Talousarvio2015. Kouvolan kaupungin. & Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio2015. Kouvolan kaupungin. & Taloussuunnitelma 2015 2017"

Transkriptio

1 Talousarvio2015 Kouvolan kaupungin & Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto

2 Kouvolan kaupunki Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Sisällysluettelo 1 Kaupunginjohtajan katsaus Yleiset perusteet ja kehitysnäkymät Kouvolan toimintaympäristö Taloudelliset lähtökohdat Kaupunkiorganisaation riskianalyysi Henkilöstötarkastelu Strategiatarkastelu Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Käyttötalousosa Budjettirahoitteiset tehtävät toimialoittain Konsernipalvelut Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Hyvinvointipalvelut Kohderahoitteiset tehtävät Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Liikelaitokset Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Konserniyhteisöt Liitteet Koonti Konsernipalvelut, talous ja rahoitus

3 Yleiset lähtökohdat 1 Kaupunginjohtajan katsaus Koko uuden Kouvolan alkutaival on ollut jatkuvaa sopeuttamista toimintaympäristön muutoksiin. Niukkuutta jaettaessa on vuonna 2013 hyväksytyn kaupunkistrategian valintojakin pitänyt priorisoida. Tärkeimmäksi strategiapäämääräksi on suunnittelukaudelle vuosille valikoitunut talouden tasapainottaminen. Päämäärän mukaisesti toimintakate ei juuri saisi kasvaa. Kaupungilla on suunnittelukaudella kaksi keskeistä strategiaa toteuttavaa painopistettä. Vuoden 2015 alusta aloitetaan hanke, jossa määritellään Kouvolan ns. tulevaisuuden palvelumalli, miten ja missä määrin palveluja tarjotaan ja minkälaisilla keinoilla niitä tuotetaan. Tavoitteena on kehittää kuntalaisille palveluita joiden asiakaskokemus on entistä vaikuttavampi ja parempi. Näin siirrytään tuotantolähtöisistä palveluista asiakaslähtöiseen palvelutarjontaan. Toisena keskeisenä painopisteenä on puuttua henkilöstön sairauspoissaolojen suureen määrään. Jatkuva muutos organisaatiossa on johtanut sairauspoissaolojen merkittävään kasvuun, joka osaltaan heikentää kaupungin taloutta ja kykyä tuottaa laadukkaita kuntalaispalveluja. Työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittäminen on keskeistä sairauspoissaolojen vähentämistavoitteen saavuttamisessa. Lisäksi kaupunki vie yhteistyökumppaneiden kanssa eteenpäin keskeisiä kärkihankkeita strategian toteuttamiseksi. Kullasvaaran logistiikka-alue Kouvola RRT (Rail-Road Terminal) on valittu Euroopan Unionin komission toimesta TEN-T (Trans-European Transport Network) ydinverkoston sisämaan terminaaliksi Suomessa. Kouvolan Rail Road -terminaalia kehitetään sisämaan terminaalina (kuiva satama) ja keskuksena, joka kustannustehokkaasti ja uusia ympäristö- ja päästönormistoja noudattaen, tarjoaa Suomen ja lähialueen teollisuudelle tehokkaan logistisen pisteen ja verkostoa laajemminkin palvelevan solmukohdan. Alueen kehittämiseen varaudutaan ensi vuonna tehtävällä rahoitushakemuksella. Hankkeen toteutus jatkuu vuoteen 2030 asti. Alueen suunnitteluun varataan määrärahat taloussuunnitelman vuosille 2016 ja Vanhojen teollisuusalueiden uusiokäyttö projektilla tavoitellaan työpaikkojen lisäystä alueella hyödyntämällä vanhojen teollisuustonttien ja kiinteistöjen uusiokäyttöä. Keskustan kehittäminen Vuosien aikana tullaan päivittämään ydinkeskustan osayleiskaava. Suunnittelutyön yhteydessä laaditaan keskustan liikenteen yleissuunnitelma ja päivitetään myös muut ydinkeskustaa koskevat perusselvitykset. Yleiskaavaprosessin arvioidaan kestävän noin kaksi vuotta. Ydinkeskustan valaistuksen yleissuunnitelmaa laaditaan parhaillaan ja suunnittelukauden aikana yleisten alueiden valaistusta uusitaan vaiheittain keskustan katujen ja yleisten alueiden saneeraustöiden yhteydessä. Kävelykatu Manskin saneeraus on tarkoitus käynnistää vuoden 2015 aikana ja tähän liittyvä suunnittelu tullaan käynnis- 1

4 Yleiset lähtökohdat tämään vuoden 2014 loppuun mennessä. Suunnittelukaudella varaudutaan myös Matkakeskusalueen suunnitteluun ja siihen liittyvien selvitysten valmisteluun sekä mahdolliseen toteutukseen. Tontti- tai korttelikohtaisia asemakaavan muutoksia ydinkeskustan alueella on vireillä useita, joiden suunnitteluun ja selvityksiin varataan resursseja. Kaupunki varautuu yleisten alueiden kuten katu- ja torialueiden kunnostamiseen yksityisten kiinteistöjen rakennushankkeiden yhteydessä. Asuntomessut Kouvolan kaupunki hakee 2019 asuntomessuja Korian Pioneeripuistoon. Alueen osayleiskaavan muutos on vireillä ja alueen asemakaavahanke sisältyy vuoden 2015 kaavoitusohjelmaan. Vuoden 2015 aikana valitaan hankkeen projektipäällikkö ja laaditaan projektisuunnitelma. Vuosille varataan määrärahat tekniikka- ja ympäristöpalvelujen taloussuunnitelmaan messujen suunnittelua ja markkinointia varten. Investointimäärärahat varataan vuosille 2017 ja Ratamo-projektilla tavoitellaan asiakaslähtöistä palvelumallia ja -verkkoa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on yhdistää perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Ratamo keskus on ensimmäinen rakennus Suomessa, joka on suunniteltu integroidulle toiminnalle. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja 2

5 Yleiset lähtökohdat 2 Yleiset perusteet ja kehitysnäkymät 2.1 Kouvolan toimintaympäristö Väestö Syyskuun 2014 lopussa Kouvolassa oli asukasta. Väestömäärä on koko 2000-luvun ollut laskeva. Vuodesta 2009 vuoteen 2013 asukasluku on laskenut henkilöllä. Kouvolan väestömäärän kehitys vuosina ja ennuste Lähde: Tilastokeskus Tulevaisuuden palvelutarpeita arvioidaan pääasiassa väestömäärän kehityksen ja väestörakenteen muutosten perusteella. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä Kouvolassa laskee noin 2,8 prosentilla vuodesta 2013 vuoteen Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan vuodesta vuotiaiden määrä laskee noin 12 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja työikäisen väestön vuotiaiden määrä vähenee noin 16 prosenttia. Sitä vastoin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 18 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin palveluiden järjestämisen näkökulmasta väestörakenteessa tapahtuva muutos on merkityksellinen, sillä väestörakenteen muutos heijastuu suoraan palveluiden tarpeeseen ja järjestämiseen. Negatiivinen väestömuutos vaikuttaa myös kaupungin tuloperusteisiin heikentävästi. Väestörakenteen ennakoidaan Kouvolassa muuttuvan samansuuntaisesti riippumatta siitä, väheneekö vai kasvaako väestömäärä lievästi. Väestörakenteen muutosennuste Lähde: Tilastokeskus 3

6 Yleiset lähtökohdat Rakentaminen Vuonna 2013 Kouvolaan valmistui 175 asuntoa. Syyskuun 2014 loppuun mennessä on valmistunut yhteensä 89 asunto, joista 54 pientaloasuntoa ja 35 kerrostaloasuntoa. Valmistuneet asunnot , asuntojen lukumäärä Työ Syyskuun 2014 lopussa Kouvolassa oli työttömiä 5 434, työttömien osuus työvoimasta oli 13,6 %. Työttömien määrä on laskenut alkuvuoden luvuista, mutta kasvanut 8,0 % edellisen vuoden elokuuhun verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Työttömyysjaksot kestävät aiempaa pidempään. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli syyskuun 2014 lopussa 870, noin 170 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. (Lähde: Kaakkois- Suomen ELY-keskus, Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2014.) Työttömyyden kehitys 2014 Lähde: Tilastokeskus 4

7 Yleiset lähtökohdat 2.2 Taloudelliset lähtökohdat Yleinen taloudellinen tilanne Kuluvan vuoden aikana talouden kehitysennusteet ovat heikentyneet kuukaudesta toiseen. Toiveet orastavasta talouskasvusta katosivat Ukrainan kriisin kärjistyttyä EU-maiden asettaessa uusia talouspakotteita Venäjää kohtaan. Tämä heikensi Suomen vientiteollisuuden edellytyksiä nostaa Suomi taas pinnalle. Kasvuennusteet ensi vuoden osalta näyttävät vain hivenen paremmilta, mutta ekonomistit ovat hyvinkin erimielisiä siitä olemmeko siirtyneet pysyvästi hitaamman kasvun aikakaudelle. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva vuonna Maltillista suhdannekäännettä kuitenkin odotellaan. Käänne on riippuvainen siitä missä vaiheessa vientikysyntä kääntyy selvästi kasvuun. Tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan kasvavan tänä vuonna vain 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Samanaikaisesti talouden tilaa heikentää yksityisen kulutuksen väheneminen heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien ennakoidaan pysyvän matalana, koska etenkin asuinrakentamisen osalla ei kasvua ole näköpiirissä. Ensi vuoden osalta talouskasvun arvioidaan piristyvän vaikkakin kasvuennusteet koko vuoden talouskasvun osalta ovat tutkimuslaitoksesta riippuen vain 0,5-1,5 prosentin luokkaa. Koska kotitalouksien reaalitulot säilynevät ennallaan, on kasvun elementtejä löydyttävä vientiteollisuuden kilpailukyvyn paranemisen kautta. Myös investointien ennakoidaan kasvavan. Valtiovarainministeriö ennustaa vuoden 2015 BKT:n kasvuksi 1,2 prosenttia ja vuoden 2016 kasvuksi 1,4 prosenttia. BKT:n kasvu jäänee siis historiallisen alhaiselle tasolle johtuen mm. väestön ikääntymisestä, vientiteollisuuden heikosta kilpailukyvystä, tuotantorakenteen muutoksesta sekä investointiasteen matalasta tasosta. Valtion talousarvion mukaan valtiontaloutta tasapainotetaan pääosin valtionosuusleikkauksilla joiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on vuositasolla noin 1,4 mrd. euroa vuosina Yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen leikkausten kanssa kuntien valtionosuusleikkaukset nousevat yli 1,5 mrd. euroon. Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä 6,9 mrd. euroa. Kouvolan kaupungin osalta tämä tarkoittaa 116 miljoonan euron peruspalveluiden kattamiseksi tarkoitettujen tulojen menettämistä vuosien aikana. Vertailulukuna voidaan todeta, että yksi veroprosentti tuottaa Kouvolassa n. 13 miljoonaa euroa vuodessa. Heikko talouskasvu heijastuu varmuudella myös kuntien talouteen. Verotulojen kasvu on historiallisestikin katsottuna erittäin alhaisella tasolla. Valtio säästää kuntien kautta leikkaamalla valtionosuuksia vuodesta toiseen vähentämättä kuitenkaan merkittävästi kuntien vastuuta kansalaisille tuotettavista palveluista. Rakennepoliittinen ohjelma on vasta ensimmäinen yritys sopeuttaa samanaikaisesti kuntien tehtäviä. 5

8 Yleiset lähtökohdat Kuntien menot vuosina Kunnat ovat joutuneet sopeuttamaan omaehtoisesti menokehystään aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tätä on edesauttanut kunta-alalla saavutettu neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Vuodelle 2015 ajoittuu kaksi korostusta. Sopimuskorotukset ajoittuvat lähinnä heinäkuun alkuun ja niiden kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on vain 0,15 %. Sopimuskorotuksista johtuen kuntien palkkauskustannukset kasvavat siis varsin maltillisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Valtion talousarvioesitykseen sisältyy merkittäviä uudistuksia, jotka lisäävät omalta osaltaan kuntien menoja. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu aiheuttavan Kouvolan kaupungille noin 3 miljoonan euron suuruisen lisäkustannuksen. Tämän lisäksi kaupunki joutuu lisäämään resurssia työllistämisen tukipalveluihin kuten palkkatuetun työllistämisen, kuntouttavan työtoiminnan sekä työvoiman palvelukeskusten kehittämiseen. Valtio esittää työmarkkinatukiuudistuksesta johtuvien kuntien lisäkustannusten kompensointia yhteisöveron jako-osuuden kautta yhteensä 75 milj. eurolla. Kouvolan osalta kompensaatio on riittämätön ja väärin tehty. Kompensaatio olisi pitänyt kohdistaa kuntiin muuta kautta, koska kunnat ovat mm. teollisuuden rakennemuutoksesta johtuen hyvin erilaisessa tilanteessa. Kompensaatio kohdistuu nyt niihin kuntiin joissa työttömyysaste on keskimääräistä pienempi ja yhteisöverotulojen kertymä muutoinkin parempi. Näin tehtynä työmarkkinatukiuudistuksen rahoitusvastuu ja kompensaatio yhdessä lisäävät kuntien eriarvoisuutta. Toinen merkittävä kuntien talouteen vaikuttava uudistus liittyy lasten kotihoidon tuen puolittamiseen vanhempien kesken. Tämä tulee aiheuttamaan varhaiskasvatuspalvelujen kysynnän kasvua. Tästä aiheutuvia kustannuksia ei ole kunnille kompensoitu. Arvion mukaan tästä uudistuksesta johtuen 1-2 -vuotiaiden määrä päivähoidossa kasvaa merkittävästi. Tämän lisäksi varhaiskasvatuslain valmistelussa on kaavailtu luovuttavan osapäivähoitoisten lasten ja hoitajien suhdeluvusta (13/1) ja korvattavan se suhdeluvulla (7/1). Tämä tulee aiheuttamaan merkittäviä kustannuspaineita päivähoidon osalta. Kouvolan kaupungin taloudellinen kehitys Kaupungin toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, mm. väestön ikääntyminen ja yleisen taloustilanteen vaikutukset, aiheuttavat hyvinvointipalveluiden tuottamissa palveluissa kasvutarpeita. Palvelutarpeiden lisääntyminen sekä työllisyyden heikkeneminen sekä muutokset muun muassa työmarkkinatukiuudistuksesta ja varhaiskasvatuslaissa luovat kasvupaineita menojen näkökulmasta. Tulevina vuosina keskeistä on kaupungin tulorahoituksen turvaaminen sekä menojen hallinta, jotta pystytään turvaamaan palvelujen riittävyys ja saatavuus. Kaupungin talouteen on syntynyt rakenteellinen menojen ja tulojen epätasapaino. Vaikka vuoden 2013 tilinpäätös muodostui 3,6 milj. euroa ylijäämäiseksi ja vuoden 2014 tilinpäätösennuste osoittaa, että aikaisemmilta vuosilta kertyneet alijäämät saadaan katettua, niin talouden tasapainottamista tulee edelleen jatkaa. Vuoden 2014 tilinpäätös muodostuu positiiviseksi ainoastaan kertaluonteisista tuloeristä johtuen. Ilman näitä eriä talouden 6

9 Yleiset lähtökohdat sopeuttamistarve on noin 15 miljoonan euron luokkaa. Verotulojen kehitys on Kouvolan osalta erityisen heikkoa. Ansiotulojen arvioitu kasvu vuodelle 2015 on ainoastaan 1,1 prosenttia. Suunnitelmavuosina kasvun on arvioitu olevan 1,8 2,1 %. Vaikea taloudellinen tilanne edellyttää toimenpiteiden suunnittelemista, jotta saavutetaan tasapainoinen talous. Vuoden 2014 talousarvion yhteydessä on laadittu talouden tasapainottamisohjelma vuosille , jolla pitäisi pystyä toteuttamaan talouden tasapainottamisvaatimus. Tätä tasapainottamisohjelmaa on täydennetty toimialakohtaisella palveluverkkosuunnitelmalla vuoden 2014 aikana. Palveluverkkoleikkaukset sisältyvät valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunginjohtajan muutettuun talousarvioesitykseen. Tämän lisäksi veroprosenttia tulee tarkastella, koska pelkillä menoleikkauksilla tasapainovelvoitteen täyttäminen ei liene suunnitelmakaudella mahdollista. Alla olevassa taulukossa on esitetty tasapainottamisohjelman toteutumistilanne Kouvolan kaupunki on omaehtoisesti sopeuttanut talouttaan viime vuosina. Kouvolan kaupunginhallitus asetti keväällä 2013 tavoitteeksi kaupungin henkilöstöresurssin vähentämisen 600 henkilötyövuodella sekä menojen karsimisen 20 miljoonalla eurolla vuoden 2013 lähtötilanteesta. Kouvolan kaupunginhallitus päätti käynnistää yhteistoimintamenettelyn, jonka tavoitteena on 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Yhteistoimintamenettelyn ensimmäisen vaiheen tuloksena henkilöstö vähenee vuoden 2014 loppuun mennessä yhteensä noin 320:llä. Kouvolan kaupungin palveluksessa oli elokuun 2014 lopussa yhteensä viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli Erityisesti vakinaisen henkilöstön määrä on selvästi vähentynyt. Jotta 600 henkilön vähentämistavoit- 7

10 Yleiset lähtökohdat teeseen olisi mahdollista toteutua, tulee toimintoja edelleen tarkastella kriittisesti ja henkilöstöä tulee vähentää mm. eläköitymisten kautta edelleen. Henkilöstövähennyksiä koskeva yhteistoimintamenettelyn toinen vaihe kytketään palveluketjuittain tehtävään rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten valmisteluun. Kaupunginhallitus päätti , ettei työvoiman vähentämistä koskevaa yhteistoimintaneuvottelua käynnistetä tässä vaiheessa, vaan rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia sekä niihin liittyviä henkilöstövähennyksiä valmistellaan toimialojen esitysten pohjalta. Kaupunginhallituksen asettamista henkilöstön vähennystavoitteista pidetään kiinni, mutta vähennykset kytketään rakenteellisiin ja toiminnallisiin uudistuksiin palveluketjuittain sekä näiden edellyttämiin tapauskohtaisiin yhteistoimintamenettelyihin siten, että sopeuttamispäätökset tehdään vuoden 2014 aikana. Näitä sopeuttamistoimia tulee jatkaa vuoden 2015 aikana. Sijoitustoiminta Kaupungin sijoitussalkun varojen pohjana on aikanaan energiayhtiöjärjestelyistä saatu 17,5 miljoonan euron kertasuoritus sekä Valkealan kunnan entinen noin 1,6 miljoonan euron sijoitussalkku. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sijoitustoiminnan perusteet ja kaupunginhallitus vahvisti sijoitustoiminnan käytännön toteutuksen periaatteet Kouvolan kaupunki on kilpailuttanut varainhoitonsa ja pitkän sijoitussalkun hoito on ulkoistettu täyden valtakirjan periaatteella kahdelle omaisuudenhoitajalle. Kaupungin varovaisella sijoitusstrategialla salkun perusallokaatio on 80 % korot, 20 % osakkeet. Maksimipaino osakkeiden osalta on 40 %. Pitkän aikavälin tuottotavoite perusallokaatiolla on noin 5 % ja volatiliteetti, joka kuvaa tuottojen vaihtelua odotetun tuoton ympärillä on noin 5 %. Tarkasteluhetkellä ( ) kaupungin sijoitussalkun kirjanpidollinen arvo on noin 21,9 miljoona euroa ja markkina-arvo noin 24,4 miljoonaa euroa. Koroissa on sijoituksista noin 75,5 % ja osakerahastoissa noin 24,5 %. Vuoden 2014 alusta tarkasteluhetkeen salkun tuotto markkina-arvolla mitattuna on noin 6,7 % p.a. Prosentuaalinen tuotto salkun alusta ( ) lähtien on noin 28 %. Vuoden 2015 osalta tuotto-odotus on syytä pitää maltillisena. Korkosijoitusten tuotot tulevat olemaan nykyisessä markkinatilanteessa erittäin alhaiset ja mahdollisia lisätuottoja on haettava osakepuolelta. Vuoden 2015 talousarvion laadinnan kehys Kaupunginhallituksen hyväksymään kehykseen nähden talousarvioehdotuksen toimintakate on 4,4 milj. euroa suurempi. Toimialat tekivät talousarvioesityksissään useita palveluverkko- ja muita säästöesityksiä, joita ei hyväksytty. Näiden vaikutukset vuoden 2015 talousarvion toimintakatteeseen on noin -2,2 milj. euroa. Lisäksi kehyksen ylitykseen vaikutti työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirto valtiolta kunnille. Kehyksen toimintakatteen kasvuksi määriteltiin 0 % vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon nähden. Kehyksen toimintakatteeseen on tehty 3,7 milj. euron korjaus Kouvolan Veden liiketoimintakaupan johdosta. Lisäksi rahoitustuloihin on lisätty 1,34 milj. euroa em. kaupan johdosta osinko-, korko- ja muita rahoitustuloja sekä poistoista vähennetty Kouvolan Veden poistojen osuus (2 milj. euroa). Kaupunki sis. liikelaitokset Muutettu TA 2014 Arvio TP 2014 KEHYS TA 2015 KJ:N EHD. Tuloslaskelma 1000 e TP 2013 TA 2014 TA 2015 KEHYKSEEN TS 2016 TS 2017 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli/alijäämä Kumulatiivinen yli-/alijäämä Toimintamenojen kasvuprosentti vuodelle 2015 on 0,9 prosenttia. Negatiivinen kasvu johtuu kuluvan vuoden aikana tehdyistä liiketoimintakaupoista, jolloin Kouvolan Veden sekä rautatiealan koulutuksen toiminnot on ERO 8

11 Yleiset lähtökohdat myyty perustettuihin kaupungin tytäryhtiöihin. Kuluvan vuoden osalta voidaan sanoa, että on noudatettu erittäin tiukkaa talouskuria. Toimintakulujen kasvuprosentti on lokakuun kuukausikatsauksen mukaisesti vain 1,1 % ja toimintakatteen kasvu ainoastaan 1,9 prosenttia. Henkilöstökulut ovat vähentyneet 1,1 % vuoden 2013 lokakuun tilanteesta vuoden 2013 lomautuksista huolimatta. Kouvolan Veden liiketoimintajärjestelyt vaikuttavat vuoden 2014 toteumaprosentteihin alentavasti. Talousarviossa on tehty konsernipalvelujen keskitetyistä kustannuksista jakoja toimialoille. Näitä ovat esimerkiksi kohdistamattomien KuEL-eläkemenoperusteisten maksujen jako sekä tietohallinnon lisenssikustannuksien jako. Muutokset on otettu huomioon toimialojen kehyksissä. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu kireiden taloudellisten olojen aikana. Toimintakatteen kasvu on 2,1 prosenttia vuoden 2014 tilinpäätösarvioon verrattuna. Verotulojen on arvioitu kasvavan 3,5 prosenttia kunnallisveroprosentin 0,5 prosenttiyksikön noston vaikutuksesta ja valtionosuudet laskevat vuoden 2014 tasosta arviolta 1,5 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 talousarvio on laadittu 11,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi talousarvion sisältämistä tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta. Talousarvio sisältää myös rahoituslaskelman mukaisesti huomattavasti lisää lainanottoa ja kaupunki velkaantuu edelleen. Nettoinvestointimäärä vuodelle 2015 on 39,0 milj. euroa. Kaupungin investointien kokonaismäärä on edelleen koko suunnittelukauden liian korkealla tasolla tuloihin nähden. Kouvola sai vanhoilta kunnilta perinnöksi kulkuväyliin, rakennuksiin ja verkostoihin kohdistuvaa saneerausvelkaa, jonka johdosta investointien määrä on pysynyt korkealla tasolla. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupungin toteutunut taloudellinen tilanne vuosilta sekä arviot vuosille ilmenevät alla olevasta taulukosta. Luvut sisältävät koko kaupungin mukaan lukien liikelaitokset. Eri vuosien vertailukelpoisuuteen vaikuttaa tehdyt organisaatiojärjestelyt. Taloussuunnitelmavuosien 2016 ja 2017 osalta toimintakatteen kasvun lähtökohtana käytettiin kehyksen laadinnan yhteydessä peruspalveluindeksiä (1,5 % vuonna 2016 ja 1,7 % 2017), mutta jouduttu muutosprosentteja on jouduttu sopeuttamaan. Näillä kasvuilla sekä kunnallisverojen korotuksilla saadaan kertyneet alijäämät katettua vuonna Kunnallisveroprosenttia nostetaan 0,5 prosenttiyksikköä vuosina 2015, 2016 sekä Veronkorotukset eivät ole yksistään riittäviä, lisäksi talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella edellyttää muutoksia palveluverkossa sekä henkilöstömäärän vähentämistä eläköitymisiä hyödyntämällä. Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Muutettu TA 2014 Arvio TP 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä Kunnallisveroprosentti 19,0 19,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,50 21,00 21,50 Toimintakatteen muutos % 1,1 5,5 7,4-0,1 2,8 2,6 2,1 1,0 1,6 Toimintamenojen muutos % 4,8 6,1 5,7-1,2 3,0 1,8-1,0 0,7 1,5 Toimintatulot/Toimintamenot, % 15,1 17,4 18,1 16,6 15,8 16,1 15,4 13,0 13,0 12,8 Vuosikate, % poistoista 46,7 103,9 90,2-1,0 116,8 31,4 33,6 40,7 94,1 136,2 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa

12 Yleiset lähtökohdat Tuloslaskelman tuloarvioiden ja määrärahojen jakautuminen Alla olevissa kuvissa on esitetty tuloslaskelman tuloarvioiden sekä määrärahojen ja poistojen jakautuminen tiliryhmittäin talousarviossa 2015 sisältäen kaupungin ja liikelaitokset. Julkisen rahoituksen, verotulojen ja valtionosuuksien osuus on yhteensä 85 prosenttia tuloslaskelman tuloista. Edelliseen talousarvioon verrattuna toimintatulojen prosenttiosuus on laskenut 2 prosenttiyksikköä Kouvolan Veden liiketoiminnan siirrosta johtuen. Verotulojen osuus on kasvanut 2 prosenttiyksikköä kunnallisveroprosentin korotuksen vuoksi. Prosenttiosuudet ovat muiden tiliryhmien kohdalla samat kuin edellisessä talousarviossa, mutta avustuksien osuus on kasvanut ja palvelujen ostojen osuus on laskenut tarkennetuista kirjauskäytännöistä johtuen. 10

13 Yleiset lähtökohdat Veroperustemuutokset 2015 Kevään 2014 kehysriihessä tehtiin päätöksiä veroperustemuutoksista tuleville vuosille kunnallis- ja kiinteistöveroihin. Yhteisöverotukseen ei tehty muutoksia, mutta sen laskeminen vuodelle 2014 vaikuttaa vuoden 2015 yhteisöverotukseen. Kuntien verotuloihin vaikuttavia muutoksia tehtiin ansiotuloverotuksen perusteisiin verotuloja lisääviä sekä vähentäviä muutoksia, joita ovat perusvähennyksen korottaminen (vaikutus kuntien verotuloihin - 17 milj. euroa) ja työtulovähennyksen korottaminen (-65 milj. euroa). Valtion tuloveroasteikkoon ei vuonna 2015 tehdä ansiotaso- ja kuluttajahintaindeksien mukaista tarkistusta, jonka vaikutus olisi ollut kuntien verotuloja vähentävä. Ansio- ja pääomatuloverotuksen muutoksilla ei arvioida olevan vaikutuksia kuntien verotuloihin. Ns. solidaarisuusveron (progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan) rajaa alennettiin euroon (nykyisin euroa) ja tuloluokan voimassaoloa jatkettiin vuoteen 2018 saakka. Pääomatuloverotusta kiristetään laskemalla ylemmän verokannan tulorajaa euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 33 prosenttiin (nykyisin raja euroa ja verokanta 32 %). Kuntien verotuloja lisäävät erilaisten vähennysten leikkaaminen. Asuntolainojen korkovähennysoikeuden rajoittamista jatketaan edelleen ja jo aiemmin oli päätetty, että vuonna 2015 koroista 70 % on vähennyskelpoisia verotuksessa (v %). Kehysriihen päätöksellä leikattiin vuoden 2015 vähennysoikeutta edelleen 5 prosenttiyksikköä sekä linjattiin vuosittaisten 5 prosenttiyksikön leikkausten jatkuvan vuoteen 2018 asti. Vuonna 2015 vähennyskelpoista olisi siten 65 % koroista ja vuonna 2018 enää 50 %. Tehdyn 5 prosenttiyksikön leikkauksen vähennyksen on arvioitu lisäävän kuntien verotuloja 10 milj. eurolla vuonna 2015, kuten myös aiemmin päätetyn vastaavan leikkauksenkin. Työmatkavähennysten omavastuuta kasvatetaan vuonna 2015 ja tämä lisää verotuloja arviolta noin 47 milj. euroa, josta kunnallisveron osuus on noin 28 milj. euroa. Työmatkavähennysjärjestelmään tullaan tekemään rakenteellisia muutoksia ja nämä muutokset tarkentuvat myöhemmin. Tavoitteena kuitenkin on, että vuoteen 2018 mennessä verotulot kasvavat tulevina vuosina tehtävien muutosten johdosta yhteensä 100 milj. euroa vuoteen 2014 verrattuna. Kuntien osuus tästä on noin 60 milj. euroa. Vuonna 2015 kuntien verotuloihin vaikuttavat myös aiemmin tehdyt päätökset, kuten opintolainan korkovähennyksen poistuminen ja uusi osinkoveromallin käyttöönotto. Ansioveron veroperustemuutokset, niin kehysriihessä kuin aiemminkin tehdyt, on esitetty kompensoitavaksi valtionosuuksien lisäyksenä. Päätös KEL- ja TyEL-sidonnaisten indeksikorotusten leikkauksesta vähentää kunnallisveron tulopohjaa. Alustavien arvioiden mukaan tämän muutos alentaa kunnallisveroja noin milj. euroa vuonna Vaikutuksia tulopohjassa ei ole vielä huomioitu esimerkiksi peruspalveluohjelman arvioissa kuntien verotuloista vuonna Yleisen kiinteistöveron ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä. Mahdollista on, että kiinteistöverolain 13 :n mukaista muiden asuinrakennusten ja vakituisten asuinrakennusten välistä kytköstä lievennetään kiinteistöverolain yleisen logiikan jatkuvuuden johdosta. Yleisen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien korotus kohdentuu pääosin pieneen kuntajoukkoon. Kun alarajojen korotuksesta saatava verohyöty on noin 38,2 milj. euroa, niin loppuosan (noin 15,8 milj.) on oletettu kertyvän niille kunnille, joissa kiinteistöveroprosentit ovat tällä hetkellä lain sallimalla ylärajalla tai lähellä sitä. Laskelmissa oletetaan, että kunnat nostavat kiinteistöveroprosenttejaan lähes täysimääräisesti uusien rajojen puitteissa. Vaikka tuottoarviosta osa perustuu vahvoihin oletuksiin ja korotusten vaikutukset jakautuvat hyvin epätasaisesti kuntien kesken, niin hallitus on päättänyt kiinteistöveron muutosten tuottoarviota vastaavan erän (54 milj. euroa) vähentämisestä peruspalvelujen valtionosuudesta. Siten vähennys koskee myös niitä kuntia, jotka eivät suoranaisesti hyödy rajojen korotuksesta. Yhteisöverotukseen ei kehysriihessä esitetty muutoksia, mutta syksyllä 2013 tehtyjen päätösten mukaisesti määräaikaisten verokannusteiden (ns. t & k-verohuojennus ja tuotannollisten investointien korotetut poistot) voimassaolo päättyy jo vuoden 2014 lopussa. Muutoksen verotuottoa lisäävä vaikutus on otettu huomioon jo syksyllä 2013 vuodelle 2015 vahvistetuissa ryhmäosuuksissa kuntien osuutta alentavana tekijänä. Tämän hetkisen tiedon perusteella kuntien ryhmäosuus tulee vuonna 2015 olemaan jo vahvistettu 34,19 %. 11

14 Yleiset lähtökohdat Jäteveroa on päätetty korottaa. Vaikka vuoden 2014 alusta jäteveron tuotto ohjattiin kunnille valtionosuuksien lisäyksenä, niin jäteveron korotuspäätöksen yhteydessä linjattiin, että saatavaa lisätuottoa ei ohjata kunnille. Muut kehysriihen veroratkaisut kohdistuivat veroihin, joissa ainoana veronsaajana on valtio. Osa näistä muutoksista on sellaisia, että niillä on kuntien kustannuksia nostava vaikutus. Kustannuksia nostavat jäteveron korotuksen lisäksi energiaverotuksen kiristäminen (kiristys 120 milj. euroa), lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveron korotus (korotus 90 milj. euroa), liikenteen polttonesteiden veron korotus (korotus 42 milj. euroa), henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron korotus (korotus 150 milj. euroa vuoden 2016 alusta lukien). (Lähde: Suomen Kuntaliitto, 2014.) Oheisessa kuvassa on esitetty maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin erilaisten vähennysten jälkeen eli kunnan tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen suhde. Vähennysten määrä on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta vähennyksien painottuessa alemmille tulotasoille, Kouvolassa on vuodesta 2005 lähtien ollut valtakunnallista keskiarvoa suurempi ero kunnan tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen välillä. Valitse kunta: Tuloveroprosentti ja efektiivinen veroaste *Arvioita Kouvola Kunnan tuloveroprosentti 17,71 18,31 18,31 18,87 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Kunnan ef. veroaste 14,41 14,67 14,34 14,68 14,86 15,08 15,02 14,69 14,44 15,14 14,96 14,98 14,95 Erotus 3,30 3,64 3,98 4,19 4,14 3,92 3,98 4,31 4,56 4,86 5,04 5,02 5,05 Kunnan tuloveroprosentti Kunnan ef. veroaste Koko maan tuloveroprosentti Koko maan ef. veroaste 22,00 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10, Koko maa Koko maan tuloveroprosentti 17,78 18,03 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,25 19,25 19,38 Koko maan ef. veroaste 14,49 14,47 14,23 14,22 14,36 14,65 14,68 14,40 14,48 14,57 14,49 14,61 14,90 Erotus 3,29 3,56 3,89 4,07 4,03 3,80 3,86 4,19 4,49 4,59 4,76 4,64 4,48 Lähde: Kuntaliitto,

15 Yleiset lähtökohdat Kaupungin organisaatio Vuoden 2015 alussa tulee voimaan uusi palveluorganisaatio, josta valtuusto on päättänyt Organisaatio jakautuu hierarkkisesti toimialoihin, palveluketjuihin, palveluihin ja palveluyksiköihin. Toimialoja ovat hyvinvointipalvelut, konsernipalvelut sekä tekniikka- ja ympäristöpalvelut. Merkittävin muutos aikaisempaan on se, että kaupunkikehityksessä ollut elinvoimapalvelut (elinkeino ja maaseutu) siirtyy konsernipalveluihin ja jäljelle jäävästä toimialasta muodostuu tekniikka- ja ympäristöpalvelut. Myös alkaen perustettu Kouvolan Vesi Oy aiheuttaa muutoksen palveluorganisaatioon. Kaupungin toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu sopimusohjausjärjestelmään. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategisessa palvelusopimuksessa määritellään toimialan strategiset vaikuttavuustavoitteet sekä käytettävissä olevat resurssit. Tämä ohjaus tapahtuu talousarviossa. Lautakuntien hyväksymissä strategisissa tuotantosopimuksissa määritellään palvelun (tuotteiden) saatavuus, määrä, sisältö, hinta ja laatu yleisellä tavoitetasolla. Tämä ohjaus tapahtuu käyttösuunnitelmassa. (Palvelusopimuksilla määritellään järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta.) Kaupungin palveluorganisaatio perustuu prosessilähtöiseen toimintamalliin. Sen lähtökohtana on kuntalaisten palvelutarpeen tarkastelu perinteisen sektoriajattelun sijaan ja sillä vahvistetaan kuntalais- ja asiakaslähtöisyyttä ja lisätään toiminnan tuloksellisuutta. Prosessien hierarkia on: Palveluketju, palvelu ja palveluyksikkö. Lähin toimielin määrää palveluketjun ja toimialajohtaja palvelun omistajan. Täytäntöönpano-ohjeet Kaupunginhallitus antaa talousarviosta erilliset täytäntöönpano-ohjeet. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuustaso kaupunginvaltuustoon nähden on toimialan toimintakate sekä toimialan toiminnalliset tavoitteet (strateginen palvelusopimus). Toimialan tavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta vastaa toimialajohtaja. Toimialan talousarvio- ja määrärahamuutoksista päättää kaupunginvaltuusto. 13

16 Yleiset lähtökohdat Toimialaan sisältyvien palveluketjujen tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot esitetään talousarviokirjassa kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Lisäksi esitetään tiedoksi lautakuntien ja jaostojen hyväksymät tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot niiden toimialojen kohdalta, joissa asiakokonaisuus jakautuu useamman lautakunnan tai jaoston vastuulle. Tavoitteiden ja määrärahojen käyttötarkoitusmuutokset palveluketjujen välillä esittää toimialajohtaja kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Rahoitusosassa sitovia eriä ovat korollisten antolainojen lisäykset sekä korollisten pitkäaikaisten lainojen lisäykset. Investointiosan sitovuustaso on kunkin hankkeen hyväksytty kokonaiskustannusarvio. Jos investoinnin toteutuminen kohdistuu kahdelle tai useammalle suunnitteluvuodelle, ilmoitetaan investoinnin kokonaiskustannusarvio ja sen jaksotus suunnitteluvuosille. Hankintamenon jaksotus voidaan tarkistaa kokonaiskustannusarvion rajoissa. Alle miljoonan euron ns. pienten perusparannuskohteiden osalta sitovuus on vuositasolla myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärä. Investointien valmistuttua annetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi loppuselvitys, jossa tehdään mm. poistojen määritys. Investoinniksi katsotaan yli euron hankinnat, joita käytetään palvelutuotannossa useana tilikautena ja jotka kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi, poikkeuksena pysyvien vastaavien sijoitukset sekä maa- ja vesialueet, joista ei kirjata poistoja. Liikelaitosten osalta noudatetaan Kuntalain 87 a :n määräyksiä, joiden mukaan liikelaitoksia sitoo valtuustoon nähden korvaus peruspääomasta sekä valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet. Liikelaitoksen johtokunta asettaa sitovat tavoitteet kuntalain 13.2 :n mukaisesti. Hallintosäännön mukaisesti valtuusto päättää investointien osalta liikelaitosten investointibudjetin sisällöstä johtokuntien sijaan. Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja tavoitteiden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin kunnassa. Kouvolan konserniyhteisöille asetetut tavoitteet esitetään luvussa 8. Konsernijohdolle asetetut tavoitteet esitetään luvussa 2.6. Vuoden 2015 aikana tullaan tarkastelemaan talousarvion sitovuustasoja valtuuston nähden ja tekemään tarvittavat muutokset hallintosääntöön. Tilivelvolliset Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja valvonnan jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Tilivelvollisuus kattaa johtamis-, ohjaus- ja seurantavastuun lisäksi tulosvastuun ja oikeudellisen vastuun. Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet valtuustoa lukuun ottamatta sekä asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat muun muassa kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat, palveluketjujen johtajat, palvelujen johtajat sekä liikelaitosten johtajat. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa muistutus ja häneltä voidaan evätä vastuuvapaus sekä omasta että alaistensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. 14

17 Yleiset lähtökohdat 2.3 Kaupunkiorganisaation riskianalyysi Taloudelliset riskit Kaupungin taloudelliset riskit koostuvat rahoitus-, sopimus- ja vastapuoliriskeistä, hallitsemattomasta kustannuskehityksestä sekä puutteellisesta menojen hallinnasta. Uhkana on myös tulorahoituksen riittämättömyys ja velkaantuminen. Valtionosuuksien leikkaukset ja valtionosuusjärjestelmän muutos aiheuttavat verorahoituksen vähenemistä. Ansiotulojen heikko kehitys ei kasvata kunnallisverotuloja riittävästi. Rahoituksen riittävyys voi edellyttää veroprosentin nostamista. Velkaantumisen hallinta edellyttää pitkän aikavälin investointisuunnitelmaa. Kaupungin elinvoiman kehittämiseksi rahoitusta on hankittava priorisoiden myös kumppanuuksia hyväksikäyttäen. Korkojen nousuun varaudutaan nostamalla lainasalkun suojausastetta n. 30 %:sta n. 50 %:iin. Sijoitussalkun hintariskiä pienennetään hajauttamalla varat, jonka vuoksi kaupungin sijoitukset on toteutettu rahastojen kautta. Sopimus- ja vastapuoliriskit edellyttävät kaupungilta tehokasta sopimushallintaa, sopimusehtojen tarkentamista, vakuuttamista sekä selkeää takauspolitiikkaa ja sopimusosaamisen lisäämistä. Esimerkiksi urakoitsijoiden viivästyksiin voidaan varautua ennakoivalla hankintamenettelyllä ja sopimustekniikalla. Luottoluokituksen merkitys korostuu sopimusvastapuolta valittaessa. Menojen hallinta edellyttää palvelutuotannon uudistamista asiakastarvetta vastaavaksi kehittämällä palveluverkkoa ja uudenlaisia palvelujen tuottamistapoja, sekä vahvistamalla peruspalvelujen ja ennaltaehkäisevien palvelujen osuutta. Kustannuskehitystä arvioidaan taloussuunnittelun ja seurannan kautta. Kustannuskehitys paranee palveluprosessien tehostuessa ja hukan poistuessa. Strategiset riskit Ulkoiset strategiset riskit ovat toimintaympäristön taantuma, Sote-uudistuksen lainsäädäntö ja rahoitus sekä asiakaskäyttäytymisen kehitys. Toimintaympäristön taantumaan varaudutaan kohdentamalla tavoitteita ja kehittämisrahoitusta, tukemalla monipuolista elinkeinorakennetta, sekä ennakoivalla yhteistyöllä yritysten kanssa. On valmentauduttava rakennemuutosmallien soveltamiseen tai luomiseen esim. suurten tuotantolaitosten sulkeutuessa. Sote-uudistus edellyttää kaupungilta vahvaa edunvalvontaa ja verkostoitumista, jotta valtakunnan tasoisiin säädöksiin ja rahoitusmalliin saadaan selkeyttä ja toimivuutta. Ratamo-hankkeen avulla tuotetaan kustannustehokkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Asiakaskäyttäytymisen muutoksen johtaminen toivottuun suuntaan edellyttää kaupungilta kuntalaisia osallistavan tulevaisuuden palvelumal- 15

18 Yleiset lähtökohdat lien laadinnan. Tulevaisuuden mallissa mahdollistetaan ja tuetaan asiakkaiden osallistumista itseään koskevaan palvelutoteutukseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, sekä tuetaan kuntalaisten omatoimisuutta ja omaa vastuuta ja lisätään asiakasohjausta ja asiakasvastuullista toimintaa. Sisäisiä riskejä ovat strategisen johtamisen puute ja kyvyttömyys tehdä päätöksiä sekä kyvyttömyys tunnistaa ydinosaaminen. Strategisen johtamisen osalta selkeän tahtotilan puuttuminen estää organisaation tavoitteellisen toiminnan resurssien hajautuessa. Keinoja tilanteen parantamiseen ovat strategian toteuttamisohjelmien valmistelun ja toteutuksen koordinointi, ohjelma- ja projektihallinta sekä strategisen johtamisen osaamisen lisääminen johtoon ja päätöksentekoon. Päätöksentekokulttuurin muutos osallistavaan ja sitouttavaan suuntaan varmistaa pitkäjänteisen muutoksen. Keinoja ovat vuorovaikutuksen lisääminen foorumein sekä vaikutusarvioinnein. Ydinosaamisen tunnistamiseksi on kehitettävä osaamisen johtamisen malli ja suunniteltava henkilöstötarve ennakoiden. Toiminnalliset riskit Ulkoiset toiminnalliset riskit liittyvät yhtiöittämisiin, tulevaisuuden palvelumallin toteutumiseen sekä kaupungin maineeseen ja imagoon. Yhtiöittämisten tuomaa lisäarvoa tulisi arvioida ennakoiden ja sitouttaen yhtiöt kaupungin strategiaan. Yhtiöille on asetettava selkeät tavoitteet ja tehtävät kaupungin ja tulevan yhtiön välillä. Yhtiöiden on toimittava kaupungin tavoitteiden mukaan. Keinoja ovat parempi vuorovaikutus yhtiöiden kanssa sekä konserniohjeen osallistava laadinta ja jalkautus. Tulevaisuuden palvelumalli tarkoittaa aiemmin mainittua palveluverkon ja palvelujen tuotantotapojen uudistamista. Toteutumatta jäädessään menokehitys jää hallitsematta. Kaupungin mainetta ja imagoa parannetaan tehostamalla markkinointia ja laatimalla viestintäohjelma. Mainetta yrittäjien keskuudessa parannetaan täsmentämällä tavoitteita yrittäjien ja sidosryhmien kanssa elinkeino-ohjelmassa ja palvelusopimuksissa. Työnantajamaineesta huolehditaan henkilöstön osaamisen sekä johdonmukaisen päätöksenteon ja viestinnän kautta. Sisäiset toimintariskit liittyvät avainhenkilöiden menettämiseen, prosessien ja IT-järjestelmien toimivuuteen sekä työhyvinvointiin. Avainhenkilöriskeihin on varauduttava jatkuvasti sijais- ja varahenkilöjärjestelyin. Avainjohtajien osalta organisaation johdettavuutta kasvatetaan lisäämällä dialogisuutta johtavien päättäjien, virkamiesjohdon, henkilöstön ja kuntalaisten kesken. Avainhenkilöriskiä pienentävät hyvä työnantajamaine, osaamisen johtaminen, kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä sekä selkeät prosessi- ja tehtäväkuvaukset. Asiakasprosessien toimivuus ja uusiutuminen tulee varmistaa. Toimintojen ylläpitäminen ja tehostaminen edellyttävät selkeitä tehtäviä ja vastuita sekä prosessien kehittämistä. Henkilöstösuunnittelu on tehty nykyisten resurssien mukaan, jolloin henkilöstön työhyvinvointiin kohdistuu kasvava riski. Varautumisessa tärkeintä on henkilöstöjohtamisen tavoitteiden selkiyttäminen henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelmassa, johtamis- ja esimistyön kehittäminen sekä työn vaarojen selvitys ja arviointi. Tarkoituksenmukaiset ja kokonaisarkkitehtuuriin sopivat järjestelmät ovat tärkeä keino. Vahinkoriskit Vahinkoriskit liittyvät yhdyskuntateknisten rakenteiden kuntoon, ympäristövahinkoihin, työtapaturmiin sekä tietoturva- ja tuotantoympäristön riskeihin. Yhdyskuntatekniset rakenteiden osalta on huolehdittava korvausinvestoinneista ja katujen kunnossapidosta. Valitusten, virheiden ja korvausvaatimusten käsittely on hoidettava asianmukaisin resurssein. Ympäristövahingot ehkäistään riskikartoituksilla, valmiussuunnitelmilla ja - harjoituksilla, vakuutuksin tai vahinkorahastojen avulla. Työtapaturmia ehkäistään työpaikkakartoituksin ja huolehtimalla työturvallisuudesta. Kaupungin toiminnot ovat kriittisesti riippuvaisia tietoturva- ja tuotantoympäristön toimintavarmuudesta. Kaupungilla on hyväksytty tietoturvapolitiikka ja tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää kehitetään suunnitelmallisesti perustuen soveltuvin osin ISO standardiin. Sopimusriskien osalta merkittävä kontrolli on muun muassa tietoturvapolitiikan edellyttämät turvallisuussopimukset. Keskeistä IT-järjestelmien turvaamisessa on keskittyminen toimintaa tukeviin järjestelmiin sekä ICT-hyökkäyksiin varautuminen. 16

19 Yleiset lähtökohdat 2.4 Henkilöstötarkastelu Kouvolan kaupungin palveluksessa oli elokuun 2014 lopussa yhteensä viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 4 893, määräaikaisia 1 144, tukitoimenpitein työllistettyjä 108 ja oppisopimussuhteisia 11. Henkilöstö jakautui toimialoittain seuraavasti: Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Henkilöstö Henkilöstö Muutos- % Konsernipalvelut ,6 Hyvinvointipalvelut ,7 Kaupunkikehitys ,9 Tilaliikelaitos ,5 Tekninen tuotanto ,3 Kouvolan Vesi ,2 Yhteensä ,4 Henkilöstö Vakinainen henkilöstö on tilastoitu sille toimialalla, jolla hän työskentelee tilastointipäivänä riippumatta sen hetkisen palvelussuhteen luonteesta. Tilasto sisältää myös virka-/työvapaalla olevat henkilöt. Sivutoimiset työntekijät eivät sisälly lukuihin. * Konsernipalvelujen vakinaiseen henkilöstöön on laskettu mukaan myös päätoimiset luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut (yht. 10 henkilöä), koska heidän palkkansa maksetaan henkilöstöpalvelujen kustannuspaikalta. ** Kaupunkikehitys sisältää myös lomituspalvelut, joten henkilöstöön kuuluu 113 vakinaista ja 12 määräaikaista maatalouslomittajaa. Kaupunginhallitus päätti käynnistää yhteistoimintamenettelyn, jonka tavoitteena on 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstövähennyksissä hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (mm. eläköityminen, määräaikaisten vähentäminen, muut yksilötason ratkaisut, organisaatiomuutokset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt, ulkoistukset tai lakkautukset, palvelujen laatutason laskeminen, palveluverkkojen uudistaminen sekä irtisanomiset). Toimenpiteillä tavoiteltava nettosäästö on vuositasolla n. 20 milj. euroa. Kaupunginhallitus päätti henkilöstövähennyksistä Yt-menettelyn ensimmäisen vaiheen tuloksena henkilöstö vähenee vuoden 2014 loppuun mennessä yhteensä noin 320:llä. Kokonaissäästö on vuositasolla yhteensä noin 13 milj. euroa, joka toteutuu ensimmäisen kerran täysimääräisenä vuonna Kaupunginhallitus päätti , että rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia sekä niihin liittyviä henkilöstövähennyksiä valmistellaan toimialojen esitysten pohjalta. Henkilöstön vähennystavoitteista pidetään kiinni, mutta vähennykset kytketään rakenteellisiin ja toiminnallisiin uudistuksiin palveluketjuittain sekä näiden edellyttämiin tapauskohtaisiin yhteistoimintamenettelyihin (ns. II vaihe) siten, että sopeuttamispäätökset tehdään vuoden 2014 aikana. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kaupungin palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnitelmassa määritellään strategian ja toiminnan vaatima määrällinen ja laadullinen henkilöstötarve. Henkilöstösuunnitelman lähtökohtana tulee olla kaupungin strategia ja palvelustrategiset linjaukset, joissa otetaan kantaa siihen, mitä palveluita tuotetaan ja miten niitä tuotetaan. Henkilöstösuunnittelun avulla huolehditaan palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön määrästä ja rakenteesta, turvataan riittävä osaaminen kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi, ennakoidaan henkilöstökustannuksia sekä määritellään keinoja, joilla henkilöstövoimavaroja muodostetaan, vaalitaan ja johdetaan. 17

20 Yleiset lähtökohdat Vuosille on laadittu erillinen henkilöstösuunnitelma, jota tarkistetaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Alla olevassa taulukossa esitetään kooste toimialojen esityksistä määrälliseksi henkilöstösuunnitelmaksi vuosille Toimiala 2014 htv (brutto) 2015 htv (brutto) 2016 htv (brutto) 2017 htv (brutto) Muutos- % Konsernipalvelut Vakinaiset 189,92 193,85 189,75 188,30-1 % sis. v elinkeino- ja Määräaikaiset 22,65 20,35 18,60 17,60-22 % maaseutupalvelut Työllistetyt 0,00 0,00 0,00 0,00 0 % Yhteensä 212,57 214,20 208,35 205,90-3 % Hyvinvointipalvelut Vakinaiset 3 964, , , ,30-1 % Määräaikaiset 569,90 500,00 483,00 470,00-18 % Työllistetyt 84,30 107,00 121,00 121,00 44 % Yhteensä 4 618, , , ,30-2 % Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Vakinaiset 111,53 109,53 107,53 106,53-4 % Määräaikaiset 5,00 5,00 5,00 3,00-40 % Työllistetyt 0,00 0,00 0,00 0,00 0 % Yhteensä 116,53 114,53 112,53 109,53-6 % Tilaliikelaitos Vakinaiset 16,00 16,00 16,00 16,00 0 % Määräaikaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0 % Työllistetyt 0,00 0,00 0,00 0,00 0 % Yhteensä 16,00 16,00 16,00 16,00 0 % Tekninen tuotanto Vakinaiset 585,10 610,57 604,57 593,37 1 % Määräaikaiset 89,00 80,00 80,00 75,00-16 % Työllistetyt 34,25 34,75 34,75 37,75 10 % Yhteensä 708,35 725,32 719,32 706,12 0 % Kouvolan kaupunki Vakinaiset 4 866, , , ,50-1 % Määräaikaiset 686,55 605,35 586,60 565,60-18 % Työllistetyt 118,55 141,75 155,75 158,75 34 % Yhteensä 5 671, , , ,85-2 % Henkilötyövuosilaskennassa koko vuoden kokoaikatyössä oleva henkilö on yksi henkilötyövuosi (1 htv). Osa-aikaisesti työskentelevän työpanos lasketaan tehdyn työajan suhteessa. Kaupungin henkilöstömenot on saatava suunnittelukaudella kestävälle perustalle. Henkilöstösuunnittelun tulee olla nykyistä strategiasidonnaisempaa siten, että kaupungilla on optimaaliset henkilöstörakenteet ja -mitoitukset. Kaupungin palvelumallin määrittelyn yhteydessä selvitetään asiakastarpeisiin perustuva palveluverkko ja uudet toimintamallit. Näillä ratkaisuilla on huomattava vaikutus henkilöstön määrään tulevina vuosina. Myös työtehtävien sekä työaikajärjestelmien ja työaikojen hyvällä suunnittelulla pyritään palvelujen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Tavoitteena on nykyistä parempi osaamisen ennakointi ja sen täysimääräinen hyödyntäminen. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen tulee olemaan yksi vuoden 2015 keskeisiä kärkihankkeita. Parhaillaan valmistellaan henkilöstöohjelmaa, jolla tuetaan kaupunkistrategian toteutumista. Henkilöstöohjelmassa linjataan kaupunkistrategiassa määriteltyjen tavoitteiden pohjalta tarkempia johtamisen ja osaamisen kehittämiseen sekä henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tavoitteita. Kaupungin strategiaa toteutetaan myös keväällä hyväksytyn työhyvinvointiohjelman avulla, joka on samalla myös Kouvolan kaupungin työturvallisuuslain (738/2002) 9 :n mukainen työsuojelun toimintaohjelma. 18

21 Yleiset lähtökohdat Ennuste eläköitymisestä Kevan ennusteiden mukaan kaupungin henkilöstöä siirtyy vanhuuseläkkeelle toimialoittain seuraavasti: Toimiala Yhteensä Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Tilaliikelaitos Tekninen tuotanto Yhteensä Vuoden 2015 sarake sisältää myös ne henkilöt, joiden henkilökohtainen eläkeikä on täyttynyt jo aiemmin. Henkilö voi jäädä vanhuuseläkkeelle milloin tahansa vuoden iässä, joten henkilökohtaisen eläkeiän täyttymispäivä ei tarkoita samaa kuin eläkkeelle siirtymispäivä. Vanhuuseläkkeiden lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle arvioidaan siirtyvän vuosittain noin 30 viranhaltijaa/työntekijää. Henkilöstösuunnittelussa on haasteellista se, että eläkepoistuma on runsasta erityisesti niissä ammattiryhmissä, joissa poistuva osaaminen on korvattava tai palvelutarpeen kasvu edellyttää henkilöstön lisäämistä. Henkilöstömenot Talousarvion laadintavaiheessa henkilöstön palkkausmäärärahat ohjeistettiin laskemaan korottamalla palkkoja yhteensä 1,2 prosentilla. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista hyväksyttiin lokakuussa Uusi sopimuskausi alkoi Sopimukset ovat voimassa saakka ja sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on ja toinen Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotettiin sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,8. Ensimmäisen jakson toinen 0,4 %:n suuruinen sopimuskorotus toteutetaan lukien lukuun ottamatta lääkärisopimusta. 19

22 Yleiset lähtökohdat 2.5 Strategiatarkastelu Tässä esitetään kaupunkistrategia sekä sen toimeenpano talousarvioon ja -suunnitelmaan Kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa Kaupunkistrategia Kaupunkistrategia koostuu seuraavista käsitteistä. Arvot ovat periaatteita, joiden kesto on vuosikymmeniä. Arvoissa yhdistyy tieto ja tunne. Tieto auttaa valitsemaan suunnan ja tunne virittää halun päästä perille. Arvot ohjaavat työtä, kun muuta ohjetta ei ole. Toiminta-ajatus on kaupungin näkemys perustehtävästään. Perustehtävän kesto on jatkuva. Visio on kuva siitä, mitä haluamme tulevaisuudessa olla. Nykyinen visio on asetettu vuoteen Päämäärät ovat kaupunkialueen, -yhteisön ja -organisaation pitkän aikavälin tavoitteita. Strategiavalinnat ilmaisevat yhdessä tunnistetut tulevaisuuden menestystekijät. Strategian mukaan Kouvola on vuonna 2020 luonnollisten vahvuuksiensa perustalle rakentunut kasvukeskus. Vahvuuksia ovat kaupungin hyvä sijainti ja elinvoimainen maaseutu. Kaupungilla on mahdollisuus kehittyä vahvaksi peruskunnaksi. Kasvukeskus toteutuu neljän päämäärän kautta: 1. Tasapainoinen talous 2. Elinvoimainen kaupunki 3. Asiakaslähtöinen toiminta 4. Laadukas ympäristö Keskeisin päämäärä on tasapainoinen talous. Elinvoimainen kaupunki korostaa asennetta ja tekoja yrittäjyyden edistämiseksi, sekä linjaa kehittämis- ja vahvuusalueet. Asiakaslähtöisellä toiminnalla tavoitellaan kuntalaisen hyvinvointia ja laajoja hyötyvaikutuksia yhteisölle. Laadukas ympäristö linjaa kaupunkiympäristöä koskevat kehittämiskohteet ja - periaatteet. Strategian mukaan päätöksentekokulttuuria tulee uudistaa siten, että päätöksentekijät arvioivat jo ennen päätöstä erilaisia vaihtoehtoja sekä niiden hyöty-kustannus suhdetta ja vaikutuksia kuntalaisiin ja yrityksiin. Päämäärät avautuvat strategiavalinnoiksi seuraavasti: Tasapainoinen talous merkitsee strategiaa toteuttavaa johdonmukaista päätöksentekoa vastuullista ja osallistavaa johtamista osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä vaikuttavaa omistajaohjausta optimaalista palvelutarjontaa ja -verkkoa Elinvoimainen kaupunki merkitsee yrittäjyyden edistämistä päätöksenteossa ja johtamisessa yhteistyökumppaneiden kanssa valtakunnallisesti merkittävää toimijaa osaamis- ja innovaatiopääoman kehittämistä alueen saavutettavuuden kehittämistä ja hyödyntämistä Asiakaslähtöinen toiminta merkitsee asiakkaan kuulemista: kuntalainen asukas vierailija mökkiläinen yrittäjä yrityksen edustaja ennaltaehkäisyyn panostamista yhteisöllisyyden kehittämistä Laadukas ympäristö merkitsee viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä eheää kaupunkirakennetta ympäristöystävällistä kaupunkia vetovoimaisia luontokohteita joukkoliikennettä osana palvelujärjestelmää energiatehokasta ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuvaa kaupunkia 20

23 Yleiset lähtökohdat Kaupunkistrategian arvot esitetään viereisessä kuvassa. 1. kaupunkilaisen paras 2. vastuullinen yhteistyö 3. tavoitteellisuus ja tehokkuus 4. rohkea uudistuminen 5. luotettavuus ja turvallisuus Arvot on koottu laajasta joukosta henkilöstön ja luottamushenkilöiden tunnistamia, tulevaisuudelta toivottuja arvoja. Sekä henkilöstö, kuntalaiset, että yrittäjät kokivat arvot todella tärkeiksi kyselytutkimuksessa Niiden koettiin kuitenkin toteutuvan heikosti, joten kaupungin kulttuurimuutosta tulee jatkaa. Kaupunkistrategian toimeenpano talousarvioon ja -suunnitelmaan Kaupunkistrategia ohjaa koko kaupunkikonsernia. Strategian toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Valtuusto ohjaa kaupunkikonsernia kaupunkistrategian ja strategian toteuttamisohjelmien avulla. Viranhaltijajohto kirjaa strategiaa toteuttavat tavoitteet ja toimenpiteet talousarvioon ja suunnitelmaan sekä tarkemmalla tasolla käyttösuunnitelmiin. Toimenpiteet aikataulutetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Tavoitteiden tulosten ja vaikutusten arviointiin kehitetään mittaristoa. Tavoitteiden esittäminen Toimialojen taloussuunnittelukauden tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty tiekarttoina. Palveluketjujen ja lautakuntien taloussuunnittelukauden tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty tiekarttoina kohdassa 9 liitteet. Vuoden 2015 vuositavoitteet on esitetty alla olevan taulukon mukaan. Strategiapäämäärä [Taulukon tässä kohdassa esitetään kaupunkistrategian päämäärä.] Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit [Taulukon tässä kohdassa esitetään se kaupunkistrategian valinta, jonka toimiala tai palveluketju on valinnut suunnittelukauden painopisteeksi.] [Tässä kohdassa esitetään sanallinen kuvaus talousarviovuoden tavoitteesta. Jos mittaria käytetään, tässä kohdassa esitetään myös mittarin tavoitearvo vuoden lopussa.] [Tässä esitetään tavoitetta koskeva seurantamittari.] [Tässä kohdassa esitetään tavoitteita koskevat riskit. ] Tavoitteita koskevat riskit Toiminnan ja talouden riskien hallinta on Kouvolan kaupungin riskienhallintapolitiikan (KH ) mukainen menettely, jolla varmistetaan kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tätä varten tehdään riskianalyysejä, jotka kytkeytyvät kiinteästi talousarvioprosessiin. 21

24 Yleiset lähtökohdat Strategiatyön kehittämistarpeet Kaupunkistrategia ja sen toteuttamisohjelmat tarkistetaan valtuustokausittain tai tarvittaessa useammin. Strategia on voimassa, kunnes valtuusto sen päivittää. Kaupungille merkittävät strategiset projektit määritellään erikseen. Kaupunkiorganisaatiossa on jatkuvasti käynnissä poikkihallinnollista strategiatyötä koko kaupunkia koskevalla tasolla. Nämä strategian toteuttamisohjelmat tarkentavat ja täydentävät kaupunkistrategiaa. Valmistelu on tällä hetkellä jakautunut usealle taholle. Prioriteettien ja synergiaedun löytäminen edellyttää strategian toteuttamisohjelmien harmonisointia. Harmonisointityötä on ohjeistettu ja organisoitu. Nykytilakuvaus jatkuu ensi vuonna. Strategia ja sen toteuttamisohjelmat jalkautetaan jatkossa sekä suunnittelukauden tavoitteiksi että vuositavoitteiksi talousarviossa ja käyttösuunnitelmissa. 2.6 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konsernijohdon periaatteista (KuntaL 13 ). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Nämä tavoitteet esitetään kohdassa 5 Konserniyhteisöt. Konsernijohdolle ja tytäryhtiöiden puheenjohtajille asetetut tavoitteet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Konsernijohdolle asetetut tavoitteet Konsernijohdon raportoitava valtuustolle, krt/v Konsernin toimintatulot toimintamenoista, % 37,7 35,4 34,1 34,0 33,7 Konsernin vuosikate poistoista, % 116,6 76,8 87,5 104,8 113,1 Tytäryhteisöjen puheenjohtajille asetetut tavoitteet Puheenjohtajien raportoitava tytäryhteisöstä konsernijaostolle/elinkeinojaostolle toiminnanohjauksen ohjeistuksen mukaisesti, krt/v

25 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät 3 Käyttötalousosa 3.1 Budjettirahoitteiset tehtävät toimialoittain Konsernipalvelut Vastuuhenkilö Sitovuustaso Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell Valtuusto, strateginen palvelusopimus Toiminnan kuvaus Konsernipalvelujen toiminnanohjaukseen kuuluu demokratiakustannukset, hallinto- ja viestintä, talous ja omistajuus, henkilöstöpalvelut, tietohallinto, strategia ja kehittäminen sekä elinvoima, joka sisältää elinkeinopalvelut, maaseudun kehittämisen, viljelijätuki- sekä lomituspalvelut. Hallinnon osalta tehtäviin kuuluu valtuuston, hallituksen ja kaupunginjohtajan esikuntatehtävät, kaupungin keskushallinnon ja eräiden tukipalvelujen hoitaminen, toimialojen hallinnon ja viestinnän ohjaus ja koordinointi sekä konserniviestintä. Talous ja omistajuuspalvelujen tehtäviin kuuluu talousarvion ja tilinpäätöksen laadintavastuu, toimialojen ohjeistus ja tukeminen em. prosesseissa sekä yleinen taloudellinen ja rahoituksellinen ohjaus koko kaupungin osalta, verotulokehityksen ennakoiminen, talousraportointi, taloussuunnittelun, sijoitus- ja rahoitustoiminnan ja laskentatoimen sekä niihin liittyvän raportoinnin kehittäminen sekä kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden omistajaohjauksesta vastaaminen. Henkilöstöpalvelut ohjaa, kehittää, seuraa ja arvioi henkilöstövoimavaroja ja -johtamista (henkilöstösuunnittelu, johtaminen ja esimiestyö, osaaminen, työhyvinvointi ja palkitseminen) strategisten tavoitteiden mukaisesti sekä kehittää työnantajakuvaa yhteistyössä toimialojen kanssa, vastaa työnantajatoiminnasta, koordinoi työsuojelu- ja yhteistoimintaa sekä työhyvinvointipalveluja ja tuottaa henkilöstöpalveluihin liittyviä tukipalveluja. Strategia ja kehittäminen -palvelun tehtävä on kaupunkistrategian ja muiden konsernia ohjaavien linjausten laadinta sekä ennakoinnin, suunnittelun, raportoinnin, arvioinnin ja strategisen tiedontuotannon ja näihin liittyvien menetelmien ja toimintamallien kehittäminen sekä ohjeistaminen. Strategia ja kehittäminen -palvelu vastaa palvelu- ja hankintapoliittisten linjausten sekä strategisen ohjausjärjestelmän ja riskienhallinnan kehittämisestä. Tehtäviin kuuluu myös tuotteistamisen, laadun kehittämisen ja tuottavuuden edistämisen koordinointi sekä vastata sisäisestä tarkastuksesta ja operatiivisesta hankintatoimesta. Tietohallinto kehittää, ylläpitää ja varmistaa tietojenkäsittelyä, tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä toteuttaa tietotekniikan ja tietotekniikkapalveluiden hankintaa ja tarjontaa sekä varmistaa tietotoimintojen turvallisuus ja taloudellisuus. Elinkeinopalvelut vastaa kaupungin elinvoiman kehittämiseen liittyvästä suunnittelu- ja ohjelmatyöstä, näiden toimeenpanoon liittyvästä ohjauksesta, elinkeinojen kehittämispalvelujen tilaajatoiminnasta sekä tähän liittyvän verkostoyhteistyön koordinoinnista, resurssien hankinnasta ja toteuttamisyhteistyöstä kaupunkikonsernissa sekä ulkoisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi elinkeinopalvelut osaltaan tukee kaupunkikonsernin strategiatyötä ja elinvoima-asioihin liittyvää sisäistä yhteistyötä sekä edistää kaupungin näkyvyyttä ja asemaa kansallisissa ja kansainvälisissä toimintaverkostoissa. Maaseutupalvelujen tehtävänä on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen hoitamalla sille laissa säädetyt maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät, maaseudun ja kylien kansalaisosallistumiseen sekä infrastruktuuriin (tie- ja vesihuollon sekä valokuituavustukset) ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ja tuottaa ME- LA:lle maatalousyrittäjien lomituspalvelut. 23

26 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella voimaantulevan organisaation mukaisesti konsernipalveluihin on siirretty elinvoima, joka sisältää elinkeinopalvelut sekä maaseutupalvelut. Nykyisen kaupunkikehityksen toimialalta konsernipalvelujen toimintakatteeseen siirtyvä osuus on 7,6 milj. euroa. Järjestely tiivistää kaupungin strategista kehittämistä sekä toimenpiteiden ja resurssien kohdistamista. Konsernipalvelujen asemaa on vahvistettu keskittämällä konsernipalveluihin alkaen muilta toimialoilta seuraavat tukipalvelut: henkilöstöasiat, viestintä, arkistotoimi ja hankintatoimi. Keskittämisen yhteydessä hyvinvointipalveluista ja kaupunkikehityksestä siirtyi konsernipalveluihin yhteensä 14 työntekijää. Vuonna 2015 järjestetään eduskuntavaalit, joka omalta osaltaan nostaa kustannuksia. Lisäksi pysäköinninvalvonnan tuottojen arvioidaan 2015 jäävän alle vuoden 2014 budjetoidun tason. Kärkiseurojen (KPL, KooKoo, Kouvot, MyPa) yhteistyösopimusten määräraha on nostettu 0,1 milj. eurolla. Suurten tapahtumien määrärahaan on sisällytetty kolme kohdetta (Erämessut, Kirkkopäivät, Taiteiden yö), jotka eivät sisältyneet vuoden 2014 talousarvioon. Konsernipalvelujen sisäisenä siirtona on matkailun markkinointikampanjoiden määräraha 0,1 milj. euroa siirretty hallinnosta ja viestinnästä elinvoimapalveluihin. Summa sisältyy jatkossa Kinnon palvelusopimukseen. Työhyvinvoinnin sekä johtamisen ja yhteistyön kehittäminen ovat keskeisiä henkilöstöjohtamisen painopisteitä suunnittelukaudella. Myös suunnitelmallista osaamisen johtamista kehitetään. Toimialojen henkilöstöpalvelut ovat keskittyneet konsernipalveluihin syksyllä Henkilöstötyötä on tarkoitus tehostaa kehittämällä ja tuottamalla tehokkaita HR-prosesseja ja -mittareita johtamisen tueksi. Lisäksi otetaan käyttöön henkilöstöhallinnon prosesseja tukeva HR-järjestelmä. Strategia ja kehittäminen palveluissa aloitetaan tulevaisuuden palvelumallin määrittely ja laatiminen. Myös strategian toteuttamisohjelmia ja kaupungissa käynnissä olevia projekteja yhteen sovitetaan toiminnan tuottavuuden ja ohjattavuuden lisäämiseksi. Päätösten valmistelussa otetaan käyttöön EVA arvioinnit. 24

27 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Tietohallinnon toiminnan painopiste muuttuu kohti digitaalisen muutoksen johtamista. Toiminnan painopisteisiin kuuluu tiedolla johtaminen (tiedon elinkaareen liittyvät määrittelyt ja ratkaisut), sähköisen asioinnin ratkaisut sekä toiminnan, tietojärjestelmien ja teknologian yhteen toimivuuden varmistaminen. Painopisteenä on myös tietoturvaan liittyvien riskien hallinta. Elinkeinopolitiikan johtamiseen ja elinkeinoyhtiön toiminnan kehittämiseen liittyvän selvitystyön perusteella tehdään tarvittavat täsmennykset elinkeino-ohjelmaan ja ohjaus-/johtamiskäytäntöihin toteutettavia ja valmisteltavia kehittämishankkeita, joissa kaupungilla on merkittävä rooli ovat: - Tykkimäki-Kullasvaara logistiikka-alueen kehittäminen (TEN-T) - Kaupunkikeskustan kehittäminen - Teollisuudelta vapautuvien alueiden ja kiinteistöjen uusiokäyttö. Lomituspalvelujen volyymi pienenee kotieläintilojen vähetessä. Lisäksi maatalouden valtiontukisäädöksen muutos aiheuttanee muutoksia lomituspalvelutoimintaan lähtien. Viljelijätukijärjestelmä muuttuu vuonna Viljelijätuen asiakasmäärä laskee ja siirrytään yhä enemmän sähköiseen asiointiin. Tuetun vesihuoltorakentamisen määrä on laskenut ja hankkeet loppunevat kokonaan vuoteen 2017 mennessä. Vuodelle 2015 avustusrahaa on varattu entistä pienempi määrä, 0,4 milj. euroa (vähennys 0,3 milj. euroa), joka on ns. vanhoista hankkeista jäljellä oleva laskennallisen avustuksen määrä. Lisäksi suunnittelukaudella on varauduttava yhden suunnitteluvaiheessa olevan hankkeen rahoitukseen. Yksityisteille myönnettäviä avustusrahoja on vähennetty talouden tasapainottamiseksi 0,5 milj. euroon, mikä on 0,35 milj. euroa vähemmän kuin vuonna EU ohjelmakauden v toimintaryhmärahoitukseen (Pohjois-Kymen Kasvu ry) on varattu 0,14 milj. euroa vuodelle 2015 toimintaryhmän esittämän myöntövaltuushakemuksen ja valtuuston hyväksymän sitoumuksen mukaisesti. Laajakaistahanke on edennyt suunniteltua hitaammin, jolloin avustusrahan, johon valtuusto on sitoutunut, maksaminen on siirtynyt. Vuoden 2015 talousarvioon on varattu 0,9 milj. euroa hankkeen avustamiseen. Riskianalyysi Konsernipalveluiden riskit ovat yhteneviä kaupungin yhteisten riskien kanssa. Taloudellisten riskien hallinta, rahoituksen riittävyyden varmistaminen, korkosuojaukset, sopimushallinta ja vastapuolten luottoluokitusten tarkistaminen sekä sijoitussalkku ovat konsernipalveluiden vastuulla. Kaupunki varautuu korkojen nousuun nostamalla lainasalkun suojausastetta n. 30 %:sta n. 50 %:iin. Sijoitussalkun hintariskiä pienennetään hajauttamalla varat, jonka vuoksi kaupungin sijoitukset on toteutettu rahastojen kautta. Toiminnalliset ja vahinkoriskit liittyvät yhtiöittämisiin, henkilöstöön sekä toiminnan ja IT-järjestelmien jatkuvuuteen. Yhtiöittämiset ovat jatkuvasti konsernipalveluiden tarkasteltavana ja toteutettavana. Hyötyjen varmistamiseksi yhtiöittämisen tuomaa lisäarvoa tulisi arvioida ennakoiden, ja sitouttaen yhtiöt kaupungin strategiaan ja tavoitteisiin. Yhtiöittämistä ei voi toteuttaa ilman selkeää näkemystä tavoitteista ja tehtävistä kaupungin ja tulevan yhtiön välillä. Henkilöstön työhyvinvointi on vaarassa heiketä ja avainhenkilöiden osalta on näkyvissä liikehdintää. Henkilöstösuunnittelu on tehty nykyisten resurssien mukaan, jolloin henkilöstön pysyvyys tulevissa muutoksissa on yhä kasvava riski. Avainhenkilöriskeihin on varauduttava jatkuvasti sijais- ja varahenkilöjärjestelyin. Konsernihallinnon tietojärjestelmissä on paljon puutteita, mm. kokonaisvaltainen henkilöstöjohtamisen ratkaisu sekä taloushallinto-ohjelman uusiminen ovat ajankohtaisia varautumiskeinoja. Kaupungin toiminnot ovat kriittisesti riippuvaisia ICT infrastruktuurin ja tietojärjestelmien toimintavarmuudesta sekä tietoturvasta. Kaupungilla on hyväksytty tietoturvapolitiikka ja tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää kehitetään perustuen soveltuvin osin ISO standardiin. Sopimusriskien osalta merkittävä kontrolli on muun muassa tietoturvapolitiikan edellyttämät turvallisuussopimukset. 25

28 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Valtuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2015 Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Käynnistetään työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti edistävä projekti. Sairauspoissaolot (kpv/htv) Johto ja esimiehet eivät sitoudu. Samanaikaisesti toteutettavat toimenpiteet tai päätökset eivät tue hyvinvoinnin edistämistä ja asetettuja tavoitteita. Sairauspoissaoloista ja ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat kustannukset kasvavat. Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Strategiaa toteuttava, johdonmukainen päätöksenteko Projektinhallintamalli on otettu käyttöön. Strategian toteuttamisohjelmat on kuvattu yhdenmukaisesti ja harmonisointiaikataulusta sovittu. Tulevaisuuden palvelumallin osallistava kuvaaminen on käynnistetty. Resurssien riittämättömyys ja sitoutumattomuus voi johtaa siihen, että kokonaiskuva nykyisistä ja tulevista projekteista, strategian toteuttamisohjelmista, hankinnoista, palvelumalleista, ja toimintaympäristöstä jää edelleen puutteelliseksi. Pienhankintajärjestelmä on otettu käyttöön. Kouvolan tulevaisuuspäivän järjestäminen. Johdon työpöytäratkaisu otettu käyttöön. ERP selvitys tehty. Johdonmukainen päätöksenteko vaikeutuu. Yhteentoimivuuden arviointimenetelmän kehittäminen ja osaamisen kehittäminen. Päällekkäiset ratkaisut. Yhteentoimivuuden riskit. Päätösviestinnän toimintatavan määrittely toimielimien kanssa. Luottamus kuntaan heikkenee. Pitkän aikavälin investointisuunnitelman laadinta. Korvausinvestointeja ei pystytä rahoittamaan poistoilla, vaan lainamäärä kasvaa. 26

29 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Vastuullinen ja osallistava johtaminen Aloitetaan esimiesten 360-arvioinnit Toteutetut arvioinnit (%-osuus esimiehistä) Johdon riittämätön sitoutuminen ja muutosvastarinta. HR-järjestelmä otetaan käyttöön. Johdon ja esimiesten riittämätön sitoutuminen, henkilöstön muutosvastarinta, kilpailutuksen epäonnistuminen, tekniset ongelmat käyttöönotossa sekä riittämätön resursointi ja koulutus. Strategiapäämäärä: Elinvoimainen kaupunki Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Osaamis- ja innovaatiopääoman kehittäminen Eri koulutustasojen yhteistyön tiivistäminen. Elinvoimatavoitteita tukeva T&K&I - rahoitus korkeakouluille on riittävää. Ylemmän asteen tutkinnot (kpl/1000 as.) Tiedekorkeakoulujen alueellisen toiminnan supistuminen Rahoituksen teknologiaja suuryrityspainotteisuus Innovaatiopalvelujen ja - rahoituksen käytön tehostaminen. Yritysten T&K&I -rahoitus (t ) Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa ja johtamisessa Säännöllisen vuorovaikutuksen ja yhteiskehittämisen tehostaminen. Sijoitus yritysilmastomittauksessa paranee. Sijoitus yrittäjyys ilmastomittauksessa (sija) Ilmapiirin ja vetovoiman jatkuva heikentyminen Rahoituksen ehtojen kiristyminen Maaseutulautakunta Lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2015 Strategiapäämäärä: Elinvoimainen kaupunki Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa ja johtamisessa Laajakaistahankkeen 2. vaiheen rakentaminen on käynnissä Liittyjien sitoutuminen, rahoitus 27

30 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Viljelijätukihaussa sähköisen asioinnin 70 %:n osuus saavutetaan Toteutumisaste (%) Huonot tietoliikenneyhteydet Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Strategiaa toteuttava, johdonmukainen päätöksenteko Yksityistieavustusten jakoperusteet on tarkistettu Aikataulu Talous Konsernipalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Vertailuvuosien tiedot esitetään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Henkilömäärä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina 214,33 212,57 214,2 208,35 205,9 Vertailuvuosien tiedot esitetään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Toiminnan volyymi TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Lomituspäiviä/v Lomitettavia yrittäjiä kpl Välitetty EU-viljelijätuki milj. eur 28,3 30, Tiloja tukihaun piirissä kpl Saapuneet hakemukset kpl Vesihuollon avustukset euroa Yksityistieavustukset euroa Kansallinen laajakaista 2015-hanke euroa *) *) muutetun talousarvion mukainen luku 28

31 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Vastuuhenkilö Sitovuustaso Tekninen johtaja Hannu Luotonen Valtuusto, strateginen palvelusopimus Toiminnan kuvaus Tekniikka ja ympäristö -toimialan keskeisin tehtävä on kaupunkistrategian mukaan vastata laadukkaan kaupunkiympäristön suunnittelemisesta, rakentamisesta ja hoidosta. Toimiala vastaa omalta osaltaan elinvoimaisen kaupungin kehittämisestä. Toimiala muodostuu kahdesta palveluketjusta: elinympäristön kehittäminen ja teknisen tuotannon liikelaitos. Elinympäristön palveluketju toteuttaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja ylläpitoa laatimalla yleis- ja asemakaavoja, katu- ja yleisten alueiden suunnitelmia, toteuttamalla ympäristön valvontaa, hankkimalla ja luovuttamalla maata sekä tilaamalla katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja ylläpitoa sopimusten perusteella teknisen tuotannon liikelaitokselta ja yksityisiltä toimijoilta. Teknisen tuotannon liikelaitoksen palveluketjun tehtävänä on tuottaa kiinteistö- ja aluepalveluja liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Kiinteistöpalveluja ovat rakennus-, liikuntapaikka-, ruoka- sekä puhtauspalvelut. Aluepalveluja ovat maastotieto- ja kunnallistekniikkapalvelut, katujen- ja viheralueiden kunnossapitopalvelut sekä logistiikkapalvelut. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella Teknisissä palveluissa panostetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavatyö ja keskustan kehittäminen jatkuvat. Osayleiskaavatyön edistymisen myötä aloitetaan kaupungin maapoliittisen ohjelman uudistaminen. Kaupungin kymmenen vuoden maankäyttöohjelman valmistelu aloitetaan yleiskaavan perusteella. Katujen ja vesihuollon saneerausohjelmien laatimista jatketaan yhdessä vesilaitosten kanssa. Tavoitteena on, että yhdyskuntatekniset palvelut ja vesilaitokset korjaavat vesihuoltoa ja katua yhtä- 29

32 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät aikaisesti. Yhdyskuntateknisten rakenteiden korjausvelkaa vähennetään ja sen kasvu estetään suunnitelmakaudella varaamalla riittävät määrärahat korjausrakentamiseen. Katuvalosaneeraushankkeen toteuttaminen jatkuu v Jätehuollon palvelutason määrittäminen jatkuu. Palvelutason määrittämisen avulla taataan kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu. Palvelutason määrittämisen jälkeen aloitetaan jätepoliittisen ohjelman valmistelu. Uusiutuvan energian osuutta rakentamisen energiankäytössä kasvatetaan tehokkaalla energianeuvonnalla ja ohjauksella rakennuslupaprosessin yhteydessä sekä toteuttamalla uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tuloksena saatuja toimenpiteitä. Arvokkaiden luontokohteiden ja rakennetun kulttuuriperinnön säilymistä edistetään. Luontotieto ja kulttuurikohdetieto viedään sähköisenä tietokantaan ja paikkatietomuotoista inventointitietoa käytetään suunnittelun pohjana. Asiakkaan kuulemista ja asiakaspalvelun laatua parannetaan entisestään asiakastyytyväisyyskyselyillä ja asiakasraadeilla. Ns. yhden luukun periaate otetaan käyttöön koko organisaatiossa. Riskianalyysi Tekniikka- ja ympäristöpalvelut toimialan merkittävimmät palvelutuotannon toteuttamiseen liittyvät riskit ovat kunnallisteknisten rakenteiden korjausvelan kasvu, avainhenkilöriskit, oikeudelliset riskit (virheet, valitukset, vahingonkorvaukset), vahinkoriskit (ympäristövahingot ja esim. katujen kuntoon ja kunnossapitoon liittyvät vahingot), tietojärjestelmien toimintaan liittyvät riskit sekä rakentamiseen liittyvät taloudelliset riskit. Riskien ennalta ehkäisy edellyttää oikein suunnattua henkilöstöpolitiikkaa johon kuuluu myös rekrytointi sekä uusien virkojen ja toimien perustaminen. Investoinneissa harkinnan tulee lähteä koko kaupunkirakenteen tarkastelusta siten että infrastruktuurin toimivuus arvioidaan pitkällä aikavälillä ja korjausvelan määrää vähennetään suunnitellusti ja tarveperusteisesti. Kaupungin tietojärjestelmien uudistamisessa, täydentämisessä ja hankinnassa tavoitteena on toimivuus ja tehokkuus, jolloin huomioidaan käyttäjien tarpeet sekä talous ja asiakaspalvelun sujuvuus. Valtuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2015 Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Asiakkaan kuuleminen Asiakkaan palvelukokemuksen parantaminen. Asiakaskyselyt toteutettu. Asiakasraatien kokoontumismäärät (kpl) Määrä (Kpl) Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Eheä kaupunkirakenne Maankäytön 10 vuoden toteuttamisohjelma on käytössä. Resurssiriski. Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Uusiutuvan energian osuus uudis- ja korjausrakentamiskohteiden energian käytössä kasvaa. Lupapäätökset, joissa tavoite toteutuu (kpl/v) 30

33 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Kävelyä ja pyöräilyä sekä joukkoliikennettä on edistetty. Parannettu/uusi kevyenliikenteen väylästö (km/v) Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö Ylläpidetään ajantasaista arvokkaiden luontokohteiden ja rakennetun kulttuuriperinnön inventointitietoa paikkatietomuodossa. Arvokkaiden luontokohteiden ja rakennetun kulttuuriperinnön inventointitieto: inventointitieto ei ole ajantasalla. Suojelutavoitteet huomioidaan suunnittelussa. Suojelumerkkittyjen alueiden ja rakennusten (lkm/v) Kaupunki-infran ylläpito: rahoitusriski, korjausvelka kasvaa. Keskustan osayleiskaavan tarkistus aloitetaan Asuntomessualueen yleiskaava ja asemakaavaehdotus valmis. Uudet rakennetut alueet ja nykyinen kaupunki-infra pysyvät liikenteen tarpeita tyydyttävässä ja alueiden käyttötarkoitusta vastaavassa kunnossa. Saneeratun infran pituus (km/v) Talous, sitovuustaso valtuusto, toimintakate Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Vertailuvuosien tiedot esitetään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina ,53 114,53 112,53 109,53 Vertailuvuosien tiedot esitetään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. 31

34 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Toiminnan volyymi TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Asemakaavoitettu alue ha Hyväksytyt kaavat kpl/v Maan osto ha Luovutettu AO-tontteja kpl Metsää ha Peltoa ha Kadut ja kevyen liikenteen väylät km* Rakennetut puistot ha** Leikkipaikat kpl*** Ympäristönsuojelun luvat ja tarkastukset kpl Terveysvalvonnan tarkastukset ja toimenpiteet kpl Eläinlääkintähuollon potilaskäynnit kpl Rakennusvalvonnan -luvat -katselmukset Asuntotoimen hakemuskäsittelyt ja valvontatoimenpiteet *Paikkatietohakua on tarkennettu edellisestä vuodesta (2014) **Ta2015 luvusta on poistettu Käyrälammen alue, joka rakentuu (uudelleen) 2015 ***Mukana myös vanhusten käyttämät sporttialueet Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen yhteiset hallinto- ja tukipalvelut Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen hallintoon sisältyvät toimialan johto ja tukipalvelut. Tukipalvelut tuottavat talous- ja hallintopalveluja toimialan palveluyksiköille ja teknisen tuotannon liikelaitokselle. Tukipalveluhenkilöstön määrä on talousarviovuoden alussa yhdeksän (9). Toimialalle on esitetty perustettavaksi lakimiehen virka, jonka sijoituspaikka olisi tukipalveluyksikkö. Tähän kohtaan on kirjattu Kouvolan vesi Oy:n eläkemenoperusteiset eläkemaksut, jotka jäävät Kouvolan kaupungin maksettaviksi. Maksut vuonna 2015 ovat euroa. Lisäksi tässä kohdassa on varaus asuntomessujen järjestämiseen, yhteensä euroa. Teky yhteiset hallintopalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintamenot Toimintakate Teknisen lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2015 Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Eheä kaupunkirakenne Maankäytön 10 vuoden toteuttamisohjelma on käytössä. Maankäytön toteuttamisohjelma: resurssiriski. 90% maanhankinnasta ja tonttituotannosta on keskittynyt keskeiselle kaupunkialueelle. Maanhankinnan ja tonttituotannon osuus (%) Kysyntä ei kohtaa tarjontaa, maakaupat eivät toteudu. 32

35 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Vetovoimaiset luontokohteet Toteutetaan Kymijoen rantareitti vuoteen 2020 mennessä. Reitistö (km/v) Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö Taiteen prosenttiperiaate otetaan käyttöön yhdyskuntatekniikan investoinneissa. Ylläpidetään ajantasaista arvokkaiden luontokohteiden ja rakennetun kulttuuriperinnön inventointitietoa paikkatietomuodossa. Arvokkaiden luontokohteiden ja rakennetun kuulttuuriperinnön inventointitieto: inventointitieto ei ole ajantasalla. Suojelutavoitteet huomioidaan suunnittelussa. Uudet rakennetut alueet ja nykyinen kaupunki-infra pysyvät liikenteen tarpeita tyydyttävässä ja alueiden käyttötarkoitusta vastaavassa kunnossa. Suojelumerkkittyjen alueiden ja rakennusten (lkm/v) Saneeratun infran pituus (km/v) Kaupunki-infran ylläpito: rahoitusriski, korjausvelka kasvaa. Talous Tekniset palvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset

36 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Rakennus- ja ympäristölautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2015 Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Asiakkaan kuuleminen Ympäristöterveydenhuollon asiakasyytyväisyyskysely on tehty. Rakennusvalvonnan sähköisen arkiston muodostaminen on aloitettu. Asiakastyytyväisyyskysely: resurssipula, tiedonsaanti, ei pystytä kehittämään toimintaa kyselyn perusteella. Rak.valvonnan sähköinen arkisto: resurssipula, rahoitus, palvelua ei pystytä kehittämään. Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Uusiutuvan energian osuus uudis- ja korjausrakentamiskohteiden energian käytössä kasvaa. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa esitetyt toimenpiteet on aikataulutettu. Lupapäätökset, joissa tavoite toteutuu (kpl/v) Uusiutuvan energian osuus: energianeuvontaresurssin lakkauttaminen. Kuntakatselmus: toimialat eivät sitoudu toimenpiteisiin, toteuttaminen viivästyy. Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Vetovoimaiset luontokohteet Luontopolkutiedot on koottu. Henkilöresurssipula, tietojen löytymisen epävarmuus. Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Ympäristöystävällinen kaupunki Ennallistamiskelpoiset luontokohteet on kartoitettu. Suunnitelma haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien valvonnasta on valmistunut. Meluselvitystyötä jatketaan. Luonnon monimuotoisuus ja suojelutavoitteet on huomioitu maisematyölupaprosessissa ja suunnittelussa. Resurssipula, ongelmat tiedon löytymisessä, saamisessa ja käytettävyydessä. Rahoituksen puuttuminen. Yhteistyötahojen sitoutumattomuus. Tiedossa olevien vieraslajiesiintymien torjunta kaupungin maalla. Luontotiedon syöttäminen paikkatietomuotoon on käynnistetty. 34

37 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Pohjavesille riskiä aiheuttavien toimintojen kartoitus ja valvonta on aloitettu. Ympäristöohjelman päivitystyö on aloitettu. Ympäristön tila- raportti on laadittu. Talous Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintamenot Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset

38 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Hyvinvointipalvelut Vastuuhenkilö Sitovuustaso Apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen Valtuusto, strateginen palvelusopimus Toiminnan kuvaus Hyvinvointipalvelut edistävät kouvolalaisten elämänhallintaa, oppimista, osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Toimiala jakaantuu lasten ja nuorten, aikuisväestön ja ikääntyneiden palveluketjuihin, jotka vastaavat oman asiakasryhmänsä palveluista. Kullakin palveluketjulla on yksi vastuullinen lautakunta, joka huolehtii oman palveluketjunsa resurssien kohdentamisesta asiakastarpeen mukaan ja palvelutuotannon ohjauksesta. Lautakunnat työskentelevät yhdessä toimialan tavoitteiden asettamisessa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteisöllisyyden rakentamiseksi. Toimialalla tuotetaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen, nuorisotyön, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kulttuurin, liikunnan ja muut vapaa-ajanpalvelut. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella Hyvinvointipalvelujen kehittämisen keskeisimmät kaupunkistrategiaa toteuttavat tavoitteet kaikkien palveluketjujen osalta ovat varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien palvelujen käytön lisäämiseen. Tavoitteena on asiakasohjauksen tehostaminen ja oikea-aikaisen palvelun tarjoaminen yli palveluketjujen asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Näin parannetaan asiakkaan palvelukokemusta ja hillitään kustannuskehitystä. Kouvolan kaupungin hyvinvointipalveluissa on tarkoitus lähteä kehittämään asiakastarpeisiin perustuvaa asiakassegmentointia ja kuvaamaan palveluprosesseja asiakkaan näkökulmasta lähtien ja tehdä se osallisuutta edistä- 36

39 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät viä menetelmiä käyttäen, yhteistyössä henkilöstön ja asiakkaiden sekä asukkaiden kanssa. Osallisuuden lisäämisellä tavoitellaan niin asiakkaiden ja asukkaiden omatoimisuuden vahvistamista kuin henkilöstön työ hyvinvoinnin parantumista. Keskeisenä oppimistavoitteena on dialogisen verkostojohtamisen toimintamallin juurruttaminen koko hyvinvointipalvelujen johtamiseen. Kehittämishankkeeseen haetaan Tekesin innovaatiorahoitusta vuosille Osana koko kaupungin palvelumallin määrittelyä hyvinvointipalveluissa selvitetään asiakastarpeisiin perustuva palveluverkko ja uudet toimintamallit, joissa hyödynnetään yhteistyö eri palvelutuottajien kanssa mm. palvelusetelit ja ostopalvelut sekä sähköisten palvelujen ja itsepalvelujen käytön lisääminen. Tavoitteena on turvata palvelujen saatavuus ja saavutettavuus kustannustehokkaasti ja asiakastarvetta vastaavasti. Hyvinvointipalveluissa valmistaudutaan sote lainsäädännön täytäntöönpanoon siten, että Kouvolalla on tuottamisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Keskeisenä hankkeena on Ratamo projekti, jossa toteutetaan laajaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon integraatiota. Ratamo projektissa uudistetaan palveluprosesseja yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa sekä suunnitellaan uuden Ratamo -keskuksen rakentamista, joka valmistuu vuonna Ratamo-projektissa kehitetään myös digitalisoituja palveluja sekä asiakkuudenhallintaan ja toiminnanohjaukseen liittyviä IT ratkaisuja. Hyvinvointipalveluissa on varauduttu vanhuspalvelulain ja oppilas- ja opiskelijalain täytäntöönpanoon, jotka osaltaan lisäävät kaupungin vastuita ja kustannuksia. Suunnittelukaudella joudutaan valmistautumaan sosiaalihuoltolain, varhaiskasvatuslain ja asiakasmaksuasetuksen muutoksiin, joiden vaikutuksista ei vielä ole tietoa. Hyvinvointipalvelut ovat osallisena valtiovarainministeriön käynnistämässä kuntakokeilussa vuosina Kouvola osallistuu kolmeen kokeiluohjelmaan: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, asumispalvelujen ja nuorisotakuun toimintamalli. Keskeisenä tavoitteena on löytää sellaisia toimintamuotoja, joilla helpotetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua asiakastyössä ja näin parantaa asiakaspalvelua. Riskianalyysi Hyvinvointipalvelujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisimmät riskit liittyvät kuntalaisten hyvinvoinnin heikkenemiseen, rahoituksen riittävyyteen, palvelujen uudistamiseen, tietojärjestelmien toimivuuteen ja johdon ja henkilöstön jaksamiseen. Strategisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää sitä, että pystymme tukemaan kuntalaisia ja yhteisöjä ottamaan vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista. Kuntalaisten aktiivisuus palvelutuotannon uudistamisessa ja yhteisöllisyyden vahvistuminen edesauttavat uudenlaisten palvelujen tuottamisen ja varhaisen tuen tarjoamisen, jolloin kustannusten ja menojen hallinta mahdollistuu. Palvelutuotannon uudistaminen niin palveluverkon kuin toimintatapojen osalta edellyttää yhteistä tahtotilaa sekä päättäjiltä että toimivalta johdolta viedä muutokset käytäntöön. Tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi johdon sitoutumiseen ja pysymiseen kaupungin palveluksessa on kiinnitettävä huomiota. Johtamiskulttuurin tulee muuttua vuorovaikutteiseksi ja työntekijöiden aloitteellisuutta kannustavaksi ja palkitsevaksi. Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen on kriittinen tekijä niin asiakastyytyväisyyden parantamiseen kuin taloudellisen tuloksen muodostamiseen. Sote- lain uudistukseen liittyy rahoituksen osalta suuria riskejä, kun on arvioitu, että Kouvolan maksuosuus uudessa, asukaslukuun perustuvassa järjestelmässä voi nousta jopa 20 miljoonaa euroa nykyisestä tasosta. 37

40 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Valtuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2015 Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Asiakkaan kuuleminen Asiakkaat osallistuvat palvelujen kehittämiseen. Asiakastyytyväisyys paranee tai pysyy samana. Asiakastyytyväisyys (1-5) Kuntalaisten hyvinvointi heikkenee eivätkä he osallistu muutosten suunnitteluun. Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Ennaltaehkäisyyn panostaminen Asiakas saa palvelun oikea-aikaisena palvelutarvetta vastaavasti. Hoito- ja palvelutakuut toteutuvat. Hoito- ja palvelutakuiden toteutuminen Resurssit eivät riitä oikeaaikaisen palvelun tuottamiseen. Palvelusiirtymää tapahtuu avo- ja peruspalveluihin. Palvelurakenne muutoksia toteutetaan suunnitellusti. Resurssisiirtymää tapahtuu peruspalveluihin. Palveluiden painopisteen muutos (%) Ei saada päätöksiä palveluverkoista eikä päästä tekemään palvelusiirtymää varhaisen tuen palveluihin. Perhehoidon osuus lasten sijaishuollossa lisääntyy. Sijoitettujen osuus perhehoidossa (%) Avoimen varhaiskasvatuksen palveluita lisätään. Palveluiden osuus (%) Nuorisotakuuta toteutetaan yhteisvastuullisesti ja moniammatillisesti. Nuorisotakuun toteutuminen Kaikki perusopetuksen päättäneet oppilaat saavat jatko-opintopaikan tai ovat sijoittuneet valmentaviin opintoihin tai palveluihin. Koulutustakuun toteutuminen Terveyttä ja hyvinvointia edistävää neuvontaa on lisätty. Palvelutapahtumien määrä (kpl/v) Kotihoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluketjua on uudistettu. Ikäihmisten palvelujärjestelmää on uudistettu kotona asumista tukevaksi. 38

41 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Yhteisöllisyyden kehittäminen Kaikissa palveluissa mahdollistetaan asiakkaiden ja omaisten sekä asukkaiden ja järjestöjen osallistuminen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Järjestöjen tukeminen säilyy samalla tasolla tai lisääntyy. Kuulemis- ja keskustelutilaisuudet (lkm/v) Järjestötapaamiset (lkm/v) Kuntalaiset eivät aktivoidu ottamaan vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista eikä löydetä keinoja yhteisöjen tukemiseen osallisuuden lisäämiseksi. Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden perustana on asiakastarve. Asiakastyytyväisyys pysyy samana tai paranee. Asiakastyytyväisyys (1-5) Toiminnallisia muutoksia ei saada vietyä käytäntöön tarpeeksi nopeasti ja vaikuttavasti. Kustannuskehitys pysyy maltillisena. Talousarvion toimintakate toteutuu. Toimintakatteen toteutuma (%) Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Johtamisessa panostetaan dialogisuuteen. Työilmapiirimittaus (4-10) Johto ei sitoudu viemään uutta johtamiskulttuuria käytäntöön. Henkilöstön hyvinvointi ja työkyky paranee kaikissa työyhteisöissä. TYHY-kysely: koen mielekkyyttä työssäni (4-10) Henkilöstö uupuu. Sairauspoissaolot vähenevät. Sairauspoissaolot (kpv/hlö) 39

42 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Talous Hyvinvointipalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina 4596,5 4649, Henkilöstömenojen kasvu talousarvioiden 2014 ja 2015 välillä suhteessa henkilötyövuosien vähenemiseen johtuu eläkemenoperusteisten maksujen kohdentamisesta toimialoille. Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen Lasten ja nuorten lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Lasten ja nuorten palvelujen toiminta perustuu elämänkaariajatteluun jossa korostuu asiakasvastuu. Asiakasryhminä ovat alle kouluikäiset ja perheet, oppivelvollisuutta suorittavat lapset sekä nuoret aina 29 ikävuoteen asti. Asiakaslähtöisyys ilmenee tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisen mittaamisessa sekä palveluiden resurssiohjauksessa, jossa huomioidaan asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutokset. Palvelut on ryhmitelty tukemaan toiminnan edellyttämien resurssien kohdentamista peruspalveluihin, varhaisen tuen palvelujen tarjoamista oikea-aikaisesti ja oikean laatuisina, jotta korjaavien palveluiden käyttö olisi mahdollisimman vähäistä. Lasten ja nuorten palveluihin sisältyy varhaiskasvatus, perusopetus, 2. asteen koulutus, lastensuojelu sekä kasvun tuen palvelut. Lasten ja nuorten osalta on kaupungin hyvinvointikertomuksessa asetettu tavoite: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perustana on välittävä koti, jossa kaikilla perheenjäsenillä on hyvä olla. Kodin kasvatuksellisia voimavaroja tuetaan tarpeen mukaisilla palveluilla. Perheen ja muiden toimijoiden yhteistyönä turvataan lapsen eheä kehityspolku ja yksilöä kokonaisvaltaisesti huomioiva kasvu- ja oppimisympäristö. Koulutus edistää jokaisen nuoren osaamista ja parantaa valmiuksia jatko-opiskeluun sekä valmistaa ammattiin antaen selkeän suunnan elämälle. 40

43 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella Talousarviossa on huomioitu KV talouden tasapainottamisohjelman sekä KH päätettyjä toiminnallisia ja rakenteellisia toimenpiteitä talousarvioraamin 0-kasvun saavuttamiseksi. Lapsiperheiden mahdollisuutta saada helposti tukea arkeen parannetaan kehittämällä sähköisiä palveluita (perheneuvolan Neuvonet-palvelu ja sähköinen vuorovaikutuskanava). Lapsiperheiden virtuaalinen kumppanuustalo suunnitellaan ja otetaan käyttöön vaiheittain resurssien mahdollistamassa laajuudessa. Toteutuksessa huomioidaan mahdollisuus hankerahoitukseen sekä kohdennetaan resurssia käyttösuunnitelmavaiheessa. Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli otetaan käyttöön ja saatujen kokemusten pohjalta voidaan mallia laajentaa myös muihin palveluihin. Kumppanuusyhteistyötä MLL:n Kymen piirin kanssa jatketaan avustamalla lastenhoitotoimintaa, perhekummitoimintaa ja vapaaehtoistoiminnan ammatillista ohjausta (mm. perhekahvilat, vanhempien vertaisryhmät). Lisäksi lasten ja perheiden harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kehitetään tuottamalla palveluita paikallisesti lähiverkostojen ja avoimen varhaiskasvatuksen yhteistyönä suunniteltaville ja toteutettaville kerhomuotoisille toiminnoille kaupungin eri osissa Kotihoidontuen kuntalisää sisältyy talousarvioon 12 kk:lle yhteensä euroa. Päiväkotien toiminnan kehittäminen (Valkeala, keskustan alue, Niskalan laajennus) liittyy investointiohjelman toteuttamisen mahdollistamiin toiminnallisiin järjestelyihin. Päivähoidon pedagogisen toiminnan kehittäminen ja varahenkilöstön käytön tehostamista jatketaan. Uuden varhaiskasvatuslain mahdollinen hyväksyminen ja sen velvoitteiden täyttämisen vaikutuksia vuodelle 2015 ei ole pystytty varmasti ennakoimaan. Perusopetuksen opetustunteja on vähennetty lukuvuodelle (2015 vaikutus kustannuksiin 7 kk). Opetustuntien vähennykset on toteutettu oppilasmäärien vähentymiseen liittyen siten, että kuluvan lukuvuoden osalta opetusryhmien koko on pystytty säilyttämään kohtuullisina hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman valmisteluun liittyen suunnittelukaudella ratkaistaan mm. erikoisluokkien (MU ja LI) toiminnan järjestelyt. Perusopetuksessa jatketaan opetuksen tuntimäärien vähentämistä oppilasmäärässä tapahtunut lasku huomioiden mm. kouluverkkotarkastelulla kolmen koulun osalta lukuvuotta koskien. Valtioneuvoston talousarvioesitys vuodelle 2015 sisältää oppivelvollisuusiän nostamiseen aiemmin varattujen rahojen osoittamisen koulupudokkuuden estoon sekä perusopetuksen kehittämiseen. Määräraha on lisäksi kasvanut 50 milj. euroon. Kyseistä rahaa on harkinnanvaraisesti myönnetty aiemmin myös Kouvolan kaupungille ja mikäli jakoperusteet vuodelle 2015 säilyvät samanlaisina kuin aiemmin, huomioidaan myöntämiskriteereiden täyttyminen perusopetuksen säästötoimenpiteiden täytäntöönpanossa. Lisäksi toteutetaan muita toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia yksiköiden hallintoa yhdistämällä ja kohdentamalla aamu- ja iltapäivätoimintaa sinne missä asiakastarpeet mahdollistavat suurempien ryhmien muodostamisen. Lastensuojelussa toteutetaan kehittämissuunnitelmaa lastensuojelun asiakasmäärien vähentämiseksi ja huostaanottojen vähentämiseksi. Tavoitteena on saada lapset ja perheet mahdollisimman varhain oikean tuen piiriin, joka osaltaan edesauttaa lasten sijoittamistarpeen vähentämistä. Suunnittelukauden aikana valmistaudutaan myös sosiaalihuoltolain uudistamisesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseen. Yhteistoimintamuotona lastensuojelun ja perusopetuksen välillä käynnistyy alkaen lastensuojelun erityisyksikkö, jossa tarjotaan myös mahdollisuus päivätoimintaan sekä perusopetuksen toteuttamiseen tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren tarpeet ovat yksilölliset eikä niihin kyetä vastaamaan tarkoituksenmukaisesti peruspalveluissa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan alkaen. Laki lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Se painottaa ennaltaehkäisevien palveluiden tarjontaa ja yhteisöllisen opiskeluhuollon merkitystä. Lain tarkoittama psykososiaalisen huollon resurssit on koottu kasvun ja oppimisen tuen yksikköön. Tarkoituksena on parantaa edellytyksiä varhaiseen vaikuttamiseen tuen tarpeen ilmetessä esiopetuksesta 2. asteen koulutukseen asti. Nuorisopalveluissa otetaan käyttöön uusi toimintamalli (osallistava, yhteisöllinen ja kohdennettu nuorisotyö) valtakunnallisen Nuorisotyön perussuunnitelma hankkeen kautta. Koulunuorisotyö vakiinnutetaan jokaiselle yläkoululle, ja toimintaa laajennetaan toisen asteen koulutuksessa. Harrastustoimintaa lisätään nuorisotaloilla yhdessä järjestöjen kanssa. Kansainvälistymisessä painopiste on Venäjä-yhteistyössä, ja toiminta perustuu Pietarin koulutuskomitean kanssa tehtyyn yhteistyösopimukseen. Lukiokoulutusta uudistetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden ja uuden tuntijaon mukaisesti laadittavilla paikallisilla opetussuunnitelmilla. Samoin toteutetaan aiemmin hyväksytyn lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelman sekä sähköisen ylioppilastutkinnon edellyttämät toimenpiteet lukioissa. Lukioverkkopäätök- 41

44 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät sen toimeenpano jatkuu kesäkuussa 2013 tehdyn päätöksen ja mahdollisten uusien päätösten mukaisesti. Lukioopetukseen käytettävissä olevat kurssiresurssit pienenee talouden tasapainottamisratkaisujen kautta. Ammatillisessa koulutuksessa tärkein kehittämishanke vuosien aikana on edelleen Tornionmäen kampuksen rakentaminen palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Seuraava vaihe on kone- ja metallialan opetustilojen uudisrakentaminen sekä Utinkatu :n peruskorjaus- ja muutostyöt aloitetaan syksyn 2014 aikana. Tavoitteena on sijoittaa aikuiskoulutuksen toteutus samoihin tiloihin kuin nuorten koulutus. KSAO:n Aikuisopisto valmistelee ammatti-, erikoisammatti- ja perustutkintojen järjestämissopimuksia työelämän tarpeiden mukaisesti. Yrittäjyyskasvatukseen panostetaan edelleen Kouvolan YES keskuksen ostopalvelujen kautta. Tavoitteena on saada ammattiopistoon innovatiivisen yritystoiminnan malleja yhteistyössä paikallisten yritysverkoston kanssa. Biosampo koulutus- ja tutkimuskeskuksen toiminta vakinaistetaan ja siirretään Anjalan luonnonvara-alan yksikön alaisuuteen. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteet uusiutuvat vuonna 2015, ja ne tulevat vaikuttamaan oleellisesti ammatillisten perustutkintojen toteuttamiseen. Suunnittelukaudella tapahtuu myös oleellinen muutos ammatillisen koulutuksen rahoituksessa ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkossa. Kouvola on mukana valtiovarainministeriön kuntakokeilussa Nuorisotakuun toimintamallin osalta. Sen keskeisenä kehittämistavoitteena on matalan kynnyksen ja yhden luukun periaatteella toimivan Nuorten ohjaus- ja tukikeskuksen käynnistäminen ESR-hankkeen avulla. Toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyönverkostoon nuorten parissa toimivien kesken. Lasten ja nuorten lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2015 Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Asiakkaan kuuleminen Jokaisella palvelulla on käytössä asiakkaan osallistamisen ja kuulemisen toimintamalli. Toimintamallit käytössä (kpl/v) Toimintamalli jää luomatta, se ei vastaa tarkoitusta tai sitä ei toteuteta. Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Ennaltaehkäisyyn panostaminen Toimivat peruspalvelut. Asiakastyytyväisyys (1-5) Peruspalvelut (varhaiskasvatus, ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ja opetus) eivät edistä riittävästi hyvinvointia. Lapsiperheillä on mahdollisuus saada helposti tukea arkeen mm. tukipalveluita ja uusia sähköisiä palvelumuotoja on käytössä. Lastensuojelun asiakkuudet (hlö) Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkuudet (hlö) Lapset ja nuoret saavat tarvetta vastaavan psykososiaalisen tuen ja terveyspalvelut. Palvelutakuun toteutuminen Ennaltaehkäisevät palvelut ei tavoita tarvitsijoita. Tarjonta ei vastaa määrällisesti tai laadullisesti tarvetta. 42

45 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Nuorten ohjausta ja tukea parantavia uusia toimintamalleja otettu käyttöön ja nuorisotyöttömyys laskee. Koulutustakuun toteutuminen Alle 25 v. työttömien määrä (hlö) Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Yhteisöllisyyden kehittäminen Päiväkotien ja koulujen toiminta tukee yhteisöllisyyttä Lasten, nuorten ja perheiden harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet paranevat. Asiakastyytyväisyys (1-5) Lähiverkostoja ei huomioida tai ne eivät aktivoidu yhteistyöhön. Toimintamallit eivät tue palveluiden yhteisöllistä järjestämistä. Palveluita tuotetaan paikallisesti lähiverkostojen avulla mm. kerhomuotoiset toiminnot. Kerhojen määrä (lkm) Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Palvelut ja tilat reagoivat asiakasmäärien, -tarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin. Asiakastyytyväisyys (1-5) Muutoksia ei havaita tai niihin ei kyetä reagoimaan. Palvelujen kustannustehokkuus paranee vertailukaupunkeihin nähden. Kustannuskehitys (%) Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstöllä on mahdollisuudet oman työn kehittämiseen ja osaamista parannetaan koulutuksen kautta. Työilmapiirimittaus (1-5) Johtaminen ei tue henkilöstön osallistamista. Henkilöstön uupuminen. Henkilöstön hyvinvointi ja työkyky paranee kaikissa työyhteisöissä. Sairauspoissaolot vähenevät. Sairauspoissaolot (kpv/hlö) 43

46 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Talous Lasten ja nuorten palvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Vertailuvuosien tiedot esitetään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina 2 199, , , , ,8 Toiminnan volyymi TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitusten määrä Lastensuojelun avopalveluiden piirissä lapsia/v Sijoitettuja lapsia vuoden aikana yhteensä Jälkihuollossa asiakkaita vuoden aikana Perhetukikeskuksen käyttöaste Kasvun tuki Perheneuvolan asiakkuuksien määrä *) Perheiden määrä lapsiperhetyössä Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmäärä, palveluseteli Lastenneuvolan terveydenhoitajalla käyntejä Äitiysneuvolaan kirjoille tulleiden määrä Kehitysneuvolaan ohjattujen määrä Nuorisopalvelujen toimintaan osall. määrä Varhaiskasvatus Lapsia päivähoidossa, oma toiminta Lapsia päivähoidossa, palveluseteli Lapsia varhaiskasvatuksen esiopetuksessa, oma ja osto Lapsia kotihoidontuen piirissä Päivähoitoon oikeutettuja lapsia Perusopetus Oppilasmäärä Erityisen tuen oppilasmäärä Koulujen määrä Aamu- ja iltapäivätoimintaan osall. oppilaat Kuljetusoppilaat

47 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Lukiokoulutus Päivälukiot/kurssit Iltalukio/kurssit Lukioiden opiskelijamäärä *) Tilastointitavan muutos 2014 Yhteiset hallintopalvelut Lisäksi Lasten ja nuorten lautakunnan päätettäväksi esitetään Hyvinvointipalvelujen yhteisten hallintopalveluiden talousarvioehdotus vuodelle 2015 sekä suunnitelmavuodet Yhteiset hallintopalvelut sisältää hyvinvointipalvelujen johdon, hallintopalvelut, talouspalvelut ja tietopalvelut sekä Ratamo-projektin. Talous Hypa yhteiset hallintopalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset

48 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Aikuisväestön palvelut Aikuisväestön palvelujen johtaja Vesa Toikka Aikuisväestön lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Aikuisväestön palveluketju tuottaa kulttuuri- vapaa-ajan, kirjasto-, kansalaisopisto- sekä terveydenhuollon palvelut koko väestölle. Aikuisten elämänhallinnan tukemisessa tuetaan pääsääntöisesti aikuisia, jotka eri syistä tarvitsevat sosiaalipalveluita ja/tai -avustuksia. Asiakassegmentointi on suunniteltu hyvinvointia edistävään ja ylläpitävään palvelukokonaisuuteen sekä toimintakykyä palauttavaan kokonaisuuteen. Ratamo terveyspalvelut ovat suunnittelun mukaisessa aikataulussa uuden toimitilan valmistuessa Toiminta-ajatus perustuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden vahvaan integraatioon siten, että asiakaspolku on mahdollisimman saumaton. Strategisena tavoitteena on saada aikaiseksi palvelusiirtymää ylläpitäviin palveluihin, jotka ovat kevyempiä. Asiakaan hyvinvoinnin parantaminen ja omavastuun edistäminen ovat toiminnan keskeinen tavoite. Tähän tavoitteeseen päästään asiakaslähtöisten palvelupolkujen toteuttamisella ja resurssien oikea-aikaisella sekä -tasoisella kohdentamisella. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella Uudet palvelukonseptit otetaan hyvinvointia edistävissä palveluissa käyttöön. Matalan kynnyksen palveluita kehitetään edelleen, näillä tuetaan kuntalaisten omaehtoista vastuuta hyvinvoinnista. Vahvistetaan kumppanuuksien tunnistamista ja kehittämistä niin, että ne edistävät kuntalaisen parasta. Palvelukokeilut aloitetaan kolmikanta- mallilla, jossa toimijana ovat kuntalainen, yhdistykset/yritykset sekä kaupunki. Virtuaali- ja itsepalveluja kehitetään. Resurssia vapautetaan varsinaiseen toimintaan kiinteistä kiinteistökuluista. Tähän esitetään ratkaisuksi toimitilojen ja palveluverkon tiivistämistä, tällöin vaativat palvelut keskitetään ja toisaalta lähipalveluihin haetaan muita järjestämistapoja, kuten mobiiliratkaisuja. Johtamista vahvistetaan tietojohtamisella, jolle haetaan uusi toimintamalli. Henkilöstön työyhteisötaitoja ja työssä jaksamista parannetaan ottamalla asia kaikkien johtoryhmien sekä työpaikkakokousten agendalle erillisellä työohjelmalla. Työllisyyden parantamisessa otetaan käyttöön lisää aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä. Tähän on koko kaupungin tasolla sitouduttava ja keskitettävä resurssit, jotta asiassa saadaan vaikuttavuutta aikaiseksi. Suhdanteiden ja lakisääteisten tehtävien muutoksen myötä kustannukset uhkaavat nousta jopa 3 milj. euroa. Työttömät jotka eivät ole työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita tarvitsevat mahdollisuutta terveydenhoitajan tarkastukseen ja elämäntapojen läpikäymiseen. Ratamo-palveluissa haetaan osaamisen keskittämisellä ratkaisua paljon palvelua tarvitsevien asiakkuuksien hoitamiseksi. Osaamiskeskusten suunnittelu aloitetaan sekä yhteistyötä kuntoutuksen ja ikääntyvien prosessien kanssa lisätään. Edelleen suunnitellaan tarkkailuosastotoiminnan käynnistämistä sekä palliatiivisen yksikön perustamista nykyiseen rakenteeseen järjestämällä geriatrian työ uudelleen. Laatujärjestelmän sekä asiakkuuksien hallinnan käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet aloitetaan 2015, käynnistäminen toteutetaan Ratamo-hankkeen kautta. Lasten uimaopetus järjestetään jatkossa lasten ja nuorten palveluissa, jonne on siirretty uimaopetuksen resurssia euroa alkaen. Pohjois-Kymen sairaalan leikkaussalin yöllisen leikkaustoiminnan (klo ) lopettaminen. 46

49 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Aikuisväestön lautakunnan hyväksymät tavoitteet Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Yhteisöllisyyden kehittäminen Järjestöt tuottavat 10 % kaupungin liikuntaryhmistä sekä kulttuuritapahtumista: kehitetään yhteistyössä tekninen tapahtumapalvelu, kulttuuritapahtumatuotteet ja liikuntapalvelut. Järjestöjen tuottaman toiminnan osuus kaupungin tuotannosta (%) Palveluita tuottavia yhdistyksiä ei ole riittävästi. Järjestöillä ei ole taloudellisia resursseja toteuttaa palveluja (kaupungin avustukset/ostopalvelut eivät kata toiminnan kuluja). Strategiapäämäärä: Elinvoimainen kaupunki Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa ja johtamisessa Järjestöt ottavat vastuun kevyistä palveluista: osa avustusresurssista suunnataan yhdistysten palvelumuotoiluun. Palkkatuetun työllistymisen sekä kuntouttavan työtoiminnan lisääminen henkilöpaikalla. Palvelutapahtumien määrä (kpl/v) Henkilöpaikkojen lisäys (kpl) Saavatko järjestöt riittävästi aikaa ja tukea tehdä palveluita. Taloudellisen taantuman syveneminen. Kaupungin organisaation kyky mahdollistaa palkkatuettua työtä heikkenee. Yrityksiin ja yhteisöihin työllistyy vuosittain noin 40 työnhakijaa, joiden työmarkkinatuesta kaupunki maksaa kuntaosuutta ja osa heistä työllistyy pitkäaikaisesti. Määrä vähenee yht. 15 %. Työttömien määrän lasku (hlö/v) Kouvolassa tuotetaan lisää työllistämismahdollisuuksia 300/500 päivän työttömille. Työllistymisten määrä (hlö) Saavatko järjestöt riittävästi aikaa ja tukea tehdä palveluita. Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Omatoimikirjastojen ja - liikuntapaikkojen toteuttaminen jatkuu. Kohdennetaan ja muotoillaan omatoimisia palveluja terveyserojen kaventamiseksi tilastoista tunnistetuille kohderyhmille (sähköinen hyvinvointikertomus). Uusia omatoimisia palveluja luodaan 3. Omaehtoisten palvelujen määrä (kpl) Palvelujen uusien järjestämistapojen käyttöönotto viivästyy ajanpuutteen ja rajallisen henkilöresurssin johdosta. Asiakkaiden palveluntarve kasvaa. Virtuaaliset terveysliikuntaryhmät ja elintapaohjaus toteutetaan mm. sosiaalisen median kautta. Uusia ryhmiä 2 kpl. Uusien ryhmien määrä (kpl) 47

50 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Sähköisten ajanvaraus- ja ilmoittautumispalvelujen käyttöönotto. Omatoimisia ajanvarauksia 30%. Ajanvarauksista tapahtuu omatoimisesti (%) Uusien virtuaalipalvelujen toteuttaminen kulttuurisen hyvinvoinnin palveluissa. Uusia virtuaalipalveluja 2 kpl. Uusien virtuaalipalvelujen määrä (kpl). Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Kehityskeskustelut käydään kattavasti (100 %) Kehityskeskustelujen kattavuus (%) Sairauspoissaolopäivät vähenevät 5 %. Sairauspoissaolot (kpv/hlö) Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Vastuullinen ja osallistava johtaminen Yksikkökohtaisien kehittämissuunnitelmien toteuttaminen työhyvinvointikyselyn pohjalta. Osaamiskeskuksen toteuttaminen hoitoprosessin kehittämisen tueksi. Kotihoidon lääkäripalvelujen käyttöönotto. Palliatiiviinen hoidon käynnistäminen osana uusia konsepteja. Talous Aikuisväestön palvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Vertailuvuosien tiedot esitetään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. 48

51 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina 1152, , ,5 1141,5 1122,5 Vertailuvuosien tiedot esitetään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Toiminnan volyymi Aikuisten elämänhallinnan tukeminen TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana Erityisryhmien palveluasumisen asiakkaat Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat vuoden aikana Kaupungin työmarkkinatuen maksuosuuden määrittävien työttömien määrä Terveyden, yhteisöllisyyden ja kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen Terveyden, yhteisöllisyyden ja kulttuurisen hyvinvoinnin kävijämäärä yhteensä Tapahtumien määrä yhteensä Kehittämistyötä ko. palvelujen kanssa tekevien yhteisöjen määrä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS RATAMO-palvelut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Päivystys, käynnit (lääkäri ja hoitaja) Sosiaali- ja kriisipäivystys, asiakastapaukset Terveydenhuollon vastaanotto, yhteensä - avopsykiatria - suun terveydenhuolto - perusterveydenhuolto - poliklinikat, esh Sairaalahoitopäivät,oma - terveyskeskussairaala - erikoissairaanhoito

52 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen Ikääntyneiden palveluiden johtaja Arja Kumpu Ikäihmisten lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Ikääntyneiden palveluihin sisältyvät varhaiset palvelut, kotihoitoa tukevat palvelut, kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut sekä hoiva-asuminen (oma ja osto tuotanto). Toiminnan tavoitteena on vastata asiakkaan palvelutarpeeseen asiakaslähtöisesti sekä siirtää palveluiden painopistettä edistäviin ja palveluntarvetta ennakoiviin palveluihin. Keskeistä on ikääntyneiden kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen vastaamaan asiakastarvetta. Ikääntyneiden palveluiden toteutuksen perustana on ajantasainen palveluiden kustannusten seuranta ja kokonaistaloudellisesti kestävien toimintamallien kehittäminen. Terveydenhuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuu asiakas siirtymä terveydenhuollosta ikääntyneiden palveluihin. Asiakkaan osallisuutta vahvistetaan sekä tuetaan asiakkaiden itsenäistä toimintakykyä ja kotona asumista. Toimintamallien ja palveluiden kehittämisessä huomioidaan vanhuspalvelulain (980/2012) ja STM:n (2013:11) laatusuosituksen mukaiset velvoitteet ja sisällön määrittelyt. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella alusta toteutuvan organisaatiomuutoksen yhteydessä palveluketjun johtamisen tasoista poistuu palvelujohtajat sekä kotihoidon aluejohtajat ja hoiva-asumisen asumispalvelujohtajat. Organisaatiouudistuksen valmistelu on aloitettu kuluvan vuoden syksyllä ja tavoitteena on tarkistaa vastuut ja tehtäväkuvat vuodenvaihteeseen mennessä. Toimintavuoden 2015 aikana selkeytetään perustettujen asiakkuuspäälliköiden ja aluekoordinaattorien vastuualueet niin, että palvelupäälliköiden ja lähiesimiesten työaika kohdentuu arjen työn johtamiseen sekä sovittavat muutokset vahvistavat ja tukevat lähiesimiestyötä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä on keskeistä asiakkuuden haltuunotto ja kokonaisvastuu asiakkuudesta sekä henkilöstön työhyvinvointi ja vastuualueiden hallinta. Ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen palveluiden tarkoituksena on vahvistaa ja tukea ikääntyvien itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista sekä ennakoida palveluntarvetta. Asiakkaiden palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi sekä gerontologinen sosiaalityö on organisoitunut alueellisesti. Gerontologisen sosiaalityön osaamisen turvaamiseksi ja asiakastarpeeseen vastaamiseksi esitetään henkilöstösuunnitelmassa perustettavaksi johtavan sosiaalityöntekijän virka (virkamuutos palveluverkkomuutoksen perusteella). Palvelutarpeen kokonaisvaltaista arviointia kohdennetaan paljon terveyspalveluja käyttäviin haasteellisiin asiakkaisiin (terveysasemien ja Pohjois-Kymen sairaalan ensiavun vastaanottopalveluiden toistuvat asiakkuudet). Asiakkuuden arvioinnista vastaavat varhaisten palvelujen palveluohjaajat alueellisesti. Alueellisesti toimivien hyvinvointiasemien (4 kpl) toiminnassa korostuu verkostoituminen sekä palveluntarvetta ennakoivan työotteen ja yhteistyömenetelmien vahvistaminen. Varhaiset palvelut tekee kiinteästi yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden ja arjen tuen palveluiden kanssa. Geriatrinen yksikkö varhaisista palveluista siirtyy lukien terveydenhuollon palveluihin. Kotihoitoa tukeviin palveluihin sisältyy omaishoito, kotiutusyksiköt (Lauttaranta ja Apila) sekä kotiutustiimi. Omaishoidon kasvavaan asiakastarpeeseen vastataan lisäämällä omaishoidon tuen määrärahavarausta ( ) sekä vahvistamalla omaishoitajien lakisääteisten vapaiden aikaista hoitoa (esim. perhehoidon vaihtoehtojen monipuolistaminen). Ikääntyneiden palvelujen henkilöstösuunnitelmaan on sisällytetty palveluohjaajan viran perustaminen lukien (virkamuutos palveluverkkomuutoksen perusteella), jotta kasvavaan asiakastarpeeseen ja omaishoitajuuden arviointiin voidaan kohdentaa henkilöstöresurssia sekä nopeuttaa omaishoidon tuen hakemusten käsittelyä. Omaishoidon palveluohjaajat arvioivat omaishoitajien jaksamista vuosittain toteutettavilla arviointikäynneillä ja omaishoidon palveluohjaukseen esitetään perustettavaksi palveluohjaajan virka Kotiutusyksiköiden toimintaa vahvistetaan nimenomaan akuutin terveydenhuollon tarpeen päättymisen jälkeen arviointi- ja kuntoutusyksikkötoimintana mikäli asiakas ei voi palata suoraan omaan kotiin. Lauttarannan kotiutusyksiköstä on varattu kotihoidon asiakkaille 4 lyhytaikaista kuntoutuksen paikkaa. Kotiutustiimi toimii edelleen kiinteästi akuuttien kotiutusten tukena kotihoidon ja hoiva-asumisen yksiköille sekä vastaa kotisaattohoidon toteutuksesta koko Kouvolan alueella. Kotihoidon keskeisenä kehittämisen tavoitteena on välittömän asiakasajan lisääminen (tilanne 9/ ,3%, tavoitteena 60 %) sekä kotihoidon sisällön kehittäminen niin, että asiakkaat kokevat itsenäisen asumisen palveluiden turvin omassa kodissaan turvalliseksi. Kotihoidossa on otettu käyttöön 9/2014 toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee henkilöstöresurssin kohdentamista tarkoituksenmukaisesti asiakastarpeen pohjalta. Kotihoidossa 50

53 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät on toteutettu 2014 työajanseuranta Kotona kokonainen elämä-hakkeen yhteydessä. Työajanseurannan perusteella on sovittujen toiminnallisten muutosten kohdentuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan 2015 aikana sekä sovitaan tarvittavista muutoksista. Kotihoidossa valmistellaan vuoden 2015 aikana säännöllisen kotihoidon palvelusetelin sisältö ja määritellään palvelusetelin arvo. Säännöllisen kotihoidon palveluseteli otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana, mikäli talousarvion toteutuma mahdollistaa käyttöönoton. Säännöllisen kotihoidon palvelusseteli lisää asiakkaan valinnan vaihtoehtoja palveluiden järjestämisessä. Palveluiden toteutuksen ja toiminnan kohdentuvuutta arvioitaessa hyödynnetään RAI asiakasarviointimittarin tuloksia niin asiakas- kuin tiimikohtaisesti. Hoiva-asumisessa otetaan käyttöön palveluasumisen (ei ympärivuorokautinen) palveluseteli alkaen ja vastaavasta ajankohdasta lukien kaupungin tuki kohdentuu yksityisen palveluasumisen korkeimpien hoitoisuusluokkien asiakkaille, jotka täyttävät palveluasumisen palvelusetelin myöntämisen perusteet. Samassa yhteydessä Kymijoen hoiva ry:n palveluasumisen eniten hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevat asiakkaat siirtyvät palvelusetelin piiriin ja vastaavasti kotihoidon hoitohenkilökuntaresurssi (7 htv) vapautuu kotihoidon asiakkaiden hoivan toteuttamiseen koko Kouvolan alueella. Hoiva-asumisen asumispalveluohjaus vastaa asiakasarvioinnista ja ohjaamisesta palvelusetelillä tuotetun palveluasumisen piiriin. Kouvolan ikääntyvien palvelut on hyväksytty Valtiovarainministeriön kuntakokeilun piiriin, jossa tavoitteena on hallittu laitosmaisen palvelurakenteen purku ja ikääntyvien itsenäisen kotona asumisen tukeminen. Valkealakodin alueella on tavoitteena vahvistaa asiakaslähtöistä toimintatapaa niin, että henkilöstöresurssin käyttö on joustavaa muuttuvien asiakastarpeiden perusteella. Kuntakokeilun toteuttaminen edellyttää Valkealakodin peruskorjausta talousarviovuoden 2015 ja suunnittelukauden aikana. Peruskorjauksen toteutus on kirjattu investointisuunnitelmaan Peruskorjauksen toteutukseen haetaan ARA:n rahoitusta erillishaulla 2014 syksyn aikana. Kuntakokeiluntoteuttamisen tueksi haetaan Kaste II hankerahoitusta Kotona kokonainen elämä-hankkeen jatkorahoituksena (päätös loppuvuodesta 2014). Tehostetun palveluasumisen puitesopimusten ostot toteutuvat vuoden 2014 mukaisina. Ao. puitesopimuksen mukainen hankinta kilpailutetaan vuoden 2015 aikana ja uudet puitesopimuksen tulevat voimaan Elimäkikoti valmistuu keväällä 2016 ja tässä yhteydessä päättyy Elimäen hoivakodin ja Vaskirinteen palvelukeskuksen vanhainkotihoidon yksikön toiminta. Ruusulan palvelukodin peruskorjaus valmistuu 5/2015. Peruskorjauksen aikana asukkaat hoidetaan Mäkikylän palvelukeskuksen vanhainkotihoidon väistötiloissa. Ikääntyneiden palvelujen talousarviosuunnitelmaan sisältyy Anjalakodin toiminnan päättäminen lukien. Anjalakodin asukkaiden (yhteensä 24 paikkaa) osalta laaditaan suunnitelma asukkaiden sijoittumisesta eteläisen alueen oman tuotannon tai yksityisten palveluntuottajien hoiva-asumisen yksiköihin. Anjalakodin hoitohenkilöstön osalta sovitaan toimintamallista niin, että heidät huomioidaan täytettäessä hyvinvointipalvelujen vapaita hoitohenkilökunnan vakansseja. Ikääntyneiden palvelujen talousarvion valmisteluun on sisällytetty lisävelvoite ( ) kattamaan aikuispalvelujen talousarvion 2015 valmistelua (kohdentuminen tarkentuu käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä). Palvelusiirtymätyöryhmän on määritellyt kotiutuksen toimintamallit ja vastuuhenkilöt tukemaan asiakkaiden sujuvaa kotiutumista akuutin terveydenhuollon palveluista ensisijaisesti omaan kotiin. Toimintamallien arviointia varten on määritelty suoritteet, joita seurataan kuukausitasolla. Ikääntyvien palveluissa käytetään SAS-ohjelmaa asiakkuuksien ja jonotusaikojen seurannassa. Palveluihin jonotusajat julkaistaan kuukausittain kuukausiraporttien ja osavuosikatsausten yhteydessä. Palvelusiirtymätyöryhmässä sovitaan tarvittaessa toimintamallien tarkentamisesta. 51

54 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Ikääntyneiden lautakunnan hyväksymät tavoitteet Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Asiakkaan kuuleminen Vastuutyöntekijämalli toteutuu paljon terveydenhuollon palveluita käyttävien osalta (VPL:n mukainen). Vastuu- ja omahoitajamallin rooli ja vastuu selkeytynyt, sovitut asiat dokumentoitu. Kiireinen työtahti haittaa asiakkaan osallisuutta tukevien työmenetelmien käyttöä arjen työssä. Henkilöstö ei sitoudu muutokseen. Asiakkaan osallisuutta tukevia työmenetelmiä ei osata hyödyntää oikealla tavalla. Asiakas ja/tai läheinen osallistuu hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan. Tavoite 90%. Toteutuminen (%) Asiakas tai omainen ei kykene tai halua osallistua suunnitelman laadintaan. Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Ennaltaehkäisyyn panostaminen Kotiutuksen toimintamalli vahvistunut, Poks:sta palvelusiirtymä sujuvaa. Toistuvat ja monipalveluasiakkuudet ohjattu kokonaisvaltaiseen palvelutarpeen arviointiin. Tavoitteena 65v. täyttäneiden hoitopäivien kasvun pysähtyminen (Poks, Marjoniemen osastot ja kotiutusyksiköt). Odotusaika hoivaasumiseen (keskiarvo/kk) Hoitopäivät 65v.- (lkm) Toimintamallin muutokseen ei sitouduta. Asiakastietojärjestelmät eivät tue raportointia. Suuri työmäärä haittaa kehittämistä ja vastuiden sopimista. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien ajantasaistaminen ei toteudu. Keskeisimmät asiakasprosessit kuvataan, tavoitearvo kuvattu 3 kpl (kotiutuksen toim.malli, ym). Kuvatut asiakasprosessit (lkm) Asiakasprosessien kuvaaminen ei toteudu. Vastuut epäselviä palveluketjujen välillä. Prosessikuvauksen osaamisen puute. Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Yhteisöllisyyden kehittäminen Hyvinvointiasemat tukevat ikääntyvien itsenäisyyttä, kotona asumista ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoa alueellisesti. Kasvutavoite +5%. Hyvinvointiasemien käyttäjämäärän kasvu (%) Alueellisten yhteistyökumppaneiden sitouttamisen haaste/ pieni määrä toimijoita. Järjestöyhteistyön tavoitteena on monialainen toimijuus, joka tukee ikääntyneiden palveluiden laajaalaista toteutusta. Sovitut yhteistyömuodot (lkm) Alueellisten asukasfoorumien toiminta on vahvistunut. Toteutuneet tilaisuudet (kpl) 52

55 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä: Elinvoimainen kaupunki Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa ja johtamisessa Otetaan käyttöön säännöllisen kotihoidon palveluseteli. Palveluseteliasiakkaat (lkm) Palvelusetelituottajat (lkm) Palvelusetelin määrittäminen, laskenta ja palvelukuvaukset vaativat työaikaa. Tiukka työtahti haittaa kehittämistä. Asiakkaat eivät koe palveluseteliä vaihtoehtona palveluiden hankinnassa. Sovitaan kaupungin ja palveluntuottajien välisistä yhteistoimintamalleista. Ostopalvelutuottajat (lkm) Palveluntuottajien rekrytointi ja PSOP:n käyttö haasteellista. Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko RAI- asiakasarviointimittarin tuloksia hyödynnetään tarvelähtöisen toiminnan toteutukseen tiimi- ja yksikkökohtaisesti, asiat dokumentoitu (hyödynnetään THL:n raportointi 6 kk:n välein). Asiakasarvioinnit Eteläinen alue (lkm) Asiakasarvioinnit Keskinen alue (lkm) Asiakasarvioinnit Pohjoinen alue (lkm) Henkilöstö ei osaa hyödyntää Rai-mittarin tuloksia arjen työn toteutuksessa. Ei osata käyttää johdon työvälineenä työn kehittämisessä ja arvioinnissa. Taloudelliset resurssit eivät tue RAI:n käyttöönoton laajentamista. Määritellään palveluntarpeen muutosta ennakoivia mittareita. Ennakoivaa asiakkaan palveluntarvetta koskevaa tietoa ei saatavilla. Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Vahvistetaan työyhteisöjen osallistavien ja dialogisten toimintamallien käyttöä. Toteutuneet tilaisuudet (kpl) Muutokseen ei sitouduta tai asiaa ei nähdä tärkeänä, oman toiminnan arviointia ei koeta tarkoituksenmukaisena. Työnantajana ei mahdollisuutta vaikuttaa pitkiin poissaoloihin (vakavat sairaudet). Kaikissa yksiköissä työhyvinvointi parantunut oman toiminnan arvioinnin kehittämisen kautta (tavoitearvot sl-poissaolot 12pv/hlö, koen mielekkyyttä työssäni 8). Sairauspoissaolot (kpv/hlö) Henkilöstötyytyväisyys (1-10) 53

56 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Vastuullinen ja osallistava johtaminen Vastuualueet selkeästi määritelty ja vastuualueet kaikkien tiedossa (organisaatiomuutos ). Osallistavan johtamisen menetelmät käytössä. Talouden ja toiminnan kuukausitason seuranta käytössä kaikille johtamisen tasoilla ja seurannan perusteella sovitaan tarvittavista toimenpiteistä, muutokset dokumentoidaan. Esimiesten ajan puute (määrittely, vastuuttaminen). Arjen työn haasteellisuus. Johtamista ja toiminnan organisoimista tukevaan kehittämistyöhön ei aikaa. Uusien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto viivästyy ajanpuutteen johdosta. Osaamisen vahvistaminen ei toteudu suunnitellun mukaisena. Johtamisen koulutus ei toteudu, esimiehet eivät sitoudu muutokseen. TA 2015 kehys tiukka, sitoo voimavaroja arjen työn toteutukseen. Talous Ikääntyneiden palvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Vertailuvuosien tiedot esitetään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina 1 168, , , , ,0 Vertailuvuosien tiedot esitetään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Toiminnan volyymi TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Säännöllisen kotihoidon peittävyys % /75- vuotta täyttäneet 13,0 13,0 13,2 13,5 13,5 Asumispalveluiden asiakkaat Tehostetun palveluasumisen peittävyys % /75-vuotta täyttäneistä 6,9 7,0 9,0 9,3 9,3 54

57 Käyttötalousosa/kohderahoitteiset tehtävät 3.2 Kohderahoitteiset tehtävät Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Toimielin Lasten ja nuorten lautakunta Vastuuhenkilö Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella KSAO jatkaa vuonna 2014 toimintaansa kirjanpidollisena taseyksikkönä (KV ). Vuoden 2015 alusta KSAO rautatiealan toiminta siirrettiin yhtiöön, joka rautatiealan lisäksi vastaa Kouvolan kaupungin työvoimakoulutuksen järjestämisestä. Vuoden 2015 aikana tehdään esitys KSAOn organisaation muutoksesta koulutuksen järjestäjälle. Isona muutoksena suunnittelukaudella on koko ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän muuttuminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös uudistamassa ammatillisen koulutuksen palveluverkkoa valtakunnallisesti, tekemällä uudet ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat, jotka astuvat voimaan Nämä tulevat vaikuttamaan oleellisesti myös KSAO:n toimintaa ko. kaudella. Ammattiopisto jatkaa edelleen henkilöstön kanssa yhteistyössä laatu-/toimintojärjestelmän kehittämistyötä. Työelämän ennakointitiedon kerääminen ja hyödyntäminen koulutussuunnittelun ja opetussisältöjen kehittämiseen työelämälähtöiseksi on keskeinen osa toiminnan kehittämistä vv Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteet uusiutuvat vuonna 2015 ja ne tulevat vaikuttamaan oleellisesti ammatillisten perustutkintojen toteuttamiseen. Suunnittelukaudella tapahtuu myös oleellinen muutos ammatillisen koulutuksen rahoituksessa ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkossa. KSAO :n tärkein kehittämishanke vuosien aikana on edelleen Tornionmäen kampuksen rakentaminen palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Utinkatu 85:n peruskorjaus valmistui 2013 ja Utin helikopterikoulutuskeskus valmistui vuoden 2013 loppuun mennessä. Seuraava vaihe kone- ja metallialan opetustilojen uudisrakentaminen sekä Utinkatu :n peruskorjaus- ja muutostyöt aloitetaan syksyn 2014 aikana. Näillä hankkeilla on tavoitteena siirtää ammatillinen koulutustoiminta Keltakankaalta ja Naukiosta kampukselle. Viimeisenä isona kohteena on Tornionmäen koulun saneeraus sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutustiloiksi. Vuoden 2015 aikana selvitetään voidaanko luopua Viitakummussa sijaitsevasta aikuiskoulutuksen käytössä olevasta toimipisteestä. Tavoitteena on sijoittaa aikuiskoulutuksen toteutus samoihin tiloihin kuin nuorten koulutus. KSAO:n aikuiskoulutuksen toiminta on vahvassa kasvuvaiheessa edelleen ja se edellyttää suunnittelu- ja kouluttajaresurssin lisäystä. Toiminnan laajentuessa käynnistetään vuoden 2015 aikana myös selvitystyö KSAO:n aikuiskoulutuksen uudelleen organisoinnista. Aikuisopisto valmistelee ammatti-, erikoisammatti- ja perustutkintojen järjestämissopimuksia työelämän tarpeiden mukaisesti. Yrittäjyyskasvatukseen panostetaan edelleen Kouvolan YES keskuksen ostopalvelujen kautta. Tavoitteena on saada ammattiopistoon innovatiivisen yritystoiminnan malleja yhteistyössä paikallisten yritysverkoston kanssa. KSAO on osakkaana Teholan yrityspuistohankkeessa, jossa vuoden 2015 aikana tutkitaan mahdollisuutta käynnistää osuuskuntatoimintaa, jolla madalletaan valmistuvien opiskelijoiden mahdollisuuksia perustaa oma yritys. Uusien luovien alojen yritystoimintaa kehitetään mm. pelialalla GAMEDU -hankkeen ja sähköautotekniikan opetuksen kehittämishankkeen kautta. KSAO jatkaa edelleen bioenergia-alan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämishankkeita sekä allaan liittyvää vientikouluhanketta. KSAO:n kehittämistoiminta perustuu aktiiviseen hanketoimintaan ja verkostoitumiseen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, mikä edellyttää hankehenkilöstön lisäämistä. Vuonna 2015 käynnistetään uutena koulutusalana kauneudenhoitoalan (kosmetologi) koulutus. Vuosien aikana on tavoitteena kehittää ja käynnistää hyvinvointiteknologian alan koulutusta. 55

58 Käyttötalousosa/kohderahoitteiset tehtävät Lasten ja nuorten lautakunnan hyväksymät tavoitteet Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Yhteisöllisyyden kehittäminen Yhteisöllinen opiskelijahuollon malli käytössä KSAOssa. Malli valmis. Opiskelijahuollon resurssit eivät tue opiskelijahuoltolain asettamien velvoitteiden saavuttamista. Strategiapäämäärä: Elinvoimainen kaupunki Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Osaamis- ja innovaatiopääoman kehittäminen Selvitykset uusista koulutusavauksista valmistuvat. Valmistuneet selvitykset (kpl) Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Strategiaa toteuttava, johdonmukainen päätöksenteko Varaudutaan ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistuksen entistä aktiivisemmalla talousseurannalla. ylijäämä/alijäämä ( ) Kampuksen investointiohjelman viivästyminen. Hanketoiminnan tehostuminen rahoituksen kiristyessä. Henkilöstötyytyväisyys (1-10) 56

59 Käyttötalousosa/kohderahoitteiset tehtävät Talous Taseyksikön määrärahat sisältyvät Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukemisen palveluketjun määrärahoihin. Vuoden 2014 luvut on esitetty ilman rautatiealan koulutusta, koska toiminta yhtiöitetään vuoden 2015 alusta. Kouvolan seudun ammattiopisto Tulosbudjetti 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot/Liikevaihto Maksutulot Muut tulot Muut tuet ja avustukset Toimintamenot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstömenot Muut menot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina Toiminnan volyymi TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Ammatillinen peruskoulutus oppilasmäärä Ammatillinen lisäkoulutus työvuosi Voimassa olevat oppisopimus-koulutussopimukset

60 Käyttötalousosa Käyttötalousosa toimialoittain ja palveluketjuittain TP 2013 TA 2014 Muut. ta 2014 TA e 1000 e 1000 e 1000 e Konsernipalvelut Toiminnanohjaus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Hyvinvointipalvelut Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 186 Toimintamenot Toimintakate Hyvinvointipalvelujen hallinto Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 186 Toimintamenot Toimintakate Lasten ja nuorten palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Aikuisväestön palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ikääntyneiden palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Teky yhteiset hallintopalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Elinympäristön kehittäminen Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Käyttötalous yhteensä Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Vertailuvuosien tiedot esitetään uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. 58

61 Tuloslaskelmaosa 4 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmassa esitetään kaupungin palvelutuotannon toimintatulot ja -menot, näiden välinen erotus eli toimintakate sekä kaupungin yhteisinä erinä verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja menot. Näiden erien erotuksena saatava vuosikate pitäisi riittää kattamaan poistonalaisten investointien aiheuttamat suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikatteen ja poistojen erotus on tilikauden tulos, josta tilinpäätöserien muutosten jälkeen syntyy tilikauden yli- tai alijäämä. Toimintatulojen ja menojen pienenemiseen vuoteen 2014 nähden vaikuttavat Kouvolan Veden yhtiöittäminen sekä Rautatiealan koulutuksen ja työvoimakoulutuksen yhtiöittäminen. Vastaavasti uuden perustetun Kouvolan Vesi Oy:n vaikutuksesta kaupungin rahoitustulot lisääntyvät korko-, osinko- ja muiden rahoitustulojen osalta. Em. asia vaikuttaa poistojen arvioituun summaan vähentävästi. Toimintamenojen kasvua pyritään pienentämään henkilöstömenojen vähentämisellä, tämä edellyttää palveluverkkomuutoksia. Palvelujen ostojen kasvuun ei kaikilta osilta voida vaikuttaa. Yhteensä vuoden 2015 talousarviossa toimintatulot ovat 74,2 milj. euroa, toimintamenot 572,1 milj. euroa ja toimintakate on -495,1 milj. euroa. Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e TP 2013 TA 2014 Muutettu TA 2014 Arvio TP 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden yli/alijäämä Tunnusluvut Toimintatulot/Toimintamenot, % 15,8 15,2 16,1 15,4 13,0 13,0 12,8 Vuosikate, % poistoista 116,8 28,1 31,4 33,6 40,7 94,1 136,2 Vuosikate euroa/asukas Kertynyt yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Asukasmäärä Julkinen rahoitus eli verotulot ja valtionosuudet Verotulojen kehitys verotulolajeittain sekä valtionosuuksien muutokset ilmenevät alla olevasta taulukosta. Julkisen rahoituksen kasvun vuodelle 2015 arvioidaan olevan kaksi prosenttia. Talousarvio sisältää kunnallisveroprosentin noston 0,5 prosenttiyksiköllä vuosille 2015, 2016 ja Korotuksesta huolimatta kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan ainoastaan 3,5 % vuonna Valtionosuudet jakautuvat valtiovarainministeriön hallinnoimaan peruspalvelujen valtionosuuteen ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaiseen valtionosuuteen, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu peruspalvelujen valtionosuuden osalta vuonna Uudistuksen vaikutuksesta Kouvolan peruspalvelujen valtionosuus laskee arviolta 1,9 milj. euroa. Uudistukseen liittyy ammattikorkeakoulurahoituksen siirto valtiolle. Valtionosuusjärjestelmässä tämä siirtyy opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta peruspalvelujen valtionosuuden vähennykseksi. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen tulee 59

62 Tuloslaskelmaosa leikkauksia sekä lukio- että ammatillisen koulutukseen. Yhteensä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden arvioidaan olevan 11 milj. euroa vuonna 2015 eli kasvavan 1,1 milj. euroa. Yhteensä valtionosuudet vuodelle 2015 vähenevät noin 0,8 milj. euroa. Verotulot verotulolajeittain sekä Toteumat Arvioidut valtionosuudet, 1000 eur Arvio 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnan tulovero Muutos% 0,1 % 5,6 % 1,7 % 5,4 % -2,5 % 3,5 % 5,6 % 4,5 % Kiinteistövero Muutos% 14,7 % 20,0 % 9,8 % 5,1 % 9,8 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % Yhteisöveron tuotto Muutos% 19,6 % 10,2 % -23,3 % 7,1 % 4,7 % 7,6 % -11,5 % 6,8 % Verotulot yhteensä Muutos% 1,9 % 6,8 % 0,7 % 5,5 % -1,2 % 3,5 % 4,2 % 4,3 % Valtionosuudet Muutos% 4,8 % 2,4 % 6,3 % 2,8 % 0,3 % -0,9 % 1,2 % 1,2 % Julkinen rahoitus yht Muutos% 2,8 % 5,3 % 2,5 % 4,5 % -0,7 % 2,0 % 3,2 % 3,3 % Rahoitustulot ja -menot Rahoitustulot ja menot koostuvat korkotuloista ja menoista sekä muista rahoitustuloista ja -menoista. Rahoitustuloina korkotuloja antolainoista arvioidaan vuonna 2015 saatavan 2,1 milj. euroa. Muut rahoitustulot koostuvat pääosin osingoista ja osuuspääomien koroista, joiden arvio vuodelle 2014 on 7,1 milj. euroa sekä sijoitustoiminnan tuotoista ja takausprovisioista. Rahoitusmenot koostuvat korkomenoista, joita arvioidaan maksettavan vuonna ,5 milj. euroa sekä muista rahoitusmenoista. Lyhyiden korkojen odotetaan pysyvän EKP:n ohjeistuksen mukaisesti edelleen alhaisella tasolla myös vuonna EKP:n ohjauskorko on pohjalla 0,05 %:ssa ja pysynee nykytasolla ainakin vuoden 2015 loppupuolelle. Lyhyissä koroissa ei näin ollen ole enää laskuvaraa, mutta Euro-alueen talouden edelleen yskähdellessä toisaalta ei juuri korotuspaineita vielä lähitulevaisuudessa. Pitkien korkojen uskotaan kääntyvän vähitellen nousuun FED:in kyyhkysmäisten lausuntojen muuttuessa vähitellen haukkamaisemmiksi. USA:n alhaiset työttömyysluvut ja pikkuhiljaa vahvistuva taloustilanne sekä Fedin ostoohjelman jäädyttäminen heijastuvat suoraan Euro-alueen pitkien korkojen tasoon ja luovat paineita pitkien korkojen nousulle jo vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Tuloslaskelman tunnusluvut Tuloslaskelman yhteydessä esitettävät tunnusluvut kuvaavat tulorahoituksen riittävyyttä. Tunnusluvulla toimintatulot prosenttia toimintamenoista voidaan tulkita toimintatulolla toimintamenoista katettavaa osuutta, jonka kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Tämä tunnusluku on Kouvolan osalta vuoden 2015 talousarviossa 13,0 prosenttia. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista kuvaa investointien ja vuosikatteen suhdetta. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan poistot. Tulorahoitus on ylijäämäinen, jos vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Oheisen kuvan mukaisesti ainoastaan v Kouvolassa vuosikate on ylittänyt poistot. Nettoinvestoinnit vuodelta 2014 on esitetty ilman Kouvolan Veden liiketoimintakaupan vaikutusta. Näiden vaikutus on investointimenoihin 45,4 milj. euroa ja investointituloihin 71,4 milj. euroa. 60

63 Tuloslaskelmaosa Vuosikate euroa/asukas tunnuslukua käytetään yleisesti tulorahoituksen arvioinnin riittävyydessä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvio ei voida asettaa, vaan kunnan toimintaympäristö vaikuttaa tavoitteen määrittämiseen kunnassa. Kertynyt yli-/alijäämä sekä kertynyt yli-/alijäämä asukasta kohden kuvaa kaupungin pitkän aikavälin tulorahoitustarvetta. Kouvolan negatiiviset tunnusluvut osoittavat kaupungin tulorahoituksen riittämättömyyden, taloussuunnitelman mukaisesti vasta vuonna 2017 saadaan katettua kertynyt alijäämä ja päästään kertyneeseen ylijäämään. Peruskaupungin tuloslaskelma Peruskaupunki Tuloslaskelma, 1000 euroa Muutettu TA 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TA 2015 TS 2016 TS 2017 Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä

64 Tuloslaskelmaosa Liikelaitosten vaikutus tuloslaskelmaan Liikelaitosten vaikutus tuloslaskelmaan esitetään alla olevassa taulukossa. Liikelaitoksilla on vaikutusta toimintakatteen, vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen ja tilikauden yli-/alijäämän muodostumiseen. Kaupunki yhteensä sarakkeessa on eliminoitu liikelaitosten väliset sekä kaupungin ja liikelaitosten väliset erät sekä sisäiset erät. Tuloslaskelma Talousarvio 2015 Tekninen tuotanto Peruskaupunki Eliminoinnit Peruskaupunki Liikelaitokset Kaupungin tuloslaskelmaosa ml. liikelaitokset 1000 e Tilaliikelaitos Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä

65 Investointiosa 5 Investointiosa Investointimenot vuodelle 2015 ovat kaupungin osalta 18,3 miljoonaa euroa ja Tilaliikelaitoksen osalta yhteensä 24,0 miljoonaa euroa eli koko kaupunki yhteensä 42,3 milj. euroa. Rahoitusosuuksia arvioidaan saatavan kaupungille 0,5 milj. euroa ja Tilaliikelaitokselle 1,3 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloja arvioidaan vuonna 2015 saatavan yhteensä 1,6 miljoonaa euroa ja rahoitusosuuksia 1,8 milj. euroa. Nettoinvestoinnit kaupunki ja liikelaitokset yhteenlaskettuina ovat 39,0 miljoonaa euroa vuodelle 2015 sisältäen Ratamon kustannukset (8,9 milj. euroa), ilman Ratamoa nettoinvestoinnit ovat 30,1 milj. euroa. Aineettomat hyödykkeet Tietohallinnon investointiesitykset sisältävät toiminnan kehittämistä tukevia ICT-ratkaisuja. Painopistealueet ovat oma- ja etähoidon mahdollistavissa digitaalista muutosta edistävissä ratkaisuissa, sekä ratkaisuissa joilla kehitetään toiminnanohjausta ja tiedolla johtamista. Aineettomiin hyödykkeisiin vuodelle 2015 on varattu 3,8 milj. euroa. Painopistealue Kuvaus Investointi euroa Kansalliset painopistealueet (KAN- KANTA (earkisto ja eresepti ratkaisut) 150 TA), omahoito, etähoito ja sähköiset Kirjastojärjestelmän uusinta 90 palvelut (digitaalinen muutos) Mobiilikotihoito 265 Palveluseteli 150 Verkkosivustojen, tapahtumakalenterin kehittäminen 40 Rakennusvalvonnan sähköinen lupapalvelu 63 Sähköisen asioinnin ratkaisuja (alusta, lomake, opetuksen 230 modernisointia, omahoidon ja etähoidon mahdollistaminen) Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen. Toiminnanohjausjärjestelmä ja asiakkuudenhallinta 190 Kyberturvallisuus. HR-järjestelmän hankinta 200 Käyttövaltuushallinta 200 Tiedolla johtamisen ratkaisut (johdon työpöytä) 220 ERP analyysi, ratkaisut (Taitoa/Tiera) YHTEENSÄ Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kaupungin talousarviossa on varauduttu 1,0 milj. eurolla maa- ja vesialueiden hankintoihin, joissa painotetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Maanhankinnan perusteena on joko asemakaavojen toteuttamiseen liittyvä maan hankinta tai yleiskaavaan perustuva raakamaan hankinta yhdyskuntarakentamiseen eri käyttötarkoituksiin kymmenen vuoden tähtäimellä. Pysyvien vastaavien maanmyyntitulojen arvioidaan olevan 1,1 milj. euroa. Kiinteät rakenteet ja laitteet Peruskaupungin kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot ovat 12,9 milj. euroa. Näistä elinkeinopoliittisiin investointeihin on varattu 2,3 milj. euroa (Harjuraitin ykk, Honk-Palojoen alue, Manski, Kuusankosken keskusta ja Vesipuiston alueen vihertyöt). Erillisprojekteihin ja yhteistyöhankkeisiin on varattu Halkotorin alueeseen 0,3 milj. euroa ja Taitajantiehen 0,25 milj. euroa. Ratamon alueen liikennejärjestelyihin on vuonna 2015 varattu 0,9 milj. euroa ja vuosina ,5 milj. euroa vuosittain. Muihin katuihin, teihin ja kevyeen liikenteeseen on varattu 4,1 milj. euroa ja ulkovalaistussaneeraukseen 2,6 milj. euroa, johon arvioidaan saatavan rahoitusosuutta 20 % eli 0,5 milj. euroa. Muihin kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin investoidaan 2,4 milj. euroa. Investointimenoista 4,8 milj. euroa on uus-/laajennusinvestointeja ja 8,0 milj. euroa korvausinvestointeja. Rakennukset Tilaliikelaitos toteuttaa kaupungin rakennusinvestoinnit ja niihin on varattu vuodelle 2015 yhteensä investointimenoja 24,0 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia hankkeisiin arvioidaan saatavan 1,3 milj. euroa (kaupunginmuseon näyttelytilan muutostyöt, Valkealakodin peruskorjaus ja Myllykosken paloasema) ja myyntituloja on 63

66 Investointiosa arvioitu saatavan 0,5 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet ovat KSAO Torniomäen kampukseen liittyvän rakentamisen jatkaminen; hius- ja kauneudenhoitoala 3,6 milj. euroa, metalliosasto 2,6 milj. euroa sekä Biosampo 0,3 milj. euroa. Muita suurimpia investointikohteita ovat kaupunginmuseon näyttelytilan muutostyöt 1,2 milj. euroa, Niskalan päiväkodin peruskorjaus/laajennuksen aloittaminen 0,8 milj. euroa (1,2 milj. euroa v. 2016), Keskustan päiväkodin peruskorjaus 0,7 milj. euroa, Yhteiskoulun muutostyöt (Kangas) 0,5 milj. euroa, Valkealakodin peruskorjaus 1,6 milj. euroa ( yht. 4,7 milj. euroa, rah.osuudet 1,6 milj. euroa) ja jäähallin aitiot (edellyttää vuokrasopimusta KooKoon kanssa) 1 milj. euroa. Ratamon kustannuksiin on varattu 8 milj. euroa vuodelle Investointimenoista uus-/laajennusinvestointeihin on varattu 12,1 milj. euroa ja korvausinvestointeihin 11,9 milj. euroa. Koneet ja kalusto Hyvinvointipalvelujen aikuisväestön palveluissa koneisiin ja laitteisiin on varattu 0,15 milj. euroa Kouvola- ja Kuusankoski-talojen soittajien tuoleihin, suun terveydenhuollon hammashoitokoneisiin sekä vastaanottotoiminnan tutkimuspöytiin. Ikääntyneiden palveluissa on varattu peruskorjausten yhteydessä Ruusulan palvelukodin ja Valkealakodin kalustoinvestointeihin 0,26 milj. euroa. Tekniikka ja ympäristöpalveluihin on koneisiin ja kalustoon on varattu euroa vuodelle 2015 eläinlääkäriaseman kalustamiseen. Yhteensä koneiden ja laitteiden talousarviosumma on 0,5 milj. euroa Sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoituksiin on varattu kaupunginhallituksen käyttöön osakkeiden ostoon 0,2 milj. euroa vuodelle Nämä sijoitukset ovat kunnan toiminnan edistämiseksi tehtäviä sijoituksia. Niitä tehdään esimerkiksi yhteisöihin, jotka hoitavat kunnan tehtäviä tai joiden toiminnan tarkoituksena on tukea kunnan tehtäviin liittyviä päämääriä. Investointien kokonaismäärä Vuodelle 2015 kehyksessä määriteltiin nettoinvestointitasoksi 30 miljoonaa euroa ilman Ratamoa. Kokonaisinvestointitasoa pyritään korvausinvestointien osalta alentamaan taloutta kestävälle tasolle tulevalla suunnittelukaudella. Tavoitteena on talouden tasapainopaketissa investointien vuotuisen määrän alentaminen 20 miljoonaan euroon. Investointiohjelmaa tulee edelleen tarkastella kokonaisuudessaan kriittisesti ja asettaa etusijalle ne investoinnit, jotka tukevat työllisyyttä ja joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Aineellisten hyödykkeiden rakennusten ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot jakaantuvat uus- /laajennusinvestointeihin 16,9 ja korvausinvestointeihin 19,9 milj. euroa. Kaupungin investoinnit liikelaitokset mukaan lukien esitetään alla olevassa taulukossa. Vuoden 2014 muutettu talousarvio sisältää Kouvolan Veden liiketoimintakaupasta johtuvia investointituloja 71,4 milj. euroa ja menoja 48,4 milj. euroa. Talousarviokirjan liitteenä, sivuilla 91 ja 92, on esitetty investointien sijoittuminen maantieteelisesti alueittain. Kouvolan kaupunki Investoinnit 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Sijoitukset Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä

67 Investointiosa Liikelaitosten vaikutus kaupungin investointeihin esitetään alla olevassa taulukossa. Teknisen tuotannon liikelaitoksella ei ole investointeja. Tilaliikelaitoksen investointisummat ovat merkittäviä koko kaupungin kokonaisuuteen nähden. Investoinnit Peruskaupunki Tilaliikelaitos Kaupunki yhteensä 1000 e TA 2015 TA 2015 TA 2015 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Sijoitukset Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointituotot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Kaupungin ja liikelaitosten investointiesitykset vuosille esitetään alla olevassa taulukossa toimialoittain eriteltynä. Kouvolan kaupunki 1000 euroa Konsernipalvelut Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot Nettoinvestoinnit Osakkeet ja osuudet Nettoinvestoinnit Hyvinvointipalvelut Irtaimistoinvestoinnit Nettoinvestoinnit Tekniikka ja ympäristöpalvelutmaa-alueet ja kiinteät rak. ja laitteet Investointitulot Maa-alueet ja kiinteät rak. ja laitteet Investointimenot Maa-alueet ja kiinteät rak. ja laitteet Nettoinvestoinnit Irtaimistoinvestoinnit (eläinl.tiloihin) Nettoinvestoinnit -90 Tilaliikelaitos Rakennukset Investointimenot Investointitulot Nettoinvestoinnit Yhteensä ilman Ratamoa Nettoinvestoinnit Ratamo Rakennukset (Tilaliikelaitos) Nettoinvestoinnit Kiinteät rakenteet ja laitteet (Tekn ja ymp.) Nettoinvestoinnit Yhteensä Yhteensä Nettoinvestoinnit Kehyksessä määritelty investointitaso (ilman Ratamoa) sisältäen Kouvolan Veden * * Kouvolan Veden investointitaso

68 Investointiosa Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen investointien erittely Elinympäristön kehittäminen Hankeryhmä Muutettu euroa TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Maa-ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Elinkeinopoliittiset investoinnit Kadut, tiet, kevyt liikenne Ulkovalaistus Viheralueet Sillat ja erikoisrakenteet + rautatiet Muut rakenteet ja laitteet Liikenteen ohjauslaitteet Suunnittelu ja pieninvestoinnit ERILLISPROJEKTIT ja YHTEISTYÖHANKKEET (1 000 ) Halkotorin alue (yhteishanke Lemminkäinen Talo) Taitajantien KLV (Kpki/KAAKK) Irtaimistoinvestoinnit 90 Eläinlääkäriaseman kalustaminen 90 RATAMO Liikennejärjestelyt Investointimenot yhteensä (ei Ratamoa) Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit Rahoitusosuudet, erittely: Katuvalosaneeraus: ELY-tuki 20 % Yhteensä Investointimenot yhteensä sis. Ratamon

69 Investointiosa Muutettu INSU TS ELINKEINOPOLIITTISET INVESTOINNIT (1 000 ) TA Vuonna 2014 alkaneet ja vuonna 2015 jatkuvat työt KI10 Harjuraitin ykk KI10 Honk-Palojoen alue KI10 MKS Manski UI20 UI20 UI20 UI20 Kuusankosken keskusta (Kuusaantie ja Keskusaukio) Käyrälammen alue/ Vesipuisto (2015 vihertyöt) Aloitusvuosi 2015 Tervaskangas II Aloitusvuosi Korjalan kolmio Muut alueet Elinkeinopoliittiset investoinnit, yht KADUT, TIET, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT (1 000 ) Muutettu INSU TS UUDET ALUEET: TA Uudet asuinalueet ja asuntokadut: Aloitusvuosi xxxx-2014: viimeistelytyöt UI20 Kesäranta; viimeistelytyöt UI20 Lankkutie UI20 Omenapolku UI20 Pienet kohteet UI20 Aloitusvuosi 2015 Marttila II (8): Terhotien loppuosa + pumppaamo Aloitusvuosi UI20 Haanoja (20) UI20 MKS Itä-Naukio (15) Kalalampi I viimeistelytyöt Kalalampi II & III (45) Kantokuja (Niskala) UI20 MKS Kiskoraitin alue (Salonpuisto + Puutarhurinkatu) Kukkurakujan viimeistelytyöt (+kukkurakaari?) Kytöhalme I (32) Kytöhalme II (19) Marttila III:n slu Marttilan alueen (I ja II) viimeistelytyöt MKS Myllykosken tehtaiden asuinalueet Napanpuistontien viimeistelytyöt Nisos I & II (50) Nurmiranta UI20 ATS Pappilankaari ja -raitti (1) Papulankatu (Hietamäentie-Lähdekaivontie) + UI20 Lähdekaivontie (Yhteishanke-KouVesi), vaihe 1 ja 2 Peippolanpelto Pioneeripuisto UI20 ATS Soraskinpiha MKS Stora Enson asuinalueet Talviranta; viimeistelytyöt Vataja II (10) Verstaskadun päällystystyöt Lisä- ja muutostyöt 67

70 Investointiosa KADUT, TIET, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT (1 000 ) Muutettu INSU TS MUUT INVESTOINNIT: TA Muut liikennejärjestelyt / liikenneturvallisuushankkeet: Aloitusvuosi 2014 viimeistelytyöt UI20 Kartanokadun KLV (yhteishanke KouVesi) UI20 Kasakkakalliontie + KLV:n rakentaminen UI20 UI20 KI10 Aloitusvuosi 2015 Liikenteen rauhoittamiskeinot Reivinronni Virtakivenraitin ja Brejlinintien liittymäalue Aloitusvuosi ATS Breijlinintien linjauksen muutos (1- ja 2-vaiheet) KI10 Erikoiskuljetusreittimuutokset Kasarminkadun jatkaminen Kuusaantielle Kasarminmäen campus-alue Kirkkoraitti Kuusaantien ja Kappelikadun liittymän parantaminen Liikenteen rauhoittamiskeinot Muut hankkeet KI10 Myllykosken liikekeskusta Nirvistenraitti UI20 Niskalanranta KLV Pallokentäntie UI20 Sydänmaanraitti ATS Virtakiven alue Katu- ja tiesaneerauskohteet (kadut, vesi ja viemäri): Aloitusvuosi xxxx-2014: viimeistelytyöt / jatkuvat KI10 Karankatu KI10 Kujalantie & Sädekuja KI10 Kyntäjäntie, vaihe 1 KI10 Heikintie (Yläpuistontie kadun loppuosa) KI10 Niilontie/Narjuksentie väl. Rautakorventie Pekantie) Aloitusvuosi 2015 Yhteishanke Kouvolan Vesi KI10 Antinnotko KI10 Arokuja KI10 Hirveläntien KLV (Nuujanmäentie - Oskontie) KI10 Kyntäjäntie, vaihe 2 KI10 Ojapellontie (2 vaiheessa) KI10 Pappilanpellon alue Yhteishanke Kymen Vesi KI10 Itäasemantie (Koulutie-Itäasemantie 6) KI10 Itäasemantie (Ospantie - Kurkimäenkehä) KI10 Pitkäpolku ja Keskitie, asfaltointi 68

71 Investointiosa KI10 KI10 KI10 KI10 Aloitusvuosi 2016 Ahomutka Jokipellontie (Valtatie-Kauppapolku) Kirkkoraitti (srk) Kytöahontie Laiduntie Lehmustie Nurmitie Pekantie (Niilontie-Aatuntie) Pien-Liikkalantie (yksityistie; osuus) Riihitie Turkkilantie Valtakatu + KLV Vesitorninkatu Volttikatu Muut kohteet Aloitusvuosi 2017 & 2018 Havumutka Kauppamiehentie Kymentie (Suolasenkoskent-Viialant) Pekantie (Aatuntie-Kurkisuontie) Reppukuja Ruotsulantie Suoratie (1-osa) Suoratie (2-osa) Tähteenkatu Yritystie Muut kohteet Erilliset päällystyshankkeet KI10 Väylien uudelleenpäällystys *(ml. Ajoratamerk.) TS KI10 Asuntokatujen päällystysten parantaminen Kadut, tiet, kevyt liikenne yhteensä Muutettu INSU TS ULKOVALAISTUS (1 000 ) TA Katuvalosaneeraus KI10 *) TEM Katuvalosaneeraus KI10 Katuvalosaneeraus Valaistuksen erilliskohteet UI20 TS Ulkovalaistus, yhteensä

72 Investointiosa Muutettu INSU TS VIHERALUEET (1 000 ) TA Toistuvat kohteet Vuodet KI10 Leikkipaikat/lähiliikuntapaikat UI20 Uudet leikkipaikat KI10 KI10 TS Kalustosaneeraus Kuivatuskohteet (ml. Hulevesikohteet) Viheralueiden peruskorjaus / uudisrakentaminen Vuodelta 2014 jatkuvat työt UI20 Osonpuisto UI20 UI20 KI10 UI20 UI20 UI20 Aloitusvuosi 2015 Niskalanranta Suvantopuisto Koivusaari TS Katajapuistikko Kymijoen rantapuisto Tykkimäen frisbeegolf -rata KI10 KI10 Opistoranta Muut puistokohteet Matonpesupaikat Verla (alustava ehdotus) Olemassaolevien mp-paikkojen saneeraus Viheralueet yhteensä Muutettu INSU TS SILLAT JA ERIKOISRAKENTEET + RAUTATIET (1 000 ) TA Sillat ja erikoisrakenteet Siltojen korjausohjelma KI10 Hinkismäen ykk x2 (vuodelta 2014 jatkuva) KI10 Siltojen korjausohjelman mukaiset kohteet KI10 KI10 Erikoisrakenteet Sade- ja kesävesipumppaamoiden korjaus Muut erikoisrakenteet Rautatiet TS KI10 V612 ja V650 saneeraus KI10 Muut kohteet Sillat ja erikoisrakenteet + rautatiet, yhteensä

73 Investointiosa Muutettu INSU TS MUUT RAKENTEET JA LAITTEET (1 000 ) TA Bussipysäkit UI20 Bussikatosten laadun parantaminen Melusuojaukset UI20 MKS Kaipiaisten meluvalli UI20 Tervaskankaan meluvalli (VT6 pohj.ramppi) Muut meluvallit Venelaiturit KI10 Saunalahti KI10 Venelaitureiden korjaus Maankaatopaikat UI20 YVA-menettely + rakentaminen Muut rakenteet ja laitteet, yhteensä Muutettu INSU TS LIIKENTEEN OHJAUSLAITTEET (1 000 ) TA UI : mm. Kuusankoski - Puhjo - Kouvola -viitoituksen uusiminen Liikenteen ohjauslaitteet, yhteensä Muutettu INSU TS SUUNNITTELU JA PIENINVESTOINNIT (1 000 ) TA KI10 Suunnittelun erilliskohteet UI20 Suunnittelun erilliskohteet KI10 Pieninvestoinnit Suunnittelu ja pieninvestoinnit, yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Muutettu INSU TS ERILLISPROJEKTIT ja YHTEISTYÖHANKKEET (1 000 ) TA Erillisprojektit UI20 Halkotorin alue (yhteishanke Lemminkäinen Talo) UI20 Taitajantien KLV (Kpki/KAAKK) Erillisprojektit yhteensä: RATAMO UI20 Liikennejärjestelyt RAHOITUSOSUUDET: *) Katuvalosaneeraus: ELY-tuki 20 % Rahoitusosuudet yhteensä YHTEENVETO: Yhdyskuntatekniikan investoinnit yht Yhdyskuntatekniikan nettoinvestoinnit yht

74 Investointiosa Tilaliikelaitoksen investointien erittely Tilaliikelaitos 1000 euroa kust.arvio KSAO Luonnonvara konehalli Investointimenot uudisrakennus KSAO Biosampo Investointimenot laajennus KSAO Torniomäen koulu Investointimenot peruskorjaus KSAO Utinkatu (hius- ja kauneudenhoitoala siipi 4) sis. irtaimisto Investointimenot peruskorjaus KSAO Utinkatu (maran tilat) Investointimenot peruskorjaus KSAO Utinkatu (auto-osaston tilat) Investointimenot peruskorjaus KSAO Utinkatu 85 metalliosasto Investointimenot uudisrakennus Niskalan päiväkoti Investointimenot peruskorjaus/laajennus Utunmäen päiväkoti Investointimenot peruskorjaus Keskustan alueen päiväkoti Investointimenot uudisrakennus Keskustan päiväkoti (kiviosa + 2 krs) Investointimenot peruskorjaus Valkealan päiväkoti Investointimenot pihatyöt/uudistyö Sarkolan koulu Investointimenot peruskorjaus/laajennus Investointitulot Valkealan kirkonkylän koulu Investointimenot peruskorjaus Investointitulot Lyseon lukio Investointimenot laajennus Yhteiskoulu (Kangas) Investointimenot muutostyöt Kuntolan toimintakeskus Investointimenot peruskorjaus Mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö (Kiuru) Investointimenot uudisrakennus Mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö (Vaahteranmäki) Investointimenot uudisrakennus Kehitysvammaisten asumisyksikkö Investointimenot uudisrakennus Kaupunginmuseon näyttelytila Investointimenot muutostyöt Kouvola-talo Investointitulot Jaalan palvelukeskus Investointimenot peruskorjaus

75 Investointiosa Tilaliikelaitos 1000 euroa kust.arvi o Palvelukeskus Mäntylä 1 Investointimenot peruskorjaus Investointitulot Valkealakoti Investointimenot peruskorjaus Investointitulot ehtona valtionavust. saaminen Vaskirinteen palvelukeskus Investointimenot peruskorjaus Jäähallin aitiot edellyttää realistista pääomavuokrasop. Investointimenot KooKoon kanssa Myllykosken paloasema Investointimenot Investointitulot Paloasuojelurahaston avustus Kuusankosken urheilukenttä Investointimenot peruskorjaus Investointitulot Pieninvestoinnit Investointimenot Ratamo Investointimenot uudisrakennus Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntituotot Investoinnit yhteensä Investointimenot Investointitulot Nettoinvestoinnit Ilman Ratamoa

76 Rahoitusosa 6 Rahoitusosa Talouden sopeuttamiseksi vuosikate pitäisi saada kasvatettua vähintään poistoja vastaavalle tasolle. Korkeasta investointitasosta johtuen lainakanta tulee kasvamaan merkittävästi. Merkittävänä investointina suunnittelukaudella toteutetaan mm. Ratamo-keskuksen rakentaminen, jonka kustannusarvo on 115 milj. euroa vuosina Ilman veroprosentin korotuksia vuosikate näyttäisi jäävän nettoinvestointeja ja poistoja alemmalle tasolle, mikä aiheuttaisi merkittävää lisävelkaantumista, eikä kuntalain mukainen talouden tasapainottaminen toteutuisi. Alla olevat kaaviot kuvaavat lainakannan kasvun, vuosikatteen ja nettoinvestointien välisiä suhteita taloussuunnitelman mukaisesti sekä lainakannan kehittymistä vuosina Rahoituslaskelman toiminnan rahavirta muodostuu tuloslaskelman vuosikatteesta, satunnaisista eristä ja tulorahoituksen korjauseristä. Tulorahoituksen korjauserät muodostuvat pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitoista ja tappioista. Myyntivoittoja on arvioitu vuonna 2015 saatavan 1,6 milj. euroa. Toiminnan rahavirta osoittaa käytettävissä olevan tulorahoituksen määrän investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palautuksiin sekä maksuvalmiuden vahvistamiseen. Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen erotuksesta. Toiminnan ja investointien rahavirran tavoitteena pitkällä aikavälillä pitää olla investointien rahoitus omarahoituksella. Investointitasoa on pystyttävä laskemaan vuosittain asteittain niin, että päästää tasapainoon investointien omarahoituksessa taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Kestävä investointitaso pitkällä aikavälillä on noin 20 miljoonaa vuodessa. Rahoituksen rahavirta muodostuu antolainauksen ja lainakannan muutoksista. Kaupungin lainakanta tulee talousarvioesityksen mukaisesti vuonna 2015 kasvamaan nettomääräisesti noin 32,9 miljoonalla eurolla, kokonaislainamäärän kohotessa noin 234,6 miljoonaan euroon. Kaupungin lainasalkun suojausaste on tarkasteluhetkellä ( ) noin 55 % ts. noin 45 % lainoista on sidottu vaihtuvaan korkoon. Ennakoiden tulevaisuudessa voimakkaasti kasvavaa lainakantaa on pitkien korkojen nousuun alettu varautua ja kaupungin lainasalkun suojausastetta on nostettu voimakkaasti. On huomioitavaa, että suojausasteen kehitys on varsin riippuvainen lainakannan kasvutahdista ja uusien lainojen nostoajankohdista. Lainasalkun koon kasvaessa suojausasteen muutokset täytyy pyrkiä sovittamaan vallitsevan sen hetkisen markkinatilanteen mukaisesti. Vaikutus maksuvalmiuteen kertoo toiminnan ja investointien rahavirran sekä rahoituksen rahavirran välisen erotuksen, jonka positiivinen arvo tarkoittaa kunnan maksuvalmiuden vahvistumista ja negatiivinen sen heikkenemistä. Vaikutus maksuvalmiuteen ei saa olla arvoltaan negatiivinen enempää kuin kunnan rahavarojen arvioidaan olevan talousarviovuoden alussa eli talousavion laadintavuoden tilinpäätöksessä. Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoituslaskelman tunnusluvuista Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä viideltä vuodelta seurataan toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tarkasteluvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos ker- 74

77 Rahoitusosa tymä on tarkasteluvuodelta positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä muodostuu taloussuunnittelukaudella negatiiviseksi jokaisen suunnitelmavuoden osalta. Lainanhoitokykyä kuvaava lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten suhteen. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvon jää alle yhden. Taloussuunnittelukaudella lainanhoitokatteen arvioidaan olevan 0,4-1 välillä. Lainakannan muutokseksi arvioidaan vuonna ,9 milj. euroa, josta uusien pitkäaikaisten lainojen lisäystä on 57 milj. euroa ja lainojen lyhennyksiä 24,1 milj. euroa. Lainakannan arvioidaan vuonna 2015 olevan 234,6 milj. euroa eli euroa/asukas, pysyen kuntien keskimääräisen lainamäärän tasolla. Lainakannan arvioidaan kasvavan vuoteen 2017 mennessä 348,6 milj. euroon eli euroon asukasta kohden. Kouvolan kaupunki sis. liikelaitokset Muutettu TP 2014 Rahoituslaskelma 1000 e TP 2013 TA 2014 TA 2014 ennuste TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, milj. euroa -48,1-108,3-87,2-79,9-103,9-151,4-158,3 Lainakanta Lainakanta e/as Lainanhoitokate 1,1 0,3 0,2 0,2 0,4 0,8 1,0 Asukasluku vuoden lopussa

78 Rahoitusosa Liikelaitoksen vaikutus kaupungin rahoituksen muodostumiseen Alla olevassa laskelmassa esitetään liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen vuonna Peruskaupungin ja liikelaitosten väliset erät on eliminoitu koko kaupungin rahoitusosassa. Rahoituslaskelma 1000 e Toiminnan rahavirta Peruskaupunki Talousarvio 2015 Eliminoinnit Kaupungin Tilaliikelaitos Tekninen tuotanto Peruskaupunki Liikelaitokset rahoitusosa ml. liikelaitokset Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten lisäykset (sisäiset) Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten vähennykset (sisäiset) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen lisäys (sisäiset) Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (sisäiset) Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

79 Liikelaitokset 7 Liikelaitokset Valtuuston liikelaitoksille asettamat sitovat tavoitteet vuodelle Liikelaitos Mittarit Tavoitetasot 2015 Tekninen tuotanto Tilaliikelaitos Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja, eur Toiminnan tehostaminen Puhtaus- ja ruokapalvelujen markkinaehtoisuus Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja, Me Merkittävän kiinteistön tai osakkeiden realisointi, lkm Liikeylijäämä ja poistot yhteensä nykyisellä vuokratasolla, Me Toiminnan tehostaminen Omaisuuden salkutuksen päivitys Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen Nykyinen palvelutuotanto ja kustannukset -3,6 % Selvitys toiminnan järjestämisestä Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen 9,7 >1 26,0 Nykyinen palvelutuotanto ja kustannukset -2 % Valmis 77

80 Liikelaitokset 7.1 Tilaliikelaitos Toimielin Vastuuhenkilö Liikelaitosten johtokunta Toimitilajohtaja Timo Oksanen Toiminnan kuvaus Tilaliikelaitos huolehtii Kouvolan toimitilakäyttäjien tyytyväisyydestä ja vastuullaan olevan toimitilavarallisuuden suunnitelmallisesta kehittämisestä ja hoidosta elinkaariajattelun pohjalta sekä vastaa omaisuusmassan arvon säilymisestä. Tilaliikelaitos vastaa kaupungin suoraan omistaman rakennusomaisuuden kehittämisestä, ylläpidosta sekä hyvästä vuokrausasteesta. Tilaliikelaitos hoitaa keskitetysti toimitilojen välivuokrauksen sekä toimii koko konsernin kiinteistöasioiden asiantuntijana. Tilaliikelaitos vastaa kaupungin investointi- ja perusparannusohjelmien sekä elinkeinotoimen investointiohjelmiin sisältyvien kohteiden rakennuttamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella Riskianalyysi Tilaliikelaitoksen toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä arvioidaan ja vähennetään sekä riskien seurauksiin varaudutaan. Vuokrausriskiä vähennetään solmimalla pitkäkestoisia vuokrasopimuksia ja määrittämällä vuokrien lähtötaso vastaamaan todellisia kustannuksia. Teknisiä riskejä (esim. vesivuodot, jäätymiset) ja toiminnan keskeytysriskejä (tulipalot, ilkivalta) vähennetään tavoitteellisella hankesuunnittelulla, rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisilla turvajärjestelyillä. Riskiin varaudutaan vahinkovakuutuksin. Luonnonvoimien toiminnalle aiheuttamiin riskeihin ei voida vaikuttaa, mutta riskeihin varaudutaan vakuutuslaitosten vakuutuksin. Henkilöstöriskiä vähennetään henkilöstön suunnitelmallisella koulutuksella ja tarjoamalla henkilöstölle työkykyä ylläpitävää toimintaa. Yhteistoimintaverkoston osalta organisaatioriskiä pienennetään tarkistamalla sopimuskäytäntöjä joustavimmiksi. Sisäistä valvontaa suoritetaan päivittäin tapahtuvan raportoinnin kautta, vuokra-, urakka-, konsultti- ym. sopimusten toimeenpanon seurannan kautta sekä työpaikkakokousten avulla. Lisäksi noudatetaan kaupungin tarkastusyksikön laatimia ohjeita, jotka on jalkautettu koko henkilökunnalle. Johtokunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2015 Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään Alennamme kiinteistöjemme veden ja energian kulutusta Määrä (Kpl) Prosenttia 78

81 Liikelaitokset Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Vaikuttava omistajaohjaus Palvelutuotannossa käytämme ensisijassa kaupungin omia kiinteistöjä Ulkoa vuokrattujen tilojen suhde omiin tiloihin (%) Tyhjät kiinteistöt myymme tai vuokraamme rakennusten salkutuksen mukaisesti. Tyhjien kiinteistöjen myynti (%) Talous Tilaliikelaitos Tulosbudjetti 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot/Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Muut tulot Toimintamenot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstömenot Muut menot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot (sisäiset) Muut korkomenot Korvaus peruspääomasta Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Valtuuston nähden sitovat erät korostettu harmaalla. 79

82 Liikelaitokset Investoinnit Tilaliikelaitos Investoinnit 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Asuinrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Muut rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Rahoitus Tilaliikelaitos Rahoitusbudjetti 1000 euroa TP 2013 TA 2014 Muutettu TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muille -126 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Vaikutus maksuvalmiuteen Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina Toiminnan volyymi Toiminnan laajuustiedot -rakennusten k-m 2 -rakennusten tilavuus m 3 -rakennusten lkm TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS

83 Liikelaitokset 7.2 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Vastuuhenkilö Liikelaitosten johtokunta Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Kouvolan teknisen tuotannon liikelaitos on sisäinen liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa kiinteistö- ja aluepalveluja liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Kiinteistöpalveluja ovat rakennus- liikuntapaikka-, ruoka-, ja puhtauspalvelut. Aluepalveluja ovat maastotieto- ja kunnallistekniikkapalvelut, katujen- ja viheralueiden kunnossapitopalvelut sekä logistiikkapalvelut. Liikelaitos ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella Kiinteistöpalvelut: Vuoden 2015 alusta kaksi palvelualuetta, käyttäjäpalvelut ja rakennuspalvelut, yhdistyvät kiinteistöpalveluiksi. Palvelusopimusten yhteisarvot ovat: - puhtauspalvelut euroa - ruokapalvelut euroa - kiinteistönhoitopalvelut euroa - liikuntapaikkapalvelut euroa Kiinteistöpalvelujen uusia asiakaskohteita ovat mm. Marja-ahon päiväkoti, KSAO Rautatiealan koulutus, POKS:nja Tornionmäen koulun väistötilat sekä perhetukikeskukset. Uimahallien lipunmyyjät ja uinninvalvojat (16 henkilöä) sekä kaksi liikuntatilojen valvojaa siirtyy hyvinvointipalveluista tekniseen tuotantoon liikuntapaikkojen alaisuuteen. Talonmies-vahtimestarit (6 henkilöä) siirtyvät puhtauspalveluista rakennuspalveluihin. Kiinteistönhoidon mitoitus valmistuu alkuvuonna. Palvelutuotannon volyymiin vaikuttavat mahdolliset palveluverkkomuutokset. Henkilöstön kehittämisessä korostuu moniammatillisuus. Kiinteistöpalvelujen henkilöstön toimenkuvia laajennetaan ja yhteistyötä lisätään niin, että asiakas saa joustavaa palvelua kiinteistöissä. Esimiestaitoja lisätään koulutuksella sekä tukemalla esimiehiä arjessa. Henkilöstön osaamisvajetta kohotetaan laadukkaalla koulutuksella ja asiakaspalveluosaamista päivitetään. Palvelutoiminnan avainasiat ovat ennakointi, joustavuus ja avoimuus. Aluepalvelut: Palvelurakennetta tehostetaan toimitilojen uudelleen järjestelyillä. Tavoitteena ovat palvelukokonaisuuden yhteiset toimitilat vuoden 2016 aikana. Viher- ja liikennealueiden yksiköt yhdistetään yhdeksi palveluyksiköksi 2015 alussa. Sähköisten järjestelmien hyödyntämistä toiminnassa kehitetään edelleen. Olemassa olevan datatiedon hyödyntämistä erilaisiin rekistereihin tehostetaan entisestään. Talouden kehittämisen tavoitteina on kiinnittää huomiota kustannustehokkaaseen ostokäyttäytymiseen hankinnan ohjeistuksien mukaisesti ja pyrkiä tuotteistamisen avulla reaaliaikaiseen laskutukseen. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Liikelaitoksille asetettu tavoite on positiivinen tulos. Talousarvio vuodelle 2015 on euroa ylijäämäinen. 81

84 Liikelaitokset Johtokunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2015 Talousarvion toiminnalliset tavoitteet: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Asiakkaan kuuleminen Asiakkaan palvelukokemusten parantaminen Tuotannon asiakastyytyväisyyskysely (1-5) Palveluverkkomuutokset, asiakassuhteen päättyminen. Asiakasraatien kokoontumismäärät (kpl) Talousarvion toiminnalliset tavoitteet: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Sairauspoissaolojen ja työssä tapahtuvien tapaturmien jatkuva alentaminen. Työterveyshuollon työkykyneuvottelut (kpl) Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrä kasvaa merkittävästi. Sairauspoissaolot (kpv/hlö) Työtapaturmien lukumäärä (kpl) Talousarvion toiminnalliset tavoitteet: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2015 tavoite Mittari Merkittävät riskit Vastuullinen ja osallistava johtaminen Optimaalinen, monipuolinen ja laadukas palvelutarjonta. Ruokapalvelut: /Ateria Energian ja raaka-aineiden merkittävät hintojen korotukset. Poikkeukselliset sääolosuhteet. Puhtauspalvelut ( /m2) Viheralueiden hoito ( /ha) Liikennealueiden hoito ( /m2) Kiinteistöjen hoito ( /m2/kk) Liikunta-alueiden hoito: Asiakasmäärät (kpl) 82

85 Liikelaitokset Henkilöresurssit Henkilömäärä henkilötyövuosina TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Vakinaiset ,10 610,57 604,57 593,37 Määräaikaiset Työllistetyt ja oppisopimus 16 34,25 34,75 34,75 37,75 Yhteensä ,35 725,32 719,32 706,12 Toiminnan volyymi TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Katujen ja kevyen liikenteen väylien hoito (km) ei ilmoitettu Viher- ja yleisten alueiden hoito (ha) ei ilmoitettu Rakennusten hoito (m 2) Siivottavat neliöt Ateriasuorite (kpl) ateriaa ateriaa ateriaa Talous Teknisen tuotannon liikelaitos Tulosbudjetti 1000 e TP 2013 TA 2014 MUUTETTU TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot/Liikevaihto Muut tulot Muut tuet ja avustukset Toimintamenot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstömenot Muut menot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Muut rahoitustulot Muut korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

86 Konserniyhteisöt 8 Konserniyhteisöt Konsernirakenne Kouvola-konserni muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: - peruskunta, johon kuuluvat kaupungin ydintoiminnot - kunta, edellä mainittuihin yhdistetään liikelaitosten tiedot - konserni, kunnan talouslukuihin yhdistetään tytäryhtiö- ja kuntayhtymätoiminta sekä osuus osakkuus-yhteisöistä. KOUVOLAKONSERNI omistusosuudet % TYTÄRYHTEISÖT OSAKKUUSYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT/SÄÄTIÖT Energiayhtiöt KSS Energia Oy 100,0 % Elinkeino- ja kehitysyhtiöt European Business Innovation Center Kymi Oy 80,0 % Kouvola Innovation Oy 100,0 % Muut tytäryhtiöt Anjalankosken Jäähalli Oy 94,0 % Kaakkois-Suomen Tieto Oy 99,9 % Kouvolan Hansapysäköinti Oy (äänivalta 65,7 %) 37,8 % Kouvolan Teatteri Oy 100,0 % Kouvolan Vesi Oy 100,0 % Kuusankosken Tennishalli Oy 87,0 % Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Asunto Oy Elopuisto 84,1 % Kiinteistö Oy Korian Liikekeskus 58,9 % Kiinteistö Oy Korianjousi 58,3 % Kiinteistö Oy Kouvolan Asentajankatu 9 100,0 % Kiinteistö Oy Madekuja 1 68,1 % Kiinteistö Oy Pihlajakara 79,0 % Kiinteistö Oy Päätie ,0 % Kouvolan Asunnot Oy 100,0 % Pohjois-Kymenlaakson Ympäristölaboratorio Oy 95,0 % Päivitetty Muut osakkuusyhtiöt Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy 23,5 % Kaakkois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Oy 29,9 % Kyamk-kiinteistöt Oy 47,0 % Kymen Vesi Oy (äänivalta 19 %) 32,6 % Kymenlaakson Jäte Oy 47,4 % Kymenlaakso Orkesteri Oy 45,0 % Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy 46,2 % Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Anjalankosken Painotalo Oy 33,5 % Asunto Oy Anjalantie 2 31,3 % Asunto Oy Elimäen Eläkepuustelli 26,7 % Asunto Oy Elimäen Napansäde 40,6 % Asunto Oy Kimmelmanni 45,4 % Asunto Oy Kouvolan Eväkujankaari 34,7 % Asunto Oy Kouvolan Jaalanharju 39,0 % Asunto Oy Kuntalantie 9 23,1 % Asunto Oy Hiidentie ,2 % Asunto Oy Kuusankosken Rantapuisto 25,0 % Asunto Oy Lohitie 5 33,3 % Asunto Oy Siltapuisto 1 30,6 % Asunto Oy Valkealan Riihikaari 27,5 % Kiinteistö Oy Korian Portti 39,9 % Kiinteistö Oy Myllykosken Liikekeskus 32,8 % Kuusankosken Pienteollisuustalo Oy 21,6 % Kuntayhtymät Itä-Suomen päihdehuollon Kuntayhtymä 6,2 % Kymenlaakson Liitto 48,6 % Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (äänivalta 49 %) 51,8 % Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä 5,7 % 84

87 Konserniyhteisöt Kouvolan kaupungin konserniin kuuluville yhteisöille valtuusto voi asettaa tavoitteita. Talousarviossa asetetaan merkittäville tytäryhteisöille yhteisökohtaiset tavoitteet. Nämä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on asetettu jäljempänä yhteisön tietojen kohdalla. Muut yhteisöä koskevat tiedot ovat informatiivisia. Keskeisten konserniyhteisöjen toiminnasta ja taloudesta raportoidaan kaupungin osavuosikatsausten yhteydessä. Kaupungin edustajien tulee toimia tytäryhteisöjen päätöksentekoelimissä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä noudattaa konserniohjeita. Konserniohjeen mukaisesti jokaisella konserniin kuuluvalla yhtiöllä tai yhteisöllä tulee olla vuosittain päivitetty strategia sekä toimiva johtamisjärjestelmä ja asianmukaisesti järjestetty sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Osingot Osinkoja vuoden 2015 talousarvioon arvioidaan kertyvän 7,1 milj. euroa, mistä KSS Energia Oy 5,0 milj. euroa, Kymenlaakson Sähkö Oy 1,5 milj. euroa, Tykkimäen Vapaa-ajankeskus Oy 0,14 milj. euroa, Kouvolan Vesi Oy 0,45 milj. euroa (uusi yhtiö, aloittanut toiminnan ) ja muut yhteensä 0,01 milj. euroa. Vuonna 2014 kaupungin osinkotulot olivat 6,6 milj. euroa. Kaupungin tytäryhtiöiden tasearvo oli yhteensä 38,9 milj. euroa, mistä Kouvolan Asunnot Oy 16,9 milj. euroa, Kouvola Innovation Oy 11,5 milj. euroa, KSS Energia Oy 6,7 milj. euroa ja muut yhtiöt yhteensä 3,8 milj. euroa. Osakkuusyhtiöiden osuuksien kirjapitoarvo oli yhteensä 19,5 milj. euroa. Muiden osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo oli yhteensä 3,5 milj. euroa. Kaikkien kirjanpitoarvo yhteensä 61,9 milj. euroa. Keskeisten tytäryhtiöiden ja liikelaitokset tavoitteet 2015 KSS Energia Oy (konserni) Tavoitteet Mittari TA Sijoitetun pääoman tuotto Sijoitetun pääoman tuotto (%) >8 2 Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste (%) 30 3 Osinko (maksu seur. keväänä 2016) Osinko (milj. e) > 5,0 4 Energian toimitusvarmuus: Keskimääräinen toimitusaika - sähkön osalta - lämmön osalta 5 Uusiutuvien energialähteiden osuus omasta - sähköntuotannosta - lämmön tuotannosta Kouvolan Asunnot Oy Keskeytysaika (h/asiakas) 0,70 0,70 Uusiutuvien energialähteiden osuus omasta tuotannosta (%) Tavoitteet Mittari TA Käyttöaste Käyttöaste (%) 94,5 2 Tilikauden tulos Tilikauden tulos (e) ± 0 3 Luottotappiot liikevaihdosta Luottotappioiden osuus liikevaihdosta 1,0 (%) 4 Saamiset vuokratuotoista liikevaihdosta Vuokrasaamisten osuus liikevaihdosta 3,0 (%) 5 Alhaisen käyttöasteen rakennuksista luopuminen Lukumäärä (kpl) 3 6 Omaisuuden salkutus Salkku valmis Valmis 7 Selvitys kaupungin vuokra-asuntojen myynnistä yhtiölle Selvitys valmis Valmis 85

88 Konserniyhteisöt Kouvola Innovation Oy (konserni) Tavoitteet Mittari TA Yritysasiakkaiden määrä Palveluita käyttäneiden tai henkilökohtaisesti 1200 kontaktoitujen (kpl). Lähde: Kinnon Yrinet asiakastieto-tietojärjestelmä 2 Seudulle perustettujen tai sijoittuneiden yritysten Palveluja käyttäneiden yritysten luku- 150 lukumäärä, joista Kinnon palveluja käyttänyt määrä 3 Kouvola Innovation Oy:n konsernitulos Tilikauden tulos (e) ± 0 4 Yhteydenpito kaupungin suunnittelu- ja kehitysyksiköihin, Toteutunut / ei toteutunut Toteutunut verkostoituminen 5 Yhtiön kehittämislinjausten määrittely Kehittämislinjaus Valmis Kaakkois-Suomen Tieto Oy Tavoitteet Mittari TA Vertailukelpoisten tuotteiden ja palveluiden Hinta (e) Vert.hinnat hinta verrattuna vastaaviin toimijoihin - Virtuaalipalvelimen kk-hinta - Operointityö e/t - Puhelinvaihdepalvelu e/puh 2 Eri omistajien osuus toiminnasta %-osuus, Kouvola %-osuus, muut Palvelujen tuotteistaminen ja hinnoittelu Tuotteet ja hinnat Valmis Kouvolan Teatteri Oy Tavoitteet Mittari TA Katsojamäärä Katsojamäärä (lkm) Päänäyttämön täyttöaste Täyttöaste (%) 72 3 Kaupungin avustus katsojaa kohden Avustus e/katsoja <37 4 Pääsylipputulojen osuus kaikista tuotoista Pääsylippujen osuus tuloista (%) 20 Kouvolan Vesi Oy (aloittanut ) Tavoitteet Mittari TA Veden ja jäteveden hinta yhteensä e/ m 3 (v 2014 hinta 3,55 e/m 3 ) max 3,90 2 Liikevoitto ja poistot yht. % liikevaihdosta 30 3 Omavaraisuusaste % 40 4 Omistajatuloutus milj. e 1,60 5 Yhtiö strategia Valmis Valmis 6/ Toiminnan tehostamisselvitys vv Selvitys Valmis 4/

89 Liitteet 9 Liitteet Palveluketjujen ja lautakuntien tiekartat 87

90 Liitteet 88

91 Liitteet 89

92 Liitteet 90

93 Liitteet 91

94 Liitteet Investointien sijoittuminen Kouvolan alueella 92

95 Liitteet 93

96 Liitteet Yleinen taloudellinen tilanne Kuntataloustiedote 3/2014, liite 2 Muuttuja * 2014** 2015** 2016** (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työlliset (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % -1,5 3,4 3,2 0,4 2,8 7,7 42,9 56,3-2,1 53,0-1,9 0,6 1,9-1,2 0,5 2,1-1,1 1,5 8,2 44,0 57,8-2,3 55,9-2,2 0,2 1,9 Lähde: Tilastokeskus (EKT2010), VM Taloudellinen katsaus Lähde: Kuntaliitto 0,0 0,9 1,4-0,4 1,1 8,6 44,4 58,5-2,7 59,6-1,5 0,3 1,5 1,2 1,7 1,2 0,3 1,5 8,5 44,3 58,2-2,4 61,2-1,2 0,4 1,6 1,4 2,2 1,5 0,6 1,8 8,2 44,5 57,9-1,7 62,1-1,1 0,7 2,2 Lähde: Kuntaliitto 94

97 Liitteet Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto 95

98 Liitteet Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto 96

99 Liitteet Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto 97

100 Liitteet Lähde: Kuntaliitto 98

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018

Kouvolan kaupungin Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018 Kouvolan kaupungin Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018 30 % 50 % 20 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 20.10.2015 Kouvolan kaupunki Talousarvio 2016 ja

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös tilinpäätös 2014 KOOSTE tilinpäätös 2014 tilinpäätös 2014 s 2014 tilinpäätös 201 s 2014 tilinpäätös ös 2014 til ä Onnistumisia Onnistumisia Toimintakatteen kasvu oli 3,1 %, ilman varautumista Carean alijäämien

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Kouvolan kaupungin. & Taloussuunnitelma 2014 2017

Talousarvio 2014. Kouvolan kaupungin. & Taloussuunnitelma 2014 2017 Talousarvio 2014 Kouvolan kaupungin & Taloussuunnitelma 2014 2017 Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 Kouvolan kaupunki Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2017 Sisällysluettelo 1 Kaupunginjohtajan katsaus...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018

Kouvolan kaupunki Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Kouvolan kaupunki Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 20.10.2015 1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen taloudessa on edelleen suurina haasteina mm. o Pitkittynyt

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2015-2017

Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Päiväys 10.9.2014 Laatija Harri Kivelä Toimiala Palveluketju / Liikelaitos Konsernipalvelut Elinvoima Palvelu Elinkeinopalvelut Perustehtävä Elinkeinojen kehittämisen ja

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE n:ro 1

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE n:ro 1 Kh 19.1.2009 Liite nro 9 VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE n:ro 1 Kouvolan kaupunki Kaupunginhallitus 19.1.2009 1 Sisällys 1. Talouden seuranta... 2 2. Tasapainoinen talous... 2 3. Vuoden 2008

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2015

Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2015 Kouvolan kaupunki Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2015 Kaupunginhallitus 14.4.2014 Sisällysluettelo 1. Taloudellinen tilanne... 1 2. Vuoden 2015 talousarviolaadinnan kehys... 1 2.1. Toimialakohtainen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2016

Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2016 Kouvolan kaupunki Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2016 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Sisällysluettelo 1. Taloudellinen tilanne... 1 2. Vuoden 2016 talousarvion laadinta... 1 2.1. Talousarvion sitovuustaso...

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot