Sähköön liitettyjen oireiden tutkiminen alkoi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköön liitettyjen oireiden tutkiminen alkoi"

Transkriptio

1 Katsaus Sähköallergia ei ole allergiaa, mitä se on? Jukka Uitti ja Rauno Pääkkönen Sähköön ja sähkölaitteisiin liittyvää oireyhtymää on kutsuttu sähköallergiaksi. Käsite sähköherkkyys vastaisi paremmin kyseistä ilmiötä ja sen yleistynyttä englanninkielistä nimitystä»sensitivity to electricity». Oireyhtymää on tutkittu paljon Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa sekä Yhdysvalloissa. Suomessakin on henkilöitä, jotka yhdistävät oireensa sähköiseen ympäristöön. Tehtyjen tutkimusten ja kaksoissokkokokeiden perusteella ei ole näyttöä siitä, että sähkö- tai magneettikentät olisivat syinä oireisiin. Useat yksilöön, hänen reagointitapaansa ja ympäristöön liittyvät tekijät näyttävät olevan yhteydessä oireiden syntyyn. Samanlaista on kuvattu myös muiden ns. ympäristöoireyhtymien yhteydessä. Somatisoinnilla on katsottu olevan merkitystä oireiden muodostuksessa, mutta etiologiasta ei ole vielä muotoutunut kokonaiskuvaa. Siksi ympäristö ja psykososiaaliset tekijät olisi syytä ottaa huomioon mahdollisimman kattavasti. Sähköön liitettyjen oireiden tutkiminen alkoi 1980-luvulla Ruotsissa ja Norjassa. Näyttöpäätetyöntekijöillä esiintyi ihon oireita, kuumotusta, punoitusta ja pistelyä (Berg 1988, Swanbeck ja Bleeker 1989). Osalle iho-oireita saaneista näytti myöhemmin kehittyvän erilaisia vegetatiivisen hermoston oireita (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Oireisto on saanut Ruotsissa runsaasti huomiota ja epidemian luonteen (Liden 1996). Aiheesta on siellä kirjoitettu runsaasti myös ei-tieteellisiä julkaisuja. Suomessa oireyhtymää ei ole tutkittu. Oireiden mahdollisina aiheuttajina on tutkittu ihmisen ympäristössä esiintyviä varsin erilaisia sähkö- ja magneettikenttiä (Bergqvist 1989, Swanbeck ja Bleeker 1989). Sähköjärjestelmien ja -laitteiden ympäristöstä mitatut sähkökenttien voimakkuudet ovat olleet V/m ja magneettivuon tiheydet µt (Korpinen 1996). Asunnoissa taustakenttien voimakkuus on tavallisesti noin 10 V/m ja magneettivuon tiheys µt. Mitatut sähkö- ja magneettikentät ovat pieniä terveysperustaisiin ohjearvoihin verrattuna. Monissa Keski-Euroopan maissa on pohdittu sähköherkkyyden ja radiotaajuisten kenttien yhteyttä, kun taas Pohjoismaissa lähinnä vain matkapuhelinmastot ja -järjestelmät ovat aiheuttaneet kyselyitä (Bergqvist ja Vogel 1997, Bergqvist ym. 1998). Sähkö- ja magneettikenttiä esiintyy monia muitakin eri taajuusalueella ja eri aaltomuodossa. Teoriassa on mahdollista, että löytyy jokin taajuus, aaltomuoto tai kentän ominaisuus, jolla olisi vaikutusta myös oireisiin. Tarkempaa tietoa ei kuitenkaan näytä olevan toistaiseksi käytettävissä runsaasta tutkimuksesta huolimatta. Oireiden esiintyvyys ja oireita aiheuttavat tekijät Sähköherkkyytenä on pidetty oireyhtymää, jossa henkilöt kokevat iho-oireita ja erilaisia toiminnallisia hermoston oireita, mm. päänsärkyä, huimausta, huonoa oloa, väsymystä, keskittymiskyvyn vaikeutta, voimattomuutta, hengitysvaikeuksia ja sydämentykytystä (Bergqvist 1989). Yhtenäistä kriteeristöä oireyhtymällä ei Duodecim 2000; 116:

2 ole. Uusimmassa katsauksessa sähköherkkyydeksi kutsutaan epämukavuutta ja terveyshaittaa, joita aiheutuu osalle ihmisistä sähkölaitteiden läheisyydessä (Bergqvist ym. 1998). Yli puolet tutkituista on pitänyt iho-oireita vallitsevimpina (Berg ym. 1990b). Hermoston, aistinelinten, ylähengitysteiden tai vatsan alueen oireet ovat yleensä kehittyneet iho-oireiden jälkeen (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Miehillä hermojärjestelmän oireet ovat olleet ensisijaisia, kun taas naisilla oireilu on kohdistunut enemmän ihoon (Bergqvist ym. 1998). Oireet ovat luonteeltaan yleisiä ja liittyvät moniin muihinkin syihin, joten ne eivät ole mitenkään spesifisiä sähköherkkyydelle. Lähes kolmanneksella toimistotyöntekijöistä esiintyy iho-oireita (Bergqvist ym. 1998). Oireisista kaksi kolmasosaa on naisia, yleensä hyvin koulutettuja ja työhönsä sitoutuneita (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Taulukkoon 1 on koottu olennaiset asiat sähköherkkyyttä käsitelleistä vertaisarvioiduista tutkimuksista, jotka ovat olleet luonteeltaan kuvailevia, kliinisiä, kohortti- tai tapaus-verrokkitutkimuksia. Sähköherkkyysoireiden aiheuttajiksi on epäilty useita eri tekijöitä. Yleensä iho-oireet on liitetty näyttöpäätteisiin ja loisteputkiin (Sandström ym. 1997, Bergqvist ym. 1998). Vaikka osassa epidemiologisista tutkimuksista ihon kutinaa ja poltetta on esiintynyt enemmän näyttöpäätetyötä tekevillä kuin muilla toimistotyöntekijöillä, selvää annos-vastesuhdetta ei kuitenkaan ole havaittu (taulukko 1). Samoin muilla yksilöllisillä ja ympäristötekijöillä on ollut merkitystä ja yhteyttä oireiden syntyyn (taulukko 1). Vaikka amalgaamin on epäilty liittyvän oireyhtymään, koehenkilöitä altistettaessa magneettikentille ei ole todettu elohopean vapautumista elimistöön (Bergqvist ym. 1998). Erään kyselyn mukaan polttava suu, sylkihäiriöt ja leukaniveloireet olivat yleisiä sähköherkkyysoireisilla (Bergdahl ym. 1994). Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää, ja muutenkin valikoituneen ryhmän tulokset eivät ole yleistettävissä. Ruotsissa on tehty useita hyvin suunniteltuja ja toteutettuja kaksoissokkotutkimuksia (Liden 1996, Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Koehenkilöinä on ollut pääasiassa oireilevia, jotka uskoivat aistivansa sähkömagneettisia kenttiä. Kaiken kaikkiaan yli kaksisataa koehenkilöä on havainnut kenttiä sattuman todennäköisyydellä (Bergqvist ym. 1998). Osa tuloksista on julkaistu vain tutkimusraportteina. Eräässä katsauksessa käytiin läpi seitsemän tutkimusta, eikä kukaan niiden 140 koehenkilöstä kyennyt havaitsemaan näyttöpäätteistä, milloin kentät olivat olemassa ja milloin eivät (Liden 1996). Vain yhdessä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa pääteltiin tulosten perusteella esiintyvän jonkinlaista sähkö- ja magneettikentille herkistymistä (Rea ym. 1991). Tätä tutkimusta on arvosteltu teknisen toteutuksen ja asetelman suhteen (Bergqvist ym. 1998). Vastaavia tuloksia ei ole saatu muualla. Onko sähköallergiaa olemassa? Sähköherkkyyttä on kutsuttu virheellisesti sähköallergiaksi. Sähköön liittyvissä oireissa ei ole kysymys lääketieteellisesti määritellystä allergiasta (Hannuksela ym. 1999). Yliherkkyyskään ei ole suositeltava käsite, koska sillä tarkoitetaan niitä allergistyyppisiä reaktioita, joiden immunologista mekanismia ei vielä tunneta (Terho ym. 1993). Tutkijat eivät ole todenneet rakenteellisia eroja oireisten ja oireettomien ihon välillä (Berg ym. 1990a), joten sähköherkkyyteen liittyviä spesifisiä iholöydöksiä ei ole osoitettu tieteellisesti. Kliinisiin tutkimuksiin lähetetyistä potilaista suurimmalla osalla iho-ongelmat ovat osoittautuneet muista syistä, mm. ihosairauksista johtuviksi (Liden 1990). Ne saattavat pahentua näyttöpäätetyössä, kuten ruusufinniä (Berg 1988) tai atooppista ihottumaa (Stenberg ym. 1995) sairastavilla on todettu. Näyttöpäätetyöhön liittyvistä ihotutkimuksista eniten huomiota ovat saaneet ruotsalaisen Olle Johanssonin ryhmän tutkimukset (Johansson ym ja 1996, Gangi ja Johansson 1997) (taulukko 1), joista osa on jäänyt julkaisematta. Näiden tutkimusten pienissä aineistoissa tehdyt havainnot voivat johtua muista ympäristötekijöistä. Tutkimuksia ei ole tehty kaksoissokkoasetelmalla, joten niiden perusteella ei voida tehdä päätelmiä syysuhteista. 942 J. Uitti ja R. Pääkkönen

3 Taulukko 1. Sähköherkkyyden iho- ja silmäoireet, yleisyys, aiheuttajat ja epäillyt syntymekanismit. Oireet Tutkimustyyppi ja Tulos Epäillyt syyt tai mekanismit tutkittavien määrä Ihon punoitus, kutina, polte Ihoklinikkaan lähetetyt Suurimmalla osalla potilaista Staattinen sähkö, pöly, psykologinäyttöpäätetyössä»sähköallergiapotilaat» muu ihotauti set tekijät saattoivat pahentaa? (Berg 1988) (n = 201) Ihon kutina ja polte (yleisem- Kysely toimistotyöntekijöille Näyttöpäätetyön ajan mukaan Psyko-neuroendokrinologinen? pää) näyttöpäätetyössä (n = 3 877) ei eroa objektiivisissa (Berg ym. 1990b) löydöksissä Iho-oireet Tutkimus 47 iho-oireiselle ja Iho-oireisilla suuremmat stressi- Henkinen kuorma oli iho-oireisilla (Berg ym. 1992) oireettomalle näyttöpääte- hormonipitoisuudet ja pie- suurempi, ns. teknostressi? työntekijälle nemmät testosteroniarvot Silmäoireet näyttöpäätetyössä Kysely ja työpaikkakäynnit Punoitus, kutina ja valonarkuus Lasien käyttö, ikä, stressi, ergono- (Bergqvist ja Knave 1994) (n = 353) yhteydessä näyttöpäätetyö- mia, kuiva ilma myötävaikuttahön (yli 20 viikkotuntia) vina tekijöinä Iho-oireet Ihotautilääkärin ja työympäris- Ei yhteyttä iho-oireiden tai Työkuorma ja -tahti yhteydessä (Bergqvist ja tön tutkimukset yllä maini- -sairauksien ja sähkömag- oireisiin ja eryteemaan, ilman Wahlberg 1994) tuille henkilöille neettikenttien välillä kuivuus yhteydessä seborrooiseen ihottumaan Iho-oireet 163 tapaus-verrokin seuranta Vain 37%:lla oireet jäljellä Työn organisoinnilla, ilmapiirillä (Eriksson ym. 1997) näyttöpäätetyönteki- viisivuotisseurannassa sekä yksilöllisillä tekijöillä vaijän joukosta kutusta oireisiin Iho-oireet, ns. näyttö- Kahden ihmisen avoin altistus Syöttösolujen lisääntyminen, Biologiset muutokset näyttöpäätpääteihottuma televisiota katselemalla dendriittisten solujen ohi- teeseen liittyvän säteilyn vuoksi (Johansson ym. 1994) (alustava koe) menevä esiintyminen mahdollisia Iho-oireet, ns. näyttö- 3 oireetonta, 4 subjektiivisesti Useat biologiset markkerit iho- Ei voitu väittää selittyvän vain säteipääteihottuma oireilevaa, 5 objektiivisia biopsioissa erilaiset oireisilla lyllä, vaan myös ympäristötekijöil- (Johansson ym. 1996) iholöydöksiä saanutta ja oireettomilla lä voi olla vaikutusta tuloksiin Kasvojen ihottuma 183 ihoklinikkaan lähetettyä Ei tyypillistä taudinkuvaa, Ei tukea näyttöpäätteeseen liit- (Liden 1990) potilasta (näyttöpäätteen muita syitä tyvyydestä osuutta epäilty) Kasvojen iho-oireet 163 tapaus-verrokin seuranta Psykososiaalisilla ja sähkö- Monitekijäinen; atooppinen ihot- (Stenberg ym. 1995) magneettisilla tekijöillä tuma, sisäilman laatu, mm. yhdessä muiden tekijöiden paperipöly, siivous kanssa yhteys oireisiin Sähkö- ja magneettikentistä tai niiden ominaisuuksista ei siis ole löytynyt selvää aiheuttajaa oireille. Niihin liittyvää vaikutusta vastaan puhuvat monet seikat: solutason tutkimuksissa vaikutuksia on osoitettavissa vain suhteellisen suurilla kentillä, oireyhtymää esiintyy ryhmätason ilmiönä vain yhdessä maassa, eivätkä sähköherkät ole havainneet kenttiä altistuskokeissa. Sähkömagneettisten kenttien voidaan ajatella olevan myötävaikuttava tekijä oireiden syntyyn, mutta tällaisen vaikutuksen osoittaminen on vaikeata. Psykosomaattisista mekanismeista Sähköherkkyyteen näyttää vaikuttavan fysikaalisten tekijöiden lisäksi stressivälitteisiä ja psykosomaattisia mekanismeja (Bergqvist ym. 1998). Koska Bergin ym. (1992) (taulukko 1) tutkimusryhmässä 47 iho-oireisella toimistotyöntekijällä stressihormonipitoisuudet kasvoivat ja testosteronipitoisuus pieneni vain työpäivinä, iho-oireisten tulkittiin kärsivän vertailuryhmää enemmän työhön liittyvästä stressistä. Toisessa tutkimuksessa ei todettu altistuskokei- Sähköallergia ei ole allergiaa, mitä se on? 943

4 den yhteydessä vastaavia stressin aiheuttamia fysiologisia muutoksia (Andersson ym. 1996). Hillert ja Kolmodin-Hedman (1997) ovat todenneet sähköherkkyyspotilailla psykososiaalisia stressitekijöitä: työkuorman kasvua, uusia työjärjestelyjä, uusien työmenetelmien tai laitteiden nopeaa käyttöönottoa tai perheongelmia. Vielä ei tiedetä, ovatko oireisilla todetut viitteelliset löydökset sympaattisen hermoston ylitoiminnasta sisäisen rakenteellisen tekijän vai ulkoisen ympäristötekijän vaikutusta (Mild ym. 1998). Erääksi kompleksisen ongelman selitykseksi on ajateltu somatisointia, ja ilmiötä on kutsuttu ympäristön somatisoitumisoireyhtymäksi (Cullen 1987, Nilsson ym. 1994). Tällöin oireiden syy haetaan tiedostamatta ympäristötekijöistä, joita muut ovat epäilleet aiheuttajiksi, usein ympäristön kemiallisista, fysikaalisista tai ergonomisista tekijöistä. Liden (1996) viittaa katsauksessaan psykosomatiikan historiaan, diagnoosien muuntumiseen ajan myötä. Autonomisen hermoston ylitoiminnasta johtuneita oireita on kutsuttu eri aikoina eri nimillä, mm. dystoniaksi, sydänhermoviaksi, hyperventilaatio-oireyhtymäksi ja paniikkihäiriöksi. Vaikka ruotsalaisilla potilailla ei ole esiintynyt psykiatrista problematiikkaa kuin vain harvoissa tapauksissa, heillä näyttää kuitenkin olevan vahva taipumus somatisoida (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Lyhytkestoinen somatisointi on yleistä, ja se liittyy usein psykososiaalisiin tilanteisiin eikä välttämättä ole yhteydessä psykiatriseen häiriöön (Karlsson ja Koponen 1995). Muihinkin ympäristötekijöihin liittyvissä oireyhtymissä on tuotu esiin vastaavia mekanismeja (Liden 1996, Graveling ym. 1999). Muista ympäristöoireyhtymistä Ns. ympäristöoireyhtymistä (environmental syndromes) on muitakin esimerkkejä kuin sähköherkkyys (Cullen ym. 1987). Näissä potilaat ja heitä hoitaneet lääkärit alkavat mieltää yleiset oireet oireyhtymiksi ilman, että syy-yhteydestä on tieteellistä näyttöä (Kipen ja Fiedler 1999). Näihin oireyhtymiin on luettu mm. monikemikaaliherkkyys krooninen väsymysoireyhtymä, fibromyalgia ja ärtynyt paksusuoli. Oireyhtymien esiintyvyyksissä on huomattavaa päällekkäisyyttä (Fiedler ym. 1996, Kipen ja Fiedler 1999). Yhteiskunnallisilla ja joukkoviestimiin liittyvillä tekijöillä on merkitystä ilmiön saaman huomion ja sen laajuuden kannalta (Liden 1996). Työolojen ja työtekniikan kehitys luo uusia selityksiä oireille suunnaten huomion tiettyihin tekijöihin niiden pahentajina (Dembe 1996). Sisäilmasto-ongelmissa voi esiintyä samoja sosiaalisia rakenteita, jolloin psykososiaaliset tekijät saattavat vaikuttaa fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamien oireiden esiintyvyyteen (Lahtinen ym. 1996). Ympäristöoireyhtymien tutkimista vaikeuttavat vähäiset tiedot oireita aiheuttavista ja pahentavista tekijöistä, valikoituneet aineistot ja vaihtelevat diagnostiset kriteerit. Voitaisiin spekuloida, että osalla ihmisistä esiintyy taipumusta aistimusmaailman herkkyyteen, joka limbisen systeemin kautta aiheuttaisi vegetatiivisen hermoston labiiliutta. Yhteydet hajuaistin, aivojen limbisen järjestelmän ja hypotalamuksen (hormonien säätely) välillä saattavat olla tärkeitä tarkasteltaessa elimistön vasteita kemikaaleihin (Graveling ym. 1999). Mielenkiintoisia havaintoja on tehty myös sähkömagneettisten kenttien vaikutuksesta koe-eläinten melatoniinintuotantoon; tulokset ovat osin ristiriitaisia ja vastaavat havainnot ihmisten osalta vasta alustavia (Bergqvist ja Vogel 1997). Lääketieteen filosofian kannalta on mielenkiintoista, jos tieteen objektiivisuuden, havaintojen ja löydösten vaatimus on ristiriidassa ihmisten subjektiivisten kokemusten kanssa. Ihmisten kokemia aistimuksia ja oireita ei voida käsityksemme mukaan jättää huomioimatta sillä perusteella, että ei tiedetä, mistä ne johtuvat. Sähköherkkyys on oletettavasti monen samanaikaisesti vaikuttavan tekijän aiheuttama oireyhtymä, jonka syntyyn vaikuttavat persoonallisuuden ominaisuudet ja fysiologinen alttius, työn organisointiin liittyvät syyt sekä ympäristön fysikaaliset ja kemialliset tekijät (Liden 1996, Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Ympäristöoireyhtymien vaikutuksista olemme muokanneet kuvan J. Uitti ja R. Pääkkönen

5 Tiedotusvälineet/ Yleinen mielipide Ympäristötekijät - sähkö- ja magneettikentät - kemikaalit - sisäilmasto Muut tekijät Psykososiaaliset tekijät Tieto altistuksesta Elimistön reseptorit Alttius ja herkkyys Psykosomaattiset tuntemukset - ahdistuneisuus - huolestuneisuus Fysiologiset vaikutukset - aivot - autonominen hermosto muut tekijät ja mekanismit? OIREET Kuva 1. Ympäristöoireyhtymien mahdollisia syntymekanismeja. Oireiden ennuste Euroopan komission asiantuntijakyselyn mukaan sähköherkkyyttä kokevat eivät ole yhtenäinen ryhmä (Bergqvist ja Vogel 1997). Raportissa sähköherkkyyttä kokevat luokiteltiin kolmeen ryhmään: 1) henkilöt, joilla oireet ovat uusia, 2) henkilöt, joille on vahvistunut vakaumus sähkön ja oireiden välisestä vuorovaikutuksesta, sekä 3) erakoituneet. Iho-oireiden vuoksi hoitoon hakeutuneiden ennuste on hyvä, sillä suurimmalla osalla oireet häviävät 1 2 vuoden kuluessa ilman, että altistumisolosuhteet olisivat muuttuneet (Berg 1988, Eriksson ym. 1997). Suositeltavaa on erottaa näyttöpäätteisiin liittyviä iho-oireita kokevat niistä sähkölle herkistä, joilla esiintyy neurasteenistyyppisiä oireita (Eriksson ym. 1997). Viimeksi mainitulla ryhmällä oireet ovat vaikeampia ja pysyvämpiä ja liittyvät kaikentyyppisiin sähkölaitteisiin (Bergqvist ym. 1998). Gustavssonin ja Ekenvallin (1992) tutkimuksessa selvitettiin 24 oireilevan tilannetta ja mahdollisuuksia palata työhön. Uusintahaastattelussa 2.5 vuotta myöhemmin 45 % potilaista oli parantunut jonkin verran ja miesten oireiden väheneminen oli selvempää. Koko työympäristöön kohdistuneilla toimenpiteillä saatiin 90 %:lla oireisista aikaan selvä tai täydellinen paraneminen (Liden ym. 1996). Seurantatutkimusten mukaan vaikeampienkin oireiden paranemisen ennuste on % kahden ja viiden vuoden kuluttua (Eriksson ym. 1997, Liden ym. 1996). Tapausselostusten mukaan välttämiskäyttäytymistä syntyy ihmisten tulkitessa jo lievät oireet merkiksi vakavasta sairaudesta (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Osalle oireet näyttävät jääneen pysyviksi, hyvin pieni osa oireilevista eristäytyy, jättää työnsä ja elää jopa sähköttömissä olosuhteissa (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997, Bergqvist ym. 1998). Ongelman ratkaisumahdollisuudet Näyttöpäätteen vaihtaminen ei ole parantanut oireisten tilannetta (Gustavsson ja Ekenvall 1992), eikä altistuksen vähentämisestä ole havaittu olevan hyötyä (Eriksson ym. 1997, Ofte- Sähköallergia ei ole allergiaa, mitä se on? 945

6 dal ym. 1999). Toimenpiteet kenttien vähentämiseksi eivät siis ole perusteltuja. Henkilön terveydentilan ja työympäristön arviointi on toimenpidearvioiden lähtökohta. Hoidon on oltava monitieteistä, ja sen on pyrittävä kattamaan useat oireisiin mahdollisesti vaikuttavat tekijä (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Asiaa voidaan tarkastella yhtä kokonaisvaltaisesti kuin sisäilman laatuun liittyvissä ongelmissa, joissa myös toiminnallisia oireita pyritään asteittain vähentämään. Näköergonomiaa, yleensä ergonomiaa, sisäilmastotekijöitä ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä pitäisi kartoittaa huolellisesti. Sähköherkkyyttä kokevien oireet ovat todellisia, vaikka niiden syyt jäävätkin epäselviksi. Yksittäisten hoitotoimenpiteiden vaikuttavuuksista ei ole tehty tieteellisiä arvioita (Bergqvist ym. 1998). Ruotsissa on käytetty lääkärin, työ- tai ympäristöhygieenikon ja psykoterapeutin muodostamia ryhmiä. Lääkärin tutkimuksen jälkeen ryhmä on keskustellut potilaan kanssa yksilön alttiustekijöistä ja myötävaikuttavista sairauksista, informoinut häntä mahdollisista oirekuvaa selittävistä tekijöistä ja keskustellut hänen kanssaan nykyisestä tietämyksestä, joka liittyy sähkömagneettisten kenttien biologisiin vaikutuksiin (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Oireiden jatkuessa on suositeltu kognitiivista terapiaa, mutta muistakin hoidoista on voinut olla hyötyä. Yksittäiselle potilaalle on tärkeätä hyvän hoitosuhteen antama luottamus, jolloin on voitu osoittaa myös yksinkertaisten provokaatiotestien avulla, että sähkömagneettiset kentät eivät ole oireiden aiheuttajia. Provokaatiotestejä on käytetty myös kognitiivisen terapian ryhmissä, ja tällöin on saatu hyviä tuloksia (Andersson ym. 1996). Lopuksi Sähkö- ja magneettikenttien ja oireiden välisestä yhteydestä ei ole saatu tieteellistä näyttöä. Myös muista ympäristöoireyhtymistä, kuten kemikaaliherkkyydestä, on tehty runsaasti ulkomaisia tutkimuksia, mutta mekanismit ovat niissäkin jääneet teoriatasolle. Uusista aivotutkimuksen, psykoimmunologian ja neurofysiologian menetelmistä voisi olla tällä alueella hyötyä yhdistettynä mahdollisimman korkeatasoiseen epidemiologiseen tutkimukseen. Kompleksisen ongelman edellyttämässä tutkimusasetelmassa on vaativinta hallita useiden erityyppisten tekijöiden vaikutuksia. Ilman selvempää hypoteesia kokeellinen asetelma ei tule kysymykseen. Todennäköisesti aihealueen vaatima monialaisuus ja monitieteisyys on rajoittanut ja rajoittaa tutkimusmahdollisuuksia. Sähköherkkyyttä kokevien oireet ovat todellisia, vaikka niiden syyt jäävätkin epäselviksi. Suurimmalla osalla oireet ilmenevät näyttöpäätteisiin ja loisteputkiin liittyvinä iho-oireina, jotka paranevat ajan myötä joko itsestään tai asianmukaisen tiedotuksen ja suhtautumisen avulla. Vain harvalle oireisista kehittyy pitkäkestoisia neurasteenisia oireita, jotka esiintyessään yleensä liittyvät mihin tahansa sähkölähteeseen. Tilanteissa, joissa ihmiset kokevat oireita näyttöpäätetyön tai sähkölaitteiden yhteydessä, empaattinen ja asiallinen suhtautuminen työpaikalla ja vastaanotolla on välttämätöntä. Aikaisilla toimenpiteillä voidaan olettaa ehkäistävän vaikeampien oireyhtymien kehittyminen. Oireistoon vaikuttavien samanaikaisten tekijöiden selvittäminen edellyttää mahdollisimman monipuolista tutkimista, jolla voi jo sinänsä olla myönteistä vaikutusta. Erityisesti työterveyshuoltohenkilöstön tulisi sähköherkkyysepäilyissä selvittää huolellisesti yksilön alttiudet ja sairaudet sekä ympäristötekijät: ergonomiaan, sisäilmastoon, aistimaailmaan sekä psykososiaalisiin stressitekijöihin liittyvät ja vaikuttavat seikat. Teknisesti on vaikeata löytää ympäristöön kohdistuvia korjaavia toimenpiteitä, koska kunkin tekijän osuutta oireiden syntyyn ei tunneta riittävästi. 946 J. Uitti ja R. Pääkkönen

7 Kirjallisuutta Andersson B, Berg M, Arnetz B, Melin L, Langlet I, Liden S. A cognitivebehavioural treatment of patients suffering from»electric hypersensitivity». Subjective effects and reactions in a double-blind provocation study. J Occup Environ Med 1996;38: Berg M. Skin problems in workers using visual display terminals: a study of 201 patients. Contact Dermatitis 1988;19: Berg M, Hedblad M-A, Erhard K. Facial skin complaints and work at visual display units: a histopathological study. Acta Derm Venereol 1990(a);70: Berg M, Liden S, Axelson O. Facial skin complaints and work at visual display units: an epidemiological study of office employees. J Am Acad Dermatol 1990(b);22: Berg M, Arnetz B, Lidén S, Eneroth P, Kallner A. Techno-stress, a phychophysiological study of employees with VDU-associated skin complaints. J Occup Med 1992;34: Bergdahl J, Anneroth G, Stenman E. Description of persons with symptoms presumed to be caused by electricity or visual display units oral aspects. Scand J Dent Res 1994;102:41 5. Bergqvist U. Possible health effects of working with VDUs. Brit J Ind Med 1989;46: Bergqvist U, Knave B. Eye discomfort and work with visual display terminals. Scand J Work Environ Health 1994;20: Bergqvist U, Wahlberg J. Skin symptoms and disease during work with visual display terminals. Contact Dermatitis 1994;30: Bergqvist U, Vogel E, toim. Possible health implications of subjective symptoms and electromagnetic fields. Arbete och hälsa 1997: 19. Stockholm: Arbetslivsinstitut, Bergqvist U, Brante T, Fransson K, ym. Elektromagnetiska fält, elöverkönslighet och neurologisk sjukdom en kunskapöversikt. Arbete och hälsa 1998: 28. Stockholm: Arbetlivsinstitut, Cullen MR. The worker with multiple chemical sensitivities: an overview. Occup Med 1987;2: Dembe AE. Occupation and disease. How social factors affect the conception of work-related disorders. New Haven and London: Yale University Press, Eriksson N, Höög J, Sandström M, Stenberg B. Facial skin symptoms in office workers. A five-year follow-up study. J Occup Environ Med 1997;39: Fiedler N, Kipen H, deluca J, Kelly-McNeil B, Natelson B. A controlled comparison of multiple chemical sensitivities and chronic fatigue syndrome. Psychosom Med 1996;58: Gangi S, Johansson O. Skin changes in»screen dermatitis» versus classical UV- and ionizing irradiation-related damage-similarities and differences. Exp Dermatol 1997;6: Graveling RA, Pilkington A, George JPK, Butler MP, Tannahill SN. A review of multiple chemical sensitivity. Occup Environ Med 1999;56: Gustavsson P, Ekenvall L. Kortas arbetspassen vid bildskärmen kan symptomen på elöverkänslighet avta. Läkartidningen 1992;89: Hannuksela M, Haahtela T, Terho EO. Allergia ja ympäristölääketiede. Kirjassa: Haahtela T, Hannuksela M, Terho EO, toim. Allergologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1999, s Hillert L, Kolmodin-Hedman B. Hypersensitivity to electricity: sense or sensibility? J Psychosomatic Res 1997;42: Johansson O, Hilliges M, Björnhagen V, Hall K. Skin changes in patients claiming to suffer from»screen dermatitis»: a two-case openfield provocation study. Exp Dermatol 1994;3: Johansson O, Hilliges M, Han S. A screening of skin changes, with special emphasis on neurochemical marker antibody evaluation, in patients claiming to suffer from»screen dermatitis» as compared to normal healthy conditions. Exp Dermatol 1996;5: Karlsson H, Koponen S. Somatisointi kliinisenä ongelmana. Duodecim 1995;111: Kipen HM, Fiedler N. Invited commentary: Sensitivities to chemicalscontext and implications. Am J Epid 1999;150:13 6. Korpinen L. Cardiovascular effects of short term exposure to electric and magnetic fields of electricity power transmission. Julkaisuja 182. Tampere: Tampereen teknillinen korkeakoulu, Lahtinen M, Huuhtanen P, Reijula, K. Psykososiaaliset tekijät sisäilmasto-oireilun taustalla. Duodecim 1996;112: Liden C. Contact allergy: a cause of facial dermatitis among visual display unit operators. Am J Cont Dermat 1990;1: Liden S, Reizenstein P, Sedvall G, Ehn L. Studie och behandling av en grupp med elöverkänslighet. Över hälften kunde återgå till arbetet. Läkartidningen 1996;93: Liden S. Sensitivity to electricity a new environmental epidemic. Allergy 1996;51: Mild KH, Anneroth G, Bergdahl J, ym. El- och bildskärmsöverkänslighet en tvärvetenskaplig studie. Arbetlivsrapport 1998:11. Arbetlivsinstitutet, 1998, s. 42. Nilsson C-G, Göthe C-J, Molin C. Hur hanteras det yttre miljösyndromet? Nord Med 1994;109: Oftedal G, Nyvang A, Moen B. Lonf-term effects on symptoms by reducing electric fields from visual display units. Scand J Work Environ Health 1999;25: Rea WJ, Yagin P, Fenyves EJ, ym. Electromagnetic field sensitivity. J Bioelectricity 1991;19: Sandström M, Lyskov E, Berglund A, ym. Neurophysiological effects of flickering light in patients with perceived electrical hypersensitivity. J Occup Environ Med 1997;39: Stenberg B, Eriksson N, Mild KH, ym. Facial skin symptoms in visual display terminal (VDT) workers. A case-referent study of personal, psychosocial, building and VDT-related risk indicators. Int J Epidemiol 1995;24: Swanbeck G, Bleeker T. Skin problems from visual display units. Acta Derm Venereol 1989;69: Terho E, Haahtela T, Hannuksela M. Allergian käsitteitä ja määritelmiä. Kirjassa: Haahtela T, Hannuksela M, Terho EO, toim. Allergologia. Helsinki: Duodecim, 1993, s JUKKA UITTI, LT, osastonylilääkäri RAUNO PÄÄKKÖNEN, dosentti, erikoistutkija Tampereen aluetyöterveyslaitos PL 486, Tampere Työlääketieteen poliklinikka (TAYS) Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Sähköallergia ei ole allergiaa, mitä se on? 947

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

YMPÄRISTÖHERKKYYDET, - MITÄ TEHDÄÄN KUN EI OLE MITATTAVAA MUTTA OIREITA KOETAAN? Rauno Pääkkönen,

YMPÄRISTÖHERKKYYDET, - MITÄ TEHDÄÄN KUN EI OLE MITATTAVAA MUTTA OIREITA KOETAAN? Rauno Pääkkönen, YMPÄRISTÖHERKKYYDET, - MITÄ TEHDÄÄN KUN EI OLE MITATTAVAA MUTTA OIREITA KOETAAN? Rauno Pääkkönen, rauno.paakkonen@gmail.com YMPÄRISTÖHERKKYYS Ympäristöherkkyys kuvaa oirekuvia, joissa henkilöt saavat oireita

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Lapin Ammattikorkeakoulu Viirinkankaan toimipiste Viirinkankaantie 1 96300 Rovaniemi Kyselyn ajankohta: Marras-joulukuu 2013 Tilaaja: Lapin Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kirkonkylän koulu Metsolantie 7 56100 Ruokolahti Kyselyn ajankohta: Marraskuu 2013 Tilaaja: Eija Hämäläinen Lausunto AR17-2013-017814 Työterveyslaitos Lappeenranta

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA: 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

7A.2 Ylihienosilppouma

7A.2 Ylihienosilppouma 7A.2 Ylihienosilppouma Vetyatomin perustilan kentän fotoni on λ 0 = 91,12670537 nm, jonka taajuus on f o = 3,289841949. 10 15 1/s. Tämä spektriviiva on kaksoisviiva, joiden ero on taajuuksina mitattuna

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Green Care ja eläinten hyvinvointi

Green Care ja eläinten hyvinvointi SENNI seminaari 26.1.2012, Kuopio Green Care ja eläinten hyvinvointi Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos (Kuopio) & Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus (Maaninka)

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 19.10.2016 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Leena Korpinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio Tutkimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakyselyn kehittämishanke Helsingissä

Oppilaiden sisäilmakyselyn kehittämishanke Helsingissä Tutkimusseloste 1(24) Oppilaiden sisäilmakyselyn kehittämishanke Helsingissä Tutkimusseloste Tekijät: Jussi Lampi, asiantuntijalääkäri, THL Sari Ung-Lanki, tutkija, THL Juha Pekkanen, professori, Helsingin

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Päivi Jussila, HLL Suun terveyden tutkimusyksikkö Suun tutkimukseen kutsuttiin 3150 henkilöä, jotka asuivat 100 km säteellä Oulusta

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE SYMBIO PHYTOGRO

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE SYMBIO PHYTOGRO 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1. Tuotetiedot Tuotteen nimi: Symbio PhytoGro 1.2. Olennaiset aineen tai seoksen tunnistetut käyttötarkoitukset ja sopimattomat käyttötarkoitukset

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

6430/13 AJL/mrc DG D 2C

6430/13 AJL/mrc DG D 2C EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. helmikuuta 2013 (OR. en) 6430/13 Toimielinten välinen asia: 2013/0021 (NLE) CORDROGUE 17 SAN 53 OC 64 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS 4-metyyliamfetamiinin

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot