Synteettinen biologia: tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Synteettinen biologia: tiivistelmä"

Transkriptio

1 Synteettinen biologia: tiivistelmä European Academies Science Advisory Council Tiedeakatemiajaosto Lisätietoja: Synteettinen biologia: tiivistelmä Alkusanat EASACin (European Academies Science Advisory Council) jäseniin kuuluu EU-jäsenmaiden kansallisia tiedeakatemioita. EASAC on kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin, jonka tavoitteena on toimia neuvoa-antavana asiantuntijaorganisaationa erityisesti EU:n toimielimille. EASAC toimii näin eurooppalaisen asiantuntemuksen yhteisenä äänenä, jonka keskeisiin toimintamuotoihin kuuluu erilaisten asiantuntijaraporttien ja julkilausumien tuottaminen. Tietoisena tarpeesta hyötyä uusista innovaatioista ja synteettisen biologian tieteellisestä ja kaupallisesta potentiaalista, EASAC kokosi yhteen alan asiantuntijoiden työryhmän. EU:n eri puolilta lähtöisin olevat työryhmän jäsenet laativat EASACin presidentin Volker Ter Meulenin johdolla raportin otsikolla Eurooppalaisen potentiaalin toteuttaminen synteettisessä biologiassa: tieteelliset näkymät ja hyvä hallinto. Raportti perustuu osittain yksittäisten jäsenakatemioiden aiemmalle tutkimustyölle ja käy läpi synteettisen biologian tämänhetkisen tilan, antaen ehdotuksia miksi ja miten EU-maat voisivat, ja miten niiden tulisi tukea alan tulevaa kehitystä. Tämä asiakirja eli kyseisen EASAC-raportin yhteenveto tarjoaa lukijoille selkokielisen selvityksen raportin keskeisestä sisällöstä ja päätelmistä. Synthetic Biology: An Introduction January

2 Johdanto Tekoelämän tutkijat julistavat tieteellisen läpimurron BBC News, 2010 Frankenstein - laboratorio luo elämän koeputkessa Daily Express (Lontoo), 2010 Tutkijaa syytetään Jumalan leikkimisestä hänen kehitettyään tekoelämää luomalla keinomikrobi tyhjästä mutta voisiko se tuhota ihmiskunnan? Daily Mail (Lontoo), 2010 Useat viime vuosikymmenen biologian alan kehityskulut ovat herättäneet paitsi yleistä kiinnostusta, myös epäluuloa, vihamielisyyttä ja ajoittaista hätäännystä. Eräät näistä edistysaskelista, kuten esimerkiksi keinohedelmöitys, ovat saavuttaneet laajan, joskaan eivät täysivaltaisen hyväksynnän. Toisten, kuten organismien geenimanipulaation ja ihmisalkiotutkimuksen hyväksyntä, edellyttävät vielä vakuuttavia todisteita, että nämä tekniikat ovat turvallisia, tarpeellisia ja/tai yleensä toivottavia. Synteettisen biologian nousu, päämääränään elollisten järjestelmien luominen elottomista materiaaleista, on jännittävyydessään viime vuosikymmenten edistyksen etusijoilla, ja sillä on paljon annettavaa niin tieteellisestä, kuin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mutta, kuten viimeaikaiset uutisotsikot osoittavat, se on jo saanut osakseen vastustavaa kyseenalaistusta ja väheksyviä kommentteja. Ja jos alan saama julkisuus on tähän mennessä ollut suhteellisen vähäistä, tämä ei kenties johdu muusta, kuin sen uutuudesta. Mitä pidemmälle synteettisen biologian tutkimus pääsee, sitä kiistellympää se todennäköisesti tulee olemaan. Tämä on yksi syy siihen, että EASACin raportin laatijat suosivat julkista keskustelua tutkijoiden ja laajemman yleisön välillä kyseisen teknologian tulevaisuudesta ja mahdollisista hyödyistä. Tällainen tutkimustietoon perustuva ajatustenvaihto tarjoaa parhaan mahdollisuuden luoda konteksti, jossa laaja yleisö voi realistisesti punnita ne riskit, joita kohua herättävät selonteot tuovat esille. Tämä lyhyt teksti pyrkii edistämään tätä keskustelua. 2 January 2011 Synthetic Biology: An Introduction

3 Peter Artymiuk/Wellcome Images DNA-kaksoiskierteen mallinnus Mitä on synteettinen biologia? Synteettinen biologia merkitsee teknisten periaatteiden soveltamista biologiaan. Tähän saattaa liittyä elollisen järjestelmän uudelleen suunnittelu siten, että se tekee jotain esimerkiksi tuottaa jotain tiettyä ainetta mitä se ei luonnollisesti tekisi. Vielä kunnianhimoisempia ovat yritykset luoda täysin uusia elollisia järjestelmiä: luoda elämää elottomista aineksista. Elävien olentojen muuttaminen esimerkiksi yhdistelmä-dnatekniikan eli geenitekniikan avulla ei ole sinänsä uusi projekti, joten synteettisellä biologialla on päällekkäisyyksiä muiden tieteenalojen kanssa. Tässä tapauksessa lopullinen tavoite on kuitenkin suurempi: suunnitella eläviä olentoja ihmisten tiettyjen tarpeiden ja toiveiden mukaisiksi. Synteettisen biologian tutkimus on vain vuosikymmenen vanhaa. Ensimmäinen synteettisen biologian osasto suuressa tutkimusinstituutiossa, Lawrence Berkeley National Laboratory Yhdysvalloissa, avattiin vuonna 2003, ja amerikkalaistutkijat vastasivatkin suuresta osasta ensimmäisistä tutkimuksista. Useilla eurooppalaisilla valtioilla on nyt myös aktiiviset tutkimusryhmänsä. Synthetic Biology: An Introduction January

4 Kehitys on ollut vilkasta. Viimeisin virstanpylväs saavutettiin aiemmin tänä vuonna, kun tutkijaryhmä amerikkalaisen biologi Craig Venterin johdolla kuvaili, miten he olivat siirtäneet synteettisen perimän eli uudenlaisen kokonaisuuden geneettisiä ohjeita vastaanottavaan soluun. Tätä pidettiin ensimmäisenä onnistuneena yrityksenä luoda elämää, mutta näin ei kuitenkaan tosiasiassa tapahtunut. Tutkijaryhmän käyttämät geneettiset ohjeet koostuivat todella DNA:sta, joka perustui elottomaan materiaaliin. Kuitenkin solu, johon geneettiset ohjeet siirrettiin, oli jo olemassa olevan bakteerin, Mycoplasma mycoidesin, kuori, josta oli poistettu alkuperäinen sisältö. Tutkijoiden saavutus on löysästi rinnastettavissa uuden moottorin vaihtamiseen autoon sen sijasta, että auto olisi rakennettu kokonaan alusta. Siitä huolimatta tämä oli merkittävä osoitus synteettisen biologian lähestymistavan toimivuudesta. Miksi kehittää synteettistä biologiaa? Joillekin tutkijoille tämä teknologia on päämäärä itsessään: uusi tapa tutkia elollisia järjestelmiä saadaksemme selville, miten ne toimivat. Koska keinotekoisia järjestelmiä voidaan luoda paljon yksinkertaisemmiksi, kuin luonnolliset ovat, mahdollistavat ne kokeita, jotka olisivat muuten vaikeita suorittaa tai kenties mahdottomia tulkita. Laajemmalle yleisölle synteettisen biologian merkitys piilee sen yhteiskunnallisessa ja kaupallisessa potentiaalissa. Erään arvion mukaan synteettisen biologian maailmanlaajuiset markkinat saattavat paisua 2,4 miljardiin dollariin (1,8 miljardia euroa) vuoteen 2013 mennessä, sen sovellusten yltäessä lääketieteestä maatalouteen. Synteettisen biologian mahdollisiin sovelluksiin lukeutuvat: Energia Tarkoin suunnitellut mikrobit vedyn ja muiden polttoaineiden tuotantoon tai keinotekoiseen fotosynteesiin. Lääketiede Lääkkeiden, rokotteiden ja diagnostisten kemikaalien tuotanto, ja uuden kudoksen luominen. 4 January 2011 Synthetic Biology: An Introduction

5 Ympäristö Saastuttavien ainesten havaitseminen ja niiden hajottaminen tai poistaminen ympäristöstä. Kemianteollisuus Erilaisten täsmä- ja yleiskemikaalien tuotanto, esim. proteiinien, jotka toimivat vaihtoehtoina luonnonkuiduille tai olemassa oleville keinotekoisille kuiduille. Maatalous Uudenlaiset ruoan lisäaineet. Tällä hetkellä voi vain arvailla, mikä näistä sovelluksista tulee ensimmäisenä vaikuttamaan markkinoihin, vaikka monet kommentaattorit pitävät biopolttoainetuotteita todennäköisinä edelläkävijöinä. Synteettinen biologia saattaa nopeuttaa sellaisten toisen sukupolven biopolttoaineiden kehitystä, joita voidaan valmistaa maatalousjätteestä ja kasvijäännöksistä, välttäen näin kilpailun ruoaksi kasvatettujen viljelykasvien kanssa. Thomas Deerinck, NCMIR / Science Photo Library Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva synteettisestä mycoplasma -bakteerista Synthetic Biology: An Introduction January

6 Mitä odotamme synteettiseltä biologialta? Iso-Britannian Royal Academy of Engineeringin teettämästä tuoreesta yleisökyselystä ilmenee, että tietoisuus synteettisestä biologiasta on rajallista. Mutta saadessaan tietää synteettisestä biologiasta tavalliset kansalaiset olivat hyvin kiinnostuneita mahdollisuudesta tuottaa biopolttoaineita ja lääkkeitä suunnittelemalla mikro-organismeja. He ilmaisivat myös huolensa esimerkiksi saasteita tuhoavien keinotekoisten organismien ympäristöön päästämisestä. He halusivat hallituksen sääntelevän synteettistä biologiaa tietoisina kuitenkin myös siitä, että liiallinen sääntely saattaa tukahduttaa sen kehitystä. Miksi EASAC on koonnut raportin synteettisestä biologiasta? EU:ssa synteettistä biologiaa tutkiva tiedeyhteisö on kasvussa, ja monet EASACin jäsenakatemiat ovat hiljattain järjestäneet kokouksia tai julkaisseet asiakirjoja sen tiimoilta. Tarve tukea lisätutkimusta ja kehittää yhdenmukainen EU-tason strategia on kuitenkin selvä. Nämä syyt sekä synteettisen biologian tämänhetkinen noususuhdanne saivat EASACin teettämään raportin, joka kokoaa yhteen muutamien sen jäsenakatemioiden analyyseja ja näkökantoja. Raportti luotaa myös useita poliittisia kysymyksiä. Näihin lukeutuvat: synteettisen biologian myönteinen vaikutus talouskasvuun; tieteelliset ja tekniset esteet, jotka on ylitettävä alan potentiaalin toteutumiseksi; tutkimuksen ja kehityksen edellyttämä koulutus ja investointi; tämän päämäärän saavuttamista haittaavat esteet, kuten yleiset väärinkäsitykset tai vihamielisyys; mahdollisesti tarvittavat uudet bioturvallisuus- ja tuotekehityssäännökset; ja eurooppalaisen synteettisen biologian näkymät maailmanlaajuisessa kilpailussa. 6 January 2011 Synthetic Biology: An Introduction

7 Millaista tutkimusta tiedemiehet pyrkivät tekemään? Synteettinen biologia pitää sisällään monia erilaisia tavoitteita ja työskentelytapoja. Jotkin näistä tavoitteista ja metodologioista ovat biologian eri aloille yhteisiä, joten synteettiselle biologialle ei löydy täysin kattavaa ja siistiä määritelmää. Joidenkin tiedemiesten tavoite on koota ryhmä molekyylejä, jotka voivat yhdessä toteuttaa jotain tiettyä tarkoitusta, kuten uudenlaisen kemikaalin tuotantoa. Tällainen toiminnallinen moduuli voidaan sijoittaa elävään organismiin sen toiminnan muuttamiseksi niin, että se tekee tai luo jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Toiset tiedemiehet puolestaan pyrkivät selättämään vielä suuremman haasteen, eli täysin uudenlaisten, selviytymis- ja lisääntymiskykyisten keinoeliöiden luomisen. EASACin raportti hahmottelee muutamia esimerkkejä synteettisen biologian tutkijoiden lähestymistavoista: Minimaaliset perimät Tässä on tavoitteena määritellä eliön selviytymiseen tarvittavien geneettisten ohjeiden, eli geenien, vähimmäismäärä. Suurin osa tästä tutkimuksesta on tehty bakteereista, joista geenit on progressiivisesti eliminoitu, paljastaen näin mitkä niistä ovat elämälle välttämättömiä ja mitkä eivät. Varhaisten arvioiden mukaan vähimmäismäärä on geeniä, mutta myöhemmät tutkimukset osoittavat, että määrä saattaa olla vain Tätä tietoa käyttäen on mahdollista suunnitella ja rakentaa solutehtaita, joiden tuotanto riippuu siitä, mitä geenejä lisätään eliön selviytymiseen tarvittavaan vähimmäismäärään. Kokonaisvaltainen ymmärrys geenikohtaisista tehtävistä auttaa bioinsinöörejä luomaan uusia ja erikoistuneita eliöitä poistamalla tiettyjä geenejä, ja myös rakentamaan uudenlaisia eliöitä alusta lähtien. Tulevaisuudessa voidaan kuvitella mahdolliseksi eräänlainen ostettavissa oleva ydinperimä. Bioinsinöörit voisivat lisätä siihen jonkin tietyn tehtävän suorittamiseen tarvittavat elementit. Yksi tällainen tehtävä, josta on keskusteltu paljon, on bakteeri, joka olisi suunniteltu tuottamaan vetyä tai jotain muuta polttoainetta. Mutta mahdollisten sovellusten valikoima on laaja. Synthetic Biology: An Introduction January

8 Kohtisuorat biojärjestelmät Kaikkien elollisten järjestelmien edellyttämä geneettinen informaatio on säilötty koodattuna niiden neljän perustyypin jatkumoon, joista eliöiden pitkät DNA-molekyyliketjut koostuvat. Tutkijat ovat kokeilleet monenlaisia tapoja säädellä tätä järjestelmää niin, että se voi toteuttaa sellaisten proteiinien valmistusohjeet, joita ei esiinny luonnossa. Tätä radikaalimpi on visio DNA:n ja sille vaihtoehtojen syntetisoimisesta, josta seuraisi uudenlaisia geneettisiä materiaaleja. Tällainen vaihtoehtoinen molekyyli tarvitsisi DNA:han verrattavissa olevia ominaisuuksia (informaation säilytys, kyky replikoida itsensä, jne.) ja sen tulisi kyetä toimimaan samankaltaisesti. Tällaiseen vaihtoehtoon perustuvat elolliset järjestelmät saattaisivat olla kyvyttömiä vuorovaikutukseen tavanomaisten eli DNA-pohjaisten eliöiden kanssa. Tällä voisi olla mahdollisia turvallisuussovelluksia. Metabolinen tekniikka Toinen mahdollinen synteettisen biologian sovellus on uusien biosynteettisten tiehyiden luominen: tiehyet tuottavat materiaaleja, joita elolliset organismit eivät luonnollisesti tuota. Eräs usein siteerattu esimerkki on muunneltujen hiivasolujen tai bakteeri E.colin käyttäminen tuottamaan artemisiinihappoa. Tämä on artemisiinin eli perinteisesti (mutta liian vähäisissä määrin) Artemisia annua kasvista saadun malarialääkkeen kemiallinen edeltäjäaine. Erään arvion mukaan artemisiinin saaminen hiivasta voisi leikata hintaa 90 prosentilla. Muita esimerkkejä metabolisesta tekniikasta ovat syöpälääke taxolin tuotanto Saccharomyces cerevisiaessa; hämähäkin silkin kemiallisen edeltäjäaineen luominen käyttämällä Salmonella typhimuriumia; toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotanto hiivassa; ja hydrokortisonin syntetisoiminen glukoosista, tämäkin hiivassa. 8 January 2011 Synthetic Biology: An Introduction

9 Säätelevät geenipiirit Solujen luonnollista toimintaa kontrolloivat sähköisiä virtapiirejä muistuttavat geenipiirit. Yksi tapa saada solut tekemään uudenlaisia asioita on luoda uusia sisäisiä piirejä niiden toimintakuvion muuttamiseksi. Hyvin ymmärrettyjä, molekyylikytkiminä toimivia geneettisiä komponentteja käyttäen pitäisi olla mahdollista laatia keinotekoisia geeniverkostoja. Yhteen liitettyinä ja luonnollisiin järjestelmiin siirrettyinä tällaisia verkostoja voitaisiin ehkä käyttää kontrolloimaan, mitä kyseiset järjestelmät tekevät, milloin ja miten usein. Sopiviin soluihin integroidun keinotekoisin verkoston avulla voitaisiin ehkä havaita ja korjata sellaisia aineenvaihdunnallisia häiriöitä, kun esimerkiksi sokeritaudissa esiintyy. Protosolut Synteettisen biologian dramaattisimmat pyrkimykset liittyvät ihmisten luomiin soluihin, jotka kykenevät kokoamaan ja korjaamaan itsensä, ja lisääntymään itsenäisesti. Vaikka monia esteitä joudutaan ylittämään ennen kuin tähän kyetään, tavoite on realistinen ja useat tutkimusryhmät työskentelevät sen parissa. Yksi näistä on EU:n rahoittama PACE ( Programmatic Artificial Cell Evolution ) -projekti. Bionanotiede Nanoteknologia eli molekyylitason järjestelmätekniikka on myös yksi uudempia tieteenaloja, vaikka se onkin aiemmin vakiintunut kuin synteettinen biologia. Molekyylimittakaavan moottorit ja muut laitteet, joita sen avulla kehitetään (tai kyetään kuvittelemaan) ovat itsestään selvästi hyödyllisiä kenelle tahansa tutkijalle, joka pyrkii syntetisoimaan kokonaisia soluja tai muita elollisia järjestelmiä. Nanotieteen ja synteettisen biologian päällekkäisyydet ovat sellaisia, että niiden suhteellisia rajoja on turhaa yrittää määritellä tarkoin. Synthetic Biology: An Introduction January

10 Millaisia ovat synteettisen biologian uhkakuvat? Synteettisen biologian kehityksen tuomat riskit ovat kahdenlaisia, eri tavoin bioturvallisuuteen liittyviä. Ensimmäiset kattaa käsite bioturvallisuus (engl. biosafety), joka viittaa ennalta arvaamattomien tai tahattomien tapahtumien haitallisiin seurauksiin. Toisaalta käsite bioturvaus (engl. biosecurity) kattaa synteettisen biologian tietoisesti vahingollisen käytön esimerkiksi aseena. Biosafety Monet biologisen tutkimuksen osa-alueet aiheuttavat huolta turvallisuudesta, mutta synteettiseen biologiaan liittyy erityisiä uhkia. Ei tarvita paljonkaan mielikuvitusta ymmärtämään, että täysin uudenlainen, itsestään lisääntymiskykyinen eliö, joka karkaa laboratoriosta ja pääsee ympäristöön saattaisi aiheuttaa monenlaista haittaa, riippuen niistä ominaisuuksista ja kyvyistä, jotka tutkijat ovat sille suoneet. Eräs tapa minimoida ennalta arvaamattomat seuraukset olisi kehittää eliöitä, jotka voisivat selviytyä ainoastaan sellaisten ravinteiden tai muiden olennaiset aineiden avulla, joita ei esiinny luonnossa. Tämä ei kuitenkaan ole idioottivarma resepti, sillä monet mikrobit kykenevät siirtämään geenejä horisontaalisti, eli vaihtamaan pieniä määriä geneettistä informaatiota toisten kaltaistensa kanssa, ja jopa muiden eliölajien kanssa. Tämän lisäksi uudenlainen, itsestään lisääntyvä mikrobi kykenisi oletettavasti kehittymään evolutiivisessa mielessä, ja saattaisi kehittää vaarallisia ominaisuuksia täysin itsestään. Mitä tahansa synteettistä eliötä tulisi käsitellä tiukimpien turvallisuusmääräysten mukaisesti, ja tämä vaatisi myös tarkkaa sääntelyä kansallisella ja EU-tasolla. Turvallisuusmääräykset voitaisiin kehittää geenimuunneltujen eliöiden käsittelyyn jo olemassa olevista säännöksistä. 10 January 2011 Synthetic Biology: An Introduction

11 Henning Dalhoff / Bonnier Publications / Science Photo Library Taiteilijan näkemys keinotekoisen solun jakautumisesta kahdeksi tytärsoluksi Asiaa monimutkaisemmaksi tekee edelleen se, että keinotekoisen eliön vapauttaminen ei olisi välttämättä tahatonta. Jotakin ympäristösaastetta puhdistamaan luodun uudenlaisen mikrobin täytyisi päästää vapaasti määrättyyn ympäristöön suorittaakseen tehtävänsä. Tutkijoiden, jotka pohtivat tätä mahdollisuutta, täytyisi asettaa poikkeuksellisen korkea varmuuskynnys, ettei eliö todennäköisesti laukaisisi ennalta arvaamattomia tapahtumasarjoja. Synthetic Biology: An Introduction January

12 Biosecurity Hyvä sääntely on välttämätöntä. Se tarjoaa kuitenkin vain rajallisen suojan mahdollisia bioterroristeja vastaan, sillä jotkut saattaisivat olla kiinnostuneita synteettisestä biologiasta aseena. Tämän uhkakuvan todellinen mittakaava on kiistanalainen. Jotkut tiedemiehet huomauttavat, että olisi helpompaa käyttää väärin jo olemassa olevia patogeenejä (sairautta aiheuttavia pieneliöitä), kuin täysin uudenlaisia. Mutta, kuten kymmenen vuoden takaisessa CIA raportissa todetaan, synteettinen biologia saattaisi tuottaa pieneliöitä, jotka aiheuttavat vakavampia tauteja kuin mikään, mitä ihmiskunta on tähän mennessä kohdannut. Näin ollen aktiivisen bioturvauksen kehittäminen on vähintäänkin viisasta. Akatemioiden yhteinen paneeli on luonut tälle perusteita listaamalla periaatteita, jotka tulee ottaa huomioon, kun määritellään eettisiä säännöksiä tutkimustiedon väärinkäytösten minimoimiseksi biotieteissä työskentelevien parissa. Näihin periaatteisiin lukeutuvat: tietoisuus tutkimuksen potentiaalisista seurauksista ja kieltäytyminen työstä, jolla voi olla vain haitallisia seurauksia; tutkimustiedon väärinkäytön välttämiseksi asetettujen kansallisten ja kansainvälisten lakien ja käytäntöjen ymmärrys ja tukeminen; bioasekonvention tai vastaavien säännösten vastaisista toimista ilmoittamisen hyväksyminen velvollisuutena. DNA-sekvenssien eli geneettisten ohjeiden jatkuvasti helpottuva saatavuus tulee johtamaan molekyylibiologian tekniikoiden omaksumiseen sellaisten tieteenalojen, kuten esimerkiksi insinööritieteiden, parissa, joilla ei ole juuri kokemusta biologisista toimijoista. Bioturvallisuuden standardeissa pitäytymiseksi on syytä varmistaa, että kaikki biotiedeyhteisöön vasta saapuneet ymmärtävät siihen liittyvät riskit. Näiden pohdintojen rinnalla käydään myös jatkuvaa väittelyä tieteen vapaudesta eli tieteellisestä autonomiasta ja lainalaisen sääntelyn välisestä tasapainosta. Erään tutkimuksen mukaan synteettisen biologian tutkijat haluavat välttää sen kaltaista julkista vastaiskua, joka haittasi geenimuunneltujen eliöiden maatalouskäytön tutkimusta. Useimmat ilmeisesti suosivat yleisöä sivistävien ja tietoisuutta lisäävien aloitteiden tukemaa kansainvälisten säännösten, kansallisten lakien ja itsehallinnon yhdistelmää. 12 January 2011 Synthetic Biology: An Introduction

13 Kuka omistaa synteettisen biologian immateriaalioikeudet? Jotkut kommentaattorit esittävät, että synteettisen biologian, kuten geenikartoituksen, ei tulisi olla patentoitavissa. Tiedon tulisi heidän mukaansa olla vapaasti saatavilla. Toisaalta bioteknologisten keksintöjen patentoitavuus on hyvin vakiintunut Euroopan komission direktiivin mukaisesti ja on Euroopan patenttisopimuksen hallinnon alainen. Tästä huolimatta väittely alan patenttiasioista jatkuu. Kaksi erityistä ongelmaa ovat liian laajojen, monopoleja kehittävien ja yhteistyötä haittaavien sekä toisten tutkijoiden innovaatioita tukahduttavien patenttien luominen; ja, käänteisesti, liian kapeiden patenttien luominen, jotka useiden patentinomistajien käyttöoikeuksien järjestämisen monimutkaisuudesta johtuen voivat vaikeuttaa tulevia sovelluksia. Synteettisen biologian monitieteisyys joka edellyttää, että patenttiasiantuntemusta haetaan useilta aloilta saattaa osaltaan pahentaa näitä ongelmia. Tai sitten näin ei tapahdu: vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan synteettisen biologian selkeät ja erilliset yksilöt sopivat suhteellisen hyvin tuotteistettavaksi. EASAC neuvoo joka tapauksessa patenttitoimistoja olemaan huolellisia, kun niitä pyydetään myöntämään laajoja patentteja. Kuten biotieteissä laajemmalti, vaihtoehtoja tavanomaisille patenttijärjestelyille saattaa löytyä. Esimerkiksi tiedonjakamista patenttialtaissa käytetään jo lääketeollisuudessa. EASAC toivoo sen jäsenakatemioiden auttavan avoimen ja yhteistyökykyisen synteettisen biologian tutkimusympäristön rakentamisessa, rohkaisten samalla sijoittajia ja välttäen olemassa olevien oikeuksien rikkomista. Synteettisellä biologialla on opittavaa niistä moninaisista julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteisistä tutkimushankkeista, jotka ovat jo käynnissä biotieteissä, ja joista monet ovat sitoutuneet avoimeen innovaatioon. Synthetic Biology: An Introduction January

14 Mitä EASAC suosittelee? EASACn EU-päättäjille suunnattu raportti esittää useita kysymyksiä, joihin on löydyttävä vastaus, jos Eurooppa aikoo kyetä toteuttamaan täyden potentiaalinsa synteettisen biologian kehityksessä, ja hyötymään siitä mahdollisimman paljon. Kysymysten kattamiin aihepiireihin, joista moniin on viitattu tämän yhteenvedon kuluessa, kuuluvat eurooppalainen tutkimuskapasiteetti ja korkeakoulutus, innovaation suojelu, tutkijoiden yhteys yleisöön, bioturvallisuuden eri puolet ja sääntely. Raportti antaa myös ehdotuksia näihin liittyen. Ehdotukset, joita on liian monia mainittavaksi, annetaan niin tietyistä asioista (esimerkiksi, että EU:n tulisi hyväksyä synteettisen biologian tuotteet saman sääntelykehyksen mukaisesti, kuin muista lähteistä tulevat tuotteet) kuin yleisistäkin (korostaen esimerkiksi julkisen keskustelun tärkeyttä synteettisen biologian eettisistä kysymyksistä). EASAC-raportissa todetaan lopuksi, että synteettisen biologian alkuvaiheisuus, nopea kehitys, ja päällekkäisyys muiden teknologioiden kanssa tekevät siitä päättäjille haastavan aihepiirin. Vielä ei ole olemassa yhteistä näkemystä siitä, tuleeko se lopulta olevaan käänteentekevä teknologia, ja jos niin, voiko sitä sovittaa olemassa oleviin tiedettä sääteleviin kehyksiin. Sen lisäksi, että se auttaa meitä ymmärtämään paremmin luonnollisia biologisia järjestelmiä, synteettinen biologia saattaa myös tukea vahvasti innovaatiota EU-maissa, ja niiden maailmanlaajuista kilpailukykyä. Jos elollisia järjestelmiä tullaan ihmisten toimesta rakentamaan, Euroopan tulisi olla täysmuotoisesti mukana niiden kehityksessä ja käytössä. 14 January 2011 Synthetic Biology: An Introduction

15 Credit: Pasieka / Science Photo Library Taiteilijan näkemys synteettisestä TNA:sta (threose nucleic acid), joka on rakenteellisesti lähellä DNA:ta ja RNA:ta Kiitämme EASACin työryhmän jäseniä, jotka ovat osallistuneet kokonaisen synteettinen biologia -raportin kirjoittamistyöhön : Volker ter Meulen (Würzburg), Bärbel Friedrich (Berliini), Adam Kraszewski (Poznan), Ulf Landgren (Uppsala), Peter Leadlay (Cambridge), Gennaro Marino (Napoli), Václav Paces (Praha), Bert Poolman (Groningen), György Pósfai (Szeged), Rudolf Thauer (Marburg), George Thireos (Ateena), Jean Weissenbach (Evry). Kiitämme myös Geoff Wattsia (Lontoo) hänen panoksestaan tämän tiivistelmän kirjoittamisessa. Synthetic Biology: An Introduction January

16 EASAC ( European Academies Science Advisory Council) on EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin, jonka tavoitteena on toimia neuvoaantavana asiantuntijaelimenä eurooppalaisille päättäjille sekä EU:n toimielimille. EASAC toimii näin eurooppalaisen tieteellisen asiantuntemuksen yhteisenä äänenä, jonka keskeisiin toimintatapoihin kuuluu erilaisten asiantuntijaraporttien ja -julkilausumien tuottaminen. EASACin kautta tiedeakatemiat työskentelevät yhdessä riippumattoman sekä asiantuntijuuteen perustuvan tiedon tuottamiseksi erilaisista poliittiseen päätöksentekoon nivoutuvista tieteellisistä ajankohtaisuuksista. EASACin toimintaa ohjaa läpinäkyvyyden periaate. EASAC pyrkii tuottamaan ennen kaikkea ajankohtaista, ymmärrettävää ja relevanttia tietoa tutkimuksesta ja tieteestä. EASACilla on 25 jäsentä. EASACin sihteeristö toimii Hallessa Saksan tiedeakatemia Leopoldinan yhteydessä. EASACilla on myös toimisto Brysselissä Belgian tiedeakatemian yhteydessä. Academia Europaea All European Academies (ALLEA) The Austrian Academy of Sciences The Royal Academies for Science and the Arts of Belgium The Bulgarian Academy of Sciences The Academy of Sciences of the Czech Republic The Royal Danish Academy of Sciences and Letters The Estonian Academy of Sciences The Delegation of the Finnish Academies of Sciences and Letters The Académie des Sciences The German Academy of Sciences Leopoldina The Academy of Athens The Hungarian Academy of Sciences The Royal Irish Academy The Accademia Nazionale dei Lincei The Latvian Academy of Sciences The Lithuanian Academy of Sciences The Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences The Polish Academy of Sciences The Academy of Sciences of Lisbon The Slovakian Academy of Sciences The Slovenian Academy of Arts and Science The Spanish Royal Academy of Sciences The Royal Swedish Academy of Sciences The Royal Society The Norwegian Academy of Science and Letters The Swiss Academy of Sciences The Federation of European Academies of Medicine (FEAM)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina

Lisätiedot

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten Miksi mielenterveystutkimusta? Mielenterveyden häiriöt muodostavat suuren taakan niistä kärsiville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

ICF Finland. International Coaching Week 19.-23.5.2014. Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen

ICF Finland. International Coaching Week 19.-23.5.2014. Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen ICF Finland International Coaching Week 19.-23.5.2014 Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Esityksen sisältö International Coaching week Mitä coaching on? Mitä

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet 5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Elämän synty. Matti Leisola

Elämän synty. Matti Leisola Elämän synty Matti Leisola Selitettävää Universumin rakenne Biologinen elämä Maailmallemme on olemassa kaksi erilaista selitysmallia Kaikki on syntynyt sattumanvaraisten fysikaalisten ja kemiallisten tapahtumien

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT

GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 48 LIITE IV GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Geenitekniikalla muunnettujen mikro-organismien suunnitellun käytön

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen

Lisätiedot

Verkkoestejärjestelmä joustava reunasuojausratkaisu rakennustyömaille

Verkkoestejärjestelmä joustava reunasuojausratkaisu rakennustyömaille Verkkoestejärjestelmä joustava reunasuojausratkaisu rakennustyömaille Säädökset ja standardit Verkkoestejärjestelmää on testattu huolellisesti, jotta on voitu varmistua sen toimivuudesta, käyttörajoituksista

Lisätiedot

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Esityksen sisältö 1. Teknologian ominaispiirteitä 2. Teknologian ennakointia - karkaako mopo käsistä?

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman IP/03/716 Bryssel 21. toukokuuta 2003 Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman Euroopan komission tuoreella toimintasuunnitelmalla yhtiöoikeuden uudistamisesta ja

Lisätiedot

Vertaileva tutkimus kohdunvuokraukseen sovellettavista järjestelmistä EU:n jäsenvaltioissa

Vertaileva tutkimus kohdunvuokraukseen sovellettavista järjestelmistä EU:n jäsenvaltioissa SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT OIKEUDELLISET ASIAT Vertaileva tutkimus kohdunvuokraukseen sovellettavista järjestelmistä

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Synteettinen biologia

Synteettinen biologia Synteettinen biologia Julkaisun on toimittanut biotekniikan neuvottelukunta (BTNK) Kirjoittajat: Anneli Ritala, Outi Koivistoinen, Jussi Jäntti Teknologian tutkimuskeskus VTT Marko Ahteensuu Helsingin

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan?

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ihmisen, eläinten ja kasvien hyvinvoinnin kannalta nykyaikaiset mittaus-,

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN 2.3.2015 Taustaa Uudistetun tilintarkastusdirektiivin vaatimukset tulee saattaa osaksi Suomen lainsäädäntöä 17.6.2016 mennessä.

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tilastointi: Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta 1971 Laaditaan vuosittain

Lisätiedot

Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät

Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät Inframallintamisen ohjeiden tulevaisuuden näkymät - miten ohjeita julkaistaan ja kokonaisuutta hallitaan? 5.5.2015 Kehitystyö Mallinnus menee nopeasti eteenpäin ja on selvää, että ohjekokonaisuus vaatii

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Näkökulma Esityksen näkökulma lähes puhtaasti viranomaisnäkökulma, viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö 1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

(FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA

(FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA Synteettinen biologia (FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA Synteettinen biologia (FinSynBio) 2013 2017 FinSynBio lyhyesti Synteettisen biologian tutkimusohjelma yhdistää eri tutkimusaloja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot