Talentia Lappi Syksy Talentia Lappi. Syksy 2013

Transkriptio

1 Talentia Lappi Syksy

2 Sisällys Puheenjohtajalta...3 Sosiaalista nyt Sosiaalialan positiivinen julkisuus - Kell onni on, se onnen kätkeköön...4 Sossuloitten näkökuluma jutustelluun nuorista vätystelijöistä...6 Pohjoisen kuulumisia päivähoidosta varhaiskasvatuslakia odotellessa...7 Vanhuspalvelulaki tuli jo!...8 Luukulta luukulle...10 Edunvalvontaa...11 Elämää luottamusmiehenä...11 Luottamusmies on kingi...12 Jäsentapahtumat Talentia Lapin ruskaretki Pyhälle...14 Syyskokouskutsu...17 Yhdistystoiminta Talentia Lappi ry kokoaa Lapin läänin alueella asuvat tai työskentelevät sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset sekä alalle Lapin yliopistossa ja Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa opiskelevat. Yhdistyksen tavoitteena on tukea jäseniä palkkaedunvalvonnassa, seurata jäsenten työolosuhteita ja puuttua tarvittaessa epäkohtiin. hankkia uusia työssäkäyviä jäseniä sekä opiskelijajäseniä vahvistaa jäsenten ammatti-identiteettiä tiedottaa jäsenille ajankohtaisia asioita ammattiyhdistystoiminnasta ja sosiaalityön kehittämisestä Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat jäsentilaisuuksien järjestäminen syys- ja kevätkokoukset koulutus- ja virkistysviikonloput opiskelijatilaisuudet yhteydenpito ja vaikuttaminen pääluottamusmiehiin ja luottamusmiehiin, työnantajien edustajiin, kansanedustajiin sekä muihin tärkeisiin sidosryhmiin aktiivinen hallitustyöskentely Talentia Lappi jäsenlehden julkaiseminen tiedottaminen www-sivustolla ja sähköpostitse Talentia Lappi on yhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy vuonna 2013 kerran paperisena ja kerran sähköisenä. Lehdessä tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja sosiaalialan ajankohtaisista asioista. Julkaisija: Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Lappi Toimituskunta: Marjut Aikio, Seija Hiltunen, Anri Marjamaa, Hanne-Mari Seppälä ja Maija Suhonen. Taitto: Tornion Kirjapaino, Tornio 2013 Hallituksen loppuvuoden kokoukset: Paikka: LKS = Lapin keskussairaala, Ounasrinteentie 22, Rovaniemi, kokoushuone 3, kulku tk-päivystyksen ovesta. Mahdollisuus osallistua useimpiin kokouksiin myös etäyhteydellä LKS kokoushuone 3, klo SYYSKOKOUS, erillinen ilmoitus tässä lehdessä Paikka ilm. myöh., klo Talentia Lappi ry:n vuoden 2013 Hallitus Puheenjohtaja Hanne-Mari Seppälä Varapuheenjohtaja Tiina Outila Varsinainen jäsen/varajäsen Anri Marjamaa/Ilkka Kokkoniemi Raili Arvio/Johanna Heinonen Johanna Hakala/Heidi Pohtila Sari Veikanmaa/Seija Hiltunen Maija Suhonen/Sanna Kuusela Teija Ristaniemi/Terttu Välimaa Piia Johansson/ Marjut Aikio Teija Vahteri/Kira Hirvonen Hallituksen yhteystiedot: talentialappi@gmail.com Voit myös lähettää meille palautetta -sivulta löytyvällä palautelomakkeella. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita hallituksen kokouksiin! 2 Talentia LAPPI ry

3 Puheenjohtajalta Loppusyksyn terveiset Sinulle Talentia Lapin jäsen! TKäsissäsi on ensimmäinen Talentia Lapin sähköinen lehti. Luethan lehden kriittisesti kannesta kanteen, sillä teemme kyselyn koskien lehteämme ihan pian! Odotamme palautettasi lehden muodosta sekä sisällöistä. Vuoden lopulla ovat kuntien taloudet kovasti tiukilla. Lomautuksiakin mietitään ja lomautusuhan alla oleville työntekijöille tarjotaan erilaisia säästösopimuksia. Säästöjä on haettu esittämällä työntekijöille lomarahasta luopumista tai sen siirtämistä ja erilaisia palkattomien vapaiden ottoa. Muistathan, että JUKO kieltää lomarahan vaihtamisen vapaaksi! Talentia ei suosita palkattomien säästövapaiden ottamista, koska silloin työntekijät vastaavat palveluiden toimimattomuudesta ja työssä olevien työntekijöiden työpaine kasvaa kohtuuttomaksi. Vaikka työnantajan tarjoukset voivat kuulostaa houkuttelevilta, kyse on vapaaehtoisesta palkan pienentämisestä painostuksen alla, jolloin suostumme myös vuosittaisen palkan alentamiseen ja eläkekertymän laskuun. Ainoastaan lomautuksessa työnantaja ja poliittiset päätöksentekijät kantavat vastuun töiden sujumisesta ja asiakkaiden palvelusta. Lomautuksen aikana työntekijällä on myös oikeus omavastuuajan jälkeen ansiosidonnaiseen päivärahaan. Mikäli teillä mietitään lomautuksia tai lomarahan vaihtoa, niin ole heti yhteydessä luottamusmieheesi tai Talentian toimistoon ( Talentia Lapin syyskokous pidetään lauantaina Kemissä, jossa syömme, kokoustamme ja käymme teatterissa. Tarkempaa tietoa ja ohjeet ilmoittautumiseen löydät tämän sähköisen lehtemme sivuilta. Talentia Lapin syyskokouksessa valitaan myös Talentia Lapin uusi hallitus. Ilmaise kiinnostuksesi hallitustyöskentelyyn yhdistyksemme nettisivuilla ( olitpa sitten työssäkäyvä tai työelämän ulkopuolella. Jäsenyys riittää! Ny- Talentia LAPPI ry kyisen hallituksen aloittaessa työskentelyn, hallituslaiset kertoivat omia kokemuksiaan siitä, miksi he tulivat mukaan Talentia Lapin hallitukseen. Ohessa muutamia kokemuksia: halu osallistua ammattiyhdistyksen toimintaan, halu suunnitella ja kehittää toimintaa, kontaktien luominen opiskelijana työssäkäyviin jäseniin, innostava porukka ja hyvä harrastus. Hallitus kokoontuu 10 kertaa vuodessa syys- ja kevätkokouksen lisäksi. Tavoitteenamme on, että jokainen hallituslainen kantaa oman vastuunsa alueyhdistyksen toiminnassa, näin vastuu jakautuu monelle eikä kuormita liikaa. Sinulla ei tarvitse olla kokemusta hallitustyöskentelystä. Me mukana olleet autamme ja tuemme et jää yksin! Tule sieki rohkeasti mukaan. Nähdään Kemissä! Hanne-Mari Kuvat: Jari Koivisto 3

4 Sosiaalista nyt Sosiaalialan positiivinen julkisuus Kell onni on, se onnen kätkeköön Kävin tutkijavaihdossa Pohjois-Amerikassa, Coloradon osavaltiossa. Puolen vuoden vaihtojakson aikana luennoin Coloradon osavaltion yliopiston sosiaalityön opiskelijoille ja tein väitöskirjatutkimusta. Tutkimusaiheeni käsittelee sosiaalityöntekijöiden sananvapautta ja suhdetta julkiseen viestintään. Olen haastatellut tutkimustani varten 17 suomalaista sosiaalialan työntekijää, jotka ovat käyttäneet julkista viestintää työssään. Amerikassa moni asia oli toisin ja matka sai minut näkemään suomalaisen kulttuurin ulkopuolisen silmin. Huomasin amerikkalaisten suhtautuvan julkiseen esiintymiseen ja viestintään eri tavoin kuin täällä Suomessa. Havaitsin viestintäkulttuurin eroavaisuuden ensin yliopistolla, jossa luennoin sosiaalityön opiskelijoille suomalaisesta hyvinvointivaltiojärjestelmästä. Tapoihini kuuluu tiedustella välillä opiskelijoilta, olisiko heillä kysymyksiä tai kommentteja luennointiaiheesta. Amerikkalaisopiskelijat puhkoivat innoissaan käsillä ilmaan reikiä, kun vastaavassa tilanteessa suomalaiset sosiaalityön opiskelijat jähmettyvät paikoilleen ja heidän katseensa etsiytyy luentosalin kattolistoihin. Yhdessä luentosalillisessa suomalaisopiskelijoita on muutama aktiivinen osallistuja, jotka saattavat kysymysten lisäksi esittää jopa kommentteja. Amerikassa kysymyksiä ja kommentteja satelee luennon ensiminuuteista lähtien niin, että aktiivisimpia täytyy rauhoitella. Amerikkalaislapset opetetaan pienestä pitäen olemaan aktiivisia osallisia ja pelkkää kuuntelemista pidetään epäkohteliaana. Hyvät kysymykset ja kommentit auttavat jokaista tilanteen osapuolta oppimaan aiheesta enemmän. Itse opin valtavasti opiskelijoiden esittämistä kommenteista, sillä niiden avulla saatoin nähdä asioiden eri näkökulmia ja havaita kulttuurieroja. Tapahtumat saivat minut pohtimaan, miksi me suomalaiset olemme kansainvälisesti vertailtuna passiivisia osallistujia. Passiivinen osallisuus ei rajoitu vain luentosaleihin tai luokkahuoneisiin, vaan ulottuu kunnallisen sosiaalialan julkiseen viestintään. Toinen merkittävä viestintään liittyvä kulttuuriero oli se, että amerikkalaiset kertovat julkisuudessa onnistumisista, eikä sitä kukaan pidä oman kuvan kiillottamisena. Sosiaalialan ammattilaiset keskustelevat julkisuudessa alaan liittyvistä yleisistä aiheista, kuten paikkakunnan sosiaalisista ongelmista ja palvelui- den järjestämisestä. Julkisen viestinnän aiheet voi karkeasti jakaa kolmenlaisiin; kriittisiin, neutraaleihin ja positiivisiin aiheisiin. Kriittisessä viestinnässä kritisoidaan ja pyritään usein kehittämään jotakin, neutraalissa viestinnässä kerrotaan asioita tai faktoja, ilman minkäänlaista muutospyrkimystä ja positiivisessa viestinnässä kerrotaan usein onnistumisista sekä iloisista aiheista. Positiivisen julkisuuden tausta-ajatuksena on jakaa hyvää muille, sillä hyvä lisääntyy jakamalla. Useat tutkimusta varten haastattelemani sosiaalialan työntekijät kuvailivat, että Suomessa suhtautuminen julkisuuteen on lähtökohtaisesti negatiivista ja alalla vierastetaan julkista viestintää positiivistakin aiheista. Seuraava haastatteluote kuvaa positiivisen viestinnän vaikeutta. (L=Laura, H=Haastateltava) L: Millä perusteella toimittajien haastattelusta kieltäydytään? H: Ihmettelen myös, että miksi pitkän työkokemuksen omaavat eivät mene. Eivätkö kehtaa vai eikö ole mitään sanottavaa. (H7) Haastattelemani sosiaalialan työntekijät käyttivät itse aktiivisesti julkisuutta omassa työssään, mutta he olivat huomanneet useiden kollegoiden välttelevän julkisuutta. Asiantuntevilla sosiaalialan ammattilaisilla olisi varmasti paljon hyviä ajatuksia, joiden julkituonti edistäisi koko paikkakuntaa ja sosiaalipolitiikan toteuttamista. Ajatusten ja ideoiden ilmaisemisen ongelmaa voi osittain selittää koulutuksella, sillä amerikkalaiset opetetaan pienestä pitäen pukemaan ajatukset sanoiksi siten, että he keksivät sanottavaa julkisestikin. Meillä esiintymisessä ja mielipiteiden perustelemisessa tarvittavia taitoja harjoitellaan kaikilla kouluasteilla edelleen hyvin vähän. Pelkkä viestintäosaamisen puute ei kuitenkaan selitä alan hiljaisuutta. Haastateltavat valottivat minulle muitakin syitä positiivisen julkisuuden välttämiselle. H: --- jos nostaa vähän niinkun rintaa rottingille, niin pelkää sellaista kateutta, että nyt meiltä otetaan vähäkin hyvä pois, jos me kehutaan että meillä menee näin hyvin. (H4) Kun suomalainen tuo itseään tai onnistumisia julki, on hän joko liian leuhka tai luulee liikoja itsestään. Haastateltavat mainitsi- 4

5 vat kateuden pelon olevan yksi syy positiivisen julkisuuden vähäisyydelle. Tämän päivän suomalainen kulttuuri on muodostunut historiassa. Juontaako kateus ja suhtautumisemme julkisuuteen ajalta, jolloin köyhät talonpojat olivat katkeria herroille ja tapaoppaissa opastettiin, ettei naisen ole hyvä pitää itseään esillä tai vaatia mitään muilta ihmisiltä. Ajat ovat muuttuneet ja monipuoliset mediafoorumit mahdollistavat positiivisen viestinnän, joka lisäisi ymmärrystä sosiaalialaa, sen palveluita ja asiakkaita kohtaan. Asenteet, koulutuksen puute tai kateuden pelko eivät kuitenkaan haastateltavien mukaan ole pääasiallisin syy sosiaalialan positiivisen viestinnän vähyydelle. Suurin syy on se, että viestiessä palveluista positiiviseen sävyyn saattavat kuntalaiset ryhtyä kilvan niitä kyselemään ja hakemaan lakisääteisiä palveluita. Asiakkaita kun kuntien sosiaalitoimissa riittää ennestäänkin. Onko tähän syynä kulttuurierot vai mikä, kun amerikkalaiset kertoivat vähäisistäkin sosiaalipalveluista avoimesti ja selkeästi, vaikka resurssipulassa painitaan sielläkin samalla tavalla. Lisää tarinoita Amerikan reissusta osoitteessa: lauratiitinen.wordpress.com Tutkija Laura Tiitinen Lapin yliopisto Laura Tiitinen Työskenteletkö vammaisalalla? Liity myös Vammaisala Talentiaan! Vammaisala Talentia ry on Talentian valtakunnallinen ammatillinen jäsenyhdistys. Yhdistys on vammaisalan osaajien verkosto, jossa voit vaikuttaa alan kehitykseen, saada tietoa sekä tukea ammatilliseen kehitykseesi ja jaksamiseesi sekä kokea virkistävää yhdessä oloa kollegoidesi kanssa. Ammatilliseen yhdistykseen liittyminen on vapaavalintaista mutta suositeltavaa, ja sen jäsenyys sisältyy Talentian jäsenmaksuun. Jäsenenä voit osallistua Vammaisala Talentian tapahtumiin kuten syksyn risteilyyn. Näin liityt maksutta jäseneksi ja pääset mukaan toimintaan: Rastita itsesi Vammaisala Talentian jäseneksi easiointipalvelussa > easiointi Tai ota yhteys jäsensihteeriin p / jasensihteerit@talentia.fi Lisätietoja verkossa: 5

6 Sosiaalista nyt Sossuloitten näkökuluma jutustelluun nuorista vätystelijöistä Myö sossut on pantu merkille, jotta viime aekoena ovat syyttänneet tiijotusvälineissä nuoria poejan kloppeja ja likkoja tyhyjän toimittajiks, jotka elelöö toesten maksamilla veroloilla. Liekkö tuo ihan tosi? Meistä sossuista kun näättää, jotta ei nuo virmat ennee kelepuuta ketä tahhaan töehin ja koulutuspaekkoja vähennettään joka vuos. Oo siinä sitte jonaki. Ihan kaekenlaiset immeiset joutuu nykypäevänä turvautummaan meijän luukulle. Siihe ei paljo tarvita ku on raha asijat solomussa. Jollakii ol ajatus, jotta pannaan jokkainen rahan anoja työhommiin taekka kurssille. Liekkö tuo ihan ilimasta sekkään meijän semmosta järjestee? Mitehä myö tehhään sitte niille, jotka ei siihen pysty jonnii vaevan taikka ropleemin takia? Jollakii ol toenen ajatus, jotta ei passoo antoo rahoo niille, jotka ei muuta tie, ku kattoon syleksii. Tästä virmasta rahan jakkoo siätelöö perustuslak, joka sannoo, jotta kettään ei sua jättee kavulle kämppeemään tai näläkee näkemään tässä muassa. Jos kahteloo esmerkkiä ulukomaelta ni huomoo, jotta niissä maessa, joissa on paljon kööhiä, on tehty paljon rötöksiä. Jostaki se immeisen pittää rahhoo kuitennii suaha ja särvintä leevän piälle. Ei se suotta kannate ottoo silimätikuks immeisiä, joilla jo ennestään on elämä hankaloo. Onha se hyvä näetä asijoita pähkäillä, mutta elekee piättäjät hötkyilkö, vaan kysykee ensinnä niiltä nuorilta ja sossulan väeltä, jotta mikä se ois paras liäke. Kuva: Maija Suhonen Laura Tiitinen, YTM, Tutkija, Lapin yl opisto, entinen savolaenen ja tukien suaja Suvi Tyni, Sosionomi AMK, entinen tukien suaja Hanna Elo, VTM, Johtava sosiaalityöntekijä (piällysemäntä) Seija Hiltunen, Sosiaalityöntekijä Talentian tarjoamassa edunvalvontakoulutuksessa SantaClausissa edustajat koko puolen Suomen alueyhdistyksistä Lapista, Oulun seudulta ja Kainuusta, paikkakunnista edustettuina Kemi, Sodankylä, Kajaani, Oulunkaari ja Rovaniemi. Kiitos kuuluu Talentialle, joka tarjosi pitkänmatkalaisille majoituksen, hyvän ruuan sekä asiantuntevan kouluttajan Paula Tuomolan. Odotamme jatkoa! 6

7 Sosiaalista nyt Pohjoisen kuulumisia päivähoidosta varhaiskasvatuslakia odotellessa Kolari sijaitsee Lapin länsirajalla, lähin suurempi paikka on Pajala Ruotsissa. Sinnepäin meillä on hyvät yhteydet, samoin kuin muihin Tornionjokilaakson ja Tunturi-Lapin kuntiin. Järjestämme muun muassa yhteisiä koulutuksia ja esimiestapaamisia. Matkailukunnissa valmistumme sesonkiaikaan, ihmiset menevät töihin ja lapsille tarvitaan hoitopaikkoja. Uusia perheitä muuttaa puoleksi vuodeksi tänne töihin. Päivähoitoon sesonki tuo omat haasteensa, ajoittain hoitopaikat ovat ääriään myöten täynnä, määräaikaisia työntekijöitä tarvitaan lisää ja ammattiihmisten saanti varsinkin sijaisuuksiin on kiven alla. Myös käytettävissä olevien tilojen suhteen haasteita riittää, koska käyttöaste vaihtelee vuoden aikana kovasti. Odotamme myös päätöksiä kaivoksen suhteen. Sen mahdollinen avaaminen näkyy parin vuoden viiveellä päivähoidossa. Syksyn aikana on puhuttu subjektiivisesta päivähoito-oikeuden rajoittamisesta, ainakin kokopäivähoidon osalta. Subjektiivisen oikeuden säilyminen on tärkeää, mutta päivän mittaa voidaan mielestäni rajoittaa. Liisa Keltikangas-Järvinen on kritisoinut suomalaista järjestelmää, joka antaa subjektiivisen oikeuden päiväkotipaikkaan. Hänen mielestään nykyisen tiedon perusteella lapsille pitäisi taata oikeus kasvaa kotona vähintään puolitoistavuotiaaksi. Me varhaiskasvatuksen ammattilaiset allekirjoitamme tämän. Vaihtuvat aikuiset ja liian isot ryhmät eivät tue pienen lapsen kasvua. Parhaana ratkaisuna pienille lapsille Keltikangas- Järvinen pitää perhepäivähoitoa. Yleinen suuntaus on kuitenkin se, että perhepäivähoitajia ei ole enää saatavilla. On erittäin tärkeää, että perhepäivähoito säilyy tulevaisuudessakin vaihtoehtoisena hoitomuotona. Henkilökunnan kelpoisuusehtojen väljentämisestäkin on puhuttu. Laadukas varhaiskasvatus lähtee siitä, että hyvin koulutettuja, ammattitaitoisia työntekijöitä on saatavana. Siitä ei ole varaa lipsua yhtään. Tällä hetkellä meillä on pulaa erityislastentarhanopettajista, lastentarhanopettajista (sosionomit) sekä perhepäivähoitajista. Lapissa on sosionomien ja lastentarhanopettajien koulutustarvetta. Lapin yliopisto on vastannut haasteeseen, siellä alkaa pikapuoliin lastentarhanopettajien lisäkoulutus. Heitämme haasteen myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulullekin. Varhaiskasvatuslain uudistusta on odotettu kuin kuuta nousevaa. Talentian listalla olevat asiat ovat tervetulleita ja mahdollisimman monen niistä toivoisi olevan uudessa laissa. Ryhmäkoot puhuttavat kentällä ja niihin toivomme muutoksia. Tätä kirjoitusta viimeistellessäni maa muuttuu valkoiseksi ja puut pukeutuvat valkoiseen pitsiin, joten hyvää talven odotusta kaikille, teillekin, joilla talveen on vielä matkaa! Raili Laajala Päivähoidon johtaja/kolari 7

8 Sosiaalista nyt Virkavaimo kommentoi lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuspalvelulaki tuli jo! Talousosasto ilmoitti heinäkuussa, paljonko kuntamme saa vanhuspalvelulain myötä lisää valtionapua ja millä summalla vanhuspalveluitamme voidaan kehittää. Vakuuttavaksi aluksi suunnittelu- ja toimistotyöhön lisättiin sopivasti resursseja, jotta lain toteutuminen mahdollistuisi. Lähdimme tuumasta toimeen! Aloitimme kirjallisten päätösten teon kaikkiin palveluita koskeviin suullisiin ja kirjallisiin hakemuksiin ja kyselyihin. Aikaisemmin palveluhakemus saattoi jäädä jonoon odottamaan, sillä tunsimme asiakkaan tilanteen ja tiesimme onko tilanne akuutti. Käytännössä rustaamme nyt kielteisen päätöksen saman tien, vaikka asiakas voisi saada mahdollisesti jo ensi kuussa asumispalvelupaikan alkaen pienen lappilaisen kunnan vanhusten avopalveluista vastaavana aloin myös kirjata säntillisesti uudet erilaisten avopalveluiden hakijat ja seurata palveluiden odotusaikoja. Julkaisemme odotusajat puolen vuoden kuluttua. Mikäli palvelun tarve todetaan, odotusaika saa olla maksimissaan kolme kuukautta. Mielenkiintoista! Neuvottelemme entistä enemmän asiakkaiden kanssa, millainen palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Muutimme hoito- ja palvelusuunnitelman sellaiseksi, että kirjaamme iäkkään asiakkaan omat näkemykset vaihtoehdoista suunnitelmaan. Aloimme valmistella omavalvontasuunnitelmia ja palautteenkeruujärjestelmiä. Käänsimme palveluohjauksen materiaalin selkokielelle, samoin päätökset ja tiedotteet. Vanhustyösuunnitelmamme on muuttumassa koko seutukunnan ikääntymispoliittiseksi strategiaksi, mikä on laadittu vanhuspalvelulain pykäliä seuraten. Strategia huomioi riittävät voimavarat suunnitelman toteuttamiseen. Valmistauduin vanhusneuvoston kokoamiseen ja ennakoivaan aktivoimiseen kirjoittamalla puffin paikallislehteen. Olipa mahtavaa, kun vanhusneuvosto herätti jo ennakolta vilkasta kiinnostusta. Tuntuu, että ikääntyvän väestön halu ja mahdollisuus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja senioreiden hyvinvointiin paranee. Neuvoston jäseniksi tulee ns. tulisieluja, josta arvelen, että neuvosto tulee olemaan aktiivinen toimija ja esi- merkiksi tempauksien järjestäjä eri kylillä. Terveys-, palo- ja pelastustoimi teki ensimmäiset vanhustensuojeluilmoitukset elokuussa sosiaalihuollon vastaavalle viranhaltijalle. Vastasimme ilmoituksiin tarttumalla moniammatillisena yhteistyönä vanhuksen huonoon tilanteeseen välittömästi. Oli painokasta tehdä tarkistuskotikäynti kaltoinkohdellun vanhuksen luo yhdessä sosiaalityöntekijän ja päihdetyöntekijän kanssa. Kinkkisimpiin tilanteisiin haemme tukea geriatrin videokonsultaatiosta. Mutta ehkä kaikkein antoisinta on ollut se, että kunnassa eri hallintokunnat varasivat tänä syksynä ensi vuodesta alkaen senioreille suunnatun määrärahan vuosibudjettiinsa. Tekninen osasto päätti rakentaa kirkonkylälle vanhusten kuntoutumista tukevan viherpuiston erilaisine senioriliikuntavälineineen, penkkeineen ja kulkuväylineen. Asiantuntijoina tekninen osasto kuulee vanhusneuvoston ja vanhustyön yksiköiden väkeä. Liikuntavälineiden osuuden suunnittelee kunnan fysioterapia. Kirjasto- ja kulttuuritoimi aloitti kaksi hanketta. Toisessa pienimuotoisessa hankkeessa kirjasto kokosi Muistelumatkalaukun, jota eri seniorikerhot ja yksiköt, omaishoitajat ja kuntalaiset saavat lainata. Toisessa erillisrahoitteisessa hankkeessa kansalaisopisto aloittaa teatterikerhon palvelutalolla, johon osallistuu sekä asukkaita että talon ulkopuolisia senioreita. Sivistystoimi velvoitti kaikki koulut laatimaan opetussuunnitelmiin reaali- ja taideaineiden yhteistyöprojekteja, esimerkiksi näyttelyitä, esityksiä, vierailuja ja haastatteluja kunnan senioreiden luo ja heidän kanssaan. Ja tämä kaikki ihan omatoimisesti! Koko kunta on vanhustensa asialla. Voin olla ylpeä kunnastamme. Lain hengen ennakoivuus ja ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukeminen on levinnyt. Oikein levähtänyt, jee! Hei, onkohan tämä totta vai huumaa? Huumaa suurelta osin. Nyt ne puhuvat oikeasti kunnassa, että vaikka vanhuspalvelulain toteuttamiseen saatiin lisää valtionapua, uhkana on kunnan saamien kaikkien valtionapujen leikkaukset. Mikäli leikkaukset toteutuvat ensi vuonna, niin summan koolle keräämiseksi tar- 8

9 vittaisiin kunnassamme 15 henkilön palkkasäästö. Rahaa ei kunnissa tunnu olevan nykyisinkään, hyvä että yksikkömme sai juuri eläkkeelle siirtyvien paikalle hakea uudet työntekijät. Kuinka laajasti kunnalla on mahdollista järjestää palveluja kotiin, esimerkiksi yksittäiselle viikonloppuavun tarvitsijalle? Vaikeaa. Tällä tasolla mennään aikuisten oikeasti. Niinhän sitä sanotaan, että nyt talouden ollessa tiukalla erityisesti tarvitaan vanhuspalvelulakia turvaamaan vanhusten asiallista ja laadukasta palvelua. Lapin kuntien vanhustyössä perushoito toimii hyvin jo nykyisellään, virike- ja ulkoilutoiminnoissa on eniten kehitettävää. Laki asettaa vanhuspalvelut tarkastelun kohteeksi, mikä on hyvä asia, sillä laatu edellyttää arviointia. Tuetaan, parannetaan, vahvistetaan Vanhuspalvelulaki tuo mukanansa lisää velvoitteita ja myös byrokratiaa pieniinkin kuntiin. Erityisesti hommia siunaantuu suunnitteluun ja kirjauksiin esimies- ja toimistotyöhön. Joskus ajattelen, että mihin maailmassa niitä kaikkia papereita ja koukeroita tarvithan. Onko siinä lopullista järkeä ajankäytön kannalta, että esimerkiksi seuraan ja raportoin avopalveluiden odotusaikoja? Tärkeintä on kuitenkin se työ, mikä tehdään ihan siinä asiakkaan luona. Laki tuo esille iäkkäiden osallisuutta. Meillä on todellisuudessa pitkä matka oikeasti osallistavaan ammatilliseen toimintakulttuuriin. Minkä näköinen on esimerkiksi ikääntyneen suunnittelema ympäristö? Mutta saattaapa ikäihminen itsekin mieluummin katsoa Kauniita ja Rohkeita kuin lähteä naapurin luo tai hyvinvointiluennolle. Laki velvoittaa hienosti kunnan eri hallinnonaloja varaamaan voimavaroja ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. On todella kiinnostavaa seurata, alkaako metsässä liikkua useampikin lehti. Näkisin, että lain pykälien täyttämisen myötä on mahdollista saada lisää todellisia toimijoita seniorityön kentälle. Vaikka rahaa ei liiaksi ole, monesti huomaan, että tahtoa ja motivaatiota on sitäkin enemmän. Vanhustyö on ääri tärkeää. Millaista tulevaa vanhuutta teemme vanhemmillemme ja itsellemme; minkä tasoiset palvelut on odotettavissa? Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kautta vanhuspalvelulain toteuttamiseen ja käynnistämiseen ovat kunnat saaneet kipeästi tarvitsemaansa hankeresurssia. Son hyvä, ei muuten taitais tulla valmista. A Anri Marjamaa Sosiaaliohjaaja/Kolarin kunta Työsuojeluvaalit järjestetään kunnissa loppuvuoden aikana, joten ilmoittaudu pikaisesti ehdolle! 9

10 Luukulta luukulle Kysymykset 1. Nimi ja titteli/ tehtävä, paikkakunta? 2. Mistä revit iloa elämääsi? 3. Pullisteleeko pöytälaatikkosi? 4. Oletko pyromaani vai sammuttaja? 5. Elämänviisaus, jota noudatat? 6. Mikä sinusta piti tulla? 7. Missä olet viiden vuoden kuluttua? 8. Kenet Talentian jäsenen haastat luukulle seuraavaksi? Milla Närhi 1. Milla Närhi, vs. koulukuraattori Rovaniemi 2. Luonnossa liikkumisesta koirien ja mieheni kanssa, marjastuksesta ja matkustelusta. 3. Pöytälaatikossa taitaa vallita hallittu kaaos Varmasti minusta löytyy kumpaakin. 5. Monet suuret saavutukset ovat saaneet alkunsa pienistä haaveista. 6. Opettaja. 7. Vaikea kysymys... Toivottavasti olen matkalla kohti jännittäviä seikkailuja. 8. Anna Nikupeterin Lapin yliopistolta. Talentia LAPPI ry Katriina Sirkka 1. Katriina Sirkka, sosiaalityöntekijä. Lapin Päihdeklinikka/ Rovaniemi 2. Perhe, juorujuoksulenkit ystävän kanssa, chick lit- kirjallisuus, suklaa, maratoonipuhelut kavereiden kanssa ja musiikkiohjelmat televisiossa 3. Välillä pullistelee runsaastikin, mutta välillä pöytälaatikko on todella tyhjä.. 4. Mielenkiintoinen kysymys. Ehkä olen kuitenkin ennemmin sammuttaja kuin pyromaani, mutta toivottavasti osaan roihutakin välillä 5. Tsemppiä, kyllä se siitä! Hymyä! 6. 7-vuotiaana halusin karkkikauppiaaksi ja 17-vuotiaana sosiaalityöntekijäksi. Ammattihaaveista toinen toteutui ja olen siitä onnellinen. Olen myös aina haaveillut äitiydestä ja sainkin ihanan pojan. 7. Joko Espanjan auringon alla lomailemassa perheen kanssa tai ystävän kanssa mielettömällä rock-keikalla! 8. Henna Haltun. Anja Ukkonen 1. Anja Ukkonen, lastensuojelun sosiaalityöntekijä Rovaniemeltä 2. Tavallisesta tylsästä arjesta : mm. aamukahvista, lehtien ja kirjojen lukemisesta, joutilaisuudesta, ulkoilusta, työstä, matkustamisesta. 3. Eivät pullistele. Yritän välttää kaiken turhan keräämistä ja säilyttämistä. 4. Olen kaikenlaisten roihujen ja tulipalojen sammuttaja ilman muuta. 5. Elämää pitää elää nyt eikä joskus. Voi olla, että sitä joskus ei ikinä tulekaan! 6. Nuorisotyöntekijä ja siihen minulla on koulutuskin, mutta olen tehnyt ko. työtä vain opiskellessani nuorisotyön tutkintoa Tampereella. 7. Toivottavasti vietän hyvin ansaittuja eläkepäiviä. 8. Eila Virtanen. 10

11 Edunvalvontaa Elämää luottamusmiehenä Luottamusmiehen yksi tärkeimpiä tehtäviä on valvoa virka- ja työehtosopimuksen ja työelämän pelinsääntöjen noudattamista. Niin, ja tarvittaessa puuttua ongelmatilanteisiin, neuvotella työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa. Mitenpä nämä edellä mainitut sitten konkretisoituvat arkityössä? Olen ollut jo parikymmentä vuotta Sosiaalityöntekijäin Liiton/Talentian luottamusmiehenä Posion kunnassa, enimmillään reilun kymmenen työntekijän edustajana (sosiaalityöntekijöitä ja muita talentialaisia ei ole pilvin pimein Posiolla). Pienissä kunnissa JUKOn pääluottamusmies on tavallisesti OAJ:stä, koittaakaahan arvata miksi. Luottamusmiehenä ovat tulleet tutuksi muun muassa seuraavat termit: yt-kokous, peruspalkka, loppupalkka, järjestelyvaraerä, TVA, henkilökohtainen lisä, liukumat, työhyvinvointi ja työpaikkakiusaaminen. Luottamusmiehenä olen saanut olla mukana JUKOn pääluottamusmiehen ja muiden järjestöjen pää-/luottamusmiehien kera miettimässä ja ottamassa kantaa koko kunnan toimintoihin, budjettivalmisteluihin, henkilöstölisäyksiin ja -vähennyksiin. On hyvä muistaa, jotta olipa kyse talentialaisesta tai tehyläisestä, osa ongelmista on aivan samanlaisia. Toisaalta on pidettävä mielessä se, että tehtäväni luottamusmiehenä on toimia talentialaisten äänitorvena, toisin sanoen heidän työnsä ja tehtäviensä asiantuntijana, jona monet muutkin pyrkivät toimimaan. Olen pystynyt ainakin jonkin verran vaikuttamaan talentialaisten palkkausepäkohtien korjaamiseen kunnassamme. Osaltani sain vuosien vääntämisen jälkeen muutettua iänikuista käytäntöä, jossa palkkoja vertailtiin vain liitteiden sisällä, mutta ei niiden välillä. Siis esimerkiksi vanhustyön ja kehitysvammahuollon esimiesten palkat määräytyvät eri liitteessä kuin terveydenhuollon esimiesten. Aikanaan ei vertailtu näitä mainittuja esimiehiä keskenään, mutta työn vaativuuden arvioinnin myötä vertailua ruvettiin tekemään esimiesten/-naisten kesken, olipa liite se tai tämä. Luottamusmieshomma sopii työntekijälle, joka on kiinnostunut työelämän koukeroista ja on valmis käyttämään siihen jonkin verran omaa aikaa. JUKO/Talentia huolehtii hyvin kou- luttamisesta toisin sanoen sisäänajosta tehtävään, mitä ei tarvitse tehdä omin kustannuksin. Talentian toimistosta löytyy väkeä, joilta kysyä neuvoa ja ohjeita (itse sain nyt eläkkeellä olevalta Antero Lahikaiselta moneen asiaan tosi hyvän avun). Olen lähdössä näillä näkymin viimeistä kertaa syrjäsuomeen, Helsinkiin, luottamusmiespäiville. Siellä tapaan väkeä eri puolilta Suomea. Lopettelen luottamusmiesuraani ja toivon, että seuraajakseni seuraavalle kaudelle Posiolla saan jonkun näistä nuoremman polven talentialaisista. Erkki Lehto johtava sosiaalityöntekijä/juko:n luottamusmies (Talentia) 11

12 Edunvalvontaa Luottamusmies on kingi Luottamusmies on ammattiliiton edunvalvonnan avainhenkilö. Luottamusmies valvoo työehtosopimusten noudattamista työpaikalla, edustaa työntekijöitä yhteistoimintaneuvotteluissa, neuvottelee työehtosopimuksissa sovittujen paikalliserien jaosta ja on työntekijän tukena mahdollisissa erimielisyystilanteissa työnantajan kanssa. Luottamusmiesjärjestelmä perustuu työehtosopimuksiin ja luottamusmiessopimuksiin, joista työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat keskenään sopineet. Niissä määritellään luottamusmiehen asema, oikeudet ja velvollisuudet. Mitä suurempi kunta on kyseessä, sitä enemmän luottamusmiehiä voidaan valita. Pienessä kunnassa pääluottamusmiehiä on yleensä yksi, noin asukkaan kunnassa kaksi ja suuremmissa enemmänkin. Kunnan luottamusmiehet ovat pääsopijajärjestökohtaisia. Talentian jäsenten luottamusmiehet ovat Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn luottamusmiehiä. JUKO kouluttaa ja ohjeistaa luottamusmiehensä. Muita pääsopijajärjestöjä ovat JHL:n ja Jytyn muodostama Kuntaunioni, Tehyn ja Superin neuvottelujärjestö sekä kuntien teknisten neuvottelujärjestö KTN. Pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet tekevät yhteistyötä, joskin usein myös joutuvat riitelemään palkankorotusvaroista omiensa puolesta toisiaan vastaan. Vaalit ensi keväänä Kunnan luottamusmiehet valitaan joka kolmas vuosi pidettävillä vaaleilla. Toimikausi alkaa aina elokuun alussa. Seuraavat luottamusmiesvaalit järjestetään kunnissa kevättalvella 2014, yleisimmin maalis-huhtikuussa. Nykyinen pääluottamusmies on vastuussa vaalien järjestämisestä ja niistä tiedottamisesta. Talentian tavoitteena on saada mahdollisimman monta JU- KOn luottamusmiespaikoista. Miksi näin? Mitä paremmin luottamusmies tuntee sosiaalialan työn erityisluonteen, sitä paremmin hän osaa puolustaa sosiaalialan ammattilaisten asemaa ja etuja työpaikalla. JUKOon kuuluu suuria ammattiryhmiä, kuten opettajat ja lääkärit, ja pääluottamusmieheksi valitaankin demokraattisesti se, jolla on eniten edustettavia. Ajatuksena neuvotteluissa kuitenkin on, että se, joka asiasta parhaiten tietää, neuvottelee. Kaik- ki talentialaiset luottamusmiehet ovat tärkeässä roolissa jos ei pääluottamusmiehenä niin ainakin hänen tukenaan. Talentian jäsenillä on kuitenkin ammatillisen osaamisensa puolesta monia taitoja ja osaamista, joita menestyksellinen luottamusmiehen tehtävän hoitaminen edellyttää: kyky kuunnella, neuvotella, ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja motiiveja, sovitella. Nämä taidot on hyvä saada koko jukolaisen jäsenkunnan käyttöön. Rohkeasti siis asettumaan ehdolle ja lobbaamaan talentialaisia luottamusmiehiksi. Mitä luottamusmies saa? Näköalapaikan työelämään, tietoa työnantajan taloudesta ja kehittämis- ja muutossuunnitelmista, mahdollisuuden kehittyä työelämäasiantuntijaksi, parannetun irtisanomissuojan, riittävän vapautuksen työtehtävistä luottamusmiestehtävän hoitoa varten, koulutusta, ohjausta ja tukea JUKOlta ja Talentialta, oikeuden osallistua luottamusmieskoulutuksiin työaikana. Mitä luottamusmieheltä vaaditaan? Kykyä kuunnella, kykyä argumentoida, kehittämishalua, neuvottelutaitoa, Sovittelutaitoja, viestintävalmiuksia, aktiivisuutta ja vaikuttamishalua. Luottamusmiehellä ei pyyhitä pöytää, eikä häneen pyyhitä jalkoja! Sen sijaan luottamusmies on se henkilö, jolta voi kysyä neuvoa työsopimusta tehtäessä, tai kun sukset menevät ristiin pomon kanssa palkkaan, vapaisiin tai muihin työsuhteen ehtoihin liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Luottamusmieheltä voi myös pyytää selvennystä työehtosopimuksen sisällöstä sekä neuvoja, kuinka palkankorotusta voi pyytää ja perustella. Hän voi myös tulla mukaan neuvottelemaan palkankorotuksesta. Yksittäisten asioiden lisäksi luottamusmies toimii henkilöstön edustajana työpaikkaa koskevissa yhteisissä asioissa. Ellei mitään erityistä tarvetta ole, luottamusmieheen on syytä olla yhteydessä aina ennen paikallisista palkankorotuseristä käytäviä neuvotteluja. Silloin luottamusmies kerää perusteluja vaatimuksilleen palkankorotusvaran jakamisesta. Luottamusmies ei 12

13 voi tietää työsi vaativuutta, hankkimiasi erityistaitoja ja koulutusta, ellet niistä hänelle kerro. Erityisen tärkeää on pitää luottamusmieheen yhteyttä silloin, kun hän ei ole Talentian jäsen. Sosiaalialan työn erityispiirteet ja työn vaativuustekijät eivät tällöin ole välttämättä hänen tiedossaan. Kuka minun luottamusmieheni on? Viimeistään nyt kannattaa selvittää, kuka on luottamusmiehesi. Sen tiedon saat toivottavasti työpaikkasi ilmoitustaululta, tai voit kysyä asiaa henkilöstöpäälliköltä. Tieto on saatavissa myös Talentian toimistosta. Olisinko minä seuraava JUKOn luottamusmies? Talentia järjestää luottamusmiesvalmennusta niille, joita tehtävä kiinnostaa. Seuraava kurssi pidetään Oulussa Ilmoittaudu pikaisesti. Tarkemmat tiedot saat > tapahtumakalenteri Luottamusmies yksityisellä sektorilla Yksityisellä sosiaalipalvelualalla Talentia on pääsopija, joten talentialaiset voivat valita luottamusmiehen keskuudestaan. Riittää, että työpaikalla on kaksi Talentian jäsentä. Yksityisellä puolella vaalit voi pitää koska tahansa, niistä ei ole määrätty tarkasti kuten kunnallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa. Talentia valmentaa myös yksityisen sektorin luottamusmiestehtävistä kiinnostuneita. Seuraava kurssi järjestetään alkuvuonna Kristiina Koskiluoma viestintäpäällikkö Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Etsintäkuulutus! Haetaan Talentialaisia luottamusmiesehdokkaita jokaiseen kuntaan ja kuntayhtymään. Alaksie eholle luottamusmiesvaaleihin? Kuva: Jyrki Komulainen 13

14 Jäsentapahtumat Talentia Lapin ruskaretki Pyhälle syksyllä 2013 Tämän vuoden ruskaretki suuntautui Pyhän jylhiin maisemiin. Ruska sattui olemaan melkein parhaimmillaan ja sää oli mukavan lämmin ja aurinkoinen. Ruskaretkelle osallistui 16 Talentia Lapin jäsentä ja ohjelmaan kuului Paula Tuomolan keskustelutuokio sosiaalilakien uusista tuulista monesta eri näkökulmasta. Lisäksi tietenkin tarkoituksena oli saunoa, syödä hyvin, retkeillä ja liikkua Lapin luonnossa. Ruskaretkellä oli mukana uusia ja hieman tutumpia kasvoja. Tässä muutamia ajatuksia siitä, millaisia muistoja ruskaretki herätti. Kävimme lauantaina kävelemässä ruskan keskellä Karhunjuomalammen reitin, joka taittui iloisessa seurassa ripeästi. Kävellessä ja kurun jylhiä ja värikkäitä maisemia katsoessa, mieleeni tuli muistoja ensimmäiseltä ruskaretkeltä. Silloin suuntasimme myös kävelylenkille, tuolloin Ylläksellä. Muistan, että silloin ruska oli värikäs ja keli oli leppoisa. Vähän samanlainen, kun tämänkertaisella retkellä. Olin silloin juuri aloittamassa työelämää ja valmistuminen kolkutteli ihan kulman takana. Muistan, kuinka olin tulevasta yhtä aikaa jännittynyt ja innoissani. Muistan myös miettineeni, että nyt minun pitäisi olla aikuinen ja osata paljon. Kohta minulla on ammatti ja työelämä alkaa. Nyt, kun mietin noita ajatuksia ne jopa hieman huvittavat. Ehkä elämä on tehnyt tehtävänsä ja kokemuksia on syntynyt roppakaupalla. Nyt tiedän, ettei työelämään ole ikinä valmis, aina on uutta opeteltavaa kulman takana. Lisäksi tiedän, ettei koskaan ole myöskään ihmisenä valmis. Aina löytyy itsessä parannettavaa ja onneksi myös asioita joista voi olla todella onnellinen. Kävellessä ja noita aikaisemman ruskaretken tuntemuksia pohtiessa minut valtasi todella hyvä mieli. Näinhän sen elämän kuuluukin mennä. Eteenpäin kokoajan itseä kehittäen niin työelämässä kuin siviilissä, mutta kuitenkaan unohtamatta yhtä tärkeää seikkaa, nimittäin elämästä nauttimista. Johanna Heinonen Lastentarhanopettaja, sosionomi (AMK) 14

15 Muistan syksyn Ruskaretki palautti muistoihin syksyn, jolloin aloitin opintojeni alkutaipaleen Rovaniemellä. Muutto Lappiin oli iso päätös elämässäni, mutta jota en sittemmin ole katunut kertaakaan. Juuri ruska toivotti minut ja opiskelijaystäväni tervetulleeksi Lappiin ja se herättää minussa aina mukavia muistoja opiskeluelämästä, Lapin luonnosta ja ystävyydestä. Tämänkin ruskaretken jakaminen näiden opiskeluaikana saatujen ystävien kanssa on niitä parhaimpia ja ikimuistettavimpia hetkiä elämässä. Toivotan oikein iloista syksyä ja talven odotusta kaikille talentialaisille! Nelli Haapala Sosiaalityön opiskelija Olen asunut uudella paikkakunnallani Rovaniemellä jo pitkälti neljättä vuotta. Aika on mennyt nopeasti. Tuntuu kuin vasta eilen tulin maaliskuisena päivänä muuttokuorma keikkuen uuteen kotiin. Minut otettiin hyvin vastaan sekä yksityis- että työelämän puolella. Myös järjestötoimintaan hakeuduin kohta alkuvaiheessa. Olen saanut paljon uusia ystäviä eikä olo tunnu yksinäiseltä tai vieraalta. Ystäväni kyllä ihmettelivät ratkaisuani yli viisikymppisenä muuttaa aivan uuteen. Uusi työpaikka, uusi parisuhde, uusi kampaaja, uusi koti jne. Itse olen varsin tyytyväinen ratkaisuuni. Olen kotiutunut hyvin ja itsekin sitä ihmettelen. Välillä kyllä kaipaan sitä vehmasta puutarhapihaa Lohjalla ja siellä mielessäni toisinaan käyskentelen. Kaipaan erityisesti niitä kevään narsisseja ja tulppaaneja. Sitä kevään kasvun ihmettä. Ostin juuri viisi pussillista narsissin sipuleita ja varmaan ensi keväänä näen samanlaisen kasvun ihmeen Vikajärven jokirannassa. Mielessäni on monia keväitä ja monia syksyjä. Niin pohjoisessa kuin etelässäkin. On takana monta ruskareissua ja monta kevättä etelässä ja pohjoisessa. Useampana vuonna olen katsonut koivunlehtien puhkeavan Etelä-Suomessa ja saman ihmeen tullut kokemaan samaisena keväänä Leville. Nyt katselen latvaruskaa Rovaniemellä ja kohta olen mummittamassa Espoossa ihaillen etelän syksyä ja raikkaita tuulia. Yksi syksyn muisto tuli elävästi mieleeni kun olin Talentia Lapin aktiivisen joukon mukana viikonloppumatkalla Pyhällä. Vaelsimme Karhunjuomalammen patikointireitin. Kyllä sielu lepää Lapin tunturimaisemissa. Sen karu kauneus rauhoittaa ja mykistää. Juuri siinä kivikkokurussa kävellessäni sen muistin, kaksi ämpärillistä punaisena hehkuvia puolukoita. Niitä piti lähteä oikein kumppanin kanssa Lohjalta Kesälahdelle keräämään. Lohjan torilta ne olivat olleet hankittavissa pienemmällä kustannuksella ja vähemmällä vaivalla. Mutta tärkeää on matkan suunnittelu, lähtö ja toiminta, ystävien tapaaminen ja hyvässä seurassa viihtyminen. Muistan lämmöllä Kesälahden puolukkareissuamme. Rakkaat muistot ovat elämän aarteita ja ne kantavat hyvän matkaa. Nähdäkseen lähelle tulee mennä kauas. Teija Ristaniemi Kuntoutussosiaalityöntekijä 15

16 Edunvalvontaa Talentian jäsenyys on järkevän valinta! Se maksaa itsensä takaisin lukuisten rahanarvoisten etujen ja palvelujen muodossa. Jäsen saa jäsenmaksun vastineeksi osaavan edunvalvonnan lisäksi: taloudellista turvaa työttömyyden varalta oman luottamusmiehen, jolta apua, ohjeita ja edustuksesi työpaikkatason neuvotteluihin neuvontaa ja apua työsuhteen ongelmatilanteissa oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen, jos ongelmat vievät lakitupaan tukea eettisesti hankalissa työtilanteissa tietoa saatavilla olevista työnohjaajista taloudellista tukea ammatilliseen koulutukseen ammatillisia seminaareja, koulutuksia ja tapahtumia jäsenkortin, jolla lunastat lukuisia alennuksia vapaa-ajan matkustajavakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen lukuisia vaihtuvia matkailu- ja majoitusetuja ympäri Suomen Talentia-lehden 9 kertaa vuodessa Talentia-kalenterin A-lomat ry:n ja SMKJ:n lomamökkejä edullisesti tuettuja lomia aikuisille, perheille ja työttömille lukuisia muita alennuksia ja vaihtuvia jäsentarjouksia tietopalveluja yksityiselämän oikeudellista neuvontaa vain jäsenille tuotettua tietoa jäsenten omassa jäsenekstranetissä nopeaa palvelua sähköisen asioinnin kautta Talentian meneillään oleva vaikuttavuus kampanja Sosiaaliset investoinnit kannattavat! - tarvitsee Talentialaisilta onnistumistarinoita sosiaalialan ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamisesta. Kirjoita ytimekäs kuvaus siitä millainen asiakkaan tilanne oli ja miten sosiaalialan ammattilaisena sait osaamisellasi muutettua asiakkaan elämäntilannetta parempaan suuntaan, vaikka ihan pienelläkin teolla! Kertomus sisältää kaiken tarvittavan asian ymmärtämiselle (aika, paikka, toimijat, tapahtuma, loppuratkaisu, pyrkimys, tavoite, ongelma, esteet, esteiden voittaminen ja onnistuminen). Lähetä oma tarinasi viestinta@talentia.fi! Lisätietoja saat Kristiina Koskiluomalta puh. (09) tai kristiina.koskiluoma(a)talentia.fi. Talentian vaikuttavuus -kampanjalla pyritään määrittämään kuntien viranhaltijoille ja päättäjille sekä korjaavan että ennaltaehkäisevän työn kustannusvaikutuksia talouden näkökulmasta. Vahvista Talentiaa uusilla sosiaalialan ammattilaisella ja kerro hänelle ammattiyhdistyksemme jäseneduista! Muista, että Talentia turvaa myös opiskelija-aikana! Toimi nyt! Sinä ja uusi talentialainen saatte valitsemanne aikakauslehden lahjatilauksena. 16

17 Tervetuloa Talentia Lapin syyskokoukseen Aika: lauantai kello Paikka: Cumulus Kemi, kokoustila Lyhty, Hahtisaarenkatu 3, Kemi Esityslista 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 6 Vuoden 2014 hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta 7 Hallituksen muiden jäsenten lukumäärän päättäminen sääntöjen 12 mukaisesti 8 Hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten valinta erovuoroisten tilalle 9 Yhden toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta 10 Jäsenmaksun suuruuden vahvistaminen 11 Toiminta- ja taloussuunnitelman päättäminen vuodelle 2014 hallituksen ehdotuksesta 12 Yhdistyksen kokouksen koollekutsumistavan päättäminen sääntöjen 9 mukaisesti sekä päättäminen mahdollisesta kokouskutsulehdestä 13 Hallituksen ja jäsenten kokoukselle esittämien muiden asioiden päättäminen huomioiden yhdistyslain 24 määräykset 14 Kokouksen päättäminen Syyskokouksen jälkeen syömme kolmen lajin päivällisen ja käymme Kemin teatterissa katsomassa Saamelandia -näytelmän. Järjestämme yhteiskuljetuksen bussilla Rovaniemeltä. Muualta kaukaa matkustaville tuetaan matkakulut todellisten bensakulujen mukaisesti. Omavastuuosuus on 10 varsinaisilta jäseniltä ja 5 opiskelijoilta. Näytös ja ruokailut sekä matkat sisältyvät omavastuuhintaan. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen ja tarkemmat ohjeet Talentia Lapin internet-sivuilla osoitteessa: -> syyskokousilmoittautuminen Huom! Ilmoittautuminen mennessä. 17

18 Kevyesti jouluun: Helppo kaalipata 400 g jauhelihaa 300 g kaalta pilkottuna 1 rkl ruokaöljyä 3 rkl soijakastiketta 2 tl valkosipulimurskaa 1tl Hot Pepper Saucea 1/2 tl valkopippuria n. 1,5 dl vettä Ruskista jauheliha öljyssä. Lisää pilkottu kaali, mausteet ja vesi. Anna hautua kunnes kaali on pehmennyt sopivasti n. 25 min. Nautiskele raejuuston ja puolukkahillon kanssa. Jäikö joku Talentia-tuttusi ilman lehteä? Pyydä häntä päivittämään välittömästi yhteystiedot Talentian easioinnissa. easiointiin pääsee etusivulta.