BUSINESS. Uuden luun tekijät » 20

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BUSINESS. Uuden luun tekijät » 20"

Transkriptio

1 TAMPERE KEVÄT 2009 BUSINESS Uuden luun tekijät Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea on aikuisen kantasolututkimuksessa maailman kärjessä» 20 EcoSir: maanalaisista jäteasemista maanalaiseen kaatopaikkaan Geniemilta mobiilimainosteknologiaa vuoden 2009 Super Bowliin» 25» 10

2 sisällys Tampere business» kevät 2009 Kuva Annikaisa Knuutila 18 Tutkimus ei ole mielekästä, jos sillä ei ole edunsaajaa. Keliakiatutkimuksen tarpeet tulevat terveydenhuollosta ja keliakiapotilailta. Teollisuus on tärkeä lenkki, sillä se konkretisoi tuloksemme, sanoo professori Markku Mäki. Liiketoimi 14 Seis, poliisi! Poliisin harjoituskaupunki Hervannassa on huipputeknologioilla varustettu toimintaympäristö ainutlaatuinen maailmassa. Kuva Annikaisa Knuutila Ympäristövastuullisuudessa Tampere-talo on kongressikeskusten edelläkävijä kansainvälisestikin. Kongressipäällikkö Anja Aarnio saikin maailmalla lempinimen The Green Lady. 26 6Demolasta kehittyy olennainen osa tamperelaista tuotekehitys- ja innovaatioympäristöä, uskovat hankkeen puuhamiehet Caj Melakoski TAMKista (vas.), Petri Räsänen Hermiasta ja Jukka P. Saarinen Nokia Research Centeristä. Kuva Sami Hätönen Muutamia vuosia sitten lehtien taloussivuilla kerrottiin uutisia yrittäjistä, jotka olivat myyneet yrityksensä huikeilla kauppasummilla. Ostajina olivat pääsääntöisesti vakiintuneet, markkinoita hallinneet yhtiöt, jotka uskoivat uudella teknologialla saavansa ainutlaatuista kilpailuetua. Nyt uutispalstoilla ja yritysten ja elinkeinopolitiikan tekijöiden erityisinä kehityskohteina ovat toisenlaiset teemat. Mikä muuttui? Teknologiakehityksen jatkuva nopeutuminen on tuonut hyödyntäjille ennen kokemattomia mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Samalla kuitenkin markkinoilla olevien tuotteiden aikaikkuna lyhentyy, kun koko ajan uusia tuotteita ja palveluita vyöryy syrjäyttämään vanhoja. Tilanne näyttää para- Nokia Ylöjärvi Tampere Pirkkala Lempäälä Kangasala Orivesi Vesilahti Tampere 2 Business

3 Matti Eskola toimitusjohtaja Finn-Medi Tutkimus Oy executive partner Tampere Business Region pääkirjoitus nan viisastenkivi doksaaliselta. Yritykset satsaavat kehittämiseen monilla aloilla enemmän kuin koskaan ja käyttävät tehokkaasti hyödyksi uusinta tietoa. Kuitenkin teknologian hyödyntämisen tuoma kilpailuetu on lyötävissä helpommin kuin milloinkaan aiemmin. Tampere ja Suomi ovat maailman kärkipaikkoja arvioitaessa teknologiaosaamisen siirtämistä yrityksiin. Yritysten, yliopistojen ja teknologiayhteistyön verkottajien kuten teknologiakeskusten yhteistoiminta on esimerkillisen vaivatonta. Yhteistyöstä löytyy erinomaisia esimerkkejä kansallisten osaamiskeskusohjelmien ja teknologiaohjelmien käytännön toteutuksessa. Myös verkostomaiset yhteistyömal lit, miniklusterit, kuten Tampereella Biosensing Competence Center BCC, Älykkäiden koneiden FIMA tai uusien pe lien kehittämisen Neogames ovat osoittaneet hyötynsä. Mitä muuta Tampereen business-yhteisö voisi maailmalle tämän lisäksi tarjota? Viisastenkiven? Digitaalisten sisältöjen liiketoiminnassa olemme nähneet täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Siellä asiakkaat/käyttäjät osallistuvat itse tuotteen ja palvelun luomiseen. Onko tässä malliksi muille? Ennen niukkuuden aikana tehdas valmisti tuotteita, jotka vietiin käsistä. Nyt tiukentuneessa kilpailussa teknologiatuotteet ja palvelut ovat sulautumassa uusiksi ratkaisuiksi. Seuraava liiketoiminnan sukupolvi tulevaisuuden viisastenkivi on merkityksien luomisessa asiakkaan elämässä ja liiketoiminnassa. Näissä prosesseissa yritys antaa enemmän ja asiakas on osa tuotetta. Viisastenkivi ei ole yritysten sisällä vaan yritysten ulkopuolella. Tamperelaiset ovat tunnettuja valmiudestaan varhaiseen soveltamiseen. Uusi teknologia ja uudet palvelut ovat rantautuneet tänne ensimmäisten joukossa ja ne on otettu avoimesti vastaan. Mikä olisi parempi paikka uuden luomiselle ja käyttäjälähtöiselle kehittämiselle! Suomi on ottamassa harppauksen business-vetoiseen käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Mahdollisuuksia avautuu niin mobiilin tietotekniikan, hyvinvoinnin kuin perinteisten alojen kehittämiselle. Haluatko kuulla lisää? Vasta perustettu sijoittumispalvelu Tampere Business Region on valmiina auttamaan yrityksenne sisään uuden luomisen kiehtovaan maailmaan! Tampereen kaupunkiseutu» kasvava» kehittävä» luova» rohkea Tampereen kaupunkiseutu eli Tampere yhdessä Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven kanssa on Suomen toiseksi suurin kasvukeskus. Asukkaita seudulla on noin TAMPERE BUSINESS Ilmestyy suomeksi ja englanniksi kaksi kertaa vuodessa. JULKAISIJA Tampereen kaupunki PÄÄTOIMITTAJA elinkeinojohtaja Kari Kankaala TOIMITUS Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila &Tammisto Oy ULKOASU Tiina Lautamäki PAINO Hämeen Kirjapaino, Tampere 2008 PAINOS kpl LISÄKAPPALEIDEN TILAUS Johanna Heikkilä, puhelin , faksi KANNEN KUVA Ari Ijäs, kuvassa tutkija Susanna Miettinen Solu- ja kudosteknologiakeskus Regeasta. Business 3 Tampere

4 Kuva Marika Tamminen / Vapriikin kuva-arkisto nyt AJASSA» Memo Assembly Winter »Tampereen elokuvajuhlat »Tampereen Sävel »Suomen Työväen Urheiluliiton liittojuhla »Tampere Manufacturing Summit »The 11th Glass Performance Days »Tammerfest »Nuorten olympiafestivaalit »Tampereen 25. Kukkaisviikot »Delfin Basket Tournament »Tampereen Teatterikesä » Jalkapalloilun naisten EM-kisaotteluita »Alihankinta-messut INNOVAATIOT valokeilassa Vapriikissa Tampereella on paitsi keksitty myös otettu ensimmäisenä käyttöön monia teknisiä laitteita. Tästä edelläkävijyydestä kertoo Museokeskus Vapriikissa avattu uusi pysyvä Innovaatiot-näyttely. Kolmiosaisen näyttelykokonaisuuden ensimmäinen osa juhlistaa 120-vuotiasta Tampereen Sähkölaitosta esittelemällä sähkön ja valon historiaa syttyihän Finlaysonin puuvillatehtaalla Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo vuonna Esillä on ainutlaatuista esineistöä, muun muassa vanhin Suomessa säilynyt Edisonin hehkulamppu sekä Finlaysonin kokoelmiin kuuluva ensimmäisen valaistuskokeilun ainutlaatuinen dynamo, Edisonin Z-dynamo nro 24. Näyttelyn seuraavat osat avautuvat keväällä 2009 ja alkuvuodesta KAARILAMPPU 1900-LUVUN ALUSTA. Tampereelle saatiin ensimmäiset sähköllä toimivat katuvalot vuonna Ensimmäisissä lampuissa valonlähteenä toimi kahden hiilipuikon välillä hehkuva kirkas valokaari. TIENNÄYTTÄJÄ LUOVILLE YHTEISÖILLE. MindTrek Grand Prix n voiton nappasi Star Wreck Studios Oy kehittämällään internetissä toimivalla yhteisöllisellä elokuvatuotantoalustalla Wreck-A-Moviella. Se valittiin myös Suomen ehdokkaaksi World Summit Award kilpailuun eculture&heritage-sarjaan. Starwreckiläisiä Timo Vuorensolaa (vas.) ja Atte Joutsenta onnittelemassa Europrix-kilpailun johtaja, World Summit Award -kilpailun presidentti Peter A. Bruck. Valintana vapaus MindTrek-konferenssi kokosi Tampereelle loppusyksystä 750 digitaalisen median ja bisneksen asiantuntijaa 25 maasta. Mukana digitalouden pulssilla olivat muun muassa Yahoon päätiedemies ja sosiaalisen median guru Marc Davis ja Mozilla Euroopan perustaja Tristan Nitot. Nitot loi kuulijakuntaan vapauden ja avoimuuden henkeä: Avoin verkko mahdollistaa yhteistyön ja läpinäkyvyyden, läpinäkyvyys johtaa osallistumiseen, osallistuminen johtaa tasavertaisuuteen. Tasavertaisuus johtaa vapauteen. Kyse ei ole siitä, kenet tunnet tai paljonko sinulla on rahaa, vaan millaiset aivot sinulla on. Ja jos et valitse avointa systeemiä, teetkö valintoja vapauden ja riippumattomuuden hinnalla? Kuva Annikaisa Knuutila Kuva Martin Kollar SLOVAKIALAINEN VALOKUVAAJA ja taiteilija Martin Kollar voitti Backlight Award -palkinnon kuvasarjalla Not Guided Tour. Kollar on kuvannut arkitilanteita ja työskentelyä Euroopan parlamentissa koomisesta, absurdista ja humoristisestakin näkökulmasta. BACKLIGHT heläytti naurut Ensimmäiset vieraat kansainvälisen valokuvafestivaalin Backlightin Vapriikin-näyttelyssä hörähtelevät ääneen. Festivaalin teema Tickle Attack selvästikin toimii. Meille valitettiin, että Backlight on liian vakava festivaali. Niinpä kehitimme tämänkertaisen festivaalin teemaksi huumorin, naurun ja ironian, kertoo Backlightin projektijohtaja Ulrich Haas-Pursiainen. Backlight esitteli viime syksynä 50 taiteilijan töitä näyttelyissä Tampereella ja Oulussa sekä Wolkersdorfissa, Firenzessä ja Lodzissa. Kaikkien kuvien yhteiskatselmus on toukokuussa 2009 Lodzin valokuvafestivaaleilla. Valokuvakeskus Nykyaika järjesti kansainvälisen festivaalin kahdeksannen kerran. Tapahtuman kansainväliset yhteisjärjestäjät ovat Studio Marangoni Italiasta, FLUSS Itävallasta, Lodzin taidekeskus Puolasta ja Pohjoinen valokuvakeskus Oulusta. Backlight on EU:n kulttuuriohjelman tukema hanke. Tampere 4 Business

5 JÄLLEEN YKKÖNEN! YKSI ROAD- RACING-ratojen 125-kuutioisten luokan kärkitalleista on Ajo Motorsport Oy Toijalasta. Sen ranskalainen Derbikuljettaja Mike Di Meglio ajoi luokan maailmanmestariksi AJO MOTORSPORT mestaruusvauhdissa Suomalaisen ja erityisesti pirkanmaalaisen moottoriurheilun historiaa kirjoitettiin lokakuussa 2008, kun toijalalaisen Ajo Motorsport -tallin ranskalainen Derbi-kuljettaja Mike Di Meglio ajoi ratamoottoripyöräilyn 125-kuutioisten MM-sarjan voittoon. Luokkavoitto oli tärkeä saavutus. Mutta se ei ole ainoa tavoite, vaan hyvä urheilullinen ja taloudellinen menestys yhdessä. Ne eivät välttämättä seuraa toisiaan, Ajo Motorsportin toimitusjohtaja, tallipäällikkö Aki Ajo sanoo. Ajo on entinen kilpamoottoripyöräilijä, joka vuonna 1997 perusti oman tallin. Halusin viedä moottoripyöräilyä eteenpäin liiketoimintana ja hyödyntää oppimaani. Monessa kohtaa oman uran edistäminen oli jäänyt kiinni taloudesta. Ajo Motorsport tunnetaankin kasvattajatallina, sitä lähestytään yhtenä vaihtoehtona, kun jostain päin maailmaa nousee esiin nuori lupaava kuljettaja. Kymmenessä vuodessa talli on kehittynyt yhdeksi MM-sarjan kärkinimistä. Se tarkoittaa 125-kuutioisissa samaa statusta kuin esimerkiksi Ferrarilla ja McLarenilla on F1:ssä. Tampere oli jälleen ykkönen kuntien imagotutkimuksessa yli asukkaan kaupungeista Suomessa. Naapuri Kangasala oli puolestaan ykkönen asukkaan kunnista. Luova Tampere jäseneksi Districts of Creativity -verkostoon Tampereen kaupungin elinkeinopoliittinen Luova Tampere -ohjelma on hyväksytty jäseneksi Districts of Creativity -verkostoon. Verkostoa vetää Flanders DC Flanderin alueelta Belgiasta. Vuonna 2004 perustetussa verkostossa on mukana 12 luovaa ja dynaamista aluetta ympäri maailmaa, muun muassa Skotlanti, Québec, Shanghai, Baden- Württenberg ja Katalonia. Maahanmuutto on mahdollisuus Maahanmuutto ja kotouttaminen puhuttivat yli neljääsataa korkean tason asiantuntijaa, poliitikkoa ja virkamiestä 150 alueelta Euroopasta, kun Euroopan Alueiden Liiton AERin yleiskokousta pidettiin marraskuussa Tampereella. Euroopan väestö uudistuu. Maahanmuutto on mahdollisuus, ei ongelma. AER haluaa kehittää toimia, joilla kotouttaminen helpottuu. Eri maahanmuuttajaryhmiä on kotoutettava eri lailla, joten tarvitaan myös erilaisia keinoja, koulutusohjelmia, mikrolainoja Työ on aina hyvin alueellista, ja väestötasolla AERilla onkin avainrooli. Toki se tekee työtä maakuntien hyväksi myös EU-tasolla ja poliitikkojen kanssa. Yhteistyöllä saa kehitystä aikaiseksi, sanoi AERin uudeksi puheenjohtajaksi valittu, Ile-de-France -alueen varapuheenjohtaja Michéle Sabban. Hän huomautti, että vaikka globaali talouskriisi nyt lisää työttömyyttä eikä ulkomailta välttämättä kaivata työvoimaa, AE- Rin toimintaa se ei muuta. Ei pelisääntöjä voi muuttaa eikä rajoja sulkea, vaikka ongelmia onkin. AER on maakuntien vapaaehtoinen yhteistyöorganisaatio, jossa on mukana 270 aluetta 33 maasta. MAAHANMUUTOSTA INTEGRAATIOON. Alueelliset ratkaisut eurooppalaiseen haasteeseen oli AERin yleiskokouksen teemana Tampereella. AERin pääsihteeri Klaus Klipp ja uusi puheenjohtaja Michéle Sabban korostivat alueiden aktiivista roolia maahanmuuttajien kotouttamisessa. Nuorten olympiafestivaaleille EU:lta 1,5 miljoonaa euroa Tampereella heinäkuuta järjestettävät Nuorten olympiafestivaalit (EYOF) saavat EU:lta tukea 1,5 miljoonaa euroa. Olympiafestivaaleille tulee joukkueita kaikista Euroopan Olympiakomiteoitten jäsenmaista, joita on tällä hetkellä 49. Kisoihin odotetaan joukkueiden jäseniä yli Olympiafestivaalien lajeina ovat judo, koripallo, käsipallo, lentopallo, pyöräily, tennis, uinti, voimistelu ja yleisurheilu. Business 5 Tampere

6 TEKSTI ja KUVA Annikaisa Knuutila ALESSANDRO DI NICOLO (vas.), VILLE KAIRAMO JA SANNA HEISKANEN organisoivat avointa innovaatioympäristöä Demolaa. Omat tilat Demola saa Finlaysonille vuoden 2009 alussa. Tule mukaan, tuo ideasi, jalosta ideaa! Tampereelle on perustettu avoin innovaatioympäristö Demola, konkreettinen mahdollisuus ja tila opiskelijoiden, oppilaitosten sekä ICT- ja media-alan yritysten yhteistyölle. Yritykset voivat tuoda Demolaan projekti-ideoitaan eri alojen ja oppilaitosten opiskelijoista koottujen ryhmien kokeiltavaksi ja jalostettavaksi, ja niiltä odotetaan sparrausta ja mentorointia projektin eteenpäinviemisessä. Demolasta syntyy olennainen osa tamperelaista tuotekehitysympäristöä. Se koordinoi ja saa aikaan ristiinpölytystä siellä tehdään sitä, mitä alueen yrityselämässä tarvitaan, kuvaa Demolan johtaja, toimialajohtaja Petri Räsänen Teknologiakeskus Hermiasta. Hermian kanssa Demolan taustavoimia ovat Tampereen ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja ICT-alan yrityksiä. Se on osa Luova Tampere -ohjelmaa ja osaamiskeskusohjelmaa. Suurin rahoittaja on Pirkanmaan TE-keskus. Luova Tampere -ohjelman ohjelmapäällikkö Lasse Paananen näkee Demolan juuri yhteistyön koordinoijana. Rahalla Suomi ei tutkimus- ja tuotekehityspelissä pärjää, vaan yhteistyöllä. Kaikki mahdolliset voimavarat on saatava mukaan tuotekehitykseen. Tampereella on noin korkeakoulu- ja ammat- HEI, ME DEMO Tampere 6 Business

7 AJASSA»nyt Tampereen kaupunkiseudun EU-yhteysjohtaja HANNELE RÄIKKÖNEN katsastaa tällä palstalla Euroopan asioita alueiden näkökulmasta. TERVEISIÄ» Brysselistä tiopisto-opiskelijaa. He ovat valtava luova voimavara. Kaikki voittavat Demola on ottanut lentävän lähdön, sillä menossa on jo kahdeksan ja rakenteilla noin 40 projektia. Menossa olevista projekteista valtaosa on teossa Nokialle, mutta Demola on avoin ja ketterä innovaatioympäristö kaiken kokoisille yrityksille, niin tekniikan kuin sisältöjenkin tuottajille. Avoimuus näkyy myös siinä, että projektiaiheet ja prosessit ovat julkisesti nähtävillä hankkeen www-sivuilla. Petri Räsänen uskoo, että Demolassa kaikki voittavat. Oppilaitosten keskinäinen yhteistyö ja yritysyhteistyö vahvistuvat käytännön projekteissa. Yritykset taas voivat demota ideoita, joihin niillä itsellään ei välttämättä olisi resurssia, ne saavat käyttöoikeuden toimiviin demoihin ja yhteyksiä parhaisiin lahjakkuuksiin. Opiskelijat pääsevät mukaan monialaisiin tiimeihin, saavat yritysmaailmasta huippuohjausta ja todellisia projekteja sekä opintopisteitä. Yrittäjyyden ja yrittäjähenkisyyden kasvattaminen on Demolan keskeinen tavoite. Kaksivuotisena EU-projektina aloittavasta Demolasta on tarkoitus rakentaa pysyvä osa tamperelaisesta innovaatioympäristöä. TAAN! USEIN KYSYTÄÄN, mitä Tampereen kaupunkiseudun EUtoimisto tekee ja millainen on tavallinen työpäivä toimistossa. Vastaan aina, että yksi parhaista puolista työssäni on sen moninaisuus ja se, että kaikki päivät ovat erilaisia: maanantaina koheesiopolitiikkadebatti, tiistaina Luova Tampere -ohjelman esittely, keskiviikkona nuoriso- ja urheiluasioiden lobbausta Euroopan parlamentissa, torstaina tiedonvaihtoa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista ja perjantaina Tampereen kaupunkiseudun energia-asiantuntijoiden vierailu. Luuletko, että liioittelen? En suinkaan, päinvastoin. Kävin juuri läpi viime syksyn kalenteriani ja totesin, että olemme taas saaneet olla mukana monessa todella jännittävässä jutussa. Tampereen seutu on ottanut aktiivisesti osaa Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkosto ERRINin toimintaan. ERRINistä ja sen alaisista työryhmistä on tullut tärkeä työkalu seudun toimijoille. Vastikään kollegoita Teknologiakeskus Hermiasta, Tampereen ammattikorkeakoulusta ja Finn-Medi Tutkimuksesta osallistui ERRINin energia- ja bioteknologiatyöryhmien järjestämiin hankevalmistelu- ja verkostoitumistapahtumiin. LUOVA TAMPERE -OHJELMA on myös ollut paljon esillä. Hienoa on, että Luova Tampere otettiin jäseneksi kansainväliseen, Flanders DC:n vetämään Districts of Creativity -verkostoon. Esittelin erittäin ylpeä nä aluettamme marraskuussa Antwerpenissa verkoston vuosikokouksessa, jossa jäsenyydestämme päätettiin. SITÄ EN OSANNUT KUVITELLA, että nuoriso- ja urheiluasiat veisivät kovasti työaikaani. Tampere isännöi Euroopan nuorten olympiafestivaalit (EYOF) heinäkuussa 2009, ja minulle annettiin tehtäväksi varmistaa kisoille EU-tukea. Euroopan parlamentin (EP) suomalaisjäsenten kanssa yhteistyössä hankkeemme onnistui erinomaisesti. EP rahoittaa olympiafestivaaleja 1,5 miljoonalla eurolla EU:n 2009 budjetista mikä on suurin tuki EYOF-isäntäkaupungille tähän mennessä ja ensimmäinen kerta, kun suomalainen tilaisuus saa EU-tukea. Tyytyväinen tulokseen? Kyllä! Business 7 Tampere

8 TEKSTI ja KUVA Annikaisa Knuutila Miten voimme auttaa? Tampere Business Region -palvelu rivakasti alkuun Tampere Business Region -sijoittumispalvelun TBR:n executive partner Markku Teittinen on juuri palannut Tallinnaan, Kööpenhaminaan ja Tukholmaan tekemiltään seudun ja uuden palvelun esittelymatkoilta. Tilaisuudet olivat hyvinkin onnistuneita, aktiivista halukkuutta yrityksen perustamiseen Tampereelle on heikosta globaalista taloustilanteesta huolimatta, Teittinen iloitsee. Esimerkiksi Tallinnassa kahdeksan valmistavan teollisuuden ja kaupan alan yritystä ilmoittivat olevansa kiinnostuneita perustamaan yrityksen Tampereen seudulle. Kööpenhaminassa paikalla olleesta 12 yrityksestä kaksi ilmoitti alustavasti halukkuutensa laajentua Suomen-markkinoille. Ja sanoista tekoihin: osa sijoittumisprosesseista on jo konkreettisesti menossa. Tähtäimessä Itämeren alue Esittelytilaisuudet ovat yksi osa Tampereen seudun vetovoiman kasvattamiseksi ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi viime keväänä perustetun sijoittumispalvelun toimintaa. Markkinointiponnistuksia suunnataan erityisesti Itämeren alueelle. Esittelytilaisuuksiin kutsuttavat yritykset valitaan niiden koon, toiminnan, viennin ja potentiaalisen kansainvälistymisen mukaan toimialasta riippumatta. Lisäksi kontaktoidaan Tampereen kaupunkiseudun vahvojen klusterialojen etenkin koneenrakennuksen ja automaation, ICT:n sekä terveys- ja bioteknologian kansainvälisiä yrityksiä. Vuoden 2009 alkupuolella TBR suuntaa esittelymatkansa muun muassa Riikaan ja Göteborgiin sekä uudestaan Malmön ja Kööpenhaminan seudulle, ehkä myös Saksaan. TBR on muutenkin hyvässä vauhdissa. Olemme tehneet eritasoisia sijoittumistarjouksia pitkälti toistakymmentä ja palvelua tunnetuksi erilaisilla messuilla ja kansainvälisissä tapaamisissa. TBR:n fokus on ulkomaisissa investoinneissa ja yrityksissä ja kansainvälisen kasvuliiketoiminnan luomisessa seudulle, mutta periaatteessa yhtä lailla palvellaan suomalaisiakin sijoittujia. Fast Track Finland helppoa ja ilmaista Yksi konkreettinen työkalu on Fast Track Finland -palvelupaketti. Se tarjoaa sijoittujalle rahanarvoisia etuja, ensi vaiheen palveluita ilmaiseksi. Sijoittujaa autetaan muun muassa yrityksen perustamisessa, Tampere mukana Helsinki-keskuksessa Pietarissa Kaupunkisuhteita, viestintää ja suomalaisten kaupunkien elinkeinopoliittisia tavoitteita Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä edistävä Helsinki-keskus on aloittanut toimintansa Pietarissa. Tampereen seutu on Kotkan kanssa yhteistyökumppanina Helsingin perustamassa edustustossa. Tampereen intresseissä on erityisesti elinkeinoyhteistyön ja osaamispohjaisen yhteistyön kehittäminen ja elämystalouden eri kokonaisuudet matkailusta luoviin aloihin. Myös Tampereen ja Pietarin välisten lento- ja junayhteyksien kehittäminen on yksi tärkeistä lähivuosien tavoitteista. Keskuksen avajaisissa puhunut Tampereen pormestari Timo P. Nieminen muistutti, että Pietarin ja Tampereen välisten yhteistyöhankkeiden kirjo kattaa tällä hetkellä useita teemoja sähköisistä palveluista innovaatioyhteistyöhön, ilmanlaatuasioista rakennussektorille ja koulutusyhteistyöstä kulttuurivaihtoon. Kaupunkien lisäksi hankkeissa on mukana korkeakouluja, yrityksiä ja muita asiantuntijoita. Tampereen kaupungin omistama Suomen Itämeri-instituutti toimii hankevalmistelun ja hallinnoinnin työrukkasena. Instituutin vetämänä on parhaillaankin käynnissä useita EU-, lähialueyhteistyö- ja vienninedistämishankkeita Pietarissa. Tampere 8 Business

9 OVIA AUKI, YHTEYKSIÄ JA YRITYS TOIMIMAAN. Saksalainen SME GmbH avasi vuoden alussa myynti- ja palvelutoimiston Tampereelle. Toimitusjohtaja Alexander Samoylovia (oik.) hankkeessa on auttanut Tampere Business Region -palvelun executive partner Markku Teittinen. Maantieteellinen SIJAINTI, teollinen ASEMOINTI Saksalainen SME GmbH haluaa kasvaa. Ensimmäisen Saksan ulkopuolisen toimipisteensä se perusti Tampereelle. Yritys hankkii ja myy suomalaisille konepajoille komponentteja ja hakee toimeksiantoja myös kokonaisten laitteiden toimittamisesta. Toimistossa on työssä kaksi henkeä, mutta tavoite on kasvaa. Ja toivomme kasvavamme nopeasti. Vaikka nyt on talouskriisi, potentiaalia kasvuun on, sillä edelleen osalla yrityksistä menee hyvin. Nyt pitää investoida, jotta on hyvässä iskussa, kun suhdanteet taas paranevat. Aiomme perustaa toimistoja muuallekin Pohjoismaihin, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Alexander Samoylov. Haasteellista se toki on, mutta haasteista me juuri pidämme. Samoylov sanoo, että Tampere valittiin monestakin syystä. Ja mitä enemmän asiaa ajatteli, se oli myös ainoa vaihtoehto. Meillä on paljon asiakkaita seudulla ja sen lähiympäristössä, kuten Kalmar, Tampereen Keskustekniikka, Rautaruukki, Konecranes ja Kone. Tampere on koneenrakennus- ja automaatioteollisuuden keskus, täällä on alan isoja yrityksiä ja niiden alihankkijayrityksiä ketju on pitkä. Olemalla läsnä pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin, ja myös hankkimaan tehokkaammin uusia. Keskeinen sijainti oli myös yksi syy. Tampereelta on kahden tunnin matka Helsinkiin, Vaasaan, Turkuun, Jyväskylään On iso plussa, että yhden työpäivän sisällä pystyy käymään asiakkaiden luona eri paikoissa. Samoylov kiittää Tampere Business Region -palvelun toimia yrityksensä laajenemisen nopeassa alussa. Vaikka EU:ssa ollaankin, kaikilla mailla on omat alueelliset sääntönsä, määräyksensä ja tapansa toimia ja kielensäkin. TBR on auttanut meitä käännöstöistä kontakteihin, vakuutusten järjestämisestä työntekijöiden rekrytointiin ja toimitilojen vuokraamiseen. Kaikki on sujunut todella hyvin olemme päässeet nopeasti eteenpäin ilman minkäänlaisia päänsärkyjä, Samoylov naurahtaa. toimitilojen löytämisessä ja henkilöstön rekrytoinnissa. Sijoittujalle selvitetään esimerkiksi palkkakustannuksia ja työterveyden ja vakuutusten järjestämistä. TBR on Pirkanmaan liiton, Euroopan aluekehitysrahaston, Tampereen kaupunkiseudun ja elinkeinoelämän hanke, jonka toimijaverkostoon kuuluvat Finn-Medi Tutkimus, Teknologiakeskus Hermia, Tampereen kauppakamari sekä Exportum ja Inservio Finland. Yhteistyötä tehdään myös muun muas sa Invest in Finlandin ja Pirkanmaan TE-keskuksen kanssa. Tampere Business Region Teollisuuden rakennemuutos kiinnosti vieraita Guangzhousta Onpa teillä todella siisti, kaunis ja turvallisen tuntuinen kaupunki, ihasteli eteläkiinalaisen Guangzhoun pormestari Zhang Guangning vieraillessaan Tampereella viime joulukuussa allekirjoittamassa kaupunkien välisen ystävyyskaupunkisopimuksen. Zhang Guangningia seurueineen kiinnosti erityisesti Tampereen teollisuuden rakennemuutos, sillä myös Guangzhou on perinteinen teollisuuskaupunki. Olette onnistuneesti osanneet kehittyä perinteisen teollisuuden kaupungista palveluiden ja uuden teknologian kaupungiksi, siitä me voimme ottaa oppia. Tampereella ja Guangzhoulla on ollut yhteistyötä aiemminkin, mutta nyt yhteistyö syvenee muun muassa talouden, koulutuksen, turismin, ympäristön ja kaupunkisuunnittelun aloilla. GUANGZHOUN pormestari Zhang Guangning (vas.) esittelee pormestari Timo P. Niemiselle Guangzhou-aiheista tekstiiliä. Business 9 Tampere

10 Täsmämainontaa puhelimeen GENIEMIN mobiilimainosteknologia oli keskeisesti esillä Tampassa Floridassa helmikuun alussa pelatussa amerikkalaisen jalkapalloilun jättitapahtumassa Super Bowlissa. Eri puolilla kaupunkia ja noin katsojaa vetävällä Raymond James Stadiumilla voitiin paikkatietopohjaisen mobiilimainosjärjestelmän avulla jakaa informaatiota ja mainoksia katsojien puhelimiin Bluetoothin kautta. Kuva Tampa Bay Buccaneers Jos kävit katsomassa amerikkalaisen jalkapallon suurtapahtumaa Super Bowlia Tampassa Floridassa, kaupungilla liikkuessasi puhelimesi näytölle saattoi ilmestyä kysymys, haluatko ottaa vastaan informaatiota tai mainoksia. Jos vastasit myöntävästi, näytölle ilmestyi vaikkapa juuri kohdallasi olevan ravintolan tarjous. Amerikkalaisen Mixcast-yhtiön Super Bowlin yhteydessä toteuttama paikkatietopohjainen mobiilimainosjärjestelmä rakennettiin tamperelaisen Geniem Oy:n ohjelmistolla. Eri puolille Tampan kaupunkia ja Raymond James Stadiumia pystytettiin Bluetooth-hotspotteja, jotka lähettivät mainokset halukkaiden ohikulkijoiden matkapuhelimiin. Kaupungille levitetyt julisteet kehottivat ihmisiä avaamaan matkapuhelinten Bluetooth-yhteyden. Sama tekniikka on ollut käytössä myös esimerkiksi Pariisin autonäyttelyssä, jossa Audi houkutteli kävijöitä osastolleen Bluetooth-viesteillä. Ulkomainosyhtiö JC- Decauxilla on Belgiassa 50 ulkomainostelineessä Bluetooth-hotspot tarjoamassa ohikulkijoille mahdollisuutta ottaa vastaan informaatiota. Suomessa tekniikkaa on testattu muun muassa Tampere Unitedin jalkapallo-otteluissa ja matkapuhelinoperaattori DNA:n ulkomainoskampanjassa, Geniem Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Kumpula kertoo. Geniem on osa kansainvälistä Rok Entertainment Groupia FASTEMS kasvaa vauhdilla Koneenrakennusteollisuuden automaatiojärjestelmiä toimittava Fastems vihki syyskuussa käyttöön noin neliön laajennuksen uutta toimisto- ja tuotantotilaa Tampereen Lahdesjärvellä. Lahdesjärven tehtaalta lähtee muun muassa FMS (Flexible Manufacturing System) -järjestelmiä kone- ja metallituoteteollisuuden, ajoneuvo- ja työkoneteollisuuden ja ilmailuteollisuuden käyttöön. Yrityksen asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa Konecranes, Wärtsilä, Caterpillar, Sandvik, Volvo, John Deere, Airbus ja Boeing. Fastems on viime vuodet kasvanut nopeasti, vuonna 2008 sen liikevaihto ylitti 100 miljoonan euron rajan. Yrityksen tavoitteena on jatkaa kasvua ja kaksinkertaistaa liikevaihto lähivuosina. UPM RAFLATAC avasi tehtaan Kiinassa Maailman johtaviin tarralaminaatin ja RFID-etätunnisteiden valmistajiin kuuluva UPM Raflatac on avannut uuden RFID-etätunnistetehtaan Guangzhoussa, Kiinassa. UPM:n asema globaalina toimijana vahvistuu, sillä yhtiö valmistaa RFID-etätunnisteita nyt kolmella mantereella: Aasiassa, Pohjois- Amerikassa ja Euroopassa. Guangzhoun tehtaan tuotantokapasiteetti on alkuvaiheessa 100 miljoonaa etätunnistetta vuodessa. Kapasiteettia voidaan kasvattaa useisiin satoihin miljooniin markkinatilanteen mukaan. AGCO SISU POWERILTA uutta moottoritekniikkaa Dieselmoottoreiden suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut Agco Sisu Power, entinen Sisu Diesel, esitteli viime syksynä paitsi uuden, polttoainetaloutta parantavan E3 SCR -päästöjenalennusjärjestelmän, myös työkonemarkkinoiden ensimmäisen seitsemänsylinterisen moottorin. Uuden, 9,8 litran hv-luokan moottorin useimmat osat ja toiminnot ovat samoja kuin Agco Sisu Powerin kuusisylinterisissä moottoreissa, mikä merkitsee huomattavia etuja kustannuksissa, logistiikassa ja moottorin suorituskyvyssä. Lisäsylinteri lisää iskutilavuutta 20 prosenttia ja parantaa näin tehoa ja vääntömomenttia. Uutta moottoria valmistetaan leikkuupuimureihin, traktoreihin, kontinkäsittelykoneisiin, aggregaatteihin ja muihin työkoneisiin. Tampere 10 Business

11 TEKSTI ja KUVA Aila Välikoski Nyt punnitaan kasvukeskusten VAHVUUDET TULLI BUSINESS PARK on Tampereella uusin toimisto- ja liiketilakeskittymä kaupungin keskustassa. Teknologiakeskus Technopolis puolestaan rakennuttaa uutta tilaa Tullin alueen naapuriin, jonne nousee Yliopistonrinteen teknologiakeskus, sekä Teknologiakeskus Hermiaan. Technopolis vastaa myös terveysteknologiakeskus Finn-Medin uusien tilojen rakennuttamisesta. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi hiljensi kiinteistöbisneksenkin. Kokenut kiinteistöalan asiantuntija, johtaja Juhani Lehtinen Catella Property Groupista ei hermostu, vaan toteaa tosiasiat: Suhdanteet vaihtelevat, ja se kuuluu talouden lainalaisuuksiin. Suomi on kuitenkin kansainvälisesti tälläkin hetkellä yksi parhaista paikoista sijoittaa kiinteistöalalle, ja Tampereella vahvuudet pitävät. Business 11 Tampere

12 -P ääkaupunkiseudun jälkeen Tampere on Suomessa kakkoskeskus, ja se on näkynyt myös sijoittajien ratkaisuissa. Alue on kiinnostanut ja investointeja on tehty. Laskusuhdanne ei muuta vahvuuksia, joita tänne on luotu. Asukasluku kasvaa ja elinkeinorakenne on monipuolinen. Täällä on hyvät koulutusmahdollisuudet ja sitä kautta monipuolisesti osaavaa työvoimaa sekä liikenneyhteydet kunnossa, Juhani Lehtinen perustelee. Lehtinen vastaa Catella Property Groupin Suomen liiketoiminnoista pääkaupunkiseudun ulkopuolella Tampereella, Turussa, Lahdessa, Jyväskylässä ja Oulussa. Yhtiö on johtava asiantuntijaorganisaatio Euroopan kiinteistömarkkinoilla. Lehtinen sanoo, että markkinoilla punnitaan nyt niin alueel lisesti tehty kehittämistyö kuin kansallinen talouspolitiikkakin. Turvallinen ja vakaa markkina Tampereen seudun kehittäminen on ollut systemaattista ja pitkäjänteistä, ja sen tuloksena on luotu kansainvälisesti kilpailukykyisiä yritysalueita. Keskustaan on linjattu tiivis rakenne, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut lomittuvat. Vireillä on merkittäviä hotelli-, liike- ja toimistotilojen rakennushankkeita sekä liikenne- ja pysäköintiinvestointeja. Vireillä on myös visionäärisiä linjauksia aktiivisesti toimivan kaupunkikeskustan varmistamiseksi tulevaisuudessakin. Suomi on kiinteistösijoittajille turvallinen ympäristö: sopimuskäytännöt ovat selkeitä ja toimintakulttuuri vakaa, sopimukset pitävät. Juhani Lehtinen toteaa, että talouskin on hyvässä kunnossa, suhteessa moneen muuhun Euroopan maahan. Taustalla on 1990-luvun alussa Suomea koetellut syvä lama, joka muokkasi talouden rakenteita ja ohjasi tiettyyn varovaisuuteen. Euro on vahvuus, jonka merkitys verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin mitataan nyt tässä mielessä ensi kerran. Emme ole pienille valuutoille tyypillisten korko- ja valuuttakurssiheilahteluiden armoilla. Isoja, kiinnostavia hankkeita on tulossa Kansainväliset kiinteistösijoittajat tulivat Suomeen vuonna 2002 maan siirtyessä euroon. Helsingin seudulta ne laajensivat toimintaansa nopeasti Tampereelle. Sijoitukset kasvoivat, kiinteistöt olivat edullisia ja tuotot hyviä. Vuonna 2007 ulkomaiset sijoittajat tekivät 65 prosenttia Suomen kiinteistökaupoista. Yksi maailman merkittävimmistä pankki- ja sijoituskonserneista, sveitsiläinen UBS, on operoinut Suomessa ainoastaan Tampereella. Se on investoinut NCC-yhtiöiden rakentamaan Tulli Bu siness Parkiin. UBS on ostanut rakennuskompleksin neljästä toi mis totalosta kolme ja neljännestäkin on olemassa esisopimus. Yhteensä taloissa on noin neliötä yrityksille vuokrattavaa tilaa. Tulli Business Park on Juhani Lehtisen mukaan yksi esimerkki siitä, mikä kiinteistösijoittajia kiinnostaa. Uudet KIINTEISTÖT SÄILYTTÄVÄT infl aatiosuojansa vuoksi asemansa haluttuina sijoituskohteina. Suomessa toimii noin 70 kansainvälistä kiinteistösijoitusyritystä, ja niille on luotu Tampereella aktiivisesti uusia kiinnostavia hankkeita, johtaja Juhani Lehtinen Catella Property Groupista sanoo. Tampere 12 Business

13 Kuva Annikaisa Knuutila ELÄVÄÄ ARKKITEHTUURIA, KOLLEKTIIVINEN ORGANISMI. Lars Spuybroek suunnitteli Hollannin Doetinchemiin maamerkin, D-towerin. Teos on yhdistetty www-sivustoon, jossa on päivittäin erilaisia kysymyksiä. Niihin vastaamalla kaupunkilaiset voivat ilmaista tunteitaan. Torni vaihtaa väriään sen mukaan, mikä on kaupunkilaisten vallitseva tunnetila. Katso arkkitehtuuria! Tampereella vietettiin viime syksynä ensimmäistä arkkitehtuuriviikkoa kymmenine tapahtumineen niin onnistuneesti, että viikosta on tarkoitus tehdä perinne. Viikolla tutustuttiin Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden ideoihin, keskusteltiin Tampereen arkkitehtuurista ja arkkitehtuuriohjelmasta ja kuultiin suomalaisten ja kansainvälisten huippuarkkitehtien näkemyksiä. Hollantilainen Lars Spuybroek esitteli ajatuksiaan arkkitehtuurin elävyydestä, espanjalainen Vicente Guallart nosti esiin sosiaalista näkökulmaa. Yritämme tehdä arkkitehtuurista isompaa, siihen kuuluu kaikki biteistä geografiaan. Yritämme oppia erilaisia lähestymistapoja siihen, miten tehdä kaupunki, mitä urbanisaatio on. Esimerkiksi Sociópoliksessa, innovatiivisessa asuntoalueprojektissa Valenciassa yhdistetään urbaani kehitys ja maatalousympäristön säästäminen. Tutkimme myös sitä, miten ihmiset itse voisivat suunnitella asuntojaan digitaaliteknologian avulla. Guallart myös peräänkuulutti moraalista asennetta siihen, että kun rakennetaan sosiaalista asuntotuotantoa, rakennetaan samalla hyvää asuntotuotantoa. toimisto- ja liikekiinteistöt keskustassa, hyvien kulkuyhteyksien varrella ovat haluttuja kaikkialla. Tulli Business Park sijaitsee joukkoliikenteen solmukohdassa, kaupungin keskustassa, ja aivan Helsinki-Tampere-pääradan läheisyydessä. Sen viereen valmistuu vuonna 2010 Technopoliksen uusin kiinteistöinvestointi Tampereella, Yliopistonrinteen teknologiakeskus. Technopolis on teknologiayritysten toimintaympäristöihin erikoistunut yhtiö. Yritysten lukumäärällä mitattuna se on Euroopan suurimpia teknologiakeskuksia. Näiden uusien kiinteistöjen lähistölle on tulossa yksi keskustaan suunnitelluista uusista hotelleista, Radisson SAS -ketjun tornihotelli. Keskustaan nousee myös Ratinan kauppakeskus, jonne on suunnitteilla noin neliömetriä liiketilaa päivittäis- ja erikoistavarakaupalle sekä ravintola- ja hyvinvointipalveluille. Keskustan ulkopuolisista hankkeista mittavin on Ikea-tavaratalo Lahdesjärvelle ja sen viereen nouseva erikoistavaraliikkeiden kaup pakeskus. Kokonaisuus valmistunee Logistisesti juuri oikeassa paikassa Ilmastonmuutoksen vauhdittama trendi kaupungeissa on tiivistäminen. Tehokkaasti käytetty ja hyvinhoidettu keskusta on osa Tampere-vetovoimaa. Tiiviissä kaupunkirakenteessa joukkoliikenne ja kevyt liikenne palvelevat käyttäjiään parhaiten. Toisaalta tehokkuuteen kuuluvat myös riittävät pysäköintimahdollisuudet, Juhani Lehtinen sanoo. Aivan Tampereen keskustaan on vireillä mittava uusi, maan alle louhittava pysäköintihalli. Rakennustöiden on suunniteltu alkavan Myös liikennettä ohjataan maan alle, kun noin 2,5 kilometriä pitkä tieosuus siirretään tunneliin aivan keskustan kupeessa. 140 miljoonan euron hanke vapauttaa kaupunkirakentamiseen merkittävän ranta-alueen. Liikenteellisesti Tampere on Suomen tärkein pääteiden ja rautatieyhteyksien solmukohta. Keskellä teollista läntistä Suomea se on yritysten tavaravirtojen leikkauspiste, josta on nopeat tie- ja raideyhteydet kaikkiin keskeisiin satamiin. Siksi se on luontevasti myös uusi sisämaan satama, eri liikennemuotojen valtakunnallisen logistiikkakeskuksen sijaintipaikka. Suunnitteilla olevan Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen tarvetta vauhdittaa ta va raliikenteen kasvu ja logistiikkapalvelujen ulkoistaminen. Konttiliikenne lisääntyy, ja merisatamista tavarat pyritään saamaan mah dollisimman tehokkaasti eteenpäin. Tätä kehitystä vauhdittaa myös syksyllä toimintansa aloittanut Helsingin uusi Vuosaaren satama. Logististen palvelujen mer kitys yritysten sijoittumispäätöksiin kasvaa, ja tämä on tulevaisuudessa uusi lisävahvuus Tampereella. Business 13 Tampere

14 HARJOITUS tekee mestarit TEKSTI Aila Välikoski KUVA Ari Ijäs Suomen poliisilla on Tampereella ainutlaatuinen harjoituskaupunki, huipputeknologioilla varustettu käytännön toimintaympäristö. Missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa. -M uualla poliisilla ei ole käytössään yhtä tasokasta ja monipuolista kokonaisuutta. Siksi ainutlaatuinen koulutusympäristömme kiinnostaa myös kansainvälisesti, harjoituskaupungin harjoitusmestari Tapani Rinne kertoo. Tampereella ovat vierailleet muun muassa ulkomaisten poliisivoimien kouluttajat Mission possible: mesh-verkkojen maineenpalautus Poliisiammattikorkeakoulun harjoituskaupungin äly on langattomassa sensoriverkossa, joka on kehitetty Tampereen teknillisen yliopiston tietokonetekniikan laitoksella. Tämä niin sanottu mesh-verkko-teknologia lanseerattiin 1990-luvulla keskeiseksi komponentiksi arjen tietoyhteiskunnassa. Tekniikka ei kuitenkaan ollut valmis. Nyt TTY:ssä kehitetyllä uudella teknologialla onkin kova haaste: sen pitäisi palauttaa langattomien sensoriverkkojen menetetty maine. Teknologia oli aiemmin keskeneräinen. Kuudessa vuodessa olemme kehittäneet sen tasolle, jolla sitä voidaan oikeasti käyttää ubiikkiyhteiskunnan tarpeisiin, sanoo professori Timo D. Hämäläinen. Itse verkon kehityksestä onkin päästy jo loppusovellusten pilotointiin, ja esimerkiksi loppuvuonna 2008 alkaneessa Tekes-hankkeessa käytetään TTY:n sensoriverkkoa yritysten oikeissa sovelluksissa, sanoo projektin johtaja, professori Marko Hännikäinen. Professorit vastaavat TTY:llä langattomien sensoriverkkojen tutkimuksesta. Langaton sensoriverkko mittaa, hälyttää, paikantaa ja välittää viestejä. Se on nopea ja siisti asentaa. Verkko reitittää itsenäisesti viestien kulun. Viestit etenevät kiinteistä tai esimerkiksi ihmisen mukana liikkuvista sensoreista toisiin langattomasti tietyllä radiotaajuudella AA-patterin tai valokennon energialla. Tulevaisuudessa energia saadaan vaikkapa tärinästä, lämpötilamuutoksista tai minigeneraattoreilla miniatyyrituulimyllyistä. Kun energialähde on varma eikä verkko itsessään tarvitse ylläpitoa, huoltotarvetta ei ole. Kun sensorit ovat paikoillaan, verkko muodostuu itsestään ja sitä voidaan laajentaa vapaasti. Se myös selviää joka tilanteesta. Jos yksi sensori pettää tai esteeksi tulee esimerkiksi metalliseinä tai vaikka kuorma-auto, viesti vaihtaa automaattisesti reittiä. Poliisin harjoituskaupungin sovelluksessa keskeisintä on tarkka ja nopeatempoinen paikannus. Sisätiloissa esimerkiksi gps-teknologia ei olisi mahdollinenkaan. Sensorit mittaavat myös lämpötiloja, valoisuutta, hiilidioksidia ja kohteiden liikettä. Tampere 14 Business

15 tutustumassa, harjoittelemassa ja samalla myös esittelemässä omia koulutuskäytäntöjään. Joka maassa poliisilla on toki omat harjoittelukeskuksensa. Tampereen koulutusympäristön tekevät ainutlaatuiseksi teknologiat, jotka on valjastettu vaativan viranomaistyön kehittämiseen. Vieraat tulevat nimenomaan teknologioidemme takia. Meillä harjoitukset on mahdollista purkaa ja analysoida erittäin yksityiskohtaisesti jälkeenpäin. Samalla voimme vertailla eri maiden koulutusmenetelmiä ja kehittää mahdollista yhteistoimintaa. Poliisin harjoituskaupungissa on kuusi korttelia kaupunkirakenteita, katuja, taloja, kauppoja, asuntoja, toimistoja, erilaisia harjoitustiloja ja -laitteita. Poliisin lisäksi aluetta käyttävät palo- ja pelastusviranomaiset, Rajavartiolaitos ja puolustusvoimat. Kaikki mitä kaupungissa tapahtuu, näh dään, kuullaan ja voidaan taltioida äärimmäisen tarkasti, sekunnin murto-osien tarkkuudella. Tähän tarvittava poliisin HIT- eli kätketty informaatiojärjestelmä käyt tää langatonta sensoriverkkoa, jonka on toteuttanut Tampereen teknillisen yliopiston tietokonetekniikan laitos. Eri tavoin asiantuntijoina ovat toimineet useat tamperelaiset ICT-yritykset. Harjoittelutoimia ohjataan tamperelaisen Avack Oy:n ohjausjärjestelmällä. Sen avulla tilanteet voidaan simuloida mahdollisimman aidon tuntuisiksi erilaisia ääni- ja valotehosteita myöden. Käytössä olevalla tekniikalla saamme mahdollisimman yksityiskohtaisesti esiin harjoitusten lopputulokseen johtaneet syyt, voimme analysoida ne ja ohjata tapahtumakulkuja jatkossa. Näin voimme vaikuttaa entistä tehokkaammin siihen, millaista poliisiammattitaitoa tuotamme. Suomen poliisin ammattitaito on erittäin korkea, ja osaltamme varmistamme, että niin on jatkossakin, sanoo Tapani Rinne. Poliisit tulevat Tampereelta Kaikki Suomen poliisit koulutetaan Tampereella Poliisiammattikorkeakoulussa. Oppilaitoksessa opiskelee vuosittain noin tuhat tutkinto-opiskelijaa, ja muussa lisä- ja täydennyskoulutuksessa käy noin opiskelijaa. Poliisiammattikorkeakoulun yhteydessä sijaitsee myös poliisimuseo. Tampereen uusin museo esittelee Suomen poliisin historiaa 900 vuoden ajalta. POLIISIN HARJOITUSKAUPUNKI sijaitsee Tampereella Poliisiammattikorkeakoulun yhteydessä. Business 15 Tampere

16 Suomeen rakennetaan parhaillaan uudenlaista järjestelmää innovaatiotoiminnan tutkimusja tuotekehitystyön organisoimiseksi. Strategisen huippuosaamisen keskittymät eli shokit organisoivat oman alansa tutkimusta tavoitteenaan todellinen vaikuttavuus. Uutta osaam Shokit ovat yksityisiä yhtiöitä, joiden osakkaana on kunkin alan teollisuuden kärkijoukko, yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Shok-yhtiöt eivät itse tutki, vaan muodostavat ympärilleen tutkimusverkostoja. Shokeista yksi, metalli- ja koneenrakennusteollisuuden Fimecc Oy Finnish Metals and Engineering Competence Cluster toimii Tampereella. Suomessa koneenrakennuksen ja metalliteollisuuden tutkimuksen painopiste on Tampereella. Kaupungissa on erittäin vahva koneenrakennuksen, erityisesti liikkuvien työkoneiden perinne ja osaaminen, Harri Kulmala perustelee yhtiön kotipaikkaa. Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Tivit Oy:n toimipaikka on Espoossa, mutta silläkin on vahvat sidokset Tampereelle. Yrityksen toimitusjohtaja on Nokian kommunikaattorin isänä tunnettu tamperelainen Reijo Paajanen. Shokit eivät ole aluepolitiikkaa, vaan osaamispolitiikkaa, mutta ainahan osaaminen sitoutuu johonkin paikkaan, Paajanen määrittelee. ICT-kentässä Tampereella on vahvaa mobiiliosaamista sekä koneautomaatio-osaamista. Koneautomaatio on alue, jossa Fimecc ja Tivit kohtaavat. Vielä ei ole ehditty pohtia sitä, miten eri shokit tekevät yhteistyötä, jotta niiden väleissä olevat osaamisalueet voidaan ottaa haltuun ja hoitaa kotiin. Huippuosaamista liiketoimintaan Jokainen shokki määrittelee itse toimintatapansa, mutta kaikille yhteinen tavoite on saada viedyksi huippuosaamista liiketoimintaan. Tivitin missiona on synnyttää tietyn kokonaisuuden ympärille ekosysteemejä, ei pelkästään teknologiaa tai tuotteita. Ekosysteemillä tarkoitetaan uusia tuotteita tai palveluja kehittäviä isojen ja pienten yritysten, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden verkostoja. Tavoite on myös saada teknologia ja ekosysteemi vuoropuheluun, eikä pelkästään se, että kehitetään jotain softaa ja jäädään odottamaan markkinaa, Reijo Paajanen sanoo. Tivit on määritellyt neljä tutkimusaluetta, joiden sisälle ekosysteemejä synnytetään: tulevaisuuden internetin teknologinen kehitys, kehittyneet sähköiset palvelut, älykkäiden laitteiden ja tilojen verkottuminen ja uustodellisuus sekä seuraavan sukupolven tieliikenne ja matkustaminen. Reijo Paajasen mukaan valituilla alueil la Suomessa on paljon osaamista, toisaalta ne ovat alueita, joita on pakko Tampere 16 Business

17 SUOMEN SUURIMMAN HÖYRYKONEEN käyttöönotto runsaat sata vuotta sitten nosti Finlaysonin tehtaan uudelle tasolle. Tämän päivän huipputekniikasta uutta liiketoimintaa suomalaiselle teollisuudelle jalostavat Reijo Paajasen (oik.) Tivit Oy ja Harri Kulmalan johtama Fimecc Oy. i Shok Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on valinnut viisi alaa, joilla sen mielestä on strategista merkitystä Suomen kansantaloudelle ja joille tarvitaan shok, strategisen huippuosaamisen keskittymä. Ensimmäiseksi oman shokkinsa, Metsäklusteri Oy:n, perusti metsäteollisuus keväällä Sitä seurasivat 2008 tietoja viestintäteollisuuden Tivit Oy, metalli ja koneenrakennusteollisuuden Fimecc Oy sekä energia- ja ympäristöalan Cleen Oy. Perusteilla on vielä terveys- ja hyvinvointialojen shokki. Joukkoon pyrkii myös ainakin rakennusala yhdessä suurimpien kaupunkien kanssa Rakennettu ympäristö -shokillaan. spolitiikkaa TEKSTI Martti Tammisto KUVA Ari Ijäs kehittää pysyäkseen kilpailussa mukana. Esimerkiksi mikään ohjelmisto- tai verkkoliiketoiminta ei selviä jatkossa ilman future internet -osaamista. Fimecc on määritellyt viisi tutkimusteemaa, joiden sisältä se hakee tulevaisuuden menestystekijöitä: älykkäät ratkaisut, globaalit verkostot, käytettävyys, palveluliiketoiminta ja läpimurtomateriaalit. Kunkin teeman sisällä aloitetaan erilaisia tutkimusohjelmia. Yksi arviointikriteereistä on, syntyykö tutkimuksesta tervettä liiketoimintaa, Harri Kulmala sanoo. Vaikka tutkimus tähtää liiketoimintaan, varsinainen tuotekehitys on rajattu toiminnan ulkopuolelle. Tavoitteena on silti, että Fimecc lyhentää time to market -aikaa. Kun tietyt perusasiat tehdään yhdessä, saadaan aikaa ideasta markkinoille puristettua lyhyemmäksi. Uusi konsepti, iso muutos Uutta shok-yrityksiin perustuvassa järjestelmässä on se, että merkittävä osa julkisesta innovaatiorahoituksesta kulkee yksityisten yhtiöiden kautta. Toimintamalliin siirtyminen on todella haasteellista. Pitää muistaa, ettei näin ison muutoksen tekeminen innovaatiojärjestelmään voi tapahtua sormia napsauttamalla. Jos se tapahtuisi niin, pitäisi kysyä, olemmeko tekemässä riittävän isoa muutosta, Harri Kulmala sanoo. Suomessa on tultu pitkä matka niistä 60- ja 70-luvuilla kuulluista näkemyksistä, joiden mukaan yritysten mahdollisuus vaikuttaa tutkimukseen on vahingollista ja vääristää tutkimustuloksia. Yliopistot ovat lähteneet mukaan shokkeihin, eikä vastakkain asettelua esiinny lainkaan, Reijo Paajanen vahvistaa. Kaikki toivovat, että uusi konsepti onnistuu. Kulmala ja Paajanen kannustavat mukaan myös yrityksiä, jotka eivät ole osakkaana shokeissa. He korostavat, että shokit ovat foorumi, jossa voi vaikuttaa ja olla rakentamassa omaa tulevaisuuttaan. Mitä enemmän saadaan uusia innovaatioita ja uutta virtaa, sitä enemmän riittää jaettavaa kaikille, Reijo Paajanen muistuttaa. Business 17 Tampere

18 AtheroRemo tutkii SEPELVALTIMOTAUDIN riskitekijöitä ja hoitoa Sepelvaltimotauti on yleisin kuolinsyy länsimaissa. Tampereelta johdettu kansainvälinen huippututkimusryhmittymä on saanut EU:n seitsemännestä puiteohjelmasta 15 miljoonan euron suurapurahan AtheroRemo-hankkeeseen sepelvaltimotaudin uusien riskitekijöiden ja hoitomuotojen tutkimusta varten. AtheroRemo tähtää herkästi repeävien sepelvaltimomuutosten varhaiseen tunnistamiseen sekä sydäninfarktin ja äkkikuoleman riskin vähentämiseen. Erityisesti tutkitaan tulehdusreaktioiden ja immunologisten tekijöiden merkitystä sepelvaltimotaudin synnyssä. Projektiin osallistuu 18 erillistä tutkimusryhmää 11:stä Euroopan maasta. Sitä johtaa Tampereen yliopistollisen sairaalan dosentti Reijo Laaksonen ja hallinnoi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tiedekeskus. KE ProspeR etsii uutta hoitoa ETURAUHASSYÖPÄÄN ProspeR (Prostate Cancer: profiling and evaluation of ncrna) -tutkimusprojekti on alkanut Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutissa (IMT). Projekti tutkii ei-koodaavien RNA- eli ncrna-molekyylien käyttömahdollisuuksia eturauhassyövän diagnostiikassa ja hoidossa. IMT toimii kansainvälisen projektin koordinaattorina. EU on myöntänyt tutkimukselle rahoitusta yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa. Myös Suomen Akatemia rahoittaa eturauhassyöpätutkimusta Tampereella. Tampereen yliopiston professori Tapio Visakorven tutkimushankkeen päämääränä on tunnistaa eturauhassyövän synnyn ja kehityksen molekulaarisia mekanismeja eli geneettisiä ja epigeneettisiä muutoksia. Pienten lasten PSYKIATRISEN TUTKIMUKSEN maailmanjärjestön toimisto Tampereelle Pienten lasten mielenterveyskysymyksiin keskittyvän World Association for Infant Mental Health -tiedejärjestön (WAIMH) toimisto siirtyy Yhdysvalloista Michiganista Suomeen ja Tampereelle. WAIMH edistää alansa tutkimusta, opetusta ja koulutusta. Järjestöllä on noin tuhat jäsentä ja jäsenjärjestöjä noin 50 valtiossa tai osavaltiossa ympäri maailmaa. Tampere 18 Business Kuva Annikaisa Knuutila Gluteenitonta suklaata TAMPERELAINEN DAMMENBERGIN suklaatehdas on yksi monista elintarvikealan yrityksistä, jotka keliakiatutkimuksen tuloksia hyödyntämällä nostavat keliaakikkojen elämänlaatua. Gluteenittomien tuotteiden valikoima Suomessa onkin vertaansa vailla, mikä herättää paljon myönteistä huomiota maailmalla, professori Markku Mäki kertoo.

19 TEKSTI ja KUVA Päivi Eskelinen LIAKIAN Tampereen yliopiston professori Markku Mäki ryhmineen on ollut jo pitkään keliakiatutkimuksen tiennäyttäjä ja kansainvälisesti johtava asiantuntija. Viimeisin osoitus tästä on kansainväliselle tärkkelysteollisuudelle tehty selvitys, jonka perusteella ruuan turvallisuudesta EU:ssa vastaava EFSA (European Food Safety Authority) tarkensi elintarvikkeiden tuoteselostuksia koskevaa EU-direktiiviä. Me osoitimme sokkoutetussa altistustutkimuksessa, että keliakiavaurioita ohutsuolen limakalvoon ei synny, vaikka ruokavalio on sisältänyt glukoosisiirappia ja maltodekstriiniä. Ne sisältävät pieniä jäämiä gluteenia eli vehnän valkuaisainetta, jota keliakiaa sairastava ei siedä, Markku Mäki selvittää. Glukoosisiirappia ja maltodekstriiniä on muun muassa virvoitusjuomissa, makeisissa, jäätelössä ja lastenruuissa. Jatkossa näitä tuotteita ei merkitä keliaakikolle haitallisiksi. Suurimman hyödyn saa luonnollisesti keliaakikko, koska hänen ruokavalionsa ei kavennu entisestään. Me tutkijoina voimme olla tyytyväisiä, että teollisuus halusi asiantuntijaksi juuri meidät. Se kertoo luottamuksesta. Kliinisen tutkimuksen teollisuudelle koordinoi tamperelainen Finn-Medi Tutkimus Oy. Tutkimus on kolmen kauppa Direktiiviselvityksen tutkimusasetelma sopi hyvin Markku Mäen periaatteeseen, jonka mukaan akateemista keliakiatutkimusta on tehtävä eri osapuolten tutkijoiden, potilasjärjestön ja teollisuuden yhteistyönä. Tutkimus ei ole mielekästä, jos sillä ei ole edunsaajaa. Keliakia on moni-ilmeinen salaisuuksien sairaus, mutta pelkästään uteliaisuudesta emme sitä tutki. Tarpeet tulevat terveydenhuollosta ja keliakiapotilailta. Teollisuus on tärkeä lenkki, sillä se konkretisoi tuloksemme, Mäki sanoo. Tutkimusta tehdään potilasjärjestön, Suomen Keliakialiiton kanssa läheisessä salaisuuksien verho raottuu yhteistyössä. Direktiiviselvityksessäkin oli mukana lähes sata vapaaehtoista keliaakikkoa. Heidän apunsa tutkimukselle on korvaamaton. Mäen perustamaan keliakiatutkimusryhmään kuuluu 20 kokopäiväistä tutkijaa ja avustavaa henkilöä sekä Suomesta että ulkomailta. Ryhmä noudattaa problem based -linjaa eli saman ongelman kimpussa on usean eri oppi- ja tieteenalan edustajaa. Ryhmässä oli useita vuosia jopa sukututkija. Näin siksi, että selvitimme keliakian perinnöllisyyttä. Ja kyllä, keliakiaa esiintyy suvuittain. Mäen keskittyminen keliakiaan sai alkunsa lähes 30 vuotta sitten suomalaisen keliakiatutkimuksen primus motorin Jarmo Visakorven ehdotuksesta. Visakorpi oli aloittanut keliakiatutkimuksen Suomessa jo 60-luvun alussa ja hän vihjasi, että työsarkaa kyllä riittäisi. Pitsan, pastan ja pullan sairaus Keliakia on luultua huomattavasti yleisempi sairaus. Tamperelaiset ovat osoittaneet ensimmäisinä maailmassa, että tauti yleistyy väestötasolla, kuten muutkin tietyt autoimmuunisairaudet, esimerkiksi ykköstyypin diabetes. Keliakia on kaksinkertaistunut kahden viime vuosikymmenen aikana. Syytä tähän ei vielä varmuudella tiedetä. Mäen tutkimusryhmä on parinkymmenen vuoden ajan hahmottanut keliakian taudinkuvaa kliinisillä tutkimuksilla. Se ei ole pelkkä harvinainen suoliston tauti, kuten vuosikymmenet on uskottu. Se on koko elimistön sairaus. Klassisten oireiden vatsavaivojen, ripulin ja laihtumisen lisäksi tauti voi ilmetä monin eri tavoin, kuten hermoston ja maksan sairautena tai luukatona. Myös yhteys ykköstyypin diabetekseen on selvä. Hoitamattomana keliakia voi aiheuttaa myös masennusta, jopa lapsettomuutta, Mäki luettelee. Keliakian seulominen olisi tärkeää, sillä tauti saattaa elää piilevänä. Potilas voi tuntea itsensä kohtalaisen terveeksi. Löydöksenä saattaa olla pelkkä raudanpuuteanemia, vaikka pitsa, pasta ja pulla ovat tuhonneet suolinukan täydellisesti. Suomalainen biotekniikkayritys on tuotteistanut Mäen patentoiman idean keliakian pikatestistä. Testi on markkinoilla ympäri maailmaa. Esimerkiksi USA:ssa on diagnosoitu vain keliaakikkoa. Todellisuudessa heitä lienee yli kolme miljoonaa. Pikatestille olisi käyttöä! Keliakiatieto on saavuttamassa amerikkalaiset ja sikäläinen lääketutkimus on jo hyvin kiinnostunut tuloksistamme. Olen tieteellisenä neuvonantajana muun muassa keliakialääkkeeseen tähtäävässä tutkimuksessa, Mäki kertoo. TÄMÄN PÄIVÄN TUTKIMUS on huomisen hoitoa. Siksi asioita on selvitettävä yhteistyössä edunsaajien eli potilaiden kanssa. Teollisuuden tehtävä on tuotteistaa tulokset, Markku Mäki linjaa tamperelaisen keliakiatutkimuksen periaatteen. Business 19 Tampere

20 Leuka ja miten se tehtiin Suomalaismies sai uuden oikean puolen yläleuan Tampereen yliopiston Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhteisprojektina. Kasvaimen vuoksi poistetun leukaluun tilalle kasvatettiin mittojenmukainen luusiirre miehen rasvakudoksen kantasoluista. Regea eristi kantasolut, erilaisti ne luukudossoluiksi, kasvatti niitä kaksi viikkoa puhdastiloissa ja siirsi ne biomateriaalimuottiin. Sen jälkeen kudosmassa siirrettiin HYKS:ssä leikkauksella kasvamaan potilaan vatsalihakseen. Kahdeksan kuukauden jälkeen valmis leukaluukappale voitiin siirtää oikealle paikalleen. SUSANNA MIETTINEN vastaa Regeassa aikuisen kantasoluja tutkivan ryhmän toiminnasta. Kantasoluteknologioilla kasvatetut ihmisen varaosat eivät ole tulevaisuutta, vaan jo käytössä tässä ja nyt. Suomalaismies sai viime vuonna mitta tilauksena tehdyn uuden leuan, ja myös kymmenkunta muuta potilasta sai avun vakavaan pään alueen luupuutokseen. Lisää uraauurtavia hoitoja tehdään vuonna TEKSTI Aila Välikoski KUVAT Ari Ijäs Kantasolututkimuksen Uusien kantasoluhoitojen keskeinen kehittäjä on Tampereella toimiva Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea. Kun tieto onnistuneista hoitokokeiluista on levinnyt, potilaat ja lääkärit Suomesta ja maailmalta ovat ottaneet Tampereelle yhteyksiä. Taustalla ovat olleet erilaiset tautitilat päästä hermoihin ja varpaisiin. Ja kysymys on kuulunut: voisiko uusi hoitomuoto olla ratkaisu myös heille? Usein vastaus on vielä ei, mutta tutkimus myös edistyy nopeasti, tutkija Susanna Miettinen sanoo. Hän vastaa Regeassa aikuisen kantasoluja tutkivan ryhmän toiminnasta. Regeaan kohdistunut kiinnostus osoittaa, että tutkimuskeskus on aikuisen kantasolututkimuksessa maailman kärjessä. Alan lääketieteelliset teknologiat ovat kehittyneet hämmästyttävällä vauhdilla. Vasta 2000-luvun taitteessa USA:ssa havaittiin, että ihmisen rasvakudoksessa on kantasoluja, joista voidaan kasvattaa esimerkiksi luu-, rusto-, jänne- ja lihassoluja. Tästä tutkimus alkoi kasvaa räjähdysmäisesti. Rohkeat ja innokkaat saavat synergiaa Rasvakudoksen kantasolututkimus alkoi Suomessa ensimmäisenä Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksella solubiologian tutkimusyksikössä. Professori Timo Ylikomi tarttui aiheeseen heti, kun havainto rasvakudoksen kantasoluista oli maailmalla julkistettu. Susanna Miettinen oli mukana tutkimusryhmässä. Solubiologian asiantuntijuus on Regeassa erittäin vahva. Alan tutkijat ovat meille tärkeä yhteistyökumppani, samoin kuin esimerkiksi biomateriaalialan osaajat ja yritykset sekä mallintamisen ja muun lääketieteellisen Tampere 20 Business

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Prizztechin kansainvälinen toiminta Vetääkö Venäjä? 9.4.2014, Pasi Pitkänen

Prizztechin kansainvälinen toiminta Vetääkö Venäjä? 9.4.2014, Pasi Pitkänen Prizztechin kansainvälinen toiminta Vetääkö Venäjä? 9.4.2014, Pasi Pitkänen Missio Tehtävämme on maakunnan hyvinvoinnin edistäminen yrityselämää vahvistamalla. Visio Prizztech Oy on kansallisesti arvostettu

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Motek messut, Stuttgart 11.-13.10 2011

Motek messut, Stuttgart 11.-13.10 2011 Motek messut, Stuttgart 11.-13.10 2011 Motek messut 11.-13.10 2011 Matka tehtiin osana pinnoitustekniikan investointi- ja kehittämishankkeen laiteinvestointien suunnittelua. Hankkeessa on tarkoitus suunnitella

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö

Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö 1 Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö Kiinteistöihin, toimitilojen vuokraukseen ja palveluihin erikoistunut pörssiyhtiö. Yhtiö on keskittynyt monikäyttäjäympäristöihin. Sen keskeinen toiminta-ajatus

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Technopolis toimintaympäristö Innopoli 1 & 2 ja Teknologiakylä, Otaniemi

Technopolis toimintaympäristö Innopoli 1 & 2 ja Teknologiakylä, Otaniemi Technopolis toimintaympäristö Innopoli 1 & 2 ja Teknologiakylä, Otaniemi Technopolis-konserni Kiinteistöpalveluhybridi Tarjoaa toimintaympäristöjä ja palveluita tietointensiivisille yrityksille Luotettava

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901 Pira-päivät 2012 Tommi Terho Pirkanmaan Osuuskaupan toiminta-ajatus Palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille Arvot olemme asiakasta

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Talous Sivu 1 / 5 Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Beckhoff Automationin vuoden 2012 maailmanlaajuinen liikevaihto oli 408 miljoonaa euroa Beckhoffin vuoden 2012 maailmanlaajuinen

Lisätiedot