JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA COCKERSPANIELI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2006-2010 COCKERSPANIELI"

Transkriptio

1 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA COCKERSPANIELI

2 Cockerspanielin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Alkuperäinen tavoiteohjelma on vuodelta 1987, joka on uusittu 2001 ja Hyväksytty Cockerspanielit ry:n vuosikokouksessa Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n vuosikokouksessa SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt Kirjoittajat: Mariann Korpi, jalostustoimikunta Ulla Ruistola, metsästystoimikunta Tiina Karlström, spanieleiden taipumuskokeiden ylituomari, jalostustoimikunta, metsästystoimikunta Eve Blom, agilitytoimikunta Nina Menna, eläinlääkäri, metsästys- ja jalostustoimikunta Kannen kuvat: Jari Nevalainen, Kirsi Lehtonen, Helena Tiainen, Taru Väyrynen Muut kuvat: Ulla Ruistola, Helena Tiainen, Taru Väyrynen Ulkoasu: Helena Tiainen SISÄLLYS 1. Yhteenveto 6 2. Rodun tausta Rodun kehittyminen ja alkuperäinen käyttötarkoitus Rodun nykyinen käyttötarkoitus Kanta muissa maissa Kanta Suomessa 9 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Rekisteröinnit ja pentueet Jalostukseen käytetyt urokset Sukusiitosprosentit Sukusiitosprosentin kasvunopeus vuosien aikana syntyneiden pentueiden mukaan laskettuna Pentueet Tehollinen populaatiokoko laskettuna lisääntyneiden koirien määristä Luonne ja käyttöominaisuudet Rotumääritelmän kuvaus Kasvattajien ja harrastajien mielipide Spanielin taipumuskokeet Cockerspanieli metsästyskoirana 17 Alkuperäisen käyttötarkoituksen luonteelle asettamat vaatimukset 18 Luonteen arviointi 18 Ongelmat Terveys PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Silmäsairaudet 20 Perinnöllinen kaihi(hc) 20 Etenevä verkkokalvon surkastuminen (PRA) 20 Retinan dysplasia (RD) 21 2

3 Entropion eli luomien sisäänpäin kiertyminen 21 Ektropion eli löysät luomet 21 Districhiasis eli ylimääräiset ripset 21 Trichiasis 21 Kyynelkanavan aukon kehittymättömyys 21 Keratokonjuktivitis sicca eli kuivasilmä (KCS) 21 Persistent pupillary membranes eli PPM 21 PHTVL eli pysyvä hyperplastinen tunica vaculosa lentis Lonkkaniveldysplasia Familiaarinen nefropatia eli perinnöllinenmunuaiskuoren vajaatoiminta Tilanne muissa maissa Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet Sydänsairaudet 24 Endokardoosi eli myksomatoottinen sydänläppärappeuma 24 Dilatoiva kardiomyopatia eli sydäntä laajentava sydänlihaksen rappeuma Ihotaudit 25 Atopia ja allergia 25 Ulkokorvantulehdus 26 Intertrigo eli ihopoimutulehdus 26 Anaalirauhastulehdus 26 Papilloma eli syylä Endokrinologiset sairaudet 26 Hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 26 Inguinaali- ja kivespussin tyrä 26 Napatyrä 26 Välilevyluiskahdus eli mäyräkoirahalvaus 27 Surkastuneet varpaat 27 Purentaviat 27 Huuli- ja kitalakihalkio 27 Häntämutka 27 Patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno 27 Uimaripennut eli swimmers Sukupuolielinten viat 27 Piilokiveksisyys 27 Interseksuaalisuus Veri- ja innunogiset sairaudet 28 Immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia (IHA tai IMHA) ja trombosytopenia Hermoston sairaudet 28 Idiopaattinen eli sisäsyntyinen epilepsia Kasvainsairaudet Virtsaelinten sairaudet 30 Struviittikide/kivi Yhteenveto rodulle muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet 30 Patentti ductus arteriosus 30 Pulmonaalistenoosi 30 Sick sinus -syndrooma Ihotaudit 30 Typistetyn hännänpään neurooma 30 Onychodystrofia eli kynsien irtoaminen Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 30 Selkärangan spodylosis deformans 30 3

4 Kondrodystrofia 30 Synnynnäinen kyynärnivelen sijoiltaanmeno 31 Humeraalisen kondyluksen epätäydellinen luutuminen 31 Temporomandibulaarinen dysplasia Ruuansulatuselimistön sairaudet 31 Krikofaryngeaalinen akalasia 31 Suun- ja nielun alueen kasvaimet 31 Alfa - 1-antitrypsiinin aineenvaihduntaan liittyvä hepatiitti Veri- ja immunologiset sairaudet 31 Faxtori X.n puute 31 Immuunivälitteinen kardiomyopatia Kasvainsairaudet 31 Hikirauhaskasvain 31 Trikoepitelioma 31 Plasmasytooma 31 Trikoblastooma 32 Fibrosarkooma 32 Non-epiteliotrooppinen lymfoona 32 Perianaaliadenoma 32 Anaalirauhasten adenokarsinooma 32 Lipooma eli rasvakudoskasvain Hermoston sairaudet 32 Synnynnäinen kuurous 32 Hankittu vestibulaarisairaus 32 Lysosomaalinen varastointisairaus 32 Idiopaattinen fasiaalisparalyysi 32 Multisysteeminen hermojen degeneraatio Silmäsairaudet 33 Primaarinen glaukooma eli silmäpainetauti 33 Linssiluksaatio eli silmän linssin sijoiltaanmeno 33 Sentraalinen etenevä verkkokalvon surkastuminen 33 Useita samanaikaisia silmädefektejä 33 Neuronaalinen keroidi lipofuskinoosi Virtsaelinten sairaudet 33 Kalsiumfosfaattikide/kivi Hengityselinten sairaudet 33 Spontaani tymuksen (kateenkorvan) verenvuoto Ulkomuoto Hyvä ulkomuoto on tarkoituksenmukainen Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta Luonteen parantaminen Terveen rakenteen ja liikunnan säilyttäminen Käyttöominaisuuksien säilyttäminen Ulkomuoto Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Visio Rotujärjestön tavoitteet Rotujärjestön strategia Uhat ja mahdollisuudet 40 Cockerspanielin SWOT-analyysi Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta 42 4

5 Lähteet 43 Liitteet 44 Liite 1. Cockerspanielin rotumääritelmä 44 Liite 2. Jalostuksen toimintaohje 47 Liite 3. Analyysi cockerspanielin jalostuksesta Ruotsissa vuosina Liite 4. Ruotsissa MH-kuvattujen cockerspanieleiden tulosten yhteenveto 55 Liite 5. Cockereiden agilitykilpailuosallistumiset 56 Liite 6. Ihanneluonnetestitulos 57 Liite 7. Suomen Spanieliliiton alaisten jalostustoimikuntien toimintaohje ja tehtävät 59 5

6 1. YHTEENVETO Cockerspanieli on maailman suosituimpien koirarotujen joukossa. Meidän, jotka rotua harrastamme, ei ole vaikea ymmärtää miksi. Rotu on parhaimmillaan kaikkea mitä ihminen voi koiralta toivoa - kaunis, iloinen, vilkas ja miellyttämisenhaluinen koko perheen kumppani. Nämä ominaisuudet ovat myös rodun suurimpien ongelmien taustalla. Unohdetaan, että pohjimmiltaan rotu on kaikkea muuta kuin sohvalla lepäämiseen tyytyvä seurakoira. Se on edelleen puhdasverinen, johdonmukaisen kasvatuksen ja selkeän laumanjohtajan vaativa metsästyskoira Englannin nummilta ja sellaisena me haluamme sen myös pitää. Jalostuksen tavoiteohjelmaan on kerätty kaikki rotua koskeva ajankohtainen tieto, jota on ollut saatavilla kirjallisuudesta ja tieteellisistä julkaisuista. Jalostuksen tavoiteohjelma ei ole tarkoitettu vain rodun jalostusta ohjaavaksi oppaaksi, vaan se toimii tien viitoittajana ja tietopakettina myös niille, jotka harkitsevat rodun hankkimista. Toivomme, että lukija löytää teoksesta cockerin sisimmän olemuksen uskollisen katseen ja innokkaan hännänheilutuksen, jotka meitä rodun itselleen valinneita seuraavat kaikkialle elämämme jokaisena päivänä, niin hyvinä kuin huonoinakin. Suomen Spanieliliitto / Cockerspanielit ry:n jalostustoimikunnan ja muiden kirjoittamiseen osallistuneiden harrastajien puolesta toivotamme lukijalle mielenkiintoista ja antoisaa matkaa yhdessä cockerin kanssa. 6

7 2.1. Rodun kehittyminen ja alkuperäinen käyttötarkoitus Spanielityyppisiä koiria on käytetty Euroopan alueella antiikin ajoilta lähtien pienriistan metsästykseen. Alun perin spanieleita käytettiin haukkametsästyksessä noutamaan haukan vahingoittamaa saalista ja myöhemmin ampumaaseiden kehittymisen myötä ylösajavina ja noutavina koirina. Vanhin kirjallisuudesta löytyvä maininta spanieleista on welshiläisestä lakitekstistä vuodelta 914, jossa todetaan spanieleiden edustavan yhtä kolmesta arvokkaimmasta koiratyypistä. Englanninkielisessä kirjallisuudessa spanielit mainitaan ensimmäisen kerran 1300-luvulla Chauser n ja Gaston de Foix n kirjoituksissa luvun kirjallisuudessa kerrotaan spanieleiden olevan peräisin Espanjasta, josta johtunee nimi spaniel. Samalta ajalta peräisin olevassa kirjoituksessa kuvataan spanieleille tyypillinen metsästystyyli seuraavasti: Spanieli juoksee häntäänsä heiluttaen isäntänsä edellä karkottaen linnut ilmaan. Tohtori Caius luokitteli 1570 kirjoittamassaan teoksessa Treatise of English Dogges koirat kahteen luokkaan Venatici ja Auscupatorii. Viimeksi mainitun ryhmän hän jakaa settereihin, jotka hakevat riistaa maalta sekä vedestä noutaviin spanieleihin Aquaticus. 17. vuosisadalla Malboroughin herttua oli tunnettu punavalkoisista spanieleistaan, jotka tunnettiin nimellä Blenheim tai Woodstock. Nämä koirat olivat erittäin arvostettuja tehokkaan tiheiköissä työskentelynsä ansiosta ja niiden uskotaan olevan pohjana kaikille tämän päivän maaspanieleille luvulla cockerspanieli ja sprigerspanieli erotettiin ensimmäisen kerran roduille ominaisen metsästystavan perusteella. Springerspanielia käytettiin merkkaamaan ja karkottamaan saalista ja cockerspanielia hakemaan lehtokurppia (woodcock) aluskasvillisuuden joukosta luvulla rodut erotettiin koiran painon perusteella. Alle 25 paunan (n. 12 kg) painoiset maksanväriset koirat olivat sussexspanieleita, mustat ja muun väriset cockereita ja suurimmat fieldspanieleita. Tämä johti siihen, että yhdessä pentueessa saattoi olla jopa kolmea eri rotua. Kooltaan välimaastoon jääviä koiria saatettiin pitää nälässä, jotta ne saisivat kilpailla näyttelyissä pienempien kokomuunnosten joukossa. 2. RODUN TAUSTA 7 John Scott kuvailee vuonna 1803 kirjassaan The Sportsman Cabinet springereitä suuremmiksi ja sopivammaksi kaikelle riistalle erilaisissa maastoissa. Cockeria hän kuvailee pienemmäksi ja erittäin sopivaksi tiheiköissä työskentelyyn ja lehtokurpan metsästykseen. Scott kuvailee cockerin ja sprigerin eroja seuraavasti: Cockeri eroaa springeristä lyhyemmän ja kootumman muotonsa ansiosta. Cockerilla on lyhyempi pää ja kuono sekä pidemmät korvat - mitä pidemmät, sen parempi. Raajat ovat lyhyet ja vahvat ja turkki taipuvaisempi kihartumaan kuin springerillä. Väreinä hän mainitsee maksavalkoisen, punaisen, punavalkoisen, mustavalkoisen, maksanvärin sekä mustan tan-värisin merkein väri, joka on todennäköisesti peräisin risteytymisestä vanhoihin englantilaisiin terriereihin. Risteytymisen muihin rotuihin hän kertoo olevan niin yleistä, että on vaikea löytää puhdasta cockerspanielia. Lisäksi rodun tyyppi vaihteli suuresti eri puolilla maata. Cockerspanieli merkittiin omana rotunaan Englannin Kennelklubin rotukirjaan vuonna Tämän ensimmäisen rodun oman otsikon alta löytyi 10 urosta ja 21 narttua, joista osa oli jo aiemmin ollut kirjaan merkittyinä pieninä fieldspanieleina. Ennen Kennelklubin perustamista 1873 ja rotukirjan avaamista 1874 kasvattajat olivat itse pitäneet kirjaa käyttämistään yhdistelmistä vaihtelevasti, joten tätä vanhemmista koirista on vaikea saada luotettavaa tietoa. Lisäksi monella kasvattajalla oli koirien hoitoa ja koulutusta varten apulainen, jonka pääasiallinen tehtävä oli kasvattaa mahdollisimman hyviä metsästyskoiria. Tämä on saattanut tapahtua kannan rotupuhtaudesta välittämättä, kunhan lopputulos on ollut hyvä. Rodun kantakirja oli avoinna vielä 1930-luvullakin, joten ei ollut harvinaista, että pentueen vanhemmat olivat eri rotua (esim. cockeri x springeri) tai vanhemmat saattoivat olla rekisteröimättömiä. Kirjavia ja yksivärisiä cockereita on toisesta maailmansodasta lähtien kasvatettu erillään satunnaisia värimuunnosten yhdistelmiä lukuun ottamatta. Vuonna 1958 valionarvosäännökset muuttuivat UK:ssa siten, ettei ulkomuotovalion arvoon (ShCh) vaadittu enää käyttökoetulosta. Tästä oli seurauksena rodun yhä selvempi jakautuminen käyttö- ja näyttelylinjoihin. Jako ulottuu myös muihin alun perin metsästyskoirina pidettyihin brittiläisiin

8 rotuihin. Käyttölinjaisia koiria jalostettaessa väriryhmiä ei pidetä erillään, vaan sukutauluissa esiintyy sekä yksivärisiä että kirjavia koiria. Rodun tyypin yhtenäistämiselle erittäin merkittävänä pidetty uros oli vuonna 1879 syntynyt musta Ch. Obo, jota kuvataan seuraavasti: Paino 22 paunaa (n.10 kg), korkeus 10 tuumaa (n. 25 cm), pituus silmistä kirsuun 2,25 tuumaa (5,6 cm), pituus kirsusta okkipitaalikyhmyyn 7,25 tuumaa (18,1 cm), pituus kirsusta hännän kiinnitykseen 27 tuumaa (67,5 cm). Tällaisesta pienikokoisesta, matalaraajaisesta ja pitkärunkoisesta koirasta on nykyisen cockerin ulkomuodollinen jalostus alkanut. Rotua harrastava yhdistys The Cocker Spaniel Club juhli rodun kotimaassa vuonna 2002 sadannetta toimintavuottaan. The Club ssa on tällä hetkellä noin 1500 jäsentä niin rodun kotimaasta kuin ulkomailtakin Rodun nykyinen käyttötarkoitus Cockerspanielia pidetään nykyisin pääasiassa seurakoirana. Yleisin harrastusmuoto on näyttelytoiminta, mutta agility, haavoittuneen riistan jäljestäminen (MEJÄ) ja tottelevaisuuskoulutus (TOKO) ovat myös suosittuja. Viime vuosina on rodun harrastajien joukossa lisääntynyt kiinnostus rodun alkuperäiseen käyttötarkoitukseen eli metsästykseen (SPA, SPME ja SPVE). Tähän käytetään pääsääntöisesti näyttelylinjaisia koiria, joskin maahamme on rantautumassa Ruotsista ja Iso-Britanniasta peräisin oleva käyttölinjainen kanta. Suomessa on tätä kirjoitettaessa (2005) tietääksemme seitsemän käyttölinjaista cockerspanielia. Näyttely- ja käyttölinjaa edustavat cockerit ovat osoittaneet käyttökelpoisuutensa metsästykseen menestymällä mm. nuorille spanieleille tarkoitetussa epävirallisessa metsästystaipumuksia mittaavassa Haastaja-kisassa. Edellä mainittujen käyttötarkoitusten lisäksi cockereita on nähty myös rauniokoirien joukossa. Cockerspanielit ry perusti vuonna 2004 metsästystoimikunnan, joka on ensimmäisen toimintavuotensa aikana toiminut vilkkaasti. Toimikunnan tarkoituksena on jakaa tietoa rodun alkuperäisestä käyttötarkoituksesta ja järjestää asiaan liittyvää koulutusta sekä metsästysretkiä Kanta muissa maissa Euroopassa rotu on kaikkein suosituin kotimaassaan Brittein saarilla, josta se on levinnyt muualle Eurooppaan ja koko maailmaan ollen yksi 8 kaikkein suosituimmista roduista. Muun maailman cockerikanta pohjautuu samoihin brittiläisiin linjoihin ja suurimmat erot ovat siinä, mitä linjoja missäkin maassa on eniten käytetty jalostukseen. Rodun kotimaassa on kehittynyt metsästyskäyttöön tähtäävä käyttölinja, joka eroaa näyttelylinjoista ulkonäöllisesti ollen pidempirunkoinen ja niukkaturkkisempi. Käyttölinjaa on viety Britanniasta mm. Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan, Suomeen, USA:n ja Ranskaan Ruotsin kanta Ruotsissa on vuosina rekisteröitiin cockeria. Vuosittaiset rekisteröintimäärät vaihtelivat välillä ja rotu oli vuonna 2004 viidenneksi eniten rekisteröity koirarotu. Rekisteröintimäärät ovat nousseet 1,5 kertaisiksi 1990-luvun loppuun verrattaessa. Tänä aikana on sisäsiitosaste koko ajan laskenut noin 4 % lähelle 2 %. Pentueissa on ollut 4-5 pentua. Lisää tietoa on liitteenä 2 olevassa ruotsinkielisessä analyysissä cockerin jalostuksesta Analyysin on tehnyt vuonna 2003 Genetica AB, Per-Erik Sundgren. Cockerien rekisteröinnit Hundsport 1-2/2005 mukaan: Vuosi Rekisteröinnit yht Iso-Britannian kanta Iso-Britanniassa rekisteröidään vuosittain noin uutta cockeria. Luku on arvio, joka on laskettu vuoden 2004 kolmen viimeisen (loka-joulukuu) kuukauden rekisteröintien määrästä (4424 cockeria/ 3 kk, 869 pentuetta). Pentuekoko on tässä otoksessa lähes 5,1 pentua/pentue. The Kennel Club rekisteröi vuonna 2004 kaikkiaan noin koiraa, joista cockereiden prosentuaalinen osuus on noin 5,5 %.

9 2.4. Suomen kanta Suomeen ensimmäiset cockerit tuotiin luvulla ja rotu nousi seuraavan 20 vuoden kuluessa yhdeksi suosituimmista roduista maassamme. Parhaimmillaan cockereita rekisteröitiin yli 2000 yksilöä vuosittain. Viimeisten 10 vuoden kuluessa vuosittaiset rekisteröintimäärät ovat pudonneet noin tuhannesta koirasta 600 koiraan. Laskun syynä lienee uusien turkin hoidoltaan helpompien pienikokoisten yleisrotujen saama kiinnostus ja rodun luvuilla saama aggressiivisen rodun maine. Yhteensä cockerspanieleita on rekisteröity vuosina yksilöä, joten Suomen kanta lienee noin 5000 yksilöä, sillä kaikki koirat eivät saavuta 10 vuoden ikää. Rekisteröinnit Vuosi Rekisteröinnit yht

10 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Rotu kuuluu Suomen Spanieliliitto Finlands Spanielförbund ry:n alaisiin rotuihin ja rotua harrastava yhdistys on vuonna 1980 perustettu Cockerspanielit ry, joka toimii maanlaajuisesti. Cockerspanielit ry:n jäsenmäärä oli 2005 lopussa 814 jäsentä. Jäsenmäärän kasvu on noin 100 jäsentä vuosittain. Rodun jalostuksesta vastaa ensisijaisesti Suomen Spanieliliitto Finlands Spanielförbund ry: n alaisen jäsenyhdistyksen Cockerspanielit ry:n vuosikokouksen valitsema jalostustoimikunta, joka vastaa jalostusneuvonnasta ja pentuvälityksestä. Liitteenä 7 on Suomen Spanieliliiton alaisten jalostustoimikuntien tarkempi tehtäväkuvaus. 10

11 4. NYKYTILANNE 4.1 Populaation koko ja rakenne Rekisteröinnit ja pentueet Vuosi Rekisteröinnit Pentueet Tuonnit Kasvattajat Isät Emät Yksiv. Kirjav. Seka Urokset Nartut yht Jalostukseen käytetyt urokset käytetyintä urosta kirjavat Tummennetuilla uroksilla pentumäärä ylittää 5 % samana aikana (5 vuotta, ) rekisteröityjen pentujen määrästä. Kirjavia pentuja syntyi yhteensä 905 kpl. 20 käytetyintä urosta yksiväriset Uroksen nimi Pentuja kpl % uroksella Finemoon Unlimited ,7 Benchmark Oliver Twist 81 8,9 Lynwater Pole Star 66 7,3 Lynwater Hazelnut 65 7,2 Crawford Tell Me Rumour 46 5,1 Nortworth A True Ashgrove 42 4,6 Crawford Hot Chocolate 40 4,4 Westerner Wedding Singer 36 3,9 Breeze Air Mail 33 3,6 Benchmark Hard Rock Cafe 30 3,3 Lynwater Forecaster 30 3,3 Finemoon Second Sight 27 3,0 Line Sam Non Stop 23 2,5 Crawford Grand Slam 20 2,2 Fieldstone Trapper Mcmurphy 20 2,2 Leading-Light Strikes Back 20 2,2 Breeze Blizzard s Boy 16 1,8 Iceking 16 1,8 Westerner Marching Order 15 1,6 11

12 Yksivärisiä pentuja syntyi vuosina kpl. Uroksen nimi Pentuja kpl % uroksella Cardamine Royal Legend 85 4,57 Flyers You Know 78 4,2 Nortworth Madman s Return 67 3,6 Caperhill Missing Link 64 3,4 Norvale The Wizard 63 3,39 Usemade Heaven Or Hell 57 3,07 Claramand For Sure 56 3,0 Berryhill s Bonfire 54 2,9 Nortworth Peek In Memories 48 2,6 Shavian Cosa Nostra 44 2,4 Maxi Mates Lord Essex 39 2,1 Nortworth Trip Hammer 38 2,0 Usemade Or Nothing 36 1,9 Caperhill Scott Thomas 35 1,8 Flyers After Math 33 1,7 Amberway Expectation 32 1,7 Canigou Strike A Light 32 1,7 Flyers I Am A Tan Man 31 1,6 Lecibsin Coordinator 30 1,6 Norvale Excalibur 30 1, Sukusiitosprosentit Sukusiitosprosentit on laskettu Suomen Kennelliiton tietokannasta FIN-rekisterissä olevista koirista. Kirjavia ja yksivärisiä koiria ei ole eroteltu toisistaan. Vuosi 5 sukupolvea 10 sukupolvea ,11 % 3,86 % ,30 % 3,32 % ,91 % 3,94 % ,59 % 2,63 % ,73 % 2,86 % 12

13 Sukusiitosprosentin kasvunopeus vuosien (4 vuotta, yksi sukupolvenväli) aikana syntyneiden pentueiden mukaan laskettuna Sukusiitosprosentti on matemaattinen arvio, joka kuvaa yksilön mahdollisuutta periä esivanhempiensa identtisiä geenejä vanhemmiltaan. Määrittämällä yksilölle sukusiitosprosentti, voidaan matemaattisesti arvioida todennäköisyys sille, että sattumanvaraisesti valitun geenilokuksen alleelit, jotka yksilö on perinyt molemmilta vanhemmiltaan ovat identtiset ja peräisin samalta yksilöltä. Rodussa esiintyvät yksilöiden korkeat sukusiitoskertoimet kertovat yksilöiden perinnöllisen vaihtelun katoamisesta, sillä geenien lokukset yhdenmukaistuvat sukusiitosasteen kasvaessa. Yhdenmukaistuminen voi olla positiivista, sillä homotsygotialla vakiinnutetaan tiettyjä ominaisuuksia rotuun. Lisääntyvä homotsygotia aiheuttaa kuitenkin rinnakkaisten alleelien katoamista ja myös monen piilevän, ei toivotun ominaisuuden esiintulon ja vakiintumisen rotuun. Ennen kaikkea heikkoustekijät ja sairaudet lisääntyvät vähitellen. Esimerkki: Laboratorionakuhiiriä on kasvatettu 200 sukupolvea 50 % sukusiitosparituksilla. Ne ovat edelleen lisääntymiskykyisiä, pitkäikäisiä ja vailla perinnöllisiä vikoja, mutta niillä ei ole vastustuskykyä infektioita vastaan lainkaan, minkä takia niitä käytetään immunologisiin tutkimuksiin. Koko rodun vuosittaisille sukupolville lasketun sukusiitoskertoimen voimakas kasvu saattaa olla hälytys tulevista hankaluuksista, erityisesti jos kasvu liittyy muihin ongelmia tuoviin tekijöihin, kuten pieni populaatiokoko ja rajoittunut geenivaihto (tuontien vähyys). Sukusiitoskertoimen laskemisessa voidaan käyttää viiden polven sukutaulutietoja, mikäli halutaan ainoastaan vertailla sukusiitoskertoimen kasvua vuositasolla (P.E. Sundgren). Kymmenen tai useamman sukupolven sukutaulu kertoo kuitenkin enemmän todellisesta sukusiitosasteesta. Kaava on kehitetty ideaalipopulaatiolle, eikä siinä ole huomioitu esim. jalostuskoirien keskinäistä sukulaisuutta. Siksi oikea sukusiitosasteen kasvunopeus on suurempi kuin mitä kaava osoittaa. Tehollinen populaatikoko laskettuna yksivärisille ja kirjaville yhteensä: ΔF= tehollinen populaatiokoko, jossa 253 on jalostukseen käytettyjen urosten määrä 513 on jalostukseen käytettyjen narttujen määrä vuosina ΔF = 1/8Nmales+1/8Nfemales = 1 / / = 0,000737, mikä on prosentteina 0,074 % eli alle 0,1 %. Tehollinen populaatikoko yksivärisille: ΔF = 1/8Nmales+1/8Nfemales = 1 / / 8 257= 0,00152, mikä on prosentteina 0,15 %/ sukupolvi jossa 121 on jalostukseen käytettyjen urosten määrä ja 257 on jalostukseen käytettyjen narttujen määrä vuosina Tehollinen populaatikoko laskettuna kirjaville: ΔF = 1/8Nmales+1/8Nfemales = 1 / / 8 118= 0,00366, mikä on prosentteina 0,37 %/ sukupolvi, jossa 48 on jalostukseen käytettyjen urosten määrä ja 118 on jalostukseen käytettyjen narttujen määrä vuosina Kirjavien koirien jalostuspohja on uhkaavasti kaventumassa. Tämä oli odotettavissa, sillä kirjavien koirien rekisteröintien osuus on laskenut voimakkaasti viime vuosina muutaman aktiivisen kasvattajan vähennettyä kasvatustyötään. Tuontikoiriakaan ei tuoda enää entiseen tapaan typistettyjen koirien kilpailu- ja näyttelykiellon takia, joten uutta verta ei tätä kautta ainakaan rodun kotimaasta, jossa typistämistä edelleen jatketaan, tule Pentueet Kirjavissa pentueissa on keskimäärin noin 4,6 pentua/pentue. Yksivärisissä pentueissa noin 4 pentua/pentue. Syytä eroon eri väriryhmien pentuekoon välillä ei ole ainakaan toistaiseksi pystytty selittämään. 13

14 Pentueet Kpl yksiväriset 391 kirjavat 189 seka 31 yhteensä Tehollinen populaatiokoko laskettuna (4 vuotta = 1 sukupolvi) lisääntyneiden koirien määristä Kirjavat ja yksiväriset koirat yhdessä x 513 x 253 / ( ) = on jalostukseen käytettyjen urosten määrä 513 on jalostukseen käytettyjen narttujen määrä vuosina Yksiväriset x 257 x 121 / ( ) = on jalostukseen käytettyjen urosten määrä ja 257 on jalostukseen käytettyjen narttujen määrä vuosina Kirjavat x 48 x 118 / ( ) = on jalostukseen käytettyjen urosten määrä ja 118 on jalostukseen käytettyjen narttujen määrä vuosina Tehollinen populaatiokoko on kuitenkin molemmilla värivarianteilla vielä suhteellisen hyvässä jamassa eli molemmat ovat yli 100. Vuosiyhteenveto Koiranet-tietokannan mukaan vuosille Pennut (kotimaiset) Tuontikoirat Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 4,3 4,6 4,4 4,8 4,7 Kasvattajat Urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 4 v 12 kk 4 v 12 kk 4 v 3 kk 4 v 6 kk 5 v Nartut - kaikki kotimaiset tuonnit keskimääräinen jalostukäytön ikä 4 v 2 kk 3 v 11 kk 3 v 8 kk 3 v 4 kk 3 v 9 kk Isoisät Isoäidit Tehollinen populaatio Sukusiitosprosentti 2,79 % 3,03 % 2,29 % 2,50 % 2,81 % 14

15 5.1. Rotumääritelmän kuvaus 5. LUONNE JA KÄYTTÖOMINAISUUDET Rotumääritelmässä (hyväksytty FCI , SKL-FKK ) cockerspanielin luonnetta kuvataan seuraavasti: Iloinen luonne ja alati heiluva häntä kuvastavat koiralle tyypillistä touhukkuutta etenkin sen seuratessa jälkeä tiheäkasvuistakaan maastoa pelkäämättä. Lempeä, miellyttämisenhaluinen ja täynnä elämäniloa. Cockerspanielin rotumääritelmä on liitteenä Kasvattajien ja harrastajien mielipide Jalostustoimikunta keräsi vuoden 2001 alussa rodun harrastajien mielipiteitä siitä, millainen cockerin luonteen tulisi heidän mielestään olla. Vastauksissa kuvattiin oikeanlaista luonnetta mm. seuraavasti: Iloinen, ystävällinen, avoin, vilkas, seurallinen, sopeutuvainen, rohkea, peloton, reipas, utelias, sosiaalinen, luottavainen, kuuliainen, miellyttämisenhaluinen, pehmeä, lempeä, toiminnanhaluinen, tasapainoinen, keskittymiskykyinen, innostunut kaikesta toiminnasta, metsästysviettinen, kiinnostunut hajuista, kestävä, peräänantamaton työskentelijä, helposti koulutettava, tottelevainen, ihmisrakas, lapsirakas, kaikkien kaveri ja suloinen koko perheen koira. Kysymykseen millainen cockerspanielin luonne ei saisi olla, vastattiin seuraavasti: Ylivilkas, hermostunut, levoton, rauhaton, laiska, flegmaattinen, apea, alistunut, vetäytyvä, pidättyväinen, epäluuloinen, arvaamaton, hyökkäävä, aggressiivinen, arka, pelokas, perääntyvä, säikky, ääniherkkä, keskittymiskyvytön, riippumaton, itseriittoinen, vahtiva, kova, terävä, puolustushaluinen ja sulkeutunut yhden ihmisen koira Spanielien taipumuskokeet Cockerspanielilla on osallistumisoikeus spanielien taipumuskokeeseen (SPA), jonka tarkoituksena on todeta spanielirotujen käyttöominaisuuksia sekä onko koiran luonne ja käyttäytyminen spanieliroduille tyypillinen. Suomessa cockerspanieli tarvitsee hyväksytyn suorituksen taipumuskokeessa tullakseen Suomen muotovalioksi. 15 Arvostelu suoritetaan hyväksytty/hylätty periaatteella. Koiran kaikkien osasuoritusten tulee olla hyväksyttyjä, jotta se hyväksytään kokeessa. Tuomari antaa koirasta suullisen ja kirjallisen arvostelun. Koiran kaikki osasuoritukset arvostelee sama tuomari. Osasuorituksia ovat 1. Sosiaalinen käyttäytyminen Koiran on tultava vaikeuksitta toimeen ihmisten ja koirien kanssa. 2. Tottelevaisuus Yleistä tottelevaisuutta tarkkaillaan koko kokeen ajan. Koiran on oltava ohjaajansa hallinnassa. 3. Haku ja laukauksensieto Tarkoituksena on todeta, haluaako koira työskennellä maastossa ja olla yhteistyössä ohjaajansa kanssa. Hakuosuudella koiran on vainuansa käyttäen etsittävä riistaa tai mahdollisia riistanjälkiä, pitäen samalla yhteyttä ohjaajaansa. Koira ei saa pelätä noin 25 metrin etäisyydellä siitä haulikolla ammuttua laukausta. 4. Jäljestäminen Koiran on kytkettynä kuuden metrin pituiseen taluttimeen seurattava vastatapetun tai tuoreena pakastetun, täysin sulaneen riistaeläimen tai kaniinin laahausjälkeä, joka on noin 120 metrin pituinen. Jäljen puolivälissä on noin 90 asteen kulma. Laahattu eläin jätetään kaadoksi. 5. Vesityö Koiran on uitava halukkaasti ja noudettava veteen heitetty riistalintu tai riistalintupukki. Riistalintupukin runko on puuta ja se on kooltaan noin 2 x 5 x 20 cm ja se on sitomalla peitetty vähintään kahdella riistalinnun siivellä. Taipumuskokeissa cockerspanielit ovat suoriutuneet seuraavasti : Vuosi Suorituksia/ hyväksyttyjä hyl. sosiaalinen käyttäytyminen 63/38 79/51 84/40 100/ 59 1 hyl. tottelevaisuus hyl. haku ja laukauksensieto hyl. jäljestäminen hyl.vesityö

16 Sosiaalisessa käyttäytymisessä hylättyjen koirien arvostelussa mainittu Käytös hermostunut ja toisiin koiriin aggressiivinen 1 Tottelevaisuudessa hylättyjen koirien arvostelussa mainittu Tottelevaisuus rakoili vesityön osalta 6 Karkaa vesityöstä 1 Karkaa hakuosuudelta 1 Haussa ja laukauksensiedossa hylättyjen koirien arvostelussa mainittu Puutteellinen työskentelyhalu 26 Suppea haku 7 Juoksee etäällä ohjaajasta, ei varsinaista hakua 1 Hakuinto laimenee laukauksen jälkeen 4 Hätkähtää laukausta 1 Vierastaa ampumista 1 Pelkää laukausta, poistuu 1 Haukkuu ohjaajaa 1 Karkaa hakuosuudelta 1 Jäljestämisessä hylättyjen koirien arvostelussa mainittu Puutteellinen työskentelyhalu 14 Ei suostu menemään kanille saakka 7 Vesityössä hylättyjen koirien arvostelussa mainittu Ei mene veteen lainkaan 5 Saisi olla halukkaampi uimari 9 Halukkuus uintisyvyydelle saakka ok 5 Ei ui 6 Ui, ei tuo riistapukkia 10 Ohjaaja keskeytti 1 Koemuoto ansaitsisi ehdottomasti nykyistä paremman arvostuksen sekä spanieliominaisuuksien mittarina että käyttökoetoimintaan ohjaavana ns. aloituskokeena. Valitettavan usein koe koetaan vain pakollisena etappina muotovalion arvoon. Huolestuttavaa taipumuskokeiden tuloksissa on niiden vuosittain heikkenevät tulokset. Varsinkin, kun huomattava osa osallistuvista koirista on niitä, joita käytetään rodun jalostamiseen. Rodun harrastajien aktivoiminen kokeeseen osallistumiseen olisi ensiarvoisen tärkeää, sillä sen kautta jalostustoimikunta saa tärkeää tietoa osallistuneiden koirien käyttöominaisuuksista. Mitä useamman koiran koekäynnistä saadaan tilastokelpoista tietoa, sitä paremmin sitä voidaan käyttää jalostuksen työvälineenä. Vuotuiseksi taipumuskokeisiin osallistumisen tavoitteeksi asetetaan 17 % kannasta. Mikä on ollut osuus tähän asti? vuosi rekisteröinnit kpl SPA-kokeissa cockerspanieleita kpl SPA-kokeissa hyväksyttyjä cockerspanieleita kpl SPA- kokeisiin osallistuneet cockerspanielit % kannasta (= rekisteröinnit samana vuonna) ,8 65, ,7 67, ,4 53, ,0 64,4 Hyväksymis% (= hyväksytyt /osallistuneet) Taipumuskokeiden tuloksista on havaittavissa, että rodun työskentelyhalu on heikkenemässä. Se osaltaan vaikuttaa myös siihen, että rodun kilpailukyky muiden rotujen kanssa hyvänä ja käyttökelpoisena harrastusrotuna tottelevaisuuskokeissa ja agilityssa heikkenee. Päinvastaisessa tapauksessa rotu ajautuu pääosin seurakoiraksi, mikä olisi tälle kooltaan ja toimintahalultaan ihanteelliselle rodulle suuri vahinko. 16

17 5.4. Cockerspanieli metsästyskoirana Cockerspanielilla on osallistumisoikeus spanielien metsästyskokeeseen. Kokeen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää spanielien käyttökelpoisuutta metsästyskoirina, erityisesti vesilinnun metsästyksessä. Koe suoritetaan pääriistan mukaan joko maalintu-/ fasaanikokeena (SPME) tai vesilintukokeena (SPVE). Koe on käytännön metsästystilanne, jossa koira arvostellaan vähintään tunnin kestävässä koe-erässä yhden tuomarin arvostelemana. Nuorten luokassa (NUO) saavat kilpailla koirat, jotka koepäivään mennessä eivät ole täyttäneet kahta vuotta. Avoimessa luokassa (AVO) kilpailevat koirat ilman ikärajoituksia Voittajaluokassa (VOI) kilpailevat koirat ilman ikärajoitusta saatuaan SPME-/SPVE-kokeen avoimesta luokasta kaksi ykköstulosta. Pisteet muodostuvat seitsemästä osasuorituksesta, jotka ovat : Palkintosijoihin vaadittavat minimipistemäärät ovat: Nuorten luokassa NUO 1 90 p / NUO 2 75 p / NUO 3 60 p Palkintojen pisterajat ja sanalliset vastikkeet AVOja VOI-luokissa ovat : 3. palkinto(70 84 p) = käyttökelpoinen metsästyskoira (välttäviä ja tyydyttäviä osasuorituksia) 2. palkinto (85 99 p) = hyvä metsästyskoira (hyviä, tyydyttäviä ja mahdollisesti välttäviä osasuorituksia) 1. palkinto (väh. 100 p) = erittäin hyvä metsästyskoira ( hyviä ja mahdollisesti tyydyttäviä osasuorituksia) Käyttövalion arvon (FIN KVA) cockerspanieli saa, kun sillä on kolme VOI 1- tulosta vähintään kahdelta eri tuomarilta ja vähintään yksi VOI 1-tulos on saavutettu vesilintukokeesta (SPVE). Lisäksi koiralla tulee olla vähintään laatuarvostelun maininta H (hyvä) koiran täytettyä 15 kuukautta. Haku kerroin 5 Ylösajokyky kerroin 3 Saaliin tai haavoittuneen riistan löytökyky kerroin 5 Saaliin nouto ja luovutus kerroin 5 Vesityöskentely kerroin 4 Tottelevaisuus ja yhteistoiminta kerroin 4 Kokonaisvaikutus kerroin p 0-5 p 0-5 p 0-5 p 0-5 p 0-5 p 0-5 p 17

18 Alkuperäisen käyttötarkoituksen luonteelle asettamat vaatimukset Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus täysin ohjattavissa olevana metsästyskoirana on edellyttänyt koiralta riistaviettiä, helppoa koulutettavuutta, miellyttämisenhalua, kontaktihakuisuutta, noutamishalua, pehmeäsuisuutta, rohkeutta, ketteryyttä ja nopeutta. Koira ei ole saanut pelätä tiheääkään aluskasvillisuutta ja yllättäviäkään tilanteita. Koira ei myöskään saa olla paukkuarka. Metsästystilanteessa koiran on pysyttävä koko ajan ohjaajan näköpiirissä ja toteltava annettuja vihellys-, käsi- tai sanallisia käskyjä viivyttelemättä. Ohjaajan ja koiran välillä on oltava jatkuva yhteys. Erityistä sosiaalisuutta ja sopeutumiskykyä on vaadittu koiran eläessä kennelolosuhteissa tai perheenjäsenenä yhdessä toisten koirien ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Edellä luetellut ominaisuudet ovat tehneet cockerspanielista yhden kaikkien aikojen suosituimmista ihmisen seuralaisista ja näitä ominaisuuksia olisi jalostuksella pyrittävä edelleen ylläpitämään. Käyttöominaisuuksien ylläpidolla ja parantumisella on suora yhteys monien rotujen luonteen kehittymiselle toivottuun suuntaan. Cockerspanieli ei liene poikkeus. Luonteen virheitä nykyisillä cockerspanieleilla ovat liiallinen vilkkaus ja siitä johtuva keskittymiskyvyttömyys, liioiteltu terävyys ja ääntelyherkkyys, itseluottamuksen puute ja liian alhainen ärsytyskynnys. Ne kertovat osaltaan myös cockerspanielin hermorakenteen heikkoudesta. Huolestuttava suunta on toisaalta myös rodun työskentelyhalukkuuden aleneminen. Kaikki ominaisuuksia, jotka heikentävät koiran käyttöä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan sekä vaikeuttavat sen elämistä harrastus- ja kotikoirana. Luonteen arviointi Luonnetestissä on käynyt kaikkiaan vuoden 2005 loppuun mennessä 61 cockerspanielia, joiden tulokset vaihtelevat 80 pisteestä aina 200 pisteeseen saakka. Rajaa hyväksytylle testitulokselle ei ole rodulle asetettu. Luonnetesti soveltuu cockerin luonteen arviointiin siinä missä mille muullekin rodulle, mutta testin osioista saadut tulokset on suhteutettava rodulle toivottuun luonteeseen. Hyvät luonnetestitulokset eivät välttämättä suoraan periydy jälkeläisille, sillä luonteen arviointia vaikeuttaa ympäristövaikutusten 18 suuri paino. Aiheesta on meneillään tutkimus, jonka toivomme tuovan lisävalaistusta luonnetestin käyttöön jalostuksen apuna. Koira ei ole perittyjen ominaisuuksiensa summa, vaan geenit vastaavat karkeasti arvioiden vain noin 20 % sen lopullisesta käyttäytymisestä. Koiran omistaja ymmärtää kuitenkin todennäköisesti testissä käytyään huomattavasti aikaisempaa paremmin koiransa käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa ja saa vinkkejä sen kouluttamiseen. Yhdessä walesin- ja englannin springerspanieliharrastajien kanssa on tehty esitys ihanteelliseksi, hyväksyttäväksi ja ei-toivotuksi luonnetestisuoritukseksi, joka on liitteenä 6. Suomessa ei vielä tätä kirjoitettaessa ole vakiintuneessa käytössä Svenska Brukshundklubbenin kehittämää MH-kuvausta (Mentalbeskrivning för Hund). Ruotsissa vuoteen 2003 mennessä oli testillä testattu 46 cockeria. Liitteenä 4 on näiden koirien kuvaustulosten yhteenveto, jonka mukaan koirat saisivat olla lintukoiraksi leikkisempiä ja uteliaampia. Kuvattujen koirien määrä on kuitenkin liian pieni luotettavan yhteenvedon tekemiseen. MH-testin järjestäminen edellyttää rotukerhoilta ja järjestöiltä oma-aloitteisuutta. Springerspanielit ry:n ja Cockerspanielit ry:n yhteisessä kasvattajapäivässä vuoden 2005 lopulla kuultiin esitys MH-kuvauksen järjestämisestä ja paikan päältä löytyi joukko innokkaita toimitsijakoulutukseen lähtijöitä. Toimitsijakoulutus pyritään järjestämään vuoden 2006 keväällä Heljä Marjamäen toimiessa kouluttajana. Molemmilla kerhoilla on tämän jälkeen tarkoituksena järjestää omia kuvaustilaisuuksia harrastamilleen roduille. Ongelmat Rodun harrastajien keskuudessa jatkuvasti käynnissä oleva terveyskysely ja suorat yhteydenotot jalostustoimikuntaan ovat osoittaneet, etteivät kaikki cockerspanielit vastaa käyttäytymisensä suhteen rotumääritelmässä kuvattua ihannetta. Siksi jalostustoimikunta on pyrkinyt keräämään tietoa perheissään ongelmallisesti käyttäytyvistä cockerspanieleista. Ongelmista yleisin on hyökkäävä käyttäytyminen, joka kohdistuu perheenjäseniin. Jos omistaja on ottanut yhteyttä ennen tilanteen riistäytymistä käsistä, on koira omistajineen ohjattu kokeneiden koiran käyttäytymiseen perehtyneiden eläinlääkäreiden tai käytösterapeuttien hoitoon. Huomionarvoista on se, että lähes kaikki hyökkäävästi käyttäytyvät

19 toimikunnalle ilmoitetut cockerit ovat yksivärisiä. Kirjavista ja kirjava-yksivärisyhdistelmistä syntyneitä koiria on tullut tietoomme satunnaisesti. Kaiken kaikkiaan tietoja on 52 koirasta, joista tietojemme mukaan 20 kpl on lopetettu (40 %) pidetyssä rotukohtaisessa neuvottelussa päätettiin, että koirien tiedot ovat siitä lähtien julkisia. Tämä on kerrottu kaikille sen jälkeen koirastaan ilmoittaneille. Tiedot hyökkäävästi käyttäytyvistä koirista julkaistaan Cockeripäivien yhteydessä kerran vuodessa tilaisuudessa paikalla oleville. Tietojen julkiseksi saattaminen on johtanut siihen, että muutaman koiran omistaja ei ole halunnut ilmoittaa koiransa tietoja. Hyökkäävästi käyttäytyvät cockerspanielit ovat hyvin usein epävarmoja yksilöitä, jotka kokevat sosiaalisissa tilanteissa uhkaa, jota niihin ei sisälly. Ne voivat olla hyvin tarkkoja omasta tai omiksi kokemiensa tavaroiden, paikan, tilan tai ruuan koskemattomuudesta. Nämä ovat asioita, jotka yhdistetään koirien käyttäytymisongelmia tutkivassa tieteessä dominanssiaggressioon. Dominanssi on jossakin tietyssä sosiaalisessa tilanteessa esiintyvä suhde kahden yksilön välillä, joka voi vaihdella yksilöiden kulloisenkin tarvetilan mukaan. Dominanssiaggressiivisesti käyttäytyvä koira pyrkii hallitsemaan perheen eli lauman tekemisiä esim. vahtimalla tärkeiksi kokemiaan kohteita asunnossa, kuten sohvaa, omaa ruokaansa, isännän sänkyä, emäntää jne. Koira voi myös pyrkiä päättämään kuka saa liikkua missäkin koira voi linnoittautua oven eteen, portaiden alle tai keittiöön ja ohi ei ole kulkemista. Koira pyrkii myös päättämään itse, milloin, miten ja kuka häneen saa koskea, jolloin normaaleista hoitotilanteista muodostuu taistelutanner omistajan ja koiran tahtojen välillä. Fuller ja Scott totesivat vuonna 1965 julkaistussa klassisessa tutkimuksessaan, että perimällä on tärkeä merkitys koiran sosiaalisten suhteiden kehittymiselle, sillä koirien käyttäytyminen sosiaalisissa tilanteissa on riippuvaista yksilöiden omista sosiaalisista kyvyistä. Toimiminen dominanssi-alistussuhteissa on riippuvaista koiran taipumuksesta käyttäytyä niissä aggressiivisesti. Varsinaisia raivosyndroomaa eli hallitsemattomasti ja ennalta arvaamatta kohtauksittaisesti hyökkääviä koiria joukossa ei ole montaakaan. Suurimmalla osalla hyökkäävä ja/tai vahtiva käyttäytymismuoto on vallitseva tapa toimia tietynlaisissa sosiaalisissa tilanteissa, joissa omistaja pyrkii hallitsemaan koiraa. Joillakin yksilöillä aggressio suuntautuu vieraisiin ihmisiin ja/tai koiriin. Koiran käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa kahdella tavalla, muuttamalla siihen vaikuttavaa ympäristöä tai perimää. Kasvattajina meidän tehtävämme on vaikuttaa niihin tekijöihin, joihin meillä on vaikutusmahdollisuus eli koiran perimään ja sen varhaiseen kasvuympäristöön. Tietysti voimme pyrkiä valitsemaan pentujemme ostajat huolella ja varmistaa, että heidän odotuksensa koiran suhteen ovat realistiset. Cockeri on vilkas, hyvän peruskasvatuksen ja toimintaa vaativa koira, joka ei välttämättä sovellu pelkäksi sohvankoristeeksi. Siihenhän sitä ei ole alunperinkään tarkoitettu. 19

20 6.1. PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Silmäsairaudet 6. TERVEYS Rodun PEVISA- ohjelmana on jalostukseen käytettävien koirien tutkimuspakko. Vanhempien tulos ei vaikuta pentujen rekisteröintiin. Tutkimustulos on voimassa 24 kk. Tietoja silmätutkituista koirista (- numeron edessä tarkoittaa tulkinnanvaraisia tapauksia) Vuosi Tutkitut Sairaat RD PRA HC Cilia aber PPM PHTVL/ PHPV Ektropion / / /-1 2/ Entropion Vuosi Muut mykiömuutokset, ei perinnölliset Luxatio lentis Perinnöllinen keratitis KCS muita silmämuutoksia, tark. määrittelemätön Muut morbi corporis vitrei Muut sarveiskalvomuutokset Verkkokalvolöydök. tark. määrittelemätön Silmätutkimuksissa löydettyjä sairauksia Perinnöllinen kaihi (HC) Cockerspanielilla esiintyy kahta kaihityyppiä; synnynnäistä anteriorista subkapsulaarista ja juveniilia posteriorista kortikaalista kaihia. Synnynnäinen anteriorinen kaihityyppi pysyy yleensä muuttumattomana, mutta siihen voi liittyä muitakin silmän muutoksia kuten mm. mikroftalmiaa, verkkokalvon kehityshäiriöitä ja peristoivaa pupillamembraania (PPM). Mitään tiettyä periytymismallia ei olla voitu kumpaankaan kaihityyppiin osoittaa ja epäilläänkin, että sairauden syntyyn saattavat vaikuttaa myös ympäristöolosuhteet. Edellä mainittujen lisäksi cockerilla on löydetty myös nukleaarista fibrillaarista kaihityyppiä (NFC), joka pysyy muuttumattomana eikä yleensä haittaa koiran näkökykyä. Tämänkään kaihityypin mahdollista periytymismallia ei tunneta. 20 Etenevä verkkokalvon surkastuminen (PRA) Sairaus esiintyy cockerspanielilla tavallisimmin yleistyneenä (GPRA). Sairaus johtaa verkkokalvon surkastumiseen koiran molemmissa silmissä. Koira sokeutuu täydellisesti. Periytymismalli on yksinkertainen autosomaalinen resessiivinen. Markkinoilta on saatavissa kaupallinen (Optigen ) mutaatiotesti rodulla esiintyvän progressive rodcone degeneration-pra:n (GPRA= generalised eli yleistynyt PRA) geneettisen statuksen tutkimiseksi. Jalostustoimikunta ei anna hyväksyntää yhdistelmälle, josta syntyvien pentujen GPRAkantajuustodennäköisyys nousee yli 50 %. Päätös tällaisesta toimintatavasta tehtiin rotukohtaisessa neuvottelussa Todennäköisyyttä laskettaessa otetaan huomioon koirien Optigentestitulokset, mutta yksittäisten koirien testituloksille

21 ei aseteta vaatimuksia. Esim. testituloksen C1, joka tarkoittaa sairasta koiraa, voi saada hyväksynnän, jos pentujen kantajuustodennäköisyys on korkeintaan 50 %. Optigen -testien perusteella kantajien osuus rodussa suhteellisen korkea. Kantajia ei voida jättää pois jalostuksesta ilman, ettei jalostukseen käytettävien koirien osuus huomattavasti laske. Yhdistelmät on suunniteltava siten, että sairauden kantajia on sukutauluissa mahdollisimman vähän. Koska sairaus tulee ilmi vasta vanhemmalla iällä, on erittäin tärkeää tutkia silmätutkimuksella ikääntyviä koiria 5 vuoden iästä ylöspäin. Jalostustoimikunta on järjestänyt silmätutkimustilaisuuksia mm. rodun päänäyttelyn yhteydessä, Cockeripäivillä, Mäntsälän eläinlääkäriasemalla sekä jalostustoimikunnan jäsenten kotona. Optigen näytteitä on kerätty keskitetysti alennuskampanjaviikkojen yhteydessä. Retinan dysplasia (RD) Trichiasis, normaalikarvoitukseen kuuluvat karvat hankaavat silmän pintaa Rotualttius on olemassa. Esiintyy yläluomien sisäänpäinkiertymisen ja alaluomien ulospäinkiertymisen yhteydessä, jolloin koiran karvoituksen normaalit karvat saattavat kääntyvät hankaamaan silmän pintaa. Kyynelkanavan aukon kehittymättömyys Koiran silmien alapuolinen karvoitus on jatkuvasti märkänä kyyneleritteestä, joka ei pääse poistumaan normaalitietä kyyneltiehyen kautta. Ylivuotoa näkyy tavallisimmin silmän sisänurkasta. Rotualttius olemassa ja vika onkin kirjoittajan kokemuksen mukaan kohtalaisen yleinen. Kyynelkanavan aukot voidaan avata kirurgisesti. Keratokonjuktivitis sicca eli kuivasilmä (KCS) Esiintyy cockerspanielilla multifokaalisena muotona eri erillisinä verkkokalvon poimuina. Periytymismallia ei ole voitu varmasti osoittaa. Entropion eli luomien sisäänpäin kiertyminen Kääntyessään sisäänpäin luomessa kasvavat karvat hankaavat silmän pintaa ja aiheuttavat silmän pintaan jatkuvan ärsytyksen. Rodulla on selkeä alttius luomien sisäänpäin kiertymiseen. Hoito on kirurginen. Ektropion eli löysät alaluomet Kovin avoin ja roikkuva alaluomi altistaa tulehduksille, sillä luomen konjunktiva ärtyy silmään lennähtävistä pöly tms. hiukkasista. Selkeä rotualttius, joka liittyy pään runsaaseen nahkaisuuteen. Vakavissa tapauksissa luomet voidaan kiristää kirurgisesti. Districhiasis eli ylimääräiset ripset Rodulla esiintyy silloin tällöin ylimääräisiä ripsiä, jotka saattavat hangata silmän pintaa (kornea). Selkeä rotualttius on olemassa, mutta periytymismekanismia ei tunneta. Joissakin kansainvälisissä tutkimuksissa on löydetty hyvinkin korkeita esiintymisfrekvenssejä, jopa 80 %. 21 Usein ikääntyvällä cockerilla tavattu vaiva, joka johtuu kyynelerityksen vähenemisestä kyynelrauhasesta. Oletetaan, että koiran oma immuunivaste tuhoaa kyyneliä erittävän kudoksen vähitellen. Oireina on silmän pinnan sameus ja paksun liimamaisen rähmän ilmaantuminen sairaaseen silmään. Kyynelerityksen väheneminen johtaa silmän pinnan kuivumiseen ja pahimmassa tapauksessa ulseran (haavautuman) syntyyn. Rodulla on kasvanut alttius sairastua ja kuivasilmästä kärsiviä iäkkäitä rodun edustajia nähdään kohtuullisen usein vastaanotoilla. Diagnoosi tehdään mittamaalla silmien kyynelerityksen määrä millimetreinä minuutissa ns. Schirmerin testillä eli mitta-asteikolla varustetun imupaperiliuskan avulla. Hoitona on silmän jatkuva kosteutus silmätipoilla tai geelillä ja kyyneleritys voidaan yrittää käynnistää lääkityksellä. Kuivasilmästä kärsivä koira tarvitsee usein myös säännöllisesti antibioottitippakuurin, jotta sekundaarinen tulehdus pysyy aisoissa. Pitkälle edenneissä hoitamattomissa tapauksissa kuivasilmäisyys voi aiheuttaa jopa koiran sokeutumisen sarveiskalvon pigmentoitumisen myötä. Persistent pupillary membranes eli PPM PPM tarkoittaa sikiöaikaisen rakenteen eli pupilla membraanin (kalvon) jäännettä aikuisen koiran silmässä. Pupillakalvo peittää pupillan ennen pennun syntymää ja huolehtii osaltaan kehittyvän linssin verenkierron ylläpidosta. Normaalisti

22 pupillakalvo häviää kokonaan 4-5- viikon ikään mennessä, mutta joillakin yksilöillä rihmaisia kalvon jäänteitä nähdään vielä aikuisenakin. Perinnöllisyys mahdollinen. Löytyy säännöllisesti myös meillä. PHTVL eli pysyvä hyperplastinen tunica vaculosa lentis Silmän linssin takapinnan kapseli, verisuonitus ja lasiainen eivät kehity normaalisti. Muutokset tapahtuvat sikiöaikana päivinä Sairauden esiintyminen riippuu siitä, kuinka paljon sikiöaikaisia jäänteitä silmään jää ja missä ne esiintyvät. Yksittäisiä PHTVL-diagnooseja on tehty silmätarkastusten yhteydessä satunnaisesti. Sairauden asteet ovat vaihdelleet välillä Lonkkaniveldysplasia Lonkkaniveldysplasia on monen eri tekijän yhteisvaikutuksen tuloksena syntyvä biomekaaninen sairaus, joka johtaa lonkkanivelen löysyyteen ja siitä aiheutuvaan nivelrikkoon. Lonkkanivelten kehitykseen vaikuttavat eniten ympäristötekijät (mm. liikunta kasvuaikana, ruokinta) ja koiran vanhemmiltaan perimät geneettiset rakennusohjeet, joiden vaikutus koiran lonkkien lopulliseen rakenteeseen lienee keskimäärin noin %. Perimän vaikutuksen osuus vaihtelee huomattavasti jopa yksilökohtaisesti. Kaikki pennut syntyvät tavallaan terveinä, sillä pikkupennuista sairauden merkkejä ei voida löytää. Näkyvät merkit sairaudesta ilmaantuvat myöhemmin kasvun edetessä siten, että esim. röntgentutkimuksella suurin osa tapauksista voidaan havaita noin 6 kk iässä. Oireet voivat vaihdella oireettomasta aina lähes täydelliseen liikuntakyvyttömyyteen saakka etenkin, jos koiralle kehittyy voimakkaat nivelrikkomuutokset. Nivelrikko voi aiheuttaa voimakasta kipua, joka näkyy liikkumishaluttomuutena, ontumisena ja koiran vetäytyvänä, ilottomana käyttäytymisenä tai jopa ärtyisyytenä. Hoitona käytetään kipulääkitystä, nivelrustoa suojaavaa lääkitystä, kirurgiaa, fysioterapiaa ja akupunktiota. Koiran hyvä lihaskunto ja normaali paino kasvuaikana ja etenkin sairauden ilmenemisen jälkeen on tärkeää. Nivelrikosta kärsivän koiran liikunnan tulee olla tasaista ja säännöllistä, äkillisiä liikuntahuippuja ja voimakasta rasittamista on vältettävä. Lonkkanivelten löysyyttä ja muotoa arvostellaan FCI:n yhtenäisen arvosteluasteikon (A, B, C, D ja E) mukaisesti, jossa terveiksi katsotaan lonkat A:sta B:hen. Lonkkanivelien virallinen röntgentutkimus suoritetaan 12 kk täyttäneelle koiralle rauhoituksessa mahdollisimman standardissa asennossa. Sairaus kuuluu rodun PEVISA-ohjelmaan, jonka mukaan jalostukseen käytettävät koirat on kuvattava, mutta tulos ei vaikuta mahdollisesti syntyvien pentujen rekisteröintiin. Asteita C-E esiintyy maamme cockeripopulaatiossa vuosittain kuvatuista koirista noin 21 %. Syksyn 2004 aikana rodulla otettiin käyttöön BLUP-indeksit lonkkaniveldyplasian osalta. Indeksi saatiin 6400 koiralle ja vaihteluväli on Indeksillä pyritään ennustamaan koiran jalostusarvoa lonkkaniveldysplasian suhteen sulkemalla pois ympäristötekijöiden häiritsevää vaikutusta. Indeksiluku 100 kuvaa koiraa, joka edustaa rodun keskitasoa, sitä alhaisempi indeksi merkitsee keskitasoa huonompaa ja korkeampi keskitasoa geneettisesti parempaa yksilöä. 22

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 1.PERUSTIEDOT 1.1 Onko koirasi.. a) Papillon b) Phalène Sukupuoli.. a) uros b) narttu 1.2 Koiran syntymävuosi ja kuukausi. 1.3 Onko koirallasi

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 OHJELMA Klo 9.45 klo 10.00 klo 10.15 klo 12.00 klo 12.30 aamukahvi tilaisuuden avaus / Espanjanvesikoirien jalostustoimikunta Luonne ja sen testaaminen sekä luonnetyöryhmän

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat Rodun käyttäytyminen käytöskyselyn satoa Cockerspanielit ry aloitti kesällä 29 sähköisen tiedon keruun koirien käyttäytymisestä, jolloin sekä Cockerspanieli lehdessä että kerhon nettisivuilla julkaistiin

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Eri rotujen huomioon ottaminen koearvostelussa

Eri rotujen huomioon ottaminen koearvostelussa Eri rotujen huomioon ottaminen koearvostelussa Paula Horne SPME-tuomareiden neuvottelupäivät 21.-22.1.2012 Kokeet kilpailut metsästys Kokeiden tarkoitus palvella käyttöä ja jalostusta: käyttöominaisuuksien

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY Tämä kysely on koirakohtainen ja eikä sen täyttäminen vaadi Brasilianterrieri - Fox Paulistinha ry jäsenyyttä. Toivomme saavamme tietoa myös täysin terveistä koirista.

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Ohjeita kyselyn täyttämiseen: 1. Jokaiseen kysymykseen voit valita useamman kohdan. Jos sinulla on useampi koira, täytä jokaisesta oma kyselynsä.

Ohjeita kyselyn täyttämiseen: 1. Jokaiseen kysymykseen voit valita useamman kohdan. Jos sinulla on useampi koira, täytä jokaisesta oma kyselynsä. Luonnekysely Hei Estrelanvuoristokoiran omistaja! Toivomme, että mahdollisimman moni estrelan omistaja täyttää tämän kyselyn, jotta saisimme totuudenmukaisen kuvan rodun tämän hetkisestä tilanteesta luonteen

Lisätiedot

KEESHOND TERVEYSKYSELY

KEESHOND TERVEYSKYSELY KEESHOND TERVEYSKYSELY Vuosi 2008 Hyvä kessun omistaja, Ole hyvä ja täytä etusivulle kysytyt koiran, kasvattajan ja omistajan tiedot. Rastita toiselle sivulle tiedot koiran virallisista tutkimustuloksista.

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY AMERIKANCOCKERSPANIELIN OMISTAJILLE

TERVEYSKYSELY AMERIKANCOCKERSPANIELIN OMISTAJILLE Amerikancockerspanielit r.y. 1 (5) TERVEYSKYSELY AMERIKANCOCKERSPANIELIN OMISTAJILLE Kyselyn voi palauttaa joko koiran ja omistajan tiedoilla varustettuna tai nimettömänä. Avoimuus olisi toivottavaa, sillä

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava:

Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava: Tampereella 20.9.2014 ESITYS PEVISA-OHJELMAKSI Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava: Pentueen vanhemmilla

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Mopsien terveyskysely

Mopsien terveyskysely Mopsien terveyskysely Suomen Mopsikerho ry:n jalostustoimikunta kerää jatkuvasti tietoa mopsien sairauksista, luonteesta, kuolinsyistä ja eliniän pituudesta. Kaikkien mopsinomistajien, myös yhdistykseen

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: REKISTERINUMERO: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: VANHEMMAT: KASVATTAJA: TUNNISTUSMERKINTÄ: SUKUPUOLI: UROS UROKSELLA

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN JA PORTUGALINVESIKOIRIEN TERVEYSKYSELY

ESPANJANVESIKOIRIEN JA PORTUGALINVESIKOIRIEN TERVEYSKYSELY VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JA PORTUGALINVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNNAT ESPANJANVESIKOIRIEN JA PORTUGALINVESIKOIRIEN TERVEYSKYSELY Terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa espanjan- ja portugalinvesikoirien

Lisätiedot

SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO. Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104

SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO. Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104 SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104 Säkäkorkeus: 49 cm (1) 47 cm (1) 46 cm (1) 45 cm (3) 44 cm (5) 43 cm (2) 42 cm (6) 41 cm (7) 40 cm (22) 38 cm

Lisätiedot

Amerikancockerspanieleiden jalostuksen tavoiteohjelma.

Amerikancockerspanieleiden jalostuksen tavoiteohjelma. 1 Amerikancockerspanieleiden jalostuksen tavoiteohjelma. Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 31.3.2007. Hyväksytty Suomen Kennelliitossa 22.8.2007. Päivitys hyväksytty SKL:ssa 7.12.2011. 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 70 italianvinttikoiraa (synt.1993-2009) 9,3 % tuona aikana Suomessa rekisteröidyistä italianvinttikoirista (753) Uroksia ja narttuja vastasi kyselyyn

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Finnish Poodle Club 2014 1 Terveyskysely 2013 Yhteensä 726 koiraa ilmoitettiin kyselyyn, vastausmäärä oli ennätys. Vain 6 koiraa jouduttiin jättämään analysoinnin

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja!

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Terveyskysely Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Jokaisen estrelan omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä estrelanvuoristokoirien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Ryhmä: 3 FCI:n numero: 139 Hyväksytty: FCI 2.4.2001 SKL-FKK 8.6.2002 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

Liite 4. Luonnetestit

Liite 4. Luonnetestit Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion

Lisätiedot

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00. DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.0000 alkaen 1. Kokeen tarkoitus Ajokokeiden tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Terveyskysely viisi vuotta täyttäneille irlanninvesispanieleille

Terveyskysely viisi vuotta täyttäneille irlanninvesispanieleille Terveyskysely viisi vuotta täyttänlle irlanninvesispaniellle Irlanninvesispanielien jalostustoimikunta haluaa terveyskyselyllä selvittää ja kerätä tietoa rodun ylsestä terveydestä. Näppituntumalla tiedämme,

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti.

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Jenkki Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Ilmoitushinnat, aineisto- ja ilmestymisaikataulu, aineiston lähettäminen Jenkki 2/2010 7 In Memoriam 8 Historian siipien havinaa 16

Lisätiedot

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.)

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.) Vuoden koirat-pisteiden laskuohjeisiin on tullut pieniä muutoksia ja tarkennuksia, nämä uudet muutokset on tummennettu. Suurin muutos on kotimaan näyttelykoira-kilpailussa, jossa tästä lähtien kaikki karvanlaadun

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain: Vuoden Kettuterrieri, Vuoden Metsästyskettuterrieri, Vuoden Näyttelykettuterrieri (erikseen molemmille

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain: Vuoden Kettuterrieri, Vuoden Metsästyskettuterrieri, Vuoden Näyttelykettuterrieri (erikseen molemmille

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Pohjanpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ, KLEINSPITZ JA POMERANIAN Koiranjalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat: - rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen - rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3

Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa 9.3.2013 Hyväksytty Jalostustieteellisen toimikunnan kokouksessa 7.5.2013 0 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit herdehund ry TERVEYSKYSELY

Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit herdehund ry TERVEYSKYSELY Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit herdehund ry TERVEYSKYSELY Koiran nimi: Rekisterinumero: Syntymäaika: Sukupuoli: Uros Narttu Omistaja: Osoite: Postinro: Puh. Email: 1. Koirasi nykyinen terveydentila?

Lisätiedot

Terveyskysely 2012 tulokset

Terveyskysely 2012 tulokset Terveyskysely 2012 tulokset Italianvinttikoira ja cirneco dell etna Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry Terveyskyselyn taustat ja tavoitteet Kyselyn tavoitteena oli saada kattava kuva suomalaisten italianvinttikoirien

Lisätiedot

3.1 Oikeudet. 3.2 Rajoitukset

3.1 Oikeudet. 3.2 Rajoitukset DREEVERIEN AJOKOKEEN JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN SÄÄNNÖT ( DRAJ / DKAJ ) Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.0000 alkaen 1. Kokeiden tarkoitus Ajokokeiden tarkoituksena on dreeverin,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

SUOMEN CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELIYHDISTYS ry. CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI ~ ROTUESITE ~

SUOMEN CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELIYHDISTYS ry. CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI ~ ROTUESITE ~ SUOMEN CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELIYHDISTYS ry. CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI ~ ROTUESITE ~ Rodun historiaa Jo 1400-luvulta löytyy maalauksia eri puolilta Eurooppaa pienistä kääpiöspanieleista, jotka

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

http://www.irlanninsetterit.com/vuodensetterit.html Punaiset ja Punavalkoiset Irlanninsetterit ry:n setterikilpailujen säännöt alkaen 1.1.

http://www.irlanninsetterit.com/vuodensetterit.html Punaiset ja Punavalkoiset Irlanninsetterit ry:n setterikilpailujen säännöt alkaen 1.1. Punaiset ja Punavalkoiset Irlanninsetterit ry:n setterikilpailujen säännöt alkaen 1.1.2013 1. Punaiset ja Punavalkoiset Irlanninsetterit ry järjestää kilpailut jäsenten omistamille punaisille irlanninsettereille

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 201x -201x Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa XX.XX.XXXX

VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 201x -201x Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa XX.XX.XXXX 0 VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 201x -201x Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa XX.XX.XXXX 1 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 2.1 Rodun alkuperä...

Lisätiedot

Tiibetinspanielilla todettuja sairauksia

Tiibetinspanielilla todettuja sairauksia Tiibetinspanielilla todettuja sairauksia Tiibetinspanielin PEVISA ohjelma SKL:n hallitus on kokouksessaan 3/2005 hyväksynyt Tiibetinspanielit ry:n esittämän ja vuosikokouksen 20.02.2005 hyväksymän PEVISA

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

Englanninspringerspanielien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018

Englanninspringerspanielien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 Springerspanielit ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1 (113) en rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 Versio 1.0 Springerspanielit ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2 (113) Hyväksytty rotujärjestön

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=13308, Julkaistu: 3.3.2015. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Saksanpaimenkoira

Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=13308, Julkaistu: 3.3.2015. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Saksanpaimenkoira Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=8, Julkaistu: 5 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Saksanpaimenkoira Onko koiralla todettu jokin synnynnäinen vika? Napatyrä Nivustyrä 646 4,85%

Lisätiedot

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Peltsun Boop-Jedi Warrior REKISTERINUMERO: FI35188/09 TUNNISTUSMERKINTÄ: siru

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

Suomen Spanieliliitto ry Metsästyskoetoimikunta 13.6.2011 Sivu 1

Suomen Spanieliliitto ry Metsästyskoetoimikunta 13.6.2011 Sivu 1 SPANIELIEN METSÄSTYSKOKEIDEN SUORITTAMISESSA JA KOIRIEN ARVOSTELUSSA NOUDATETTAVAT YKSITYISKOHTAISET OHJEET (Hyväksytty Suomen Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnan kokouksessa xx. Astuu voimaan xx)

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts

Lisätiedot

NäyttelyP uli PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT

NäyttelyP uli PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT NäyttelyP uli 1. Kilpailun tarkoitus on kannustaa harrastamaan, ja painotus on osallistumisessa näyttelymenestyksen ja koiramäärien tai näyttelytyyppien sijaan. 2. Näyttelypuli-kilpailussa

Lisätiedot

Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos. Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI

Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos. Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [14.03.2015] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely Astuu voimaan vuonna 2015 Näyttelykilpailujen säännöt Vuoden Coton ja Vuoden VeteraaniCoton-kilpailuihin osallistuu vakituisesti Suomessa asuvan Coton de Tuléar Suomen Coton de Tuléar ry:n jäsenen omistuksessa

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010 (JTO)

SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010 (JTO) SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010 (JTO) SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ - FINSKA SPETSKLUBBEN RY (SPJ-FSK) Hyväksytty: SPJ-FSK.n hallituksessa 28.1.2011 Hyväksytty: SPJ-FSK.n vuosikokouksessa

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot