Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 Sisältö 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Hallinto-organisaatio Tilivelvolliset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 4 Kunnallistalous... 4 Oman talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät... 8 KUNNANHALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN PERUSLUVUT (PERUSKUNTA+LIIKELAITOKSET) RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (PERUSKUNTA+LIIKELAITOKSET) RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (PERUSKUNTA + LIIKELAITOKSET) KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS VAALAN KUNNAN KONSERNIRAKENNE OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ ALIJÄÄMÄN KATTAMISSUUNNITELMA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Hallintopalvelut TERVEYSPALVELUT Sivistyspalvelut TEKNISET PALVELUT VAALAN VESIHUOLTO LIIKELAITOS VAALAN KAUKOLÄMPÖ LIIKELAITOS TULOSLASKELMA (PERUSKUNTA) MUKANA SISÄISET ERÄT INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU / PERUSKUNTA RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TASE / PERUSKUNTA YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMISESTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET) RAHOITUSLASKELMA (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET) TASE (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET) KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDOT VESIHUOLTOLAITOS KAUKOLÄMPÖLAITOS KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILIKAUDELLA VAALAN KUNTA VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 97

3 TOIMINTAKERTOMUS 1 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Kuntakentän murros ja muutos jatkuu edelleen. Tällä samalla lauseella on hyvä aloittaa kunnanjohtajan katsaus tänäkin vuonna. Käynnissä on ollut neljä erilaista uudistusta, jotka vaikuttavat olennaisesti myös Vaalan kunnan toimintaan ja tulevaisuuteen. Nämä ovat kuntalain, kuntarakennelain, valtionosuusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Muutoksen hallinnan ja sietokyvyn tekee hankalaksi se, että me emme edelleenkään tiedä minkälainen muutoksen lopputulos tulee olemaan. Lopputulos ei siis ole kiinni vain omista valinnoistamme omassa kotikunnassa, vaan niihin vaikuttavat myös muiden tekemät päätökset. Erityisesti valtionosuusuudistus lyö myös arkiseen aherrukseemme oman leiman. Hyvästä tuloksesta vuonna 2013 huolimatta joudumme nyt ja jatkossa tekemään isoja valintoja, joilla pidämme tulot ja menot tasapainossa. EK:n tammikuussa tekemän suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekuva oli vuoden 2013 lopulla vaatimaton. Teollisuuden tuotanto kasvoi loivasti, mutta rakentamisen ja palvelujen myynti supistui. Tilauskanta on huomattavan matalalla ja henkilöstöä on vähennetty yleisesti. Heikko suhdannetilanne ja kansantalouden rakennemuutos ovat saattaneet julkisen talouden vaikeuksiin viime vuosina. Julkisten menojen suhde BKT:stä nousee Suomessa tänä vuonna suuremmaksi kuin missään muussa EU-maassa. Talouden tilaa varjostaa myös kestävyysvaje, joka johtuu väestön ikääntymisestä ja julkisten palvelujen heikosta tuottavuuskehityksestä. Vaalan kunnan alueella toimivien yritysten toimintaedellytykset ovat myös osin heikentyneet. Positiivista virettä kuitenkin on sen suhteen, että yrityksille on sukupolvenvaihdoksien yhteydessä löytynyt jatkaja ja uusia yrityksiäkin on perustettu. Elinkeinojen edistäminen korostuu tiukkoina aikoina kun työttömyys kipuaa meilläkin jo lähes 20 prosenttiin. Työ on asia joka kaikista tehokkaimmin ehkäisee myös syrjäytymistä. Kunnallisvero on kiristynyt viime vuosina koko maassa. Vaalan tuloveroprosentti vuonna 2013 oli 21,50. Kunnallisveroa ei korotettu vuodelle Keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 on 19,74, mikä merkitsee 0,36 prosenttiyksikön kasvua vuodesta Pohjois-Pohjanmaalla luku on 20,36 % ja Kainuussa 21,11 % asukkaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 20,49. Koko maassa 21 kunnalla on korkeampi veroprosentti kuin Vaalassa ja kymmenellä kunnalla sama. Vaalan kunnan efektiivinen veroaste oli vuonna ,21 %. Kunnan tuloveron ja efektiivisen veroasteen välinen kuilu on kasvanut jatkuvasti. Kun vuonna 2001 erotus oli 4,77 niin vuonna 2013 se on jo 7,29. Keskimäärin erotus koko maassa oli vuonna ,80. Vaalan kunnan tilinpäätös vuodelta 2013 on positiivinen ja ylsimme selvästi talousarviota parempaan tulokseen. Vuoden 2013 positiiviseen tulokseen vaikuttivat merkittävästi verotilitysten kertaoikaisut ja rytmityksen muutos. Verotulot toteutuivat euroa ja valtionosuudet noin euroa yli budjetoidun. Lisäksi pitkään kunnan talouteen merkittäviä haasteita aiheuttanut erikoissairaanhoito alitti budjetin noin eurolla. Kunta sai kerättyä hyvin myös maksutuottoja ja myi omaisuuttaan. Teimme myös merkittävän määrän poistoja, jotka vaikuttavat tulokseen heikentävästi. Kun vuonna 2012 kuntien verotulojen osalta yhteisöverotulojen jako-osuuksissa palattiin vanhaan ja taloudellinen taantuma painoi yhteisöverotuoton koko maassa alhaiseksi, nousi vuonna 2013 yhteisöveron kertymä 13,8 prosentilla. Vaalan osalta kasvu oli 14,8%. Vielä edelleen ollaan kuitenkin yli euroa jäljessä huippuvuodesta Myös tulo- ja kiinteistöverot kertyivät hyvin. Kaiken kaikkiaan verotuloja kertyi vuoteen 2012 verrattuna n euroa enemmän, josta osa selittyy verotuksen kertaeristä. Se missä onnistuttiin jo toinen vuosi peräkkäin, oli henkilöstömenojen hillintä. Budjetti alitettiin ja vuoden 2012 toteumaan verrattuna henkilöstömenot vähenivät n euroa. Myös korkokulut toteutuivat n euroa budjetoitu pienempinä ja vuoteen 2012 verrattuna pysyivät samalla tasolla. Oulunkaaren järjestämien sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokasvu koko kuntayhtymän alueella vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 on 5 %, josta erikoissairaanhoidon nettokasvu oli 6,1% ja oman toiminnan nettokasvu puolestaan 4,3 %. Oman toiminnan kunnittainen vaihteluväli oli 2,7 % (Pudasjärvi) - 7,9 % (Simo) ja erikoissairaanhoidon kunnittainen vaihteluväli puolestaan oli -9,9 % (Vaala) - -29,7 % (Utajärvi). Vaalan osalta sekä Oulunkaaren oma toiminta että erikoissairaanhoito alittivat budjetin. Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 Vaalan kunnan toimintamenot laskivatkin vuoteen 2012 verrattuna noin euroa eli -3%. Tämä on hieno tulos. Vuonna 2013 työ talouden saattamiseksi tasapainoon on jatkunut uuden valtuuston kanssa. Hyvän tuloksen jälkeen on mahdollista saada katettua vanhat alijäämät vuoteen 2015 mennessä. Tämä vaatii edelleen samanaikaisia toimenpiteitä niin tulojen lisäämiseksi kuin menojen vähentämiseksi. Talouden ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on hyvin vaikeaa ja tie-

4 2 dossa on valtionosuusuudistus, joka voi heikentää Vaalaan tulorahoitusta merkittävästi. Tasapainotussuunnitelma on syytä päivittää aina tilinpäätöksen ja talousarvion yhteydessä ja arvioida toimenpiteiden riittävyys. Vaalan kunnan lainamäärä on pienelle kunnalle korkea. Useat kunnan kiinteistöt kuitenkin kaipaavat peruskorjausta ja yritystilojen investointejakin on jatkossa tehtävä. Kunnan vuosikate määrittää sen, paljonko kunnalla on rahaa vuosittaisiin investointeihin ilman lainarahoitusta. Vuosikatteen pitäminen hyvällä tasolla myös jatkossa takaa sen että korjausvelka saadaan purettua ilman lainamäärän kasvua. Vaalan päiväkodin hankesuunnittelu aloitettiin kesällä Hankkeen tavoitteena on turvata hyvät ja terveelliset tilat päiväkotilapsille ja henkilöstölle. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan hanketta suunnitellaan uuden koulukeskuksen yhteyteen. Myös asuntopoliittisen työryhmän työ käynnistyi syksyllä. Tavoitteena on kartoittaa millaisilla ratkaisuilla Vaalassa kannattaa edetä vuokra-asumisessa ja erityisasumisessa. Erityisenä tarkastelukohteena ovat ikääntyvän väestön asumisen tarpeet. Oulujokilaaksossa keskeisiä yhteistyöasioita ovat olleet Rokuan ja Oulujoen hankkeet, VT22 edunvalvonta sekä Tervantie-yhteistyö. Vuonna 2013 aloitettiin keskustelu tiivistetystä yhteistyöstä matkailun markkinoinnin ja kehittämisen edistämiseksi Humanpolis Oy: kautta. Keskustelu jatkuu vuonna Samoin on keskustelussa nostettu uudelleen esille pari vuotta hiljaiseloa elänyt OuKa kehittämisvyöhyke malli ja mietitty miten jatkossa kehittämisvyöhykeajattelusta olisi saatavissa enemmän irti. Pelson vankilan jatkon ja peruskorjauksen turvaaminen, valtion aluehallinnon palvelujen säilyttäminen, valtionosuus uudistukseen vaikuttaminen sekä VT22 perusparannus ovat olleet edunvalvonnan painopisteenä. Tätä edunvalvontaa tehdään yhteistyössä naapurikuntien ja maakunnan liittojen kanssa. Vaalan ja Utajärven kuntien asuntotoimien yhteistyömahdollisuus ja toiminta aloitettiin Koko teknisen toimen yhdistämisen osalta selvitykset tehtiin, mutta ne eivät johtaneet yhteiseen tekniseen toimeen. Asuntotoimen yhteistyö päättyi vuoden 2013 kun Utajärvi sai palkattua organisaatioonsa uuden henkilön. Henkilöstön osalta vietimme eläkejuhlia ja 60-vuotisjuhlia. Tämä kertoo siitä, että henkilöstömuutokset ovat läsnä jatkossa yhä useammin. Uuden henkilöstön rekrytointiin pitää panostaa ja samalla säilyttää eläkkeelle siirtyvien osaaminen organisaatiossa. Tällaisessa tilanteessa usein myös jäävien työntekijöiden tehtäväkuvat ja roolit työyhteisössä ovat muutoksessa. Myös hallinnossa tapahtui muutoksia vuoden 2013 aikana kun kuntaan palkattiin uusi hallinto- ja elinkeinojohtaja ja yritysasiamies Veijo Rautiainen toimi äitiyslomani ajan vs. kunnanjohtajana ja jäi eläkkeelle vuoden 2014 alussa. Kiitokset kaikille kuntamme työntekijöille ja luottamushenkilöille, että olette jaksaneet ahkeroida muuttuvassa ja välillä hyvin haasteellisessakin työympäristössä. Taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta, Vaalan kunta on pystynyt turvaamaan kuntalaisilleen hyvät peruspalvelut lähellä. Tulevaisuuden suunnittelun kannalta on välttämätöntä saada selvyys kuntakentän uudistuksiin, jotta voimme kunnassa tarkemmin myös määrittää sen mitä kohti olemme menossa ja miksi. Yhteinen päämäärä ja merkitys omalle tekemiselle ovat tärkeitä niin kunnan työntekijöille kuin luottamushenkilöille. Kunnanjohtaja Tytti Määttä

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1. Hallinto-organisaatio Kunnan organisaatiokaavio on toimintakertomuksen liitteenä. Kunnanvaltuusto Vuonna 2012 valitussa valtuustossa on 21 jäsentä, joista Suomen Keskustan edustajia on 14, Vasemmistoliiton edustajia 3, sosiaalidemokraatteja 1 ja perussuomalaisia 3. Kunnanvaltuusto kokoontui vuonna 2013 seitsemän kertaa. Valtuutettu Esa Karjalainen, pj. Pentti Kemppainen, I vpj. Pekka K. Lämsä, II vpj Eila Anttila Pekka Huovinen Tapani Karhu Vuokko Karjalainen Terttu Kuusela Tiina Kylmänen Aino Leinonen Erkki Leinonen Pekka J. Lämsä Helmi Moilanen Kalle Moilanen Osmo Mustonen Reijo Rasinkangas Jouko Roivainen Tero Seppänen Timo Tervonen Reijo Virkkunen Niina Välinen Puolue KESK KESK SDP VAS PS KESK KESK KESK VAS KESK KESK KESK PS PS VAS KESK KESK KESK KESK KESK KESK Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kokouksia 18 Asioita 279 Puheenjohtaja Reijo Virkkunen KESK I varapuheenjohtaja Eila Anttila ( saakka) Tiina Kylmänen VAS VAS II varapuheenjohtaja Kalle Moilanen PS Jäsenet: Tapani Karhu KESK Vuokko Karjalainen KESK Aune Kesälahti KESK Terttu Kuusela KESK Erkki Leinonen KESK Pertti Väyrynen VAS Esittelijä Kunnanjohtaja Tytti Määttä Vs.kunnanjohtaja Veijo Rautiainen Sihteeri Hallinto- ja elinkeinojohtaja Hanna Helaste

6 4 Lautakunnat Sivistyslautakunnan ja ympäristölautakunnan kokoonpanot ovat käyttötalousosassa ao. hallintokuntien kohdalla. 2. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat kunnallisen toimielimen jäsenet ja ao. toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. 3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kunnallistalous Suomen kuntien vuoden 2013 tilinpäätösarviotiedoista käy ilmi, että kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen merkittävä kasvu. Toisaalta myös vuosi 2012 oli kunnallistalouden heikoin vuosi vuoden 1997 jälkeen, joten vuoden 2013 positiivisemmat näkymät eivät kerro kunnallistalouden paineiden helpottumisesta vaan enemminkin paluusta normaalin tiukkaan talouteen. Kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Maakunnittaiset lainakannat vaihtelevat erittäin paljon. Alhaisin lainakanta asukasta kohti oli Pohjois-Karjalassa, euroa/asukas, korkein lainakanta oli Keski- Pohjanmaalla, euroa/asukas. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas, kun edellisenä vuonna luku oli euroa. Eri kuntakokoluokissa lainakannat asukasta kohti olivat melko tasaisia. Alhaisin lainakanta oli asukkaan kunnissa, euroa asukasta kohti. Kahdessa suurimmassa kuntakokoluokassa lainakanta asukasta kohti oli yli euroa. Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot, kuntayhtymien suurin menoerä, pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Investointeihin Suomen kunnat arvioivat käyttäneensä vuonna ,8 miljardia euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 3,7 %. Kuntayhtymien investointimenot ovat 890 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 8,7%. Oman talousalueen kehitys Vaalassa väestön väheneminen on ollut edellisvuoteen verrattuna samaa luokkaa. Tilastokeskuksen mukaan väkiluku oli 3197 henkeä, kun se vuotta aiemmin oli henkeä. Vähennys oli -53 henkeä eli 1,7 %. Vähennys oli edellisvuonna -56 henkeä eli samoin 1,7 %. Vaalaan syntyi 20 lasta ja kuolleiden lukumäärä oli 54. Väestön väheneminen selittyy korkealla kuolleisuudella ja muuttotappiolla.

7 5 Työttömyys kasvoi Kainuussa viime vuonna keskimäärin viidenneksen edellisvuodesta. Vuoden lopulla työttömyys paheni vielä vuoden keskiarvoista ja vuosi 2013 päättyi maan pahimman työttömyyden kourissa. Kainuun TE-toimistoon oli joulukuun lopussa ilmoittautunut 6486 työtöntä työnhakijaa. Kasvua marraskuusta oli 727 ja vuotta aiempaan verrattuna 1268 henkeä. Työttömyyden kasvu johtui osaksi kausivaihtelusta, mutta myös lomautukset yleistyivät. Lomautettuna oli 694 henkilöä, jossa on kasvua edellisvuodesta 37 %. Uusia työpaikkoja ilmoitettiin joulukuussa ainoastaan 291 kappaletta ja koko vuonna työpaikkoja ilmoitettiin 12 % vähemmän kuin edellisvuonna Työvoiman kysyntä kohdistuu Kainuussa ensisijaisesti kaupalliselle alalle sekä sosiaali- ja terveydenhoidon ammattiryhmiin. Työttömiä sen sijaan on eniten teollisuuden sekä rakennus- ja kaivosalan ammattiryhmissä. Vuoden lopussa Kainuun työttömyysaste oli 18,2%, kun koko maan keskiarvo on 12,6 %. Vaalassa työttömiä vuoden lopussa oli 259 henkeä ja työttömyysaste 19,8 %. 4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toiminta Vuonna 2013 jatkettiin toimintaa yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa. Kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Vaalan lisäksi Utajärvi, Ii, Pudasjärvi ja Simo. Ympäristöterveydenhuollon palvelut tuottaa Pudasjärven kaupunki. Maaseutuhallinto jatkuu yhteisesti Siikalatvan, Pyhännän ja Haapaveden kanssa. Utajärven kunnan kanssa keväällä 2012 alkanut yhteinen asuntotoimi päätettiin vuoden 2013 loppuun Utajärven palkattua uuden henkilön vastaamaan kiinteistöistä Utajärven kunnan alueella. Talous Vaalan kunnan talous on hiljalleen kääntymässä parempaan suuntaan. Vuoden 2013 positiiviseen tulokseen vaikuttivat merkittävästi verotilitysten kertaoikaisut ja rytmityksen muutos. Verotulot toteutuivat euroa ja valtionosuudet noin euroa yli budjetoidun. Lisäksi pitkään kunnan talouteen merkittäviä haasteita aiheuttanut erikoissairaanhoito alitti budjetin noin eurolla. Harkinnanvaraista valtionosuutta kunta haki euroa, mutta valtioneuvosto ei myöntänyt avustusta. Sairauspäivien määrässä tapahtui kasvua edelliseen vuoteen 228 päivää. Tästä kasvusta työpajan osuus on 161 päivää. Hallinto-osaston sairauslomapäivät vähenivät 43 päivää, sivistyksen lisääntyi 26 päivää ja tekniikan lisääntyi 100 päivää. Kokonaisuutena sairauspäivien määrä on 2759 päivää. Tapaturmien vuoksi poissaoloja kertyi 48 päivää enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2013 jäi eläkkeelle 2 henkilöä. Vuosikatteen toteutuma liikelaitokset mukaan lukien oli ,88 euroa (900 e/ asukas). Talousarvion ylijäämäksi oli arvioitu ja toteutuma oli ,66 (kunta , 28 ). Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 32,1 päivää. Käyttötaloudessa tuloslaskelman (kunta+liikel.) mukaiset toimintakulut olivat euroa (vuonna ,40 ) eli laskua edelliseen vuoteen oli -3%. Toimintatuotot olivat euroa (vuonna ,78 ), vähennystä edelliseen vuoteen oli -1,7 %. Toimintakate eli käyttötalouden nettomenot olivat ,28 euroa ( vuonna ,03 ) eli -3,2 % pienempi kuin vuonna Peruskunnan nettoinvestointimenot olivat euroa, eli euron verran alle budjetoidun. 5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vaalan kunnan tulevaisuuden näkymät talouden suhteen ovat haastavat. Tilanne on alijäämän suhteen parempi kuin vuosiin ja suunta kehityksessä oikea. Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 Vaalan kunnan toimintamenot laskivatkin vuoteen 2012 verrattuna noin euroa eli -3%. Tämä kertoo siitä, että talouden tasapainottamisessa on onnistuttu. Hyvän tuloksen jälkeen on mahdollista saada katettua vanhat alijäämät vuoteen 2015 mennessä. Tämä vaatii edelleen samanaikaisia toimenpiteitä niin tulojen lisäämiseksi kuin menojen vähentämiseksi. Lisäksi se edellyttää sitä, että äkilliset muutokset palvelujen oston määrässä tai palvelujen hinnassa eivät realisoidu. Talouden ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen on hyvin vaikeaa ja tiedossa on valtionosuusuudistus, joka voi heikentää Vaalaan tulorahoitusta merkittävästi. Myös sote-uudistuksen vaikutukset talouteen ovat vielä epäselvät. Mikäli soten rahoitusjärjestelmä muuttuu Vaalan kunnalle edulliseksi, voi kunnalla olla merkittävästi paremmat mahdollisuudet säilyä itsenäisenä kuntana. Sote-ratkaisu voi kuitenkin heikentää mahdollisuuksia vaikuttaa vaalalaisten lähipalveluihin. Tasapainotussuunnitelma on syytä päivittää aina tilinpäätöksen ja talousarvion yhteydessä ja arvioida toimenpiteiden riittävyys. Vaalan kunnan lainamäärä on pienelle kunnalle korkea. Useat kunnan kiinteistöt kuitenkin kaipaavat peruskorjausta ja yritystilojen investointejakin on jatkossa tehtävä. Kunnan vuosikate määrittää sen, paljonko kunnalla on rahaa vuosittaisiin investointeihin ilman lainarahoitusta. Vuosikatteen pitäminen hyvällä tasolla myös jatkossa takaa sen että korjausvelka saadaan purettua ilman lainamäärän kasvua. Tiedossa olevia investoin-

8 6 teja on Vaalan osalta pienempien korjausinvestointien lisäksi päiväkodin rakentaminen ja terveyskeskuksen saneeraamattoman osan korjaaminen sekä entisen päiväkodin kiinteistön saneeraaminen muuhun käyttöön. Tulevaisuuden osalta valtion uudistukset vaikuttavat merkittävästi Vaalan kunnan kykyyn toimia itsenäisenä kuntana. Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja järjestää kuntalaisille vähintään laissa säädetyt tehtävät. Kunta myös edistää alueensa elinvoimaa. Tulevaisuuden suunnittelun kannalta on välttämätöntä saada selvyys kuntakentän uudistuksiin, jotta voimme kunnassa tarkemmin myös määrittää sen mitä kohti olemme menossa ja miksi. Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja 6. Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstön kokonaismäärä ilman työllistettyjä on lisääntynyt 4 hengellä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Luvussa ovat mukana määräaikaiset työntekijät. Vakinaisen henkilökunnan määrä on lisääntynyt 5 hengellä. Vakinaiset muutos Hallinto Työpaja 6 6 Sivistystoimi Tekninen toimi YHTEENSÄ * Teknisen toimen lukuihin sisältyvät liikelaitosten työntekijät, siivoustoimen- ja ruokapalveluhenkilöstö. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2013 Yhteensä ilman työllistettyjä Muutos Toimiala Vakinaiset Määräaik. Työllistetyt Yhteensä v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Yht. % Miehet Naiset Yhteensä % 0 0,8 7,9 9,5 6,3 12,6 18,1 29,9 14,9 100 Vakinaisesta henkilöstöstä 96 henkeä eli 75,57 % oli yli 45-vuotiaita. Keski-ikä miehillä oli 51,5 v. ja naisilla 50 v. Sairauspäivät Tapaturmat Kuntoutustuki 2012** 2013 Muutos 2012** 2013 Muutos Hallinto 50/5 7/ Työpaja 81/11 242/ Sivistystoimi 1423/ /79 26*** 5/2 3/ Muutos Tekninen toimi 977/ / /3 173/ Yhteensä 2531/ / /5 176/ **poissaolopäivät/ henkilölkm, johon kohdistunut *** sivistyksen sairauspoissaolot ovat virheelliset vuodelta Vuoden 2013 tilasto ja todellinen muutos on ilmoitettu oikein.

9 7 Keskimääräiset sairauspoissaolot työntekijää kohden vuonna 2013: Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv pv Poissaolokertoja Poissaolot yhteensä 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv pv Työntekijöitä Koulutuspäiviä oli hallintokunnittain seuraavasti: yleishallinto 7, sivistystoimi 145 ja tekninen toimi 5. Vuonna 2013 jäi eläkkeelle 2 henkilöä. Eläkepäätökset eläkelajeittain Työkyvyttömyyseläkkeet 1 Työttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Yksilölliset varhaiseläkkeet Osa-aikaeläkkeet Vanhuuseläkkeet Yhteensä henkilöä Henkilöstön kustannukset toteutuivat seuraavasti: % edelliseen Henkilöstökulut vuoteen Palkat ja palkkiot ,0 Henkilösivukulut Eläkekulut ,2 Muut henkilösivukulut ,0 Henkilöstökorvaukset ,0 Yhteensä tuloslaskelman mukaan ,0 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen ,0 Henkilöstökulut yhteensä ,0 7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toimintakertomuksessa on arvioitava kunnan ja kuntakonsernin toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Vaalan kunnan toimintaa voi kohdata eri tyyppisiä riskejä, joista osaan voimme omalla toiminnalle vaikuttaa ja osaan emme. Riskit ovat myös eri tasoisia. Kuntia koskettavat uudistukset, joihin Vaalan kunnan omat vaikuttamismahdollisuudet ovat pienet. Nämä ovat kuntalain, kuntarakennelain, valtionosuusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Koska Vaalan kunnan tulorahoituksesta valtionosuudet muodostavat merkittävän osan, on valtionosuusuudistuksella poikkeuksellisen suuri vaikutus kuntaamme. Strategiset riskit: Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset rahoituksen, yhteistyökumppaneiden ja lainsäädännön suhteen Toiminnan vastaavuus kuntalaisten tarpeisiin väestön ikääntyessä Taloudelliset riskit: Talousarvion tavoitetasossa pysyminen Äkilliset muutokset palvelujen oston määrässä tai palvelujen hinnassa Isoissa hankinnoissa onnistuminen ja hankintaosaaminen näissä Korjausvelan yhtäkkinen realisoituminen esim. pahana sisäilmaongelmana

10 Rahoitusriskit: Korkoriski korkeasta lainamäärästä johtuen Rahoituksen saamisen vaikeutuminen 8 Toiminnalliset riskit: Kunnat monet toiminnot ovat haavoittuvaisia henkilöstön vähyyden ja varahenkilöstön vajavaisuuden taikka henkilöstön erikoisosaamisen takia Sairauspoissaolot Tapaturmat Tietojärjestelmähäiriöt Avainhenkilöiden eläköityminen Vahinkoriskit ja kriisit: Kriisitilanteiden johtaminen ja niissä onnistuminen (esim. myrskytuhot, pilaantunut vesi tai ruoka, sähkökatkokset, ihmisiin kohdistuvat uhat) Vakuutusten ajanmukaisuus ja vakuutusten kilpailuttaminen Jätevesiverkoston kunto Kunnalla on seuraavat vakuutukset: Henkilövakuutukset: Lakisääteinen tapaturmavakuutus, Tapaturmavakuutus kunnan asukkaille Omaisuus ja toiminta vakuutukset: Julkisyhteisön vakuutus, Venevakuutus, Palo- ja konerikkovakuutus Metsävakuutus ja ainaismetsävakuutus Ajoneuvovakuutukset Toiminnan vakuutukset: Vastuuvakuutukset 8. Ympäristötekijät Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Toimintakertomukseen on syytä sisällyttää kuvaus niistä ympäristökysymyksistä, jotka vaikuttavat olennaisesti kunnan taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Kunnan strategiassa on korostettu kunnan toimintojen ja palvelujen kehittämisessä kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristötekijöiden osalta kunnassa on kiinnitetty huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Energian kulutus: Energian kulutuksen seuranta. Vaihtoehtojen etsiminen öljylämmitykselle. Liikenteen päästöt: Yhteiskäyttöautoihin siirtyminen Lähiruoka: Pyrimme käyttämään julkisessa ruokahuollossa lähiruokaa ja olemme mukana portaan Luomuun ohjelmassa. Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan toimintakertomukseen tulee lisätä kohta Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selontekojen tulee perustua kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan systemaattiseen arviointiin ja siitä tulisi käydä ilmi: 1. Mihin selonteko perustuu 2. Mitä sisäisen valvonnan osa-alueita on arvioitu selonteon perustaksi ja miten arviointi on suoritettu sekä miten arviointitulokset on käsitelty 3. Mihin yksiköihin, toimintoihin, tietojärjestelmiin jne. arviointi on kohdistunut eli kuinka kattaa arviointi on ollut 4. Mitä olennaisia puutteita ja virheitä sisäisessä valvonnassa, riskienhallinnassa ja konsernivalvonnassa on havaittu ja kuinka puutteita ja virheitä aiotaan korjata 5. Täsmällinen kannanotto sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan riittävyydestä ja toimivuudesta

11 9 Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kunnassa asianmukaisesti järjestetty. Tämä selonteko perustuu kunnan johtoryhmän ja eri hallintokuntien tekemiin havaintoihin. Vaalan kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet Sisäinen valvonta koostuu luottamushenkilöiden toimintaseurannasta, sisäisestä tarkkailusta ja sisäisestä tarkastuksesta. Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Johdon on varmistettava, että luodaan oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne ja pidetään se tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla. Sisäisen valvonnan voidaan todeta kokonaisuudessaan onnistuneen hyvin. Sisäisen valvonnan onnistumisesta raportoidaan toimielimille (lautakunnat, kunnanhallitus, valtuusto) useita kertoja vuodessa esimerkiksi talousraporttien yhteydessä. Arviointi on suoritettu aikaisemmin tarvittaessa myös tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Sisäisen valvonnan perusteet ja ohjeet päivitetään vastaamaan kuntalain säädöksiä talousarviovuonna Vaalan kunnan suurimmat riskit ovat tällä hetkellä luonteeltaan taloudellisia. Erityisesti korkotason ja erikoissairaanhoidon kustannusten vaihteluun on erittäin vaikeaa varautua etukäteen. Korkotason heilahteluun on pyritty vaikuttamaan lainasalkkua järjestelemällä ja varautumalla korkojen kasvuun talousarviossa. Kunnan riskinä on myös tiettyjen toimintojen haavoittuvaisuus esimerkiksi ennalta arvaamattomien sairaslomien aktivoituessa. Myös valtion talous- ja kuntapolitiikan linjaukset tuovat epävakautta talouden suunnitteluun.

12 10 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1 Tuloslaskelma ja sen perusluvut (peruskunta+liikelaitokset) (ulk.+sumut, ei laskennall) TULOSLASKELMA Peruskunta ja liikelaitokset Tuloslaskelma Muutos (lisäys +, väh. -) euroa % Toimintatuotot Myyntituotot , , ,31 1,9 Maksutuotot , , ,27-2,2 Tuet ja avustukset , , ,43-16,5 Vuokratuotot Muut toimintatuotot , , ,74-0,2 Toimintatuotot yhteensä , , ,13-1,7 Valmistus omaan käyttöön , ,59-253,84-1,4 Toimintakulut Henkilöstökulut , , ,11-1,7 Palkat ja palkkiot , , ,35-1,7 Henkilösivukulut 0,00 Eläkekulut , , ,39-1,8 Muut henkilösivukulut , ,36-65,37 0,0 Palvelujen ostot , , ,52-3,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , ,90-1,2 Avustukset , , ,12-30,6 Muut toimintakulut , , ,93 21,0 Toimintakulut yhteensä , , ,72-3,0 Toimintakate , , ,75-3,2 Verotulot , , ,36 5,8 Valtionosuudet , , ,00 1,4 Rahoitustuotot ja kulut: Korkotuotot 4 344, , ,36-61,4 Muut rahoitustuotot , , ,31 174,2 Korkokulut , , ,33-1,5 Muut rahoituskulut , ,72-160,81-5,6 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä: , , ,09-9,7 Vuosikate , , ,20 110,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,02 18,5 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos , , ,18 768,9 Poistoeron lisäys -/ vähennys , , ,78 4,4 Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ Tilikauden ali-/ylijäämä , , ,96 565, Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,3 16,1 Vuosikate poistoista % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

13 11 Liikelaitoksen tuloslaskelma on yhdistelty kunnan tuloslaskelmaan rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu kunnan sisäiset erät liikevaihdosta ja muista tuottoeristä, kulueristä sekä rahoituseristä ja satunnaisista eristä Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (peruskunta+liikelaitokset) RAHOITUSLASKELMA Kunta ja liikelaitokset yhdistelmä Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,68 Tulorahoituksen korjauserät , ,63 Toiminnan rahavirta yhteensä , ,31 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00 Rah.osuudet investointimenoihin , ,44 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,25 Investointien rahavirta yhteensä , ,31 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta, 5 vuotta , ,13 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0, ,00 Antolainasaamisten vähennykset 4 030, ,42 Antolainauksen muutokset yhteensä 4 030, ,58 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,84 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Lainakannan muutokset yhteensä , ,16 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset , ,54 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 722,00 Saamisten muutos , ,96 Korottomien velkojen muutos , ,58 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,00 Rahoituksen rahavirta , ,58 Rahavarojen muutos , ,58 Rahavarat , ,02 Rahavarat , ,44 Rahavarojen muutos , ,58 Liikelaitoksen rahoituslaskelma on yhdistelty kunnan rahoituslaskelmaan rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu keskuskassan ja liikelaitoksen väliset rahoitustapahtumat kuten keskinäiset antolainat ja niiden lyhennykset sekä peruspääoman lisäykset ja vähennykset.

14 12 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 488,0 26,9 31,4 Lainanhoitokate 1,19 0,8 1,22 Kassan riittävyys (pv) 32,1 17,2 16,3 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen maksuun, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Kassan riittävyys kertoo, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

15 3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut (peruskunta + liikelaitokset) Kunnan Kunnan kokonaistase kokonaistase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,45 Aineettomat hyödykkeet 0, ,07 Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 0, ,07 Aineelliset hyödykkeet , ,80 Maa- ja vesialueet , ,68 Rakennukset , ,47 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,43 Koneet ja kalusto , ,52 Muut aineelliset hyödykkeet , ,05 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,65 Sijoitukset , ,58 Osakkeet ja osuudet , ,19 Muut lainasaamiset , ,39 Muut saamiset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0,00 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,89 Vaihto-omaisuus 9 468, ,68 Aineet ja tarvikkeet 9 468, ,68 Saamiset , ,19 Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 Myyntisaamiset 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,19 Myyntisaamiset , ,02 Lainasaamiset 3 000, ,00 Muut saamiset , ,01 Siirtosaamiset , ,26 Rahoitusarvopaperit , ,85 Muut arvopaperit , ,85 Rahat ja pankkisaamiset , ,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,34

16 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,42 Peruspääoma , ,40 Arvonkorotusrahasto , ,70 Edellisten tilikausien yli-/alij , ,38 Tilikauden yli-/alijäämä , ,70 14 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,49 Poistoero , ,49 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 5 930, ,20 Valtion toimeksiannot 0, ,00 Muut toimeksiantojen pääomat 5 930, ,20 VIERAS PÄÄOMA , ,23 Pitkäaikainen , ,28 Lainat rahoitus- ja vakuutusl , ,58 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Saadut ennakot 7 008, ,60 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,10 Lyhytaikainen , ,95 Lainat rahoitus- ja vak.lait , ,70 Lainat julkisyhteis , ,72 Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat , ,44 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,17 Siirtovelat , ,92 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,34 Taseessa liikelaitoksen tase on yhdistelty kunnan taseen eriin rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu kunnan sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen omistus. TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 40,53 35,43 40,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 63,00 74,3 62,3 Kertynyt alijäämä Kertynyt alijäämä, /asukas Lainakanta Lainat euroa / asukas Lainasaamiset Asukasmäärä Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Rahoitusvarallisuus tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

17 15 Kunnan kokonaistulot ja -menot 2013 liikelaitokset mukana TULOT euroa % MENOT euroa % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,92 Toimintakulut ,98 Verotulot ,46 - Valmistus omaan käyttöön ,06 Valtionosuudet ,72 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0,00 Korkotuotot ,01 Korkokulut ,84 Muut rahoitustuotot ,13 Muut rahoituskulut ,01 Satunnaiset tuotot 0 0,00 Satunnaiset kulut 0 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät 0 - Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,06 +/- Pakollisten varausten muutos 0 0,00 Investoinnit - Käyttöomaisuuden myyntitappiot ,00 Rahoitusosuudet inv.menoihin ,23 Investoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot ,15 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,30 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset ,01 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,42 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,73 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,00 Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,20 Oman pääoman lisäykset 0 0,00 Oman pääoman vähennykset 0 0, Kokonaistulot yhteensä ,00 Kokonaismenot yhteensä ,00 Erotus Täsmäytys: muut maksuvalmiuden muutokset kassavarojen muutos

18 4 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Vaalan kunnan konsernirakenne Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty kpl Ei- yhdistelty kpl Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 1 Osakeyhtiö 0 Kuntayhtymät 4 Selvitys konserniyhteisöistä on liitetiedostossa nro Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Asunto Oy Uitonkartano Tilikaudella on tehty 1.882,31 euron (10 %) poisto rakennuksen koneista ja kalustosta. Tilikauden voitto on 5.192,80 euroa. Verrattaessa kustannuksia edelliseen tilikauteen, merkittävimmät muutokset ovat euroa (19,5 %) pienemmät valtiokonttorin lainan korkokulut ja korjauksiin on käytetty euroa vähemmän kuin edellisellä tilikaudella, koska ei ole ollut tarvetta huomattaviin huoneistoremontteihin. Toimintavuotena yhtiön asunnot ovat olleet hyvin vuokrattuna, käyttöaste 96,35 %. Tyhjien asuntojen aiheuttama tappio on 1.867,20 euroa. Tyhjänä olo ajoittuu asukasvaihdosten yhteyteen, joita vuoden aikana oli kolme kappaletta. Kiinteistö on hyvässä kunnossa eikä suuria peruskorjausluoteisia toimenpiteitä ole odotettavissa lähivuosina. Valtion asuntolaina on ns. vuosimaksulaina eikä sillä ole ennalta määrättyä lyhennyssuunnitelmaa. Lainamäärä suhteessa asuntojen huoneistoalaan on melko suuri ja vuosittaisista pääomakuluista yli puolet menee korkokulujen maksuun. Kiinteistö Oy Vaalahaka Tilinpäätöksessä on tehty suunnitelman mukaisia poistoja yhteensä ,11. euroa. Tilikauden tappio on 5.946,01 euroa. Verrattaessa tilikauden kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävin muutos on huoneistokorjauksissa, joihin käytettiin euroa enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Asunnot ovat olleet pääsääntöisesti vuokrattuna, huomioimatta huoneistoremonteista johtuvaa tyhjänä oloaikaa. Välitien käyttöaste on 92,63 % ja Karpalotien käyttöaste on 96,0 %. Tyhjien asuntojen aiheuttama tappio on euroa. Yhtiön omistamat kiinteistöt ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta Karpalotien taloihin on odotettavissa putkiremontti lähivuosina. Rakentamislainat ovat maksettu loppuun. Kiinteistö Oy Vaalan Niska Kiinteistöosakeyhtiön on kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan tehtävä poistot ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Tilinpäätöksessä on tehty suunnitelman mukaisia poistoja yhteensä euroa. Tilikauden voitto on 1.523,15 euroa. Asuintalovarausta on purettu euroa. Verrattaessa tilikauden kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävin muutos on euroa korkeammat kiinteistön korjauskustannukset ja vuodesta 2011 kaksinkertaistuneet ulkoalueiden hoitokustannukset. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä ,69 euroa. Rahkatie 1:n rakentamiseen ja Rivitie 1:n kattoremonttiin otetut valtiokonttorin lainat ovat maksettu loppuun. Tyhjien asuntojen aiheuttama tappio kasvoi edellisestä vuodesta n euroa ja on euroa, eli 17,5 % laskennallisesta 100 %:n vuokratuotosta. Kokonaiskäyttöaste on 82,5 % kun se vuonna 2012 oli 87,5 %. Poukamonkankaalla sijaitsevassa kolmessa kiinteistössä, asuntoja yht. 30 kpl, on edelleen paljon tyhjänä olevia isoja kaksioita ja kolmioita. Näiden osuus tyhjänä olevien asuntojen aiheuttamasta tappiosta on euroa. Yhtiö on tehnyt päätöksen yhden kiinteistön purkamisesta. Ydintaajamassa asunnot ovat kohtuullisen hyvin vuokrattuna, joskin koulun rakennustyömaan urakkaporukoille vuokrattuna olleet isot kolmiot ovat olleet eripituisia aikoja tyhjänä. Nämäkin asunnot ovat vuoden mittaan täyttyneet Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella miten konsernivalvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella Vaalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet Konserniohjeilla Vaalan kunnanvaltuusto antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen asemaa

19 17 konsernin johtajana. Yhtiöt toimivat kunnanhallituksen ohjauksen alaisina. Käytännössä yhtiöiden toimintaa ja näiden konserniohjeiden noudattamista valvoo kunnanjohtaja ja kunnanjohtajan määräämä henkilö. Konserniohje sisältää konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyviä asioita sekä määrittelee, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään esimerkiksi rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskien hallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Konserniohjeita sovelletaan seuraaviin Vaalan kunnan omistamiin osakeyhtiöihin: Kiinteistö Oy Vaalan Niska Kiinteistö Oy Vaalan Haka As. Oy Vaalan Uitonkartano As. Oy Manamanhelmi Ja liikelaitoksiin: Vaalan kaukolämpö-liikelaitos ja Vaalan vesihuolto- liikelaitos. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu suuria puutteita tai ongelmia Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot , ,92 Toimintakulut , ,18 Osuus osakkuusyht. voitosta(tappiosta) 1 494, ,66 Toimintakate , ,60 Verotulot , ,29 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 529, ,19 Muut rahoitustuotot , ,01 Korkokulut , ,93 Muut rahoituskulut , ,84 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä , ,57 Vuosikate , ,12 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,85 Tilikauden tulos , ,27 Tilinpäätössiirrot , ,60 Vähemmistöosuudet -688,62-334,43 Tilikauden ali-/ylijäämä , ,44 KONSERNIN TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 35,38 53,12 Vuosikate poistoista % 168,75 102,88 Vuosikate, euroa/asukas 1 045,41 550,96 Asukasmäärä

20 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,12 Tulorahoituksen korjauserät , ,22 Toiminnan rahavirta yhteensä , ,34 Investointien rahavirta Investointimenot , , 42 Rah.osuudet investointimenoihin , ,44 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,70 Investointien rahavirta yhteensä , ,28 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,94 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainaussaamisten lisäykset 852, ,30 Antolainasaamisten vähennys 8 060, ,84 Antolainauksen muutokset 8 912, ,46 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,60 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,10 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,57 Lainakannan muutokset yhteensä , ,07 Oman pääoman muutokset , ,34 Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset , ,87 Vaihto-omaisuuden muutos , ,00 Saamisten muutos , ,53 Korottomien velkojen muutos , ,93 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,53 Rahoituksen rahavirta , ,74 Rahavarojen muutos , ,80 Rahavarat , ,56 Rahavarat , ,76 Rahavarojen muutos , ,80 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta , ,14 Investointien tulorahoitus, % 248,10 32,17 40,39 Lainanhoitokate 1,20 0,88 0,91 Kassan riittävyys (pv) 32,93 20,79 22,38 Asukasmäärä