TIEDE- JA KORKEAKOULUPOLITIIKKA. Puoluetoimikunnan tiede- ja korkeakoulupolitiikkaa koskeva esitys toimitetaan erillisenä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEDE- JA KORKEAKOULUPOLITIIKKA. Puoluetoimikunnan tiede- ja korkeakoulupolitiikkaa koskeva esitys toimitetaan erillisenä."

Transkriptio

1 124 TIEDE- JA KORKEAKOULUPOLITIIKKA Puoluetoimikunnan tiede- ja korkeakoulupolitiikkaa koskeva esitys toimitetaan erillisenä. 249

2

3 125 LIIKUNTAPOLITIIKAN LINJAT Teollistuva ja kaupungistuva yhteiskuntakehitys lisää ihmisten liikunnan tarvetta ja siten liikuntapalvelusten kysyntä kasvaa. Jokaisella kansalaisella tulee olla riittävät ja tasapuoliset mahdollisuudet liikunnan harjoittamiseen ikään, sukupuoleen, varallisuuteen tai asuinpaikkaan katsomatta. Vain yhteiskunnalla, valtiolla ja kunnilla, on tarvittavat taloudelliset edellytykset turvata liikuntapalvelusten riittävä ja tasapuolinen tarjonta. Sen vuoksi yhteiskunnalle tulee antaa käytännössä mahdollisuus vastata liikuntapolitiikan suunnittelusta ja suhtautumisesta muuhun yhteiskuntapolitiikkaan sekä edellytysten luomisesta liikunnan harjoittamiselle. Tällä tavoin taataan myös päätösten demokraattisuus. Kaikilla kansalaispiireillä on oltava mahdollisuus olla mukana liikunta-asioista päättämässä yhteiskunnassa vallitsevien voimasuhteitten mukaisesti. Vapaaehtoisilla järjestöillä tulee jatkuvasti olemaan tärkeä merkitys maamme liikuntatoiminnan edistämisessä. Liikunnallisten tavoitteiden lisäksi tyovaenurheilun järjestötoiminnan tehtävänä on nuorison kasvattaminen työväenliikkeen hengessä aktiivisiksi 251

4 ja kelvollisiksi jäseniksi yhteiskuntaan. Sosialidemokraattinen Puolue pitää suotavana, että työväen urheiluliikkeen piirissä kiinnitetään huomiota myös muiden työväenliikkeen toimintamuotojen merkitykseen. I KUNTOLIIKUNTA Kansalaisten fyysisen kunnon ja mielenterveyden kannalta ei ole ratkaisevaa, kuinka paljon maassamme on kilpaurheilijoita tai millaisiin saavutuksiin huippu-urheilijamme pystyvät. Tärkeämpää on saada mahdollisimman monet ihmiset säännöllisesti harjoittamaan liikuntaa ja sen avulla huolehtimaan kunnostaan. Liikunnallisesti aktiivisella elämäntavalla on mahdollisuus ennalta ehkäistä liikunnan puutteesta aiheutuvia fyysisiä rappeutumisilmiöitä. Mielenterveydellisten ongelmien ennalta ehkäisemisessä ja hoitamisessa liikunnalla voi olla tärkeä merkitys. Ihmisen suorituskyvyn ja työtehon kohentamisessa liikunta on merkittävä osatekijä. Liikunnan virkistysarvo on suuri. Siinä mielessä siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon antaa liikuntatoiminnalle uusia mahdollisuuksia ja velvoitteita. Sosialidemokraattinen Puolue pitää kuntoliikuntaa ja sen edellytysten parantamista liikuntapolitiikan tärkeimpänä kohteena. Kuntoliikuntatoiminnan on ulotuttuva kaikkiin ikä- ja kansalaisryhmiin, joille on kehitettävä sopivat kuntoliikunnan muodot tieteellisten tutkimustulosten ja käytännön kokemusten pohjalta. II KILPAURHEILU Lapsissa ja nuorissa vaikuttava liikunnan tarve ohjaa heitä urheiluun, jonka luonteeseen kilpailu kuuluu olennaisena osana. Kilpaurheilu onkin se liikuntatoiminnan muoto, joka nuoria ihmisiä eniten vetää puoleensa. Urheilu vaikuttaa myönteisesti erityisesti kasvuisässä olevan henkilön kehitykseen. Kilpaurheilua toteuttavat urheiluliitot, urheiluseurat, niiden vapaaehtoisella pohjalla toiimivat ohjaajat ja urheilutoimitsijat, jotka kaikki tekevät ansiokasta nuorisotyötä. Seurojen ja liittojen toimintaan osallistuu suurempi joukko kansalaisia kuin ehkä mihinkään muuhun harrastukseen maassamme. Tämä tosiasia on otettava huomioon yhteiskunnan suhtautumisessa kilpaurheiluun. III HUIPPU-URHEILU Huippu-urheilusta on kehittynyt merkittävä kansallisen ja kansainvälisen kanssakäymisen muoto. Suurissa urheilujuhlissa tapaavat eri yhteiskuntajärjestelmiä edustavat urheilijat toisiaan. 252

5 Monet nuoret valitsevat esikuvansa huippu-urheilijoista, joten nämä voivat osaltaan lisätä nuorten liikunnanharrastusta. Huippu-urheilijat voivat olla merkittäviä maansa tunnetuksitekijöinä. Sekä kilpa- että huippu-urheilulla on myös huomattava viihdearvo. Huippu-urheilun harrastamisen laajennuttua lähes kaikkiin maihin ovat Suomen kaltaisen pienen kansakunnan mahdollisuudet menestyä pienentyneet. Sen takia on yhteiskunnan tuki huippu-urheilun alalla keskitettävä vain niihin lajeihin, joissa voidaan saavuttaa kansainvälistä menestystä. Urheilijan asema Varallisuutta vailla olevan huippu-urheilijan mahdollisuudet opiskeluun ja työansioon ovat huonommat kuin muilla ihmisillä, mitkä seikat yhdessä vanhentuneiden amatöörisääntöjen kanssa johtavat helposti sala-ammattilaisuuteen. Tämä on sekä urheilijan itsensä että yhteiskunnan kannalta epäterve ilmiö. Tosin tämä koskee maassamme vain harvoja lajeja ja pientä joukkoa urheilijoita. Vanhat amatöörimääräykset on uudistettava. Kilpailemisesta ja valmentautumisesta aiheutuneet työansioiden menetykset on pyrittävä riittävässä määrin korvaamaan. Stipendin avulla yhteiskunnalla on mahdollisuus auttaa huippuurheilijaa ammatin hankkimisessa, jotta tämä urheilu-uransa lopetettuaan voisi kykyjensä mukaisesti sijoittua työelämään. Kansainvälinen urheiluliike Olympiakisat ovat kansainvälisen urheilutoiminnan keskeisin tapahtuma. Kisojen perusperiaatteisiin tulee kuulua kaiken rodullisen, kansallisen ja poliittisen diskriminoinnin tuomitseminen. Näiden periaatteiden loukkaamattomuutta on myös Suomen aktiivisesti valvottava. Kansainvälisen urheiluliikkeen korkeimpana elimenä toimivan Kansainvälisen Olympiakomitean jäseniä ei valita demokraattisin menetelmin, vaan komitea täydentää itse itseään. Sen vuoksi on olympiakisoja koskevat kysymykset siirrettävä Kansallisten olympiakomiteoiden liiton ja kansainvälisten erikoisliittojen yhteistyössä ratkaistaviksi. KOK:ssa toimivien suomalaisten tulee ottaa huomioon myös Suomen kansallisen olympiakomitean mielipiteet. Suomen tulee ylläpitää urheilusuhteita tasapuolisesti eri yhteiskuntajärjestelmiä edustavien maiden kanssa. Työväen urheiluliikkeen tulee myös huolehtia perinteellisistä suhteistaan eri maiden työväen urheilujärjestöihin. IV LIIKUNTAKASVATUS Fyysinen kasvatus on tärkeä osatekijä nuoren ihmisen tasapainoisen kehityksen kannalta. Olipa yksilön lopullinen tehtävä yhteiskunnassa mikä tahansa, hän tarvitsee kasvuiässä tasa- 253

6 painoa fyysisen, henkisen ja esteettisen kasvatuksen kesken. Tämä tasapaino on tultava ilmi oppilaitosten opetussuunnitelmissa ja eri aineiden välisessä tuntijaossa. Koska tehokas liikuntakasvatus parantaa oppimistuloksia myös muissa aineissa, olisi tuntisuunnitelmissa varattava riittävä osuus fyysiseen aktiviteettiin. Kaikki oppilaitokset lastentarhoista yliopistoihin saakka on saatava tehokkaan liikuntakasvatustyön alueeksi. Liikunnan tulee vaikutta edullisesti oppilaiden kehitykseen jo kouluaikana, mutta samalla on kuitenkin tärkeää, että oppilaisiin luodaan elävä liikunnanharrastus, joka säilyy koulun päätyttyäkin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on luotava sellaiset menetelmät, joiden avulla oppilaiden oma-aloitteisuutta ja yksilöllisyyttä voidaan kehittää. Vanhoista sotilaalliseen järjestelmään kuuluvista menetelmistä on päästävä eroon. Kilpailuhengen liiallinen korostaminen ei kuulu koulun liikuntakasvatukseen. Kilpaurheilusta kiinnostuneille ja siinä menestyville oppilaille voidaan järjestää liikuntamahdollisuuksia lisää valinnaisten ja vapaaehtoisten tuntien sekä kerhotyön muodossa. Liikuntakasvatuksen erityistavoitteiden tulee olla sopusoinnussa koulun yleisten kasvatustavoitteiden kanssa. Jotta liikuntakasvatusta voitaisiin tehokkaasti uudistaa, on opetus jo hyvin varhaisessa vaiheessa annettava alan erikoisopettajien hoidettavaksi. V OPETTAJA-, OHJAAJA- JA VALMENTAJA- KOULUTUS Liikunnan opettajakoulutus keskitetään yliopistoihin. Opettajakoulutuksessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota liikuntakasvatuksen päämäärä- ja tavoitekysymyksiin. Opettajakoulutuksen lisäksi tulee yliopistoissa sekä urheiluopistoissa huolehtia kuntoliikunnan ohjaajakoulutuksesta sekä kilpaja huippu-urheilun vaimentajakoulutuksesta. On oltava mahdollisuus erikoistumiseen. Urheiluopistojen kurssin muuttuessa kaksivuotiseksi toisena lukuvuotena voidaan yleislinjan lisäksi erikoistua eri alojen valmennuksen ja kuntoliikunnan ohjauksen linjoille. Korkeampi valmentajakoulutus ja kuntoliikunnan johtajakoulutus tapahtuu yliopistoissa. VI LIIKUNNAN TUTKIMUS Ainakin niihin yliopistoihin, joissa tapahtuu liikunnanopettajain valmistusta, on perustettava liikuntatieteellisiä tutkimuslaitoksia. Tutkimuksen on kohdistuttava liikunnan kaikille alueille ja tutkijoilla tulee olla käytettävissään tarpeelliset nykyaikaiset laitteet. Tutkimustulokset on pyrittävä saamaan julkisuuteen sellaisessa muodossa, että niistä hyötyvät kaikki liikunnan parissa toimivat henkilöt. 254

7 VII URHEILUPAIKKOJEN RAKENTAMINEN Yhteiskunnan on jatkettava urheilulaitosten rakentamista pitäen tavoitteena sitä, että laitokset ovat pääasiallisesti yhteiskunnan omistuksessa ja kaikkien käytettävissä kohtuullisin kustannuksin. Oppilaitosten liikuntatilojen on oltava myös ulkopuolisten käytettävissä. Urheilupaikkojen rakentamisessa on pyrittävä siihen, että rakennetaan sellaisia laitoksia, joiden käyttäjämäärä on mahdollisimman suuri. Rakentamisessa on myös otettava huomioon, että urheilulaitokset ovat ensisijaisesti liikunnan harrastajia varten ja vasta toissijaisesti katsojia varten. Kuntoliikunnan, kilpa- ja huippu-urheilun sekä liikuntakasvatuksen tarpeet on valtakunnallisessa ja alueellisessa pitkän tähtäyksen suunnittelussa otettava oikeassa suhteessa huomioon. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota kuntoliikunnan ja ulkoilun tarvitsemien maa-alueiden varaamiseen. VIII YHTEISKUNNAN TUKI LIIKUNTATOIMINNALLE Liikuntatoiminnan rahoitus kuuluu pääasiallisesti yhteiskunnalle, valtiolle ja kunnille, joiden tulee tukea liikuntatyötä tekeviä vapaaehtoisia järjestöjä sekä liikuntaa palvelevaa tutkimusta ja laitosten rakentamista tässä ohjelmassa hahmoteltujen periaatteiden pohjalta. Valtion taloudellisen tuen suuruutta ei pidä sitoa veikkausvoittovarojen määrään, vaan eduskunnan on vuosittain valtion tulo- ja menoarvioissa osoitettava määräraha liikuntatoiminnan tukemiseen yleisistä varoista. Veikkaustoiminnalla kerätyt varat luovutetaan siten valtiolle ilman asetuksella ennakolta tapahtuvaa urheilun, tieteen, taiteen ja nuorisotyön prosentuaalisen osuuden määräämistä. IX URHEILUN ORGANISAATIO Maamme liikuntatoimintaa ei ole keskitetysti organisoitu. Siksi olisi valtion toimesta kartoitettava liikuntatoimintamme kokonaistila. Ennen kaikkea on selvitettävä yhteiskunnan ja järjestöjen tehtävät ja työnjako liikuntakysymyksissä. Urheiluhallinto Korkein päätöksentekovalta liikuntaa koskevissa asioissa tulee kuulua yhteiskunnalle, koska se vastaa liikuntatoiminnan rahoituksesta. Samalla myös julkisten varojen käytön valvonta tehostuu. Liikunta-asioita hoitavina eliminä toimivat valtion urheiluneuvosto sekä läänien ja kuntien lautakunnat. Valtion urheiluneuvoston asemaa maan korkeimpana liikunta-asioista päättävänä elimenä 255

8 on vahvistettava. On myös harkittava keskusviraston perustamista, jolle liikuntaan liittyvien asioiden suunnittelu ja johto keskitettäisiin. Läänien urheilulautakuntien jäsenten valinnan tulee perustua läänin alueella vallitseviin yhteiskunnallisiin voimasuhteisiin. Liikuntapalvelusten lisääntyneen kysynnän vuoksi kaikkiin kuntiin on saatava lautakunnat, joille liikunta-asioiden hoito kunnallisissa puitteissa keskitetään. Päätoimisten työntekijäin tarve kunnissa tulee tulevaisuudessa olemaan entistä suurempi. Järjestöt Kuntoliikunnan alalla on tavoitteena pidettävä yhden yhteisen ja nykyisistä keskusjärjestöistä riippumattoman liiton muodostamista. Eri kansalaispiireillä tulee tässä keskusjärjestössä olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon yhteiskunnallisten voimasuhteinen mukaisesti. Kansainvälisen urheiluliikkeen rakenteesta johtuen eri urheilunaloja edustavilla erikoisliitoilla on yksinoikeus viralliseen kansainväliseen kilpailutoimintaan. Sen vuoksi ainoa mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon virallisessa kansainvälisten liittojen alaisessa urheilutoiminnassa on olla jäsenenä kansallisissa erikoisliitoissa. Siksi laajan, demokraattisen päätöksenteon toteuttamiseksi kaikkien kilpa- ja huippu-urheilua harrastavien urheiluseurojen tulee kuulua täysivaltaisina jäseninä kansallisiin erikoisliittoihin. Niiden on puolestaan oltava itsenäisiä ja toimittava nykyisiin keskusjärjestöihin kuulumattomina. Keskusjärjestöt toimivat jäsenseurojensa aatteellisina yhdyssiteinä hoitaen niitä liikuntatehtäviä, kuten naisten liikuntatoimintaa, valistus-, nuoriso- ja järjestötyötä, erilaista koulutusja kilpailutoimintaa, jotka eivät suoranaisesti kuulu erikois- Ilittojen toimialueeseen. Kun eri keskusjärjestöihin kuuluvat urheiluseurat ovat jäseninä kansallisissa erikoisliitoissa, työväen urheiluliikkeessä avautuvat edellytykset voimien kokoamiselle. Tavoitteeksi on tällöin otettava työläisurheilun eheyttäminen ja yhteisen organisaation luominen. Pitkällä tähtäyksellä on urheilun alalla pyrittävä valtakunnallisen keskusorganisaation luomiseen. Kaikessa urheilun järjestötoiminnassa on pyrittävä laajaan demokratian toteuttamiseen mm. suhteellisten vaalien avulla. 256

9 126 KANNANOTTOJA YLEISRADIOTOIMINTAA KOSKEVISTA KYSYMYKSISTÄ Yleisradiotoiminnasta on muodostunut entistä tärkeämpi yhteiskunnallinen tekijä. Sen vaikutus kansalaisten elämäntapaan ja ajankäyttöön on suuri. Erityisen keskeiseksi on tullut kysymys sisällön tasapuolisuudesta ja sananvapauden toteuttamisesta sähköisissä tiedotus^ välineissä televisiossa ja radiossa. Lehdistön ja kirjankustannustoiminnan alalla vallitsee nimittäin porvarillinen vaikutusvalta. Lehdistöstä on yli neljä viidesosaa porvarillista ajatussuuntaa kannattavaa, eikä sen piirissä näin ollen voi ilmetä tasapuolisesti yhteiskunnan poliittinen jakautuma. SDP pitää tärkeänä, että yleisradiotoiminnassa otetaan huomioon tasapuolisuus. Työväenliikkeen katsantokannat eivät ole saaneet osakseen riittävää huomiota, siksi niitä olisi esiteltävä ohjelmissa huomattavasti enemmän. SDP katsoo, kuten voimassa olevassa Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstössä todetaan, että yleisradiotoiminnan tarkoituksena on tarjota kansalaisille tietoja ja henkistä aineistoa omakohtaisen kannanoton muodostamiseksi

10 Mikään inhimillinen ala ei saa olla vierasta Yleisradion ohjelmatoiminnalle. SDP pitää tärkeänä, että ohjelmistossa käsitellään myös yhteiskunnassa ilmeneviä epäkohtia. Televisio ja radio kuuluvat oleellisesti muuttuvaan yhteiskuntaan. Yhteiskuntamuutos vaatii tiedonmäärän lisääntymistä ja uusia asenteita, joita varten tarvitaan aktiivista ohjelmatoimintaa. SDP edellyttää, että yleisradiotoimintaa ei käytetä kaupallisten tai muiden hyötyä tavoittelevien tarkoitusten edistämiseen. Kaupallinen mainonta ei koskaan ole puolueetonta eikä tasapuolista. Televisiomainonta voidaan pitää suvaittavana vain niin kauan, kuin se on ehdottoman välttämätöntä Yleisradion taloudellisen aseman vahvistamiseksi teknisen rakennuskauden aikana. Siirtymävaiheen ajaksi olisi mainostoiminta otettava Yleisradion haltuun. Vain julkista yksinoikeutta käyttävällä yleisradiotoiminnalla on mahdollisuus vapaaseen ja riippumattomaan tiedonvälitykseen. Sen vuoksi sille on taattava riittävät taloudelliset edellytykset laajan ja tasapuolisen ohjelmatoiminnan harjoittamiseen. Sananvapaus yleisradiotoiminnassa Perustuslaissa kansalaisille taattu sananvapaus koskee myös ajatusten esittämistä radion ja television välityksellä. Yleisradiotoiminnan yleinen merkitys yhteiskunnalle on niin suuri, että tehtävän voi täyttää vain julkisen yksinoikeuden omaava Yleisradio, joka on riippumaton yksityisestä kaupallisesta tai muusta eduntavoittelusta, jonka toiminta rahoitetaan julkisin varoin ja jonka hallintoelimet julkinen valta asettaa. Julkinen yksinoikeus takaa suurimman sananvapauden tarjoamalla kaikille kansalaisryhmille tasaveroisen mahdollisuuden saada mielipiteitään ja kannanottojaan esitetyiksi. Näin tehdään myös kansalaisten valintamahdollisuus monipuoliseksi ja laajaksi. Sananvapauden kannalta on tärkeää, ettei kulloinkin vallassa oleva hallitus voi kaventaa sananvapautta vaikuttamalla yleisradio-ohjelmien sisältöön. Yleisradion tulee olla julkinen, mutta ei hallituksen määräysvallan alainen. Paras ratkaisu tämän vuoksi on, että Yleisradion ylimmän hallintoelimen valitsee eduskunta. Suhteellinen vaalitapa takaa, ettei jokin mielipidesuunta pääse vallitsevaksi Yleisradiossa. Yleisradiotoiminnan asema julkishallinnossa Yleisradiotoiminta tulee järjestää siten, että sen riippumattomuus ja sen kautta tasapuolisuus poliittisesta vallasta on mahdollisimman suuri. Tällä hetkellä vallitseva järjestelmä on epätyydyttävä. Voimassa oleva lainsäädäntö on vanhentunut, ja sosialidemokraattisella taholla kiirehditään nykyajan olosuhteita sekä yleisradiotoiminnan yhteiskunnallista merkitystä vastaavan yleisradiolainsäädännön valmistumista. 258

11 Nykyisin harjoittaa yleisradiotoimintaa maassamme osakeyhtiömuotoinen Oy Yleisradio Ab, jossa valtiolla on osake-enemmistö. Valtion osakeomistus on kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön hallussa, joka myös käyttää osakkeenomistajan puhevaltaa yhtiökokouksessa. Valtioneuvosto puolestaan päättää Oy Yleisradio Ab:lle annettavasta toimiluvasta ja sen sisällöstä sekä määrää perittävien kuuntelu- ja katselulupien hinnasta. Eduskunnan valitsema Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto puolestaan tekee yhtiöjärjestyksen mukaan päätöksiä useista yleisradiotoimintaa koskevista asioista ja mm. hyväksyy yhtiön tulo- ja menoarvion. Oikeuskanslerin esittämän käsityksen mukaan hallintoneuvoston jäsenet ovat toimistaan virkavastuussa. Nykyinen järjestelmä on epäjohdonmukainen ja päätöksen tekoa hajoittava. Sen vuoksi SDP pitää välttämättömänä yleisradiotoimintaa harjoittavan yrityksen aseman tarkkaa määrittämistä julkishallinnossa. SDP katsoo, ettei osakeyhtiö ole paras muoto yleisradiotoimintaa harjoittavalle yritykselle. Osakeyhtiö on periaatteessa kilpailuasemassa olevan yksityisen yrityksen organisaatio. Maamme julkishallinto on ollut puutteellinen, koska siinä ei ole tähän asti kehitetty yleisradiotoimintaa harjoittavalle julkiselle yritykselle sopivaa järjestysmuotoa. Yleisradiotoiminnan erikoisluonne sekä sananvapauden toteuttaminen korostavat yleisradiotoimintaa harjoittavan yrityksen riippumattomuutta poliittisesta vallasta. Kuitenkin yleisradiotoimintaa tulee harjoittaa julkisella yksinoikeudella. Sen vuoksi SDP esittää, että yleisradiotoimintaa meidän maassamme harjoittaisi eduskunnan määräajaksi valitsema Radio- ja televisioneuvosto, joka olisi riippumaton kulloinkin olevasta hallituksesta ja sen alaisista virastoista ja jolla olisi julkinen yksinoikeus harjoittaa yleisradiotoimintaa Suomessa. Radio- ja televisioneuvostossa pitäisi ilmetä kulloinkin vallitseva yhteiskunnallinen voimasuhde, mutta sen jäsenistön tulisi samalla edustaa paitsi poliittisia puolueita myös muita yhteiskunnallisia järjestöjä. LÄHIAJAN KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET Yleisradion talous Yleisradion talousarvioon sisältyvät ohjelmatoiminnan kustannukset pitäisi tasapainottaa ohjelmien katselija- ja kuuntelijamäärien mukaan. Tämän vuoksi olisi voitava kajota ohjelmamuotoihin, jotka yhteiskunnan kehittyessä ja television aseman vakiinnuttua ovat menettäneet merkityksensä. Yleisradion rakennustoimintaa ja teknisiä investointeja lisättäessä olisi toimittava niin,ettei pysyviä ratkaisuja tehtäisi kym- 259

12 meniksi vuosiksi eteenpäin. Teknisen kehityksen nopeus mitätöi tällaiset investoinnit liian nopeasti. Alueellinen yleisradiotoiminta SDP pitää tärkeänä, että yleisradiotoimintaa kehitetään alueellisesti maan eri puolilla. Yleisradiotoiminnan keskittäminen pääkaupunkiin ei ole yleisen edun kannalta paras mahdollinen ratkaisu, vaan tulevassa kehityksessä painopiste on sijoitettava alueelliseen toimintaan. Siinä on kuitenkin enemmän kuin tähän asti otettava huomioon muuttoliikkeen vaikutus sekä teollisuusalueiden lisääntynyt tarve saada omaleimaista ohjelmaa. Television rinnakkaisverkko Kun nyt ykkösverkko on lähes valmistunut, tulee rinnakkaisverkon laajentamisen vuoro. Nykyinen tilanne ohjelmiston valinnassa on herättänyt oikeutettua tyytymättömyyttä. SDP pitää tärkeänä TV-2:n ohjelmatoiminnan sijoittamista Helsingin ulkopuolelle. Pääkaupunkikeskeisyys on usein ollut haittana yleisradiotoiminnan kehittymiselle, ja siksi on pidettävä tärkeänä, että Tampereelle rakennettavalle toimintakeskukselle luodaan riittävät edellytykset itsenäiseen toimintaan. Uutis- ja ajankohtaistoiminta Uutis- ja ajankohtaistoiminta on nykyaikaisen yleisradiotoiminnan perusta. Sen vuoksi SDP pitää tärkeänä, että uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehittämiselle varataan riittävästi taloudellisia mahdollisuuksia. Paitsi lisääntyvää kansainvälisten uutisten nopeaa välittämistä myös kotimaisten uutisten osuutta on lisättävä. Sen vuoksi myös alueellisessa ohjelmatoiminnassa pääpaino olisi pantava uutis- ja ajankohtaistoimintaan. Opetusohjelmat Koulutusyhteiskunnan tarpeiden tyydyttämiseksi ja koulutusdemokratian laajentamiseksi on tärkeätä, että radiota ja televisiota kasvavassa määrässä käytetään sekä yleisen aikuiskasvatuksen että ammatillisen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen välineenä. Teknisen toiminnan suunta Radion ja television alalla tapahtuu jatkuvasti teknistä kehitystä, ja Suomen on syytä käyttää hyväkseen kehityksen tuloksia. Stereokuuntelun ja väritelevision laajentumista hidastaa meidän maassamme ennen muuta vastaanottimien hinnan kalleus. Sen vuoksi olisi päästävä hintojen alentamiseen ja muutenkin kiinnitettävä huomiota radio- ja televisiokaupan epäkohtiin. SDP valittaa sitä, että laajat tekniset hankinnat, joita on tehty varsinkin television laajentumisen yhteydessä, eivät ole suurestikaan hyödyttäneet kotimaista teollisuutta. Siksi on tärkeää tule- 260

13 via teknisiä suunnitelmia tehtäessä ja toteutettaessa kiinnittää huomiota niihin mahdollisuuksinn, joilla tuetaan kotimaista radioja televisioteollisuutta. Yritysdemokratia Yleisradiossa olisi kaikille työntekijöille turvattava osallistuminen päätöksentekoon. Siksi SDP pitää tärkeänä, että Yleisradiossa aletaan toteuttaa yritysdemokratian edellytyksiä luovia uudistuksia ja varsinaisia yritysdemokratian uudistuksia. 261

14 I 4

15 143 VEROPOLITIIKAN SUUNTAVIIVAT Yhteiskunnan palvelumuotojen monipuolistuessa kasvavat niistä aiheutuvat kustannukset. Tältä tosiasialta emme voi välttyä. Vastuunsa tuntevan puolueen on rinnan yhteiskunnan kehittämisen kanssa huolehdittava siitä, että uudistustyöhön vaadittavat varat ovat uudisrakentajain käytettävissä. Varat on koottava verovelvollisilta kunnille ja valtiolle veroina sekä veron luonteisina maksuina. Verojen merkitys tulonsiirtona on erittäin suuri. Siksi puolueita kiinnostaa tämän pääomavirran ohjaaminen tarkoituksenmukaisesti. Koska Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen pyrkivä, niin se katsoo, että verojen maksaminen on jokaisen kansalaisen velvollisuus voimassaolevien lakien mukaan ja että verotuoton jakaminen kansalaisten hyväksi tulee tapahtua yhteiskunnan palveluja lisäämällä. 263

16 I VEROTUKSEN TEHTÄVÄT Talouspoliittisesti verotuksella on kolme tehtävää, jotka lyhyesti mainittakoon: 1) julkisten menojen kattaminen (fiskaalinen), 2) kansalaisten hallussa olevan ostovoiman tasapainottaminen käytettävissä olevalla tuotantokapasiteetilla tuotettavissa olevien tavaroiden ja palvelujen arvoon (suhdannepoliittinen), ja 3) investointipäätösten kohdistaminen haluttuihin tarkoituksiin (kasvupoliittinen). Verotuksella koottavin varoin rahoitetaan valtaosa yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Verojen merkitys kasvaa yhä edelleen vuosi vuodelta, kun suureneva osuus kansantulosta kulkeutuu veroina yhteiskunnan palveluja käyttäville ja tarvitseville kansalaispiireille. I! VEROUUDISTUSTEN PÄÄMÄÄRÄ Suomen verolainsäädäntö on vaikeaselkoinen ja koostuu kymmenistä eri laeista, joihin aikojen kuluessa on tehty lukemattomia muutoksia. Sosialidemokraattien tavoitteena ja päämääränä on jo vuosikymmeniä ollut, että saataisiin aikaan aineellisten verosäännösten kokonaisuudistus, jolloin saman verolain säännökset koskisivat kaikkia kansalaisia. Vasta vuonna 1966 ryhdyttiin määrätietoisesti verolakien uudistustyöhön, jolloin jo alkuvaiheessa todettiin, että yhteiskunta on niin monipuolinen ja eri tulonsaajaryhmien tulorakenne sekä tulojen muodostumistapa niin erilaisia, ettei kokonaisuudistukseen voida päästä. Tämän vuoksi välittömän verotuksen osalta ryhdyttiin osauudistuksiin, jotta verolakien uudistustyö saatiin alkuun. Maatilatalouden tuloverolaki, Laki elinkeinotulojen verottamisesta sekä omaisuusverotuksen uudistamista koskevat säännökset ovat jo valmistuneet tässä uudistustyössä. Veropolitiikan tavoitteena tulee olla, että kaikki veronmaksajapiirit suorittavat veroa samanlaisten perusteiden mukaan. Verotuksen perusteena tulee olla kaikille työstä, ammatista tai elinkeinosta verovuonna saatu todellinen tulo. Toteamme, että verolainsäädännön uudistamisen yleiseksi päämääräksi tulee asettaa vaatimus siitä, että verotuksen tuotto on yhteisen edun mukainen ja riittävä kattamaan kansalaisille jaettavat yhteiskunnan palvelut. Lainsäädännöllä olisi pyrittävä ehkäisemään verovapaiden tuloryhmien muodostumista: kaikkien tulojen tulee olla periaatteessa välittömän verotuksen kohteena veronalaisia. 264

17 III VEROT JA VERONLUONTOISET MAKSUT Verot jaetaan välittömiin ja välillisiin veroihin. Välittömät verot ovat valtiontaloudessa merkitykseltään vähenemässä, mutta sensijaan niiden aiheuttama rasitus kunnallisverotuksessa on ylivoimainen monissa kunnissa. Valtion tulo- ja omaisuusvero sekä merimiesvero ovat välittömiä veroja, joiden ryhmään luetaan valtion tuloissa myös perintö- ja lahjavero. Välittömien verojen osuus valtion tuloista on arvioitu vuoden 1969 tulo- ja menoarvioissa 23,27%. Välillisiä veroja ja veronluonteisia maksuja kootaan valtiolle nykyisin nimikkeillä: liikevaihtovero, vakuutusvero, tuontitulli, tuontimaksut, tupakkavalmistevero, makeisvalmistevero, keskioluen ja vahvan oluen valmistevero, alkoholijuomavero, virvoitusjuomavero, eräiden elintarviketuotteiden valmistevero, nestemäisten polttoaineiden valmistevero, leimavero, elokuvavero, auto- ja moottoripyörävero, moottoriajoneuvovero, matkustajavero, työnantajan sosiaaliturvamaksu, Oy Alkoholiliike Ab:n ylijäämä sekä apteekkimaksut. Välillisten verojen osuus valtion tuloista on vuoden 1969 tulo- ja menoarviossa arvioitu 61,34 valtion kaikista tuloista. Välittömien ja välillisten verojen ja veronluonteisten maksujen osuus valtion tuloista on arvioitu siis 84,61 % vuoden 1969 tuloja menoarviossa. Kuntien toiminnan rahoituksessa on kunnallisveroilla ratkaiseva osuus. Kuntien tuloista ovat välittömät kunnallisverot olleet vuoden 1966 tilinpäätösten mukaan 55,7%. Valtion ja kuntien keräämien verojen ja veronluonteisten maksujen lisäksi kannetaan varoja myös kansaneläkkeitä, sairausvakuutuskorvauksia, kirkollisveroa, manttaalikuntaa ja metsänhoitomaksua varten. Vanhin veronluonteinen maksu on ns. köyhäinsadannes, jota kannetaan kunnalle 1/8% pesän varojen yhteenlasketusta määrästä. IV VÄLILLISET VEROT Todettakoon, että välillisten verojen merkitys on lisääntynyt monissa teollisuusmaissa luvulla on siirrytty useissa maissa ns. uudistettuun liikevaihtoverojärjestelmään, mm. Ruotsissa vuoden 1969 alusta lukien. Tätä uutta, lisäarvonveroksi kutsuttua liikevaihtoveron muotoa valmistellaan myös Suomessa. Lisäarvonverojärjestelmän pääperiaatteen mukaisesti verotus kohdistuu tuotteiden myyntiin, omaan käyttöön ottamiseen, palvelusten suorittamiseen sekä tuontiin. Vero lasketaan koko liikevaihdolle ja verosta vähennetään tavaran hintaan jo aikaisemmin sisältynyt vero. 265

18 Lisäarvonverotusta ovat puoltamassa lähinnä tuotannolliseen toimintaan kohdistuvan verorasituksen samaistamisen pyrkimys kilpailijamaihin verrattuna. Kansainvälisen kaupan vapauttaminen asettaa sekä Suomen vientiteollisuuden että tuonnin kanssa kilpailevan kotimarkkinatuotannon yhä kireämpään kilpailuasemaan. Tällöin näiden tuotantoalojen verorasituksella on huomattava merkitys kustannustekijänä. Lisäarvonverotukseksi mahdollisesti laajennettu liikevaihtovero tulisi kohdistumaan liian raskaana pienituloisten, tulottomien, eläkeläisten sekä suuriperheisten kulutukseen. Tämän rasituksen lieventämiseksi on samanaikaisesti mahdollisesti uudistettavan liikevaihtoverojärjestelmän kanssa toteutettava sosiaalipoliittinen tulonsiirto mainittujen väestöryhmien hyväksi. Myös tulopolitiikan hoito tulee sopeuttaa välillisten verojen lisääntymisestä aiheutuvien haittavaikutusten vähentämiseen. Myös muuta, välillisiä veroja koskevaa lainsäädäntöä muutettaessa on erityisesti valvottava, että niiden aiheuttama perintä ei kohdistu sellaisiin väestöryhmiin, joiden veronmaksukyky on heikko. V VÄLITTÖMÄT VEROT Valtiolle välillisinä veroina kertyvää kasvavaa tuottoa olisi käytettävä niin, että kunnallista verorasitusta voitaisiin keventää ottamalla nykyistä enemmän valtion kustannettavaksi menoja esim. sairaala- ja opetustoimen aloilla. Pidämme erityisen tärkeänä kunnallisverorasituksen keventämistä, koska se yleensä kohdistuu kohtuuttomana pienituloisiin ja maksukyvyltään heikkoihin kansalaisiin. Kunnallisvero, samalla perusteella määräytyville kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuineen kohoaa monissa kunnissa jo yli 20%:n kuntalaisten tuloista, joten katsomme nykyisen tilanteen kestämättömäksi. Kunnallisverotuksessakin tulee pyrkiä siihen, että välttämättömään kulutukseen tarvittava tulo olisi kokonaan verovapaata. Manttaaliveron kantaminen tulee viipymättä lakkauttaa ja asiaa koskeva hallituksen lakiesitys saattaa eduskunnan käsiteltäväksi. Siirryttäessä välillisten verojen laajempaan perintään tulee valtion tuloverotuksessa verotettavan tulon alarajaa nykyisestään korottaa säilyttäen kuitenkin progressiivinen veroasteikko. VI LÄHIAJAN VEROPOLIITTINEN TAVOITE OHJELMA Lähdettäessä suunnittelemaan lähiajan veropoliittista ohjelmaa on pääpaino asetettava luonnollisten henkilöiden verotuksen uudistamiselle, sillä viime vuosina on verolainsäädännön 266

19 uudistuksiin pyritty ensisijaisesti yrittäjä- ja yhtiötoiminnan edistämiseen investointeja suosivin ja sitä kautta työllisyyttä edistävin säännöksin. 1. Palkkaverotus Palkannauttijoiden verotusta on yksinkertaistettava sekä ennakkoperintäjärjestelmää kehitettävä sellaiseksi, että vihdoinkin voidaan siirtyä verokirjan perusteella tapahtuvaan verotukseen. Tämän uudistuksen yhteydessä on löydettävä oikeudenmukainen ratkaisu aviopuolisoiden verottamiseen ja nykyiseen veroluokkajärjestelmään. Ennen kuin verokirjan perusteella tapahtuvaan lopulliseen verotukseen päästään, on kunnallisverotuksessa perus-, lapsi- ja leskeysvähennusten markkamääriä kiireellisesti nostamalla pyrittävä keventämään pienituloisten kunnallisverorasitusta. Lähitavoitteena tulee olla, että verovelvollisen vuositulon jäädessä alle samassa kunnassa maksettavan täyden kansaneläkkeen tukiosineen siitä ei peritä kunnallisveroa. Lasten hoidosta vanhempien työssäoloaikana maksetut kohtuulliset menot on hyväksyttävä tulonhankkimisesta johtuviksi vähennyskelpoisiksi menoiksi. 2. Asuntoedun verotus Perheen kokoon nähden kohtuullisen oman asunnon, joko asunto-osakkeen tai omakotitalon, pitämisestä tuloverotuksen kohteena tulisi luopua. Samassa yhteydessä tulisi tutkia mahdollisuuksia erityisen vuokrakuluvähennyksen myöntämiseen silloin, kun vuokralainen joutuu maksamaan tuloihinsa nähden suhteettoman suurta vuokraa. 3. Säätiöiden verovapauden rajoittaminen Säätiöitä koskeva verolainsäädäntö aiheuttaa verotuksen kiertämistä ja keinottelua. Viipymättä tulee ryhtyä toimenpiteisiin säätiötä koskevien verosäännösten uudistamiseksi niin, että väärinkäytökset voidaan ehkäistä ja säätiöiden veronalaiset tulot ja omaisuus saattaa asianmukaisesti verotettaviksi. 4. Verohuojennusten vähentäminen Maahamme on vuosien kuluessa muodostunut moninainen verohuojennuslakien säännöstö. Verohuojennuslait ovat johtaneet suurien verovapaiden omaisuuksien ja tulojen muodostumiseen sekä toisaalta verojen kiertämiseen ja laajamittaiseen keinotteluun. Määräaikaisten erillisten verohuojennuslakien uusimista tulisi välttää ja saattaa kaikki tulot ja omaisuudet niitä koskevien varsinaisten verolakien mukaan verotettaviksi. 5. Maan arvonnusun verottaminen Arvonnousuverotoimikunta on antanut Valtioneuvostolle mietintönsä, jota tarkastaneen toimikunnan työn tulos on myös luovu- 267

20 tettu sille Toimikunnan enemmistö esittää, että arvonnousua, joka saadaan myytäessä maata tai asunto- ja kiinteistöosakkeita. verotettaisiin vain kunnallisverotuksessa ja että siten saaduista tuloista muodostettaisiin erityinen kunnan kiinteistörahasto. Rahaston varoja käytettäisiin kiinteän omaisuuden hankintaan, asemakaavan ja rakennuskaavan toteuttamisee jne. Mietintöön sisältyvä esitys tulee kiireellisesti saattaa lainsäädäntöasteelle. 6. Metsäverotuksen uudistaminen Hyväksyessään syksyllä 1967 maatilatalouden tuloverolain Eduskunta lausui: "Eduskunta katsoo, että myös metsäverotuksessa olisi päästävä todellisiin tuloihin perustuvaan verotukseen." Huomioonottaen asian laajakantoisuuden ja metsäverojärjestelmän muutoksesta sekä verottajalle että verovelvollisille koituvat seuraukset, olisi metsäverokysymys koko laajuudessaan kiireellisesti valtion toimesta selvitettävä. 7. Lisäarvon verotus Siirtymistä liikevaihtoverotuksessa lisäarvonverotukseen tulee perusteellisesti valmistella. Ennenkuin järjestelmään siirrytään, tulee varmistua siitä, että kulutukseen kohdistuva verotuksen lisärasitus ei alenna pienituloisten, eläkeläisten, suuriperheisten eikä tulottomien toimeentulomahdollisuuksia. 8. Rajoitetusti verovelvollisten verottaminen Suomessa tilapäisesti työssä olleen tai lyhytaikaisessa työsuhteessa täällä olleen henkilön verotus maassamme saaduista tuloista tapahtuu nykyään samalla tavoin kuin täällä pysyvästi asuvien verotus. Tästä on seurauksena, että veron periminen tällaiselta, mahdollisesti maasta jo poistuneelta henkilöltä, on vaikeata. Myös muita epäkohtia on näiden ns. rajoitetusti verovelvollisten verottamisessa. Asian korjaamiseksi on annettu komitean mietintö , johon perustuva esitys tulee kiireellisesti saattaa lainsäädäntöasteelle. 9. Verohallinnon uudistaminen Verohallinnon organisaatiomuutos ja verohallituksen perustaminen ovat pitkään esillä olleita uudistusvaatimuksia. Uudistuksen yhteydessä on keskitetyn verotuksen toimittamiselle ja sen oikeellisuuden valvonnalle luotava riittävät mahdollisuudet. Tätä edellyttää jo kansalaisten oikeusturvasta huolehtiminen. Verotuksen oikeellisuuden lisääntyminen on omiaan parantamaan myös veroviranomaisten ja verovelvollisten suhteita parempaan suuntaan. Hallinnon uudistamisen yhteydessä on erityisesti pidettävä huolta verotarkastuksen ja ennakonpidätysten valvonnan kehittämisestä ja tehostamisesta. Nykyistä verotarkastustoimintaa ei 268

21 voida pitää riittävänä. Jokaisen veronmaksajaryhmän tulee voida luottaa siihen, että kaikki ryhmät suorittavat veronsa säädettyjen lakien mukaan. 10. Yleistä Veronuudistusten ohjelmaa laadittaessa on voitu verolainsäädännön laajuuden vuoksi kosketella vain muutamia tärkeitä kysymyksiä. Esille on haluttu tuoda verotuksen merkitys yhteiskunnalle ja veronmaksajille sekä puolueemme pyrkimys verorasituksen oikeudenmukaiseen jakamiseen kansalaisten kesken. Sos.-dem. Puolue ja sen jäsenistö katsovat, että yhteiskunnan palvelutason kohottamiseksi ja monipuolistamiseksi on määrätietoisesti valtion toimenpitein huolehdittava siitä, että varat uudistustoimintaan ovat käytettävissä. On huolehdittava siitä, että näitä varoja ei kerätä verotuksella niiltä kansalaisilta, joiden mahdollisuudet maksuista selviytymiseen ovat heikot. Sille väestöryhmälle, joka verotuksen kautta osallistuu yhteisiin menoihin, tulee taata verotuksen oikeudenmukaisuus ja laillisuus. Verojen kiertäminen, kavaltaminen ja verotettavien tulojen salaaminen ovat yhteiskuntaan kohdistuvia rikoksia, joiden ennaltaehkäisemiseen sekä toisaalta rangaistavuuteen tähtäävää lainsäädäntöä on kiireellisesti kehitettävä. Puolueen edustajien hallituksessa ja eduskunnassa tulee tarkoin seurata verolainsäädännön kehittämistä puolueen omaksumien periaatteiden mukaisesti ja toimia niiden toteuttamiseksi. 269

22 1 i

23 192 MUUTOKSET PUOLUEEN SÄÄNTÖIHIN Puoluetoimikunta ehdottaa puolueen sääntöjä muutettavaksi seuraavasti: 1 :n 11 momentti: Puolue on näiden sääntöjen mukaan järjestynyt rekisteröidyksi puolueeksi, jonka nimenä on Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p., laissa tarkoitettuna kotipaikkana Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa. 13 :n 2 momentti: Jokainen piirijärjestöön kuuluva kunnallisjärjestö, jonka alaisten puolueosastojen henkilöjäsenluku on yhteensä vähintään 200, muodostaa vaalissa itsenäisen vaaliyhtymän ja on sillä oikeus saada puoluekokoukseen yksi edustaja jokaista täyttä 200 lukua kohden. 271

24 21 :n d- ja e-kohdat: d) valita puolueneuvoston puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä piirijärjestön kokousten esittämistä ehdokkaista puolueneuvoston jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet, e) valita puoluetoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, puoluesihteeri ja muut jäsenet niin kuin jäljempänä näissä säännöissä on määrätty. 22 :n 3 ja 4 momentit: 3 momentti: Jos puolueosaston, puoluesosaston jäsenen, kunnallisjärjestön, piirijärjestön tai eduskuntaryhmän esitys koskee puolueen periaateohjelman muuttamista tai sitovaa tulkitsemista, se tulee toimittaa puoluetoimikunnalle vähintään viisi kuukautta ennen sen kalenterikuukauden alkua, jona puoluekokous pidetään. Muutoin esitykset on toimitettava puoluetoimikunnalle vähintään neljä kuukautta ennen sen kalenterikuukauden alkua, jona puoluekokous pidetään. Määräaikana saapuneista esityksistä on puoluetoimikunnan annettava lausuntonsa. 4 momentti: Puoluekokousesitykset ja niihin liittyvät lausunnot painatetaan ja toimitetaan puoluejärjestölle esitysvihkona viimeistään kaksi kuukautta ennen sen kalenterikuukauden alkua, jona puoluekokous pidetään. 24 :n 1, 2 ja 3 momentit: 1 momentti: Puolueneuvostoon kuuluu puoluekokouksen erikseen valitseman puheenjohtajan ia kahden varapuheenjohtajan lisäksi puoluekokouksen piirijärjestöjen kokousten esittämistä ehdokkaista valitsemat jäsenet, yksi kultakin piirin puolueosastojen yhteenlasketun jäsenmäärän alkavalta luvulta. Valittujen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet valitaan samassa kokouksessa piirijärjestöjen esittämistä ehdokkaista. 2 momentti: ehdotetaan poistettavaksi. 3 momentti: Puolueneuvoston jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on ilmoitettava aioissa esteestään henkilökohtaiselle varajäsenelleen ja puolueneuvoston puheenjohtajalle. 28 :n b-kohta: b) nimetä puolueen ehdokas tasavallan presidentiksi, jollei puoluekokous ole nimeämistä suorittanut, ja määritellä puolueen kanta hallituksen muodostamiseen liittyviin kysymyksiin, elleivät puoluetoimikunta ja puolueen eduskuntaryhmä ole päässeet niistä yksimielisyyteen näiden sääntöjen 37 :ssä määrätyllä tavalla. 29 :n 1, 2, 3 ja 4 momentit: 1 momentti: Puolueen täytäntöönpanevana elimenä ja lainmukaisena hallituksena on varsinaisen puoluekokouksen valit- 272

25 sema puoluetoimikunta, johon kuuluu puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja puoluesihteeri ja yhdeksän varsinaista jäsentä, joista yksi valitaan ruotsinkielisten puoluejärjestöjen piiristä. Kaikki puoluetoimikunnan jäsenet valitaan tarvittaessa suljetulla lippuäänestyksellä. 2 momentti: ehdotetaan poistettavaksi. 3 momentti: Puoluetoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään viisi varsinaista jäsentä on läsnä. 4 momentti: Puolueneuvoston puheenjohtajalla, puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajalla ja valtioneuvoston jäseninä olevilla puolueen edustajilla on puoluetoimikunnan kokouksissa puhe- ja esitysoikeus. 31 : Puoluetoimikunnan tehtävänä on, sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erittäin määrätty, a) huolehtia puoluekokousten ja puolueneuvoston päätösten täytäntöönpanosta ja johtaa puolueen poliittista ja järjestöllistä toimintaa, b) määritellä puolueen kanta kulloinkin esille tuleviin poliittisiin, järjestöllisiin ja taloudellisiin kysymyksiin, mikäli päätöksentekoa ei erikseen ole määrätty jollekin muulle puolue-elimelle, c) johtaa puoluetoimistoa ja vastata juoksevien asioiden hoidosta sitä varten asetetuissa toimi- ja apuelimissä sekä valvoa puolueen varainhoitoa ja kirjanpitoa, d) kantaa ja vastata puolueen puolesta kaikissa sitä koskevissa oikeus- ja hallintoasioissa, e) valita sääntöjen edellyttämät Puolueen nimenkirjoittajat, f) päättää puoluelehden oikeuksien antamisesta ja peruuttamisesta, g) julkaista ja kustantaa puolueen valistus- ja kasvatustyössä tarvittavaa ohjekirjallisuutta, lentolehtisiä, vaalijulisteita, tekstija kuvajulkaisuja, puhe, lausunta- ja musiikkiesitysaineistoa, juhlamainoksia, esittelylehtisiä ynnä muita julkaisuja ja painotuotteita sekä päättää maksullisten vappu- ja puoluemerkkien levittämisestä, h) tukea, avustaa ja ohjata puoluejärjestöjä, erityisesti piirijärjestöjä, kasvatus-, valistus- ja järjestötyön suorittamisessa, i) laatia puoluenouvoston varsinaiselle kokoukselle puolueen toiminta- ja tilikertomukset päättyneeltä kalenterivuodelta sekä esitys puolueen talousarvioksi kuluvaa vuotta varten, j) esittää puolueen tilit, pöytäkirjat ja muut varainhoitoa tai hallintoa koskevat asiakirjat kahden kuukauden kuluessa kunkin kalenterivuoden päättymisestä puoluekokouksen valitsemille tilin

26 tarkastajille ja tarkastuksen tapahduttua puolueneuvostolle sekä, puoluekokousvuotena, puoluekokoukselle, k) vastata siitä, että varsinainen puoluekokous saa käsiteltävikseen Puolueen toiminta- ja tilikertomukset kuluneen puoluekokouskauden kultakin kalenterivuodelta sekä tilintarkastajien niistä antamat lausunnot, I) valvoa puoluejärjestöjen, puoluetoimitsijain ja puoluevirkailijain toimintaa ja huolehtia yhteishengen ja hyvän järjestyksen säilymisestä puolueen toimielimissä. 37 (uusi pykälä): Osallistuminen hallitukseen Puolueen osallistumisesta hallitukseen päättävät puoluetoimikunta ja puolueen eduskuntaryhmä, jotka asettavat hallitusneuvottelijat, nimeävät puolueen ehdokkaan hallituksen muodostajaksi tai muun kuin puolueen edustajan muodostaessa hallituksen nimeävät puolueen edustajat hallitukseen, määrittelevät puolueen kannan hallitusohjelmaan ja hallituksen kokoonpanoon sekä paikkajakoon hallituksessa. Jos puoluetoimikunta ja puolueen eduskuntaryhmä eivät ole voineet näistä kysymyksistä sopia, päättää niistä puolueneuvosto. Valmistelemaan hallitusneuvotteluihin liittyviä kysymyksiä tulee puoluetoimikunnan ja puolueen eduskuntaryhmän asettaa toimikunta, johon kuuluu puheenjohtajana puolueen puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä, joista neljä nimeää puoluetoimikunta ja neljä puolueen eduskuntaryhmä. Huom. Seuraavien pykälien numerojärjestys muuttuu tästä alkaen. 40 (ent. 39 ): Kansanedustajain vaalissa listoille asettamisesta ja vaaliliiton muodostamisesta päätetään piirijärjestön tai sen valtuuttamana piiritoimikunnan kokouksessa vaalikelpoisuudesta annettuja säädöksiä ja puoluetoimikunnan ohjeita noudattaen. Listoille asettelussa on noudatettava puolueäänestyksen tulosta, kuitenkin siten, että puoluetoimikunnalla on oikeus piirikokouksen tai sen suostumuksella piiritoimikunnan aloitteesta, mikäli erityisen painavien syiden katsotaan sitä vaativan, asettaa listoille puolueen kansanedustajaehdokkaiksi muitakin vaalipiirissä puolueäänestyksessä ehdokkaina olleita, ei kuitenkaan enempää kuin 1/5 ehdokkaitten koko määrästä. Tällaisessa tapauksessa on puoluetoimikunnan varattava listoilta poistettavaksi ehdotetuille tilaisuus tulla kuulluksi. Valituksen puolueäänestystä ja listoille asettelua vastaan ratkaisee puoluetoimikunta, jonka on käsiteltävä tätä koskevat asiat erittäin kiireellisinä. 274

27 41 (ent. 41 ): Ehdokkaiden asettamisesta tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleihin on soveltuvin kohdin voimassa, mitä edellä 39 ja 40 :ssä on sanottu kansanedustajain vaaleista. Ohjeet vaalia varten antaa puoluetoimikunta, sitten kun puoluekokous, tai puoluekokousten väliaikoina, puoluenouvosto on käsitellyt asian. 42 (ent. 41 ): Puolueen ehdokkaat kunnallisvaaleja varten asetetaan kunnittain. Milloin kunnallisjärjestön edustajisto niin päättää, valtuustoehdokkaiksi esitetyistä puolueosastojen jäsenistä on toimitettava puolueäänestys. Äänestys tapahtuu niin kuin edellä puoluekokousedustajien vaalista on määrätty. Kunnissa, joissa ei ole kunnallisjärjestöä, asiasta päätetään 8 :n esittämässä muodossa. Listoille asettelussa on noudatettava puolueäänestyksen tulosta, kuitenkin siten, että piiritoimikunnalla on oikeus, kunnallisjärjestön edustajiston tai sen suostumuksella kunnallistoimikunnan aloitteesta, mikäli erityisten painavien syiden katsotaan sitä vaativan, asettaa listoille puolueen kunnallisvaaliehdokkaiksi muitakin puolueäänestyksessä ehdokkaina olleita, ei kuitenkaan enempää kuin 1/5 ehdokkaiden koko määrästä. Tällaisissa tapauksissa piiritoimikunnan on varattava listoilta poistettaviksi ehdotetuille tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Jollei puolueäänestystä pidetä tarpeellisena, ehdokkaiden asettamisen perusteet määrätään kunnallisjärjestön edustajiston tai puolueosaston kokouksessa tai 8 :n määräämässä paikallistoimikunnan kokouksessa ottaen huomioon eri äänestäjäryhmät, harrastus- ja ammattialat, paikalliset erikoiskysymykset ynnä muut senlaatuiset seikat. Listoille asettaminen ja vaaliliiton muodostaminen tapahtuu kunnallistoimikunnan tai paikallistoimikunnan ohjauksen ja valvonnan alaisena tehtyjä päätöksiä sekä piirijärjestöjen ja puoluetoimikunnan ohjeita noudattaen. Valitukset puolueäänestystä ja listoille asettelua vastaan ratkaisee piiritoimikunta, jonka on käsiteltävä tätä koskevat asiat erittäin kiireellisinä. 46 (ent. 45 ): Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei noudatetaan yhdistys- ja puoluelakia. ole määräystä, 275

28

29 193 MUUTOKSET PIIRIJÄRJESTÖN SÄÄNTÖIHIN Puoluetoimikunta ehdottaa Sos.-dem. Piirin sääntöihin seuraavia muutoksia: 8 - Piirijärjestön päättävänä elimenä on piirijärjestön kokous. Piirijärjestö kokoontuu varsinaiseen kokoukseen vuosittain kaksi kertaa, kevätkokoukseen viimeistään huhtikuussa, syyskokoukseen viimeistään marraskuussa. Näiden lisäksi voidaan pitää ylimääräisiä piirikokouksia. Piirijärjestön kevätkokous on piirijärjestön vuosikokous. Ylimääräinen piirikokous on pidettävä, kun varsinainen piirikokous on niin päättänyt tai vähintään 1/3 piirijärjestön jäsenjärjestöistä sitä tiettyä erityisesti ilmoitettua asiaa varten piiritoimikunnalta kirjallisesti vaatii taikka kun piiritoimikunta katsoo sen tarpeelliseksi. Kutsut piirikokouksiin laatii piiritoimikunta. Kokouspaikasta ja -ajasta päättää piiritoimikunta. Kutsu varsinaiseen piirikokoukseen on julkaistava piiritoimikunnan hyväksymässä puolueleh- 277

30 dessä vähintään kymmenen viikkoa ennen kokousta ja ylimääräiseen piirikokoukseen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava esille tulevat asiat. 9 - Piirikokousedustajien toimikausi on kalenterivuosi. Edustajat valitaan puolueosastoittain alkavaa toimikautta edeltävän joulukuun loppuun mennessä. Vaalissa, joka tapahtuu puolueosastojen kokouksissa, valitsevat puolueosastot yhden kokousedustajan jokaista jäsenmääränsä alkavaa vähintään 50- ja enintään 150-lukua kohden sen mukaan, kuin varsinainen syyskokous päättää, sekä saman verran varaedustajia. Kunnallisjärjestön kokous hyväksyy vaalien perusteella omat edustajansa piirikokoukseen. Piirikokousedustajiksi valittujen henkilöiden nimet ja osoitteet on puolueosastojen johtokuntien ilmoitettava kirjallisesti piiritoimikunnalle ennen saman joulukuun 31 päivää. 12. Piirijärjestön kevätkokouksen tehtävänä on 1) valita kokouksen toimihenkilöt ja valiokunnat, 2) käsitellä ja vahvistaa piiritoimikunnan laatima toiminta»- kertomus sekä tilintarkastajien antaman lausunnon perusteella tilikertomus päättyneeltä vuodelta, 3) päättää tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä piiritoimikunnalle ja muille vastuuvelvollisille, 4) käsitellä puolueen ja puolueen eduskuntaryhmän toimintaa, 5) käsitellä piirilehteä tai sitä vastaavaa puoluelehteä koskevat kysymykset, 6) päättää piiritoimikunnan jäsenille suoritettavista matka- ja kokouspäivärahoista sekä tilintarkastajille suoritettavien palkkioiden maksamisperusteista, 7) valita piiritoimikunnan jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi, 8) valita kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaa kalenterivuotta varten, 9) päättää muista kokouskutsussa manituista asioista. Piirijärjestön syyskokouksen tehtävänä on 1) valita kokouksen toimihenkilöt ja valiokunnat, 2) vahvistaa laaditut vaalityösuunnitelmat yleisiä vaaleja varten, päättää kansanedustajien ja valitsijamiesten vaalien edellä ehdokkaiden asettamisesta listoille ja vaaliliiton muodostamisesta sekä muista vaaleja koskevista asioista, 278

31 3) hyväksyä piirijärjestölle talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten ja vahvistaa toimintasuunnitelma, 4) päättää seuraavan kalenterivuoden aikana kannettavan jäsenmaksun suuruudesta sekä mahdollisista ylimääräisistä jäsenmaksuista, 5) määrätä edustajaperuste seuraavaa piirikokousedustajain vaalia varten, 6) päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista. 279

32

33 194 MUUTOKSET KUNNALLISJÄRJESTÖN SÄÄNTÖIHIN Puoluetoimikunta ehdottaa kunnallisjärjestön sääntöihin seuraavia muutoksia: 6. Kunnallisjärjestöön kuuluvan puolueosaston on suoritettava kunnallisjärjestölle kalenterikuukausittain määräytyvä jäsenmaksu, jonka suuruus vahvistetaan kunnallisjärjestön edustajiston syyskokouksessa kokousta seuraavaa kalenterivuotta varten. Edellä 1 momentissa mainittu jäsenmaksu on tilitettävä kunnallisjärjestölle kahdesti vuodessa viimeistään huhti- ja lokakuun loppuun mennessä. 9 Edustajisto, jonka toimikausi kestää kalenterivuoden, valitaan puolueosastoittain viimeistään alkavaa toimikautta edeltävän joulukuun loppuun mennessä. Vaalissa, joka tapahtuu puolueosastojen kokouksissa, valitsevat puolueosastot yhden kokousedustajan jokaista jäsenmääränsä alkavaa vähintään 10- ja enintään 75-lukua kohden sen mukaan, kuin edustajiston syyskokous päättää, sekä saman verran varaedustajia. 281

34 Edustajistoon valittujen henkilöiden nimet ja osoitteet on puolueosastojen johtokuntien ilmoitettava kirjallisesti kunnallistoimikunnalle ennen joulukuun 31 päivää. 12. Varsinaisessa edustajiston kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a) kevätkokouksessa 1) käsitellään ja vahvistetaan kunnallistoimikunnan laatima toimintakertomus sekä tilintarkastajien antaman lausunnon perusteella tilikertomus päättyneeltä vuodelta, 2) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä kunnallistoimikunnalle ja muille vastuuvelvollisille, 3) käsitellään valtuustoryhmän toimintaan liittyvät kysymykset, 4) valitaan kunnallistoimikunnan jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi, 5) valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa, 6) päätetään muista kokouskutsuissa mainituista asioista. b) syyskokouksessa 1) määrätään edustajaperuste seuraavaa edustajiston jäsenten vaalia varten, 2) käsitellään valtuustoryhmän toimintaan liittyvät kysymykset, 3) päätetään kunnallisjärjestön toimintasuunnitelmasta erityisesti syys- ja talvikautta silmällä pitäen, 4) päätetään seuraavaa kalenterivuotta varten varsinaisen jäsenmaksun suuruudesta sekä mahdollisista ylimääräisistä jäsenmaksuista, 5) hyväksytään kunnallisjärjestölle talousarvio kuluvaa vuotta varten, 6) vahvistetaan laaditut vaaiityösuunnitelmat yleisiä vaaleja varten puolueen sääntöjen sekä puolueen ja piirijärjestön antamien ohjeiden edellyttämällä tavalla, 7) päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista. Ylimääräisessä edustajiston kokouksessa hyväksytään vaalien perusteella valitut piirikokousedustajat. 14. Kunnallisjärjestön täytäntöönpanevana elimenä ja lainmukaisena hallituksena on kunnallistoimikunta, johon kuuluu vähintään seitsemän ja enintään kaksitoista edustajiston kevätkokouksen vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Kunnallistoimikunta valitsee keskuudestaan ja varapuheenjohtajan. puheenjohtajan Kunnallistoimikunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä. 282

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) SÄÄNNÖT Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistys(,

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT 1 Piirin säännöt SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) - KRISTDEMOKRATERNA I FINLAND (KD) r.p:n PIIRIN SÄÄNNÖT I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena Suomen

Lisätiedot

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt:

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt: KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää monikielistä viestintää, monikulttuurista vuorovaikutusta ja niihin sisältyvää teknillistä sisällönhallintaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT

RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT 1 RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT I. Nimi, kotipaikka, perustamisaika, toiminta-alue ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Rakentaja-Rastit ry, josta voidaan käyttää epävirallista lyhennettä RakRas. Yhdistyksen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 2.12.2009 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 2.12.2009 1(5) PIRAATTIPUOLUE 2.12.2009 1(5) SÄÄNNÖT Piraattipuolueen Pirkanmaan piiriyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolueen Pirkanmaan piiriyhdistys, ruotsiksi Piratpartiets

Lisätiedot

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 15.5.2012 DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 2/6 3/6 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Taideteollisuusyhdistys-Konstflitföreningen

Lisätiedot

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT Suomen Varsijousiampujat ry. 1 TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Varsijousiampujat ry. Yhdistyksestä voidaan epävirallisesti käyttää kansainvälisissä yhteyksissä nimitystä Finnish Crossbowmen.

Lisätiedot

POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT

POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY POHJOLA-NORDENS DISTRIKT I TAVASTLAND RF POHJOLA-NORDENIN HÄMEEN PIIRI RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Pohjola-Nordenin Hämeen piiri

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SAUNASEURA VASTAISKU RY 1(5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys pyrkii edistämään yhteistyöverkoston

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. I. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toiminnallinen laatu

SÄÄNNÖT. I. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toiminnallinen laatu Maatutkarengas ry Rek.nro 162.070 Ensirek.pvm 24.11.1994 SÄÄNNÖT I. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toiminnallinen laatu Yhdistyksen nimi on Maatutkarengas ry ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. SUBCONTRACTING EXCELLENCE CLUB S.E.C RY. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistys on alihankintayritysten

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pro-tukipiste, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista englanninkielistä

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

Yhdistys on perustettu tammikuun 30. päivänä 1995 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Yhdistys on perustettu tammikuun 30. päivänä 1995 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. YLIOPISTON TAIDO TOIMINTASÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Yliopiston Taido. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki Etelä-Suomen läänissä. Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka NIMI JA KOTIPAIKKA

Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka NIMI JA KOTIPAIKKA Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

VAKUUTUS- JA FINANSSIALAN URHEILUSEURA VUFI r.y. FÖRSÄKRINGS- OCH FINANSBRANSCHENS IDROTTSFÖRENING VUFI r.f. Perustettu 23.11.1949 klo. 18.

VAKUUTUS- JA FINANSSIALAN URHEILUSEURA VUFI r.y. FÖRSÄKRINGS- OCH FINANSBRANSCHENS IDROTTSFÖRENING VUFI r.f. Perustettu 23.11.1949 klo. 18. 1 VAKUUTUS- JA FINANSSIALAN URHEILUSEURA VUFI r.y. FÖRSÄKRINGS- OCH FINANSBRANSCHENS IDROTTSFÖRENING VUFI r.f. Perustettu 23.11.1949 klo. 18.00 Katajanokan Upseerikerholla Säännöt Yhdistyksen, jota näissä

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK ry. säännöt

NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK ry. säännöt NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTO UNGA ÖRNARS CENTRALFÖRBUND NKK ry. säännöt 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto, nimi on Nuorten Kotkien Keskusliitto Unga Örnars Centralförbund

Lisätiedot

Tampereen Seudun Mobilistit ry

Tampereen Seudun Mobilistit ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 2 TARKOITUS JA TOIMINTA 3 JÄSENET Tampereen Seudun Mobilistit ry Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Mobilistit Ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksestä

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

Liikuntatieteellinen Seura ry:n säännöt Yhdistysrekisterin hyväksymät 17.5.2010

Liikuntatieteellinen Seura ry:n säännöt Yhdistysrekisterin hyväksymät 17.5.2010 Liikuntatieteellinen Seura ry:n säännöt Yhdistysrekisterin hyväksymät 17.5.2010 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Liikuntatieteellinen Seura ry. Yhdistyksen nimestä käytetään lyhennettä LTS. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 1 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n Säännöt 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 2 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Varkauden

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT. Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA

HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT. Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Hämeen Pelastusliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä pelastusliitoksi. Pelastusliiton

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry, lyhennettynä KSSY. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja sen toiminta-alue

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu. Toimintasäännöt

Kytäjä Golf ry. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu. Toimintasäännöt Kytäjä Golf ry Toimintasäännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Kytäjä Golf ry ja sen kotipaikka on Hyvinkää. Yhdistyksen kieli on suomi. Yhdistys on Suomen Golfliitto ry:n jäsen. 2 Tarkoitus

Lisätiedot

Aikidoseura Akari ry:n säännöt. Yhdistyksen nimi on Akari ja sen kotipaikka on Vantaa.

Aikidoseura Akari ry:n säännöt. Yhdistyksen nimi on Akari ja sen kotipaikka on Vantaa. Aikidoseura Akari ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Akari ja sen kotipaikka on Vantaa. 2 Yhdstyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä aikidotaitoa sekä toimia aikidon tunnetuksi tekemiseksi ja harrastuksen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITTO ry. VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITON SÄÄNNÖT Esitys syyskokoukselle 26.11.2014

VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITTO ry. VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITON SÄÄNNÖT Esitys syyskokoukselle 26.11.2014 VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITTO ry VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITON SÄÄNNÖT Esitys syyskokoukselle 26.11.2014 Valokuvataiteilijoiden liitto ry SÄÄNNÖT 2 SISÄLLYS 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 3 2 Tarkoitus

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet Uudet säännöt Vanhat säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Partiolippukunta Susiveikot ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki, ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot