Sähköön liitettyjen oireiden tutkiminen alkoi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköön liitettyjen oireiden tutkiminen alkoi"

Transkriptio

1 Katsaus Sähköallergia ei ole allergiaa, mitä se on? Jukka Uitti ja Rauno Pääkkönen Sähköön ja sähkölaitteisiin liittyvää oireyhtymää on kutsuttu sähköallergiaksi. Käsite sähköherkkyys vastaisi paremmin kyseistä ilmiötä ja sen yleistynyttä englanninkielistä nimitystä»sensitivity to electricity». Oireyhtymää on tutkittu paljon Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa sekä Yhdysvalloissa. Suomessakin on henkilöitä, jotka yhdistävät oireensa sähköiseen ympäristöön. Tehtyjen tutkimusten ja kaksoissokkokokeiden perusteella ei ole näyttöä siitä, että sähkö- tai magneettikentät olisivat syinä oireisiin. Useat yksilöön, hänen reagointitapaansa ja ympäristöön liittyvät tekijät näyttävät olevan yhteydessä oireiden syntyyn. Samanlaista on kuvattu myös muiden ns. ympäristöoireyhtymien yhteydessä. Somatisoinnilla on katsottu olevan merkitystä oireiden muodostuksessa, mutta etiologiasta ei ole vielä muotoutunut kokonaiskuvaa. Siksi ympäristö ja psykososiaaliset tekijät olisi syytä ottaa huomioon mahdollisimman kattavasti. Sähköön liitettyjen oireiden tutkiminen alkoi 1980-luvulla Ruotsissa ja Norjassa. Näyttöpäätetyöntekijöillä esiintyi ihon oireita, kuumotusta, punoitusta ja pistelyä (Berg 1988, Swanbeck ja Bleeker 1989). Osalle iho-oireita saaneista näytti myöhemmin kehittyvän erilaisia vegetatiivisen hermoston oireita (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Oireisto on saanut Ruotsissa runsaasti huomiota ja epidemian luonteen (Liden 1996). Aiheesta on siellä kirjoitettu runsaasti myös ei-tieteellisiä julkaisuja. Suomessa oireyhtymää ei ole tutkittu. Oireiden mahdollisina aiheuttajina on tutkittu ihmisen ympäristössä esiintyviä varsin erilaisia sähkö- ja magneettikenttiä (Bergqvist 1989, Swanbeck ja Bleeker 1989). Sähköjärjestelmien ja -laitteiden ympäristöstä mitatut sähkökenttien voimakkuudet ovat olleet V/m ja magneettivuon tiheydet µt (Korpinen 1996). Asunnoissa taustakenttien voimakkuus on tavallisesti noin 10 V/m ja magneettivuon tiheys µt. Mitatut sähkö- ja magneettikentät ovat pieniä terveysperustaisiin ohjearvoihin verrattuna. Monissa Keski-Euroopan maissa on pohdittu sähköherkkyyden ja radiotaajuisten kenttien yhteyttä, kun taas Pohjoismaissa lähinnä vain matkapuhelinmastot ja -järjestelmät ovat aiheuttaneet kyselyitä (Bergqvist ja Vogel 1997, Bergqvist ym. 1998). Sähkö- ja magneettikenttiä esiintyy monia muitakin eri taajuusalueella ja eri aaltomuodossa. Teoriassa on mahdollista, että löytyy jokin taajuus, aaltomuoto tai kentän ominaisuus, jolla olisi vaikutusta myös oireisiin. Tarkempaa tietoa ei kuitenkaan näytä olevan toistaiseksi käytettävissä runsaasta tutkimuksesta huolimatta. Oireiden esiintyvyys ja oireita aiheuttavat tekijät Sähköherkkyytenä on pidetty oireyhtymää, jossa henkilöt kokevat iho-oireita ja erilaisia toiminnallisia hermoston oireita, mm. päänsärkyä, huimausta, huonoa oloa, väsymystä, keskittymiskyvyn vaikeutta, voimattomuutta, hengitysvaikeuksia ja sydämentykytystä (Bergqvist 1989). Yhtenäistä kriteeristöä oireyhtymällä ei Duodecim 2000; 116:

2 ole. Uusimmassa katsauksessa sähköherkkyydeksi kutsutaan epämukavuutta ja terveyshaittaa, joita aiheutuu osalle ihmisistä sähkölaitteiden läheisyydessä (Bergqvist ym. 1998). Yli puolet tutkituista on pitänyt iho-oireita vallitsevimpina (Berg ym. 1990b). Hermoston, aistinelinten, ylähengitysteiden tai vatsan alueen oireet ovat yleensä kehittyneet iho-oireiden jälkeen (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Miehillä hermojärjestelmän oireet ovat olleet ensisijaisia, kun taas naisilla oireilu on kohdistunut enemmän ihoon (Bergqvist ym. 1998). Oireet ovat luonteeltaan yleisiä ja liittyvät moniin muihinkin syihin, joten ne eivät ole mitenkään spesifisiä sähköherkkyydelle. Lähes kolmanneksella toimistotyöntekijöistä esiintyy iho-oireita (Bergqvist ym. 1998). Oireisista kaksi kolmasosaa on naisia, yleensä hyvin koulutettuja ja työhönsä sitoutuneita (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Taulukkoon 1 on koottu olennaiset asiat sähköherkkyyttä käsitelleistä vertaisarvioiduista tutkimuksista, jotka ovat olleet luonteeltaan kuvailevia, kliinisiä, kohortti- tai tapaus-verrokkitutkimuksia. Sähköherkkyysoireiden aiheuttajiksi on epäilty useita eri tekijöitä. Yleensä iho-oireet on liitetty näyttöpäätteisiin ja loisteputkiin (Sandström ym. 1997, Bergqvist ym. 1998). Vaikka osassa epidemiologisista tutkimuksista ihon kutinaa ja poltetta on esiintynyt enemmän näyttöpäätetyötä tekevillä kuin muilla toimistotyöntekijöillä, selvää annos-vastesuhdetta ei kuitenkaan ole havaittu (taulukko 1). Samoin muilla yksilöllisillä ja ympäristötekijöillä on ollut merkitystä ja yhteyttä oireiden syntyyn (taulukko 1). Vaikka amalgaamin on epäilty liittyvän oireyhtymään, koehenkilöitä altistettaessa magneettikentille ei ole todettu elohopean vapautumista elimistöön (Bergqvist ym. 1998). Erään kyselyn mukaan polttava suu, sylkihäiriöt ja leukaniveloireet olivat yleisiä sähköherkkyysoireisilla (Bergdahl ym. 1994). Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää, ja muutenkin valikoituneen ryhmän tulokset eivät ole yleistettävissä. Ruotsissa on tehty useita hyvin suunniteltuja ja toteutettuja kaksoissokkotutkimuksia (Liden 1996, Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Koehenkilöinä on ollut pääasiassa oireilevia, jotka uskoivat aistivansa sähkömagneettisia kenttiä. Kaiken kaikkiaan yli kaksisataa koehenkilöä on havainnut kenttiä sattuman todennäköisyydellä (Bergqvist ym. 1998). Osa tuloksista on julkaistu vain tutkimusraportteina. Eräässä katsauksessa käytiin läpi seitsemän tutkimusta, eikä kukaan niiden 140 koehenkilöstä kyennyt havaitsemaan näyttöpäätteistä, milloin kentät olivat olemassa ja milloin eivät (Liden 1996). Vain yhdessä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa pääteltiin tulosten perusteella esiintyvän jonkinlaista sähkö- ja magneettikentille herkistymistä (Rea ym. 1991). Tätä tutkimusta on arvosteltu teknisen toteutuksen ja asetelman suhteen (Bergqvist ym. 1998). Vastaavia tuloksia ei ole saatu muualla. Onko sähköallergiaa olemassa? Sähköherkkyyttä on kutsuttu virheellisesti sähköallergiaksi. Sähköön liittyvissä oireissa ei ole kysymys lääketieteellisesti määritellystä allergiasta (Hannuksela ym. 1999). Yliherkkyyskään ei ole suositeltava käsite, koska sillä tarkoitetaan niitä allergistyyppisiä reaktioita, joiden immunologista mekanismia ei vielä tunneta (Terho ym. 1993). Tutkijat eivät ole todenneet rakenteellisia eroja oireisten ja oireettomien ihon välillä (Berg ym. 1990a), joten sähköherkkyyteen liittyviä spesifisiä iholöydöksiä ei ole osoitettu tieteellisesti. Kliinisiin tutkimuksiin lähetetyistä potilaista suurimmalla osalla iho-ongelmat ovat osoittautuneet muista syistä, mm. ihosairauksista johtuviksi (Liden 1990). Ne saattavat pahentua näyttöpäätetyössä, kuten ruusufinniä (Berg 1988) tai atooppista ihottumaa (Stenberg ym. 1995) sairastavilla on todettu. Näyttöpäätetyöhön liittyvistä ihotutkimuksista eniten huomiota ovat saaneet ruotsalaisen Olle Johanssonin ryhmän tutkimukset (Johansson ym ja 1996, Gangi ja Johansson 1997) (taulukko 1), joista osa on jäänyt julkaisematta. Näiden tutkimusten pienissä aineistoissa tehdyt havainnot voivat johtua muista ympäristötekijöistä. Tutkimuksia ei ole tehty kaksoissokkoasetelmalla, joten niiden perusteella ei voida tehdä päätelmiä syysuhteista. 942 J. Uitti ja R. Pääkkönen

3 Taulukko 1. Sähköherkkyyden iho- ja silmäoireet, yleisyys, aiheuttajat ja epäillyt syntymekanismit. Oireet Tutkimustyyppi ja Tulos Epäillyt syyt tai mekanismit tutkittavien määrä Ihon punoitus, kutina, polte Ihoklinikkaan lähetetyt Suurimmalla osalla potilaista Staattinen sähkö, pöly, psykologinäyttöpäätetyössä»sähköallergiapotilaat» muu ihotauti set tekijät saattoivat pahentaa? (Berg 1988) (n = 201) Ihon kutina ja polte (yleisem- Kysely toimistotyöntekijöille Näyttöpäätetyön ajan mukaan Psyko-neuroendokrinologinen? pää) näyttöpäätetyössä (n = 3 877) ei eroa objektiivisissa (Berg ym. 1990b) löydöksissä Iho-oireet Tutkimus 47 iho-oireiselle ja Iho-oireisilla suuremmat stressi- Henkinen kuorma oli iho-oireisilla (Berg ym. 1992) oireettomalle näyttöpääte- hormonipitoisuudet ja pie- suurempi, ns. teknostressi? työntekijälle nemmät testosteroniarvot Silmäoireet näyttöpäätetyössä Kysely ja työpaikkakäynnit Punoitus, kutina ja valonarkuus Lasien käyttö, ikä, stressi, ergono- (Bergqvist ja Knave 1994) (n = 353) yhteydessä näyttöpäätetyö- mia, kuiva ilma myötävaikuttahön (yli 20 viikkotuntia) vina tekijöinä Iho-oireet Ihotautilääkärin ja työympäris- Ei yhteyttä iho-oireiden tai Työkuorma ja -tahti yhteydessä (Bergqvist ja tön tutkimukset yllä maini- -sairauksien ja sähkömag- oireisiin ja eryteemaan, ilman Wahlberg 1994) tuille henkilöille neettikenttien välillä kuivuus yhteydessä seborrooiseen ihottumaan Iho-oireet 163 tapaus-verrokin seuranta Vain 37%:lla oireet jäljellä Työn organisoinnilla, ilmapiirillä (Eriksson ym. 1997) näyttöpäätetyönteki- viisivuotisseurannassa sekä yksilöllisillä tekijöillä vaijän joukosta kutusta oireisiin Iho-oireet, ns. näyttö- Kahden ihmisen avoin altistus Syöttösolujen lisääntyminen, Biologiset muutokset näyttöpäätpääteihottuma televisiota katselemalla dendriittisten solujen ohi- teeseen liittyvän säteilyn vuoksi (Johansson ym. 1994) (alustava koe) menevä esiintyminen mahdollisia Iho-oireet, ns. näyttö- 3 oireetonta, 4 subjektiivisesti Useat biologiset markkerit iho- Ei voitu väittää selittyvän vain säteipääteihottuma oireilevaa, 5 objektiivisia biopsioissa erilaiset oireisilla lyllä, vaan myös ympäristötekijöil- (Johansson ym. 1996) iholöydöksiä saanutta ja oireettomilla lä voi olla vaikutusta tuloksiin Kasvojen ihottuma 183 ihoklinikkaan lähetettyä Ei tyypillistä taudinkuvaa, Ei tukea näyttöpäätteeseen liit- (Liden 1990) potilasta (näyttöpäätteen muita syitä tyvyydestä osuutta epäilty) Kasvojen iho-oireet 163 tapaus-verrokin seuranta Psykososiaalisilla ja sähkö- Monitekijäinen; atooppinen ihot- (Stenberg ym. 1995) magneettisilla tekijöillä tuma, sisäilman laatu, mm. yhdessä muiden tekijöiden paperipöly, siivous kanssa yhteys oireisiin Sähkö- ja magneettikentistä tai niiden ominaisuuksista ei siis ole löytynyt selvää aiheuttajaa oireille. Niihin liittyvää vaikutusta vastaan puhuvat monet seikat: solutason tutkimuksissa vaikutuksia on osoitettavissa vain suhteellisen suurilla kentillä, oireyhtymää esiintyy ryhmätason ilmiönä vain yhdessä maassa, eivätkä sähköherkät ole havainneet kenttiä altistuskokeissa. Sähkömagneettisten kenttien voidaan ajatella olevan myötävaikuttava tekijä oireiden syntyyn, mutta tällaisen vaikutuksen osoittaminen on vaikeata. Psykosomaattisista mekanismeista Sähköherkkyyteen näyttää vaikuttavan fysikaalisten tekijöiden lisäksi stressivälitteisiä ja psykosomaattisia mekanismeja (Bergqvist ym. 1998). Koska Bergin ym. (1992) (taulukko 1) tutkimusryhmässä 47 iho-oireisella toimistotyöntekijällä stressihormonipitoisuudet kasvoivat ja testosteronipitoisuus pieneni vain työpäivinä, iho-oireisten tulkittiin kärsivän vertailuryhmää enemmän työhön liittyvästä stressistä. Toisessa tutkimuksessa ei todettu altistuskokei- Sähköallergia ei ole allergiaa, mitä se on? 943

4 den yhteydessä vastaavia stressin aiheuttamia fysiologisia muutoksia (Andersson ym. 1996). Hillert ja Kolmodin-Hedman (1997) ovat todenneet sähköherkkyyspotilailla psykososiaalisia stressitekijöitä: työkuorman kasvua, uusia työjärjestelyjä, uusien työmenetelmien tai laitteiden nopeaa käyttöönottoa tai perheongelmia. Vielä ei tiedetä, ovatko oireisilla todetut viitteelliset löydökset sympaattisen hermoston ylitoiminnasta sisäisen rakenteellisen tekijän vai ulkoisen ympäristötekijän vaikutusta (Mild ym. 1998). Erääksi kompleksisen ongelman selitykseksi on ajateltu somatisointia, ja ilmiötä on kutsuttu ympäristön somatisoitumisoireyhtymäksi (Cullen 1987, Nilsson ym. 1994). Tällöin oireiden syy haetaan tiedostamatta ympäristötekijöistä, joita muut ovat epäilleet aiheuttajiksi, usein ympäristön kemiallisista, fysikaalisista tai ergonomisista tekijöistä. Liden (1996) viittaa katsauksessaan psykosomatiikan historiaan, diagnoosien muuntumiseen ajan myötä. Autonomisen hermoston ylitoiminnasta johtuneita oireita on kutsuttu eri aikoina eri nimillä, mm. dystoniaksi, sydänhermoviaksi, hyperventilaatio-oireyhtymäksi ja paniikkihäiriöksi. Vaikka ruotsalaisilla potilailla ei ole esiintynyt psykiatrista problematiikkaa kuin vain harvoissa tapauksissa, heillä näyttää kuitenkin olevan vahva taipumus somatisoida (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Lyhytkestoinen somatisointi on yleistä, ja se liittyy usein psykososiaalisiin tilanteisiin eikä välttämättä ole yhteydessä psykiatriseen häiriöön (Karlsson ja Koponen 1995). Muihinkin ympäristötekijöihin liittyvissä oireyhtymissä on tuotu esiin vastaavia mekanismeja (Liden 1996, Graveling ym. 1999). Muista ympäristöoireyhtymistä Ns. ympäristöoireyhtymistä (environmental syndromes) on muitakin esimerkkejä kuin sähköherkkyys (Cullen ym. 1987). Näissä potilaat ja heitä hoitaneet lääkärit alkavat mieltää yleiset oireet oireyhtymiksi ilman, että syy-yhteydestä on tieteellistä näyttöä (Kipen ja Fiedler 1999). Näihin oireyhtymiin on luettu mm. monikemikaaliherkkyys krooninen väsymysoireyhtymä, fibromyalgia ja ärtynyt paksusuoli. Oireyhtymien esiintyvyyksissä on huomattavaa päällekkäisyyttä (Fiedler ym. 1996, Kipen ja Fiedler 1999). Yhteiskunnallisilla ja joukkoviestimiin liittyvillä tekijöillä on merkitystä ilmiön saaman huomion ja sen laajuuden kannalta (Liden 1996). Työolojen ja työtekniikan kehitys luo uusia selityksiä oireille suunnaten huomion tiettyihin tekijöihin niiden pahentajina (Dembe 1996). Sisäilmasto-ongelmissa voi esiintyä samoja sosiaalisia rakenteita, jolloin psykososiaaliset tekijät saattavat vaikuttaa fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamien oireiden esiintyvyyteen (Lahtinen ym. 1996). Ympäristöoireyhtymien tutkimista vaikeuttavat vähäiset tiedot oireita aiheuttavista ja pahentavista tekijöistä, valikoituneet aineistot ja vaihtelevat diagnostiset kriteerit. Voitaisiin spekuloida, että osalla ihmisistä esiintyy taipumusta aistimusmaailman herkkyyteen, joka limbisen systeemin kautta aiheuttaisi vegetatiivisen hermoston labiiliutta. Yhteydet hajuaistin, aivojen limbisen järjestelmän ja hypotalamuksen (hormonien säätely) välillä saattavat olla tärkeitä tarkasteltaessa elimistön vasteita kemikaaleihin (Graveling ym. 1999). Mielenkiintoisia havaintoja on tehty myös sähkömagneettisten kenttien vaikutuksesta koe-eläinten melatoniinintuotantoon; tulokset ovat osin ristiriitaisia ja vastaavat havainnot ihmisten osalta vasta alustavia (Bergqvist ja Vogel 1997). Lääketieteen filosofian kannalta on mielenkiintoista, jos tieteen objektiivisuuden, havaintojen ja löydösten vaatimus on ristiriidassa ihmisten subjektiivisten kokemusten kanssa. Ihmisten kokemia aistimuksia ja oireita ei voida käsityksemme mukaan jättää huomioimatta sillä perusteella, että ei tiedetä, mistä ne johtuvat. Sähköherkkyys on oletettavasti monen samanaikaisesti vaikuttavan tekijän aiheuttama oireyhtymä, jonka syntyyn vaikuttavat persoonallisuuden ominaisuudet ja fysiologinen alttius, työn organisointiin liittyvät syyt sekä ympäristön fysikaaliset ja kemialliset tekijät (Liden 1996, Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Ympäristöoireyhtymien vaikutuksista olemme muokanneet kuvan J. Uitti ja R. Pääkkönen

5 Tiedotusvälineet/ Yleinen mielipide Ympäristötekijät - sähkö- ja magneettikentät - kemikaalit - sisäilmasto Muut tekijät Psykososiaaliset tekijät Tieto altistuksesta Elimistön reseptorit Alttius ja herkkyys Psykosomaattiset tuntemukset - ahdistuneisuus - huolestuneisuus Fysiologiset vaikutukset - aivot - autonominen hermosto muut tekijät ja mekanismit? OIREET Kuva 1. Ympäristöoireyhtymien mahdollisia syntymekanismeja. Oireiden ennuste Euroopan komission asiantuntijakyselyn mukaan sähköherkkyyttä kokevat eivät ole yhtenäinen ryhmä (Bergqvist ja Vogel 1997). Raportissa sähköherkkyyttä kokevat luokiteltiin kolmeen ryhmään: 1) henkilöt, joilla oireet ovat uusia, 2) henkilöt, joille on vahvistunut vakaumus sähkön ja oireiden välisestä vuorovaikutuksesta, sekä 3) erakoituneet. Iho-oireiden vuoksi hoitoon hakeutuneiden ennuste on hyvä, sillä suurimmalla osalla oireet häviävät 1 2 vuoden kuluessa ilman, että altistumisolosuhteet olisivat muuttuneet (Berg 1988, Eriksson ym. 1997). Suositeltavaa on erottaa näyttöpäätteisiin liittyviä iho-oireita kokevat niistä sähkölle herkistä, joilla esiintyy neurasteenistyyppisiä oireita (Eriksson ym. 1997). Viimeksi mainitulla ryhmällä oireet ovat vaikeampia ja pysyvämpiä ja liittyvät kaikentyyppisiin sähkölaitteisiin (Bergqvist ym. 1998). Gustavssonin ja Ekenvallin (1992) tutkimuksessa selvitettiin 24 oireilevan tilannetta ja mahdollisuuksia palata työhön. Uusintahaastattelussa 2.5 vuotta myöhemmin 45 % potilaista oli parantunut jonkin verran ja miesten oireiden väheneminen oli selvempää. Koko työympäristöön kohdistuneilla toimenpiteillä saatiin 90 %:lla oireisista aikaan selvä tai täydellinen paraneminen (Liden ym. 1996). Seurantatutkimusten mukaan vaikeampienkin oireiden paranemisen ennuste on % kahden ja viiden vuoden kuluttua (Eriksson ym. 1997, Liden ym. 1996). Tapausselostusten mukaan välttämiskäyttäytymistä syntyy ihmisten tulkitessa jo lievät oireet merkiksi vakavasta sairaudesta (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Osalle oireet näyttävät jääneen pysyviksi, hyvin pieni osa oireilevista eristäytyy, jättää työnsä ja elää jopa sähköttömissä olosuhteissa (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997, Bergqvist ym. 1998). Ongelman ratkaisumahdollisuudet Näyttöpäätteen vaihtaminen ei ole parantanut oireisten tilannetta (Gustavsson ja Ekenvall 1992), eikä altistuksen vähentämisestä ole havaittu olevan hyötyä (Eriksson ym. 1997, Ofte- Sähköallergia ei ole allergiaa, mitä se on? 945

6 dal ym. 1999). Toimenpiteet kenttien vähentämiseksi eivät siis ole perusteltuja. Henkilön terveydentilan ja työympäristön arviointi on toimenpidearvioiden lähtökohta. Hoidon on oltava monitieteistä, ja sen on pyrittävä kattamaan useat oireisiin mahdollisesti vaikuttavat tekijä (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Asiaa voidaan tarkastella yhtä kokonaisvaltaisesti kuin sisäilman laatuun liittyvissä ongelmissa, joissa myös toiminnallisia oireita pyritään asteittain vähentämään. Näköergonomiaa, yleensä ergonomiaa, sisäilmastotekijöitä ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä pitäisi kartoittaa huolellisesti. Sähköherkkyyttä kokevien oireet ovat todellisia, vaikka niiden syyt jäävätkin epäselviksi. Yksittäisten hoitotoimenpiteiden vaikuttavuuksista ei ole tehty tieteellisiä arvioita (Bergqvist ym. 1998). Ruotsissa on käytetty lääkärin, työ- tai ympäristöhygieenikon ja psykoterapeutin muodostamia ryhmiä. Lääkärin tutkimuksen jälkeen ryhmä on keskustellut potilaan kanssa yksilön alttiustekijöistä ja myötävaikuttavista sairauksista, informoinut häntä mahdollisista oirekuvaa selittävistä tekijöistä ja keskustellut hänen kanssaan nykyisestä tietämyksestä, joka liittyy sähkömagneettisten kenttien biologisiin vaikutuksiin (Hillert ja Kolmodin-Hedman 1997). Oireiden jatkuessa on suositeltu kognitiivista terapiaa, mutta muistakin hoidoista on voinut olla hyötyä. Yksittäiselle potilaalle on tärkeätä hyvän hoitosuhteen antama luottamus, jolloin on voitu osoittaa myös yksinkertaisten provokaatiotestien avulla, että sähkömagneettiset kentät eivät ole oireiden aiheuttajia. Provokaatiotestejä on käytetty myös kognitiivisen terapian ryhmissä, ja tällöin on saatu hyviä tuloksia (Andersson ym. 1996). Lopuksi Sähkö- ja magneettikenttien ja oireiden välisestä yhteydestä ei ole saatu tieteellistä näyttöä. Myös muista ympäristöoireyhtymistä, kuten kemikaaliherkkyydestä, on tehty runsaasti ulkomaisia tutkimuksia, mutta mekanismit ovat niissäkin jääneet teoriatasolle. Uusista aivotutkimuksen, psykoimmunologian ja neurofysiologian menetelmistä voisi olla tällä alueella hyötyä yhdistettynä mahdollisimman korkeatasoiseen epidemiologiseen tutkimukseen. Kompleksisen ongelman edellyttämässä tutkimusasetelmassa on vaativinta hallita useiden erityyppisten tekijöiden vaikutuksia. Ilman selvempää hypoteesia kokeellinen asetelma ei tule kysymykseen. Todennäköisesti aihealueen vaatima monialaisuus ja monitieteisyys on rajoittanut ja rajoittaa tutkimusmahdollisuuksia. Sähköherkkyyttä kokevien oireet ovat todellisia, vaikka niiden syyt jäävätkin epäselviksi. Suurimmalla osalla oireet ilmenevät näyttöpäätteisiin ja loisteputkiin liittyvinä iho-oireina, jotka paranevat ajan myötä joko itsestään tai asianmukaisen tiedotuksen ja suhtautumisen avulla. Vain harvalle oireisista kehittyy pitkäkestoisia neurasteenisia oireita, jotka esiintyessään yleensä liittyvät mihin tahansa sähkölähteeseen. Tilanteissa, joissa ihmiset kokevat oireita näyttöpäätetyön tai sähkölaitteiden yhteydessä, empaattinen ja asiallinen suhtautuminen työpaikalla ja vastaanotolla on välttämätöntä. Aikaisilla toimenpiteillä voidaan olettaa ehkäistävän vaikeampien oireyhtymien kehittyminen. Oireistoon vaikuttavien samanaikaisten tekijöiden selvittäminen edellyttää mahdollisimman monipuolista tutkimista, jolla voi jo sinänsä olla myönteistä vaikutusta. Erityisesti työterveyshuoltohenkilöstön tulisi sähköherkkyysepäilyissä selvittää huolellisesti yksilön alttiudet ja sairaudet sekä ympäristötekijät: ergonomiaan, sisäilmastoon, aistimaailmaan sekä psykososiaalisiin stressitekijöihin liittyvät ja vaikuttavat seikat. Teknisesti on vaikeata löytää ympäristöön kohdistuvia korjaavia toimenpiteitä, koska kunkin tekijän osuutta oireiden syntyyn ei tunneta riittävästi. 946 J. Uitti ja R. Pääkkönen

7 Kirjallisuutta Andersson B, Berg M, Arnetz B, Melin L, Langlet I, Liden S. A cognitivebehavioural treatment of patients suffering from»electric hypersensitivity». Subjective effects and reactions in a double-blind provocation study. J Occup Environ Med 1996;38: Berg M. Skin problems in workers using visual display terminals: a study of 201 patients. Contact Dermatitis 1988;19: Berg M, Hedblad M-A, Erhard K. Facial skin complaints and work at visual display units: a histopathological study. Acta Derm Venereol 1990(a);70: Berg M, Liden S, Axelson O. Facial skin complaints and work at visual display units: an epidemiological study of office employees. J Am Acad Dermatol 1990(b);22: Berg M, Arnetz B, Lidén S, Eneroth P, Kallner A. Techno-stress, a phychophysiological study of employees with VDU-associated skin complaints. J Occup Med 1992;34: Bergdahl J, Anneroth G, Stenman E. Description of persons with symptoms presumed to be caused by electricity or visual display units oral aspects. Scand J Dent Res 1994;102:41 5. Bergqvist U. Possible health effects of working with VDUs. Brit J Ind Med 1989;46: Bergqvist U, Knave B. Eye discomfort and work with visual display terminals. Scand J Work Environ Health 1994;20: Bergqvist U, Wahlberg J. Skin symptoms and disease during work with visual display terminals. Contact Dermatitis 1994;30: Bergqvist U, Vogel E, toim. Possible health implications of subjective symptoms and electromagnetic fields. Arbete och hälsa 1997: 19. Stockholm: Arbetslivsinstitut, Bergqvist U, Brante T, Fransson K, ym. Elektromagnetiska fält, elöverkönslighet och neurologisk sjukdom en kunskapöversikt. Arbete och hälsa 1998: 28. Stockholm: Arbetlivsinstitut, Cullen MR. The worker with multiple chemical sensitivities: an overview. Occup Med 1987;2: Dembe AE. Occupation and disease. How social factors affect the conception of work-related disorders. New Haven and London: Yale University Press, Eriksson N, Höög J, Sandström M, Stenberg B. Facial skin symptoms in office workers. A five-year follow-up study. J Occup Environ Med 1997;39: Fiedler N, Kipen H, deluca J, Kelly-McNeil B, Natelson B. A controlled comparison of multiple chemical sensitivities and chronic fatigue syndrome. Psychosom Med 1996;58: Gangi S, Johansson O. Skin changes in»screen dermatitis» versus classical UV- and ionizing irradiation-related damage-similarities and differences. Exp Dermatol 1997;6: Graveling RA, Pilkington A, George JPK, Butler MP, Tannahill SN. A review of multiple chemical sensitivity. Occup Environ Med 1999;56: Gustavsson P, Ekenvall L. Kortas arbetspassen vid bildskärmen kan symptomen på elöverkänslighet avta. Läkartidningen 1992;89: Hannuksela M, Haahtela T, Terho EO. Allergia ja ympäristölääketiede. Kirjassa: Haahtela T, Hannuksela M, Terho EO, toim. Allergologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1999, s Hillert L, Kolmodin-Hedman B. Hypersensitivity to electricity: sense or sensibility? J Psychosomatic Res 1997;42: Johansson O, Hilliges M, Björnhagen V, Hall K. Skin changes in patients claiming to suffer from»screen dermatitis»: a two-case openfield provocation study. Exp Dermatol 1994;3: Johansson O, Hilliges M, Han S. A screening of skin changes, with special emphasis on neurochemical marker antibody evaluation, in patients claiming to suffer from»screen dermatitis» as compared to normal healthy conditions. Exp Dermatol 1996;5: Karlsson H, Koponen S. Somatisointi kliinisenä ongelmana. Duodecim 1995;111: Kipen HM, Fiedler N. Invited commentary: Sensitivities to chemicalscontext and implications. Am J Epid 1999;150:13 6. Korpinen L. Cardiovascular effects of short term exposure to electric and magnetic fields of electricity power transmission. Julkaisuja 182. Tampere: Tampereen teknillinen korkeakoulu, Lahtinen M, Huuhtanen P, Reijula, K. Psykososiaaliset tekijät sisäilmasto-oireilun taustalla. Duodecim 1996;112: Liden C. Contact allergy: a cause of facial dermatitis among visual display unit operators. Am J Cont Dermat 1990;1: Liden S, Reizenstein P, Sedvall G, Ehn L. Studie och behandling av en grupp med elöverkänslighet. Över hälften kunde återgå till arbetet. Läkartidningen 1996;93: Liden S. Sensitivity to electricity a new environmental epidemic. Allergy 1996;51: Mild KH, Anneroth G, Bergdahl J, ym. El- och bildskärmsöverkänslighet en tvärvetenskaplig studie. Arbetlivsrapport 1998:11. Arbetlivsinstitutet, 1998, s. 42. Nilsson C-G, Göthe C-J, Molin C. Hur hanteras det yttre miljösyndromet? Nord Med 1994;109: Oftedal G, Nyvang A, Moen B. Lonf-term effects on symptoms by reducing electric fields from visual display units. Scand J Work Environ Health 1999;25: Rea WJ, Yagin P, Fenyves EJ, ym. Electromagnetic field sensitivity. J Bioelectricity 1991;19: Sandström M, Lyskov E, Berglund A, ym. Neurophysiological effects of flickering light in patients with perceived electrical hypersensitivity. J Occup Environ Med 1997;39: Stenberg B, Eriksson N, Mild KH, ym. Facial skin symptoms in visual display terminal (VDT) workers. A case-referent study of personal, psychosocial, building and VDT-related risk indicators. Int J Epidemiol 1995;24: Swanbeck G, Bleeker T. Skin problems from visual display units. Acta Derm Venereol 1989;69: Terho E, Haahtela T, Hannuksela M. Allergian käsitteitä ja määritelmiä. Kirjassa: Haahtela T, Hannuksela M, Terho EO, toim. Allergologia. Helsinki: Duodecim, 1993, s JUKKA UITTI, LT, osastonylilääkäri RAUNO PÄÄKKÖNEN, dosentti, erikoistutkija Tampereen aluetyöterveyslaitos PL 486, Tampere Työlääketieteen poliklinikka (TAYS) Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Sähköallergia ei ole allergiaa, mitä se on? 947

Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Rauno Pääkkönen Työterveyslaitos, Tampere rauno.paakkonen@ttl.fi Staattinen sähkö ja terveys sairaudet ja sairastumiset pulssit staattiset sähkökentät

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Kemikaali(yli)herkkyys Tuoksu(yli)herkkyys. Matti Hannuksela TTL 14.10.2011

Kemikaali(yli)herkkyys Tuoksu(yli)herkkyys. Matti Hannuksela TTL 14.10.2011 Kemikaali(yli)herkkyys Tuoksu(yli)herkkyys Matti Hannuksela TTL 14.10.2011 Ympäristösairauksien kirjo Idiopathic environmental illnesses (IEI) Kemikaaliyliherkkyys, Multiple chemical sensitivity (MCS)

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pelkosenniemen koulu Koulutie 9, 98500 Pelkosenniemi Kyselyn ajankohta: Toukokuu 2015 Tilaaja: Pelkosenniemien kunta, sivistysosasto Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kemin kaupunki Takajärven koulu Oklaholmankatu 18 94700 Kemi Kyselyn ajankohta: Marras-joulukuu 2013 Tilaaja: Kemin kaupunki Tekninen palvelukeskus Lausunto

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kemin kaupunki, Takajärven koulu : Oklaholmankatu 18, 94700 Kemi Kyselyn ajankohta: Joulukuu 2014 Tilaaja: Kemin kaupunki, Tekninen palvelukeskus Lausunto -109504C

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Wetteri Hämeenlinna Wetterhoffinkatu 2 13101 Hämeenlinna marras - joulukuu 2013 tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Lausunto -028224 Työterveyslaitos Helsinki 30.01.2014

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 Sisäilmastokyselyt 2015 Käytännön järjestelyt ISS Proko Oy Nettikysely Insinööri Studio Oy Analysointi

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Tyoterveyslaitoksen sisailmastokysely

Tyoterveyslaitoksen sisailmastokysely I Tyoterveyslaitoksen sisailmastokysely Vantaan kaupungin talouspalvelukeskus Neilikkatie 8 tammi-helmikuu 2013 Tilaaja: Vantaan kaupunki Lausunto ARll-2013-053794 Ty6terveyslaitos Helsinki 11.03.2013

Lisätiedot

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Riskiviestinnän työpaja, SOTERKO 28.5.2013 SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Kari Jokela, tutk. prof. Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus 27.5. 2013/KJo SISÄLTÖ Mitä sähköherkkyys on?. Sähkömagneettisten

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Kun koulun sisäilma sairastuttaa Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Koulukeskus, Saarijärvi Koulutie 4, 43100 Saarijärvi Kyselyn ajankohta: maalis-huhtikuu 2015 Tilaaja: Saarijärven kaupunki Lausunto AR23-2015-306158 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Herman Ojalan koulu Toholampi Kyselyn ajankohta: Helmikuu 2015 Tilaaja: Toholammin kunta Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu Topeliuksenkatu 41 a A, 00250

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Olen koulutukseltani luonnontieteiden kandidaatti ja pätevöitynyt työterveyshuollon asiantuntijaksi. Toimenkuvaani kuuluu sisäilma- ja työhygieeniset

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisuun osallistuvilla toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys siitä, että vaurioituneet rakenteet on korjattava, koska homeongelmasta voi

Lisätiedot

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta

Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta Mitä kannat töistä kotiin suojaudu allergeeneilta Missä mennään FinLASin syysseminaari 3.12.2012 Koe-eläinkeskus, Oulun yliopisto Hanna-Marja.Voipio@oulu.fi Tässä esityksessä Puremat ja raapimat Koe-eläinallergiat

Lisätiedot

Urheilijan ylirasitustila

Urheilijan ylirasitustila Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

KOMIN Kompetenscentrum för Inomhusmiljö och Hälsa som samlar ett nätverk av praktisk och forskningsmässig kompetens under ett tak med uppgift att

KOMIN Kompetenscentrum för Inomhusmiljö och Hälsa som samlar ett nätverk av praktisk och forskningsmässig kompetens under ett tak med uppgift att KOMIN Kompetenscentrum för Inomhusmiljö och Hälsa som samlar ett nätverk av praktisk och forskningsmässig kompetens under ett tak med uppgift att bistå näringslivet och allmänheten med information, råd

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Aumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s.

Aumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s. Kirjallisuusviitteet Adato Energia Oy. 2001. Sähkö ja Kaukolämpö 2001. 64 s. Ahlbom A., Feychting M., Koskenvuo M., Olsen J.H., Pukkala E., Schulgen G., Verkasalo P. 1993. Electromagnetic fields and childhood

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Leena Korpinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio Tutkimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Green Care ja eläinten hyvinvointi

Green Care ja eläinten hyvinvointi SENNI seminaari 26.1.2012, Kuopio Green Care ja eläinten hyvinvointi Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos (Kuopio) & Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus (Maaninka)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Palauttaa sen, minkä aika vei. Luonnollinen ulkonäkö pidempään

Palauttaa sen, minkä aika vei. Luonnollinen ulkonäkö pidempään Luonnollinen ulkonäkö pidempään Ihosi iloksi Ajan myötä ihosi menettää täyteläisyyttään, kiinteyttään ja nuorekkuuttaan luonnollisen ikääntymisen vuoksi. Elimistön tuottaman kollageenin määrä alkaa vähentyä

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Ohjelmistojen virheistä

Ohjelmistojen virheistä Ohjelmistojen virheistä Muutama sana ohjelmistojen virheistä mistä niitä syntyy? Matti Vuori, www.mattivuori.net 2013-09-02 1(8) Sisällysluettelo Ohjelmistojen virheitä: varautumattomuus ongelmiin 3 Ohjelmistojen

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot