Turku, Nordita KTH Royal Institute of Technology and Stockholm University Stockholm Sweden
|
|
- Ismo Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 yleiskatsaus Suurteholaskentaklusterit: Nordita KTH Royal Institute of Technology and Stockholm University Stockholm Sweden Turku,
2 Suurteholaskenta () yleiskatsaus Throughput/capacity computing kasapäin pieniä laskuja eri parametreillä: rajoitteena seinäkelloaika onnistuu perus-pc:llä, kunhan niitä on käytettävissä monta yhtä aikaa usein lasketaan sama lasku monella parametrillä tyyliin x [0,10 6 ] Z : f (x) :n kannalta oleellista on yksi yhteinen front-end heterogeeninenkin rauta käy koneiden ei aina tarvitse edes kommunikoida keskenään cycle-scavenging-systeemejä: condor, boinc, seti@home...
3 yleiskatsaus Suurteholaskenta () Capability computing isoja laskuja, käytettävät resurssit rajoitteena muistia (> 100 GiB) laskuaikaa (> 1000 ydinpäivää) levytilaa (> 1 TiB pitkäaikaisesti tai > 10 TiB väliaikaisesti) hajautettu muisti monta konetta yhteen liitettynä yhteistyössä jotain temppuja tehtävä että saa hyödynnettyä yli yhden koneen verran muistia de-facto standardi nykyään MPI (lisää kappaleessa ) heterogeeninen rauta paha jaettu muisti hirvittävän kallista jopa tässä hintaluokassa yhtä ydintä käyttäessä: prosessorin ja muistin nopeus merkittävä rajoite harkitse ohjelman vaihtoa useaa ydintä käyttäessä ei sen helpompaa kuin hajautettu muisti
4 Suurteholaskenta () yleiskatsaus Väliinputoajat välimuodot esim. 40 kpl 20 GiB vaativaa laskua onnistuu yleensä seka throughput että capability -laitteella tai pleioneen unohdetaan helposti jos tarviit näitä, muista pitää ääntä: Jälkikäsittely ja visualisointi usein unohdetaan kokonaan yleensä varsinainen -ongelma vain kun lasku tuottaa hyvin suuria määriä dataa (> 100 GiB) sisältää myös jälkikäsittelyn jälkeisen loppusijoituksen (kappale )
5 yleiskatsaus Jaettu ja hajautettu muisti jaettu yksi core pystyy hallitsemaan koneen koko muistia huisin kallista suuremmissa määrin hajautettu muistinhallinta hajautettu jos haluat naapurin muistista tietoa, joudut pyytämään kauniisti vain rinnakkaisohjelmat pystyvät hyödyntämään kaiken grid ideana hyötykäyttää toisten tyhjäkäynti M-grid ja FGI jopa lupaavat tietyn kapasiteetin grid-käyttäjille jo ajoissa oleviin ei vaikuta jos grid-käyttö on vähäistä ja oma kluseri tukossa, gridin läpi pääsee (mahdollisesti: FGI?) silti läpi
6 yleiskatsaus Interconnect (kommunikaatioverkko) rinnakkaislaskennan ja jaetun levyjärjestelmän käyttämä verkko jota pitkin kommunikaatio ja data liikkuvat Remote Direct Memory Access (RDMA) lisälaite käyttää muistia suoraan vaivaamatta prosessoria dataa voi siirtää verkon yli prosessorin tehdessä muuta halpisratkaisu: ethernet (1 Gbps (topaasi) tai jopa 100 Gbps) hirvittävä latenssi (satoja mikrosekunteja) isoilla paketeilla siedettävä ratkaisu RDMA vasta tulossa infiniband latenssi millisekunnin luokkaa, jopa alle Gbps (tyypillinen 25 tai 40) RDMA spesialisoitu verkko Crayn Gemini: latenssi 2 µs (2.625 GBps/core) IBM Blue Gene/Q: 80 ns!!! - 3 µs (2.74 GBps/core) tyypillisesti RDMA tai vastaava
7 yleiskatsaus Klusteri yleensä keskitason -laitteisto (< capability-laskut) periaatteessa ostettavissa osina lähimmästä konekaupasta liitetty jotenkin toisiinsa yhdessä käytettäväksi (interconnect) aina hajautetun muistin laitteita tyypillisesti käytetään erillisen edustakoneen läpi nykyään usein pleionen kaltaisia blade-ratkaisuja (joita ei ainakaan BPC Solutions myy) Vektoriprosessori tehokas suorittamaan saman laskutoimituksen tuhansia kertoja peräkkäin ( vektorille ) vaikeita ohjelmoitavia GPU-kiihdyttimet kevyitä vektoriprosessoreja ehkä tulossa uudestaan NEC SX-10:n ja GPU:iden myötä
8 yleiskatsaus Super(tieto)kone :lle suunniteltu spesiaalilaitteisto (capability-laskut) harvoja jaetun muistin supereita lukuunottamatta näitäkin käytetään edustakoneen läpi nykyään monet käyttävät termiä cluster halvemmista -laitteista ja supercomputer or parallel computer kalliimmista nykyään usein teknisesti (blade-pohjaisia) klustereita, joten rajat hämäriä IBM BlueGene, Fujitsun K ja Cray X? -sarjat edelleen aitoja supereita
9 yleiskatsaus (ei-ylläpitäjät voi ottaa nopeat torkut) Levy tässä yhteydessä levy = fyysinen tallennusväline, jolle tai joille data lopulta päätyy Block device kernelin rajapinta laitteelle tukee fread- ja fseek-kutsuja tukee datan lukemista mv kohdasta myös kirjoitus mv kohtaan, jos JOS ylipäätään tukee kirjoitusta levy on jokaiselle tuttu esimerkki ( /dev/sda ) rauta -RAID Redundant Array of Inexpensive Discs levyohjain liittää nipun levyjä yhteen vain nippu näytetään laitteena kernelille kerneli tarjoaa nipun käytettäväksi block devicenä
10 yleiskatsaus softa -RAID linux-kerneli liittää nipun block devicejä (sic!) yhteen nippu tarjotaan käytettäväksi uutena block devicenä esim. block deviceinä /dev/sda, /dev/sdb, /dev/sdc näkyvät levyt voidaan yhdistää block deviceksi /dev/md0 HUOM! älä sorki suoraan osadevicejä Relevantit RAID tasot 1: mirror : kaikki data kahdella block devicellä käyttö voi jatkua toisen hajottua kapasiteetti = pienemmän block devicen kapasiteetti 5: N+1 block deviceä +1 käytetään tarkistussumman tallettamiseen (pariteetti) kestää yhden hajoamisen keskeytyksettä kapasiteetti = N pienimmän kapasiteetti 6: kuin raid-5, mutta kaksi tarkistussummaa
11 yleiskatsaus Logical Volume Manager (LVM) muodostaa vähintään yhdestä block devicestä loogisen kokonaisuuden nimeltä logical volume group (tämä EI ole block device!) volume group:iin voidaan luoda logical volumeita, jotka tarjotaan käyttöön block deviceinä Tiedostojärjestelmä elää block devicellä Fyysinen medium RAID Logical volume (LVM) Tiedostojärjestelmä
12 yleiskatsaus Storage Area Network (SAN) levyt omassa verkossaan suoraan verkossa kiinni moni laite voi lukea ja kirjoittaa samoja levyjä iscsi, ATA-over-Ethernet aiemmin Fibre Channel, nykyään varsinkin :ssä yleensä InfiniBand jokainen levy asiakaskoneelle kuin tavallinen paikallinen levy näiden päälle voi sitten rakentaa RAID:n tms tiedostojärjestelmän ymmärrettävä huomioida usean käyttäjän tilanne :ssä tiedostojärjestelmä käytännössä aina IBM GPFS
13 yleiskatsaus Network Attached Storage (NAS) asiakaskoneelle näkyy palvelin jakamassa levyä levy voi itse asiassa olla SAN! :ssä yleensä palvelimia todellisuudessa monta tiedostojärjestelmänä yleensä Lustre (tai GPFS) yksi metadata-server (MDS) joka näkyy asiakkaille levyä jakavana palvelimena yksi tai useampi object storage server (OSD), joilla itse data on hajautettu tiedostojärjestelmä, mutta EI hajautettua metadataa! ei ota kantaa OSD:n käyttämiin tiedostojärjestelmiin, RAIDiin tms RDMA! muita vaihtoehtoja: GlusterFS, GFS cephfs mielenkiintoinen tulokas (mm. täysin hajautettu!) NFS/CIFS/samba ei voi hajauttaa Nyt saa herätä!
14 yleiskatsaus Rinnakkaislaskenta ongelman ratkaiseminen useampaa ydintä (OpenMP ja MPI) tai konetta (MPI) käyttäen hajautetulla muistilla aina MPI jaetulla muistilla joko MPI, OpenMP tai molemmat jos näet termin pvm, juokse pakoon (1999!) Skaalautuvuus s = t(n)/t(2n), missä N on käytettyjen ytimien määrä ja t aika tavoite yleensä s > 1.8 erikoistapauksissa jopa s > 2: miten?
15 yleiskatsaus Kuorman jako (load blancing) kaikki N pitää saada tekemään työtä koko ajan, mitään lapionvarteen nojailua ei sallita domain decomposition jaetaan kaikille (melkein) sama laskutehtävä kuormakin jakautuu tasaisesti joskus reunaehdot sekoittavat tasapainoa muut rinnakkaistusmallit haasteellisempia master+workers: master usein epätasapainossa dynaamiset jaot: pitää varoa ettei (uudelleen)jakamiseen kulu liikaa aikaa
16 yleiskatsaus Profilointi mikä kuluttaa aikaa? miksi? voiko tehdä jotain? pyöriikö ytimet täysillä mutta kuitenkin turhaan ( pyörät sutii ) lisää kappaleessa CSC:n optimointipalvelun ennätys: kertainen nopeus oma tulos pelkällä kääntäjän vaihdolla: 4.11 Rinnakkaistiedostojärjestelmä (parallel fs) klusteroi tiedostojärjestelmän kuten klusteri rinnakkaislaskennan tiedostoa kirjoitetaan usean kommunikaatiolinkin läpi (eikä yhden kuten NFS:llä tms)
17 yleiskatsaus Kirjasto kokoelma lainattavia ohjelmanpätkiä käytät ainakin yhtä vaikket tietäisikään (libc) muita kirjastoja lisää kappaleessa kaksi toteutustapaa jaettu staattinen vektorikirjasto emuloi vektoriprosessoria tavallisella skalaarilla joissakin kääntäjissä sisäänrakennettuna oikeilla valinnoilla säästät ohjelmointi- ja ajoaikaa merkittävästi miten olikaan taas se kertainen? tyypillistä hyötyä vaikea arvioida
18 yleiskatsaus Capability computing itsessään on haaste vaatii sähköä ja tilaa CSC lähti Kajaaniin vanhaan paperitehtaaseen miten hyödyntää vaikkapa 10 6 corea? tehokkaasti? mitä tehdä datalle? Miten pitää kaikki tyytyväisinä jokaiselle oma kone ylläpitopainajainen rahaa hukkaan joka sekunti kun et laske 100% teholla yhteinen kone kaikki haluaa laskea nyt eikä odottaa jonojen säätäminen haastavaa (lisää kappaleessa Cluster administration)
19 yleiskatsaus Isot datamäärät jälkikäsittely: miten kaivaa tulokset ulos suunnattomasta datamäärästä redusoida data ymmärrettävään tai hahmotettavaan muotoon esittää se muille pitkäaikaissäilöntä ja varmuuskopiointi en ole vielä kertaakaan nähnyt näitä hoidetun huolella varmuuskopiointi ongelmallista kopiointi kestää kauan (IBM Sequoia: 70 PB/470 GB/s = 41 päivää) varastomedia maksavat paljon data pitäisi validoidakin ajoittain ettei media rapistu CSC:llä $ARCHIVE, mutta ei riitä Isolle Datalle
20 yleiskatsaus Pullonkaula 1: FLOPS vs muistikaista Blue Gene/Q GFLOPS vs 42.6 GB/s jokaiselle kaksoistarkkuuden liukuluvulle tehtävä 40 operaatiota suhteet samanmoisia x86-64-koneilla kiihdyttimet omaa luokkaansa suhde jopa kertaluokkaa huonompi ja pitää vielä kopioida dataa eri muistien välillä! muuttumassa: NVIDIA Kepler välttää ongelman joissain tilanteissa ei oikeasti ihan näin paha tilanne useampi kerros cachea ja prefetching out-of-order suoritus 40 ei oikeastaan kovin iso luku arvioitava muistikaistan riittävyyttä
21 yleiskatsaus Pullonkaula 2: MPI:n tiedonvälitys kommunikaatioverkko ainakin kertaluokkaa hitaampi kuin muisti arvioitava paljonko dataa välitettävä eri ongelmat/algoritmit vaativat eri määriä samoin eri rinnakkaistustavat ethernetillä ja infinibandillä ylimääräinen pullonkaula node 1 node 2 node N kytkin 1 kytkin 2
22 yleiskatsaus Pullonkaula 3: Levy-I/O hajautetulla tiedostojärjestelmällä tyypillisesti 3-6 kertaluokkaa hitaampaa kuin muisti (R)DMA auttaa: levyille kirjoitetaan prosessorin jatkaessa laskujaan taas arvioitava riittääkö kaista ihan kaikkea ei kannattane tallettaa
23 yleiskatsaus unix shell (CSC:llä tutkijan käyttöliittymä ) asenna/kirjoita ohjelma valitse kääntäjä jos ohjelma pitää kääntää GNU, PathScale, Intel, PGI, IBM XL... käännä ja testaa edustakoneessa lyhyillä ja pienillä töillä kirjoita eräajoscripti lähetä työ eräajojonoon slurm, PBS, SGE, LoadLeveler, moab/torque... kahvia ja ehkä parit yöunetkin ihmettele tuloksia loppusijoita data johonkin
24 yleiskatsaus Module -järjestelmä käyttäjä valitsee itse haluamansa ohjelma- ja kirjastoversiot mahdollistaa eri käyttäjille eri versiot mahdollistaa helpon kääntäjän vaihtamisen teknisesti vain asetetaan ympäristömuuttujia rsync kopioi tiedostosi komennolla rsync -va tai rsync -vau säilyttää aikaleimat yms kopioi vain ne osat tiedostosta, jotka on pakko (=säästää aikaa) bzip2 puristaa tiedostot tiiviiksi syntaksi arkaainen edistyneemmät tiedostomuodot (kuten HDF5) osaavat pakata sisäisesti
25 Ohjelman asennus/kirjoittaminen yleiskatsaus Ohjelman asennus tai kirjoittaminen oletetaan tutuksi HUOM! vältä viimeiseen asti kääntäjäkohtaisia erikoisominaisuuksia! koskee varta vasten käytettyjä vektorikirjastojakin tuottavat vaikeuksia kun laitteisto vaihtuu hyvin suunnitellulla koodilla saa lähes aina saman edun poikkeuksena Fortran77 mutta ethän enää aloita uutta ohjelmaa sillä, ethän? manuaalin mukainen asentaminen superkoneisiin joskus kinkkistä CSC yleensä auttaa
26 yleiskatsaus GNU (gcc, gfortran, g++) löytyy mille tahansa koneelle erinomainen standardituki uudemmat versiot (>4.5) kohtuullisia vektoroimaan (tästä lisää kappaleessa ; älä sekoita vektorikirjastoon) pidä aina huoli että ohjelmasi toimii GNU-kääntäjillä: helppo varmistua että koodi toimii aina uudessa koneessa (vaikka sitten lopulta kääntäisikin varsinaisen tuotanto koodin toisella kääntäjällä)
27 yleiskatsaus PathScale käyttää GNU:ta edustanaan standardituki ja toimivuus GNU:n tasoa aiemmin selvästi paras optimoimaan koodi x86-64:lle erinomainen silmukoiden optimoija hyvä vektoroimaan sisäänrakennettu automaattinen vektorikirjasto varta vasten käytettynä kääntäjäkohtainen erikoisominaisuus kallis (nightly buildit saa ilmaiseksi, jos uskaltaa kokeilla semmoista) PGI monien suosikki kallis allekirjoittanut ei ole löytänyt mitään hyvää
28 yleiskatsaus Intel yllättäen löytyy vain Intel-yhteensopivalle raudalle erinomainen optimoija hyvä vektoroimaan aiemmat versiot eivät optimoineet AMD:lle lainkaan! (nykyiset?) sisäänrakennettu automaattinen vektorikirjasto varta vasten käytettynä kääntäjäkohtainen erikoisominaisuus ilmainen
29 yleiskatsaus Käännös Lähdekooditiedostoista kannattaa standardoida tekstin asettelu (mieluusti automatisoidusti) IDE: eclipse, spyder, emacs+cscope+etags+... mielummin paljon pieniä kuin yksi iso tiedosto vältä tiedostonnimien, paljaiden numeroiden jne käyttöä Makefile säästä hermojasi ja opettele käyttämään vähänkin pidemmän koodin kanssa säästät aikaakin Kääntäjäoptiot 1. -g -O0 kun testataan 2. laskuja varten -O3 -ffast-math (tai vastaava)
30 yleiskatsaus Eräajoscripti Shell script (sh-perhe) lista shell-komentoja: voit copy-pasteta käsin kirjottamasi (ba)sh osaa myös for-silmukat ja if-lauseet! muuttujat shell-scripteissä: ympäristömuuttuja sh-perheessä asetetaan: export MUUTTUJA=ARVO tulostetaan ARVO : echo ${MUUTTUJA} alkaa maagisella rivillä #!/polku/haluttuun/shelliin anna suoritusoikeudet: chmod 700 tiedosto yhdessä suoritusoikeus ja maaginen rivi mahdollistavat scriptin suorittamisen tavallisena komentona Eräajoscripti huolehdittava ympäristömuuttujista eräajojärjestelmä tulkitsee scriptistä erikoisrivejä slurmin erikoisrivit tultava heti maagisen rivin jälkeen ovat muotoa #SBATCH parametri parametrit: man sbatch
31 yleiskatsaus Eräajoscripti Esimerkki #!/ bin / bash # SBATCH -J testjob # kuvaava nimi # SBATCH -t 03: 00: 00 # varataaan 3 tuntia aikaa # SBATCH -o test. out # tulostus test. out : iin # SBATCH -e test. err # virhetulosteet test. err :\ iin # SBATCH -n 4 # varataan 4 ydinta # rivin voi katkaista katkaisematta kenoviivalla\ yo tapaan export MYDIR = path # ladataan pari modulia module load numpy openmpi /1.6 - intel use. own # ajastetaan ja ajetaan rinnakkaisohelma time mpirun python ${ MYDIR }/ myprogram Huom: python ei ole rinnakkaisohjelma, ${MYDIR}/myprogram:n on huolehdittava rinnakkaisjutut
32 Eräajo yleiskatsaus Front end vs node erot konekohtaisia klusterit yleensä helppoja: nodeissa ja edustassa sama käyttöjärjestelmä Crayt ja IBM BlueGenet haastavimpia: nodeissa eri käyttöjärjestelmä, cross-compilation Fujitsu? tiedostojärjestelmät nodet yleensä näkevät vain rinnakkaistiedostojärjestelmät jos muita näkyy, vältä niiden käyttöä pätee CSC:n louhessa pleionessa kotikin on rinnakkainen, käytä vapaasti kirjastot pleionessa tehty kivasti: kaikki paitsi frontendin /appl näkyy paikalliset asennukset: /home/opt/apps/ best bet: slurmin --export=all parametri
33 Eräajo yleiskatsaus Slurm-eräajojärjestelmä, osa I jonot (queue) listaa jonot: sinfo tarkemmat tiedot jonoista: sinfo --long ja nodeista sinfo --Node --long backfill mahdollistaa jonossa etuilun ohittaa vain riittäviä resursseja odottavia töitä vain riittävän lyhyet ja pienet työt voivat etuilla aikarajat käytä #SBATCH --time <days-hours:minutes:seconds> varaa vain tarvitsemasi aika: muutkin haluavat laskea talleta data levylle ja jatka siitä, mihin jäit jos kertalaaki ei riitä lyhyet työt backfillautuvat helpommin
34 Eräajo yleiskatsaus Slurm-eräajojärjestelmä, osa II muistirajat käytä #SBATCH --mem <MEM-IN-MB> tai --mem-per-cpu pleionessa oletus toimii melkein aina pienempi muistimäärä auttaa myös backfilliin joissakin tilanteissa ketjutus: haluat ajaa työn A vasta kun B on päättynyt #SBATCH --dependency=after:<b:n JOBID> squeue kertoo JOBID:n joudut tietenkin itse pitämään huolen että A osaa huomioida B:n tulokset esim. python-scrpiti prosessoi B:n tulokset ja käynnistää A:n oikeilla parametreillä slurm ei tiedä eikä voikaan tietää mitään työn tuloksista tai parametreistä visuaalinen jonostatus: smap
35 Kahvi ja tulokset yleiskatsaus Oletus jokainen osaa tuhlata aikaansa tehokkaasti koneen laskiessa Tulosten käsittely tapauskohtaista vinkki prosessoi mahdollisuuksien mukaan automaattisesti scriptillä tms
36 Kotitehtävän ratkaisu yleiskatsaus cache
37 yleiskatsaus (MPI-standardi) mainos: MPI (Parallel Programming with MPI (December 11-13, 2012): perusidea: jaetaan ongelma niin itsenäisiin osiin kuin mahdollista MPI toimii viestinviejänä osien välllä deadlocks: muna-kana-ongelmat esimerkkijako: hila, 64 ydintä, jokaisella osahila MPI Cart create luo MPI-kommunikaattorin kommunikointia varten MPI Cart shift kertoo kuka milläkin puolella majailee MPI Sendrecv yksi vaihtoehto datan kopiointiin (yo tietoa käyttäen) MPI Allreduce lasketaan tulokset yhteen ja välitetään kaikille master+slaves -jaossa ei geometrioita (MPI Cart...)
38 yleiskatsaus useita vaihtoehtoja käsitellään tässä OpenMP (älä sekoita OpenMPI:in) tärkein käsittelemätön vaihtoehto on säikeistys deadlocks: muna-kana-ongelmat OpenMP automaattinen rinnakkaistus jaetun muistin sisällä voi (ja kannattaa) käyttää yhdessä MPI:n kanssa gcc: -fopenmp -parametri rinnakkaistusta ohjataan #pragma omp -preprosessoridirektiiveillä käytännössä isot silmukat jaetaan useammalle corelle TAAS deadlocks osaa rajoitetusti haistaa ongelmatilanteita itse
39 yleiskatsaus /apuprosessorit laitetaan koneeseen prosessorin lisäksi joku toinenkin laskukone yleisin: NVIDIA Fermi ja Kepler -perheet muita: AMD FirePro, Intel Xeon Phi, Clearspeed... yhdessä kiihdyttimessä tehoa jopa tavallisen ytimen verran haasteita siirrettävyys uuteen koneeseen: kaikilla omat ohjelmointi kielensä muistinkaista ja MPI kommunikaatio vaikeita käyttää verrattuna rinnakkaistukseen MPI:llä tai OpenMP:llä ratkaisuja yhteiset ohjelmointitavat: OpenCL, OpenHMPP, OpenACC Kepler osaa itse MPI:tä valmiit kirjastot rajoitus: eivät taivu kaikentyyppisiin laskuihin
40 Kirjastojen käyttö yleiskatsaus Käyttö näkyvät koodissa kuin tavalliset funktiokutsut: sin(x) tarvitsevat kääntäjäparametrejä käännettäessä (oikeastaan preprosessoidessa): -I/polku/kirjaston/headerhakemistoon linkatessa -L/polku/kirjaston/kirjastohakemistoon ja -lkirjastonnimi parametrien järjestys merkitsevä komentorivi luetaan vasemmalta oikealle kirjastosta haetaan vain siihen mennessä vastaan tulleet funktiot
41 yleiskatsaus Kirjastoja PETSc harvojen matriisien lineaarialgebra iteratiiviset ratkaisimet aika-askeltimet sopii sekä FD, FEM että FVM -koodeihin ei generoi mitään TAO optimointialgoritmeja (vaatii PETScin alleen) myös constraint minimisation FEniCS Finite-Element -kirjasto automaattinen koodingeneroija hilageneraattori
42 Kirjastoja yleiskatsaus Kielten sovittimia melkein mikä tahansa kielipari: swig C ja C++ ja python: cython Pari suositusta elmer: CSC:n FEM-ohjelmisto OpenFOAM: nestedynamiikkakirjasto, CSC mukana GPAW: CSC mukana kehitystyössä, hyvä tuki
43 yleiskatsaus Käännös gcc: -O3 -ffast-math -fno-trapping-math -funswitch-loops -march=native intel: -O3 -fast -fp-model fast=2 lue manuaalista mitä kaikkea menetät: mm. nollan etumerkin ja 1:n virheilmoitukset muista, että liukuluvuille a + b + c c + b + a ja = HUOM native-vivut eivät toimi cross-compile-ympäristössä Profilointi auttaa hamottamaan mikä maksaa, jopa koodirivin tarkkuudella vaatii vähän vaivannäköä ja uudelleenkääntämisen MPI-liikenteen profilointi vaatii MPI-profilointikirjaston TAU, Scalasca, Cray PAT, PAPI (sis. MPI-profilointi) poor man s choice: gprof ja gcc -pg -g
44 yleiskatsaus Isot silmukat järjestä oikein: C:ssä p[i][j][k] viimeinen indeksi muuttuu nopeiten fortranissa toisin päin! kääntäjät joskus osaavat vaihaa järjestystä (gcc: -funswitch-loops) yritä vektoroida silmukat: SIMD-käskyt käyttöön älä sekoita vektorikirjastoon (mutta yritä toki saada nekin käyttöön) if-lauseet isoissa silmukoissa vaarallisia kääntäjät joskus osaa ottaa iffit ulos (-funswitch-loops) funktiokutsut isoissa silmukoissa hidastavat koskee myös Fortranin intrinsicejä (ne on oikeasti kirjastofunktioita) trigonometriset, hypertrigonometriset sekä exp ja log voidaan korvata vektorikirjastolla
45 yleiskatsaus Isot silmukat, osa II cachea rajoitetusti jaettu riveihin : muistista haetaan aina kokonainen rivi paha silmukka hyppää joka kerta rivin alusta seuraavan alkuun harvoin tilaa useammalle kuin kahdelle isolle taulukolle onneksi kääntäjät osaavat (joskus) fissioida silmukoita (gcc: -ftree-loop-distribution) Iso määrä dataa tiedostoissa kirjoita usealta MPI-prosessilta (ei välttämättä kaikilta) välttääksesi pullonkaulat ilman kunnon rinnakkaistiedostoformaattia ja -kirjastoa (HDF5), eri prosessien kirjoitettava eri tiedostoihin print ja sukulaiset voi unohtaa printattu vie 18 tavua, fwrite(&pi,1,sizeof(double),f) vain 8 lyhyempi printti kadottaa dataa kamala kasa konversioita tehtävänä
46 yleiskatsaus Muita temppuja MPI Irecv ja MPI Isend: voit laskea datan siirtyessä BLAS, BLAS, BLAS, BLAS; harvoille matriiseille ARPACK ja tiheille LAPACK näistäkin on optimoituja ja optimoimattomia versioita! MPI: harvoille matriiseille PETSc, tiheille esim ScaLAPACK preconditioning: Ax = b sijaan ratkaise AP 1 y = b,px = y ylipäätään valitse moderni algoritmi ja kirjasto
47 yleiskatsaus Etähallinta pleionessa ilo yleisin IPMI (automaatio, skriptaus) etä BIOS etävirtakytkin virtualisaatio (virt-manager, kvm, virtualbox jne) kerneli kernelissä helpottaa ylläpitovaivaa kun ei ole rautaa vaivana joskus myös tehostaa käyttöä
48 yleiskatsaus Virransyötöstä front-end ja levyt UPS:n takana laskentaraudalla ei välttämättä UPS:iä CSC:llä on diesel jonka takana on kaikki virtojen kytkentä päälle tapahduttava hallitusti isommassa klusterissa virtapiikit todella suuria
49 yleiskatsaus Ilmastointi ei parane unohtaa: vie enemmän sähköä kuin itse kone isoissa laitteissa valtava päänsärky top-1: Cray Titan: 8209 kw (green500 puuttuu) green-1: IBM Sequoia: 7890 kw (2.1 GF/W) top-3: K: kw (830 MF/W) ClearSpeed: 6 GF/W, mutta ei virallisia lukuja 2GF/W muilla nykykiihdyttimillä ja BG/Q (top: AMD FirePro ja Xeon Φ) <1000 MF/W vanhemmilla kiihdyttimillä <400 MF/W ilman
50 yleiskatsaus Scientific Linux Scientific Linux perustuu RedHatiin perusasennus sisältää suuren määrän tieteellisiä ohjelmistoja lisääkin löytyy Ohjelmiston asentaminen osa ohjelmista asentuu CSC:n toimesta RedHatin paketinhallintatyökalut: yum ja rpm käytä näitä kun vaan mahdollistaa klusteriympäristö pitää huomioida uuden laskentaohjelman näyttävä myös nodeissa!
51 yleiskatsaus Lisääminen ja poisto varmaankin jo tiedossa Name Service Switch (NSS) määrittää, mistä käyttäjä- ja ryhmätiedot haetaan pleionessa haetaan verkon yli NIS/YP:stä muita vaihtoehtoja LDAP (palvelimelta verkon yli) Windows AD (oikeasti vain rajoitettu LDAP) flat files : /etc/passwd, /etc/group, /etc/shadow: peruslinuxin oletus voidaan pinota useami tapa hoitaa myös kaikki nimi numero -muunnokset
52 yleiskatsaus Pluggable Authentication Modules (PAM) päättää onko käyttäjä olemassa tyypillisesti kysyy tämän NSS:ltä autentikoi käyttäjät autorisoi käyttäjät alustaa istunnot useita autentikointimenetelmiä (pluggable!) NIS/YP Kerberos LDAP /etc/shadow vastaava lista autorisoinnille ja istunnoille
53 yleiskatsaus Lisensseistä Scientific Linux on vapaasti käytettävää tyypillisesti ei-vapaat lisenssit kysyväyt lisenssipalvelimelta olisko lisenssiä yleensä maksetaan yhtä aikaa käytettävien mukaan (esim. 10 lisenssiä 20 käyttäjälle) toinen vaihtoehto on käyttää käyttäjäryhmiä kummassakin ongelmansa: esim. Mathematican lisenssi ovat varattuna aina kun Mathematican kerneli on käynnissä PathScale taas antaa lisenssin esim. 10 min kerrallaan jolloin voit menettää lisenssin kesken käännösprosessin! käyttäjäryhmä-ratkaisussa joutuu maksamaan ryhmän jäsenten määrän mukaan
54 yleiskatsaus Asenna yhteisesti käytettäväksi PETSc 3.3 tai uudempi Paraview tai uudempi TAO 2.1 tai uudempi (haastava!) PathScale EKOPath (haastava!) TAU/Scalasca HDF5 1.8-sarjan rinnakkaisversio FEniCS tai uudempi
CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotTK081001 Palvelinympäristö
TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotHieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.
Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat
LisätiedotLuento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 3 Timo Savola 7. huhtikuuta 2006 Osa I Käyttöoikeudet Käyttöoikeudet Monen käyttäjän järjestelmä Prosessit kuuluvat eri käyttäjille Tiedostot kuuluvat
LisätiedotTIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ
aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...
LisätiedotMaastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,
Lisätiedot2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset
ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotMateriaalitutkimuksen grid (M-grid)
Materiaalitutkimuksen grid (M-grid) Arto Teräs arto.teras@csc.fi CSC:n Grid-seminaari 13.10.2004 Sisällys Projektin yleiskuvaus Yhteistyökumppanit Laitteisto ja ohjelmistot Ylläpidon toteutus Uudet haasteet
LisätiedotZeon PDF Driver Trial
Matlab-harjoitus 2: Kuvaajien piirto, skriptit ja funktiot. Matlabohjelmoinnin perusteita Numeerinen integrointi trapezoidaalimenetelmällä voidaan tehdä komennolla trapz. Esimerkki: Vaimenevan eksponentiaalin
LisätiedotPythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b
Pythonin Kertaus Cse-a1130 Tietotekniikka Sovelluksissa Versio 0.01b Listat 1/2 esimerkkejä listan peruskäytöstä. > lista=['kala','kukko','kissa','koira'] ['kala','kukko','kissa','koira'] >lista.append('kana')
LisätiedotMiten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?
Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,
LisätiedotCVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen
CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos. Harjoitustyö 4: Cache, osa 2
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka I Harjoitustyö 4: Cache, osa 2.. 2010 Ryhmä Nimi Op.num. 1 Valmistautuminen Cache-työn toisessa osassa
LisätiedotD B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää
Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulu
Metropolia Ammattikorkeakoulu UNIX-käyttöjärjestelmä TX00BW20 Sami Sainio sami.sainio@metropolia.fi Kurssin rakenne ja arvostelu 7 x luennot ja laboratorioharjoitukset Pieni projekti? Kurssin lopussa tentti
Lisätiedot25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.
Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla
LisätiedotJoonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011
1 Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS Tutkielma 2011 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ASENTAMINEN... 4 3. KÄYTTÖ... 4 3.1 Perusasetukset... 4 3.2 Git:n ottaminen käyttöön projektissa... 5 3.3 Tiedostojen lisääminen
LisätiedotLinux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat
Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotLinuxissa uusi elämä 1
17.06.19 Linuxissa uusi elämä 1 Linux on hyvä vaihtoehto Windowsille Uusiin tai vanhempiin tietokoneisiin Miksi käyttäisin Linuxia Tekniikan Maailman Linux vinkki Siirtyisinkö Linuxiin? 17.06.19 Linuxissa
LisätiedotUnix-perusteet. Tiedosto-oikeudet
Unix-perusteet Tiedosto-oikeudet Tietoturvaan liittyviä seikkoja kulunvalvonta kellä oikeus päästä laitteiden luokse käyttöoikeudet käyttäjätunnus & salasana tiedostojärjestelmän oikeudet unixissa omistajan,
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotBackup Exec 3600 Appliance
Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein
LisätiedotWINDOWSIN ASENTAMINEN
WINDOWSIN ASENTAMINEN Tämä dokumentti kuvaa Windows XP:n Home-version asentamisen. Pro-version asennus ei poikkea kovin merkittävästi tästä ohjeesta. Asennuksessa käytettävä asennuslevy on käytettyjen
LisätiedotLumejärjestelmä Xen. Reino Miettinen
Lumejärjestelmä Xen Reino Miettinen Miksi lumepalvelin Jos jokaiselle sovellukselle tarvitaan oma palvelimensa, niin tämä johtaa helposti raudan hukkakäyttöön. Taloudellisempaa on rakentaa lumepalvelimista
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...
LisätiedotUnix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet
Unix-perusteet Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Mikä on unix? Monen käyttäjän käyttöjärjestelmä Siis monta käyttäjää ja monta ohjelmaa jokaisella Kaikkiin koneisiin mikrosta supertietokoneeseen
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
Lisätiedot29.11.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Storage. Storage - trendit. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen
Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Storage Storage hallinnassa tärkeää saatavuus laajentaminen turvaaminen optimointi Storagen
LisätiedotPäivitys käyttäen USB-tikkua
Päivitys käyttäen USB-tikkua HUOM! Näiden ohjeiden noudattaminen on täysin käyttäjän omalla vastuulla! Ohjeen tekijät eivät vastaa mahdollisesti aiheutuvista ongelmista tai vahingoista. Tämän ohjeen tarkoitus
LisätiedotHarjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotFebdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS
Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 VARMUUSKOPIOT 2 2.1 TÄYDELLINEN VARMUUSKOPIO PERUSKÄYTTÄJÄN TUNNUKSILLA 2 2.2 VARMUUSKOPIOT ADMIN TUNNUKSILLA 4 2.2.1 TÄYDELLINEN VARMUUSKOPIO
LisätiedotLAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN
LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN Oma tietokone -valintaa klikkaamalla hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä, saadaan näkyviin laitteistokokoonpano Ominaisuudet laitteisto -valinnalla:
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet, syksy 2006
Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Esimerkkivastaukset 1. harjoituksiin. Alkuperäiset esimerkkivastaukset laati Jari Suominen. Vastauksia muokkasi Jukka Stenlund. 1. Esitä seuraavan algoritmin tila jokaisen
LisätiedotSimulaattorin asennus- ja käyttöohje
Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...
LisätiedotLinux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä
Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on
LisätiedotYhteydensaantiongelmien ja muiden ongelmien ratkaisuita
Yhteydensaantiongelmien ja muiden ongelmien ratkaisuita Miksi SmartView v4.1 ei suostu avaamaan lämpökuvia? Mikäli SmartView-ohjelmiston täysversio 4.1 ladataan suoraan nettisivuilta, jotkin tietokoneet
LisätiedotUnix-perusteet. Tulostaminen
Unix-perusteet Tulostaminen Tulostaminen unixissa miten tulostin voidaan liittää? määrityksiä Printteri: fyysinen laite kiinni jossain tietokoneessa tai sitten verkossa verkkokortin avulla Printterin nimi
LisätiedotSelvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön
Selvitysraportti MySQL serverin asennus Windows ympäristöön IIO30200 / Jouni Huotari Arto Sorsa / F3900 CREATIVE COMMONS LISENSOITU http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/ 26.4.2010 1 SISÄLTÖ
LisätiedotOffice 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
LisätiedotHarjoitus 3 -- Ratkaisut
Harjoitus 3 -- Ratkaisut 1 ' '-merkki kirjoitetaan =, ' '-merkki!=, ' '-merkki ==. Yhtälöiden ratkaisusta puhutaan lisää myöhemmin. a f x, y : If ehtolauseke x y, y tämä palautetaan, jos
LisätiedotVERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN
VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava
LisätiedotCSC:n tieteellisen laskennan palvelut. Korkeakoulujen IT-päivät, 5.11.2014 TkT Jussi Heikonen CSC Tieteen tietotekniikan keskus
CSC:n tieteellisen laskennan palvelut Korkeakoulujen IT-päivät, 5.11.2014 TkT Jussi Heikonen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Sisältö CSC lyhyesti Laskentaresurssit Sisu, Taito ja Bull Kansainväliset
LisätiedotMaiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
LisätiedotASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh.
1/5 ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS Navita Yritysmalli YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 010 7564 986 Käyttöönotto Matti Sihvo Koulutus Jan-Markus Viikari LAITEVAATIMUKSET
LisätiedotJReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002
JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit Mikko Mäkelä 6.11.2002 Sisältö Johdanto yksikkötestaukseen JUnit yleisesti JUnit Framework API (TestCase, TestSuite) Testien suorittaminen eri työkaluilla Teknisiä käytäntöjä
LisätiedotCoolselector Asennusohje
MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Coolselector Asennusohje Täydellinen valinta on vain muutaman klikkauksen päässä www.danfoss.fi/kylma Yleiset vaatimukset Windows XP asennus Windows 7 asennus Asennuksen poisto
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto
LisätiedotIDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit
IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014
18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotKopioi cd-levyt kiintolevylle, niin fyysiset levyt joutavat eläkkeelle.
TEE KONEESTA CD-VARASTO: Kopioi cd-levyt kiintolevylle, niin fyysiset levyt joutavat eläkkeelle. Siirrä cd-levysi TIETOJA Kopioi cd-levyt kiintolevylle levykuviksi, niin pääset sisältöön nopeasti käsiksi
LisätiedotScifest-loppuraportti Jani Hovi 234270 4.5.2014. 21 kortin temppu
Scifest-loppuraportti Jani Hovi 234270 4.5.2014 Toteutus 21 kortin temppu Temppuun tarvitaan nimensä mukaisesti 21 korttia. Kortit jaetaan kuvapuoli näkyvillä kolmeen pinoon, ensiksi kolme korttia rinnan
LisätiedotTK081001 Palvelinympäristö
TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! SAS (Serial Attached SCSI) Yleinen kiintolevyväylä nykyisissä palvelimissa Ohjataan SCSI-komennoin Siirrytty
LisätiedotVedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon
Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon Jukka Rahkonen http://latuviitta.org Viimeksi muutettu 16. lokakuuta 2012 Tiivistelmä Latuviitta.ogr -sivuston palautteessa kaivattiin
Lisätiedotipad:n päivitys versioon ios 7 Porin kaupungin luottamushenkilöt
ipad:n päivitys versioon ios 7 Porin kaupungin luottamushenkilöt Sivu 1 / 8 Mikä versio ipadissani on? Alkusyksyllä 2013 jaetuissa kaupungin luottamushenkilöiden ipadeissa käyttöjärjestelmän versio on
LisätiedotRinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi
Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä Paula Kemppi 24.4.2008 Esityksen rakenne Johdantoa Rinnakkaisuus Pelimoottorien rinnakkaisuuden mallit Funktionaalisen rinnakkaisuuden malli Rinnakkaisen tiedon malli
LisätiedotKirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.
Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 4. Timo Savola. 21. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 4 Timo Savola 21. huhtikuuta 2006 Osa I Shell Lausekkeet Komentoriville kirjotettu komento on lauseke echo "foo" echo $USER MUUTTUJA=1 ls -l Rivinvaihto
LisätiedotOHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla
OHJE RFID - Suoraohjauskoodin muodostamiseen Toshiba SX sarjan tulostimilla 1.1 Suoraohjauskoodi Suoraohjauskoodi on tulostimen ymmärtämää komentokieltä. Tyypillisesti jokaisella tulostinmerkillä on oma
LisätiedotLOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100
Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).
LisätiedotWritten by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36
!!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: prosessit
Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotLinux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT
Linux ylläpitäjän opas Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Lyhyesti - Linux on eräs versio Unix käyttöjärjestelmästä jonka kehitys alkoi jo vuonna 1969 AT&T labroratorioissa
LisätiedotLisenssin hakeminen PTC:n verkkosivun kautta
10.4.13 (rev. 2) Lisenssin hakeminen PTC:n verkkosivun kautta Kun haetaan ensimmäisen kerran Mathcad-lisenssi, sen voi tehdä PTC: kotisivulta. Kun konetta vaihdetaan, voi Mathcadin lisenssin voi käydä
Lisätiedot1 (5) VUOKRALISENSSIN KÄYTTÖÖNOTTO JA PILVIPISTEET AUTODESK ACCOUNTISSA. Milloin vuokra-aika alkaa?
1 (5) VUOKRALISENSSIN KÄYTTÖÖNOTTO JA PILVIPISTEET AUTODESK ACCOUNTISSA Milloin vuokra-aika alkaa? Vuokra-aika alkaa sinä päivänä, kun saat Autodeskilta tilausvahvistuksen sähköpostilla. Mitä tarkoittaa
LisätiedotA274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PERUSTIETORAKENTEET LISTA, PINO, JONO, PAKKA ABSTRAKTI TIETOTYYPPI Tietotyyppi on abstrakti, kun se on määritelty (esim. matemaattisesti) ottamatta kantaa varsinaiseen
LisätiedotVMware virtualisointiohjelmiston asennus ja käyttöönotto
VMware virtualisointiohjelmiston asennus ja käyttöönotto JOHDANTO VMware-ohjelmisto on tarkoitettu VMware-virtuaalikoneiden luomiseen ja käyttämiseen. Tässä käsitellään ainoastaan virtuaalikoneita, jotka
Lisätiedotlinux linux: käyttäjän oikeudet + lisää ja - poistaa oikeuksia
L6: linux linux linux: käyttäjän oikeudet Käyttäjällä, username, on käyttöoikeus rajattuun levytilaan du -h /home/username/ tulostaa käytetyn levytilan. Yhteenvedon antaa du -h /home/jetsu/ - -summarize
LisätiedotLaskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotPOWER analytiikka-alustana
POWER analytiikka-alustana Teppo Seesto Solution Architect Infrastructure matters SAPS/core 5000 4000 SAP 2-tier SD-benchmark SAP ERP 6.0 3765 3000 2000 2204 70% nopeampi 1000 Intel IvyBridge E7-4890v2
LisätiedotVerkkolisenssin käyttöönotto
6.1.2019 Mathcad verkkolisenssit, jotka kutsutaan kelluviksi (floating) lisensseiksi, ovat palvelimella olevia lisenssitiedostoja, jotka työkoneet voi varata ja antaa käyttäjälle Mathcadin käyttöoikeudet.
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotVirtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group
Virtualisoi viisaasti paranna palvelua Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Älykkäämpi IT Web Servers App Servers End Users App Servers App Servers App/DB Server App/DB Servers
LisätiedotKieliteknologian ATK-ympäristö Viides luento
Kieliteknologian ATK-ympäristö Viides luento Miikka Silfverberg Nykykielten laitos 3. lokakuuta 2011 Miikka Silfverberg (Nykykielten laitos) Kieliteknologian ATK-ympäristö: Luento 5 3. lokakuuta 2011 1
LisätiedotClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys
ClassPad fx-cp400 päivitys + Manager for ClassPad II Subscription päivitys Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin
LisätiedotLuku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti
Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
LisätiedotKieliteknologian ATK-ympäristö Viides luento
Kieliteknologian ATK-ympäristö Viides luento Miikka Silfverberg Nykykielten laitos 4. lokakuuta 2010 Miikka Silfverberg (Nykykielten laitos) Kieliteknologian ATK-ympäristö: Luento 5 4. lokakuuta 2010 1
Lisätiedot1. Lineaarialgebraa A := Matriisin osia voidaan muutella päivittämällä riviä, saraketta tai osamatriisia (Matlabmaisesti): B :=
27. elokuuta 202 2 27. elokuuta 202 www.math.hut/~apiola/maple/la.pdf. Lineaarialgebraa Maplen matriisi- ja vektorioperaatiot ovat kirjastopakkauksissa LinearAlgebra ja linalg. Keskitymme pääasiassa edelliseen,
LisätiedotOctave-opas. Mikä on Octave ja miksi? Asennus
Octave-opas Mikä on Octave ja miksi? Asennus Käynnistys ja käyttöliittymä Komennot tiedostojen hallintaan SciTE-editor.m-tiedostot Ohjeita muualla Mikä on Octave ja miksi? Octave on numeeriseen laskentaan
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotJulkaiseminen verkossa
Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen
LisätiedotANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0
1(7) ANVIA ONLINE BACKUP Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi ja kenelle
LisätiedotEDMODO. -oppimisympäristö opettajille ja oppilaille KOONNUT: MIKA KURVINEN KANNUKSEN LUKIO
EDMODO -oppimisympäristö opettajille ja oppilaille KOONNUT: MIKA KURVINEN KANNUKSEN LUKIO HUOM! Edmodo kehittyy koko ajan, seuraavat ohjeet voivat olla jo päivityksen tarpeessa. 1 Sisällysluettelo Rekisteröityminen
LisätiedotLinux - käyttöoikeudet
Linux - käyttöoikeudet Seuraavaksi läpikäydään Linuxin käyttöoikeushallintaa. Lähteinä on käytetty seuraavia: http://fi.wikibooks.org/wiki/ubuntu_tutuksi Kuutti, Rantala: Linux http://doc.ubuntu.com/ubuntu/serverguide/c/user-management.html
Lisätiedot