskusuuntaisena Sodankylä Kuva 1. Sodankylän kunnan väestönkehitys ja ennuste vuosina (Tilastokeskus). Nykyisestä väkiluvusta 13,8 % on alle 15-vuotiaita, 66 % on vuotiaita ja yli 64-vuotiaita on 20,1 %. Ikärakenne on kehittynyt siten, että yli 64-vuotiaiden osuus väkiluvusta on kasvanut ja vastaavasti alle 15-vuotiaiden osuus pienentynyt suhteessa väestöön. Taulukko 1. Sodankylän kunnan ikärakenteen kehittyminen Ikärakenne alle 7-vuotiaat (9,7 %) 786 (7,9 %) 562 (6,1 %) 475 (5,4 %) 7-14-vuotiaat (11 %) (12,2 %) 937 (10,2 %) 742 (8,4 %) vuotiaat (69,6 %) (67,1 %) (66 %) (66 %) vuotiaat 635 (6 %) 886 (8,9 %) (10,9 %) (11,5 %) yli 75-vuotiaat 380 (3,6 %) 473 (4,8 %) 624 (6,8 %) 758 (8,6 %) Väkiluku yhteensä

7 Kun ikärakennetta tarkastellaan ennusteiden valossa, voidaan huomata väestön ikääntyminen varsin selvästi. Huomioitavaa on kuitenkin se, että ennusteet eivät ota huomioon erilaisia työllisyysvaikutuksia. Kaivostoiminnan käynnistyminen oletettavasti muokkaa ikärakennetta erityisesti työikäisen väestön osalta. Tilastokeskus ennustaa syntyvyyden hieman laskevan sekä kuolleisuuden kasvavan vuoteen 2040 mennessä. Kuntaan muuttavien määrän ennakoidaan pysyvän lähes ennallaan vuoteen 2040 mennessä, mutta kunnasta pois muuttavien osalta laskevan. Kaivostoiminnan työllistävä vaikutus kuitenkin muuttaa myös tätä rakennetta vuosina välisenä aikana. Vaikutusta ei kuitenkaan voida tässä tarkasti arvioida. Muuttoliikkeen osalta vaikutusta on tutkittu erikseen Kevitsan kaivostoiminnan osalta (Pöyry Finland, liite). Taulukko 2. Sodankylän ikärakenteen kehittymisennuste Ikärakenne ennuste alle 7-vuotiaat 475 (5,4 %) 482 (6,1 %) 443 (5,9 %) 439 (6,1 %) 7-14-vuotiaat 742 (8,4 %) 549 (6,9 %) 550 (7,3 %) 514 (7,1 %) vuotiaat (66 %) (56,2 %) (49,1 %) (50,1 %) vuotiaat (11,5 %) (17,4 %) (17,3 %) 847 (11,8 %) yli 75-vuotiaat 758 (8,6 %) (13,4 %) (20,4 %) (24,9 %) Väkiluku yhteensä Taulukko 3. Tilastokeskuksen ennusteen mukaiset väestönmuutokset Sodankylässä Ikärakenne ennuste Syntyneet Kuolleet Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Väkiluku yhteensä

8 Sodankylän kunnan tulomuutto (kuva 2.) on ollut suhteellisen tasaista 2000-luvulla, kun taas lähtömuutto on ollut hienoisessa kasvussa vaikuttaen muuttotappioon Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kuva 2. Sodankylän kunnan tulo- ja lähtömuuton kehitys vuoteen 2009 (Tilastokeskus). Tulomuuton osalta tyypillisin Sodankylään muuttaja on vuotias. Sodankylään kohdistuu eniten muuttoliikettä Rovaniemeltä, Oulusta, pääkaupunkiseudulta sekä naapurikunnista. Sama rakenne toistuu myös lähtömuuton osalta. Taulukko 4. Tulomuutto Sodankylässä ikäryhmittäin vuosina Tulomuutto vuotta 15,1 % 15,7 % 13,9 % 13,9 % vuotta 32,0 % 27,2 % 32,9 % 29,1 % vuotta 21,4 % 23,2 % 25,8 % 22,2 % vuotta 13,9 % 13,0 % 10,4 % 12,3 % vuotta 9,7 % 8,7 % 7,1 % 7,9 % vuotta 5,4 % 9,4 % 7,7 % 9,6 % yli 65 vuotta 2,4 % 2,7 % 2,0 % 4,9 % Taulukko 5. Lähtömuutto Sodankylästä ikäryhmittäin vuosina Lähtömuutto vuotta 18,4 % 11,9 % 14,3 % 12,1 % vuotta 38,9 % 40,8 % 39,0 % 40,9 % vuotta 20,7 % 17,7 % 21,4 % 22,0 % vuotta 12,1 % 13,0 % 10,4 % 8,7 % vuotta 5,7 % 7,8 % 6,5 % 7,3 % vuotta 2,1 % 7,0 % 4,8 % 6,8 % yli 65 vuotta 2,0 % 1,8 % 3,5 % 2,1 % 8

9 Sodankylässä väkiluvun ja muuttoliikkeen myötä työvoiman määrä on laskenut. Työpaikkojen määrä ja työllisyysaste on kohentunut vuonna 2009 verrattuna 2000-luvun muihin ajankohtiin. Taulukko 6. Sodankylän väestönmuutokset ja työllisyys Sodankylä / väestön muutos ja työllisyys Väkiluku Syntyneiden enemmyys Muuttoliike Työvoima (työlliset ja työttömät) Työpaikat Työttömät Työttömät, % 8,4 24,4 13,7 13,2 Kaivostoiminnan kehitysnäkymät ja vaikutukset väestöön ja muuttoliikkeeseen Kaivostoiminnan vaikutuksia on arvioitu erillisselvityksellä (Pöyry Finland: Perusselvitys Sodankylän asumistarpeista Kevitsan kaivostoiminnan käynnistyessä). Vaikutusten arvioinnissa käytetyn aineiston ja oletusten pohjalta voidaan arvioida, että Sodankylään kohdistuva vakituisluonteinen muuttoliike on noin kolmannes tuotantovaiheen työpaikoista (220) vaihteluvälin ollessa +/-2 prosenttiyksikköä. Välitön vaikutus on noin 70 muuttavaa työntekijää perheineen ja kokonaisvaikutuksena arvioidaan olevan yli 100 muuttavaa työntekijää perheineen. Tämä tarkoittaa muuttoliikkeenä 2,4 % lisäystä nykyiseen väestömäärään ( henkeä). Yhden muuttavan työntekijän oletetaan muodostavan yhden asuntokunnan. Sodankylän nykyinen asuntotarjonta ei riitä kattamaan tuotantovaiheen tarvetta. Kerrannaisvaikutusten osuus (kerroin 1,6) muuttoliikkeeseen on arvioitu samassa suhteessa välittömiin vaikutuksiin ja on käytännössä suuntaa antava. Varsinainen tarpeen asuntotarpeen mitoitus tulee tehdä ensisijaisesti välittömien vaikutusten perusteella, koska on oletettavaa että kerrannaisvaikutusten kautta tuleva muuttoliike voi tulla osin viiveellä ja voivat kohdistua ensisijaisesti nykyisiin sodankyläläisiin. Vaikutukset tiivistetysti Sodankylän väestöön ovat seuraavat: Tuotantovaiheen aiheuttama kysyntälähtöinen muuttoliike 2,4 % nykyisen väestön lisäksi -> Väkilukuarvio vuoteen 2015 mennessä on noin asukasta. Kiivaimmillaan muuttoliikkeen arvioidaan olevan tuotantovaiheen käynnistyessä Kerrannaisvaikutukset voivat tulla viiveellä ja mahdollisesti kasvaa toiminnan vakiinnuttua. Kaivostoiminnan tuotannon kaksinkertaistamisen arvioidaan kasvattavan työvoiman tarvetta ja samassa suhteessa muuttoliikettä enimmillään 20 %. Tällöin väkilukuarvio olisi vuoteen 2015 mennessä asukasta. Tulomuuton osalta tämä näkyy nousupiikkinä vuoden tienoilla. Tämän jälkeen tulomuutto vakiintunee hieman aikaista korkeammalle tasolle. Lähtömuutto pienenee ja vakiintunee myös aiempaa positiivisemmalle tasolle. Nettomuutto kokonaisuudessaan kääntyy arvion mukaan nollatasoa hieman paremmaksi eli muuttovoittoiseksi työpaikkojen kasvun myötä. Tuotantovaiheen aikana esiintyy myös voimakasta pendelöintiä ja viikkoasumista. Tässä ryhmässä voi tapahtua siirtymiä pidemmällä aikavälillä pysyväisluonteisesti Sodankylään. Viikkoasuminenkin lisää asumisen tarpeita erityisesti vuokra-asumisen osalta. Oletettavaa kuitenkin on, että nämä työntekijät hakevat tilapäisratkaisuja, jotka ovat normaalivuokratasoa alemmilla hinnoilla (parakit, mökit, yksittäiset huoneet, tms.). Näitä 9

10 siirtymiä ei tässä voida tarkasti arvioida, koska ne riippuvat kunnan omista aktiivisista toimenpiteistä saada työntekijät asettumaan Sodankylään. Rakentamisvaiheen aiheuttaman pysyväisluonteisen muuttoliikkeen osalta voidaan suuntaa antavasti arvioida, että sodankyläläistyviä työntekijöitä olisi henkilöä (keskim. 80). Osa näistä työntekijöistä voi myös työllistyä tuotantovaiheeseen, joten asumistarve voi olla osin päällekkäistä tuotantovaiheen kanssa. Asuntokanta ja asuntokunnat Tilastokeskuksen mukaan (2009) Sodankylässä oli yhteensä vakituisesti asuttua asuntoa (asuntokuntaa). Pääpaino asumisessa on omakotitaloissa (2.547 asuntokuntaa). Oheisessa taulukossa (Taulukko 7.) on kuvattu asuntotyyppien jakauma sekä vakituisesti asuttujen asuntojen että Sodankylän asuntojen kokonaismäärän suhteen. Asunnot ryhmitellään asunto-/talotyypin mukaan seuraavasti (Tilastokeskus): erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot) rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. Asuntovarauma kuvastaa tilapäisten tai ei-vakituisten asuntojen tilannetta rekisteritietojen pohjalta. Tarkasteltaessa asuntovaraumaa rakennusvuoden ja käyttötarkoituksen mukaan (Taulukko 7.), voidaan todeta tilastollisesti seuraavat seikat: Erilliset pientalot: yli puolet (52,3 %) on rakennettu ennen vuotta 1970, noin neljännes (26,1 %) vuosina , vajaa viidennes (16 %) 1990-luvulla, ja loput (5,4 %) 2000-luvulla tai rakennusvuosi tuntematon 1990-luvulla rakennetuista määrä on noin 62 asuntoa 2000-luvulla rakennetuista määrä on noin 21 asuntoa Rivitalot/ketjutalot: vajaa kymmenesosa (7,6 %) on rakennettu ennen vuotta 1970, yli puolet (53,5 %) vuosina , kolmannes (34,1 %) 1990-luvulla, ja loput (5,2 %) 2000-luvulla tai rakennusvuosi tuntematon 1990-luvulla rakennetuista määrä on noin 71 asuntoa 2000-luvulla rakennetuista määrä on noin 11 asuntoa Kerrostalot: yli puolet (56,7 %) ennen vuotta 1970, noin neljännes (24,5 %) vuosina , vajaa viidennes (17,9 %) 1990-luvulla, ja loput (1 kpl) 2000-luvulla tai rakennusvuosi tuntematon 1990-luvulla rakennetuista määrä on noin 19 asuntoa 2000-luvulla rakennetuista määrä on noin 1 asunto Huomioitava seikka on, että vaikka suhteellisen uusia asuntoja asuntovaraumasta löytyykin, on määrään suhtauduttava kriittisesti majoituspotentiaalina hyödynnettäessä. Valtaosa asuntovaraumasta on asuntostrategian yhteydessä tehdyn kartoituksen mukaan käytössä ns. kakkosasuntoina / vapaa-ajan asuntoina, jotka ovat eri perikuntien omistuksessa. 10

11 Taulukko 7. Asuntotyyppijakauma Sodankylässä vuonna 2008 (Tilastokeskus). Sodankylä YHTEENSÄ lkm Erilliset pientalot lkm Rivitalot, ketjutalot lkm Kerrostalot lkm Muu rakennus lkm Kaikki asunnot yhteensä Tuntematon Vakituisesti asutut yhteensä (asuntokanta) Tuntematon Ei vakituisesti asutut yhteensä (asuntovarauma) Tuntematon

12 Taulukko 8. Asuntokunnat ja henkilöt asuntotyypin mukaan vuonna 2008 (Tilastokeskus). Asuntokunnat ja henkilöt asuntotyypin mukaan Omakotitalot Kerrostalot Muut YHTEENSÄ (asuntoa) Asuntokunnat Henkilöt Asuntokunnan keskikoko 2,5 1,7 1,5 1,7 2,2 Hallintaperusteen mukaisesti asunnoista (asuntokunnista) oli omistusasuntoja ja vuokra-asuntoja sekä lisäksi muita tai tuntemattomasti hallintaperusteella luokiteltavia 150 asuntokuntaa (Tilastokeskus). Taulukko 9. Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 2008 (Tilastokeskus). Asuntokunnat ja henkilöt hallintaperusteen mukaan 2008 Omistusasunto Rivitalot, ketjutalot Vuokraasunto Asumisoikeusasunto Muut YHTEENSÄ (asuntoa) Asuntokunnat Henkilöt Asuntokunnan keskikoko 2,4 1,8-2,0 2,2 Kaivostoiminnan vaikutukset asuntokuntiin Kevitsan kaivostoiminnan osalta lähtökohtana on ollut, että 1 muuttava työntekijä muodostaa asuntokunnan. Hänen mukanaan voi muuttaa muita perheenjäseniä, jotka asuvat samassa taloudessa. Yhtä muuttavaa työntekijää kohden on arvioitu muuttavan kaksi muuta henkilöä, jotka muodostavat oman talouden (=1 muuttava työntekijä + 2 henkilöä). Erillisselvityksessä on määritelty yksin muuttavat taloudet sekä perheenjäsenten kanssa muuttavat taloudet heidän aikomustensa perusteella. Välitön vaikutus on asuntokunnan muodostuminen ja kerrannaisvaikutusten osalta asuntokunnan muodostuminen. Yhteensä vaikutus olisi asuntokuntaa. Mitoitus tulisi toteuttaa ensisijaisesti ja vähintään välittömien vaikutusten kautta. Suurin osa nykyisestä asuntovaraumasta on oletetusti rakennuskantatarkastelun osalta vanhoja erillisiä pientaloja/omakotitaloja, joiden kunnosta ja kunnostustarpeista tai -mahdollisuuksista ei ole tietoa. Tämä vaatii tarkemman erillisselvityksiä, mikäli niitä aiotaan hyödyntää asumistarpeiden täyttämisessä. 12

13 5. Asuntomarkkinatilanne Asuntomarkkinatilanne ja sen toimivuus Sodankylän kunnan ja yksityisten yhtiöiden omistuksessa on yhteensä 823 asuntoa, joista 675 sijaitsee keskustan alueella ja loput 148 sivukylillä. Kunnan omistamien asuntojen määrä on 733 asuntoa. Sodankylässä sijaitsevista kunnan ja yksityisten vapaina olevista myytävistä ja vuokrattavista kohteista on esitetty seuraavassa taulukossa arviot maaliskuun 2010 tilanteen mukaan. Kunnalla on käyttöasteen kautta mitattuna vapaana keskimäärin 26 rivitaloasuntoa, 3 kerrostaloasuntoa ja vastaavasti yksityisillä omakotitaloja 12, rivitaloasuntoja 6 sekä 1 kerrostaloasunto. Kaiken kaikkiaan vapaita asuntoja (myytävät, vuokrattavat) on yhteensä 48. Luvut voivat käytännössä olla alhaisempia, koska mm. kunnan vuokra-asuminen on arvioitu saatavilla olevan käyttöasteen mukaan, jolloin asunnot eivät ole välttämättä tyhjillään ympäri vuoden. Taulukko 10. Sodankylän kunnan alueen vapaat asunnot (3/2010). Vapaat asunnot (3/2010) Myytävät ja vuokrattavat yhteensä Kunta Yksityiset, muut YHTEENSÄ Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot YHTEENSÄ (Kunnan tilanne: päivitys / kaikki vapaat 18 asuntoa sijaitsevat sivukylissä, joista mm. 4 Luostolla, 3 Kieringissä, 3 Vuotsossa ja 4 Syväjärvellä) 13

14 Tyhjät asunnot Alueittainen asuntotilanne tyhjien asuntojen osalta on kerätty YKR-tietokannasta (Lapin liitto). Tietojen keräys- ja tilastointitapa on hieman Tilastokeskuksesta poikkeava määrän suhteen, mutta se antaa kokonaiskuvan tyhjien asuntojen sijoittumisesta Sodankylän kunnassa. Tiedot ovat vuodelta Määrällisesti eniten tyhjiä huoneistoja löytyy Sodankylän kirkonkylältä. Tilasto ei kuitenkaan osoita mitkä tyhjistä asunnoista ovat asumiskelpoisia. Tämän asuntostrategian laadinnan osalta kartoitettiin tyhjien asuntojen sijoittumiseen ja määrään liittyviä tekijöitä. Kartoituksen tuloksena oli, että kirkonkylässä sijaitsevat tyhjät asuinhuoneistot ovat enimmäkseen tilapäisessä käytössä ns. kakkosasuntoina ja ne sijaitsevat pääasiassa varuskunnan alueella. Sivukylien varauman osalta valtaosa on eri perikuntien omistuksessa olevia ns. mummonmökkejä, joita käytetään vapaa-ajan asuntoina. Taulukko 11. Tyhjien asuntojen määrä Sodankylän kunnassa 2007 (Lapin liitto). Alue Asuinhuoneistot Tyhjät asuinhuoneistot Tyhjät asunnot % Kakslauttanen ,2 % Vuotso ,9 % Lokka ,6 % Moskuvaara ,2 % Petkula ,2 % Kersilö ,5 % Sattanen ,3 % Siurunmaa ,0 % Kelujärvi ,5 % Jeesiö ,1 % Orajärvi ,0 % Sodankylä kk ,8 % Tähtelä ,5 % Aska ,7 % Lisamanaapa ,1 % Torvinen ,3 % Luosto ,5 % Vuojärvi ,2 % Raudanjoki ,5 % Seipäjärvi ,5 % Unari ,6 % Kukasjärvi ,1 % Kierinki ,2 % Sassali ,6 % Syväjärvi ,2 % Riipi ,8 % Vaalajärvi ,7 % Rajala ,2 % YHTEENSÄ ,9 % 14

15 Kuva 3. Asuntokuntien ja tyhjien asuntojen suhteellinen osuus ja sijainti kartalla. 15

16 6. Asuinympäristö Tonttivaranto Sodankylän kunnan tonttivaranto on määrällisesti hyvä. Erityisesti rivitalotonttitarjonta antaa mahdollisuuksia asuntotuotannon jatkokehittämiseen. Kerrostalotontteja on tarjolla vähän ja kysyntää on keskustassa sijaitseville asunnoille. Lisäksi kirkonkylän keskustassa on mahdollista kaavamuutoksilla saada käyttöön asumiskelpoista tonttimaata. Taulukko 12. Vapaana olevat rakentamattomat omakoti-, rivitalo- ja kerrostalotontit maaliskuussa 2010 Nykyinen tonttivaranto Tyhjät tontit (kirkonkylän kaavaalue) Kunta Yksityiset, muut YHTEENSÄ Omakotitalotontit Rivitalotontit Kerrostalotontit YHTEENSÄ Loma-asuntotontit Kunnan omistamat rakentamattomat asemakaavoitetut kerrostalo- ja rivitalotontit jakaantuvat seuraavasti: entinen Ravirata: o 4 kerrostalotonttia (rakennusoikeutta k-m 2 /tontti) o 5 rivitalotonttia (rakennusoikeutta k-m 2 /tontti) o Alueella on vireillä asemakaavan muutos, jossa kerros- ja rivitalojen rakennuskortteleita lisätään Kaanaanmaa: o 8 tonttia omakoti-, pari- tai rivitalokäyttöön (tonttien pinta-alat n m², joissa rakennustehokkuus e=0,20) Tuohelantie: o 5 rivitalotonttia (tonttien pinta-alat n m², joissa rakennustehokkuus e=0,20) Tähtiherrantie: o 1 tontti omakoti-, rivitalo- tai paritalokäyttöön (tontin pinta-ala n m², jossa rakennustehokkuus e=0,20) Yksityisten omistamat rakentamattomat asemakaavoitetut kerros- ja rivitalotontit jakaantuvat seuraavasti: Unarintie: o 1 kerrostalotontti (pinta-ala n m², joissa rakennustehokkuus 0,50) 16

17 Rissasenperä: o 2 rivitalotonttia (tonttien pinta-alat n m², joissa rakennustehokkuus e=0,20 0,26) Kaltiontie: o 6 omakoti-, paritalo- tai rivitalotonttia (pinta-alat noin 1500 m², joissa rakennustehokkuus e=0,25) Papintie: o 2 tonttia omakoti-, paritalo- tai rivitalokäyttöön (tonttien pinta-alat noin m², joissa rakennusoikeutta k-m 2 ) Kehtomaan alue: o 4 rivitalotonttia, joissa vaihtelevia rakennusoikeuksia Puistolantien alue: o 4 rivitalotonttia (tonttien pinta-alat n m², joissa rakennusoikeutta k-m 2 ) Lisäksi keskustan alueella on muutamia yksityisten omistamia tontteja, joiden kaavan mukainen käyttötarkoitus ei suoraan mahdollista asuintalojen rakentamista. Vastaaville alueille on aiempien vuosien aikana toteutettu poikkeamisluvin ja asemakaavan muutoksilla rakennuksia, joissa on myös asuintiloja. Tontti- ja maa-alueiden riittävyys Kunta omistaa lisäksi kaavoittamattomia alueita ydinkeskustan ulkopuolella, muun muassa Kitisen rannalla Kaanaanmaan pohjoisen puoleisilla alueilla, Kemijärventien varren alueella, Savukosken tien varren alueella ja Emauksen alueella sekä Savikankaalla. Yhteenvetona voidaan todeta, että tonttivaranto riittää kattamaan elinkeinojen kehittymisen (mm. kaivostoiminta) aiheuttamia tarpeita eikä ole tarve määrällisesti kaavoittaa rakentamisen reservi-/laajenemisalueita vuoteen 2015 mennessä. Asumisviihtyisyys on kuitenkin ratkaiseva tekijä asumispäätöksenteossa, joten siihen tulee kiinnittää huomiota toteutuksessa. Keskustan alueen yksityisten omistamien tonttien osalta on syytä tarkastella mahdollisten kaavamuutosten tarvetta asuinrakentamiseen. On myös määriteltävä viihtyisiä asumisen alueita voimassa olevien kaavojen puitteissa sekä määritellä potentiaalisimmille varatuille tonteille rakentamiskehote. 17

18 7. Erityisryhmien asumista koskevat tavoitteet ja strategiat Vanhusväestö ja ikääntyvät Yli 75 vuotiaita oli vuonna henkilöä ja kehittymisennusteen mukaan vuonna henkilöä. Tällä hetkellä palveluasuntoja on 205 kpl ja näistä tehostetussa palveluasumisessa 115 kpl. Palveluasuntojen korjaushankkeita on seuraavien vuosien aikana kaksi (2) kohdetta (Hannuksenkartano ja Helmikoti), joissa on yhteensä 82 asuntopaikkaa. Palveluasuntoihin oli hakijaa, joista yli puolet haki tehostettuun palveluasumiseen. Vammaiset ja kehitysvammaiset Vammaisille on asuntokannassa seitsemän (7) varsinaista inva-asuntoa. Lisäksi yhden vuokrakerrostalon alakerran asunnot on rakennettu esteettömiksi. Kerroksessa on yhdeksän (9) asuntoa. Määrä on vuosien ajan vastannut kysyntää. Kehitysvammaisten asumispalveluyksikköjä on kolme (3) kpl. Kohteissa on palveluasuntoja/asuntopaikkoja 14 kpl ja tukiasuntoja 25 kpl. Kehitysvammaisia kuntalaisia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa viisi (5) henkilöä ja näistä kolme (3) henkilöä tarvitsisi palveluasunnon. Lapsuudenkodissaan vanhempiensa luona toistaiseksi asuvia kehitysvammaisia on 22 henkilöä. Sodankylässä on laadittu 3/2010 (laatija Aspa- Asumispalvelusäätiö) kehitysvammaisten asumisen ja palvelutarpeen kartoitus. Selvityksen mukaan ryhmäkotimuotoiseen asumiseen on tarvetta tällä hetkellä yhdeksällä (9) ja tuettuun asumispalveluun kahdeksalle (8) asiakkaalla. Tavoite on, että ryhmäkoti olisi käytettävissä viimeistään vuonna Mielenterveyskuntoutujat ja moniongelmaiset Nuoret Opiskelijat Hoivaa ja huoltoa tarvitseville mielenterveyskuntoutujille on perustettu Ansajokoksen asunto- ja toimintayksikkö. Kohteessa on kuusi (6) asuntopaikkaa sekä seitsemän (7) itsenäistä asuntoa, Viereiseen kiinteistöön perustettiin vuonna 2009 Karhujokoksen ryhmäkoti, jossa on yhdeksän huoneistoa (9). Kohteessa asuu lähinnä moniongelmaisia henkilöitä, jotka eivät kuitenkaan tarvitse ympärivuorokautista valvontaa. Kohteet toimivat yhteisellä henkilökunnalla ja palvelutarjonnalla. Kaikilla asukkailla on itsenäiset vuokrasopimukset asuntoyhtiöiden kanssa. Paikkoja on toistaiseksi ollut tarvetta vastaavasti. Nuorille (alle 25 v.) on osoitettu asuntoja asuntotarpeiden ja asunto-olosuhteiden muutoksen kiireellisyys sekä/tai usein itsenäisen elämän tukeminen huomioon ottaen. Tämän ryhmän kanssa tehdään erityisesti yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Varsinaisia opiskelija-asuntopaikkoja on ammatti-instituutissa yhteensä 150 kpl. Valvotut asuntopaikat on varattu ammattiopiston opiskelijoille. Aikuisopiskelijoille on vuokrattu asuntopaikkoja muusta asuntolasta (C-asuntola) ja lukiolaiset ovat sijoittuneet muun asuntotarjonnan asuntoihin. 18

19 8. Asuntotuotannon yleiset tavoitteet ja strategiset linjaukset Yleistä Tapahtuneen kehityksen, ennusteiden sekä arvioiden ja asumistarveselvityksen mukaan Sodankylässä voidaan määritellä lähivuosien tuleva asuntotuotannon kehitys. Lähtökohtana ovat ensisijaisesti uudisrakentamisen tarpeet sekä toissijaisesti nykyinen asuntovarauma ja sen vähentäminen/uudistaminen. Nykyinen asuntovarauma Tilastokeskuksen mukaan on 14,9 % kaikista asunnoista. Näiden asuntojen hyödyntäminen kunnan vetovoimatekijänä ei ole kuitenkaan kilpailutekijä, jolla muuttoliikettä kuntaan pyritään kohdistamaan. Yleensäkin muuttoliikkeen ja asuntotuotannon vaikutusmekanismit ovat monisäikeiset, jossa useat tekijät muodostavat vetovoimaisuutta ja näin ollen positiivista (tai negatiivista) muuttoliikettä. Alla oleva kuva kuvastaa vaikutusten syy-seuraus-suhteita kunnan tasolla. Huomioitava seikka on, että kunnan oma vetovoima vaikuttaa muuttoliikkeeseen tai pendelöinnin määrään kunnan ulkopuolelta. Kunnan vetovoima Perusrakenne, verotus, kustannustaso, palvelutaso, viihtyvyys, turvallisuus, imago, asuminen, työvoima KAIVOSINVESTOINTI JA SEN TUOTANTO Asuntojen tarjonta Asuntokanta, asuntotuotanto, ominaisuudet, laatu, hinta Työvoiman kysyntä MUUTTOLIIKE Työvoiman tarjonta Määrä, ikä, koulutus Tonttitarjonta Pendelöinti kunnan/seudun ulkopuolelta Hedelmällisyys Kuolevuus Luonnollinen väestönmuutos Väestö Määrä, ikärakenne Kuva 4. Kaivosinvestoinnin ja muiden tekijöiden yhteys väestönkehitykseen kunnan tai seudun tasolla (Lähde: Laakso 2006). 19

20 Potentiaalisten muuttajien ja sodankyläläisten tarpeita kartoitettiin kaivostoimintaan liittyvässä asuntotarveselvityksessä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan tarpeitaan sekä asumispäätöksentekoon liittyviä tekijöitä. Yleisissä asuntotuotannon tavoitteissa huomioidaan kuntalaisten sekä ulkopaikkakuntalaisten tarpeita seuraavien toiveiden ja tarpeiden pohjalta: Asumisen tarpeet yleensä: noin puolet (46,1 %) on vuokra-asunnon tarpeessa, omistusasumista suosii neljännes (27 %) ja loput (26,9 %) hakisi tilapäisiä asumisen ratkaisuja Asumismuodot ja asumistyypit: rivitaloasumista suosii noin puolet (45,3 %), omakotitaloasumista kolmannes (32,6 %), kerrostalo-asumista vajaa viidennes (22,1 %) Asumispäätöksentekoon liittyvät seikat: viihtyisyyteen, asumisväljyyteen, asumisen helppouteen, harrastuksiin, kaupan palveluiden läheisyyteen sekä puolison työmahdollisuuksiin liittyvät tekijät ovat tärkeimpiä. Asumispäätöksenteon kannalta vastaukset indikoivat osin sitä, että vastaajat hakevat mieluummin valmiita ratkaisuja ja vaihtoehtoja oman rakentamisen sijaan Asuntotuotannon strategiset linjaukset vuoteen 2015 Potentiaalisten asuinalueiden määrittäminen nykyisen kaavan perusteella sekä mahdolliset kaavamuutostarkastelut. Rakentamattomille varatuille tonteille asetetaan rakentamiskehote, jotta varmistetaan hyvien tonttien saatavuus. Nykyisen tonttivarannon osalta määritellään viihtyisimmät alueet. Vetovoimaisuuden kehittämiseksi panostetaan uudistuotantoon sekä asuinalueiden (nykyiset, uudet) viihtyisyyteen, asumisväljyyteen ja asumisen helppouteen, toteutus ja mitoitus konkreettisen kysynnän mukaan Nykyistä asuntokapasiteettia ja uudehkoa asuntovaraumaa (1990-luvun jälkeen rakennetut) kehitetään ensisijaisesti tilapäisasumisen tarpeisiin, vain pieni osa potentiaalista hyödynnetään kasvavan vakituisen tulomuuton tarpeisiin ja osaa hyödynnetään myös kakkosasumisen tarpeisiin, jotta asuntovaraumaa voidaan pienentää Uudisrakentamisessa yksityisille rakentajille keskitytään ensisijaisesti tarjoamaan asuntoja ja tontteja Sodankylän kirkonkylän keskustaajamasta ja sen välittömästä läheisyydestä sekä samalla helpottamaan rakentamisen prosessia (esim. tarjoamalla rakentamisen tukipalveluita koordinoidusti). Pääpaino kunnan asuntotuotannosta ja sen kehittämisestä yhteistyössä rakennusliikkeiden ja aluerakentajien sekä yleishyödyllisten omistaja/rakennuttajien kanssa keskitetään rivitalo- ja pienkerrostaloasumiseen kirkonkylän keskustaajamasta, huomioidaan kaavamuutostarpeet Uusia alueita ei ole tarpeen tässä vaiheessa kaavoittaa asumiskäyttöön, vaan hyödynnetään kirkonkylän kaava-alueiden nykyiset mahdollisuudet sekä huomioidaan mahdolliset kaavamuutostarpeet potentiaalisimpien kohteiden osalta Kunta tukee erityyppisten asuntojen tarjontaa huomioiden asukkaiden tarpeet elämän eri vaiheissa, vaikkakin väestörakenteen tarkkoja muutoksia on vaikea arvioida; mm. kuntaalalta lasketaan eläköityneen 190 hlöä Tukiasuntotarpeisiin haetaan ratkaisuja myös jo olemassa olevasta tilakannasta; selvitellään mm. käyttöasteet, toimitilojen väljyydet, toimintojen päällekkäisyydet yms. 20

21 Määrälliset tavoitteet vuoteen 2015 Vanhusten palveluasumiseen 45 asuntoa, puolet tehostettua palveluasumista Kehitysvammaisten palvelu- ja tukiasumiseen 20 asuntoa Nykyisten kuntalaisten tarve 30 vuokra-asuntoa (hakijoita jonossa kpl) Kaivostoiminnan aiheuttamiin tarpeisiin ensisijaisesti asuntoa, joista asumismuodon mukaan o o o o o o vuokra-asuntoja 47 % ->33 54 asuntoa omistus-asuntoja 26 % -> asuntoa tilapäisasumisen järjestelyjä (vuokra-asunto, muu majoitus, asuntovarauma) 27 % -> asuntoa ja asumistyypin mukaan omakotitaloja 32 % -> asuntoa rivitalo-asuntoja 46 % -> asuntoa pienkerrostaloja 22 % -> asuntoa Tavoitteet kattavat sekä kunnan että yksityisen uudisrakentamisen tarpeet. Kunnan tehtävänä on rakennuttaa tai luoda toimintaedellytyksiä rakentamisen tarpeisiin. Pääsääntöisesti kunta ei rakennuta uusia kohteita omistukseensa. 9. Toimenpiteet Strategiset linjausten ja tavoitteiden pohjalta määritetään seuraavat toimenpiteet ja kehitysaskeleet vuosille Toimenpiteet on jaoteltu osiin kaivostoiminnan tuotantovaiheen käynnistymistä silmällä pitäen, jolloin vakituisen asumisen tarpeet ovat suurimmat. Vuokra-asumisen ja tilapäisasumisen aktivointikampanja (paikallislehdet, muut mediat) Sodankylässä kaivostoiminnan rakentamis- ja tuotantovaiheen tarpeisiin: selvitetään yksityisiltä kiinteistönomistajilta mahdollisuuksia saada vajaalla käytöllä olevia asumiskelpoisia kiinteistöjä tai piilevää tarjontaa esiin Sodankylän vuokra-asuntomarkkinoilta (vapaat tyhjänä olevat vakituiset asunnot sekä vapaa-ajan asunnot vuokrakäyttöön). Tarjonta tulisi olla näkyvillä esimerkiksi Sodankylän kunnan internet-sivuilla sekä yhteisessä tietokannassa. Viihtyisimpien ja potentiaalisimpien asuinalueiden määrittäminen uudisrakentamiseen (rivitalo-, kerrostalo- sekä pientaloasuminen) kirkonkylän kaava-alueelta Neuvottelut ja yhteistyön tiivistäminen rakennuttajatahojen ja rakennusliikkeiden kanssa uusista ja suunnitelluista hankkeista Kaavamuutostarkastelut kunnan keskustassa, mahdolliset rakentamiskehotteet 21

22 Käynnistetään, mahdollistetaan ja toteutetaan kaivostoiminnasta aiheuttaman muuttoliikkeen asumistarpeiden edellyttämät toimenpiteet (yhteistyö rakennusliikkeet, yksityiset rakennuttajat, yleishyödylliset rakennuttajat) Sodankylään muuttavien sekä heidän perheidensä muuttamisen helpottaminen Sodankylään muuttajan infopaketin luominen: asunnot, tontit, kaupalliset ja peruspalvelut, virkistys- ja vapaa-aika Yksityisen pientaloasumisrakentamisen ja muuttajan kokonaispaketin luominen: luodaan toimintamalli, jossa määritetään vastuutaho helpottamaan ja nopeuttamaan asuntorakentamista ns. rakennuttaminen yhdestä luukusta periaatteella (tonttikartoitus, lupa-asiat, työmahdollisuudet puolisolle, rakentamisen palvelutarjoajien kokoaminen yms.). Lisäksi mahdollisia etuja muuttaville perheille voidaan tarjota, jotta vakituista tulomuuttoa voidaan kasvattaa. Asumisen organisointi toteutetaan kunnan resursseilla. Sodankylän kunta aloittaa aktiivisen asumismarkkinointikampanjan, jolla pyritään houkuttelemaan tontin ostajia ja talon rakentajia. Asuntomarkkinointikampanjaan tulisi liittyä ja huomioida myös kakkosasumisen tarpeet. Kakkosasumisen kohteiden sijainnissa on painotettava myös viihtyisyyttä. Määritetään toimintamalli kaivosyhtiöiden ja kunnan kesken Neuvottelut yleishyödyllisten rakennuttajatahojen kanssa arava- ja korkotuetun kohtuuhintaisen asuntotuotannon aloittamisesta Sodankylään. Kunta myy tai vuokraa tontit kohtuuhintaisesti. Vaihtoehtoisesti kunta voi toimia rakennuttajana. Kaivosyhtiöt pyritään sitouttamaan pitkäaikaisvuokralaiseksi ainakin osaan asunnoista. Myös matkailutoimialan yritysten sitouttaminen pitkäaikaisvuokralaiseksi tulee mahdollistaa työsuhdeasuntojen osalta. Kohtuuhintaisia vuokraasuntoja pyritään tarjoamaan kaivostoiminnan työntekijöille kaivostoiminnan rakentamisvaiheen käynnistymisestä alkaen. Käynnistetään ja toteutetaan kehitysvammaisten tarpeisiin liittyvät asumisen hankkeet sekä toteutusmalli (mahdollinen ostopalvelu). Käynnistetään/ toteutetaan vanhusten palveluasumiseen liittyvät asumisen hankkeet. Sitä ennen selvitetään yksityisen tahon mahdollinen palveluasuntotarjonta. Mahdollistetaan ja toteutetaan kaivostoiminnasta aiheuttaman muuttoliikkeen asumistarpeet (yhteistyö rakennusliikkeet, yksityiset rakennuttajat, yleishyödylliset rakennuttajat) kysyntälähtöisesti Toteutetaan asumisen viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta tukevia hankkeita (asuntokannan perusparannusohjelmat, maisema- ja ympäristösuunnittelu) Asuntomarkkinointikampanjoiden vuosittainen toteutus ja seuranta 22

SODANKYLÄN KUNTA. Asunto-ohjelma

SODANKYLÄN KUNTA. Asunto-ohjelma SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNTA Asunto-ohjelma 2013 2016 Lapin Tähtikunta Kunnanvirasto Puhelin 0400-618 870 Sampo 800013-900223 PL 60 Telefax (016) 618102 Pohjolan OP 564125-2589 99601 Sodankylä Y-tunnus

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelma. Ilomantsin kunnassa

Vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelma. Ilomantsin kunnassa Vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelma Ilomantsin kunnassa Valtionkonttori pyytää vuokrataloyhteisöjen tervehdyttämistoimista ja rahoitusratkaisuista vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelmaa niiltä

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Tausta Kokomaan ennusteet Pirkanmaan ennusteet Yhteenveto www.vtt.fi/julkaisut 1 Väestö ja väestöennusteet,

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Maankäytön strateginen ohjaaminen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen Maankäyttö ja kilpailukyky Asuntomaan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA ASIKKALAN KUNTA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Hyväksytty valtuustossa 17.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. YLEISTÄ...2 2. ASIKKALAN KUNNAN ASUNTOPOLIITTISET LINJAUKSET...2 3. IKÄÄNTYNEIDEN ASUMINEN...2 3.1. IKÄÄNTYNEIDEN

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Rakennusalan. Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén

Rakennusalan. Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén Rakennusalan suhdannenäkymät ät Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén Kokonaistuotannonja rakentamisen kehitys Suomessa Vuoden 2013 alun talouskasvu jää vaimeaksi Luottamus talouteen vahvistuu vähitellen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Kokkola Kälviä Lohtaja Ullava Kokkola 2009-

Kokkola Kälviä Lohtaja Ullava Kokkola 2009- Kokkolan kantakaupunki 2030 18.9.2008 KR Asuntotuotantotarve nykyisen Kokkolan alueella vuoteen 2030 mennessä 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Väestöennuste 2010-2040 / Trendilaskelma (Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja /0 () 7 Asianro 89/0.00.0.0/0 Alueen varaaminen Männistön kaupunginosan korttelista 0 (Untamonkatu) / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA. Hyväksytty valtuustossa 14.6.2005 45

VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA. Hyväksytty valtuustossa 14.6.2005 45 VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa 14.6.2005 45 ASUINPALVELUSTRATEGIA Sisällysluettelo: Johdanto 1 1. Nykytila 1 1.1 Asuinympäristö 1 1.2 Elinkeinorakenne ja työpaikkatarjonta

Lisätiedot

Toimintaympäristön tilastot

Toimintaympäristön tilastot 2015 Toimintaympäristön tilastot Sisältö 1. Avainluvut... 4 2. Väestö... 5 2.1. Väestökehitys... 5 2.2. Väestön sijoittuminen... 15 2.3. Väestön muuttoliike... 17 3. Työelämä ja elinkeinorakenne... 20

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen 24.9.2012 Suvelan Onni kehittämishanke Anne Savolainen 24.9.2012 Kiinteistöt kartalla HOAS: Kirstin harju 1 & Kirsinh arju3 2 Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 3 Espoonkruunun kiinteistöjen tiedot Kirstinharju

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA - 32-5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.1. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2010-2015 Käyttötarkoitus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntotontit - lukumäärä 2253 2275 2290 2294 2303 2308 - lisäys ed.vuoteen

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot