Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta"

Transkriptio

1 Kehitysvammaliitto ry:n Toimintapoliittinen ohjelma Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Hyväksytty Kehitysvammaliitto ry:n liittokokouksessa

2 Sisällysluettelo Esipuhe Toimintapoliittisen ohjelman lähtökohdat Toimintapoliittisen ohjelmakauden muutospaineet ja toimintaympäristön ennustettavuus Alan kehityssuunnat ja muutostekijät Lait ja sopimukset vahvistavat vammaisten ihmisten asemaa ja oikeuksia Vammaisten ihmisten mahdollisuus vaikuttaa palvelujen sisältöön kasvaa Palvelurakenteet jatkuvassa muutoksessa Entistä useampi kehitys- ja puhevammainen ihminen palveluiden käyttäjänä Uusi toimintakulttuuri turvaamaan alan henkilöstön saatavuutta Haasteet Kehitysvammaliitolle Laadukas toiminta lapsen ja perheen tukena Jatko-opiskelu tukemaan itsenäistä elämää Oikeus yksityisyyteen, työhön ja mielekkääseen vapaa-aikaan Toimintakyky ja aktiivinen osallistuminen lisäävät ikääntyvien henkilöiden elämän laatua Yksilöllisyyden, itsemääräämisen, kommunikoinnin ja osallistumisen oikeus Oikeus hyvään terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen Alan henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Ohjelman seuranta

3 Esipuhe Toimintapoliittinen ohjelma linjaa Kehitysvammaliiton toimintaa seuraavalla nelivuotiskaudella Tämä ohjelma on nimetty otsikolla Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta. Ohjelmassa tarkastellaan ennakoitavissa olevia toimintaympäristön muutoksia sekä johdetaan sitä kautta liitolle keskeiset toiminnalliset tavoitteet seuraavalle nelivuotiskaudelle. Tätä ohjelmaa on valmisteltu Kehitysvammaliiton johtoryhmässä yhteistyössä liittohallituksen kanssa. 3

4 1. Toimintapoliittisen ohjelman lähtökohdat 1. Toimintapoliittisen ohjelman lähtökohdat Kehitysvammaliitto ry:n perustava kokous pidettiin joulukuussa 1951 Rinnekodissa. Uuden, sosiaalihallituksen aloitteesta perustetun järjestön nimeksi tuli silloin Vajaamielislaitosten Keskusliitto. Liitto rekisteröitiin virallisesti , ja sen päätehtäväksi mainittiin tuolloin yhteistoiminnan ylläpitäminen ja tehostaminen vajaamielislaitosten kesken. Vuoden 1958 ylimääräisessä liittokokouksessa liiton nimi vaihtui Vajaamielishuollon Keskusliitoksi. Samalla hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaisesti toiminta laajeni laitosten ulkopuolella tapahtuvaan avohuoltoon luvun alussa virisi keskustelu sanan vajaamielinen korvaamisesta jollakin vähemmän leimaavalla termillä. Liiton toimistossa nousi esille sana kehitysvammainen, joka otettiinkin vähitellen käyttöön, ja liiton nimi muutettiin vastaavasti vuonna 1965 Kehitysvammaliitoksi. Kuuden organisaation perustamasta yhdistyksestä on kasvanut lähes 90 varsinaisen jäsenen ja 75 työntekijän asiantuntijajärjestö. Liiton jäsenistö muodostuu edelleen kuntayhtymistä, kunnista, seurakunnista sekä yksityisistä palveluntuottajista. Liiton toimintaa johtavat liittovaltuusto ja liittohallitus sekä ylimpänä päättävänä elimenä joka neljäs vuosi pidettävä jäsenten liittokokous. Kehitysvammaliitto edistää kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien henkilöiden tasa-arvon toteutumista, omaehtoista selviytymistä ja osallistumista yhteiskunnassa, kehittää palveluja ja edistää alan tutkimusta. Perustehtäviä ovat kehittämistoiminta, tiedotus- ja vaikuttamistoiminta, materiaalin tuotanto, selkokielisen ja saavutettavan tiedonvälityksen ja kulttuurin edistäminen, esteettömän kommunikoinnin ja tietotekniikan käytön edistäminen, henkilöstön koulutus sekä tutkimus. Toiminnan ydinalueita ovat edunvalvonta, kommunikaatio ja vuorovaikutus, tutkimus ja kehittäminen sekä saavutettavuuden, elinikäisen oppimisen, asumisen, työn ja työtoiminnan, osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen. Kehitysvammaliitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana, alan tietotaitokeskuksena ja yhteistyöfoorumina. Kehitysvammaliiton toiminnan tavoitteena on pysyä alansa kehityksen tiennäyttäjänä seuraaviin arvoihin perustuen: ihmisarvon kunnioitus yhdenvertaisuus voimavaralähtöisyys luotettavuus uudistuminen Ihmisarvon kunnioitus tarkoittaa erilaisuuden kunnioittamista, moninaisuuden hyväksymistä ja inhimillisyyden korostamista toiminnan perustana, myös työyhteisömme sisällä. Perustavanlaatuiset ihmis- ja perusoikeudet kuuluvat kaikille samalla tavalla. Tärkein johtoajatuksemme on: jokaisen ihmisen elämä on tärkeä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikkien ihmisten oikeutta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kehitys- ja puhevammaisten ihmisten positiivinen erityiskohtelu merkitsee edellytysten rakentamista näiden ihmisten yhdenvertaisille mahdollisuuksille. Tähän sisältyy kaikenlaisen syrjinnän aktiivinen vastustaminen. 4

5 1. Toimintapoliittisen ohjelman lähtökohdat Voimavaralähtöisyys tarkoittaa sitä, että lähdemme yksilön vahvuuksista, korostamme ihmisen omaa osallistumista ja huomioimme esteiden sijasta mahdollisuuksia. Voimavaralähtöisyys vahvistaa vammaisen henkilön subjektiivista roolia. Luotettavuus tarkoittaa sitä, että toimintamme perustuu kriittisesti arvioituun tai tutkittuun tietoon. Luomme yhteistyöverkostoja ja kehitämme yhteistyötä kohti aktiivista kumppanuutta, joka perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen ja tiedon jakamiseen. Pidämme myös pitkäjänteisesti huolta oman organisaatiomme toimintakyvystä. Uudistuminen tarkoittaa ymmärrystä siitä, että organisaatio ei ole koskaan valmis. Seuraamme tiiviisti alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä ja olemme valmiit nopeasti reagoimaan muutoksiin ja kehittämään toimintaamme. Kehitysvammaliitto pyrkii aktiivisesti kehittämään vuorovaikutusta jäsenistönsä kanssa ja tukemaan niitä rakennemuutoksessa sekä verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kohderyhmän elinoloihin, toimintamahdollisuuksiin ja henkilökohtaiseen kasvuun vaikuttaminen ja vammaisten ihmisten voimaannuttaminen. Liitto ottaa toiminnassaan huomioon myös palveluntuottajien näkökulman. Toimintapoliittisen ohjelmakauden muutospaineet ja toimintaympäristön ennustettavuus Toimintapoliittisen ohjelman kautta kuvaa edellisen kauden tavoin muutos. Muutoksen kohteena ovat useimmat sektorit yhteiskunnassa. Osa muutoksista on seurausta jo alulle pannuista hankkeista. Lisäksi voimassa olevan Suomen hallitusohjelman tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja toteutuessaan koskettavat useimpia hallinnonaloja. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen on uuden hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta se, joka suoranaisesti liittyy myös Kehitysvammaliiton toimintaan. Kehitysvammaliiton toimintapoliittisen ohjelmakauden aikana toimintaympäristön muutospaineet ovat edelleen suuret ja ennustettavuus aikaisempaa heikompaa. Kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutos on tarkoittanut sitä, että Suomi on muuttunut 1980-luvulta alkaen sekä kulttuurisesti että rakenteellisesti suunnitteluyhteiskunnasta kilpailukyky-yhteiskunnaksi. Tämä asettaa kansalaisjärjestöt ja palveluja tuottavat järjestöt jatkuvasti uusien haasteiden eteen, jotta palvelujärjestelmän muutoksiin voitaisiin vaikuttaa ja sopeutua. Yhteiskunnallista muutosta voi arvioida sosiaali- ja terveysalan järjestöjen näkökulmasta seuraavasti: suunnitteluyhteiskuntaan kuulunut sosiaalisen vastuun ajatus yhdistyy nyt taloudellisen tehokkuuden ajatukseen. Makrotason tulevaisuuden muutokset sisältävät aina ennustevirheitä. On kuitenkin löydettävissä paljon sellaisia ennusteita, jotka sisältävät melko vähän poliittisia painotuksia. Näiden osalta yksimielisyys on kohtalaisen hyvä. Suurimmat painotuserot liittyvät tapahtumien aikajänteisiin ja intensiteettiin. Seuraavat toimintaympäristön muutokset ovat sellaisia, joihin uskoo varsin suuri enemmistö tällä hetkellä: Euroalueen talouksien alijäämät ja velkasuhteet luovat epävarmuutta euroalueen talouteen. 5

6 1. Toimintapoliittisen ohjelman lähtökohdat Mahdollisuudet tasapainottaa kuntataloutta verotuksen keinoin ovat hyvin rajalliset. Työikäinen väestö vähenee Suomessa demografisen muutoksen nopein vaihe on alkamassa. Kuntarakenteen muutos kohti vahvempia ja itsenäisempiä kuntia helpottaa palvelujen toteuttamista, mutta harvaan asuttujen alueiden pitkät etäisyydet palveluihin pitää myös ratkaista. Haasteet suvaitsevaisuuden ylläpitämiselle tai kehittämiselle ovat suuret. Eri vähemmistöjen syrjinnän vastaista työtä tulee jatkaa määrätietoisesti. Kehittyvä teknologia tehostaa palvelutuotantoa. Samalla on huolehdittava siitä, että kaikki väestöryhmät kykenevät hyödyntämään näitä mahdollisuuksia eivätkä syrjäydy digitaalisesti. Kehitysvamma-alalla käynnissä oleva rakennemuutos on sisällöllisesti monelta osin kirjattu myös voimassa olevaan hallitusohjelmaan. Pyritään siihen, että toteutettavat ratkaisut ovat laadukkaita ja kustannustehokkaita. Kehitysvamma-alan sisällä on pyrittävä turvaamaan myös pienten ryhmien tarpeet. 6

7 2. Alan kehityssuunnat ja muutostekijät 2. Alan kehityssuunnat ja muutostekijät Lait ja sopimukset vahvistavat vammaisten ihmisten asemaa ja oikeuksia YK:n yleiskokous hyväksyi yleiskokouksessaan joulukuussa 2006 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Tähän asiakirjaan on tiivistynyt se ajattelutavan muutos, joka on ollut näkyvissä myös Suomessa 2000-luvun alkuvuosina. Vammaissopimus korostaa vammaisten ihmisten ihmisarvoa, perusoikeuksia ja oikeutta osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Oikeuksien korostamiseen sisältyy myös Suomen perustuslakiin kirjattu ehdoton syrjintäkielto. Uudessa Suomen hallitusohjelmassa vammaisten henkilöiden asemaa ja oikeuksia koskevat linjaukset ja toimenpiteet ovat samansuuntaisia. Suomen hallitus jatkaa vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä sekä jatkaa edellisen hallituksen aikana laaditun vammaispoliittisen ohjelman toteuttamista. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen omaksutun määrittelyn mukaan ihminen on vammainen, jos hänen vammansa aiheuttavat sellaisia esteitä, että hän ei voi täysipainoisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tällainen vammaiskäsitys velvoittaa niin julkisen sektorin, järjestöt kuin yksittäiset vaikuttajatkin toimimaan. Vaikutetaan yhteistoiminnassa muiden vammaisjärjestöjen ja sidosryhmien kanssa siihen, että Suomi ratifioisi YK:n yleissopimuksen vammaisten ihmisten oikeuksista mahdollisimman pian. Vähennetään osallistumisen esteitä edistämällä tiedon ja myönteisten asenteiden leviämistä yhteiskunnassa. Otetaan saavutettavuus yhteiskuntasuunnittelun ja teknologian kehittämisen keskeiseksi periaatteeksi. Kehitetään vammaisten henkilöiden tukimuotoja ja palveluita, kuten tulkkaus- ja avustajapalveluja, kommunikoinnin ja tietotekniikan apuvälinepalveluja. Näin edistetään itsemääräämisoikeutta, osallistumismahdollisuuksia, omaehtoista selviytymistä ja hyvinvointia. Vaikutetaan yhdessä muiden järjestöjen ja sidosryhmien kanssa siihen, että tuetun päätöksenteon periaate sisällytetään Suomen lainsäädäntöön ja toimitaan aktiivisesti holhouslainsäädännön muuttamiseksi tältä osin. Vammaisten henkilöiden perusoikeuksien korostamiseen liittyy myös heidän oikeusturvansa lujittaminen pakkokeinojen käyttöä sisältävissä tilanteissa. Uudistuva pakkokeinosäännöstö on yhteiskunnan tärkeä signaali palvelutuottajille ja velvoittaa osaltaan kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentelevät tahot arvioimaan omia menettelytapojaan ja edistämään kehitysvammaisten ihmisten ihmisarvoa ja perusoikeuksia kunnioittavia työkäytäntöjä. Kehitysvammaisten ihmisten asema on erityisen heikko työmarkkinoilla. Ne kehitysvammaiset aikuiset, jotka tekevät työtä sosiaalihuoltona järjestettävässä työtoi- 7

8 2. Alan kehityssuunnat ja muutostekijät minnassa, ovat useimmiten alipalkattuja ja vailla työsopimusten antamaa turvaa. Kehitysvammaisten työikäisten aikuisten asemaa parannetaan työelämässä. Lainsäädännön uudistamisen avulla tuetaan vammaisten pääsyä työmarkkinoille, helpotetaan eläkkeen ja palkkatulojen yhteensovittamista ja työkykyisten kehitysvammaisten saamista työvoimapalveluiden piiriin. Vammaisten ihmisten mahdollisuus vaikuttaa palvelujen sisältöön kasvaa Yksilöllisyyttä, itsemääräämistä ja osallistumisen oikeutta korostava vammaiskäsitys ja uudet palveluiden järjestämistavat, kuten henkilökohtainen budjetointi, vahvistavat vammaisten ihmisten asemaa yhteiskunnassa. Samalla tämä kuitenkin asettaa kehitysvammaisille ja muille oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitseville ihmisille suuria vaatimuksia selviytyä asiakkaina ja palveluiden käyttäjinä. Vammaisten ihmisten osallistumisen ja itsemääräämisen oikeus edellyttävät, että heillä on toimivat kommunikointikeinot ja lähiyhteisön vahva ja arvostava tuki. Ohjaus kommunikoinnin apuvälinepalveluihin ja tulkkauspalvelun hakeminen voivat auttaa. Perehtyminen tarjolla oleviin vaihtoehtoihin tukea ja palveluita haettaessa edellyttää palveluohjausta. Vammaisella henkilöllä on yhdenvertainen oikeus päättää ja tehdä valintoja omissa asioissaan, mutta hän tarvitsee tukea ymmärrettävän tiedon saamiseen päätöksentekonsa tueksi. Tämä on erityisen ajankohtainen haaste niille kehitysvammaiselle henkilölle, jotka muuttavat uuteen asuntoon KEHAS-ohjelman toteuttamisen myötä Tavoitteena on, että heistä suuri osa muuttaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta. Nämä ihmiset tarvitsevat huolellista ja pitkäjänteistä tukea elämänmuutokseensa. Erityisesti puhevammaisten ja vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon vaatii mittavaa panostusta toimiviin kommunikointikeinoihin, tulkkauspalveluista tiedottamiseen sekä palveluohjauksen ja palvelusuunnitelman laatimiseen ja toteutumiseen. Puhe- ja kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentelevälle henkilöstölle on haasteena oppia itse viestimään selkeästi ja käyttämään puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä sekä oppia tukemaan puhe- ja kehitysvammaisten ihmisten kommunikointia. Osaava vuorovaikutuskumppani ja kannustava ympäristö edistävät puheja kehitysvammaisten ihmisten aitoa mahdollisuutta osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Kehitysvammapalveluiden laatua arvioitaessa tulee keskeisenä kohteena olla kehitysvammaisten henkilöiden oma kokemus saamastaan palvelusta. Edelleen jatkuvat muutokset kunta- ja palvelurakennetasolla tekevät vammaispalveluiden käyttäjän tilanteen haasteelliseksi. Palveluiden käyttäjien asema kuntien kilpailuttaessa kehitysvammaisten palveluita on monissa tapauksissa heikko ja heidän mahdollisuutensa valita käyttämänsä palvelut saattaa jäädä olematto- 8

9 2. Alan kehityssuunnat ja muutostekijät maksi. Tuen ja palveluiden hakemiseen käytetyt kanavat ja menetelmät muuttuvat ja asiakkaan ja palvelutuottajan väliin tulee enemmän ja monivaiheisempaa säätelyä kuin ennen. Tarve puhe- ja kehitysvammaisten asiakkaiden palveluohjauksen tehostamiseen kasvaa näiden muutosten myötä ja palveluohjauksen lisääminen onkin lähivuosien keskeisimpiä tavoitteita. Asiakkaan aseman turvaaminen muuttuvassa palvelukentässä edellyttää, että jokainen palveluiden piirissä oleva kehitysvammainen ihminen saa henkilökohtaista tukea valintoja tehdessään. Toimitaan aktiivisesti yhdessä muiden kehitysvamma-alan järjestöjen sekä jäsenten kanssa hankintalain uudistamiseksi. Kehitysvammaneuvoloihin ja erityisneuvoloihin keskittyneen erityisasiantuntemuksen hyödyntämisestä on pidettävä huolta, kun KEHAS-ohjelmaa toteutetaan. Tarvitaan tietoa siitä, millaisia vaikutuksia näillä muutoksilla on asiakkaiden erityispalveluihin pääsyyn ja laatuun. Palvelurakenteet jatkuvassa muutoksessa On todennäköistä, että vammaispalveluiden toteuttamistavat sisältävät vaihtelua entiseen tapaan. Niin asumis- kuin työtoimintapalveluidenkin tulee entistä enemmän siirtyä yhdenmukaisista malleista kohti erilaisia ja kokeilevia toteutustapoja. Alueelliset ja paikalliset erot palveluiden tuottamisessa kasvavat ja asiakkaiden mahdollisuudet valita erilaisten tuki- ja palveluvaihtoehtojen välillä vaihtelevat aikaisempaa enemmän asuinpaikan mukaan. Asumispalveluita kehitettäessä on oleellista se, millä tavoin henkilökohtainen apu asumiseen ja muu tarvittava tuki järjestetään niille vammaisille ihmisille, joiden toimintakyky on melko hyvä. Ryhmäkotimallille tarvitaan erilaisia yksilöllisen asumisen vaihtoehtoja, joiden kehittäminen on väistämättä lähivuosien tehtävänä. Kehitysvammaisten laitosasuminen pyritään korvaamaan seuraavien vuosien aikana kokonaan yksilöllisemmillä asumisratkaisuilla. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään konkreettisia aikataulutettuja suunnitelmia uusista ratkaisuista kauden loppuun mennessä. Jäljelle jäävät laitoshoitoyksiköt antavat tehostettua hoitoa ja määräaikaista kuntoutusta tietyille erityisryhmille. Tarvittava erityinen tuki voidaan järjestää myös muilla tavoilla. Keskeisimpänä haasteena laitoshoidon hajauttamisessa ovat vaikeiden psykososiaalisten ongelmien kanssa kamppailevat kehitysvammaiset ihmiset, erityisesti autistiset henkilöt, joiden tarvitsemien erityispalveluiden kehittäminen on välttämätöntä, jotta hajauttaminen onnistuisi. Entistä useampi kehitys- ja puhevammainen ihminen palveluiden käyttäjänä Kehitysvammapalveluiden asiakaskunta on muuttumassa. On ilmeistä, että sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamia lapsia syntyy yhä enemmän ja että FAS on 9

10 2. Alan kehityssuunnat ja muutostekijät lähivuosina suurin kehitysvammaisuutta aiheuttava syytekijä. FASD-kirjon kehityshäiriöt sisältävät erityispiirteitä, joita palvelujärjestelmämme ei aina kykene tunnistamaan eikä kohtaamaan. Tuen ja palveluiden antaminen näille lapsille ja nuorille, heidän perheilleen ja sijaisperheilleen edellyttää uudenlaista verkostoitunutta yhteistyötä sosiaalija terveyspalveluiden ja opetustoimen kesken ja mm. lastensuojelun voimistuvaa roolia kehitysvammapalveluiden yhteistyötahona. Ikääntyneiden kehitysvammaisten määrä on voimakkaassa kasvussa. Kehitysvammaisten henkilöiden eliniän odote on viime vuosikymmeninä kasvanut lähemmäksi väestön keskiarvoja. Yli 65-vuotiaasta väestöstä kehitysvammaisten henkilöiden osuus on Suomessa tällä hetkellä noin 0,4 %. On ennustettavissa, että yli 65-vuotiaiden kehitysvammaisten henkilöiden määrä lähes kaksinkertaistuu seuraavien vuosikymmenten aikana. Tarve kehittää kehitysvammaisten ikäihmisten asumispalveluita, heidän toimintakykyään ja osallisuuttaan tukevia toimintamuotoja kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Samalla tulee yhä tärkeämmäksi turvata heidän pääsynsä asianmukaisiin terveyden- ja sairaanhoitopalveluihin. Puhevammaisten ihmisten määrä kasvaa väestön ikääntymisen ja kehittyneiden hoito- ja kuntoutusmuotojen myötä edelleen. On odotettavissa, että vuosittain esimerkiksi aivoinfarktiin sairastuneita on merkittävästi aikaisempaa enemmän. Käypähoito-suosituksista ja puhevammajärjestöiltä saatujen tietojen mukaan puhevammaisia ihmisiä on arviolta 0,9 1,2 prosenttia väestöstämme (noin henkilöä). Lähivuosien haasteena on vaikuttaa puhevammaisten ihmisten palvelujen kehittämiseen ja niiden yhdenvertaiseen saatavuuteen. Uusi toimintakulttuuri turvaamaan alan henkilöstön saatavuutta Suuri osa kehitysvammapalveluissa työskentelevästä henkilöstöstä siirtyy lähivuosina eläkkeelle. Lisäksi alalle hakeutuu huolestuttavan vähän opiskelijoita ja uusia työntekijöitä. Henkilöstöpula on todennäköinen uhkakuva monilla alueilla. Ammatillinen koulutusjärjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan henkilöstötarpeeseen. Palveluntuottajien oma henkilöstökoulutus on helpottanut tilannetta, mutta alan ammatillisen koulutuksen tehostamista tarvitaan. Palveluiden kehitys on johtanut uusien tehtäväkuvien ja työtapojen syntymiseen kehitysvamma-alalle. Uusi toimintakulttuuri ei kuitenkaan synny itsestään, vaan edellyttää uudistuksia ja paradigman muutosta myös organisaatioiden johtamisessa. Vuoden 2006 lopussa säädetty asetus kehitysvamma-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista on luonut uusia mahdollisuuksia kouluttaa henkilökuntaa. On tärkeätä, että Kehitysvammaliitto muiden alan toimijoiden rinnalla vaikuttaa jatkuvasti ammatillisten koulutusohjelmien sisältöihin ja tekee tun- 10

11 2. Alan kehityssuunnat ja muutostekijät netuksi alan monipuolisia ja haastavia työtehtäviä sekä ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia. Keskeisimpänä haasteena on kehitysvamma-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen laadun varmistaminen ja alan ammatillisen koulutusjärjestelmän tarjontaa täydentävän, rakenteellista muutosta tukevan lisä- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen. Tietotekniikan ja verkkopalvelujen kehittyminen ja niiden mahdollisuudet vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä tarjoavat kehitys- ja puhevammaalan ammattilaisille ja heidän kanssa työskenteleville eri alan asiantuntijoille uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita kehittää osaamista ja uusia työskentelytapoja. Toimintakauden haasteena on varmistaa kehitys- ja puhevamma-alan ammattilaisten tietämystä teknologian mahdollisuuksista sekä vahvistaa apuvälineteknologia-alan ammattilaisten ja verkkopalvelujen kehittäjien saavutettavuuden osaamista vaikuttamalla alan opinto-ohjelmiin ja koulutuksiin. Yksilöllisyyttä, itsemääräämistä ja osallistumisen oikeutta korostava vammaiskäsitys haastaa ammattilaiset arvioimaan, miten oikeudet toteutuvat yksittäisten kehitysvammaisten ja puhevammaisten ihmisten kohdalla. Kehitysvammaisen ihmisen puhevammaa ei aina tunnisteta, jos hän puhuu tai ymmärtää joitakin sanoja. Vastaavasti aikuisiällä vamman tai sairauden seurauksena menetetty puhekyky mielletään osaksi sairautta. Haasteena on varmistaa kehitys- ja puhevamma-alan ammattilaisten tietotaito tunnistaa puhevammaisuus ja ohjata henkilöt lääkinnällisen terveydenhuollon palveluihin tai tulkkauspalvelun piiriin. 11

12 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle Kehitysvammaliiton toimintapoliittinen ohjelma vuosille sijoittuu kauteen, jolloin Suomen vammaispoliittisen ohjelman toimeenpano on käynnistynyt. Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki uudistuvat. Uusi terveydenhuoltolaki on astunut voimaan. Lisäksi laaja kunta- ja palvelurakenneuudistus jatkuu edelleen. Kehitysvammaliitto myös seuraa tiiviisti sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista. Lakiuudistuksen tavoitteiksi on määritelty ihmisten perusoikeuksien vahvistaminen, sosiaalisten ongelmien ehkäisy, palveluiden saatavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen ja sosiaalihuollon ja erityispalveluiden sekä terveydenhuollon yhteistyön vahvistaminen. Tavoitteissa korostetaan myös sosiaalihuollon yhteistyön parantamista työ-, asunto- ja opetusviranomaisten sekä kolmannen sektorin kanssa. Kaikki nämä ovat myös uudistuvien kehitysvammapalveluiden ydintavoitteita. Uudistukset haastavat Kehitysvammaliiton toimimaan aktiivisesti yhteistyössä eri toimijoiden, kuten jäsentensä, kanssa sekä rakentamaan ja ylläpitämään yhteistyöverkostoja vaikuttamisen tueksi. Toimintakauden tärkein haaste on vähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien esille tuominen ja aktiivinen puolustaminen. Kehitysvammaliiton tehtävänä on edistää myönteisten asenteiden kehittymistä yhteiskunnassa ja vähentää osallistumisen esteitä edistämällä oikeuksiin liittyvän tiedon leviämistä. Kehitysvammaliitto kokoaa ja välittää tietoa kehitys- ja puhevammaisuudesta, vuorovaikutuksesta ja kommunikoinnista sekä apuvälineistä ja niihin liittyvistä palveluista. Kehitysvammaliitto kehittää ja tuottaa toimintamalleja, materiaalia ja verkkopalveluita vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tueksi. Kehitysvammaliitto kehittää yhdessä Tikoteekki-verkoston ja puhevammaalan toimijoiden kanssa laadukkaita kommunikoinnin apuvälinearviointeja ja tukimalleja sekä tiedottaa palveluista valtakunnallisesti. Kehitysvammaliitto seuraa ja ennakoi ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja kohdentaa kehittämis- ja koulutustoimintansa alan kannalta tärkeisiin aiheisiin. Tavoitteena on ennen kaikkea kehittää uusia toimintatapoja ja -malleja. Valitut aktiviteetit ja sisällöt ovat yleensä pitkäjänteisiä ja tukeutuvat vahvasti strategiaan. Sisältöalueet ovat niin laajoja, että työ perustuu lähes aina verkostoihin. Kehitysvammaliitto on mukana kehittämässä palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja vammaisten yhdenvertaisuuden toteutumiseksi ja toimii rakennemuutoksen edistäjänä. Kehitysvammaliitolla on pitkät perinteet kehitys- ja lähialueyhteistyöstä sekä EUhankkeiden toteuttamisesta erillisrahoituksella. Valtaosa liiton toiminnasta sisältää kansainvälistä tiedonvaihtoa. Asiantuntijaorganisaation toiminnassa kansainvälisyys on nykyään täysin välttämätöntä. 12

13 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle Kehitysvammaliitto on mukana kansainvälisessä yhteistyössä ja toimii jäsenistönsä linkkinä kansainvälisten yhteyksien luomisessa. Laadukas toiminta lapsen ja perheen tukena Vammainen lapsi edellyttää perheeltä sopeutumista ja voimavaroja. Perheet tarvitsevat tukea, palveluita ja tukitoimia selviytyäkseen arjesta. Vammaisen lapsen kuntoutus ja perheen kokonaisvaltainen tukeminen tulee aloittaa nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Tukitoimet tulee suunnitella yhteistyössä perheiden kanssa. Kehitysvammaliitolle on haaste löytää oikeat kanavat, eri tasot ja suunnat, jotka selkiyttävät ja yksinkertaistavat tuen ja palvelujen suunnittelua. Kehitysvammaliitto kehittää varhaisen vuorovaikutuksen havainnointimalleja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja tukee niiden käyttöönottoa. Kehitysvammaliitto tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ensitiedon lisäämisessä ja perheen tukemisessa ja kehittää muiden toimijoiden kanssa toimintamalleja, perheen arkielämän tueksi. Kehitysvammaliitto jatkaa ja syventää yhteistyötä muiden järjestöjen ja tahojen kanssa, jotka työskentelevät vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä hyväksi. Erityisesti panostetaan näiden saaman palveluohjauksen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä tuki- ja palvelusuunnittelun ja palveluohjauksen menetelmiä kehitetään yhteistyössä palveluiden käyttäjien kanssa. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on tällä hetkellä yksi suurimpia kehitysvammaisuuden aiheuttajia länsimaissa ja ainoa kehitysvammaisuuden aiheuttaja, joka olisi täysin estettävissä. Suomessa syntyy arvioiden mukaan noin FASD-lasta vuodessa. Kehitysvammaliiton tavoitteena on edelleenkin vaikuttaa eri tahojen asenteisiin ja käsityksiin levittämällä tietoa FASD-ilmiöstä eri ikä- ja kehitysvaiheissa. Vaikuttamistoiminnassa ovat mukana kokemusasiantuntijat. Vammaisten lasten ja inklusiivinen opetus on turvattu lainsäädännön tasolla hyvin, mutta inklusiivisen opetuksen laadussa ja toteutuksessa on selkeitä puutteita ja suuria alueellisia eroja. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu, jossa toteutuu riittävät tukitoimet. Kehitysvammaliitto vaikuttaa vammaisten lasten oikeuteen ja mahdollisuuteen saada laadukasta osallistavaa opetusta toteuttamalla täydennyskoulutusta. Kehitysvammaliitto hankkii aktiivisesti tietoa opetuskentän tarpeista ja pyrkii vastaamaan niihin sekä materiaalituotannolla, viestinnällä että koulutuksella. Kehitysvammaliitto tuottaa koulutukseen, kasvatukseen ja kuntoutukseen oppimateriaaleja. Kehitysvammaliitto tukee osallistavaa opetusta kehittämällä uusia toiminta- 13

14 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle malleja yhteistyössä vanhempien, oppilaiden ja alan toimijoiden kanssa. Jatko-opiskelu tukemaan itsenäistä elämää Vammaisten nuorten käytännön mahdollisuudet itsenäistymiseen, ammatin ja asunnon hankintaan sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen yhdenvertaisesti muiden nuorten kanssa ovat rajalliset. Syrjäytyminen peruskoulun jälkeen koulutuksesta, työelämästä ja kulttuurista on edelleen todellinen riski. Itsenäistyminen ja arjessa selviytyminen edellyttävät riittävän laaja-alaisia palveluita ja tukitoimia nuorten asumisvalmennukseen ja asumiseen, tuettuun työllistymiseen ja omaehtoiseen osallistumiseen erilaisiin aktiviteetteihin. Kehitysvammaliitto on mukana kehittämässä ja tekemässä tunnetuksi asumisvalmennuksen hyviä käytäntöjä. Kehitysvammaliitto vaikuttaa yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen kanssa riittävien voimavarojen saamiseksi nuorten työhönvalmennukseen ja oppilaitosten ja työhön valmentajien yhteistyöhön. Kehitysvammaliitto tuottaa itsenäistymiseen ja arjessa selviytymiseen toimintamalleja, materiaaleja ja järjestää niihin liittyvää pitkäkestoista koulutusta alan toimijoille. Kehitysvammaliitto kehittää ja tekee tunnetuksi nuorten ja nuorten aikuisten keskinäiseen vertaistukeen perustuvia toimintamalleja. Jokainen perusopetuksen päättävällä nuorella on oikeus jatkokoulutuspaikkaan sekä opintojen ohjaukseen ja tukitoimiin. Hyvin kriittisinä on nähty nk. nivelvaiheet, kun oppilas siirtyy kouluasteelta toiselle. Jo olemassa olevien koulutussuuntien lisäksi tarvitaan uusia työelämälähtöisiä ammatti-aloja, joilla vammaiset ihmiset voisivat toimia. Toimintakauden haasteena on lisäksi erityisesti kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille suunnatun toisen asteen ammatillisen opetuksen tasavertainen turvaaminen. Kehitysvammaliitto vaikuttaa yhteistyössä muiden kehitysvamma-alan järjestöjen kanssa työnantajiin ja viranomaisiin, jotta kehitysvammaisille nuorille avautuisi vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tutustua ja sijoittua työelämään. Kehitysvammaliitto vaikuttaa kohderyhmän nuorten oikeuteen ja mahdollisuuteen saada laadukasta valmentavaa ja muuta jatko-opetusta. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia tehdään tunnetuksi. Kehitysvammaliiton painopisteenä on edelleenkin kiinnittää erityistä huomiota nuorten siirtymävaiheisiin. Oppimateriaaleissa kiinnitetään erityistä huomiota selkokieleen opetuksessa sekä erilaisten oppijoiden tiedonsaannin välineisiin sekä materiaalien jakelukanaviin. Oikeus yksityisyyteen, työhön ja mielekkääseen vapaa-aikaan Kehitysvammaisten asumisen ohjelma merkitsee n. 600 uuden asunnon hankkimista vuosittain kehitysvammaisille henkilöille ja laitosasumisen lakkauttamista maassamme nykyisessä 14

15 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle muodossaan. Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan erilaisia asumisen järjestämistapoja erilaisille asunnon tarvitsijoille. Ne vaikeavammaiset henkilöt, joilla on laaja-alaisia avun, tuen ja huolenpidon tarpeita, muodostavat muutosvaiheessa erityisen haasteen kehittämistyölle, henkilöstön koulutukselle ja tukipalveluille. Asumispalveluiden rakennemuutoksen toteuttaminen edellyttää myös yksilöllisiä asumisratkaisuja tavallisissa asunnoissa ja niihin järjestettyjä tukipalveluita. Erityisesti tarvitaan yksilöllisiä asumispalveluita itsenäistymisvaiheessa oleville nuorille. Myös asumisen tukipalvelujen tulee joustaa asukkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan. Kehitysvammaliitto osallistuu aktiivisesti ns. KEHAS-ohjelman toteutukseen ja siihen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen. Liitto toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenten, alan muiden järjestöjen, valtiovallan ja palveluntuottajien kanssa ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Liitolla on myös vahva rooli kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan työssä. Kehitys- ja puhevammaisten työikäisten työllistyminen on edelleen harvinaista, vaikka heitä varten yksilöidyissä työtehtävissä moni voisi osallistua työelämään. Kehitysvammaisten ihmisten eläkkeen lepäämään jättäminen on huomattavan vähäistä. Moni kehitys- ja puhevammainen ihminen saa kansaneläkettä ja elää niukan perusturvan varassa. Kehitys- ja puhevammaisten ihmisten oikeudellinen asema on yhä heikko työelämässä. Työllistymistä edistävien tukitoimien riittävästä resursoinnista onkin pidettävä huolta, samoin työnantajiin vaikuttamisesta myönteisempien asenteiden edistämiseksi. Lisäksi tulee kartoittaa uusia vaihtoehtoisia työllistymisen malleja ja kehittää lainsäädäntöä. Kehitysvammaliitto vaikuttaa yhteistyössä muiden alan järjestöjen kanssa siihen, että kehitysvammaisten työikäisten ansiotyömahdollisuudet paranisivat. Kehitysvammaliitto vaikuttaa sosiaalista työllistämistä koskevan lainsäädännön uudistamiseen niin, että vammaisten nuorten ja aikuisten mahdollisuudet palkkatyöhön tuetun työllistymisen kautta paranevat. Samalla pyritään yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa edelleen vaikuttamaan siihen, että mahdollisuuksia työ- ja eläketulojen yhteensovittamiseen parannetaan lainsäädännössä. Vammaisilla ihmisillä on tasavertaiset oikeudet itsensä kehittämiseen, kulttuuripalveluihin, harrastustoimintaan ja muihin vapaa-ajan toimintoihin. Kehitysvammaliitto tukee kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien ihmisten kulttuuritoimintaa yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Yksi lähivuosien keskeisistä tavoitteista on tukea selkoryhmien toimintaa sekä saada Ruotsissa ja Norjassa toimiva lukutuki-järjestelmä leviämään myös Suomeen. Toimintakyky ja aktiivinen osallistuminen lisäävät ikääntyvien henkilöiden elämän laatua Ikääntyneet kehitysvammaiset henkilöt muodostavat yhä kasvavamman osan kehitysvammapalveluiden käyt- 15

16 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle täjistä. Ikääntyminen tuo mukanaan uusia haasteita palveluiden toteuttamiselle ja tiedon välittämiselle. Erityisesti ikääntymiseen liittyvät terveydelliset ja toimintakyvyn muutokset vaikuttavat tarvittavien ja käytettävien palveluiden määrään ja laatuun. Ikääntymiseen liittyvän tiedon avulla palveluita voidaan kehittää siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla vastaavat näihin kasvaviin haasteisiin. Ikääntyminen tuo muutoksia vammaisten henkilöiden sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin. Osallistuminen työ- ja päivätoimintoihin päättyy, mikä voi johtaa eristymiseen sosiaalisista kontakteista. Tämä on puolestaan merkittävä terveysja hyvinvointiriski. On tarpeen kehittää erilaisia mahdollisuuksia toimintaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen ikääntyville vammaisille henkilöille. Kehitysvammaliitto kehittää kehitysvammaisten ihmisten ikääntymiseen liittyvää tietoa ja koulutusta, arviointimenetelmiä toimintakykymuutosten tunnistamiseen sekä toimintakykyä ylläpitävien toimintamuotojen ja toimintatapojen kehittämiseen. Yksilöllisyyden, itsemääräämisen, kommunikoinnin ja osallistumisen oikeus Vammaisuuteen liittyvät kommunikoinnin häiriöt voivat merkittävästi vaikeuttaa osallisuutta, tiedon välitystä ja saamista sekä lisätä syrjäytymistä yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Kommunikointi on vastavuoroista toimintaa, jonka onnistuminen riippuu kummastakin osapuolesta. Oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on yksi ihmisen perusoikeuksista. Kehitysvammaliitto vaikuttaa siihen, että kehitys- ja puhevammaisten ihmisten mahdollisuudet tulla kuulluksi ja ymmärretyksi paranevat. Kehitysvammaliitto edistää esteettömän ja osallistavan kommunikoinnin mahdollisuuksia kehittämällä vuorovaikutusta ja kommunikointia tukevia toimintamalleja ja -ympäristöjä. Kehitysvammaliitto kehittää vaikeimmin puhevammaisten ihmisten ja työntekijöiden vuorovaikutusta vahvistavia työskentelymalleja sekä vaativia kommunikoinnin arvioinnin toiminta- ja tukimalleja. Kehitysvammaliitto kokoaa ja välittää tietoa vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin mahdollisuuksista. Kehitysvammaliitto edistää eri tavoin selkokielistä tiedonvälitystä ja kulttuuria, sekä tuottaa selkokielisiä julkaisuja ja palveluja. Liiton tavoite on, että eri viranomaistahot, Yleisradio, kustantajat ym. tuottavat selkokielisiä palveluja säännöllisesti osana normaalia toimintaansa. Kehitysvammaliitto neuvoo, opastaa ja kouluttaa selkokielisten palvelujen tuottajia. Kehitysvammaliiton tavoitteena on olla esteettömän kommunikointiin ja vuorovaikutukseen, vammaisille soveltuvaan tietotekniikkaan, selkokieleen sekä saavutettaviin verkkopalveluihin liittyvän kehittämis- ja vaikuttamistyön keskeinen toimija Suomessa. Vammaisten ihmisten elämä on muuttunut tai muuttumassa, yhä useampi asuu ja liikkuu entistä itsenäisemmin 16

17 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle ja käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Osallisuutta, omaehtoista selviytymistä ja hyvinvointia voidaan edistää myös teknologian avulla. Vammaisilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa tietoyhteiskunnassa sekä hyödyntää teknologiaa kommunikoinnissa, liikkumisessa, asumisessa, opiskelussa, työssä, asioinnissa, harrastamisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kehitysvammaliitto edistää uusimpien informaatioteknologioiden ja tietotekniikan ratkaisujen käyttöä. Kehitysvammaliitto tuottaa saavutettavia verkkopalveluita eri keinoin kommunikoiville ja tietokonetta käyttäville ihmisille ja vaikuttaa siihen, että yhä useammat toimijat, erityisesti julkiset toimijat tuottavat saavutettavia selkokielisiä verkkopalveluita. Kehitysvammaliitto tukee puhe- ja kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten mahdollisuuksia kanssakäymiseen sosiaalisen median välityksellä ylläpitämällä ja kehittämällä helppokäyttöistä yhteisöpalvelua. Vammaisten ihmisten on haasteellista osallistua aktiivisesti nyky-yhteiskuntaan, koska heidän toiminnalliset edellytyksensä saattavat olla vähäisiä. Riskinä on, että he jäävät syrjään ja vaille etuuksia ja palveluita. Osallistuminen yhteiskuntaan entistä täysivaltaisempana toteutuu toimivien tuki- ja palvelusuunnitelmien, palveluohjauksen ja henkilökohtaisen avun kautta. Kehitysvammaliitto työskentelee yhdessä kehitys- ja puhevammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa kehittämiskohteiden tunnistamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi näille ihmisille tärkeisiin kysymyksiin. Kokemusasiantuntijat ovat mukana niin kehittämishankkeissa, tutkimuksessa, koulutustoiminnassa kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä. Kehitysvammaliitto seuraa henkilökohtaisen avustajajärjestelmän vaiheittaista kehittymistä ja sen toteutumista yhdenvertaisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Oikeus hyvään terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen Kehitysvammaisilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet terveys- ja kuntoutuspalveluihin. Vammaisten tarvitsema kuntoutus on aloitettava riittävän varhaisessa vaiheessa. Näin varmistetaan mahdollisuudet itsenäiseen elämään ja toimimiseen tasavertaisena yhteiskunnassa. Sekä kehitys- että puhevammaisilla ihmisillä on vaikeuksia saada hyvää terveydenhuoltoa ns. yleisistä terveyspalveluista. Kommunikoinnin vaikeudet haittaavat vastaanottotilanteita eikä terveydenhuollossa tunneta riittävästi näiden ihmisten erityistarpeita. Palveluiden rakennemuutos tuo kuitenkin entistä enemmän kehitys- ja puhevammaisia ihmisiä paikallisten terveys- ja kuntoutuspalveluiden piiriin. Tämä aiheuttaa tarvetta vahvistaa terveydenhuollon osaamista kehitys- ja puhevammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kehitysvammaliitto kehittää koulutussisältöjä ja -aineistoja sekä kehitysettä puhevammaisuudesta terveyden- 17

18 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle huollon ja kuntoutuksen henkilöstön tarpeisiin. Kehitysvammaliitto antaa oman asiantuntemuksensa terveyspalveluiden kehittämiseen siten, että sen kohderyhmät saisivat yhdenvertaisen pääsyn hyviin terveyspalveluihin. Kehitysvammaliitto edistää kehitysvammaisten ihmisten terveyttä ja hyvinvointia tuottamalla käyttäjien tarpeita vastaavaa terveystietoa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Alan henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Vammaisten ihmisten perusoikeuksia, itsemääräämistä ja yksilöllistä elämänsuunnittelua korostava ajattelutapa vaatii uudistamaan työkäytäntöjä myös kehitysvammapalveluissa. Yksilöllinen työskentely yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa mullistaa perinteisten hoivaalan ammattien perusteita. Tällaista muutosta tukevan lisä- ja täydennyskoulutuksen tarve on suuri. Kehitysvammaliitto tuottaa monimuotoisia opintosisältöjä alan ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen otetaan mukaan sekä palveluiden tuottajia että käyttäjiä. Kehitysvammaliitto seuraa ja edistää kehitysvamma-alan opetuksen ja erikoisammattitutkintojen kehittymistä sekä vaikuttaa opetussisältöjen ja oppikirjojen kehittämiseen ja tuottamiseen. Kehitysvammaliitto vaikuttaa siihen, että kehitysvamma-ala on tunnettu ja houkutteleva ammatillinen vaihtoehto nuorille. Kehitysvammaliitto vaikuttaa aktiivisesti uusien tehtäväkuvien ja ammattien muodostumiseen alalle. 18

19 4. Ohjelman seuranta 4. Ohjelman seuranta Kehitysvammaliiton sääntöjen mukaan toimintapoliittinen ohjelma laaditaan joka neljäs vuosi. Ohjelman hyväksyy Kehitysvammaliiton liittokokous. Toimintapoliittisen ohjelman loppuarviointi toteutetaan liittokokouksessa vuonna Hyväksytty toimintapoliittinen ohjelma ja Kehitysvammaliiton strategia ovat vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman pohjana. Toiminnasta raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa liittovaltuustolle ja -hallitukselle. Kehitysvammaliiton johtoryhmä arvioi toimintapoliittisen ohjelman pohjalta laaditun toimintasuunnitelman toteutumista kahdesti vuodessa. Kehitysvammaliiton yksiköt arvioivat vuosittain toimintasuunnitelman toteutumisen toimintakertomuksen yhteydessä. 19

20

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.

Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4. Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.2017 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMASTA

TYÖSSÄOPPIMINEN VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMASTA Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut 11.12.2017 TYÖSSÄOPPIMINEN VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMASTA Helsinki 11.12.2017 Työhönvalmennuspäivät VATES pauliina.lampinen@vamlas.fi Lyhyesti

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään

Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään

Lisätiedot

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Henkilökohtaisen avun päivät Assistentti.info Helsinki, Kuntatalo 22.9.2010 Hallitussihteeri Jaana Huhta, STM Esityksen näkökulmia Vammaispalvelulain muutoksesta vuosi

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, 8.2. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen tausta ja lähtökohdat Keskeinen sisältö Jatkovalmistelun kärjet

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Pori

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Pori Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Pori 9.3.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.05.2017 Sivu 1 / 1 47/2016 00.01.01 15 Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Seinäjoki, 6.9.2016 Jouni Nummi, Kuntayhtymän johtaja Toimipisteet 13.9.16 Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina Työllistymisen seminaari 30.8.2017 Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus 22.9.2017 Toimintamme lähtee

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Kirsi Konola Kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen Turku 1.11.2013 Ajankohtaista meillä: Kehas ohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 8.11.2012

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,

Lisätiedot

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemaansa valmennusta ja tukea Mihin asioihin valmennusta ja tukea voi saada?

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja* 2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja*

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot