TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO Hyväksytty valtuustossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA 2015 2018 TALOUSARVIO 2015. Hyväksytty valtuustossa 8.12.2014 72"

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2015 Hyväksytty valtuustossa

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT Yleinen talouskehitys Kansainvälinen talous Kansantalouden kehitys Julkisen talouden näkymät Kunnallistalouden tila ja kehitysnäkymät Väestön rakenne ja kehitysnäkymät Työllisyys 7 2. KUNTASTRATEGIA Janakkalan visio Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain VUODEN 2015 TALOUSARVION LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät Talousarvion laatimisen lähtökohdat Laatimisprosessi TALOUSARVIOEHDOTUS Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion rakenne ja sitovuus Seuranta Tulo- ja menoperusteet Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet ja valtionosuusuudistus Toimintakulut Investoinnit Lainakanta KUNTAKONSERNIN LIIKELAITOKSELLE JA TYTÄRYHTEISÖILLE ASETTAMAT TAVOITTEET Janakkalan Vesi Janakkalan Asunnot Oy Janakkalan Teollisuusalueet Oy KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIMET TULOSALUEITTAIN TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA TULOSALUE VAALIT TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA TOIMIELIN KUNNANHALLITUS TULOSALUE HALLINTOPALVELUT TULOSALUE TALOUSPALVELUT TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT TULOSALUE PELASTUSLAITOS TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA TULOSALUE MAASEUTUPALVELUYKSIKKÖ TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ TULOSALUE ALUEIDEN KUNNOSSAPITO TULOSALUE TILAPALVELU TULOSALUE ATERIA- JA PUHTAUSPALVELUT TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA TULOSALUE VAMMAISTYÖ TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA

3 TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO TULOSALUE VARHAISKASVATUS TULOSALUE OPETUSTOIMI TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMIELIN ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT TULOSALUE NUORISOPALVELUT TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA HENKILÖSTÖOSA Henkilöstösuunnitelma vuosille Henkilöstölisäykset vuodelle Viranperustamislomakkeet sekä nimike- ja muut muutokset vuodelle INVESTOINTIOSA, JANAKKALAN VEDEN TALOUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNNAN JA JANAKKALAN VEDEN YHDISTELMÄLASKELMAT Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden tuloslaskelmasta Yhdistelmä Janakkalan kunnan ja Janakkalan Veden rahoituslaskelmasta

4 1. TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Yleinen talouskehitys Kansainvälinen talous Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsauksen mukaan geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä ja Lähi-idässä varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Toistaiseksi luottamus ei kuitenkaan ole heikentynyt samassa määrin kuin esimerkiksi eräissä aiemmissa poliittisissa ja valuuttakriiseissä. Venäjän on kuitenkin vaikea välttää taantumaa tänä vuonna, vaikka valtio voikin tukea kysyntää elvyttävällä politiikalla. Korkeana pysyttelevä öljyn hinta ei enää tuo takavuosien kaltaista kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. Kasvun edellytyksiä hidastaa maan talousjärjestelmän ja markkinoiden kankeus sekä innovointien ja kasvua tukevien rakenneuudistusten puuttuminen. Maailmantalouden kasvun kiihtymisestä vastaavat ennen kaikkea Yhdysvallat ja Iso- Britannia, jotka ovat pääsemässä finanssikriisin pitkästä varjosta. Nopeampaa kasvua näissä maissa tukee yksityisen sektorin taseiden kohentunut tila, erittäin löysä rahapolitiikka sekä aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen. Sen sijaan monissa kehittyvissä talouksissa kasvu on ennustehorisontilla merkittävästi totuttua hitaampaa. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Euroalueen kasvun haurauden taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia, sekä yksityisen sektorin taseiden sopeutus, joka rajoittaa yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun kiihtymistä. Lisäksi julkisen velan korkea taso heikentää pitkään hallitusten mahdollisuuksia reagoida mahdollisiin tuleviin shokkeihin. Euroopassa merkittävin valopilkku on Iso-Britannia, jossa vahva kasvu on käynnistynyt huolimatta julkisen sektorin mittavasta sopeutuksesta. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Kansantalouden kehitys Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsauksen mukaan Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan vuonna Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot polkevat paikallaan. Työllisyystilanteen hienoinen koheneminen ja taloudellisen aktiviteetin piristyminen luovat edellytyksiä kuluttajien kokeman epävarmuuden hälvenemiselle. Kotitalouksien säästämisaste alenee edelleen ja kotitalouksien velkaantumisaste taittuu. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Viennin kasvu jää kuitenkin maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Tuonnin virkoamisen taustalla on ensisijaisesti investointien elpyminen. Investointien alaeristä vain t&k-investoinnit eivät ensi vuonna lisäänny. Tarjonnan puolella teollisuuden tuotanto lisääntyy hieman yli prosentilla. Teollisuuden virkoamisen ja kotimaisen kysynnän maltillisen nousun myötä myös palveluiden tuotanto lisääntyy vajaalla puolellatoista prosentilla. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) 4

5 1.1.3 Julkisen talouden näkymät Julkisen talouden rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo 5 vuotta. Vuonna 2013 alijäämä oli 4,7 mrd. euroa mikä on 2,3 % BKT:sta. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittaa lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna arviolta 7 mrd. euroa yli 110 mrd. euroon eli n. 56 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkinen velka lisääntyy edelleen lähivuosina ja velkasuhde ylittää 60 prosentin rajan viimeistään ensi vuonna. Myös jatkovuosina velkasuhteen arvioidaan kasvavan. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Kunnallistalouden tila ja kehitysnäkymät Vuonna 2015 kuntatalouden alijäämän arvioidaan kasvavan 1,1 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Arvio on tehty muuttumattoman politiikan periaatetta noudattaen, eli se sisältää vain jo sovitut toimenpiteet, joista on riittävästi tietoa saatavilla. Arviossa ei ole oletettu kunnallisveroprosenttien korotuksia tai muita kuntien omia sopeutustoimia. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Talouskasvu elpyy v. 2015, mutta veropohjien kehitys jää edelleen vaimeaksi ja siksi kuntien verotulojen kasvun arvioidaan jäävän v runsaaseen 2 prosenttiin. Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat päättäneet sekä kuntien verotuloja kasvattavista että vähentävistä veroperustemuutoksista, joiden yhteisvaikutuksena kuntien verotulot alenevat noin 130 milj. eurolla. Valtionosuuksiin tehdään vastaavan suuruinen kompensaatio, joten veroperustemuutoksilla ei ole vaikutusta kuntien rahoitusasemaan. Kuntien valtionosuudet supistuvat 0,7 % v Osana valtiontalouden sopeutustoimia kuntien valtionosuuksiin tehdään vajaan 190 milj. euron leikkaus. Yhteensä kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kasvun arvioidaan jäävän yhteen prosenttiin v (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Kuntatalouden kustannustason arvioidaan nousevan v edelleen maltillisesti. Kuntaalan ansiotason nousu on jäämässä runsaaseen prosenttiin. Myös työnantajamaksujen muutosten yhteisvaikutus on edelleen menokehitystä hillitsevä. Toisaalta väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu nostaa kuntatalouden kulutusmenojen kasvun runsaaseen 2 prosenttiin. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Muuttumattoman politiikan mukainen arvio kuntatalouden näkymistä vuosille on synkkä. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä menojen kasvu jatkuu tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden alijäämä syvenee 2,6 mrd. euroon eli 1,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2018 mennessä. Kuntatalouden velan määrä kasvaa runsaaseen 26 mrd. euroon eli yli 11 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) Hallitus on sitoutunut vähentämään rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Toimenpideohjelman tavoitteena on lisäksi vahvistaa kuntataloutta 1 mrd. eurolla kuntien omin toimenpitein. Tavoiteltuja säästövaikutuksia voidaan sisällyttää kuntatalouden kehitysarvioon siinä tahdissa kuin toimenpiteistä on päätetty ja niiden vaikutukset voidaan luotettavasti arvioida. Julkisen talouden suunnitelmaan vuosille sisällytetyt toimet kattoivat alustavan laskennallisen arvion mukaan reilun kolmanneksen tavoitellusta miljardin euron säästöstä. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävistä toimenpiteistä on tässä laskelmassa huomioitu toimet siltä osin kuin niiden on arvioitu johtavan kuntatalouden säästöihin vuoteen 2018 mennessä. Kuntien omia toimenpiteitä ei ole muuttumattoman politiikan periaatteen mukaisesti huomioitu. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) 5

6 Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa. Kuntatalouden vakauttaminen edellyttää myös, että kunnat sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimia. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vaikeuttaa kuntien pyrkimyksiä hillitä menojen kasvua. Siksi ilman tehtävien ja velvoitteiden merkittävää vähentämistä kuntatalouden velkaantumisen taittaminen merkitsisi huomattavia kunnallisveroprosenttien korotuksia. Jos kuntatalous tasapainotettaisiin vain kunnallisveroprosenttia korottamalla, merkitsisi se keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 2,5 prosenttiyksikön korotusta vuoteen 2018 mennessä. (Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus) 1.2. Väestön rakenne ja kehitysnäkymät Kunnan asukasluku on pysynyt melko vakaana vuoteen 2002 saakka. Tämän jälkeen kunnan asukasluku kasvoi kiihtyvällä vauhdilla vuoteen 2009 saakka. Vuodet 2010 ja 2011 olivat niukan kasvun aikaa. Vuoden 2012 aikana kunnan väestökehitys kääntyi hienoiseen laskuun, joka jatkui vuoteen 2013 asti. Vuoden 2014 osalta väestömäärässä on odotettavissa taas pientä nousua. Hämeen liiton viimeisimmän tiedon mukaan Janakkalan asukasluku on tilanteessa asukasta eli kuluvana vuonna asukkaita on tullut kuntaan lisää 45 henkilöä. Janakkalan kunnan väestökasvua ennustettaessa on otettu huomioon edellisten vuosien sekä kuluvan vuoden väestökehitys ja arvioitu tulevan kehityksen realistista suuntaa. Kunnan väestökehityksen oletetaan olevan lievästi positiivinen vuosina * 2014 * 2015 * 2016 * 2017 * 2018 * Väkiluku Muutos, hlö Muutos% 0,6 0,4-0,2-0,5 0,4 0,5 0,5 0,6 0,6 6

7 1.3. Työllisyys Hämeen Ely-keskuksen syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan Kanta-Hämeen maakunnan työttömyysaste oli syyskuun lopussa 10,4 %, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2013 syyskuussa. Kunnittain tarkasteltuna työttömien osuus työvoimasta nousi edellisestä vuodesta Kanta-Hämeen kaikissa kunnissa paitsi Forssassa, Jokioisilla ja Tammelassa. Maakunnan matalimmat työttömien osuudet olivat Hausjärvellä (7,3 %), Lopella (7,7 %), ja Hattulassa (7,8 %). Korkein työttömien osuus oli Forssassa (13,7 %). Koko maassa työttömyysaste oli elokuun lopussa 12,0 %, kun se vuotta aiemmin oli 10,9 %. 7

8 Janakkalan työttömyysaste syyskuun 2014 lopussa oli 9,3 %, joka on 1,2 % korkeampi kuin vuoden 2013 syyskuussa. Työttömyys on syyskuun lopun tilanteessa alhaisemmalla tasolla kuin vuoden alussa, mutta valitettavasti kuitenkin noususuunnassa verrattuna edelliseen kuukauden, elokuun, tilanteeseen. Suunta on poikkeuksellinen verrattuna muuhun Kanta- Hämeeseen. Lisäksi myös avoimien työpaikkojen määrä on lievästi laskussa.. 8

9 Yli vuoden työttömänä olleita oli syyskuun lopussa Kanta-Hämeessä Heidän määrä kasvoi 19 % edellisvuoteen nähden. Kunnittain katsottuna yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikissa kunnissa paitsi Jokioisilla. Syyskuussa nuorten työttömien osuus nuorten työvoimasta oli Kanta-Hämeessä 14,7 %, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna. Kunnittain tarkasteltuna nuorten työttömien osuus nousi edellisestä vuodesta kaikissa Kanta-Hämeen kunnissa paitsi Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Humppilassa. Matalimmat nuorten työttömien osuudet nuorten työvoimasta oli Humppilassa (7,7 %) ja Hattulassa (10,6 %). Korkeimmat Forssassa (18,9 %), Hausjärvellä (17,3 %) ja Riihimäellä (17,4 %). Työllisyyden hoitoon on kiinnitetty kunnan päätöksentekoelimissä erityisesti huomiota. Kunnanhallitus on perustanut kokouksessaan työllisyystoimikunnan, jonka tehtävänä on mm. määritellä työllistämistoimenpiteiden hallittu kokonaisuus. Työllisyystoimikunnan aloitteesta kuntaan esitettiin myös työllistämiskoordinaattorin virkaa. Valtuusto hyväksyi viran kokouksessaan määräaikaisena vuoden 2015 loppuun asti. Työllisyyskoordinaattorin tehtävänä on muodostaa kunnan eri työllistämistoimenpiteistä mahdollisimman tehokas kokonaisuuden 9

10 2. KUNTASTRATEGIA Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Valtuusto hyväksyi kuntastrategian Vuoden 2014 talousarvion laadinnassa on käytetty em. hyväksyttyä kuntastrategiaan tulosalueiden strategisten tavoitteiden perustana. Tulosalueittaisissa strategisissa tavoitteissa on esitetty vain ne kriittiset menestystekijät, joihin lautakunta on asettanut tavoitteen. Tavoitteiden asetantaa on pyritty entisestään tiivistämään. Vuonna 2013 painopiste on ollut koko kunnan tasolla tehtävässä talouden tasapainottamistyössä. Tasapainottamistyön seurauksena on syntynyt lukuisia asioita ja toiminnan uudelleen painottamisen tarpeita kunnan talouden realiteetit huomioiden kunnassa Janakkalan visio 2020 Janakkalan visio on yhteinen ohjenuora kaikkeen kunnan toimintaan. Kaikki strategiset tavoitteet ja linjaukset on ohjeistettu valmistelemaan visiosta johdetusti. Vuonna 2020 Janakkala on metropolialueen paras asuinkunta. Olemme taloudellisesti vahva ja teemme rohkeasti omat valintamme. Osaamistamme, vastuullisuuttamme ja yhteistyökykyämme arvostetaan. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat yhteisöömme ja edistävät kanssamme kuntalaisten hyvinvointia. Meidät tunnetaan laatuasumisen ja terveysliikunnan edelläkävijänä. Kuntastrategiaa toteutetaan jokapäiväisessä arjen toiminnassa sekä määritellyissä kehittämishankkeissa. Janakkalan kunnan vision toteuttamistyö on jaettu neljään poikkihallinnolliseen ohjelmointiteemaan: johtamisen kehittäminen, toimintojen kehittäminen, terveysliikunta sekä laatuasuminen. Ohjaustiimit koordinoivat poikkihallinnollisten tiimien toimintaa. Kunnanjohtaja johtaa vision toteuttamistyötä. Ohjaustiimi Johtamisen kehittäminen Toimintojen kehittäminen Terveysliikunta Laatuasuminen Ohjaustiimin vetäjä Henkilöstöjohtaja Talous- ja hallintojohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Hyvän johtamisen varassa onnistuvat suuretkin uudistukset Johtaminen on laaja käsite. Se ulottuu visionäärisestä kokonaiskuvan rakentamisesta yksittäisen työntekijöiden tavoitteisiin. Johtaminen on sekä asioiden että ihmisten johtamista: suunnittelua, budjetointia, organisointia, resurssointia, seurantaa ja ongelmien ratkaisemista sekä toisaalta tavoitteiden asettamista, sitouttamista, motivointia ja innostamista. 10

11 Johtamisen kehittäminen linkittyy luottamushenkilöorganisaation uudistamiseen ja osaamista kehitetään kaikilla tasoilla: alaistaidot, lähiesimiehet, ammattijohtajat sekä poliittinen johto. Työ kiteytyy pohdintaan siitä, kuka päättää mistä ja miten. Johtamisorganisaatio eri tasoineen ja tehtäväkuvineen selkeytetään ja johtamisprosessi kuvataan ja yksinkertaistetaan, jotta jatkossa päätämme oikeista asioista oikeilla päätöksentekotasoilla. Tässä yhteydessä myös arvioidaan, mikä rooli kullakin johtamistasolla on ja luodaan johtamisen yleisperiaatteet sekä muodostetaan yhteinen ymmärrys Janakkalan kunnan johtamisesta. Jaettu ymmärrys muuttuu käytännön johtamisen toiminnoiksi. Arvioidaan kuntasektorin toimintaympäristöä ja varmistetaan, että meillä on jatkossakin sellaisia johtamisen voimavaroja, joiden varassa Janakkalan kunta vastaa muutoksiin ja voi hyvin. Vahva kunta vaatii vahvaa taloutta Toimintojen kehittämistyössä otetaan huomioon kaikki eri toiminnan tasot konsernista yksittäiseen työyksikköön ja pureudutaan poikkihallinnollisiin kehittämiskohteisiin. Kuntien taloudellisten voimavarojen heikkeneminen edellyttää aiempaakin suunnitelmallisempaa toimintaa. Mahdolliset päällekkäisyydet tulee selvittää ja kehittää kunnan toimintoja optimaalisen työnjaon näkökulmasta. Kaiken toiminnan tulee olla myös taloudellisesti järkevää. Kärkihankkeiksi on valittu mm. talouden tasapainottaminen, konserniohjauksen kehittäminen. Ennakoinnilla pyritään parempaan päätösten vaikutusten arviointiin. Liikkuva ihminen voi hyvin Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja terveyskuntoon. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. (UKK-instituutti). Tavoitteena on, että liikuntakasvatus on laadukasta ja jokaisessa koulussa on liikuntakerho. Tuntikehyksessä on liikuntaa enemmän kuin minimimäärä ja iltapäivätoiminnan sisältö on liikunnallinen sekä koulujen piha-alueet aktivoivat liikkumaan. Suunnitelmissa on laatia nykytilaselvityksen pohjalta eri toimialoille suunnitelmat terveysliikunnan edistämiseksi kunnassa sekä aktivoida liikuntapolku-hankkeen kautta arkiliikuntaan sellaisetkin kuntalaiset, jotka eivät vielä liiku oman terveytensä kannalta riittävästi. Laatuasuminen on monimuotoisuutta Asumista Janakkalassa kehitetään monipuoliseksi ja houkuttelevaksi. Työtä tehdään huolehtimalla kysynnän mukaisesta tonttitarjonnasta mutta myös uudenlaisten, astetta kaupunkimaisempien tiiviiden ja matalien asuinalueiden kehittämisestä. Muuttovoiton ansiosta Janakkalan ikärakenne ja huoltosuhde saadaan kehittymään suotuisaan suuntaan. Rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyvien laatutekijöiden lisäksi taajamien ja kylien paikallista identiteettiä sekä asukkaiden välistä yhteisöllisyyttä pyritään parantamaan. Laatuasumisen kehittämisen päävastuu on maankäytön tulosalueella. Tekniikka ja ympäristö -toimiala organisoi aiempaa tiiviimmän yhteistyön muiden toimialojen kanssa. 11

12 12

13 2.2. Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain Vaikuttavuus ja palvelukyky Päämäärä Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin ja osallistuvat aktiivisesti arjen sujuvuuden parantamiseen. Kriittiset menestystekijät Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto Helppo ja kattava sähköinen asiointi Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Prosessit ja rakenteet Päämäärä Tuottavuus perustuu ennaltaehkäisyyn ja monimuotoiseen palvelutuotantoon. Prosessit on laadittu palvelun käyttäjän näkökulmasta. Kriittiset menestystekijät Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Ennaltaehkäisevä toiminta Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista Talous ja resurssit Päämäärä Taloudellinen vakaus mahdollistaa investoinnit ja kehittämisen. Kriittiset menestystekijät Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö Henkilöstö ja uudistuminen Päämäärä Kehittyminen perustuu johdon ja henkilöstön väliseen avoimeen, hallintorajat ylittävään vuorovaikutukseen. Henkilöstö tietää mitä heiltä odotetaan. Kriittiset menestystekijät Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen Strategian mukainen osaamisen kehittäminen Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen Turvallinen ja arvostava työilmapiiri 13

14 3. VUODEN 2015 TALOUSARVION LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖ- KOHDISTA 3.1. Janakkalan kunnan taloudellinen lähtötilanne ja kehitysnäkymät Tuleva talousarviovuosi 2015 ja suunnitelmavuodet ovat äärimmäisen haasteellisia Janakkalan kunnalle. Valtionosuuksien leikkaukset ja verotulojen aiempaa arviota heikompi kehitys sekä toimialojen negatiiviset talousarvioesitykset asettavat Janakkalan kunnan ensimmäistä kertaa todellisten ongelmien eteen. Juustohöylällä ei Janakkalassa enää pärjätä. Tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja Talousarvion laatimisen lähtökohdat Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä, jotka perustuvat valtuuston määrittelemään strategiaan. Janakkalan kunnan toiminnan ja talouden kehittämisen perustana on kuntastrategia, jonka valtuusto hyväksyi Kunnanhallitus hyväksyi ( 152) kokouksessaan vuosien taloussuunnitelman ja vuoden 2015 talousarvion laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisältyvä kehyslaskelma perustui mm. edellisen vuoden tilinpäätökseen, voimassa olevaan taloussuunnitelmaan, valtuuston hyväksymään tasapainotusohjelmaan, valtiovarainministeriön peruspalveluohjelmaan, Kuntaliiton keväällä julkaistuun veroennustekehikkoon sekä arvioihin taloudellisen tilanteen yleisestä kehittymisestä Laatimisprosessi Lautakuntien tuli jättää talousarvioesityksensä kunnanjohtajalle mennessä. Tämän jälkeen käytiin kunnanjohtajan karsintaneuvottelut, sillä toimielinten esitykset ylittivät kehyksen toimintakatteen 1,8 miljoonalla eurolla vuoden 2015 osalta ja sama suhteellinen ylitys oli koko suunnitelmakauden. Ylityksestä 1,7 milj. aiheutui perusturvalautakunnan esityksestä. Myös toimielinten investointiesitykset ylittivät laadintaohjeissa esitetyn jo melko rohkean 6 milj. tason. Ylitystä kehykseen verrattuna vuodelle 2015 oli n. 1,4 milj., vuodelle 2016 n. 2,4 milj. ja vuodelle 2017 n. 3,4 milj.. Investointien kokonaisuudesta on enemmän talousarvion kappaleessa sekä kirjan loppupuolella olevassa investointiosassa. Kunnanhallitus käsitteli kunnanjohtajan esitystä talousarvioseminaarissaan sekä Kunnanhallitus teki lopullisen esityksensä valtuustolle Valtuusto käsittelee talousarviota kokouksessaan. 14

15 4. TALOUSARVIOEHDOTUS Kuntalain 65 mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä em. toimenpiteitä ei vielä tarvitse osoittaa, koska vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan Janakkalan kunnalla on ylijäämää taseessaan 1,4 milj.. Vuoden 2014 talousarvio on kuitenkin laadittu 1,1 milj. alijäämäiseksi ja nyt kuluvan vuoden lokakuussa on tiedossa, että talousarvion ylityksiä on tulossa, joten merkittäviä toimenpiteitä on jatkossa pakko tehdä. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa (KuntaL 65.4 ). Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.5 ). Muutoksista talousarvion sitoviin eriin päättää valtuusto. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailusta on lisäksi käytävä ilmi onko menot, tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla (KuntaL 65.4 ). Muulla rahoituksella tarkoitetaan rahavarojen käyttöä ja muita maksuvalmiuden eriä rahoituslaskelmassa. Talousarvion toteutumisvertailu on osana kunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaa, ja siitä vastaa talouspalveluiden tulosalue. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lisäksi talousarvion toteutumista seurataan koko kunnan tasolla kolmannesvuosittain osavuosikatsauksissa (KH ja KV) erikseen annettavan ohjeen mukaisesti. Lisäksi talous- ja hallintojohtaja kokoaa kuukausittain talousraportin kunnanhallitukselle (sis. kunta-, toimialaja tulosaluetasot). Kuntalain 67 mukaan kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kuntalain 68 mukaan kunnan kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä. Näitä sääntöjä sovelletaan myös talousarviota laadittaessa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain :n soveltamisesta. Talousarvion laadinnassa on otettu huomioon Kuntaliiton antamat laadintaohjeet ja suositukset. 15

16 4.1. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion rakenne ja sitovuus Kuntalain taloutta koskevien säännösten mukaisesti kunta määrittelee taloussuunnitelmassa palvelutoimintansa laajuuden sekä järjestämiensä palveluiden laadun. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudattaa myös taloussuunnitelma. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kunnan kokonaistalouden kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista. Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Näistä voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin. Rahoitusosa kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä pääoma- ja investointimenoihin, rahoitusjäämään ja sen käytön tai rahoitustarpeen ja sen kattamisen. Rahoitusosassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten anto- ja ottolainojen muutokset. Rahoitusosa sisältää lisäksi rahoituslaskelman, johon tiedot siirtyvät tuloslaskelma- ja investointiosasta. Talousarvion käyttötalousosa on bruttositova. Tämä tarkoittaa, että menot (toimintakulut) ja tulot (toimintatuotot sekä valmistus omaan käyttöön) budjetoidaan erikseen määrärahoina ja tuloarvioina. Edellä mainitut erät ovat siis valtuustoon nähden sitovia eriä. Menettely on perusteltu silloin, kun tehtävä rahoitetaan pääsääntöisesti verorahoituksella. Myös silloin, kun tehtävän menot eivät riipu siihen kohdistuvista tuloista, on bruttoperiaate voimassa, vaikka tulojen määrä olisi merkittävä Seuranta Toiminnan ohjaaminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vaatii kiinteää, ajanmukaista ja säännöllistä seurantaa. Koko kunnan tasolla laadittavan talouskatsauksen kunnanhallitus saa kuukausittain. Talouskatsauksessa seurataan talouden kehitystä tuloslaskelmatasolla sekä investointien toteumaa. Kunnanhallitukselle raportoidaan tiiviisti merkittävimmistä poikkeamista sekä raportoidaan väestön ja työllisyyden kehityksestä Lautakunnat valvovat alaistaan toimintaa mm. talousarvion toteutumista käyttösuunnitelmatason raportoinnilla ja edellyttävät selontekoa toteumista ja toimenpiteistä, joihin poikkeamat johtavat. Osavuosikatsaus tehdään kaksi kertaa vuodessa, huhti- ja elokuun lopussa, jolloin kunnan strategisten tavoitteiden, käyttötalouden ja investointien toteuma raportoidaan. Osavuosikatsaus etenee kunnanhallituksen käsittelystä kunnanvaltuuston käsittelyyn Tulo- ja menoperusteet Toimintatuotot Vuoden 2015 talousarviossa toimintatuottojen kasvu perustuu hallintokuntien omiin arvioihin. Toimintatuotot ovat valtuuston esityksessä n. 28,7 milj.. Vuoden 2014 talousarvion osalta on tiedossa elokuun osavuosikatsauksen perusteella, että mm. perusturvan tulos- 16

17 alueen vanhustyö ja pitkäaikaishoito asumispalvelujen asiakasmaksutulot ovat jäämässä n alle arvioidun. Toimintatuotot jakaantuvat seuraaviin eriin: myyntituotot n. 13,5 miljoonaa euroa, maksutuotot 5,6 miljoonaa euroa, tuet ja avustukset n. 1,4 miljoonaa euroa ja muut toimintatuotot n. 8,2 miljoonaa euroa. Toimialojen arvioimat sekä talousarvio- että taloussuunnitelmavuosina saatavat käyttötalouden mahdolliset valtionavustukset ja tuet merkitään toimialojen käyttötalouden tuloarvioihin Verotulot Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, kiinteistöverosta sekä osuudesta yhteisöveron tuottoon. Valtuusto päättää veroprosenteista vuosittain marraskuussa. Kunnallisveron, kiinteistöveron sekä osuuden yhteisöveron tuoton ennuste perustuu päivitettyyn kunnan verotulokehikkoon. Kunnallisveron osalta veroennustekehikon perustana toimivat Verohallinnon julkaisemat tilastot. Päivitetyssä kehikossa on otettu huomioon muun muassa verontilitysten kehitys syyskuulle 2014 asti ja Verohallinnon ennakkotiedot (per ) verovuoden 2013 verotuksesta ja siihen liittyvästä marraskuun maksuunpanotilityksestä. Kuntaliiton arvioita verotulojen kehityksestä laadittaessa on huomioitu uusimmat tiedot palkkasumman kehityksestä sekä valtiovarainministeriön arvioita vuosien tulokehityksestä ja yhteisöverokertymästä. Veroperustemuutokset vuodelle 2015 on huomioitu hallituksen esityksien vaikutusarvioiden mukaisina. Hallituksen esitysten mukaisesti kunnallisveron tuottoon vuonna 2015 vähentävästi vaikuttavia muutoksia ovat eläkevähennyksen korotus, kolmen alimman tuloluokan ansiotason nousun mukainen asteikkotarkistus valtionverotuksessa, lapsivähennyksen käyttöönotto, työtulovähennyksen korotus, perusvähennyksen korotus sekä avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Kunnallisveron tuottoon korottavasti vaikuttavia muutoksia ovat asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen 10 prosenttiyksiköllä, työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen, osinkoveromuutos (suurin osa vaikutuksesta jo vuonna 2014) sekä opintolainan korkovähennyksen poistuminen. Muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti 131 milj. euroa. Veroennustekehikossa vähennykset kohdistuvat kunnittain edellisten vuosien jakauman perusteella. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä. Yhteisöveroon tulee vuonna 2015 muutamia muutoksia joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan muuttamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti siten, ettei kuntien euromääräinen osuus yhteisöverosta muutu veroperustemuutosten johdosta. Hallitusten esitysten luonnoksista käy ilmi, että vuonna 2015 edustuskulujen osittainen vähennysoikeus palautetaan, elokuvien tuotantotuet saatetaan veronalaisiksi, osuuskuntien voitonjaon verokohtelua yhtenäistetään osakeyhtiöiden kanssa ja rahoituslaitosten vuodesta 2015 alkaen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksamat vakausmaksut hyväksytään yhteisöverotuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi. Aiempien päätösten perusteella jako-osuuslaskennassa on jo aiemmin huomioitu, että T&K-kannustimen sekä tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassa olo päättyy vuoden 2014 lopussa. Budjettiriihessä päätettiin lisäksi, että kunnille siirtyvän pitkäaikaistyöttömyyden rahoitusvastuun johdosta kunnille ohjataan yhteisöveroa +75 milj. euroa. Siirto toteutetaan ryhmäosuutta nostamalla ja muutos on huomioitu veroennustekehikon jako-osuuslaskennassa. Kunnittain lisäys jakaantuu jako-osuuksien perusteella, mutta kohdennusta oikaistaan kuntien kesken valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella. 17

18 Kiinteistöveron osalta on vuoteen 2014 asti tukeuduttu Verohallinnon kiinteistöverotilastoihin. Nyt lokakuun kehikossa on tuoreet kuntakohtaiset kiinteistöjen verotusarvot verovuodelle Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin uusi vaihteluväli on 0,37-0,80 % ja yleisen kiinteistöveroprosentin 0,80-1,55 %. Muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden alarajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotuksen (n.8 milj.?) sekä veropohjan kasvun laskennallinen tuotto (n.2 milj.?) peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. Väestötietojen oikea suhde laskelmien taustalla on yksi oikeellisuuden perusperiaatteista. Talousarvion laadinnan lähtökohtana pidetään, että kunnan väestökasvun oletetaan olevan +0,5 +0,6 % vuosittain Kunnan tulovero Valtuuston on kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista. Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Koko maan keskimääräinen prosentti on vuonna ,74 %. Se on 0,36 prosenttiyksikköä enemmän kun vuoden 2013 keskimääräinen tuloveroprosentin taso kunnissa. Janakkalan vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman tulovero on laskettu 20,50 % mukaan. Vuodelle 2017 on taloussuunnitelman mukaisesti laskettu 0,5 %:n veronkorotus, jolloin kunnallisveroprosentti olisi 21,00 % Osuus yhteisöveron tuotosta Yhteisöt maksavat tuloistaan suhteellista veroa, yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Yhteisöveron jako-osuuden sekä yhteisöveroprosentin määräytymisperusteineen määrää valtio. Janakkalan suhteellinen osuus kuntien yhteisöveron tuotosta on säilynyt melko vakaana. Elinkeinotoiminnan olennaisia muutoksia ei ole nykytilaan verraten nähtävissä, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia yhteisöveron muuttumiseen. Valtakunnallisen tason yhteisöveron yleisen romahtamisen vaikutukset eivät siten ole Janakkalassa olleet verotulokertymän osalta oleellisia. Janakkalan kunta sai yhteisöveroja noin 1,8 miljoonaa euroa vuonna Vuonna 2014 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 1,9 miljoonaa euroa. Vuodelle 2015 yhteisöveroa arvioidaan kertyvät 2 miljoonaa euroa. 18

19 Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Verosta on säädetty kiinteistöverolaissa ( /654). Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita sekä kiinteistöjä, joita käytetään yleisiin tarkoituksiin, kuten mm. kadut ja torit. Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n (1266/2001) mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentti määrätään sadasosaprosentin tarkkuudella. Kiinteistöveroprosentit perustuvat kunnanvaltuustossa (63 ) hyväksyttyihin prosentteihin Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,40 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,00 % Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00 % Kunnanvaltuuston (63 ) päätös on talousarviovuoden 2015 laskennan pohjana. Vuoden 2016 laskelmassa on käytetty valtuuston tekemää päätöstä (72 ) + 0,10 % korotusta yleiseen -, vakituisten asuinrakennusten- sekä muiden asuinrakennusten kiinteistöveroihin. Taso pysyy taloussuunnitelmakauden loppuun asti. Verokannat päätetään kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n (1266/2001) mukaan joka vuosi erikseen. TILASTOLLINEN YHTEENVETO JANAKKALAN VEROKANNOISTA E Tuloveroprosentti 18,50 18,50 1E,00 1E,00 1E,00 1E,50 1E,50 1E,75 1E,75 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 Efektiivinen veroaste % 14,00 14,10 14,70 14,64 14,32 14,52 14,48 14,55 14,63 15,16 15,14 15,13 15,56 Kiinteistöveroprosentit Kleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet rakennukset Vero % 0,65 0,70 0,70 0,70 0,70 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,10 1,10 1,10 Vak. asuinrakennukset Vero % 0,25 0,30 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,35 0,40 0,40 0,40 0,50 0,50 0,50 Muut asuinrakennukset Vero % 0,75 0,80 0,80 0,80 0,80 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00 1,10 1,10 1,10 Voimalaitokset Vero % KleisOyödylliset yoteisöt Vero % Rakentamaton rakenn.paikka Vero % IäOde:Kuntien verotulojen ennustekeoikko, lokakuu

20 Edellisessä taulukossa on mainittu Janakkalan kunnan tuloveroprosentti sekä efektiivinen veroaste vuosittain. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaan efektiivisestä veroasteesta joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti. Tämän jälkeen tehdään vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys. Vähennyksistä on tarkemmin kerrottu Verohallinnon nettisivuilla. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta. Vähennykset painottuvat alemmille tulotasoille jolloin efektiivinen veroaste on alhaisempi. Alla olevassa kuvassa on Janakkalan kunnan tuloveroprosentit sekä efektiivinen veroaste vuosittain Verotulojen kehitys TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 5,6 6,1 3,3 1,4 3,1 4,8 3,1 Yhteisövero Muutos % -33,2-3,8 10,7 3,3-11,6 6,9 4,4 Kiinteistövero Muutos % 3,6 20,6 10,4 0,0 16,5 0,0 0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 3,5 6,4 3,8 1,4 3,3 4,6 3,0 20

21 Valtionosuudet ja valtionosuusuudistus Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuoden 2015 alussa voimaan on tarkoitus astua uusi Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Valtioneuvosto hyväksyi valtionosuusuudistuksen istunnossaan Uudistus siirtyy nyt eduskunnan käsiteltäväksi. Uudistus on jo linjattu aiemmin sisällön osalta. Uudistuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50, kun uudessa niitä on 11. Valtion-osuusjärjestelmän uudistus perustuu selvitysmies Arno Miettisen tekemään ehdotukseen. Valtionosuudet määräytyvät tulevaisuudessakin pitkälti kunnan väestön ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Kriteerien sisältöjä kuitenkin uudistetaan ja päivitetään. Valtionosuusuudistus ei vaikuta merkittävästi Janakkalan kunnan valtionosuuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). 21

22 Kunnille peruspalvelujen järjestämisestä maksettavat valtionosuudet ovat alentuneet vuodesta 2013 alkaen. Hallitusohjelman ja kehysriihien vaikutukset vuodelle 2015 ovat n. 1,4 miljardia eli n. 15 %. Talousarvion valtionosuusarvio vuodelle 2015 perustuu Kuntaliiton julkaisemiin tarkennettuihin ennakkotietoihin. Ennakkotietojen perusteella vuonna 2015 valtionosuuksia on arvioitu kertyvän n. 23,2 milj. euroa. Valtionvarainministeriö vahvistaa peruspalveluiden valtionosuudet ja opetus- ja kulttuuriministeriö opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vuodelle 2015 joulukuussa Syksyn budjettiriihen jälkeen, valtionosuuksien leikkausten vahvistuttua, suunnitelmavuosien valtionosuuksien on arvioitu vähenevän vuosittain lievästi (vrt. edellinen kuva). Suunnitelmakausien määräytymisperusteita ei ole tarkemmalla tasolla tiedossa. Vuosi TA 2014* TA 2015* TS 2016* TS 2017* TS 2018* Valtionosuudet

23 Vuosi TA 2014* TA 2015* TS 2016* TS 2017* TS 2018* Valtionosuudet /asukas Toimintakulut Talousarviovuoden toimintakulujen taso on n. 111,9 miljoonaa euroa. Toimintakulujen kokonaisuudesta henkilöstökulujen osuus on n. 46 miljoonaa euroa, palvelujen ostojen osuus 45,6 miljoonaa euroa, aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden osuus n. 6,3 miljoonaa euroa, avustuksien osuus n. 6,0 miljoonaa euroa sekä muut toimintakulut n. 7,9 miljoonaa euroa. 23

24 Investoinnit Valtuusto on hyväksynyt tilahankkeiden käsittelyohjeet. Sen mukaisesti budjettivastuu rakennushankkeista on tekniikka ja ympäristö- toimialalla tilapalveluiden tulosalueella. Suunniteltavien tarveselvitysten tulee olla tiedossa talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä ja työhön tarvittava rahoitus varataan tilapalveluiden käyttötalouteen ja vaikuttavuuden arviointi sekä työvaiheistus suunnittelu voidaan samalla huomioida talousarviovalmistelussa. Investointeja ovat pitkävaikutteiset menot, jotka ovat palvelutuotannon käytössä useamman kuin yhden tilikauden ajan. Jotta investoinnin tunnusmerkki täyttyy, tulee myös pienhankintarajan ylittyä. Pienhankintaraja on euroa ja sitä pienemmät hankkeet kirjataan käyttötalouden menoksi. Investointihanke on yksittäinen irtaimistohankinta tai nimetty rakentamiskohde. Investoinnit on bruttobudjetoitu eli sitovuustasona ovat hankekohtaiset tuotot ja kulut. Talonrakennusinvestointien rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestoinnit (tekninen lautakunta, kohdistamattomat) ovat poikkeuksellisesti sitovia nettomenotasolla. Kunnallistekniikan investoinnit ovat nettomenotasolla sitovia hankeryhmittäin yritystoiminnan infra, asuntotuotannon infra, muut infrahankkeet ja viheralueet, puistot, pihat ja liikunta-alueet. Em. investoinnit kohdistuvat useampaan eri hankkeeseen. Tekninen lautakunta tarkentaa hankkeet vastaamaan valtuuston talousarviopäätöstä käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tällä toimintatavalla on pyritty saamaan joustavuutta sekä päätöksentekoon että käytännön töiden toteuttamiseen. Talousarviovuodelle 2015 esitettävät investoinnit ovat 6,2 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuosille esitettävät investoinnit ovat seuraavan taulukon mukaiset: TS yhteensä, 1000 INVESTOINNIT, NETTO, %muutos 6,9 14,6-17,3 Vuosien yksityiskohtainen investointisuunnitelma löytyy tämän kirjan kappaleesta 10, investointiosa. 24

25 Lainakanta Kunnan melko korkea vuosittainen lainakannan kasvu johtuu sekä korkeasta investointitasosta että toimintamenojen roimasta kasvusta. Kunnan vuotuinen korkea investointitaso yhdistettynä alhaiseen vuosikatteeseen ovat kasvattaneet kunnan lainakantaa merkittävästi 2000-luvulla. Taloussuunnitelmakaudella kunta velkaantuu edelleen. Lainakanta on taloussuunnitelmavuonna 2018 noin 51,8 milj. (ilman Janakkalan Vettä) TP 2013 TA 2014 MTA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Lainakanta Nettolainanotto Lainakanta / asukas TP 2013 TA 2014 MTA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Janakkalan kunta

26 5. KUNTAKONSERNIN LIIKELAITOKSELLE JA TYTÄRYHTEISÖILLE ASET- TAMAT TAVOITTEET 5.1. Janakkalan Vesi Toiminnalliset tavoitteet Janakkalan kunnan valtuusto on hyväksynyt kunnan konserniohjeet, joissa on määritelty kunnan ja sen omistamien tytäryhteisöjen johtamisen, ohjauksen ja seurannan sekä kunnan konsernin toimintaperiaatteet. Korkeatasoisten juomavesi- sekä jätevesipalveluiden tuottaminen liikelaitoksen toiminta-alueella asuville kuntalaisille ja siellä sijaitseville yrityksille. Talousvesituotannossa ja jätevedenkäsittelyssä tulee huolehtia riittävästä kapasiteetista, jotta uusien toimintojen sijoittuminen kuntaan on mahdollista nopeallakin aikataululla. Taksapoliittiset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Taksat tulee pitää kilpailukykyisinä ympäristökuntien vesilaitoksiin verrattuna. Peruskorjaukseen tulee varata riittävät taloudelliset resurssit, jotta verkoston ikääntyminen voidaan pysäyttää. Janakkalan Vesi tuottaa kunnalle vuosittain 6 % peruspääomasta eli noin Janakkalan Veden tilikauden tuloksen on oltava suunnitelmakaudella ylijäämäinen. Janakkalan kunnan valtuuston hyväksymän (kv ) talouden tasapainottamisohjelma mukaisesti on asetettu Janakkalan Vedelle lisätuloutusvaatimus /vuosi Janakkalan Asunnot Oy Yleistä Kiinteistöt Janakkalan Asunnot Oy on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö, joka on perustettu ja rekisteröity Yhtiön toiminimi oli saakka Janakkalan Asunnonhankinta Oy. Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtaja, isännöitsijä ja toimistosihteeri ( alkaen kiinteistösihteeri). Toimitusjohtajana toimi Eila Halme välisen ajan isännöitsijä Arja Jaatinen toimi vt. toimitusjohtajana ja alkaen varsinaisena toimitusjohtajana isännöitsijätehtävien lisäksi. Yhtiön omistuksessa on 27 taloa, joista 13 on kerrostaloja ja 14 on rivitaloja. Näissä on yht. 526 asuntoa. Lisäksi yhtiö omistaa 24 asunto-osakehuoneistoa. Osakehuoneistot sijaitsevat asunto-osakeyhtiöissä Turengissa, Tervakoskella ja Leppäkoskella. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö: Asunto Oy Turengin Kolmonen on alkaen ollut Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Turengin Kolmonen. Kiinteistössä on 18 asuntoa ja se sijaitsee osoitteessa Pikkukuja 1, Turenki. Toimitusjohtajana on ollut Arja Jaatinen. Osakkeiden omistajana Janakkalan 26

27 Asunnot Oy vuokraa yhtiön huoneistot ja maksaa yhtiölle vastiketta kattamaan yhtiölle kuuluvat hoito- ja pääomakulut. Janakkalan Asunnot Oy:n omistuksessa on yhteensä 568 asuntoa. Talous Liikevaihto Asuntojen vuokratuottojen toteutuminen % 99,31 % 98,88 % 97,45 % 97,33 % Myyntisaamiset liikevaihdosta % 2,15 % 1,92 % 1,69 % 1,80 % Luottotappiot liikevaihdosta % 1,79 % 0,28 % 0,36 % 0,53 % Rakennusten poistot % 4,00 % 4,00 % 4,00 % 4,00 % Rakennusten poistot Lainojen lyhennykset /tilikausi Poistot/lainanlyhennykset % 73,50 % 73,61 % 94,44 % 80,74 % Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Asumispalvelujen tuottaminen ja kehittäminen siten, että asuntokanta kohdentuu kuntalaisten tarpeisiin ja on tehokkaassa käytössä. Kehittäminen tapahtuu hyvässä yhteistyössä kunnan kanssa. Konserniohjaus: Selvitetään Janakkalan Asunnot Oy:n osalta tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä. Yhtiön tulee varata riittävät taloudelliset resurssit asuntokannan kunnossapitotoimenpiteitä ja peruskorjauksia varten sekä toteuttaa niitä suunnitelmallisesti. Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan peruskorjaukset ilman kunnan lisäpanostusta, kuitenkin siten että vuokrataso pysyy kohtuullisena ja kilpailukykyisenä ympäristökuntien kanssa Janakkalan Teollisuusalueet Oy Janakkalan Teollisuusalueet Oy (JTA) on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö. Yhtiön 1860 osakkeesta on merkitty Janakkalan kunnalle 1800, Janakkalan Osuuspankille 40 ja Tervakoski Oy:lle 20. Yhtiö on rekisteröity Yhtiön nimi oli saakka Tervakosken Teollisuusalue Oy. Yhtiön toimialana on omistus- tai vuokraoikeuden nojalla hallita Janakkalan kunnan alueella olevia kiinteistöjä, rakentaa teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettavaksi vuokraoikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa osakkeita ja osuuksia. Yhtiö tarjoaa vuokralle omistamiaan tuotanto- ja varastotiloja sekä rakennuttaa toimitiloja vuokrattavaksi ja yritystilasopimuksena lunastettavaksi. Yhtiö hoitaa myös Janakkalan kunnan elinkeinotehtäviä ja kunnan omistamien yritystonttien markkinointia. Yhtiön toiminta 27

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017 TALOUSARVIO 2014. Kunnanvaltuusto 9.12.2013 103

TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017 TALOUSARVIO 2014. Kunnanvaltuusto 9.12.2013 103 TALOUSSUUNNITELMA 2017 TALOUSARVIO Kunnanvaltuusto 9.12.2013 103 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 1. TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT... 6 1.1. Yleinen talouskehitys... 6 1.1.1 Kansainvälinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2013 2016 TALOUSARVIO 2013. Kunnanvaltuusto 10.12.2012

TALOUSSUUNNITELMA 2013 2016 TALOUSARVIO 2013. Kunnanvaltuusto 10.12.2012 1 TALOUSSUUNNITELMA 2016 TALOUSARVIO Kunnanvaltuusto 10.12.2012 2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 1. TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDAT... 6 1.1. Yleinen talouskehitys... 6 1.1.1 Kansainvälinen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 1 IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntalaisiin ja kuntiin vaikuttava lainsäädäntö on voimakkaasti uudistumassa. Uusi kuntalaki

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTA ESITYSLISTA 5. Kunnanvaltuusto. SAAPUVILLA Alamattila Jaakko Kimmel Miliza OLLEET JÄSENET Alatörmänen Seppo Kotavuopio Kari

ENONTEKIÖN KUNTA ESITYSLISTA 5. Kunnanvaltuusto. SAAPUVILLA Alamattila Jaakko Kimmel Miliza OLLEET JÄSENET Alatörmänen Seppo Kotavuopio Kari ENONTEKIÖN KUNTA ESITYSLISTA 5. Kunnanvaltuusto KOKOUSAIKA Keskiviikko 11.11.2015 klo 17.00 (valtuustoseminaari klo 15.00) KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, valtuustosali SAAPUVILLA Alamattila Jaakko Kimmel

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen

Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen Kunnanhallitus 255 28.10.2013 Kunnanvaltuusto 69 11.11.2013 Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen 349/02.03.02/2013 Kunnanhallitus 28.10.2013 255 Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SISÄLLYSLUETTELO 32 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 99 33 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 100 34 KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2015... 101

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KUHMOISTEN KUNTA 8.9.2014 1 Lautakunnat Hallintokunnat VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talousarvioesityksen laadinnan perusteet Kuntalain 65 :n mukaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Hailuodon kunta. Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohje. Käsittely Kunnanhallitus 12.10.2015 187

Hailuodon kunta. Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohje. Käsittely Kunnanhallitus 12.10.2015 187 1 Hailuodon kunta Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohje Käsittely Kunnanhallitus 12.10.2015 187 2 1 Taloudellinen kehitys Yleinen talouden kehitys Suomen kansantalous kasvaa seuraavien

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä 1 IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011 Yleistä Kuntalain 65 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot