TARKKAILUOHJELMA V X VAPO OY. Läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma

Transkriptio

1 TARKKAILUOHJELMA V X VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma v Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

2

3 Vapo Oy 1 Läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma v Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUALUEEN KUVAUS Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden pinta-alat ELY-keskuksittain Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden pinta-alat vesistöalueittain Vapo Oy:n turvetuotantoalueet Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella TARKKAILUVELVOITTEET OMAEHTOINEN KUORMITUSTARKKAILU KÄYTTÖTARKKAILU PÄÄSTÖTARKKAILU Yleistä Näytteenotto Virtaaman mittaus Ennakkotarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu Täydentävä tarkkailu Jälkihoitovaiheen tarkkailu Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu Poikkeustilanteiden tarkkailu Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet VAIKUTUSTARKKAILU Vesistötarkkailu Jälkihoitovaiheen vesistötarkkailu Biologiset tarkkailut Pohjaeläintarkkailu Kasviplanktontarkkailu Piilevätarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastustiedustelu Koekalastus Koeravustus Muut menetelmät Pöly- ja melutarkkailu Selvitysmenettely... 19

4 Turvetuottajan oma pölytarkkailu Pölymittausmenetelmät Melun mittaaminen Pohjavesitarkkailu TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI Päästötarkkailu Tulosten väliraportointi Yleistä päästölaskennasta Ympärivuotisten tarkkailukohteiden päästölaskenta Muiden kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden päästölaskenta Tarkkailun välivuodet päästöjen arviointi Vuosiyhteenveto Vesistötarkkailu Tulosten toimittaminen Vuosiyhteenveto Biologisten tarkkailujen raportointi Kalataloustarkkailujen raportointi Pöly- ja melutarkkailun raportointi Pohjavesitarkkailun raportointi Raporttien tiivistelmät, jakelu ja kehittämisesitykset OHJELMAN MUUTOKSET JA VOIMASSAOLO TURVETUOTANNON TERMINOLOGIAA VIITTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Tuotantoalueiden luvat ja kooste tarkkailuvelvoitteista Turvetuotantoalueiden purkureitit Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet Päästötarkkailun (4a) ja vesistötarkkailun (4b) havaintoasemat ja niiden perustiedot Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Kartat Pöly- ja melutarkkailukirje Biologiset tarkkailujen näytteenottopaikat Pohjavesitarkkailun kohteet listana

5 3 Vapo Oy Leena Siltaloppi Yhteystiedot PL 22, Yrjönkatu Jyväskylä puh sähköposti Pöyry Finland Oy Pia Jaakola, FM Antti Leskelä, FM Jorma Keränen, FM Eeva-Leena Anttila, FM Pekka Majuri, FM Pekka Keränen, FM Yhteystiedot PL 32, Paristotie KOKKOLA puh sähköposti

6

7 1 1 JOHDANTO Vapon läntisen Suomen alue kattaa tuotantoalueet Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen ELY-keskusten alueilla. Edellinen, vuosille laadittu tarkkailuohjelma hyväksyttiin ympäristökeskuksittain vuosina ja vuodesta 2010 alkaen ELY-keskuksittain. Hyväksymispäätökset sisälsivät ympäristökeskus- ja ELY-keskuskohtaisia täsmennyksiä ja lisäyksiä esitettyihin tarkkailuohjelmiin. Tämä Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen uusittu tarkkailuohjelma syrjäyttää aiemman voimassa olleen laaditun ja päivitetyn tarkkailuohjelman. Tarkkailuohjelman oli hyväksynyt Pirkanmaan ELY-keskus päätöksellä PIRELY1008/07.00/2010 ( ). Tällä ohjelmalla pyritään yhdistämään Vapo Oy:n Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmat yhdeksi kokonaisuudeksi. Periaate noudattaa yhtenäistä linjaa, jota on toteutettu Vapon läntisen Suomen tarkkailukohteiden (kuva 1) osalta muidenkin ELY-keskusten alueilla. Näin pyritään muodostamaan päästö- ja vaikutustarkkailuista yhtenäinen kokonaisuus, joka antaa tietoa turvetuotannon kuormituksesta ja sen vaikutuksista. Velvoitetarkkailun myötä saadaan myös aineistoa määrävuosina tehtävää lupaehtojen tarkistamista varten. Tarkkailupisteet on pyritty sijoittamaan siten, että turvetuotannon aiheuttamat mahdolliset vedenlaatumuutokset pystytään erottamaan mahdollisimman hyvin muun maankäytön aiheuttamista muutoksista. Käytännössä tämä tarkoittaa veden laadun tarkkailua soiden lähialueella. Tässä tarkkailuohjelmassa esitetään Vapo Oy:n läntisen Suomen Pirkanmaan ELYkeskuksen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma jaksolle Ohjelmassa mukana olevat turvetuotantoalueet on esitetty liitetaulukoissa. Ohjelma käsittää tuotanto- ja kuntoonpanovaiheen soiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun, joista on määrätty suokohtaisesti ympäristöluvissa tai erillisissä tarkkailuohjelmissa. Päästötarkkailun periaatteena on aikaisemmin ollut, että osa soista on valittu tarkkailuun ja muiden soiden päästöt on arvioitu tarkkailukohteiden osalta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Tämän uuden tarkkailuohjelman ja Vapon omaehtoisesti lisäämän päästötarkkailun myötä päästöjen laskenta perustuu jatkossa yhä enemmän turvetuotantoalueiden omiin tuloksiin. Ominaiskuormituslukujen käyttö päästöjen arvioinnissa on vähentynyt ja jäämässä pois. Ympäristölupapäätöksissä vaikutustarkkailut on usein jätetty kokonaan alueellisten ELYkeskusten ja kalataloustarkkailujen osalta ELY-keskuksen kalatalousyksiköiden hyväksyttäviksi. Tämä tarkkailuohjelma sisältää edellisen ohjelman tapaan vesistötarkkailun, joka kohdistuu pääasiassa päästötarkkailukohteiden alapuolisiin vesistöihin. Biologisten tarkkailujen osalta on kuvattu soveltuvat menetelmät ja tarkkailukohteet. Kalataloustarkkailut tehdään viranomaisten hyväksymien erillisten ohjelmien mukaan. Niiden osalta tässä tarkkailuohjelmassa on esitetty kuvaus yleisimmistä menetelmistä. Lupapäätöksissä voi olla myös määräyksiä pöly- tai meluvaikutusten sekä pohjaveden seuraamisesta, joiden osalta tässä tarkkailuohjelmassa on esitetty yleisimmät menetelmät. Jälkihoitovaiheen tarkkailu suoritetaan lupamääräysten mukaisesti, eikä sitä kuvata tässä ohjelmassa yksityiskohtaisesti.

8 2 Ohjelmaan voi liittyä Vapon lisäksi myös muita tarkkailuvelvollisia alueellisten ELYkeskusten hyväksymällä tavalla, hyväksyttämällä tarkkailuohjelmansa sekä tekemällä sopimuksen tarkkailua hoitavan konsultin kanssa itsenäisesti. Vapo Oy ei toimi muiden tarkkailuvelvollisten osalta yhteystahona. Ohjelmaan voidaan lisätä uusien lupapäätösten velvoitetarkkailuja sitä mukaa kuin niitä lainvoimaisten päätösten myötä tulee. Tarkkailuvelvoitteet (pisteet, näytteenoton ajankohdat jne.) lisätään ohjelmaan heti velvoitteiden vahvistumisen jälkeen. Lisäksi ohjelmaan tehdään tarvittavia muutoksia ja lisäyksiä viranomaisten ehdotuksien mukaisesti. Tarkkailukohteita voidaan myös viranomaisten hyväksynnällä poistaa, kun tarkkailuvelvoite päättyy. Ohjelma sijoitetaan sähköisesti eri osapuolten saataville www-ympäristöön. Tarkkailuohjelma esitetään Pirkanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi. 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS 2.1 Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden pinta-alat ELY-keskuksittain Taulukko 1 Vapo Oy:n läntisen Suomen alueella tarkoitetaan turvetuotantoalueita Vapon Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Lounais-Suomen vastuualueiden osalta (kuva 1). Näiden lisäksi Vapon Kaakkois-Suomen vastuualueen soista Jaakkolansuo, Laviassuo ja Hirvisuo kuuluvat tarkkailuohjelmaan, koska ne sijaitsevat Hämeen ELY-keskuksen alueella. Turvetuotantoalueet sijoittuvat Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueille. Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden pinta-alat käyttövaiheittain eri ELY-keskusten alueilla (tilanne 2012 pinta-alatietojen pohjalta) on esitetty taulukossa 1. Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen käytössä olevat turvetuotantoalueet ELYkeskuksittain. ELY-keskus Pinta-ala, ha (Vapon suot) Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Yhteensä

9 3 Kuva 1 Vapo Oy:n vastuualueet, joista Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Lounais-Suomen alue kuuluvat Vapon läntisen Suomen tarkkailuohjelmaan.

10 2.2 Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden pinta-alat vesistöalueittain Taulukko 2 Tuotantokunnossa, levossa ja valmistelussa olevien tuotantoalueiden sijoittuminen eri vesistöalueille on esitetty taulukossa 2. Pinta-alat on esitetty vuoden 2012 tietojen pohjalta. Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen käytössä olevat turvetuotantoalat pää-vesistöalueittain vuonna Vesistöalue Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v 14 Kymijoen vesistöalue Porvoonjoen vesistöalue Paimionjoen vesistöalue Aurajoen vesistöalue Lapinjoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue Karvianjoen vesistöalue Lapväärtinjoen vesistöalue Teuvanjoen vesistöalue Närpiönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue Purmonjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalue Kruunupyynjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalue Yhteensä Vapo Oy:n turvetuotantoalueet Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Pirkanmaan ELY-keskus Vapo Oy:lla on turvetuotantoalueita Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella tällä hetkellä runsaat 30 kpl (liite 1). Suurin yksittäinen tuotantoalue on Isosuo Punkalaitumella. Osa tuotantoalueista sijoittuu useamman ELY-keskuksen alueelle. Alkkian ja Lauttaneva- Haukkanevan turvetuotantoalue sijoittuvat sekä Varsinais-Suomen että Pirkanmaan ELY-keskusten alueelle. Permisuon turvetuotantoalue sijoittuu osittain Keski-Suomen ja osin Pirkanmaan ELY-keskusten alueelle ja Hietasalonneva Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueille. Riihi-Peuraneva sijoittuu Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskusten alueille. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueeseen kuuluvat turvetuotantoalueet sijoittuvat Kokemäenjoen (35), Karvianjoen (36) ja Kyrönjoen (42) vesistöalueille. Suurin osa turvetuotantoalueista sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella, Ikaalisten reitin (35.5) valuma-alueella (liite 2). 3 TARKKAILUVELVOITTEET Tarkkailuohjelmaan kuuluvien turvetuotantoalueiden tarkkailuvelvoitteet on koottu liitetaulukoihin. Liitteeseen 1 on koottu turvetuotantoalueiden ympäristöluvat ja tarkkailuvelvoitteet. Liitteestä 2 käyvät ilmi turvetuotantoalueiden valumavesien purkureitit. Liitteissä 4a ja 4b on esitetty ohjelmaan sisältyvien päästö- ja vesistötarkkailuasemien perustiedot. Turvetuotantoalueiden sijaintikartat sekä vesistötarkkailupisteiden kartat on esitetty liitteessä 5. Tarkkailupisteiden tarkemmat sijaintiedot koordinaatteineen löytyvät Vapo Oy:n Soiden hallinnan tietojärjestelmästä. Biologiset tarkkailujen havaintopaikat on esitetty liitteessä 7. Pohjavesitarkkailun kohteet on esitetty liitteessä 8.

11 4 OMAEHTOINEN KUORMITUSTARKKAILU Vapo on sitoutunut ympäristölupauksessaan siihen, että kaikki turvetuotantoalueet ovat tuotantokaudella ( ) päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista ovat ympärivuotisessa päästötarkkailussa. Omaehtoisten tarkkailujen lisäys toteutetaan vuosien aikana erillisen suunnitelman mukaisesti. 5 KÄYTTÖTARKKAILU Käyttötarkkailun toteuttaminen määrätään kullekin turvetuotantoalueille ympäristöluvassa. Käyttötarkkailumääräykset voivat vaihdella hieman suokohtaisesti ja yksityiskohtaiset määräykset on annettu lupapäätöksissä. Käyttötarkkailua on tehtävä kaikilla turvetuotantoalueilla. Käyttötarkkailu alkaa heti, kun kuntoonpanotyöt aloitetaan, ja se jatkuu keskeytyksettä siihen saakka, kun tuotantoalueen jälkihoitotyöt on tehty. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, vesiensuojelurakenteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailu on apuna myös erilaisten häiriötilanteiden selvittämisessä. Käyttöpäiväkirjaan tulee kirjata tarkentavat tiedot lohko/rakennekohtaisesti. Käyttöpäiväkirja tai erilliset kirjanpitoasiakirjat sisältävät yleensä seuraavat tiedot: tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta, lopettamisesta, tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä tiedot ojitus-, kuntoonpano- ja tuotantotoiminnan etenemisestä kunnostustyöt massansiirrot kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden, sarkaojien lietesyvennysten ja muiden mahdollisten lietesyvennysten tyhjentäminen sekä ojastojen puhdistukset pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt mittapadon ja mittauslaitteen asennukset, huolto ja korjaukset mittapadon vedenkorkeuslukemat, jos suo on tarkkailussa vesinäytteiden ottoajat sadanta, lämpötila ja tuulitiedot tuulitauot muut huomiot, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet pöly- ja meluhavainnot maininnat mahdollisista valituksista 5

12 6 havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvista vaikutuksista sekä muusta kuormituksesta, esim. metsäojitukset muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla alueiden ottaminen jälkikäyttöön alueiden luovuttaminen takaisin maanomistajille toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Päiväkirjaa ja muita käyttötarkkailuun liittyviä asiakirjoja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ELY-keskukselle ja sijaintikuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidettävä päiväkirja säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain lyhyt yhteenveto, joka toimitetaan päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille, sekä viranomaisille. Tieto kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä (esim. häiriötilanteet) ilmoitetaan välittömästi valvovalle viranomaiselle sähköisen TYVI-palvelun kautta. Vapo otti vuonna 2012 käyttöön oman toimintamallin, jonka mukaan kaikki Vapon tuotantosuot tarkastetaan vähintään kahden viikon välein. Turvetuotannosta vastaava urakoitsija tarkastaa tuotantoalueen osalta sovitut kohteet. Lisäksi he raportoivat lähes reaaliaikaisesti rakenteiden kunnon ja mahdolliset korjaustarpeet Vapon yhteiseen järjestelmään. Urakoitsijoiden lisäksi Vapo tekee omaehtoisia ympäristötarkastuksia. Käyttötarkkailun tiedonkeruu- ja yhteenvetolomake on liitteenä 3. Vapon nettisivuilta löytyvät tiedot turvetuotantoaluekohtaisista tuotantovastaavista ja ympäristöasiantuntijoista ( 6 PÄÄSTÖTARKKAILU 6.1 Yleistä Päästötarkkailu käsittää virtaaman mittauksen ja vesinäytteiden oton valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti. Päästötarkkailun virtaamamittauksen ja vesinäytteiden oton sekä analysoinnin hoitaa konsultti poikkeustilanteita lukuun ottamatta (ks. kappale 6.9). Päästötarkkailuun liittyy usein vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua. Suurilla tuotantoalueilla voi olla useitakin erityyppisiä päästötarkkailupisteitä. Päästötarkkailu aloitetaan yleensä kuntoonpanovaiheessa ennen turvetuotannon aloittamista. Tässä kappaleessa on kuvattu päästötarkkailujen toteutus näytteenoton, virtaaman mittauksen ja näytteiden analysoinnin osalta. Uusissa ympäristöluvissa määrätään varsin tarkasti päästötarkkailun sisältö. Lupamääräykset voivat poiketa tässä tarkkailuohjelmassa esitetystä päästötarkkailun perusmallista. Tuotantoalueiden tarkkailut suoritetaan aina lupamääräysten mukaisesti tai viranomaisten hyväksymällä tavalla. Kooste eri tuotantoalueiden lupapäätöksien tarkkailuvelvoitteista on liitteenä 1. Päästötarkkailun tuloksia käytetään päästölaskentaan. Päästölaskenta on esitelty tarkemmin kappaleessa 8, samoin kuin käyttö- ja päästötarkkailusta laadittavan vuosiyhteenvedon sisältö.

13 6.2 Näytteenotto Laboratoriotutkimusten luotettavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että näytteet on otettu oikeilta paikoilta, asianmukaisesti ja edustavasti. Näytteenotot suorittaa poikkeustilanteita (mm. rankkasadenäytteet) lukuun ottamatta ulkopuolinen konsultti, jonka ammattitaito on todennettu akkreditoinnilla ja/tai henkilökohtaisella sertifikaatilla. Näytteitä otetaan tuotantoalueelta lähtevästä vedestä viimeisen vesiensuojelurakenteen alapuolelta mittapadolta tai laskuojasta, mikäli mittapatoa ei ole asennettu. Vesiensuojelurakenteen tehon tarkkailua varten näytteitä otetaan myös vesiensuojelurakenteelle tulevasta vedestä Virtaaman mittaus Ympärivuotiset tarkkailuasemat varustetaan pääsääntöisesti virtaamanmittausta varten lämpöeristetyillä mittakaivoilla ja mittalaitteilla, jotka pidetään toimintakunnossa. Suolta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadon ja jatkuvatoimisen virtaamamittarin avulla. Päästötarkkailun näytteenoton yhteydessä näytteenottaja lukee mittapadon vedenkorkeuden ja tekee siitä merkinnän. Mikäli virtaamamittausta ei pystytä toteuttamaan tai virtaamaa mitataan vain osan aikaa vuodesta, puuttuvat virtaamajaksot arvioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (WSFS) saatavien valuntojen avulla. Muilla tarkkailukohteilla, joilla tehdään täydentävää päästötarkkailua, virtaaman mittaus tehdään esim. kolmiopadon tai siivikon avulla. 6.4 Ennakkotarkkailu Päästötarkkailun ennakkotarkkailusta ei yleensä ole ympäristöluvissa annettu määräyksiä. Vapo voi suorittaa omaehtoista ennakkotarkkailua, jolloin saatuja tuloksia voidaan käyttää taustakuormituksen laskennassa. 6.5 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Uusien tuotantoalueiden ympäristöluvissa on lupamääräyksinä vaateet kuntoonpano-vaiheen päästötarkkailusta. Kuntoonpanovaiheessa olevalta suolta näytteitä otetaan lähtevästä vedestä mittapadolta tai laskuojasta, mikäli mittapatoa ei ole asennettu. Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Näytteenottotiheydessä noudatetaan seuraavaa perusohjetta: Kuukaudet Näytteitä krt/kk kevättulva (yleensä ) 1 krt/viikko krt/2 vk Kuitenkin aina kuntoonpanotöiden aikana 1 krt/2 vk. Mikäli turvetuotantoalue ei siirry aktiivisesta kuntoonpanovaiheesta suoraan tuotantoon, voidaan kuntoonpanovaiheen jälkeistä näytteenottoa harventaa tai lopettaa se ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla.

14 Kuntoonpanovaiheen analyysit (laaja analyysivalikoima) Kiintoaine kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) Kokonaisfosfori (kok.p) Fosfaattifosfori (suod.) (PO 4-P) Kokonaistyppi (kok.n) Ammoniumtyppi (NH 4-N) Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO2+3-N) ph rauta (Fe) kun ph < 4,5 määritetään sähkönjohtavuus ja sulfaatti (SO 4) (määritystä ei tehdä kuitenkaan kemiallisilla puhdistusasemilla, koska niillä käytössä oleva kemikaali on sulfaattipohjainen) Jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaus Vapo toteuttaa normaalin käsinäytteenoton lisäksi jatkuvatoimisia mittauksia velvoitetarkkailun rinnalla. Mitattavia suureita ovat mm. virtaama, lämpötila ja sameus sekä siitä laskennallisesti johdettavat kemiallinen hapenkulutus (COD), kiintoaine, liuennut orgaaninen hiili (DOC) ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC). Mittausten laatu varmistetaan vielä (2014) vertaamalla jatkuvatoimisten mittausten tuloksia laboratorio-näytteiden (velvoitetarkkailu) tuloksiin. Jatkuvatoimisia mittausasemia on tulossa sekä kuntoonpanovaiheen että tuotantovaiheen soille Tuotantovaiheen tarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu Päästötarkkailussa on mukana jatkuvassa tarkkailussa olevia ympärivuotisia tarkkailuasemia, jotka on valittu ELY-keskuksittain edustavilta soilta tai ne on määrätty ympäristöluvissa. Asemat muodostavat edustavan otoksen tuotannossa ja kuntoonpanovaiheessa olevista tuotantoalueista huomioiden myös erilaiset vesienkäsittelymenetelmät siten, että niiden aineistoa voidaan käyttää päästölaskennan tueksi soille, joilla vastaavaa ympärivuotista tarkkailua ei ole. Ympärivuotisessa tarkkailussa saattaa vaihtelevasti olla mukana lisäksi Vapon omaehtoisesti tarkkailemia kohteita. Jatkuvassa tarkkailussa olevia ympärivuotisia asemia voidaan perustaa lisää ja niitä voidaan siirtää eri tuotantoalueille ELY-keskusten luvalla tarpeen mukaan. Ympärivuotisen tarkkailuaseman lakkauttaminen voi olla perusteltua, jos tuotantoalue on vanha ja siirtymässä lähivuosina pois tuotannosta tai sen kuormitukset ovat pysyneet pitkään vakaana ja siten sen seuranta ei anna alueelta uutta tietoa. Myös uusien ympäristölupapäätöksien tuomat muutokset kuivatusvesien purkureiteille voivat aiheuttaa ympärivuotisen aseman lakkauttamisen ja siirron toiseen paikkaan. Ympärivuotisella tarkkailukohteella virtaamaa mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden eristetystä mittakaivosta. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen käsittelyä ja sen jälkeen.

15 9 Vesinäytteet otetaan alla olevan ohjeen mukaisesti. Kevättulvanäytteiden ottoaika vaihtelee tuotantoalueen maantieteellisen sijainnin ja vuotuisten sääolosuhteiden mukaisesti. Kuukaudet Näytteitä krt/kk kevättulva (yleensä ) 1 krt/viikko krt/2 vk Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta, sekä kesällä ja syksyllä joka kolmas näytteenotto-kerta. Muulloin määritetään perusanalyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima - Kiintoaine - Kiintoaine Perusanalyysivalikoima - Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) - Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) - Kokonaisfosfori (kok.p) - Kokonaisfosfori (kok.p) - Fosfaattifosfori (suod.) (PO 4-P) - Kokonaistyppi (kok.n) - ph - ph - Kokonaistyppi (kok.n) - Ammoniumtyppi (NH 4-N) - Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO 2+3-N) - Rauta (Fe) - kun ph < 4,5 määritetään sähkönjohtavuus ja sulfaatti (SO 4) (määritystä ei tehdä kuitenkaan kemiallisilla puhdistusasemilla, koska niillä käytössä oleva kemikaali on sulfaattipohjainen) - kemiallisilla asemilla määrityksiin kuuluvat aina vähintään perusanalyysit + rauta Jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaus Vapo toteuttaa normaalin käsinäytteenoton lisäksi jatkuvatoimisia mittauksia velvoitetarkkailun rinnalla. Mitattavia suureita ovat mm. virtaama, lämpötila ja sameus sekä siitä laskennallisesti johdettavat kemiallinen hapenkulutus (COD), kiintoaine, liuennut orgaaninen hiili (DOC) ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC). Mittausten laatu varmistetaan vielä (2014) vertaamalla jatkuvatoimisten mittausten tuloksia laboratorio-näytteiden (velvoitetarkkailu) tuloksiin. Jatkuvatoimisia mittausasemia on tulossa sekä kuntoonpanovaiheen että tuotantovaiheen soille Täydentävä tarkkailu Ympäristöluvissa on määrätty, että tuotantoajan päästöjen tarkkailua toteutetaan määrävuosina kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta. Päästötarkkailuvuosina kuivatusvesien laatua tarkkaillaan ottamalla näytteet viimeisen vesiensuojelurakenteen jälkeen mittapadolta tai laskuojasta. Lisäksi vesiensuojelumenetelmien toimivuutta tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen viimeistä vesiensuojelurakennetta.

16 10 Ympäristölupiin perustuva tarkkailutiheys voi vaihdella. Useimmilla kohteilla tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa tarkkailutiheys on 4 kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu), mutta lupaehdoista riippuen näytteenottoväli voi olla myös esimerkiksi kerran kuukaudessa. Tarkkailua on yleensä määrätty kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana ELYkeskuksen määräämän ajan. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan yleensä perusanalyysivalikoima (kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n ja ph). Liitteeseen 4a on koottu päästötarkkailupisteiden osalta tiedot tarkkailtavista kohteista. Vapo voi omaehtoisesti lisätä tarkkailuvuosina otettavien näytteiden määrää, tarkkailuvuosia tai määritettäviä analyysejä tarpeen mukaan. 6.7 Jälkihoitovaiheen tarkkailu Jälkihoitovaiheen tarkkailuista on määräyksiä tuotantoaluekohtaisissa ympäristöluvissa. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava alueelliselle ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai kun ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen alueelliselle ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. 6.8 Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu Päästötarkkailussa vesiensuojelurakenteiden tehoa tarkkaillaan ottamalla vesinäytteitä myös viimeiselle vesiensuojelurakenteelle tulevasta vedestä. Vesiensuojelurakenteen puhdistusteho lasketaan vertaamalla pitoisuuksia rakenteen ylä- ja alapuolella. Puhdistusteho esitetään näytekerroittain sekä koko vuoden keskiarvoina. 6.9 Poikkeustilanteiden tarkkailu Toiminnanharjoittaja ottaa tarkkailukohteilta normaalin näytteenoton lisäksi ylimääräisiä vesinäytteitä poikkeustilanteissa (esim. kovat sateet, ylivirtaamatilanteet). Rankkasateiden aikaisissa ylivirtaamatilanteissa otetaan lisänäytteitä, jotka kuvaavat runsaasta sateesta johtuvaa veden laadun ja kuormituksen muuttumista. Rankkasadenäytteitä otetaan mahdollisuuksien mukaan, mikäli kyseisiä tilanteita tarkkailuvuonna esiintyy (rankkasade = kun sadanta on yli 20 mm/vrk). Tavoitteena on ottaa rankkasade- ja ylivirtaamanäyte kultakin ympärivuotisessa tarkkailussa olevalta asemalta sekä soilta, jotka ovat kyseisenä vuonna päästötarkkailussa. Rankkasadenäytteistä tehdään aina laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset (ks. kappale 6.6.1).

17 11 Äkillisistä vesistöhaitoista tai niiden uhasta tarkkailuvelvollisen tulee ilmoittaa alueen ELY-keskukselle ja asianomaisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotka päättävät jatkotoimista. Konsultin tulee ilmoittaa tarkkailun näytteenoton yhteydessä havaitsemistaan mahdollisista häiriötilanteista tarkkailuvelvolliselle heti ja laboratoriomittauksissa todetuilta osin viimeistään tarkkailutulosten valmistuttua Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet Turvetuotantoalueiden valumavedet ovat luontaisesti happamia. Kun ph on alle 4.5, määritetään sähkönjohtavuus ja sulfaatti (laaja analyysi). Eli ph 4.5 on raja-arvo, joka kertoo, onko kyseessä mahdollisesti happamalta sulfaattimaalta tuleva vesi. Esimerkiksi asiditeetti-määritys ei sovellu, koska se kuvaa yleensä veden kykyä vastustaa muutosta emäksiseen suuntaan eikä happamuuden lähdettä, joka voi olla joko turve- tai mineraalimaa. Turvetuotantoalueilta tulevassa vedessä on tyypillisesti alhainen sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtavuus. Kun vesi on happamoitunut turvekerroksen alapuolisen mineraalimaan hapettumisen seurauksena, veden ph laskee sekä sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus nousevat. Happamuuden oletetaan vaikuttavan metallipitoisuuksiin. Soilla mahdolliset metallit ovat jo luonnostaan olemassa, eikä turvetuotanto lisää niiden määrää. Esimerkiksi TASOhankkeessa on selvitetty valuma-vesien raskasmetallipitoisuuksia ja hankkeen tuloksia hyödynnetään pohdittaessa erityistarpeita jatkossa. Mahdollisista raskasmetallivaikutuksista tehdään erillisselvitys tutkinnallisena projektina (tutkimuskohteet valitaan geologisin perustein siten, että erilaiset alueet ovat riittävästi edustettuina). 7 VAIKUTUSTARKKAILU Turvetuottaja on velvollinen tarkkailemaan ympäristön tilaa ja toiminnan vaikutuksia siihen. Toiminnan vaikutuksia selvitetään alueellisen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutustarkkailu sisältää yleensä vesistö- ja kalataloustarkkailua. Mahdollisia turvetuotantoalueen vaikutustarkkailuja voivat lisäksi olla mm. melu- ja pölytarkkailut sekä erilaiset biologiset tarkkailut, joissa tutkitaan esimerkiksi pohjaeläimiä, kasviplanktonia tai piileviä. Tarkkailun tuottamia tietoja tarvitaan mm. arvioitaessa ympäristönsuojelutoimenpiteiden riittävyyttä sekä harkittaessa lupamääräyksiä, kalatalousvelvoitteita ja korvauksia. 7.1 Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun avulla pyritään selvittämään ja tarkkailemaan turvetuotantoalueilta tulevien vesien vaikutusta alapuolisiin vesistöihin, mistä johtuen havaintopaikkojen sijoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vesistövaikutuksien arvioinnin kannalta on tärkeää, että uusien tuotantoalueiden tai purkureittien osalta vesistötarkkailu aloitetaan ennakkoon suunnitelluilta kuivatusvesien purkureiteiltä ja jos mahdollista mukana on samankaltaisia vertailuhavaintopaikkoja vaikutusalueen ulkopuolelta. Näytteenotto aloitetaan ennen kuntoonpanovaihetta. Tämä ohjelma ei sisällä varsinaista ennakkotarkkailua. Tarkkailuohjelman vesistöhavaintopaikkaverkosto muodostuu pääpiirteissään Vapo Oy:n läntisen Suomen alueella jo aikaisemmin mukana olleista vesistöpisteistä. Uusien ympäristölupien vesistötarkkailuvelvoitteiden myötä mukaan tulee myös uusia vesistöhavaintopaikkoja, joiden osalta uudet havaintopaikat lisätään tähän ohjelmaan ao. ELY-

18 12 keskuksen hyväksynnän jälkeen. Joitakin vanhoista vesistöpisteistä esitetään poistettavaksi, koska ne eivät enää kuvaa turvetuotannon vaikutusta alapuolisessa vesistössä. Lista vesistötarkkailupisteistä on liitteessä 4b. Järvihavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet kahdesti vuodessa. Näytteenottoajankohdat ovat helmikuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin sekä heinä-elokuu. Virtavesihavaintopaikoilta vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa. Näytteenottoajankohdat ovat maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, elokuu sekä syys-lokakuu. Järvipisteiltä tehtävät analyysit: Lämpötila Näkösyvyys Happi, pitoisuus ja kyllästysprosentti Kiintoaine (vain 1 m) Sameus ph Väri COD Mn (kaikki syvyydet) Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori, suod. (vain 1 m, ajalla ) Kokonaistyppi (kaikki syvyydet) NO 3-NO 2-typpi (vain 1 m, ajalla ) NH 4-typpi (vain 1 m, ajalla ) Rauta a-klorofylli (0-2 m, ajalla ) Sähkönjohtokyky Virtavesihavaintopaikoilta tehdään muuten samat analyysit kuin edellä lukuun ottamatta näkösyvyyttä, a-klorofylliä sekä happea. Lisäksi virtaama määritetään aina, kun mahdollista. Virtavesihavaintopaikoilta otetaan näytteet 1 m:n syvyydeltä tai sitä matalammalta, jos vesisyvyys ei riitä. Järvihavaintopaikkojen näytteenottosyvyydet määräytyvät vesistön kokonaissyvyyden mukaan. Vakiosyvyydet ovat 1 m pinnasta ja 1 m pohjasta. Mikäli kokonaissyvyys on suurempi tai yhtä suuri kuin 5 metriä, otetaan näyte myös vesipatsaan puolivälistä tai syvyyden salliessa aina 5 m:n välein Jälkihoitovaiheen vesistötarkkailu Jälkihoidosta on määräykset ympäristöluvassa. Jälkihoidon perusperiaate on se, että tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai kun ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Siten myös vesistötarkkailut jatkuvat vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja

19 13 jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn ja vesistötarkkai-lun lopettamista. Näytteenottoajat ja analyysivalikoima ovat samat kuin tuotantoajan vesistötarkkailussa. 7.2 Biologiset tarkkailut Pelkkä veden laadun tarkkailu riittää silloin, kun turvetuotannon vaikutus on arvioitu vähäiseksi. Biologinen tarkkailu on tarpeen erityisesti, jos purkuvesistönä on herkästi pilaantuva järvi tai joki tai purkualueella on erityisiä luontoarvoja tai käyttö-tarkoituksia. Biologista tarkkailua on tehtävä, jos turvetuotannon kuormitus on alueellisesti merkittävä. Biologisella tarkkailulla voidaan saada tietoa siitä, miten turvetuotannon kuormitus vaikuttaa vesistön tilaan ja miten mahdolliset muutokset näkyvät eliöstön koostumuksessa ja runsaussuhteissa. Vesipuitedirektiivin tavoitteena oleva vesistöjen hyvän tilan arviointi perustuu pintavedenluokitteluun. Luokitteluun käytettävien biologisten menetelmien tulisi olla tulkintojen soveltuvuuden vuoksi standardien mukaisia. Vesipuitedirektiivin mukainen vesistöjen ekologinen luokittelu perustuu pääosin seurannan osalta virtavesissä kaloihin, pohjaeläimin ja vesikasvillisuuteen. Järvissä edellä mainittujen lisäksi seuranta kohdistuu kasviplanktoniin. Biologiset tarkkailut tehdään yleensä 3-5 vuoden välein. Vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää toiminnalliselta seurannalta (mm. velvoitetarkkailut) vesistöissä, joissa on riski, että hyvää tilaa ei saavuteta, pääsääntöisesti kolmen vuoden välein tehtäviä biologisia selvityksiä. Biologisen tarkkailun tarve ja sisältö määritellään tapauskohtaisesti alueellisten tarpeiden mukaan ja siitä sovitaan erikseen alueellisten ELY-keskuksien tai ELY-keskuksien kalatalousyksiköiden kanssa. Biologisten tarkkailumenetelmien ja tulosten tulkinnan tulisi tarvittaessa soveltua myös ekologisen luokittelun tarpeisiin ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaan Pohjaeläintarkkailu Virtavedet Pohjaeläinanalyysit ovat yleisesti käytetty tapa arvioida virtavesiin kohdistuvien paineiden ekologisia vaikutuksia. Pohjaeläimiä esiintyy käytännössä kaikissa vesistöissä, ja suhteellisen pitkäikäisinä ja paikallaan pysyvinä ne ilmaisevat elinympäristönsä hitaita muutoksia pidemmällä aikavälillä kuin vain kyseisellä näytteenottohetkellä (Koskenniemi & Ruoppa 2004). Pohjaeläimiä käytetään yhtenä biologisena osatekijänä vesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa. Virtavesitutkimuskohteiden pohjaeläinnäytteet kerätään ympäristöhallinnon uusimman ohjeistuksen mukaan (Meissner ym 2013, Versio tai uudempi) syys lokakuussa. Pirkanmaan alueen pohjaeläinnäytteenottoalueet sijoittuvat joko pieniin tai keskisuurin jokityyppeihin (OIVA-järjestelmä 2014, Vesien tila -karttakäyttöliittymä 2014), joten kultakin tutkimusalueelta otetaan neljä rinnakkaista nopean virtausalueen pohjaeläinnäytettä ohjeistusta noudattaen. Näytteet tulisi ottaa pienikokoisten (pki) että isokokoisten kivien (iki) habitaateista. Mikäli tutkimusalueelta ei löydy kaikkia näytteenottohabitaatteja, näytteitä ei jätetä ottamatta, vaan puuttuvan habitaatin näytteet korvataan saatavilla olevan habitaatin näytteillä. Uudessa pohjaeläinnäytteenotto-ohjeessa luovutaan hitaan virtausalueen (H) näytteistä. Luokittelua koskeva näytteenotto-ohjelma ei sido

20 14 eikä ohjaa velvoitetarkkailuohjelmia (Meissner, tiedoksianto), ja koska hitaan virtauksen alueilla esiintyy yleensä kuitenkin mm. vesistökuormitukselle herkkiä lajeja, tarkkailusuunnitelmaan sisällytetään myös yksi hitaan virtausalueen (H) kolmenkymmenen sekunnin potkuhaavipohjaeläinnäyte per näytteenottoalue. Näytteenottoalueilta otetaan siis yhteensä viisi rinnakkaista 30 sekunnin potkuhaavinäytettä (2 x pki, 2 x iki & 1 H). Virtavesikohteiden ekologista tilaa arvioidaan nykyisin ekologisessa tila-arvioinnissa käytettävillä kolmella eri pohjaeläinmittarilla (TT; tyyppiominaisten taksonien esiintyminen, EPTh; tyyppiominaisten EPT-heimojen esiintyminen & PMA; prosenttinen mallinkaltaisuus) (ks. Vuori ym. 2010, Aroviita ym. 2012). Varsinaisten ekologisten tila-luokittelumittarien lisäksi virtavesipohjaeläinaineistoista lasketaan myös muita pohjaeläinyhteisön monimuotoisuutta ja orgaanisen kuormituksen määrää kuvaavia tunnuslukuja (mm. ASPT -indeksi, Shannon-Wiener diversitetti-indeksi (H ), yksilö- ja laji-määrä sekä EPT -lajimäärä). Hitaan virtausalueen näytetulokset huomioidaan alueella mahdollisesti esiintyvien uhanalaisten lajien tarkastelussa ja mm. pohjaeläinyhteisön monimuotoisuutta kuvaavien tunnuslukujen laskennassa. Hitaan virtausalueen näytteitä ei kuitenkaan sisällytetä ekologisessa tilaluokitellussa käytettyjen pohjaeläinmittariarvojen laskentaan. Näytteiden määritys ja säilyttäminen sekä tietojen tallennus Kaikkien pohjaeläinnäytteiden määrityksessä pyritään vähintään ympäristöhallinnon tavoitetaksonomian mukaiseen tarkkuuteen (ks. Meissner ym. 2013). Pohjaeläinmäärittäjän tulee olla pätevöitynyt kohdelajistoon Suomen ympäristökeskuksen pohjaeläinmääritysvertailukokeiden (Prof Test) kautta (ks. Meissner & Hynynen 2009). Määritetyt pohjaeläinnäytteet ja näytemateriaalista mahdollisesti muodostetut kestopreparaatit tulee säilyttää 10 vuotta. Kaikki pohjaeläintutkimuksen havaintopaikka- ja näytteenottotiedot sekä määritystulokset tallennetaan ympäristöhallinnon ylläpitämään Pohje-tietojärjestelmään. Pohjaeläinnäytteenoton tuloksia verrataan paikkakohtaisesti aiempiin pohjaeläinnäytteenottojen tuloksiin siltä osin, kuin vertailukelpoista aineistoa on saatavilla. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen pohjaeläintarkkailu Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen pohjaeläinnäytteenottopaikkojen perus- ja paikkatiedot on esitetty taulukossa 3. Pohjaeläintarkkailun näytteenottopaikkojen sijoittuminen on esitetty karttaliitteessä 7. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella virtavesien pohjaeläinyhteisöjä on tutkittu aiemmin taulukon 3 mukaisilta paikoilta liittyen Vapo Oy:n turvetuotantoon vuonna 2011 (Pöyry Finland Oy 2012a). Taulukossa 3 esitetyiltä näytteenottopaikoilta otettiin pohjaeläinnäytteitä myös vuonna Vuoden 2013 pohjaeläintarkkailun tulokset raportoidaan keväällä 2014.

21 15 Taulukko 3 Pirkanmaan alueen pohjaeläintutkimuksen näytteenottoalueiden perus- ja paikkatiedot. Näytteenottopaikka Kunta Vesistöalue Koordinaatit ETRS-TMFIN35 Jyllinjoki Ikaalinen Vääräjoki, Ranta-Jokipii Parkano Lylyjoki Parkano Palojoki, Koivula Punkalaidun Virtavesipohjaeläinnäytteet otetaan kolmen vuoden välein. Seuraava näytteenotto toteutetaan vuonna Tulevien pohjaeläintarkkailujen tuloksia verrataan paikkakohtaisesti aiempiin pohjaeläinnäytteenottojen tuloksiin siltä osin, kuin vertailukelpoista aineistoa on saatavilla Kasviplanktontarkkailu Kasviplanktonin biomassan määrä on riippuvainen järven rehevyystasosta ja myös lajistorakenne valikoituu järven olosuhteita vastaavaksi, joten kasviplanktontutkimuksen avulla saadaan tietoa sekä järven rehevyydestä ja muista ominaisuuksista että näissä ominaisuuksissa tapahtuneista muutoksista, kun tutkimus toistetaan tietyin väliajoin (esim. Lepistö & Rosenström 1998, Willén 2007, Vuori ym. 2010, Järvinen ym. 2011). Näytteet otetaan kokoomanäytteenä vesisyvyyden sallimasta syvyydestä (noin 0 2 m) vesistötarkkailun näytteenoton yhteydessä. Näytteet kestävöidään välittömästi näytteenoton jälkeen happamalla Lugolin liuoksella. Näytteitä säilytetään pimeässä ja viileässä. Näytteiden mikroskopointi tehdään käyttäen laajaa kvantitatiivista menetelmää, ja laskennassa noudatetaan ympäristöhallinnon voimassaolevaa ohjeistusta (Meissner ym. 2013, Versio tai uudempi). Määrityksissä pyritään lajitasolle. Solut lasketaan tarvittaessa kokoluokittain ja solujen ja/tai kolonioiden koot mitataan mahdollisimman oikean tilavuuden määrittämiseksi. Tilavuuksina käytetään Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonrekisteriin tallennettuja tilavuuksia. Tulokset ilmoitetaan taksonimääränä ja biomassana (milligrammaa litrassa). Näytteiden määrityksen suorittaa asiantuntija, joka on pätevöitynyt Suomen sisävesien kasviplanktonmäärityksiin esimerkiksi suorittamalla hyväksytysti Suomen ympäristökeskuksen järjestämän vertailukokeen. Laskentatulokset tallennetaan ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin. Tulosten avulla tarkastellaan tutkittujen järvien rehevyyttä, ekologista tilaa ja tilassa tapahtuneita muutoksia näytteen lajistokoostumuksen, biomassamäärän ja tarkoitukseen soveltuvien indeksien avulla. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen kasviplanktontarkkailu Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen tarkkailun näytteenottopaikat on esitetty kartalla liitteessä 7 ja näytteenottopaikkojen perustiedot on esitetty taulukossa 4. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella järvien kasviplanktonyhteisöjen tilaa on tutkittu aiemmin vuonna 2011 (Pöyry Finland Oy 2012b). Tällöin näytteitä otettiin Ylöjärven Isosta Mustajärvestä, Kihniön Kankarinjärvestä, Parkanon Kuivajärvestä, Virtojen Vermasjärven Pohjoisselältä ja Viinaselältä ja Virtojen Ylä-Havankajärvestä. Vuonna 2013 kasviplanktonnäytteitä otettiin taulukossa 4 esitetyiltä näytteenottopaikoilta, ja niiden tarkkailun tulokset raportoidaan keväällä 2014.

22 VIITTEET Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S-M., Kuoppala, M., Mykrä, H. & Vuori, K-M Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen (Versio ). Suomen ympäristökeskus. 42 s. (Ajantasaisin ohjeistus osoitteessa FI/Vesi_ja_meri/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seuranta/Biologisten_seurantamenet elmien_ohjeet) OIVA- ympäristö- ja paikkatietojärjestelmä verkko-osoitteessa: < Vesien tila -karttakäyttöliittymä 2014.?Viewer=VemuPilotti 16 Taulukko 4 Pirkanmaan alueen kasviplanktontutkimuksen näytteenottopaikat. Näytteenottopaikka Kunta Vesistöalue Koordinaatit ETRS-TMFIN35 Havanganjärvi Virrat Vermasjärvi, Pohjoisselkä Virrat Kankarinjärvi Kihniö Vuorijärvi Parkano Nerkoonjärvi Kihniö Kuivasjärvi Parkano Näytteet otetaan kolmen vuoden välein, ja seuraava näytteenotto tehdään vuonna Näytteet otetaan jokaiselta näytteenottopaikalta yhden kerran heinä- tai elokuussa Piilevätarkkailu Piileviä esiintyy kaikissa vesistöissä, ja ne muodostavat merkittävän osan perustuottajista etenkin pienissä virtavesissä. Vesistöjen kivipinnoilla kasvavat piilevät saavat kaiken ravintonsa ympäröivästä vedestä, ja siten leväyhteisön rakenne kuvastaa hyvin vesistön ekologista laatua ja rehevyyttä sekä vesistöön mahdollisesti kohdistuvaa kuormitusta. Voimakkaimmin piileväyhteisön rakenteeseen vaikuttavat vesistön ph-tasoon ja suolapitoisuuteen liittyvät tekijät sekä veden ravinteisuus (esim. Soininen ym. 2004, Andrén & Jarlman 2008). Piilevänäytteet otetaan heinä-lokakuussa määritetyiltä näytteenottopaikoilta erillisenä näytteenottona tai esimerkiksi pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä. Ensisijaisesti näytteet kerätään kivien pinnoilta harjaamalla. Jos näytteenottoalueella ei ole kiviä, näytteet voidaan ottaa myös kasvien pinnalta. Näytteenotto toteutetaan ympäristöhallinnon voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti (ympäristöhallinnon www-sivut, menetelmäohjeet ja maastolomakkeet). Piilevänäytteiden käsittely, mikroskopointi sekä analysointi toteutetaan Elorannan ym. (2007) ohjeistuksen ja standardien SFS-EN (2003) ja SFS-EN (2005) mukaisesti. Näytteiden laskennasta vastaa asiantuntija, joka on perehtynyt piilevien lajinmääritykseen esimerkiksi suorittamalla hyväksytysti NorBAF:n (the Nordic-Baltic Network for Benthic Algae in Freshwater, järjestämän vertailukokeen. Määritystulosten perusteella tarkastellaan tutkittujen jokien vedenlaatua, ekologista tilaa

23 Taulukko 5 17 ja tilassa tapahtuneita muutoksia yhteisöanalyysin ja tarkoitukseen soveltuvien indeksien avulla. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen piilevätarkkailu Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen tarkkailun virtavesien näytteenottopaikat on esitetty kartalla liitteessä 7. Näytteenottopaikkojen perustiedot on esitetty taulukossa 5. Järvien litoraalialueen piilevänäytteet otetaan samoista vesistöistä kuin järvien kasviplanktonnäytteet (taulukko 5, kartta liitteessä 7). Litoraalialueen piilevänäytteitä on otettu aiemmin ainoastaan Kuivasjärvestä vuonna 2011 (Pöyry Finland Oy 2012b). Tutkimuksessa laskentatulosten analyysimenetelmät eivät täysin vastaa nykyisin voimassaolevassa ohjeistuksessa kuvattuja menetelmiä. Vuoden 2011 tutkimuksessa saatuja tuloksia verrataan soveltuvin osin vuoden 2014 tutkimustuloksiin, mutta vuoden 2011 tuloksia ei muokata voimassaolevan ohjeistuksen mukaisiksi. Kuivasjärven osalta vanhaa näytteenottopaikkaa voidaan käyttää vuoden 2014 tutkimuksessa yhtenä näytteenottopaikkana. Koska nykyinen näytteenotto-ohjeistus (ympäristöhallinnon www-sivut, menetelmäohjeet ja maastolomakkeet) edellyttää näytteiden ottamista vähintään kolmelta paikalta järven litoraalialueelta, tulee tutkimuksen yhteydessä määrittää lisäksi uusia näytteenottopaikkoja. Muilla järvillä näytteenottopaikat määritetään näytteenoton yhteydessä. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella virtavesien piileviä on tutkittu aiemmin vuonna 2011 (Pöyry Finland Oy 2012b). Tällöin näytteitä otettiin Ikaalisen Mylly-Karttujoesta ja Punkalaitumen Palojoesta. Tutkimuksessa laskentatulosten analyysimenetelmät eivät täysin vastaa nykyisin voimassaolevassa ohjeistuksessa kuvattuja menetelmiä. Vuoden 2011 tutkimuksessa saatuja Palojoen tuloksia verrataan soveltuvin osin vuoden 2016 tutkimustuloksiin, mutta vuoden 2011 tuloksia ei muokata voimassaolevan ohjeistuksen mukaisiksi. Vuonna 2013 piilevänäytteitä otettiin taulukossa 5 esitetyiltä näytteenottopaikoilta Jyllinjoesta, Vääräjoesta, Lylyjoesta ja Palojoesta, ja tarkkailun tulokset raportoidaan keväällä Tutkimus on tehty voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti. Pirkanmaan alueen piilevätutkimuksen näytteenottopaikat. Taulukkoon on lisäksi merkitty edellisen näytteenoton aikana tehdyt havainnot näytteenottopaikan pohjan laadusta. Näytteenottopaikka Kunta Vesistöalue Koordinaatit ETRS-TMFIN35 Kivipohjaa Virtavedet Jyllinjoki Ikaalinen x Vääräjoki, Ranta-Jokipii Parkano x Lylyjoki Parkano Palojoki, Koivula Punkalaidun x Järvien litoraalialueet Havanganjärvi Virrat Vermasjärvi, Pohjoisselkä Virrat Kankarinjärvi Kihniö Vuorijärvi Parkano Nerkoonjärvi Kihniö Kuivasjärvi Parkano x

24 18 Virtavesien piilevänäytteet otetaan kolmen vuoden välein, ja seuraava näytteenotto tehdään vuonna Järvien litoraalialueen näytteet otetaan vuonna 2014 ja 2016, minkä jälkeen tutkimus tehdään kolmen vuoden välein. 7.3 Kalataloustarkkailu Kala- ja rapukantojen tarkkailut kuuluvat yleisimmin käytettyihin biologisiin vaikutustarkkailumenetelmiin, jotka sopivat niin jokiin kuin järviin. Kalataloudellisista tarkkailuista päättää alueellisen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö, joka myös hyväksyy vaikutusalueelle laaditun tarkkailuohjelmaesityksen. Ympäristöluvan varaisissa hankkeissa tarkkailuohjelman laatiminen on luvan saajan vastuulla ja se tulee laatia kolmen kuukauden kuluttua luvan saatua lainvoiman Kalastustiedustelu Kalastustiedustelu soveltuu kalataloudelliseksi tarkkailumenetelmäksi, jos alapuolisen vesistön kalataloudellinen merkitys on arvioitu ympäristöluvassa vähäiseksi ja vaikutusalue on suppea. Kalastustiedustelua voidaan käyttää myös yhteistarkkailujen puitteissa, jolloin tiedustelualue on laaja koskien yleensä koko yhteistarkkailualuetta. Suppea-alaisessa kalastustiedustelussa kysely lähetetään postitse vain vaikutusvesistön ranta-asukkaille. Postitusosoitteet saadaan joko kalastuslupamyynnistä tai yleisimmin maarekisteristä. Laajassa kalastustiedustelussa osoitteet saadaan väestörekisteristä Koekalastus Jos vaikutusalueen vesialueilla on kalataloudellista merkitystä, niin pelkkä tiedustelu ei ole riittävä, sillä kotitarvekalastajien pyynti ei yleensä kohdistu kaikkiin kalalajeihin eikä varsinkaan niiden poikasvaiheisiin. Tällöin kalakantojen tila täytyy selvittää koekalastuksilla. Järvissä koekalastus tehdään NORDIC yleiskatsausverkoilla, joka on vesipuitedirektiivin mukainen standardimenetelmä (SFS-EN 14757). Verkkopyynti satunnaistetaan paikkojen suhteen ja pyyntiponnistus määritellään järven koon ja syvyyssuhteiden mukaan. Saalistulokset toimitetaan RKTL:n ylläpitämään valtakunnalliseen rekisteriin ja koska ne perustuvat standardiin, niitä voidaan käyttää järvien kalastoluokittelussa. Jokien koski- ja virtapaikat ovat avainelinympäristöjä, jotka kuvaavat koko joen tilaa. Koekalastusmenetelmänä virtavesissä on standardin SFS-EN mukainen sähkökoekalastus, jolla pyritään saamaan mahdollisimman tarkka tieto alueella esiintyvistä kalalajeista ja niiden runsaussuhteista. Kalastettavan alueen koko on vähintään 200 m 2, mutta alle 5 m leveissä joissa kalastetaan 20 metrin matka. Sähkökalastus tehdään 1-3 kerran poistopyyntinä ilman sulkuverkkoja. Standardiin lasketaan mukaan vain ensimmäisen kerran poistopyynnin tulokset, joten pyyntikerrat tulee olla eroteltuna. Usein virtavesissä halutaan erityisesti tietoja lohikalojen tiheysmuutoksista ja silloin kolmen pyyntikerran avulla saadaan enemmän informaatioita kuin yhdellä kertaa. Sähkökalastusten ajankohta on elokuun alusta lokakuun loppuun. Alle 5 C vedessä ei enää sähkökalasteta, koska sekä kalojen aktiivisuus, että laitteiden teho vähenee merkittävästi. Saalistulokset toimitetaan RKTL:n ylläpitämään valtakunnalliseen rekisteriin ja koska ne perustuvat standardiin niitä voidaan käyttää virtavesien kalastoluokittelussa Koeravustus Koeravustukset ovat käyttökelpoisia vaikutusvesissä, joissa on esiintynyt tai esiintyy rapuja, mutta niiden nykytilasta ei ole tarkempaa tietoa. Rapujen mertakoepyynti tehdään