Uusi vuosi toi tullessaan paljon muutoksia myös vammaisten elämään MUUTOKSIA PALVELUIHIN. Lape-muutosohjelma

Transkriptio

1 Uusi vuosi toi tullessaan paljon muutoksia myös vammaisten elämään MUUTOKSIA PALVELUIHIN Lape-muutosohjelma Lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla, jotta nykyistä lapsija perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut voisivat toteutua. Muutoksella vahvistetaan peruspalveluja ja painopistettä siirretään ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Ensisijaista on lapsen etu ja vanhemmuuden tuki. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää jokaisen maakunnan sekä pääkaupunkiseudun hankkeille yhteensä 19 miljoonaa kärkihankerahoitusta. Rahoituksella tuetaan palveluiden uudistumista lapsi- ja perhelähtöisiksi niin, että tukea annetaan oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaisesti. Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuksiin tuli tarkennuksia Kehitysvammalain muutokset astuivat voimaan jo samanaikaisesti YK:n vammaissopimuksen kanssa. Muutosten taustalla oli tarve saattaa kansallinen lainsäädäntö YK:n vammaissopimuksen edellyttämälle tasolle. Erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista vahvistettiin sekä vähennettiin rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. Kehitysvammalakiin on tehty seuraavia muutoksia: uudet säännökset itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta, itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä rajoitustoimenpiteiden käytön vähenemisestä uudet säännökset rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä menettelystä, jota noudatetaan rajoitustoimenpiteestä päätettäessä uudet säännökset muun muassa rajoitustoimenpiteiden kirjaamisesta ja jälkiselvittelystä, rajoitustoimenpiteitä koskevasta selvitys- ja tiedoksiantovelvollisuudesta, virka- ja vahingonkorvausvastuusta sekä tehostetusta viranomaisvalvonnasta muutetut säännökset tahdosta riippumattomasta erityishuollosta Uusi nuorisolaki tuli voimaan alkaen Uusi nuorisolaki vahvistaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuoria on kuultava myös valtakunnallista nuorisotyötä koskevien asioiden käsittelyssä. Tämä tulee vahvistamaan järjestöjen, nuorisovaltuustojen ja nuorten mahdollisuuksia olla mukana ja vaikuttaa yhteisten asioiden päättämiseen kaikilla tasoilla. Laissa selkeytetään valtion ja kunnan vastuuta. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on edelleen tehtävänä vastata nuorisotyön ja politiikan johdosta valtionhallinnossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimii valtion nuorisoneuvosto, jonka uutena tehtävänä on

2 arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin. Kuntien tehtävänä on järjestää nuorisotyön palveluita omilla alueillaan. Lisäksi laissa säädetään uudesta valtakunnallisesta nuorisotyön ja politiikan ohjelmasta, jonka tehtävä on toimia valtion nuorisopolitiikan keskeisenä suunnittelun ja ohjauksen välineenä. Valtioneuvosto hyväksyy ohjelman joka neljäs vuosi. Siirtymäsäännösten mukaan ensimmäinen ohjelma hyväksytään vuosille Vammaispalvelulainsäädännöstä on tulossa lausuntokierros kevään 2017 aikana Vammaispalvelulainsäädäntöä uudistetaan. Lakiluonnos on tarkoitus saada lausuntokierrokselle kevään aikana ja lakiehdotus siirtyy syksyllä eduskuntakäsittelyyn.

3 TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALITURVA Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät Kelalle vuodesta 2017 alkaen Muutoksen tavoitteet ovat muun muassa: 1) parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta perustoimeentulotuen saamisessa 2) helpottaa ja yksinkertaistaa asiointia 3) tehostaa viranomaistoimintaa 4) vähentää kuntien tehtävää Toimeentulotuki säilyy hakemuksen perusteella myönnettävänä tarveharkintaisena, viimesijaisena ja väliaikaisena taloudellisena etuutena. Tällä muutoksella tavoitellaan ainoastaan toimeentulotukeen liittyvän harkinnan yhdenmukaistaminen siten, että ihmiset eri puolilla Suomea saavat tukea entistä yhdenvertaisemmin. Kunta myöntää edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Lapsilisiä alennettiin 0,91 prosentilla Lapsilisien yksinhuoltajakorotus säilyy nykytasolla, mutta muutoin lapsilisiä alennettiin. Muutokset: - ensimmäisen lapsen kohdalla saadaan 94,88 euroa (0,87 euroa kuukaudessa vähemmän kuin aiemmin) - toisesta lapsesta maksetaan 104,84 euroa (0,96 euroa kuukaudessa vähemmän kuin aiemmin) Lapsilisän alentaminen ei vaikuta toimeentulotukea saavien perheiden taloustilanteeseen, koska toimeentulotukilaskelmissa lapsilisä otetaan huomioon toimeentulotuen määrään vaikuttavana tulona. Kansaneläkeindeksin muutos vaikuttaa etuuksiin Kansaneläkeindeksiä alennettiin 0,85 prosentilla vuoden 2016 tasosta. Muutos vaikutti kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Nämä etuudet ovat muun muassa vammaisetuudet, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Terveydenhuoltoon tulleita muutoksia: Päivystysuudistus kokoaa palveluita ja vahvistaa yhteistyötä. Tämä muutos on osa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusta ja tarkoituksena on toteuttaa se asteittain vuosina Erikoissairaanhoitoa kootaan suurempiin yksiköihin. Tietyt tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kootaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Reseptien voimassaoloaika piteni vuodesta kahteen vuoteen. Muutos ei koske huumausainelääkkeiden ja pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden lääkemääräyksiä eikä ammatin harjoittamista varten määrättyjen lääkkeiden lääkemääräyksiä. Niiden voimassaoloaika on edelleen yhden vuoden.

4 Vuoden 2017 alusta tuli voimaan laki- ja asetusmuutoksia, jotka edistävät lääkitysturvallisuutta ja hillitsevät lääkekustannusten kasvua. Jatkossa lääkärillä on entistä suurempi vastuu huolehtia määräämänsä lääkityksen tarpeellisuudesta ja lääkehoidon kustannuksista. Lääkkeen valinnan on perustuttava tehon ja turvallisuuden vahvistavaan tutkimusnäyttöön tai yleisesti hyväksyttyyn hoitokäytäntöön. Kaikkiin korvattaviin valmisteisiin tuli toimitusväli. Korvausta voi saada uudesta lääkkeen, kliinisen ravintovalmisteen ja perusvoiteen erästä sen jälkeen, kun aiemmin ostettu erä on käytetty lähes kokonaan lääkkeen määräajan antaman ohjeen mukaisesti. Esimerkiksi uudesta erästä voi saada korvausta aikaisintaan kolme viikkoa ennen edellisen erän loppumista, jos valmistetta on edellisellä kerralla ostettu kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Toimitusväli on vastaavasti lyhyempi, jos valmistetta on ostettu pienemmissä erissä. Lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto pieneni. Se laski 610,37 eurosta 605,13 euroon vuodesta 2017 alkaen. Jos vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 euron omavastuun. Jos lääke on erityisen kallis, Kela korvaa jatkossa kerralla enintään yhden kuukauden hoitoaikaa vastaavan lääkemäärän aiemman kolmen kuukauden sijaan. Erityisen kalliiksi katsotaan lääkkeet, joiden yhden pakkauksen arvonlisäverollinen vähittäishinta on yli euroa.

5 TYÖSKENTELY JA AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työttömyysturvaan tuli lukuisia muutoksia: Työttömyysturvan kesto lyhenee pääsääntöisesti 500 päivästä 400 päivään. Työttömyyspäivärahan kesto lyhenee 300 päivään niillä työttömillä, joilla työhistoriaa on alle 3 vuotta. Niillä työttömillä, joilla työssäoloehto täyttyy 58 ikävuoden täyttämisen jälkeen ja joka on ollut ehdon täyttyessä työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, säilyy 500 päivän enimmäiskesto. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaika piteni viidestä päivästä seitsemään päivään. Omaehtoista opiskelua pidennetään perusopintojen suorittamiseen. Työttömyysetuutta voidaan maksaa enintään 48 kuukauden ajan aiemman 24 kuukauden sijasta. Muutos koskee oppivelvollisuusiän ylittäneitä henkilöitä, joilta puuttuu perusopetuksen päättötodistus. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ajalta ei enää makseta kulukorvausta. Koulutusta vailla oleville alle 20-vuotiaille tulee oikeus kulukorvaukseen työkokeilun kautta. Kulukorvaus on 9 /pv. Työttömien velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua työtä ja osallistua palveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä tiukennettiin. Työnhakijat haastatellaan vuoden 2017 alusta lähtien aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen. Tavoitteena on työttömän työnhakijan nopea työllistyminen, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja avoimien työpaikkojen nopea täyttyminen. Jos työtön kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu, hänelle asetetaan 90 päivän karenssi. Karenssi alkaa 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä. Työttömyysturvaa voidaan käyttää työttömän starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Tällä muutoksella halutaan lisätä määrärahojen käytön joustavuutta, turvata palvelujen saatavuus sekä lisätä alueellista liikkuvuutta. Työkokeilun käyttötarkoitusta laajennettiin kokeiluluonteisesti. Vuosina 2017 ja 2018 aikana työkokeilua on mahdollista käyttää työnhakijan soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Rekrytointikokeilu perustuu vapaaehtoisuuteen ja kestää korkeintaan kuukauden. Tarkoituksena on edistää työttömien työllistymistä ja alentaa työnantajien kynnystä palkata työttömiä. Perustulokokeilu toteutuu Vuosina 2017 ja 2018 toteutettavan perustulokokeilun mahdollistava laki on hyväksytty. Perustulokokeilulla halutaan selvittää, edistääkö se työllisyyttä ja voidaanko sen avulla uudistaa sosiaaliturvaa. Ammatillinen kuntoutus Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus korvaa alkaen työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa kuntoutuja tarvitsee sairautensa ja kokonaistilanteensa takia yksilöllistä tukea työtehtävän, ammatti- tai opiskelualan valintaan tai työllistymiseen liittyvissä.

6 Kuntoutusrahaa voidaan jatkossa myöntää myös yleissivistävään peruskoulutukseen, kun se myönnetään ammatillisena kuntoutuksena henkilölle, jolta puuttuu ammatillinen tutkinto. Yleissivistävää peruskoulutusta ovat peruskoulu-, lukio- ja kansanopisto-opinnot. Muutoksia aikuiskoulutustukeen Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto lyhenee 15 kuukauteen. Muutokset ovat osa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemää kilpailukykysopimusta. Aikuiskoulutustuen perusosa pienenee 15 prosentilla. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa palkansaajan aikuiskoulutustuen kokonaan, mutta valtio vastaa edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen maksamisesta. Päivärahaetuudet vähenivät Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaetuuden ja työttömyysturvalain mukaisen ansiopäivärahan perusteena olevasta ansiosta aletaan vähentää 4,64 % vuonna Samansuuruinen vähennys tehdään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta päivärahasta ja kuntoutusrahasta. Opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin alkaen Sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Sen sijaan ulkomailla opiskelevat opiskelijat ja Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat ja oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat saavat jatkossakin nykyistä opintotukijärjestelmän mukaista opiskelijoiden asumislisää. Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon seurataan, ja sen perusteella arvioidaan mahdolliset lainsäädännölliset uudistustarpeet, kuten esimerkiksi opintorahan huoltajakorotus.

7 MUUT RAY:n avustustoiminta siirtyi vuoden 2017 alusta STM:öön Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustustoiminta siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA). STEA valmistelee avustusehdotuksen sekä valvoo, seuraa ja maksaa avustuksia. Uusi arpajaislaki vähentää järjestöjen byrokratiaa Arpajaislain mukaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteyteen perustetaan avustusasioiden neuvottelukunta sekä arviointi- ja avustusjaosto. Jako neuvottelukuntaan ja jaostoon selkeyttää avustustoimintaa. Neuvottelukunnan ja jaoston roolit ovat erilaiset, mutta selkeät ja kustannukset vähäiset. Järjestöjen ääni tulee kuuluviin neuvottelukunnassa, sillä se koostuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Jaoston jäsenet eivät puolestaan saa olla työsuhteessa järjestöissä tai muissa sidossuhteissa avustusten hakijoihin. Näin arviointi- ja avustusjaosto takaa hyvän hallinnon mukaisesti avustustoiminnan puolueettomuuden. Uudet asetukset tarkentavat avustusten myöntämistä ja käyttämistä Valtioneuvosto on antanut kaksi uutta asetusta, jotka ovat osa arpajaislain uudistusta. Ne sääntelevät yleishyödyllisille järjestöille ja säätiöille myönnettäviä avustuksia, jotka ovat tarkoitettu terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Asetukset muun muassa tarkentavat, miten avustuksia myönnetään, maksetaan, käytetään ja valvotaan. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE Valtioneuvosto hyväksyi YK:n vammaissopimuksen mukaisen valtion koordinaatiojärjestelmää koskevan asetuksen ja samalla kumottiin valtakunnallista vammaisneuvostoa VANEa koskeva asetus. Uusi asetus astui voimaan ja perustettiin vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE.