Kalsium vegaaniruokavaliossa. LIITTO RY Ca ++ Vegaaniliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalsium vegaaniruokavaliossa. LIITTO RY Ca ++ Vegaaniliitto ry"

Transkriptio

1 Kalsium vegaaniruokavaliossa LIITTO RY 1

2 KALSIUM Vegaanit eivät käytä mitään eläinkunnan tuotteita, eivät edes maitotuotteita. Tämä on nostattanut huolen vegaanien kalsiumin saannista. Ihminen on ainoa nisäkäs, joka käyttää maitoa imeväisiän jälkeenkin -vieläpä toisen eläinlajin maitoa. Onko luustomme vahvuus todella jonkun muun eläinlajin maidon varassa? Ihminen toki tarvitsee kalsiumia, mutta sitä saa riittävästi myös kasvikunnan tuotteista. Vahvan luuston rakentamiseksi tarvitaan paljon muutakin kuin kalsiumia. Miksi vegaanit eivät käytä maitotuotteita? Maitotuotteet mielletään usein eettisemmäksi kuin lihan syöminen. Taustalla on ajatus, ettei maidon vuoksi tarvitse tappaa. Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Lehmä ei ole maitotehdas; se ei tuota maitoa, ellei ole ensin synnyttänyt. Syntyvät vasikat joutuvat pääosin lihateollisuuden tarpeisiin. Suurin osa Suomessa myytävästä naudanlihasta on peräisin lypsykarjatiloilta. Lypsylehmien maidontuotantoa on lisätty jalostuksella niin, ettei osa lehmistä kestä enää utareittensa painoa. Tehokkuuden nimissä lehmät teurastetaan heti, kun maidontuotanto alkaa laskea. Maitotuotteista kieltäytymisen takana ovat niin eläinsuojelulliset näkökohdat kuin eläinten oikeudet. 2 Samat ympäristönäkökohdat pätevät maidontuotantoon yhtä lailla kuin lihantuotantoonkin. Ravinnon kierrättäminen eläinten kautta ihmisille vaatii enemmän peltotilaa, energiaa, vettä, lannoitteita ja torjunta-aineita. Esimerkiksi maailman viljasadosta noin 35 % (1) käytettiin eläinten rehuksi vuonna 2000, kun samanaikaisesti osa ihmisistä näkee nälkää. Suomessa tuotetusta viljasta eläinten rehuksi käytettiin 50 % vuonna 2000 (2). Osa jättää maitotuotteet ruokavaliostaan terveyssyistä. Maitotuotteet ovat suomalaisten suurin tyydyttyneen rasvan lähde (3). Maitotuotteiden käyttö saattaa myös lisätä joidenkin syöpien, kuten eturauhassyövän riskiä (4). Äidin nauttima lehmänmaito voi aiheuttaa vauvalle koliikin (5). Runsas maidon käyttö heikentää myös raudan imeytymistä (6). Kalsiumin tehtävät Elimistön kalsiumista 99 % on luustossa. Luusto toimii näin myös kalsiumin varastona. Paitsi osana luuston rakennus-

3 ainetta, kalsiumia tarvitaan myös lihasten supistumiseen, hermoimpulssien välittymiseen ja veren hyytymiseen. Nämä ovat niin tärkeitä tehtäviä, että veren kalsiumpitoisuus on hyvin tarkkaan säädeltyä. Jos ravinnosta ei saada riittävästi kalsiumia, sitä otetaan luukudoksesta. Toisaalta kalsiumin imeytymistehokkuus lisääntyy, jos sen saanti vähenee ravinnosta. Kalsiumin imeytyminen tehostuu elämänvaiheissa, joissa kalsiumia tarvitaan tavallista enemmän, kuten kasvun, odotuksen ja imetyksen aikana (7). Vahva luusto on monen tekijän summa Luun haurastuminen eli osteoporoosi on merkittävä kansantauti, joka yleistyy yhä. Maitotuotteiden, jotka sisältävät runsaasti kalsiumia, uskotaan ehkäisevän osteoporoosia. Maidon yhteyttä luunmurtumiin onkin tutkittu monissa tutkimuk- Lähteet: Fineli, elintarvikkeiden koostumustietopankki, kansanterveyslaitoksen ravitsemusyksikkö ktl.fi/fineli 2003 McCance RA, Widdowsom EM (toim). The Composition of Foods. 5.painos, The Royal Society of Chemistry and Ministry of Agriculture, Fisheries and Food Ovaskainen M-L ym (toim). Elintarviketaulukko, tiedot ravintokoostumuksesta. Kansanterveyslaitos Joidenkin ruokien kalsiumin määrä milligrammoina 100 grammassa ruoka-ainetta. Eläinkunnan tuotteet Emmentaljuusto 862 Kevytmaito _120 Naudan jauheliha 6 Seiti, pakaste 8 Kasvikunnan tuotteet Appelsiini 54 Appelsiinimehu, kalsiumilla täydennetty 120 Auringonkukansiemen _116 Hasselpähkinä 138 Herne 31 Kikherne, keitetty _49 Linssi, vihreä/ruskea, kuivattu _71 Luumu, kuivattu _67 Manteli 276 Makaroni _21 Mustaherukka _72 Nokkonen _594 Papu, valkoinen, keitetty 90 Parsakaali, keitetty _48 Peruna, kuorittu ja keitetty 7 Porkkana _29 Riisi, täysjyvä 11 Ruusunmarjasose 334 Salaatti (jäävuori, lehti- tai keräsalaatti) _56 Seesaminsiemen _640 Sipuli 33 Soijajauho _240 Soijamaito _13 Soijapapu, keitetty _103,6 Taateli, kivellinen, kuivattu 47 Tahini (seesaminsiementahna) 680 Tofu 128 Tumma täysjyväleipä 30 Valko-, kerä- ja ruusukaali 42 Viikuna, kivellinen, kuivattu _250 Vesi 3* Äidinmaito 27 * keskiarvo, pitoisuus vaihtelee paikasta riippuen 3

4 sissa (8,9,10,11), mutta todisteita maitotuotteiden luustoa suojaavasta vaikutuksesta ei ole saatu. Päinvastoin, osteoporoosi on kaikkein yleisintä maissa, joissa maitotuotteiden käyttö, ja sitä kautta kalsiuminkin saanti on runsainta (10,12). Kalsiumilla ei ole yksinään juuri merkitystä luuston kuntoon. Osteoporoosi on ennen kaikkea länsimaisiin elämäntapoihin liittyvä sairaus (10). Vahva luusto on monen tekijän summa. Osteoporoosin riskitekijöitä ovat liikunnan puute, riittämätön D-vitamiinin saanti, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, matala estrogeenitaso ja perintötekijät (12). Kalsiumin erityksellä on paljon suurempi vaikutus elimistön kalsiumtilaan kuin kalsiumin imeytymisellä (13). Keskimäärin virtsan kautta erittyy mg kalsiumia vuorokaudessa (6). Korkea proteiinin määrä (yli 95 g/vrk), erityisesti eläinproteiini sekä natrium (ruokasuolassa) lisäävät kalsiumin eritystä. Tällä on negatiivinen vaikutus luustoon. Esimerkiksi 10 grammaa proteiinia lisää kalsiumin eritystä virtsaan 10 mg. Gramma natriumia puolestaan lisää kalsiumin eritystä 25 mg:lla. Jos eritys on kaiken kaikkiaan lisääntynyt vaikkapa 30 mg päivässä, tästä kertyy 220 gramman kalsiumhävikki 20 vuoden aikana. Tämä määrä on noin 30 % keskivertonaisen ja 20% keskivertomiehen luun kalsiumvarastoista (13,14). Myös kofeiini (12) ja runsas fosforin saanti (13) vaikuttavat negatiivisesti kalsiumtasapainoon. D-vitamiini on välttämätön kalsiumin imeytymiselle. D-vitamiinin pääasiallinen lähde on auringonvalo, joka muuttaa iholla olevan D-vitamiinin esiasteen aktiiviseen muotoon. Noin 15 minuuttia auringossa riittäisi tyydyttämään D-vitamiinitarpeen, mutta pitkänä pimeänä talviaikana D-vitamiinia ei Suomessa saada tarpeeksi. Ravinnossa D-vitamiinia on runsaasti vain harvoissa ruoka-aineissa: kalassa, joissain metsäsienissä ja vitaminoiduissa elintarvikkeissa. D-vitamiinilisää talvisaikaan suositellaan kaikille. D-vitamiinin puute voi johtaa osteomalasiaan eli luuston pehmenemiseen ja lapsilla riisitautiin. Runsas hedelmien ja kasvisten käyttö vaikuttavat edullisesti luustoon. Ne sisältävät runsaasti luun mineralisoitumista edesauttavia magnesiumia ja kaliumia (15, 16). Soijan sisältämällä fytoestrogeeneilla ja boorilla on edelleen positiivinen vaikutus luustoon (12). Paljon hedelmiä, kasviksia, pähkinöitä ja palkokasveja sisältävässä ruokavaliossa on paljon booria. Liha ja kala sen sijaan ovat huonoja boorin lähteitä. K-vitamiini, jota on runsaasti kasviksissa, on tärkeä luun aineenvaihdunnalle. 4

5 Alhainen K-vitamiinin saanti voi lisätä luun murtumariskiä (13). Tuoreen tutkimuksen mukaan liiallinen A-vitamiinin saanti voi olla osteoporoosin riskitekijä. Huono vaik u- t u s t o d e t t i i n v a i n e l ä i n k u n n a n tuotteiden sisältämällä retinolilla, ei kasvikunnasta saatavalla A-vitamiinin esiasteella, beetakaroteenilla (17). Kuinka paljon kalsiumia tarvitaan? Nykyiset ravitsemussuositukset on tehty sekaruokavaliota noudattavalle. Sekasyöjien ruokavalio sisältää yleensä paljon proteiinia, mikä lisää kalsiumintarvetta (14). Keskimäärin ruuan kalsiumista imeytyy %. Vegaaneilla kalsiumin saanti on hieman alhaisempaa kuin sekasyöjillä, mutta elimistö mukautuu vähentyneeseen saantiin tehostamalla imeytymistä. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan päivittäiseksi kalsiumin määräksi 800 mg. Suositusarvo ei ole kuitenkaan vähimmäismäärä, eikä edes keskimääräinen tarve, toisin kuin yleensä luullaan. Suositusarvoon on lisätty kahden standardipoikkeaman suuruinen varmuusmarginaali keskimääräiseen tarpeeseen. Kalsiumin keskimääräiseksi tarpeeksi on määritelty miehille 600 mg ja naisille 400 mg (3). Eräässä ruotsalais- Kalsiumin imeytymistehokkus eräissä elintarvikkeissa Lähde: Weaver CM ym. Choices for achieving adequate dietary calcium with a vegetarian diet. American Journal of Clinical Nutrition 1999;70(suppl): Maito 32% Pintopavut _ 27% Valkoiset pavut _ 22% Parsakaali 61% Lehtikaali _49% Pinaatti _5%* Tofu _31% *pinaatin sisältämä oksaalihappo heikentää imeytymistä 5

6 tutkimuksessa (18) tutkittiin 30 nuoren vegaanin ravintoaineiden saantia. Poikien keskimääräinen kalsiumin saanti oli 592 mg ja tyttöjen 741 mg vuorokaudessa. Amerikkalaistutkimuksessa vegaaninaisten kalsiuminsaanti ilman lisiä oli keskimäärin 590 mg ja miesten 715 mg (19). Suositukset eivät ole kuitenkaan ehdottomia totuuksia, vaan ihmisten välinen sopimus, johon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin tutkittu tieto ravintoaineen tarpeesta. Suosituksia laativissa lautakunnissa on monesti mukana elintarviketeollisuuden edustajia, ja lopputulos voi olla enemmän politiikkaa kuin tiedettä. Suositukset voivat vaihdella maittain jopa 50 prosentilla. Esimerkiksi USA:ssa kalsiumin saantisuositus on mg (20) kun taas Japanissa se on 600 mg (21). Kalsium vegaaniruokavaliossa Eri ruoka-aineet vaihtelevat paitsi kalsiumsisällön, myös sen suhteen, miten hyvin kalsium on niistä hyväksikäytettävissä (Taulukot 1 ja 2). Hyviä kalsiuminlähteitä vegaanir u o - k a v a l i o s s a o v a t m u u n m u a s s a tofu- ja muut soijatuotteet ja palkokasvit, vihreät lehtivihannekset, tahini (seesaminsiemenistä tehty tahna), siemenet, pähkinät, kaalit, kuivatut hedelmät (erityisesti viikuna) ja kalsiumilla rikastetut elintarvikkeet, esimerkiksi mehut. Viljatuotteiden fytaatti heikentää kalsiumin imeytymistä, mutta esimerkiksi leivän valmistus hiivalla vähentää fytaatin haittavaikutusta (18). Fytaatin vuoksi myös käsittelemättömien seesaminsiementen kalsiumin hyväksikäytettävyys on huono. Sen sijaan soijan kalsium on hyvin imeytyvää fytaateista huolimatta (13). Palkokasvien liotus hajottaa fytaattia (6). Ravinnon kuitu ei haittaa kalsiumin imeytymistä (20). Muun muassa pinaatista ja raparperista kalsiumin imeytyminen on huonoa niiden sisältämän oksaalihapon vuoksi. Vihreistä vihanneksista kalsium imeytyy pääsääntöisesti hyvin. Esimerkiksi kaaleista kalsium imeytyy paremmin kuin maidosta (20,22). Yhteenveto Lehmänmaito ei suojaa osteoporoosilta. Vahva luusto on monen tekijän summa, joista tärkeimpiä ovat riittävä D-vitamiinin saanti, liikunta, terveet elämäntavat ja elimistön kalsiumtasapainosta huolehtiminen. Kalsiumia on monissa kasvikunnan tuotteista, joiden kalsiumin hyväksikäytettävyys vaihtelee. 6

7 LÄHTEET: 1. FAO, Faostat-Nutrition, Food Balance Sheets <http://www.fao.org> Ravintotase 2000 ja 2001 (ennakko), Maa- ja Metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Helsinki Suomalaiset ravitsemussuositukset, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Komiteamietintö Chan JM ym. Dairy products, calcium, and prostate cancer risk in the Physicians Health Study. American Journal of Clinical Nutrition 2001;74: Clyne PS, Kulczycki A. Human Breast Milk Contains Bovinen IgG. Relationship to Infant Colic? Pediatrics 1991;87: Mutanen M, Voutilainen E. Vitamiinit ja kivennäisaineet. Teoksessa Aro A ym. (toim): Ravitsemustiede. Hämeenlinna: Duodecim; 2000, Weaver CM, Heaney RP. Calcium. Teoksessa Shils ym. (toim): Modern Nutrition in Health and disease, 9.painos, Lippincott Williams & Wilkins; 1999, Weinsier RL, Krumdieck CK. Dairy foods and bone health: examination of the evidence. American Journal of Clinical Nutrition 2000;72: Feskanich D ym. Milk, Dietary Calcium and Bone Fractures in Women: A 12-Year Prospective Study. American Journal of Public Health 1997;87: Hegsted DM. Fractures, calcium, and the modern diet. American Journal of Clinical Nutrition 2001;74: Ling X ym. Very Low Rates of Hip Fracture in Beijing, People s Republic of China, The Beijing Osteoporosis Project. American Journal of Epidemiology 1996;144: Rajaham S, Wien M. Vegetarian diets in the prevention of osteoporosis, diabetes, and neurological disorders. Teoksessa Sabate J (toim): Vegetarian Nutrition, CRC Press Graig WJ, Pinyan L. Nutrients of concern in vegetarian diets. Teoksessa Sabate J (toim): Vegetarian Nutrition, CRC Press Position of The American Dietetic Association: Vegetarian Diets. Journal of The American Dietetic Association 1993;93: Tucker KL ym. Potassium, magnesium, and fruit and vegetable intakes are associated with greater bone mineral density in elderly men and women. American Journal of Clinical Nutrition 1999;69: New SA ym. Dietary influences on bone mass and bone metabolism: further evidence of a positive link between fruit and vegetable consumption and bone health? American Journal of Clinical Nutrition 2000;71: Michaelsson K ym. Serum Retinol Levels and the Risk of Fracture. The New England Journal of Medicine 2003;348: Larsson C. Young vegetarians and omnivores, Dietary habits and other health-related aspects (väitöskirja). Department of food and Nutrition, Umeå Univercity, Ruotsi Haddad EH ym. Dietary intake and biochemical, hemotologic, and immune status of vegans compered with nonvegetarian. American Journal of Clinical Nutrition 1999;70(suppl): Weaver CM ym. Choices for achieving adequate dietary calcium with a vegetarian diet. American Journal of Clinical Nutrition 1999;70(suppl): Shils ME. Modern Nutrition in Health and Disease, 9.painos, Lippincott Williams & Wilkins Heaney RP, Weaver CM. Calcium absorption from kale. American Journal of Clinical Nutrition 1990;51:

8 LIITTO RY LIITTO RY Teksti: Johanna Kaipiainen Julkaisija: Valokuvat: Hanna Ahokoivu Piirroskuvitus: Laura Aalto Taitto: Kalle Eronen Painopaikka: Painotalo Auranen, Forssa painos Hämeentie Helsinki Puh Tätä julkaisua saa monistaa henkilökohtaiseen tai opetuskäyttöön ilman erillistä lupaa. Materiaalia ei saa monistaa jälleenmyytäväksi ilman :n lupaa. Vegaaniliitto on vuonna 1993 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kasvissyöntiä ja veganismia, elämäntapaa, jossa eettisistä, ekologisista ja terveydellisistä syistä vältetään kaikkia kokonaan tai osittain eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita. Liitto julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Vegaia-lehteä. 8

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Terveyttä ruoasta Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014 Suositusten valmistelutyöryhmä: Mikael Fogelholm (puh.joht.) Ravitsemustieteen

Lisätiedot

Raskausajan ravitsemusopas

Raskausajan ravitsemusopas Raskausajan ravitsemusopas Haaga-Helia amk, Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma Jemina Yli-Lahti 2013 Sisällysluettelo Lukijalle... 3 Ravitsemus ennen raskautta... 4 Odottavan äidin ravitsemus... 5

Lisätiedot

Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi

Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suosituksen laatinut työryhmä:

Lisätiedot

TIETOA MAIDOSTA JA RAVITSEMUKSESTA

TIETOA MAIDOSTA JA RAVITSEMUKSESTA TIETOA MAIDOSTA JA RAVITSEMUKSESTA Toimitus Ulla-Marja Urho Marraskuu 2007 13. uudistettu painos Julkaisija Maito ja Terveys ry LUKIJALLE Kansalliset ravitsemussuositukset antavat suuntaviivat maan ravitsemus-

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavaliosuositus

Diabeetikon ruokavaliosuositus Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Suomen Diabetesliitto ry:n liittohallituksen nimeämä ruokavaliosuositustyöryhmä PUHEENJOHTAJA: Suvi Virtanen Professori, LT, ETM Tampereen yliopisto, Terveystieteen

Lisätiedot

Meille tulee vauva. Opas vauvan odotukseen ja hoitoon

Meille tulee vauva. Opas vauvan odotukseen ja hoitoon Meille tulee vauva Opas vauvan odotukseen ja hoitoon Meille tulee vauva 29. laitos THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuvitus Taru Castren Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy ISBN 978-952-245-256-6

Lisätiedot

Maksasairaus ja ruokavalio

Maksasairaus ja ruokavalio Maksasairaus ja ruokavalio Maksalla on monia ravitsemukseen liittyviä tehtäviä. Maksasairauteen sairastuneen on tärkeää huolehtia monipuolisesta ruokavaliosta hyvän ravitsemustilan ja sopivan painon säilyttämiseksi.

Lisätiedot

"EVÄITÄ ELÄMÄN ALKUUN" - vauva-ikäisen ruoka ja syöminen

EVÄITÄ ELÄMÄN ALKUUN - vauva-ikäisen ruoka ja syöminen Sosiaali- ja terveystoimi Ravitsemusterapia 2010 "EVÄITÄ ELÄMÄN ALKUUN" - vauva-ikäisen ruoka ja syöminen Vauvan ensimmäinen vuosi on täynnä uutta ja ihmeellistä opittavaa. Syöminenkin opetellaan pienin

Lisätiedot

Järkipalaaopetuskuvat

Järkipalaaopetuskuvat Järkipalaaopetuskuvat Toimittajat Teija Keso on terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti. Tämä monitaitoinen nainen on lisäksi farmaseutti. Teija piti kaikkien käytännön toimenpiteiden

Lisätiedot

Ravinto ja liikunta tasapainoon!

Ravinto ja liikunta tasapainoon! Tee viisaita valintoja! Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä Syö täysjyväleipää ja -puuroa Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa

Lisätiedot

Liikunta ja terveys TEE 1/2008

Liikunta ja terveys TEE 1/2008 TEE 1/2008 Liikunta ja terveys Lisäkalsium ja luuston kehitys esimurrosiässä Voimaharjoittelulla ikääntymistä vastaan Terveelliset elintavat suojaksi dementiaa vastaan Kahvi suojaa diabetekselta Tässä

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat?

Tiedätkö mitä haukkaat? Vinkkejä parempiin valintoihin Valitse tuoteryhmistä tuotteita seuraavien kriteereiden mukaisesti: Maito ja piimä rasvaton Jogurtti, viili- ja rahka rasvaton vähärasvainen, enintään 1 % hiilihydraatteja

Lisätiedot

Voi ja sydäninfarktiriski

Voi ja sydäninfarktiriski Alkuperäistutkimus tieteessä Sari Voutilainen dosentti, ravitsemusepidemiologi sari.voutilainen@uef.fi Anna Nurmi FaT, post doc -tutkija Jyrki Virtanen dosentti, ravitsemusepidemiologi Jaakko Mursu FT,

Lisätiedot

LASTEN RUOKAKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

LASTEN RUOKAKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA pauliina ojansivu mari sandell hanna lagström arja lyytikäinen LASTEN RUOKAKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA RUOKAILOA JA TERVEYTTÄ LAPSILLE Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 8/2014 Lasten

Lisätiedot

4 2012 syyskuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Janne Viinanen. diabetes.fi

4 2012 syyskuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Janne Viinanen. diabetes.fi 4 2012 syyskuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi Kuva: Janne Viinanen Tämä tapa teki diabeteksesta oppimisen hauskaksi. Millaisia aiheita keskustelukartoissa käsitellään?

Lisätiedot

Juomilla on väliä harkitse, mitä juot. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan juomasuositukset lapsille ja nuorille, aikuisille sekä ikääntyneille

Juomilla on väliä harkitse, mitä juot. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan juomasuositukset lapsille ja nuorille, aikuisille sekä ikääntyneille Juomilla on väliä harkitse, mitä juot. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan juomasuositukset lapsille ja nuorille, aikuisille sekä ikääntyneille Vinkkejä viisaisiin juomavalintoihin 1 1,5 litraa päivässä

Lisätiedot

Rehut. Hevosen ruokinnassa käytettävien rehujen tulee HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA III. 2015. FT Elena Autio

Rehut. Hevosen ruokinnassa käytettävien rehujen tulee HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA III. 2015. FT Elena Autio HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA III. 2015 Rehut Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun kolmas osa käsittelee hevosen ruokavalion koostumusta

Lisätiedot

Nutrix on täynnä ravintotiedettä. Siellä lasketaan kaloreita, rasvoja, hiilareita ja vaikka mitä. Osa Nutrixin asukkaista jaksaa perehtyä viralliseen

Nutrix on täynnä ravintotiedettä. Siellä lasketaan kaloreita, rasvoja, hiilareita ja vaikka mitä. Osa Nutrixin asukkaista jaksaa perehtyä viralliseen 1 Nutrix on täynnä ravintotiedettä. Siellä lasketaan kaloreita, rasvoja, hiilareita ja vaikka mitä. Osa Nutrixin asukkaista jaksaa perehtyä viralliseen ravinto-oppiin yrittäen epätoivoisesti kontrolloida

Lisätiedot

NUORTEN DIABEETIKKOJEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ

NUORTEN DIABEETIKKOJEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ NUORTEN DIABEETIKKOJEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ Lätti Sinikka Väänänen Riikka Opinnäytetyö Kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma

Lisätiedot

HYVÄN DIABETESHOIDON OPAS

HYVÄN DIABETESHOIDON OPAS HYVÄN DIABETESHOIDON OPAS Laatineet Matti Tolonen ja Pentti Raaste PÄIVITETTY PAINOS 1/2010 Sokeritauti (Diabetes mellitus) on monimutkainen tautikokonaisuus, jonka syyt ovat vielä suureksi osaksi tuntemattomia.

Lisätiedot

SIITOSTAMMAN RUOKINTA - RAVINTO JA SEN VAIKUTUS

SIITOSTAMMAN RUOKINTA - RAVINTO JA SEN VAIKUTUS SIITOSTAMMAN RUOKINTA - RAVINTO JA SEN VAIKUTUS Suunnitelmallinen ja hinta-laatusuhteeltaan oikeanlainen siitostamman ruokintaohjelma voidaan toteuttaa silloin, kun ymmärretään tamman tarpeet lisääntymiskierron

Lisätiedot

Vanhinta ei unohdeta. opas romanivanhusten omaishoidosta. Suomen Romaniyhdistys ry

Vanhinta ei unohdeta. opas romanivanhusten omaishoidosta. Suomen Romaniyhdistys ry Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Suomen Romaniyhdistys ry Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Suomen Romaniyhdistys ry Lämpimät kiitokset kaikille Vanhat-projektin

Lisätiedot

Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa

Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:11 Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa Joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus Helsinki 2010 Kaikille mahdollisuus terveelliseen

Lisätiedot

Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki

Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki 12 Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki Kirjallisuuskatsaus Heta-Kaisa Koivupuro, Lotta Jalkanen, Juha-Matti Katajajuuri, Anu Reinikainen ja Kirsi Silvennoinen 12 Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki

Lisätiedot

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon ETT Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ikääntyminen Ikääntyneet käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä,

Lisätiedot

Voisiko se olla keliakiaa?

Voisiko se olla keliakiaa? Aino, ekaluokkalainen Oireet: väsymys anemia Diagnoosi: keliakia Mika, markkinointipäällikkö Oireet: laihtuminen ripuli Diagnoosi: keliakia Tuula, eläkkeellä Oireet: ummetus niveloireet Diagnoosi: keliakia

Lisätiedot

Istu ja pala! Onko istuminen uusi terveysuhka?

Istu ja pala! Onko istuminen uusi terveysuhka? Harri Helajärvi, Katja Pahkala, Olli Raitakari, Tuija Tammelin, Jorma Viikari ja Olli Heinonen KATSAUS Istu ja pala! Onko istuminen uusi terveysuhka? Vanhan viisauden mukaan vierivä kivi ei sammaloidu,

Lisätiedot