Loppujulkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2012 2014 Loppujulkaisu"

Transkriptio

1 Loppujulkaisu

2 Puurikastamo (PuuRi) nosti valokeilaan puun uusia mahdollisuuksia Metsäteollisuus sektorina on Suomen kansantaloudelle erittäin merkittävä kaikilla mittareilla mitattuna. Ala työllistää lähes henkilöä ja edustaa jopa viidennestä koko Suomen teollisuuden viennistä. Puuteollisuus on kehittynyt vuosien saatossa paljon, kun asiaa tarkastellaan 1400-luvulta lähtien, jolloin puusta jalostettiin tervaa ja hiiltä. Puun jalostuksen kehitys on saanut aikaan monia uusia läpimurtoja, kuten sahatavaran, paperin, pahvin, huonekalujen, rakennuspuusepäntuotteiden, lääkeaineiden ja biopolttoaineiden syntymisen juuri puusta. Puusta on siis moneksi ja siitä on jalostettu Suomessa moneen eri käyttötarkoitukseen ja kohteeseen sopivia ratkaisuja. Puurikastamo-hankkeessa haettiin uusia tuotteita, ratkaisuja ja menetelmiä kehittää eteenpäin suomalaista puun jatkojalostuksen sektoria. Puurikastamo- eli PuuRi-hanke (projektikoodi A32028) toimi viiden osahankkeen voimin vuosina puun jatkojalostusteollisuuden parissa toimivien pk-yritysten puolueettomana tutkimuksen ja kehityksen alustana. Hankkeen tavoitteena oli nostaa esille uusia innovatiivisia ratkaisuja ja malleja pk-yritysten erilaisiin kehittämistarpeisiin. Hankkeen toiminta-alueena oli Etelä-Suomen alue. PuuRin osahankepartnerit toimivat Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Innovatiiviset puujalosteiden rikastustyökalut (IPR) Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Toteutuksessa edistettiin monitahoista verkostoitumista sekä tehtiin yhteistyötä puualan tutkimuksen ja kehityksen uusien toimintamenetelmien parissa. Liiketoimintojen aineettoman omaisuuden suojaamisessa parannettiin pk-yritysten IPR-asioiden tietämystä ja osaamista. Monialaiset rakenteet puutuotteiden valmistamiseen ja tehokkuuden lisäämiseen (PUM) Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu kehitti ja testasi uusia tuotteita sekä tuoterakenteita eri alojen teknologioita yhdistäen. Tuotetestaukset tehtiin Suomen ainoassa akkreditoidussa huonekalu- ja kalustealan laboratoriossa Lahden ammattikorkeakoulussa. Nanoseosteisten puukuitukomposiittimateriaalien hyödyntäminen puutuoteteollisuuden sovelluskohteissa (NANOKOMPO) Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Nanoseosteisten puukuitumateriaalien tutkimuksella haluttiin löytää uusia sovelluskohteita, ratkaisuja ja tuotteita puutuoteteollisuuden kehittämiseksi. Ekologinen keittiö Työtehoseura ry, Työtehoseura ry:n tavoitteena oli kehittää ja tuotteistaa ekologisen, kokopuisen keittiön kokonaisratkaisu. Kokonaisratkaisussa huomioitiin monipuolisesti tulevaisuuden käyttötarpeita, digitaalisuuden mahdollisuuksia, uusia materiaaleja sekä koneita ja laitteita. Työtä ja vientituotteita puusta (Tyvipuu) Kouvola Innovation Oy, Kouvola Innovation Oy etsi puulle ja puujalosteille uusia käyttökohteita sekä selvitti digitaalisten sisältöpalveluiden yhdistämistä uusissa tuoteratkaisuissa. Puun jatkojalostusteollisuus nostettava Suomessa kasvu-uralle Puun jatkojalostusteollisuus kärsi koko EU-alueella voimakkaasta taantumasta etenkin vuosina Suomeenkin rantautunut taantuma on osittain kaventanut ja tehostanut toimialaa sekä muokannut yrityksiä yhä enemmän verkostoitumaan ja tekemään yhteistyötä keskenään. Osa yrityksistä on hyödyntänyt hiljaisempaa taantuma-aikaa tekemällä liiketoimintojen kehittämiseen tähtääviä toimia. Toisaalta, pelkästään paikallisesti toimivilla yrityksillä, joiden markkinat rajautuvat vain kotimaahan, on ollut suuria vaikeuksia edes selviytyä taantumasta. Puutuotteiden tuonti Suomeen on kasvanut vuosittain merkittävästi vuodesta 2008 alkaen samaan aikaan kun vienti on laskenut. Suomi-brändin tulisi näkyä tuotteissa Puutuotteita valmistavista yrityksistä hyvin harva myy tai markkinoi tuotteitaan nostamatta suuremmin esille kotimaisuusastetta tai vientikaupassa Suomi-brändiä. Esimerkiksi Italiassa tehdyissä puutuotteissa näkyy poikkeuksetta merkintä Made In Italy. Meillä kuluttajat saattavatkin nähdä kaksi tuotetta päällisin puolin samanlaisia, vaikka tuotteiden aidot arvotekijät kuten laatu, turvallisuus, kestävyys, ekologisuus ja eettisyys voivat olla hyvin kaukana toisistaan. Tämä on voitu todeta vaikkapa Kiinassa valmistetuissa tuotteista. Sisällysluettelo: Laaja-alainen yhteistyö ja jatkuva toiminnan kehittäminen yritysten kulmakiviksi! Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy... 4 Kansainvälisesti suurimpia huonekaluteollisuuden tuotteita vieviä maita ovat Kiina, Italia, Saksa ja Puola. Varsinkin Kiinan viennin kasvu on ollut erittäin voimakasta: Vuonna 2000 Kiina vei huonekaluja noin kolmen miljardin euron arvosta. Vuoteen 2010 mennessä viennin arvo oli noussut jo noin 23 miljardiin euroon. Listan toisena olevan Italian huonekalutuotteiden vienti oli noin 12,3 miljardia euroa vuonna Italia onkin Euroopassa erittäin merkittävä huonekalutuotteiden valmistaja ja viejä, jonka suurimmat vientimaat ovat Kiina, Saudi Arabia, Ukraina, Venäjä ja Arabiemiraatit. Myös Suomi tunnetaan maailmalla Italian tapaan korkealaatuisten designtuotteiden valmistusmaana. Suomen suurimpia huonekalujen vientimaita ovat vuoden 2010 tilaston mukaan suuruusjärjestyksessä Ruotsi, Venäjä, Norja, Saksa, Tanska ja Viro. Italian huonekaluteollisuus on kuitenkin saanut kasvatettua huonekalutuotteidensa vientiä tekemällä uusia avauksia täysin uusille kasvaville markkina-alueille kuten Lähi-itään, Venäjälle, Kiinaan ja Ukrainaan. Suomessa tarvitaan jatkossa paljon enemmän laaja-alaista yhteistyötä koko puutoimialan sisällä sekä uutta osaamista koskien puun jatkojalostuksen kehitystä ja tutkimusta. Ala kaipaa uusia innovaatioita, uusia tuotteita ja menetelmiä toimintojen tehostamiseen. Mutta ennen muuta tarvitaan ehdottomasti uusia vientiavauksia. Julkaisija Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Taitto: Petri Koivisto Design ISBN Paino: Esa Print Oy, Lahti, toukokuu 2014 Loppujulkaisun tekijät: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Ville Uimonen Kati Korhonen Lahden ammattikorkeakoulu Irma Mäkelä Leo Lähteinen Kouvola Innovation Oy Jukka-Pekka Keronen Työtehoseura ry Minna Kuusela Lappeenrannan teknillinen yliopisto Timo Kärki Figuuri Oy Pirjo Kuisma Kannen kuvitus: Puurikastamo-hanke, piirtäjä Samuli Siirala Julkaisun muut kuvat: Piirtäjä Katri Oikarinen Tätä tekstiä saa vapaasti kopioida ja julkaista muokkaamattomana kokonaan tai osittain edellyttäen, että alkuperäinen tekijä ja julkaisija mainitaan ja näitä samoja ehtoja sovelletaan edelleen julkaistuihin teoksiin. Aineiston yhteydessä pyydetään käyttämään seuraavaa lähdemerkintää: Puurikastamo (PuuRi 2014) -loppujulkaisu. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n julkaisuja: PuuRi-hanke, EAKR. [Tekijät: Keronen, Korhonen, Kuisma, Kuusela, Kärki, Lähteinen, Mäkelä, Uimonen]. Lahti: Esa Print Oy Puu ja muovi ne yhteen sopivat Lahden ammattikorkeakoulu... 8 Puumuovikomposiiteille monia uusia käyttökohteita Lappeenrannan teknillinen yliopisto...12 Ekologinen keittiö kestää aikaa Työtehoseura ry Uppopuu on hyödyntämätön mahdollisuus Kouvola Innovation PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU 3

3 Innovatiiviset puujalosteiden rikastustyökalut (IPR) Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Ville Uimonen Laaja-alainen yhteistyö ja jatkuva toiminnan kehittäminen yritysten kulmakiviksi! Lisäarvoa ulkopuolelta tutkimus- ja kehitystoimintaan Suurimmassa osassa yrityksiä tehdään päivittäin jonkinasteista tutkimus- tai kehitystoimintaa, usein yrityksen työntekijöiden toimesta, heidän oman työnsä ohessa. Työn tuottavuuden malleja parannetaan sekä kehitetään uusia tuotteita tai palveluita, jotka puolestaan edellyttävät muutoksia yrityksen nykyiseen toimintamalliin, resursseihin tai toimintaympäristöön. Yrityksen oman tai sisäisen kehittämistoiminnan lisäksi tarjolla on monentyyppisiä ulkoisia t&k-toiminnan palveluntuottajia. Tukea yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarjotaan muun muassa ammattikorkeakouluista, yliopistoista, kuntien omistamista elinkeinoyhtiöstä, erilaisista tutkimuslaitoksista sekä kunkin toimialan sidosryhmistä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan lähtökohdat ja toimintamallit poikkeavat toisistaan riippuen palveluntarjoajasta. Ammattikorkeakouluissa tehdään yhä enenevissä määrin erittäin käytännönläheistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa liittyen johonkin suurempaan asiakokonaisuuteen opinnäytetöiden tai työharjoittelun muodossa. Yliopistojen toiminta yritysverkostoissa painottuu tieteellisen tutkimuksen ja kehityksen sektorille. Kuntien omistamista elinkeinoyhtiöistä löytyy puolestaan runsaasti tietoa ja osaamista. Elinkeinoyhtiöillä on myös erinomaiset yhteistyöverkostot sellaisiin toimijoihin ja sidosryhmiin, jotka voisivat muuten olla yrityksille itselleen haasteellisia tavoittaa. Verkostojen ja sidosryhmien tuoma lisäarvo on monelle yritykselle hyvinkin merkittävää. Tutkimus- ja kehityspooli jakoi osaamista ja tietoa Tutkimus- ja kehityspoolin (t&k-pooli) muodostuksella siirrettiin käytännönläheistä tieteellistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä tietoa yhdeltä toimijalta useiden eri toimijoiden ja yritysten hyödyksi. Vastaavaa toimintamallia tai verkostoa, jossa kutsutaan koolle eri toimijat, sidosryhmät ja yritykset yhteisiin avoimesti keskusteleviin yhteistyötilaisuuksiin, ei Suomessa ole aiemmin viety käytäntöön. T&k-poolin toiminnan ja tilaisuuksien valmistelijana sekä koordinoijana Etelä-Suomen alueella toimi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n osahanke tiiviissä yhteistyössä muiden osahanketoteuttajien kanssa. YLIOPISTOT Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto T&K-RAHOITUS Tekes Finnvera Keksintösäätiö ELY-keskus Päijät-Hämeen liitto Etelä-Suomen t&k-pooli AMMATTIKORKEAKOULUT Lahden ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu YRITYKSET KV-yhteistyö Saksa Viro Ruotsi TUTKIMUSLAITOKSET VTT Mikes Inspecta T&K-TOIMIJAT Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Työtehoseura ry Kouvola Innovation Oy Rakennustieto Aineettomat oikeudet ovat yrityksille arvokasta omaisuutta (IPR) Yritys voi suojata tehokkaasti oman liiketoiminnan tai tuotekehityksen tulokset ainoastaan immateriaalioikeuksien (IPR-oikeus, Intellectual Property Rights) avulla. Kiina on maailman eniten tuotekopiointia tekevä maa, ja toisaalta Kiina hallitsee myös aineettomien oikeuksien rekisteröinteihin liittyviä hakemustilastoja. Ei ole pelkkää sattumaa, että myös suomalaisten valmistajien tuotteita kopioidaan huomattavasti ympäri maailmaa. Lisää tietoa IPR-oikeuksista Suomalaiset yritykset panostavat tuotekehitykseen huomattavia rahasummia ja paljon työaikaa, mutta immateriaalioikeudet jäävät usein vähemmälle huomiolle. Puurikastamo-hankkeessa keskityttiin lisäämään pk-yritysten osaamista aiheesta painottaen IPR-oikeuksien osalta teollisuusoikeuksia, eli tavaramerkkiä, mallioikeutta, patenttia ja hyödyllisyysmallia. Puuteollisuusyritysten kehittämistarpeita kartoittavan tutkimuksen mukaan (tekijä: Global Research & Data Services, Juhani Kuokkanen 2013) pk-yritysten tietämys IPR-oikeuksien merkityksestä liiketoiminnan osana on varsin heikkoa. Kehittämistarvetutkimus toteutettiin vuonna 2013 puhelinhaastatteluna, joka kohdistettiin yhteensä 35 pk-yritykseen. IPR -oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä saatiin puuteollisuuden yrityksistä seuraavia tietoja: pk-yrityksistä vain 23 % on rekisteröinyt liiketoimintansa tueksi tavaramerkin. pk-yrityksistä vain 20 % on hakenut tuotteillensa mallisuojaa, hyödyllisyysmallia tai patentteja. pk-yrityksistä jopa 37 % tietää varmuudella, että heidän tuotteita on kopioitu kilpailijoiden tai jälleenmyyjien taholta. 17 % vastaajista ei osannut sanoa, onko heidän tuotteita kopioitu vai ei. Puuteollisuuden pk-yritysten tuotteita kopioidaan siis hyvin vapaasti johtuen pk-yritysten IPR -oikeuksiin liittyvästä tiedon puutteesta. Tiedon puute tulee näkyväksi siinä, että yritys ei rekisteröi tai suojaa omaa tuotekehitystä riittävällä tavalla. Laadukas tuote ja rekisteröity tavaramerkki vahvistavat yrityksen brändiä ja parantavat kilpailukykyä. Ilman brändiä yrityksellä ei ole juuri muita kilpailukeinoja kuin hinta. 4 PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU 5

4 Tunnisteet eli tagit kiinnitetään seurattaviin tuotteisiin. TAVARAMERKKI Suojaa tavaran tai palvelun tunnuksia Voimassa 10 v. (uusittavissa) HYÖDYLLISYYSMALLI Suojaa teknisiä keksintöjä Voimassa 10 v. IPR MALLIOIKEUS Suojaa tuotteen tai palvelun osan ulkomuotoa Voimassa 25 v. PATENTTI Suojaa teknisiä keksintöjä Voimassa 20 v. IPR- teollisoikeudet lyhyesti Tavaramerkki: Tuotteiden tai palveluiden yksilöimiseen tarkoitettu erottautumisväline, joka voi olla lähes mikä tahansa graafisesti esitettävissä oleva merkki, kuten sana, kuvio, kirjainyhdistelmä, iskulause tai ulkoasu. Patentti: Tärkein keksintöjen suojamuoto. Määräaikainen yksinoikeus kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Patentoitavan keksinnön on oltava uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Hyödyllisyysmalli: Patentointia nopeampi ja helpompi tapa hankkia yksinoikeus keksintöön. Hyvä vaihtoehto sellaisille keksinnöille, joiden ero tunnettuihin ratkaisuihin verrattuna on pieni ja joihin ei ehkä edes saisi patenttia. Mallioikeus: Mallioikeus antaa haltijalle yksinoikeuden muotoilutyön tuloksiin. Mallirekisteröinti tarjoaa mahdollisuuden puuttua jäljittelijöiden toimintaan. Puurikastamo -hankeen tavoitteena oli parantaa puuteollisuuden pk-yritysten aineettomien oikeuksien tietämystä ja osaamista järjestämällä IPR-Teemapäiviä sekä niihin liittyviä IPR-sparrauksia. IPR-Teemapäivien asiantuntijat olivat Patentti- ja rekisterihallituksesta, Hämeen ELY-keskuksesta, Keskuskauppakamarista sekä kahdesta eri patenttiasiamiestoimistosta. IPR-Teemapäivien sekä IPR -sparrauksien konkreettisena vaikutuksena alueen yritykset tekivät uusia tavaramerkkirekisteröintejä (4 kpl), mallioikeushakemuksia (11 kpl) ja patenttihakemuksia (1 kpl). Tuottavuuden tehostaminen RFID-teknologialla Yrityksen tuottavuutta on mahdollista parantaa monin eri tavoin esimerkiksi uusimalla tuotantolaitteita entistä tehokkaampiin tai ottamalla käyttöön kokonaan uutta toiminnan seurantateknologiaa. Tuottavuuden parantamiseksi kaikki turha tekeminen kannattaa minimoida. Liiketoiminnassa tehtävien asioiden tulisi tapahtua reaaliajassa, arvoa tuottavasti ja kohdistua juuri oikeaan tarpeeseen. Toiminnan reaaliaikainen ja luotettava seuranta ilman tarkoituksenmukaista seurantajärjestelmää sitoo tuotannossa helposti useiden työntekijöiden työaikaa turhaan tekemiseen. Tulosseurannasta voi siinäkin tapauksessa olla laadultaan heikkoa. Puuteollisuusyritysten kehittämistarpeita kartoittavan tutkimuksen mukaan (tekijä: Global Research & Data Services, Juhani Kuokkanen 2013) pk-yritysten tuotannon- tai toiminnanohjausjärjestelmät kaipaavat isoa päivitystä. Tutkimuksen vastaajista yli puolet (60 %) ilmoitti, että heillä ei ole käytössä lainkaan tuotannon- tai toiminnanohjaukseen liittyvää järjestelmää. Vastaajista noin 40 % ilmoitti, että heillä on käytössään seurantajärjestelmä ja heistä noin puolet kertoi rakentaneensa itse excel-pohjaisen seurantajärjestelmän. Loput yrityksistä (noin 20 %) oli hankkinut kaupallisen joko tuotannon- tai koko toimintaa koskevan seurantajärjestelmän. RFID (Radio Frequency IDentification) tarjoaa yrityksille nopean ja tarkan sähköisen etätunnistusmenetelmän toiminnan reaaliaikaiseen seurantaan. RFID-teknologia koostuu tunnisteista (tagit), jotka kiinnitetään seurattaviin tuoteosiin ja tunnisteiden lukijoista, jotka asennetaan niihin kohtiin tuotantoa, joista tietoa kerätään. Lukijalaitteet viestivät tageistä luetun tiedon (sähköinen tuotekoodi EPC) RFID-tietojärjestelmään, joka kokoaa tiedon nopeasti ja halutussa muodossa. RFID-teknologia tarjoaa sen hyödyntäjälle jopa 100 % lukuvarmuuden ja nopean toiminnanseurannan. RFID-teknologiaa käytetään Suomessa jo huomattavan paljon. Teknologiaa hyödynnetään muun muassa bussikorteissa, auton avaimissa, henkilöiden ja ajoneuvojen kulunvalvonnassa, lemmikeissä ja kauppojen tuotteissa. Euroopassa teollinen valmistus on ottanut RFID-teknologian käyttöön. Sen historia juontaa juurensa jo toiseen maailmansotaan, jolloin tätä tunnistamisteknologiaa hyödynnettiin tunnistamaan lentokoneita. Suomessa RFID-teknologia on käytössä vain suuremmissa yrityksissä, esimerkiksi vaate-, metallinjalostus- ja elektroniikkateollisuudessa. Puutoimialan pk-yrityksissä se tekee vasta läpimurtoaan. Järjestelmän hankintakustannukset ovat aktiivisen kehitystyön myötä muodostumassa suhteellisen edulliseksi RFID:n tarjoamiin hyötyihin nähden. Seurantatagien hinnat alkavat 10 sentistä ylöspäin, riippuen käyttötarkoituksesta. Tageissa on saatavissa joko omalla hyvin pienellä virtalähteellä olevia malleja tai luentasirulla ja antennilla varustettuja tageja. Tällöin luentaan tarvittava luentavirta siirtyy lukijalaitteelta sirulle signaalina, jonka jälkeen siru lähettää impulssin tuotekoodista takaisin luentalaitteelle. Luentalaitteiden kappalehinnat ovat muutamia satoja euroja. RFID-tietojärjestelmä on arvokkain osuus koko teknologiassa, ja sen hinta määräytyy usein käyttösovelluksen vaatiman työn mukaan. RFID-tietojärjestelmä on mahdollista kytkeä toimimaan myös rinnakkain useimpien sähköisten toiminnanohjausjärjestelmien kanssa. 6 PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU 7

5 PUM Monialaiset rakenteet puutuotteiden valmistamiseen ja tehokkuuden lisäämiseen Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu Leo Lähteinen ja Irma Mäkelä Puu ja muovi ne yhteen sopivat Lahden ammattikorkeakoulu kehitti ja testasi hankkeen kuluessa puutuotealan kilpailukyvyn vahvistamiseksi uusia tuotteita ja tuoterakenteita sekä toimintamalleja eri alojen teknologioita yhdistämällä. Puumuovi-ideagenerointiprojektissa löytyi lukuisia innovatiivisia tuotemahdollisuuksia. Myös puun, muovin ja muiden materiaalien yhteiskäytön mahdollisuuksia tutkittiin. Tutkimushankkeita varten kehitettiin monia työskentelyä helpottavia työkaluja. Muotoiluopiskelijoiden innostus osallistua puun uudenlaisten käyttökohteiden ideointiin oli erityisen ilahduttavaa. Osahankkeessa saaduissa tuotoksissa voidaan sanoa olevan monenlaista älykkyyttä, joka perustuu erilaisten muovien, kuten kylmävalettavien ja termoplastisten, ominaisuuksiin. Muovien luontaiset ominaisuudet hyötykäyttöön Hanke käynnistettiin valmistamalla ruiskuvalunäytesauvoja, joissa puukappaleisiin tehtiin erilaisia koneistuksia eli työstöjä. Sauvoissa käytettiin yleisten kiinnitysmekanismien sijaan muoveja. Muovien ei ollut tarkoitus korvata metalleja ja muita kiinnikkeitä mekaanisessa kestävyydessä, vaan oleellisempaa oli se, että tässä päästiin hyödyntämään muovien luontaisia erikoisominaisuuksia. Näytesauvoja puumuoviliitoksesta Kestomuoveilla on hyvin laaja ominaisuuksien kirjo. Helposti prosessoitavina materiaaleina niistä voidaan valmistaa liitososia suoraan puurakenteeseen ilman erillisten liitososien työstämistä ja kokoonpanoa. Tarvittavaa ominaisuutta ei kuitenkaan aina saada aikaan yhdellä materiaalilla, vaan puuhun muodostettavassa muovisaumassa on käytettävä useita materiaalikerroksia. Haluttu ominaisuus Näytesauvoja puumuoviliitoksesta. syntyy, kun materiaalikerrosten ominaisuudet poikkeavat voimakkaasti toisistaan. Tietyssä lämpötilassa avautuvan luukun valmistaminen on edellä kuvatulla tekniikalla nyt mahdollista. Sarana valmistetaan osittain kiteisestä osasta, johon on tahallisella epätasaisella jäähdyttämisellä saatu aikaan tietty poikittainen jännitysprofiili. Kun tämän osan rinnalle valetaan amorfinen materiaali, jolla on tietyssä lämpötilassa sille ominainen rakenne, saadaan aikaan halutulla tavalla toimiva liitos. Saranaa voidaan tämän jälkeen käyttää aukaisemaan tai sulkemaan luukku tietyssä lämpötilassa. Lisää älyä puuhun Puun ja muovin yhteen liittäminen sai ensin nimekseen Puun hitsaaminen muovilla. Liitostekniikan mahdollisuudet huomioitiin syksyllä 2012 Puuntyöstömessuilla. Aihetta käsiteltiin myös mediassa. Maaseudun Tulevaisuus julkaisi jutun otsikolla Muovi avaa mahdollisuuksia puutuotteiden liitoksiin. Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti Slow wood -artikkelin yhteydessä aiheesta toteamalla uutta tekniikkaa messuilla edustaa puun hitsaaminen muovin avulla. Liitostekniikkaa markkinoitiin muovin erikoisominaisuuksien kautta. Koska älyä haettiin kaikkiin sovelluksiin, uudeksi teemaksi muotoutui puuhun älyä muovilla. Muovien avulla puutuotteille saatiin uusia ominaisuuksia uudelleenmuokattavuuteen, joustavuuden säätöön, lämmönkestoon, äänen- ja värinänvaimennukseen, snap- ja nivelrakenteisiin sekä lukuisiin värivaihtoehtoihin. Älykkyyttä nähtiin myös puumuoviliitostuotteiden valmistuksessa. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta sovelluksesta oli Thermoplasterilla kaavailtu tuolin jalkaliitoksen valmistaminen ilman liimoja, ruuveja tai pultteja. Tässä sovelluksessa muovi pursotettiin jalan kulmaan, mikä sitoo liitoskappaleet tiukasti yhteen. Muovin kovettumisilmiöön liittyvä kutistuminen teki liitoksesta erittäin jäykän. Muovin ja puun liitosta akustinen seinäpaneeli Akustiikkalevyprojekti poikkesi muista sovelluksista siinä, että kyseisessä tuotteessa eristemateriaali muutettiin yksinkertaisella käsittelyllä näyttäväksi akustiseksi seinäpaneeliksi eli tuote sai uuden käyttökohteen. Tuolin jalkaliitos voidaan valmistaa ilman liimoja, ruuveja tai pultteja. Levy valmistettiin viemällä lämmöneristemateriaalin käsittely yhtä vaihetta pidemmälle, ja samalla hyödynnettiin puun ja muovin mikroskooppitason liitosta. Tuote sisältää noin 7 prosenttia polyesteriä ja 93 prosenttia puukuitua eli paperia. Muovimateriaalin sulamisen ja jähmettämisen kautta huokoinen eristemateriaali voidaan muokata eri paksuisiksi levyiksi, joiden huokoisuuteen voidaan vaikuttaa kasaanpuristumisasteella. Huokoisuus puolestaan vaikuttaa levyn akustisiin ominaisuuksiin. 8 PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU 9

6 Kuvassa näkyy 3D-viilun käyttäytyminen muotopuristusmuotin päällä. Opiskelijoiden rakentaman Thermoplaster-laitteen muotoiltu tehdasversio. Kuvioitu 3D-viilu taipuu moneen suuntaan 3D-viilun rakenne perustuu joustavaan ydinmateriaaliin ja kuvioituihin pintaviiluihin. Pintaviilujen osalta on olennaista, että kuviointi menee läpi pintamateriaalin ja sallii sen venymisen. Tällä rakenteella saadaan aikaan levy, jota voidaan taivuttaa moneen eri suuntaan ja hyvin jyrkissä kulmissa. Lähtökohta 3D-viilujen valmistukselle oli rakentaa pintaviilujen kuviointiin tarkoitettu kalanterointilaite, joka toimii läpisyöttöperiaatteella. Laitteen telat on kuvioitu ja teroitettu siten, että ne leikkaavat 3D-viilun pinnan rikki ja jättävät joustavan ydinosan ehjäksi, jolloin 3D-viiluun muodostuu joustava rakenne. Tutkimusprojektissa 3D-viilu työstettiin laserilla, koska kalanterointilaitteiston rakentamiseen ei ollut varattu resursseja. Nyt kehitetty 3D-viilu poikkeaakin markkinoilta löytyvistä ratkaisuista. Tuotteessa ei haettu muille 3D-viiluille ominaista luonnollista ulkonäköä, vaan uudelle 3D-viilulle on ominaista sen kuvioitu ulkonäkö, jota voidaan jatkossa muokata muilla vastaavilla kuvioilla. Opiskelijoille toimeksiantoja myös suoraan yrityksiltä Tutkimusaiheisiin liittyviä opiskelijaprojekteja toteutettiin ryhmissä kaikkiaan kaksikymmentä. Hankkeen kuluessa valmistui viisi opinnäytetyötä ja useita käynnistyi. Ensimmäisten joukossa aloitettiin Thermoplaster-laitteen rakentaminen monialaisena opiskelijaprojektina ja 3D-viilun kehitysprojekti puutekniikan opinnäytetyönä. Termoplastisten muovien pursotukseen tarkoitetun liikuteltavan laitteen toteuttamiseen osallistui puu- ja muovitekniikan sekä mekatroniikan opiskelijoita. Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin teollisen muotoilun opiskelijat laativat laitteelle useita muotoilukonsepteja. Laitteen ideana on tarjota puu- ja muoviliitostuotteiden valmistamiseen lisää vaihtoehtoja. Akustiikkapaneelin suunnittelu ja valmistuskonsepti toteutettiin Muotoiluinstituutin opinnäytetyönä. Turva-alustan kehittämisprojekti syntyi puolestaan muovitekniikan opinnäytetyönä. Älykkäät puumuoviliitosten tuoteideaprojektit toteutettiin muotoilijoiden opiskelijaprojekteina. Ensimmäinen yritysprojekti liittyi oven karmiliitoksen kehittämiseen, johon osallistui sekä puu- että muovitekniikan opiskelijoita. Toisen yrityksen toimeksiantona oli puolestaan lyöntilaudan kiinnitykseen liittyvä puutekniikan opiskelijaprojekti. Saman yrityksen toimeksiannosta puutekniikan opiskelijat toteuttivat Ekowat-ikkunan kulma- ja loviliitoksen vahvistamiseen liittyvän projektin. Vaikka monet käynnistyneet tutkimushankkeet edellyttävät jatkotutkimuksia tai muita toimenpiteitä, nyt saatujen tulosten pohjalta on hyvä jatkaa eteenpäin. Tutkimusprojekteista ja tuloksista on kerrottu tarkemmin osahankkeen nettisivuilla ja Puumuoviliitosten tuotesovelluksia ja muita tutkimuskohteita -projektijulkaisussa artikkelikokoelmia, raportteja ja muita ajankohtaisia julkaisuja. Puutuotteille uusia sovelluksia Lahden ammattikorkeakoulun Monialaiset rakenteet puutuotteiden valmistamiseen ja tehokkuuden lisäämiseen (PUM) -osahankkeessa kehitettiin ja testattiin uusia tuotteita ja tuoterakenteita, jotka lisäisivät puutuotealan kilpailukykyä. Tavoitteisiin kuului myös yritysten t&k-toimintaa tukevien asiantuntija- ja testauspalvelujen kehittäminen yhdessä puualan t&k-poolin kanssa. Valmistusmenetelmien ja tuotesovellusten ideointien ohella tutkimusaiheita etsittiin aktiivisesti pk-yrityksiltä ja niitä pyrittiin jalkauttamaan opiskelijaprojekteihin ja opinnäytetöihin. 10 PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU 11

7 Nanoseosteisten puukuitukomposiittimateriaalien hyödyntäminen puutuoteteollisuuden sovelluskohteissa (NANOKOMPO) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Timo Kärki Puumuovikomposiiteille monia uusia käyttökohteita Palotestaus kartiokalorimetrilaitteella. Nanomateriaaleja hyödyntämismahdollisuuksien tutkiminen puutuoteteollisuudessa tuotti mielenkiintoista tietoa uusista puukuitukomposiittimateriaalien sovelluskohteista. Hankkeen kuluessa keskityttiin tutkimaan muun muassa puukuitukomposiittimateriaalien veto- ja taivutuslujuutta, iskulujuutta, kovuutta, tiheyttä sekä kosteuden kestoa ja palo-ominaisuuksia. Tuloksissa huomattiin, että puumuovikomposiittien ominaisuuksia voidaan parantaa lisäämällä koostumukseen tutkittujen mikro- ja nanomateriaalien kaltaisia materiaaleja. Ominaisuuksien parannus voidaan saavuttaa jo muutaman prosentin nanoseostuksella. Merkittävää on myös se, että puumuovikomposiittien ominaisuudet eivät heikkene. Tämä avaa mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen uusissa tuotesovelluksissa sekä käytön laajentamiseen jopa uusille sovellusalueille. Mekaanisiin ominaisuuksiin selvä parannus Nanomateriaalilisän vaikutusta komposiittien mekaanisiin ominaisuuksiin määritettiin mittaamalla valmistettujen kappaleiden veto- ja taivutuslujuutta sekä iskulujuutta ja kovuutta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että lisäaineen partikkelikoon pienentäminen nanomittakaavaan vaikuttaa parantavasti lujuusominaisuuksiin. Mikro- ja nanoselluloosan lisäys paransi merkittävästi tutkittujen sivuekstruusiolla valmistettujen komposiittien vetolujuutta. Ilmiö oli havaittavissa myös ekstruusiolla valmistetuissa profiileissa, mutta vaikutus oli hieman vähäisempi. Nanoselluloosan lisäys paransi ekstruusiolla valmistettujen komposiittien taivutuslujuutta muutamalla prosentilla. Iskulujuuden osalta voitiin havaita merkittävä parannus ekstruusioprofiilin tapauksessa. Sivuekstruusiolla valmistettujen profiilien tapauksessa vastaavaa parannusta ei havaittu. Lisäaineen nanomittakaavaisen partikkelikoon ei myöskään havaittu vaikuttavan puukuitukomposiittien kovuuteen. Koemateriaaleihin lisätyn selluloosan määrä oli 10 prosenttia massasta. Määrää ei optimoitu erikseen millekään yksittäiselle materiaalille, joten on mahdollista, että lisäaineen määrän optimoinnilla, jopa vähennyksellä, on saavutettavissa vielä suurempi parannus ominaisuuksiin. Hiilipohjaisten nanomateriaalien lisääminen komposiittiin paransi selvästi koekappaleiden vetolujuutta, hiilimustan 45 prosenttia ja hiilinanoputkien yli 30 prosenttia. Iskulujuuteen hiilimustan lisäyksellä ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta, mutta hiilinanoputkien lisäys paransi iskulujuutta selvästi. Vaikutus koekappaleiden kovuuteen oli merkittävä, sillä hiilinanoputket kasvattivat kovuutta lähes 59 prosentttia. Tutkitut materiaalit sisälsivät massastaan 3 prosenttia lisättyjä hiilipohjaisia nanomateriaaleja. Yleisesti ottaen tutkitut epäorgaaniset palosuoja-aineet ja titaanidioksidi paransivat vetolujuutta sivuekstruusiolla valmistettujen kappaleiden vetolujuutta prosenttia. Iskulujuus kasvoi jopa 29 prosenttia melamiinin lisäyksen myötä. Sen sijaan ATH:n tapauksessa havaittavaa parannusta ei syntynyt. Kosteus- ja säänkesto-ominaisuudet vahvistuivat Puumuovikomposiittien kosteudenkestoa määritettiin mittaamalla kuinka nopeasti ja kuinka paljon materiaali pystyy absorboimaan vettä. Myös vastaava paksuusturpoama mitattiin. Kokeissa havaittiin, että nanokokoisen sellun lisääminen pienentää komposiitin veden absorptiota ja turpoamista. Vastaava tulos saatiin hiilipohjaisilla nanomateriaaleilla. Parannusta voidaan pitää merkittävänä, sillä tämä edistää puumuovikomposiittien käytettävyyttä esimerkiksi ulkotiloissa. Säänkesto-ominaisuudet määritettiin suorittamalla koekappaleille standardoitu syklinen rasitustesti, jossa materiaali altistetaan jäätymis-sulamis -syklille kolme kertaa ja määritetään tämän vaikutus lujuuteen. Nanosellun lisäys vähensi selvästi rasitussyklien taivutuslujuutta alentavaa vaikutusta. Merkittävästi paremmat palo-ominaisuudet Materiaalien palo-ominaisuudet määritettiin standardoidulla kartiokalorimetritestillä. Kokeet suoritettiin hiilinanomateriaaleilla ja epäorgaanisilla yhdisteillä seostetulle puumuovikomposiiteille. Tutkitut epäorgaaniset palosuoja-aineet alensivat lämmöntuoton huippuarvoa prosenttia sekä pienensivät kokonaislämmöntuottoa jonkin verran. Tulosten perusteella vaikutus on niin merkittävä, että odotettava EU:n Euroclass-paloluokka (SBI) paranee yhdellä luokalla. Lisäämällä kolme prosenttia hiilipohjaisia nanomateriaaleja saavutettiin huomattava parannus palo-ominaisuuksissa, sillä lämmöntuoton huippuarvo laski lähes 20 prosenttia. Lisäyksen havaittiin alentavan myös kokonaislämmöntuottoa. Tässäkin tapauksessa Euroclass- paloluokan voidaan odottaa kohenevan yhdellä luokalla. 12 PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU 13

8 Tutkimuksen kohteena nanomateriaalien hyödyntäminen Lappeenrannen teknillinen yliopisto selvitti NANOKOMPO -osahankkeessa nanomateriaalien hyödyntämismahdollisuuksia puukuitukomposiiteissa. Tutkitut ominaisuudet olivat muun muassa veto- ja taivutuslujuus, iskulujuus, kovuus, tiheys, kosteuden kesto ja palo-ominaisuudet. Nanomateriaalien lisäyksen vaikutusta selvitettiin myös kahden erityyppisen rakenteen omaaviin puukuitukomposiitteihin: ekstruusiolla valmistettuihin tavanomaisiin profiileihin ja pinnoitettuihin sivuekstruusion (co-extrusion) avulla valmistettuihin profiileihin. Tutkittuja lisämateriaaleja olivat muun muassa erilaiset nanoselluloosat ja nanohiilet, kuten hiilimusta ja hiilinanoputket sekä eräät epäorgaaniset mikro- ja nanokokoiset materiaalit (ATH, TiO2, melamiini ja ZB). Erilaisia puumuovikomposiittiprofiileja. Hiilimusta ja hiilinanoputket. Materiaalien valmistuksessa käytettyjä erilaisia puupohjaisia materiaaleja: vasemmalla ylhäällä karkea sahanpuru, oikealla alhaalla nanosellu. 14 PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU 15

9 Ekologinen keittiö Työtehoseura ry Minna Kuusela, projektipäällikkö Ekologinen keittiö kestää aikaa Ekologisen keittiösuunnittelun lähtökohdat ovat samanlaiset kuin minkä tahansa keittiön. On huomioitava asukkaiden tarpeet, käytettävissä oleva tila sekä laitteiden asennusvaatimukset. Ekologisessa keittiössä kiinnitetään erityistä huomiota materiaaleihin, toimivuuteen ja keittiön elinkaareen. Puinen keittiökaapisto kestää sukupolvelta toiselle, se on helppo huoltaa, ja se voidaan myös siirtää toiseen paikkaan tai koota uudelleen. Muunneltavuus on tärkeää, sillä ihmisten tarpeet muuttuvat elämäntilanteiden vaihtuessa ja myös ikääntymisen myötä. Ekologisessa keittiössä kodinkoneet ovat energiatehokkaita ja hyvin suunniteltuja, hanat vettä säästäviä ja myös valaistus on suunniteltu energiatehokkaaksi. Ekologinen keittiö katsoo myös tulevaisuuteen, joten esimerkiksi uudet nanoteknologian sovellukset sekä digitaaliset, energiansäästöä tuovat ratkaisut voivat olla osana keittiökokonaisuutta. Mallikeittiöistä kaksi erilaista ratkaisua Toimivuus on kestävässä keittiösuunnittelussa tärkeä lähtökohta. Kodin pintojen tulee olla helposti siivottavia, säilytystilojen riittäviä ja asumisen toimintojen sujuvia. Keittiö on myös oikein mitoitettu ja ergonomisesti toimiva. Kun keittiö toimii hyvin, asukkaalla ei ole tarvetta isoon remontointiin eikä uuden keittiön hankintaan. Esteettisestikin kestävä ja ajaton muotoilu tukee kestävää kehitystä. Ekologisesti kestävä keittiö on tarpeen mukaan muunneltavissa, esimerkiksi kaappeja ja muita osia voidaan siirtää, poistaa tai lisätä asukkaan tarpeiden muuttuessa. Toinen mallikeittiöistä suunniteltiin käytettäväksi Työtehoseuran järjestämissä keittiösuunnittelijoiden koulutuksissa. Muotoilultaan ajattoman moderni keittiö myös kiertää alan messuilla. Kompaktissa I-keittiössä on mukana saareke. Kodinkoneet on nostettu hyvälle käyttökorkeudelle ja niiden vieressä on laskutilaa. Tärkein työtason paikka on vesipisteen ja Mallikeittiö esiteltiin Habitare-messuilla syksyllä lieden välissä. Kaikille tarvikkeille on suunniteltu omat, ergonomisesti oikeat paikkansa. Keittiön yksityiskohdat, kuten vetimet ja helat, on valittu niin että kaiken ikäisten on helppoa käyttää keittiötä. Työtehoseuran Sammatin toimipisteen museokahvilaan suunniteltu keittiö on puolestaan L-mallinen ja siihen kuuluu pieni myyntitiskisaareke. Keittiö tulee olemaan kovassa arkikäytössä. Vanha tila asetti suunnittelulle omat rajoitteensa. Yksinkertainen muotoilu toimii kuitenkin hyvin yhteen vanhan talon perinnesisustuksen ja -tapettien kanssa. Puu kestää kulutusta ja vanhenee kauniisti Asumiseen liittyvien valintojen merkitys hiilijalanjäljen pienentämisessä on erityisen tärkeää. Keittiön ekologisen arvon laskemisessa on otettava huomioon kalusteiden ja materiaalien koko elinkaari puun kasvatuksesta alkaen. Pitkäikäiset ja helposti huollettavat materiaalit, kuten puu, ovat ekologisia. Puu kestää kulutusta ja vanhenee kauniisti. Puukalusteiden hoitaminen ja huolto on tärkeää, ja huollon voi jokainen tehdä itse kun valitaan sopivat puulajit ja keittiö toteutetaan oikein. Hankkeessa koottiin kuluttajien avuksi Puisen keittiön hoito-opas. Kun keittiökalusteissa käytetään kotimaisia puulajeja, puumateriaalien kuljetus ei kasvata liikaa hiilijalanjälkeä. Puiset keittiökaapit voi kierrättää vielä elinkaarensa loppupäässä energiaksi. Pitkä elinkaari tekee tuotteesta myös hinnaltaan kilpailukykyisen. Ekologinen keittiö- hankkeessa vertailtiin erilaisten keittiön ovimateriaalien hiilijalanjälkeä. Mallikeittiöiden runkomateriaaliksi valittiin vaneri, toisena vaihtoehtona oli kokopuu. Ovet ja etulevyt tehtiin rimalevystä. Rimalevyt päällystettiin klassisemman ulkonäön saavuttamiseksi koivuviilulla, joka vahattiin. Samalla vahalla käsiteltiin myös nanokomposiitti-työtaso. Keittiökaappien ovilevyjen hiilijalanjälki ja hiilivarasto 60 x 90 cm ovilevy ilman heloja ja pintäkäsittelyä (kg CO 2 e) 15,00 10,00 5,00 0,00-5,00-10,00-15,00 Rimalevy Lastulevy MDF 3,27 3,17 5,66 4,60 4,61 10,94-9,87-10,39-10,47 Massiivikoivu Koivuvaneri -8,50-7,62 Lasi Hiilivarasto Hiilijalanjälki Hiilitase 16 PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU 17

10 Kierrätyskaapissa on tilaa 8 jätejakeelle. Nanopinnoitteilla puupintaan uusia ominaisuuksia Nanoteknologian uudet mahdollisuudet tuovat lisämaustetta keittiöönkin. Nanopinnoitteilla voidaan saada esimerkiksi puupintaan uusia ominaisuuksia, ja joissain tapauksissa puu voidaan kokonaan korvata ekologisella, kierrätysmateriaalipohjaisella nanokomposiittimateriaalilla. Mallikeittiön työtasot valmistettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämästä ekologisesta, puupohjaisesta nanokomposiittimateriaalista. Pinta on suunniteltu niin, että se muun muassa kestää hyvin kosteutta ja on helposti puhdistettava. Materiaalia on testattu hankkeen aikana standardien mukaisesti LUT:ssa, LAMK:ssa ja TTS:ssa. Toisessa, eli museokahvilan mallikeittiössä käytönaikainen testaus jatkuu myös hankkeen jälkeen. Uudenlainen kierrätyskaappi helpottamaan lajittelua Ekologisessa keittiössä varataan tavanomaista keittiötä enemmän tilaa kierrätykselle ja jätteiden lajittelulle. Kierrättämisen avulla pidennetään jo kerran luonnosta tai alkutuotannosta otetun materiaalin käyttöikää. Suomalainen tuottaa yhdyskuntajätettä noin 480 kiloa vuodessa ja tästä vain kolmasosa päätyy kierrätykseen, mikä on Euroopan mittakaavassa huolestuttavan vähän. Suomen virallisen jätesuunnitelman mukaan puolet yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää vuoteen 2016 mennessä. Tutkimuksen mukaan kierrätysinnokkuuteen vaikuttaa suoraan jäteastioiden määrä keittiössä. Kodeissa kierrätettäviä jätejakeita voi olla yli kymmenen toki kaikkia näitä ei ole syytä säilyttää juuri keittiössä. Ekologinen keittiö -hankkeessa on suunniteltu uudenlainen kierrätyskaappi kannustamaan lajitteluun ja kierrätykseen. Kaapin suunnitteli Heli Mäntylä Työtehoseurasta. Kaappi voidaan integroida osaksi keittiötä tai tarvittaessa sijoittaa muualle asuntoon. Kierrätyskaapissa on tilaa kahdeksalle jätejakeelle: keräyskartongille ja -pahville, pantillisille pulloille, pienmetalleille, lasille, vaarallisille jätteille, energiajakeelle ja keräyspaperille. Biojäte kerätään erikseen lähimpänä sen syntypaikkaa. Parhaana paikkana biojätteen keräykselle on oma laatikosto heti keskeisimmän työtason alapuolella. Uusi tekniikka lisää keittiön älykkyyttä Keittiön ekologiseen arvoon vaikuttaa suuresti sen sähkönkulutus. Keittiökaappien valmistus tuottaa suunnilleen yhtä suuren hiilijalanjäljen kuin keittiön puolentoista vuoden sähkönkulutus. Ekologisen keittiön tekniikan, kodinkoneiden ja valaistuksen onkin oltava mahdollisimman energiatehokkaita. Kodinkoneita valitessa on hyvä tutustua niiden energiaa ja vettä säästäviin ominaisuuksiin. Ekologisen keittiön kodinkoneet ovat parasta mahdollista energialuokkaa. Lisäksi koneet on osattava sijoittaa tarkoituksenmukaisesti ja niitä pitää myös osata käyttää oikein Oikeanlaisella ja oikein käytetyllä uudella tekniikalla voidaan saavuttaa energiansäästöjä, ja samalla helpottaa asukkaan arkea ja tuoda turvallisuutta. Tulevaisuuden keittiö voi olla osa talotekniikkaa ja hyvinkin älykäs seuralainen, joka tietää mitä kaupasta kannattaa ostaa ja miten tuotteet valmistetaan ruuaksi. Tulevaisuuden kodinkoneet ja koko keittiö mahdollistavat entistä energiapihimmän ja uusiutuvia energianlähteitä käyttävän elämän. Uudet mahdollisuudet tuovat myös uusia haasteita, eikä ekologisesti kestävä keittiö saa lakata täysin toimimasta mikäli tietoverkko kaatuu tai sähköt katkeavat. Ekologinen keittiö -hankkeessa on Kouvola Innovationin avustuksella selvitetty digitaalisten sovellusten tuomia mahdollisuuksia keittiössä. Mallikeittiöön toteutettiin pilottina uudenlaisia sovelluksia, joita Habitare-messuilla esitteli tuore yritys Bircher & Brandt. Astianpesukone kuluttaa vähemmän vettä Vaikka Suomessa vielä riittää vettä, sen lämmittäminen kuluttaa runsaasti energiaa. Vettä säästämällä vähennetään samalla raakaja jäteveden puhdistuksen tarpeita. Keittiöön kannattaa valita vettä säästävät hanat sekä asentaa astianpesukone, sillä astioiden käsin tiskaaminen kuluttaa kolme kertaa enemmän vettä kuin konepesu mikäli pestään täysiä koneellisia. Keittiöön kohdistuu monia odotuksia Ekologinen keittiö on myös hyvinvoinnin keskus ja kiireiselle ihmiselle rauhaa tuova turvallinen pesäpaikka. Aikamme ilmiöitä ovat asumisen uudet palveluketjut. Esimerkiksi keittiössä palvelu voi tarkoittaa ketjua keittiön asennuksesta sen huoltoon ja muutostöihin sekä hoiva- ja kotityöpalveluihin. Myös ruuantuotannon ja ostoskäyttäytymisen muutokset, kuten lähiruoka ja ruokapiirit, ovat muuttamassa keittiöön kohdistuvia odotuksia. Tällöin esimerkiksi säilytystilaa voidaan tarvita lisää. Toimivaa ja ekologista keittiökonseptia suunniteltaessa edellä mainitun tyyppiset asiat nousevat jatkossa esille. Työtehoseura jatkaa aiheen parissa myös Ekologinen keittiö -hankkeen päätyttyä. Mallikeittiöt syntyivät työpajoissa Työtehoseuran Ekologinen keittiö -hankkeen tavoitteena oli kehittää ja tuotteistaa ekologisen, kokopuisen ja kotimaisen keittiön kokonaisratkaisu. Hankkeessa kartoitettiin ekologisen, puisen ja energiatehokkaan keittiön suunnittelussa huomioon otettavat asiat, tulevaisuuden mahdollisuudet sekä tämänhetkinen markkinatilanne. Hankkeen tuloksena valmistui kaksi erilaista ja erilaiseen käyttöön suunniteltua mallikeittiötä, joissa nämä seikat on huomioitu. Tulossa on lisäksi ekologisen keittiön suunnitteluohje malliesimerkkeineen keittiösuunnittelijoille, puusepille, arkkitehdeille ja kuluttajille sekä puisen keittiön hoito-opas kuluttajille. Projektissa hyödynnettiin Työtehoseurassa kehitettyä suunnitteluyhteistyömallia, missä monialainen asiantuntijaryhmä kävi työpajoissa läpi ekologisen keittiön suunnitteluperusteita ja keittiöön kohdistuvia tarpeita. Ensimmäinen mallikeittiö esiteltiin Habitare-messuilla syksyllä 2013 ja toinen keittiö valmistui tammikuussa 2014 Sammattiin museokahvilan keittiöksi. Mallikeittiöt toteutti Puuverstas Punatammi. Suunnitteluyhteistyöhön osallistuivat lisäksi Aalto-yliopisto, Marttaliitto, Helsingin Energia, Nikari, UPM, Miele, Stala, Oras, Variante, Savo, Safera, Scandinavian Carpenter Collective ja Nurmijärven kunta sekä Puurikastamo-hankkeen muiden osahankkeiden edustajat Lahden Seudun Kehityksestä, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Kouvola Innovationista ja Lahden ammattikorkeakoulusta. 18 PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU 19

11 TyviPuu työtä ja vientituotteita puusta Kouvola Innovation Oy Jukka-Pekka Keronen Uppopuusta valmistettu penkki. Uppopuu on hyödyntämätön mahdollisuus Uudentyyppinen siisti sormiliitos soveltuu myös sarjatuotantoon. Uiton aikana vesistöihin uponneet tukit edustavat kotimaisia valtapuulajeja. Uppopuuta voidaan pitää erikoispuulajina, sillä vietettyään vuosikymmeniä puulle epätavallisissa olosuhteissa puun ominaisuudet ovat muuttuneet. Tähän asti uppopuutavaraa on käytetty hirsirakentamiseen ja polttopuuksi sekä jonkin verran kalusteiden raaka-aineeksi. Uppopuu on kuitenkin suuressa mittakaavassa hyödyntämätön raakaaine, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Pintapuun osalta uppopuusahatavara on ominaisväriltään harmaansävyinen, mutta sydänpuu on usein säilyttänyt vaalean tai luontaisen punertavan sävyn. Puun materiaaliominaisuuksiin on eniten vaikuttanut pitkä liotus, minkä johdosta osa puun sisältämistä ainesosista on liuennut veteen. Veden alla keskimäärin 50 vuotta Visuaalisten ominaisuuksiensa lisäksi materiaaliin on sitoutunut historiaa tukkilaiskulttuurista ja Suomen puuteollisuuden aamunkoitosta. Erityisen paljon puuta hävisi irtouiton yhteydessä, mikä oli ensimmäinen ja pisimpään vallalla ollut uittotapa aina viimeisimpiin vuosikymmeniin asti. Vesistöihin uitossa hävinneet tukit voidaan ajoittaa jopa 1700-luvulle asti. Suurin tukkisuma keskittyi toisen maailmansodan jälkeisille vuosikymmenille, joten oletettavasti suuri osa puusta on ollut upoksissa noin 50 vuotta. Tuotekehitystä ja arvoverkon kokoamista Puun mekaanisia ominaisuuksia tutkittiin Lahden ammattikorkeakoulun puulaboratoriossa ja uppopuun lahon- ja termiitinkestoa puolestaan Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Tutkimustulosten mukaan uppopuusahatavara ei lujuutensa puolesta lähtökohtaisesti sovellu rakenteellisiin tarkoituksiin, paitsi soveltuvin osin hirsirakentamiseen. Raaka-aine sopii sen sijaan erinomaisesti sisustamiseen ja huonekaluvalmistukseen. Uusien tuotteiden kehittämiseksi uppopuuta tutkittiin materiaaliominaisuuksiensa osalta. Puutavaralle etsittiin sellaisia uusia käyttökohteita, joissa tutkitut ominaisuudet pääsisivät parhaiten esille. Suomen Tukkinosto Oy on keskittynyt uppopuutavaran nostoon ja nostotoiminnan kehittämiseen. Tästä syystä yksi kehittämistoimenpiteistä tuotekehitysosion lisäksi oli arvoverkon kokoaminen paikallisista yrityksistä. Työpajassa syntyi sarjatuotantoon soveltuva sormiliitos TyviPuu-hanke järjesti helmi-maaliskuussa 2014 yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Wood academy -hankkeeseen liittyen Liimaristikko Oy:n ja Kiilto Oy:n kanssa sormiliitos-työpajasarjan, jossa kehitettiin sormiliitoksin toteutettuja puukalusteprototyyppejä. Sormiliitos on perinteisesti tunnettu liitos, jota on käytetty esimerkiksi parantamaan sahatavaran laatua sahaamalla kappaleen oksankohdat pois ja liittämällä lyhyitä oksattomia aihioita peräkkäin sormiliitoksin jälleen yhdeksi kappaleeksi. Sormiliitoksen etuna on, että sen avulla kaksi kappaletta voidaan liittää toisiinsa niin lujasti, että lopputulos on ehjää puuta lujempi. Sormiliitoksen lujuus perustuu sen sisältämään laajaan liitospinta-alaan. Sormiliitoksessa voi olla monta kertaa enemmän liimattavaa pinta-alaa muihin tunnettuihin liitoksiin verrattuna, poratappiliitoksesta puhumattakaan. Keksintö mahdollistaa ominaisuuksiensa ansiosta rakenteita, joihin tavallisilla menetelmillä ei pystytä. Liitos kestää momenttirasitusta enemmän kuin itse puutavara, joten liitos ei ole rakenteen heikoin lenkki. Momenttirasitusta kestävän lujan liitoksen avulla voidaan kehittää korvaavia ratkaisuja perinteisesti metallista valmistetuille kalusteosille. Liitoksen luja luonne innoitti esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston professori Tuomo Poutasta kehittämään liitoksesta sovelluksen kattoristikkoteollisuuteen. Kattoristikoissa sormiliitoksella 20 PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU 21

12 Uppotukit ovat viettäneet veden alla kymmeniä vuosia. korvataan perinteisesti käytetyt metalliset naulalevyt. Sormiliitoksin koottu ristikkorakenne on käyttötarkoituksessaan tavanomaista vastinettaan jäykempi ja lujempi. Puusepänteollisuuden kannalta keksinnössä on kiinnostavaa se, ettei varsinainen liitos jää näkyviin vaan syntyy siisti suora sauma. Normaalisti sormiliitoksella liitetyssä sahatavarassa sormiliitokselle tyypillinen sahalaitakuvio jää aina näkyviin jollekin sivulle. Tästä syystä huonekaluteollisuudessa liitosta on käytetty lähinnä toisarvoisissa kohteissa kuten liimapuulevyjen valmistuksessa. Tuotesuunnittelulle luja ja tyylikäs liitos tarjoaa uusia mahdollisuuksia, sillä sormiliitos on helppo valmistaa ja tuotanto on myös automatisoitavissa. Sarjatuotannon myötä kotimaisella kaluste- teollisuudella olisikin sormiliitosta hyödyntämällä mahdollisuus siirtyä globaalisti kilpailukykyiseen kalusteiden valmistukseen. Työpajasarjan tuloksena syntyneitä prototyyppikalusteita esiteltiin Lahden ProPuu galleriassa huhtikuussa Uutta liiketoiminta uppopuusta Kouvola Innovation Oy kehitti yhdessä Suomen Tukkinosto Oy:n kanssa uppopuuliiketoimintaa TyviPuu-hankkeessa. Kehitystyöhön ryhdyttiin, sillä uppopuulla nähdään olevan potentiaalisia tuoteominaisuuksia. Liiketoiminnasta heijastuu lisäksi hyötyä ympäristölle ja vesistöjen käyttäjille. Kehitysprojektin kuluessa haluttiin määritellä materiaalin ominaisuudet sekä johtaa niiden perusteella lisäarvoa tuottavia sovelluskohteita ja kasvattaa raaka-aineen jalostusastetta. Tavoitteena oli kehittää tulosten avulla puualan yritysten liiketoimintaa, parantaa työllisyyttä Kaakkois-Suomessa sekä lisätä puun käyttöastetta ja vetovoimaa. Puuyrityksille yhteinen sivusto PuuKymi.fi PuuKymi.fi -sivusto on kuluttajille ja ammattilaisille suunnattu palvelu, joka saattaa sekä asiakaan että puuyrityksen yhteen. Kaakkois-Suomen puualan toimijat löytyvät helposti yhdestä osoitteesta. Puuyrittäjille nettiportaali on helppo ja edullinen tapa lisätä näkyvyyttä. Alueen yritykset ja kuluttajat löytävät sivustolta helposti tarpeitaan vastaavan puualan toimijan aina metsäpalveluista puunjalostukseen. Kymenlaakson puualan yrityksiin syksyllä 2012 tehtyjen yrittäjähaastatteluiden perusteella ilmeni sekä näkyviä että piileviä tarpeita. Monessa yrityksessä markkinointia pidetään haasteellisena. Yksityisyrittäjän aika kuluu useimmiten tuottavan työn tekemiseen, eikä hallinnollisiin tai markkinoinnillisiin toimenpiteisiin jää tarpeeksi aikaa, tai markkinointi koetaan epämukavuusalueena. Yrityskoon kasvaessa hallintoon ja markkinointiin voitaisiin hankkia ulkopuolista osaamista, mutta yksityiselle elinkeinonharjoittajalle tämä ei aina ole mahdollista. Puutuoteteollisuus pitää verkostoja ja erilaisia yrityslistoja tarpeellisina, sillä moni yritys haluaa pysyä ajan tasalla alueella toimivista kilpailijoista ja mahdollisista yhteistyökumppaneista. Puuta käyttävän teollisuuden hankintaosastoilla on vaikeuksia löytää pieniä yrityksiä, sillä etenkin pienemmillä valmistajilla ei ole nettisivuja tai niiden hakukonenäkyvyys on heikko. Myös verkostoja kaivataan. Yksittäiset pienet yritykset voivat tarjota erikoisosaamista, mutta isompien kokonaisuuksien tarjoamiseksi tarvittaisiin useamman yrityksen yhteistyötä. Puuyritysten yhteinen sivusto on ensimmäinen askel kohti syvempää yhteistyöverkostoa. Puualaa yhteen kokoavaa verkkopohjaisen alustan toimintaa pyritään kehittämään alueellisesti Kaakkois-Suomessa. Hankkeen aikana selvitetään konseptin monistamismahdollisuuksia myös muualle Suomeen. Toiminnan jatkuvuus ja jatkuva ylläpito on sivuston toiminnan kannalta keskeistä, joten PuuKymi sivustoa on kehitetty alusta asti yhteistyössä Puumiesten liiton paikallisyhdistyksen kanssa. Yhdistyspohjainen koordinaatio mahdollistaa tulevaisuudessa tehokkaan tavan ylläpitää ja markkinoida sivustoa. Kuluttajille nettiportaali tarjoaa apua löytää tietoa kotinsa tai mökkinsä lähellä toimivista paikallisesta puualan yrityksistä. 22 PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU PUURIKASTAMO (PUURI) LOPPUJULKAISU 23

13 Yhteystiedot: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Niemenkatu LAHTI

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Yhteishankkeen koordinaatio: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kalevi Mäkelä, projektipäällikkö kalevi.makela@lahtisbp.fi GSM 050 5912349 www.southwood.fi

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset Stefan Fors, UPM 1 UPM UPM The Biofore Company VISIO UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet METSÄTEOLLISUUS- KLUSTERI Päivitetty: 30.6.2011 2 (5) A30665 ÄLYKOP - Metsäteollisuuden osaamisella

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

YIT Kodin ekologisemmat muutostyövaihtoehdot keittiöön

YIT Kodin ekologisemmat muutostyövaihtoehdot keittiöön YIT Kodin ekologisemmat muutostyövaihtoehdot keittiöön YIT 2 Internal Uusi asunto, vihreämpi keittiö! Puustellin ekologinen Miinus-keittiö - ajatonta muotoilua, uusia ratkaisuja Nyt voit valita muutostyönä

Lisätiedot

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 Ajankohtaista puututkimuksesta FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 MISSIO FWR Oy tuottaa suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisen mahdollistavia

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

Pesualtaat. teknologia ja moderni muotoilu.

Pesualtaat. teknologia ja moderni muotoilu. Pesualtaat Olkoonpa altaasi valinnan lähtökohta säilytystilojen maksimointi, altaan helppohoitoisuus, ulkonäkö tai vaikka seinän rakenne, löytyy sinulle valikoimastamme sopiva ratkaisu. Runsas tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä

AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä EKOTEHOKKAAN ELINKAARIASUMISEN PALVELUKONSEPTIT YHTEISTYÖTAHOT TTS tutkimus (Työtehoseura) TKK

Lisätiedot

Myynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO

Myynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Myynti Suomessa Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Ympäristöystävälliset PlastRex- tuotteet Yrityksistä FinnVaateri Oy on PlastRex tuotteiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009

Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuus liiketoimintana Puutuotteet > 400 mrd EUR liiketoiminta maailmanlaajuisesti Sahateollisuus 50 mrd EUR trendikasvu 1-2%/a, monissa

Lisätiedot

Miten oppilaitokset luovat puitteet hyvälle keskinäiselle yhteistyölle ja verkostoitumiselle yritysten kanssa?

Miten oppilaitokset luovat puitteet hyvälle keskinäiselle yhteistyölle ja verkostoitumiselle yritysten kanssa? Miten oppilaitokset luovat puitteet hyvälle keskinäiselle yhteistyölle ja verkostoitumiselle yritysten kanssa? Insinöörikoulutus Aikuiskoulutus, täydennyskoulutus TKI-hanketoiminta Tutkimus- ja yrityspalvelutoiminta

Lisätiedot

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista www.kolster.fi Kolster on IPR-asiantuntija Kolster Oy Ab on teollisoikeuksiin tai laajemmin immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) erikoistunut

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Case Genelec IPR-seminaari PK-yrityksille Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Mistä IPR:ää löytyy? Suunnittelu Tuotanto Tuote, mielikuva markkinoilla innovatiivisuus teknologiaosaaminen

Lisätiedot

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen

Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Kotimaisen (huonekalu) teollisuuden säilyttäminen Pohjoismaat menettäneet teollisia työpaikkoja (1980 2010) lähes miljoonan Suomi = 240 000 Norja = 120 000 Ruotsi = 400 000 Tanska = 160 000 Suomi menettää

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874 Kolster Oy Ab IPR asiantuntija vuodesta 1874 Palvelumme Patentit Hyödyllisyysmallit Tutkimukset ja valvonnat Tavaramerkit ja verkkotunnukset Mallioikeudet Riita-asiat IPR Management Kolster on Suomen johtava

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia

Lisätiedot

Kuluttajatutkimusraportti

Kuluttajatutkimusraportti Kuluttajatutkimusraportti Ympäristömerkintä kodin sisustus-, remontointi- ja rakennustarviketuoteryhmässä kuluttajien asenteet ja tietämys Tammikuu 2014 Johdanto Tässä raportissa on esitetty graafisesti

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

WISA -Spruce monitoimivaneri

WISA -Spruce monitoimivaneri WISA -Spruce monitoimivaneri Enemmän kuin rakennevaneri. Pohjoisen hitaasti kasvanut kuusipuu antaa WISA -Spruce vanerille erinomaiset ominaisuudet; mainion yhdistelmän esteettisesti miellyttävää ulkonäköä

Lisätiedot

Laatu kertoo tekijän

Laatu kertoo tekijän Laatu kertoo tekijän Koskisen on vuonna 1931 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-,

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy SOLID KNOWLEDGE PL 35 82501 KITEE www.kit-sell.fi KIT-SELL

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

IP Landscape. Mika Waris INNORATA 2-2. seminaari 06.10.2009. Mika Waris

IP Landscape. Mika Waris INNORATA 2-2. seminaari 06.10.2009. Mika Waris Mika Waris INNORATA 2-2 seminaari 06.10.2009 Mika Waris Immateriaalijärjestelmä kilpailutekijänä Mika Waris Innovaatioystävällinen ympäristö Keskeinen osa innovaatioympärist ristöä on immateriaalijärjestelm

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

KÄSISAHAT 2010 www.magnum-tools.com

KÄSISAHAT 2010 www.magnum-tools.com www.manum-tools.com Puulla on Suomessa pitkät perinteet rakentamisen ja teollisuuden raaka-aineena. Puu on edelleen ainutlaatuinen luonnonmateriaali, joka sopii moniin käyttökohteisiin. isäksi puun työstäminen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Mikko Viitanen 5.11.2012 Kalajoki Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Innovaatiot

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälistymisen palvelut

Kansainvälistymisen palvelut 1 Kansainvälistymisen palvelut Tilannekartoitus (henkilökohtainen tapaaminen) Toimenpide-ehdotukset (kirjallinen ehdotus) Yrityksen kansainvälistymissuunnitelman laadinta voi pitää sisällään mm. Kansainvälistymisvalmiuksien

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa. Kaarle Jaakkola 13.4.2011 VTT Technical Research Centre of Finland

RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa. Kaarle Jaakkola 13.4.2011 VTT Technical Research Centre of Finland RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa Kaarle Jaakkola 13.4.2011 VTT Technical Research Centre of Finland 2 RFID massasovellukset UHF-passiivi HF-passiivi NFC MMID erikoissovellukset Anturi-RFID

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Teollinen muotoilu on teollisuusjärjestelmien tai tuotejärjestelmien

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot