YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA"

Transkriptio

1 Työehtosopimuksen puolesta vaikka voimakeinoin Työpaikkakiusaamisen syyt ovat syvällä työyhteisössä YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Fosforivarannot hupenemassa 4/2011

2 S i s ä l ly s Pääkirjoitus: Syksyn työmarkkinanäytelmässä riitti käänteitä Opiskelijana YKL:ssä: Se mitä yliopistossa ei opeteta Ammattiyhdistystoimintaa hengen kaupalla Rahoituksen epävarmuus ei ole peruste määräaikaisten työsuhteiden ketjutukselle Valtuuston kokous Työehtosopimuksen puolesta vaikka voimakeinoin Työmarkkinasanastoa Finnwatchin luotsaajalla on draivia ja kanttia Valtion uudet palkkavaatteet 12 EU suuntaa katseen tulevaisuuteen Fosforivarannot hupenemassa Kasvisruokavalion noudattaminen on helppoa Paratiisisaarella luonnon ja ihmisten ehdoilla Puutu kiusaamiseen 21 Henkinen työsuojelu on työpaikoilla yhä tärkeämpää Vaarallisesti viisissäkymmenissä Luonto ja ympäristö Pohjois-Koreassa Älä ole ylihygieeninen - siedät enemmän Harmaa talous on jokaisen asia 31 Apurahasaaja - huolehdi työeläketurvastasi Kansikuva: Jarmo Vehkakoski: Talvi saa jo tulla...utö

3 Syksyn työmarkkinanäytelmässä riitti käänteitä alouden huolestuttavat näkymät käynnistivät työmarkkinanäytelmän, jossa on riittänyt jännitystä ja moninaisia käänteitä. Hallituksen toivomuksen mukaisesti istuttiin sopimaan kolmikantaisesti ihan kuin entisinä aikoina tulopoliittisia ratkaisuja väännettäessä - työmarkkinoita vakauttavasta sopimuksesta. Jotta mikään osapuoli ei menettäisi kasvojaan, nimettiin vaivalla synnytetty sopimus raamisopimukseksi. Se sisältää kuitenkin aikalailla samat elementit kuin entiset tupot: selkeän kustannusraamin alakohtaisille sopimuksille, työelämän parannuksia, verohelpotuksia sekä aikarajan, johon mennessä alakohtaiset sopimukset oli riittävän kattavasti solmittava, jotta hallituksen lupaukset tulisivat velvoittaviksi. Kun keskitetty raamiratkaisu tuli keskusjärjestöissä näin hyväksyttyä, ryhdyttiin eri sopimusaloilla käynnistämään varsinaisia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluita. Ensimmäisenä koetinkivenä oli teknologiateollisuus, jossa jo ennen raamin syntyä oli ehditty jättää lakkovaroitukset. Työntekijäjärjestöt saivat nippanappa solmittua sopimuksen ja lakko ehti kestää päivän. Sen sijaan ylemmät toimihenkilöt joutuivat testaamaan voimiaan viikon lakkoilulla turvatakseen jäsenilleen samat edut kuin Metalliliitto ja toimihenkilöitä edustava Pro. Näin saatiin raamin mukaisten sopimisten pää avattua ja muiden liittojen sopiminen helpottui. ulkisen puolella henkilöstöä edustavat järjestöt olivat aika voimakkaasti sitä mieltä, että raamiratkaisu on sinänsä hyvä asia ja varmistaa sen, ettei tällä osa-alueella henkilöstö jää muita laihemmille korotuksille. Sekä valtion että kunnan pöydässä oli kuitenkin sellaisia ongelmia, jotka oli varsinaisen sopimuksen teon sivussa saatava hoidettua. Eri neuvottelujärjestöjen tavoitteet korotusten jakautumisesta poikkesivat myös toisistaan. Valtiolla oli tärkeää myös se, että keskusneuvottelupöydästä saatiin apuja ELY-keskusten ja Aluehallintovirastojen palkkausjärjestelmätyön saattamiseksi vihdoin valmiiksi. aiken kaikkiaan voidaan todeta, että raamiratkaisu ei näissä oloissa ollut mitenkään huono, mutta pitkään lakkokierteeseen ajautuminen sen sijaan olisi aiheuttanut paljon ikäviä vaikutuksia maamme talouteen. Hallituksen lupaamat tukitoimet tuottavat arviolta prosentin verran lisäystä palkansaajan ostovoimaan varsinaisten palkankorotusten päälle. Työelämän muut kehittämistoimet parantavat sekä työntekijöiden tilannetta että vahvistavat toivon mukaan Suomen kilpailukykyä. Koulutusvelvoitteen tuominen työnantajille on periaatteellisesti merkittävä asia, jolla toivottavasti tulevaisuudessa on paljon positiivisia vaikutuksia ammattitaidon jatkuvalle kehittämiselle sekä välillisesti myös työurien pidentämiseen ja työssä jaksamiseen. yö- ja virkaehtosopimukset ja niiden neuvottelumekanismit ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaasti mielenkiinnon kohteena tämän syksyn ajan ja jäljempänä tässä lehdessä voit tarkemmin lukea mistä työehtosopimuksissa on kyse ja miksi me liitot olemme valmiit niitä puolustamaan vaikka voimatoimin. Eri sektoreiden sopimusten yksityiskohdat löytyvät nettisivuiltamme. Arja Va ris Ympäristöasiantuntija 4/2011 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenlehti. Julkaisija: Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry Toimitus ja toimisto: Vuorikatu 22 A 15, Helsinki Puhelin: Internet: sähköposti: Puheenjohtaja: Jouni Vainio, Sähköposti: Toiminnanjohtaja: Pekka Ihalainen, Osoitteenmuutokset: , IAET- kassa on YKL:n jäsenten työttömyyskassa Osoite: Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelin: , Faksi: Internet: sähköposti: Päätoimittaja: Tuula Kilpeläinen Puhelin: , GMS Toimituskunta: Tuovi Kurttio, Anna-Maria Rajala, Vilja Varho, Tuula Kilpeläinen Seuraava numerot: Nro Ilmestyy Aineisto 1/ / Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 800 euroa, 1/2 sivua 550 euroa, 1/4 sivua 350 euroa, takakansi 1000 euroa Ilmoitukset: Juha Halminen, Kielotie 47, Vantaa , Paino: ERWEKO, Helsinki Lehti on painettu Galerie Art Silk ja Novatech Easy Matt -papereille, jotka täyttävät joutsenmerkityn painotyön vaatimukset Tilaushinta: 20 euroa vuosikerta ISSN X

4 Opiskelijana YKL:ssa Uusi opiskelija-asiainhoitaja Merli Lahtinen haluaisi työelämän tunnustavan vapaaehtoistoiminnan palkkatyöstä saatavan kokemuksen veroisena. SE mitä yliopistossa ei opeteta Siellä ne opiskelijat vain nauttivat tukia eivätkä suostu valmistumaan. Näin tuntuu kuuluvan joka puolelta. Sekä yliopisto että yhteiskunta luovat opiskelijalle jatkuvan paineen nopeasta valmistumisesta. Keskustelussa kuitenkin unohdetaan se mikä tekee opiskeluajasta elämän tärkeintä aikaa; silloin kuuluu oppia muutakin. Aloitin itse vapaaehtoistoiminnan jo varmaan ala-asteella, kun toimin apuopettajana luistelukoulussa ja myin arpoja seuran tapahtumissa. Teini-ikäisenä toimin monissa urheilutapahtumissa avustajana ja siitä saikin juuri sen verran työkokemusta, että aloittelevan työnhakijan lähes tyhjä cv sai jotain täytettä. Lukiossa ollessani toimin tutorina, oppilaskunnassa sekä koulun lehden toimituksessa. Opiskeluaika on varmaan parasta aikaa tutustua järjestötoimintaan. Yliopistoon päästyäni avautuivat eteen lukemattomat määrät yhdistyksiä ja niiden toimijoita, jotka halusivat tehdä opiskelusta meille kaikille vähän mukavampaa. Itse halusin päästä vaikuttamaan yliopiston opetukseen ja päädyinkin ainejärjestöni opintovastaavaksi. Tämän jälkeen olin jo koukussa ja lähdin mukaan tiedekuntajärjestöni hallitukseen, jossa ihastuin poikkitieteellisyyteen. Järjestön hallitus koostui matemaattis-luonnontieteellisen sekä biotieteellisen tiedekunnan eri ainejärjestöjen edustajista. Myös yliopiston hallinto tuli vuosien aikana tutuksi toimiessani laitosjohtoryhmässä, tiedekuntaneuvostossa sekä yliopistokollegiossa. Usein kuitenkin järjestötoimintaa syytetään opiskelujen venyttäjänä. Todellisuudessa järjestötoiminta antaa enemmän kuin mitä yliopistossa opetetaan. Järjestötoiminta luo opiskelijoille oman yhteisön, johon uuden opiskelijan on helppo samaistua. Opiskelukaverit ovat 4 Ympäristöasiantuntija 4/2011 hyvin todennäköisesti tulevia kollegoja, joten opiskeluaikana hankitut verkostot kannattavat myöhemmin työelämässä. Ne, joiden opiskelujen väitetään venyvän yhdistystoiminnan takia ovat usein niitä, jotka tekevät eniten ja saavat myös eniten aikaan. He järjestävät tapahtumat ja pitävät huolta siitä, että kaikki toimii. Tämä tietenkin vie aikaa. Jos opiskelija käy opiskeluaikana palkkatöissä niin tämä usein hyväksytään syyksi, miksi opiskelut eivät etene yhtä nopeasti kuin muilla. Jos taas opiskelija tekee järjestötoimintaa saman tuntimäärän töitä viikossa niin sanotaan, että oma vika jos opiskella ei ehdi. Sain kokea myös sellaisen vuoden, jolloin yhdistystoiminta vei kaiken ajan ja opiskeluun ei riittänyt lähes ollenkaan aikaan. Lähdin näet mukaan opiskelijapolitiikkaan ylioppilaskunnan edustajistossa neljän vuoden ajan, joista yhden toimin ylioppilaskunnan hallituksen jäsenenä vastuualueina järjestöt sekä tuutorointi yliopistolla. Vuosi oli opettavainen, jonka jälkeen tunsin opiskelija-aktiiveja kaikkialta Suomesta. En ehkä valmistunut suositellussa viidessä vuodessa, mutta sain niin paljon enemmän kokemusta, siitä mitä yliopistossa ei opeteta Onneksi työelämässä monet työnantajat ovat huomanneet ottaa huomioon henkilöiden järjestökokemuksen, koska järjestötoiminta osoittaa yleisesti ihmisestä aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta, ihmistuntemusta ja kykyä toimia ryhmässä. Näitä taitoja ei yliopistossa opeteta, mutta onneksi ne kaikki ketkä tajuavat sitä hyödyntää hyötyvät varmasti siitä työelämässä. Vapaaehtoistyö on paitsi tärkeää työkokemusta myös yhteiskunnalle arvokasta toimintaa. Itse ainakin uskon hyötyneeni paljon enemmän kaikesta siitä järjestötyöstä mitä olen tehnyt kuin niistä lukuisista kesätyöpaikoista, joissa olen tehnyt palkkatöitä. Opiskelija, uskalla lähteä mukaan yhdistystoimintaan, se on palkitsevaa ja se palkitsee myöhemmin työelämässä! Merli Lahtisen, YKL:n uuden opiskelija-asiainhoitajan mielestä vapaaehtoistyö on paitsi tärkeää työkokemusta myös yhteiskunnalle arvokasta toimintaa.

5 Ammattiyhdistystoimintaa hengen kaupalla Murhia, pidätyksiä, toiminnan estämistä. Ammattiyhdistysaktiivien kohtalo on joissakin maissa raadollinen. L i i s a F o l k e r s m a, k a n s a i n v ä l i s t e n a s i o i d e n a s i a m i e s, A k a v a Palkansaajien maailman kattojärjestö ITUC julkaisi kesäkuussa vuosiraporttinsa ammattiyhdistysoikeuksien tilasta eri puolilla maailmaa. Raportti käsittää tällä kertaa 143 maan tilanteen ja muodostaa kattavimman ja luotettavimman lähdeaineiston eri maiden lainsäädännöstä sekä käytännöstä. Raportti valottaa maailmanlaajuisia trendejä kuten puutteellista työlakien toimeenpanoa, työsuojelun riittämätöntä rahoitusta, siirtotyöntekijöiden hyväksikäyttöä ja naisvaltaisen työvoiman huonoa kohtelua erityistalousalueilla. Vuonna 2010 murhattiin 90 ammattiyhdistysaktiivia, 75 henkeä uhattiin, vähintään 2500 pidätettiin ja ainakin 5000 sai potkut ammattiyhdistystoimintansa vuoksi. Talouskriisi heikentää työntekijöiden tilannetta Euroopassa Euroopassa talouskriisi ja säästötoimenpiteet julkisen velan vähentämiseksi heikensivät työntekijöiden tilannetta monissa maissa. On yhä tavallisempaa, että työntekijät eivät uskalla raportoida oikeuksien rikkomisesta työpaikan menettämisen pelossa. Julkisen sektorin työntekijöiden neuvottelu- ja lakko-oikeus ovat usein hyvin rajoitettuja. ILO:n ja Euroopan neuvoston sopimusten vastaisesti esimerkiksi Virossa julkisella sektorilla ei ole lakko-oikeutta lainkaan. Monessa Itä-Euroopan maassa ja entisessä neuvostotasavallassa ammattiyhdistysoikeuksien tila on heikentynyt. Ääritapaus on Valko-Venäjä, missä 90 prosenttia työntekijöistä on määräaikaisessa työsuhteessa. Tämä pitää ammattiliittojen toiminnan heikolla tasolla. Naapurissamme Venäjällä ammattiyhdistysten painostus ja jopa väkivalta on niin yleistä, että maan ammattijärjestöt ovat tehneet virallisen kantelun ILO:lle. Aasiassa kuohuttavat itsemurhat Lähi-idässä hallitukset sortavat kansojaan, jotka yrittävät parantaa elämänsä taloudellisia edellytyksiä ammattiliittojen, parempien palkkojen ja työehtosopimusneuvotteluiden avulla. Afrikassa tilanne on käytännössä kautta linjan vaikea. Julkaistu Akavalainen -lehdessä 4/2011 Aasiassa kohua ovat herättäneet erityisesti työntekijöiden itsemurhat Kiinassa ja Intiassa. Lyhyet työsopimukset ovat kasvava ongelma erityisesti Aasian tekstiiliteollisuudessa. Kiinassa toimii puolueen jatkeena ainoa sallittu ammattijärjestö. Sen ulkopuolelle on syntynyt ruohonjuuritason liikehdintää, joka paikoitellen on nostanut työntekijöiden palkkoja. Latinalaisessa Amerikassa väkivalta yleistä Amerikan manner on puolestaan vaarallisin manner ammattiyhdistysaktiiveille, ja väkivalta Latinalaisen Amerikan maissa on yleistä. Yhdysvalloissa työnantajapuoli käyttää jopa ammattimaisia ammattiliittojen hajottajia. Kanadassa provinssit eivät ole muuttaneet lakejaan, jotka rajoittavat useiden korkeasti koulutettujen ryhmien järjestäytymisvapautta maan korkeimman oikeuden päätöksestä huolimatta. Koko raportti ja maakohtaiset huomiot ovat ITUC:in sivuilla: ITUC International Trade Union Condeferation, ILO International Labour Organization, 5 Ympäristöasiantuntija 4/2011

6 Rahoituksen epävarmuus ei ole peruste määräaikaisten työsuhteiden ketjutukselle Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan projektirahoitus ei ole peruste määräaikaiselle työsuhteelle. Tällä ennakkopäätöksellä on merkitystä määräaikaisten työsuhteiden käytölle myös yliopistoissa. M i a W e c k m a n, O T K, a s i a m i e s, T i e t e e n t e k i j ö i d e n l i i t t o Tapauksessa työntekijällä oli ollut 11 peräkkäistä määräaikaista työsopimusta noin seitsemän vuoden aikana. Työntekijä oli toiminut määräaikaisena tutkimushoitajana eri tutkimushankkeissa. Työntekijän työsopimukset eivät olleet seuranneet yksittäisten projektien alkamis- ja päättymispäiviä eikä työsopimusten ajallista kestoa ollut sidottu tiettyjen työkokonaisuuksien tekemiseen. Tutkimushankkeiden suunniteltu kesto oli pisimmillään yli 20 vuotta, mutta ne saivat rahoitusta ulkopuolisilta rahoittajilta ja rahoituspäätökset tehtiin 1-5 vuodeksi kerrallaan. Työnantaja oli sitä mieltä, että sillä oli perusteltu syy määräaikaisten työsopimusten solmimiseen rahoituksen epävarmuuden vuoksi. Hallituksen esityksessä (HE 157/2000 vp s. 60) todetaan, että jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaisten sopimusten käyttöä ei voida pitää sallittuna, vaan tehtävien työsopimusten tulee olla voimassa toistaiseksi. Määräaikaisten sopimusten käyttöä ei esityksen mukaan kuitenkaan rajoitettaisi silloin, kun siihen on laissa tarkoitettu peruste. Toistuvien määräaikaisten sopimusten edellytyksenä olisi toisaalta se, että kunkin määräaikaisen sopimuksen tekemiselle on perusteltu syy ja toisaalta se, että työnantaja ei pyri toisiaan seuraavilla määräaikaisilla työsopimuksilla kiertämään toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin liittyvää työntekijän suojaa. Lisäksi on todettu, ettei jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa töissä olisi perusteltua syytä, jos työnantajan työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi. Työvoiman palkkaamiseen käytettävissä olevan rahoituksen epävarmuus voi joissakin tapauksissa olla sellainen suoritettavaan työhön liittyvä peruste, joka voi oikeuttaa määräaikaisten työsopimusten käyttämiseen, vaikka työlle itselleen olisi nähtävissä pysyvä tarve (ks. KKO 2010:11). Pelkästään rahoituksen epävarmuus ei kuitenkaan aina oikeuta työn teettämiseen määräaikaisissa työsuhteissa. Esimerkiksi julkisen työnantajan talousarvion vahvistamista vuosittain ei ole pidetty perusteena määräaikaisten työsuhteitten käyttämiselle, vaikka työn rahoitus varmistuikin vasta talousarvion päättämisen jälkeen (ks. KKO 1993:70). Myöskään KKO 2010:11 -tapauksessa esillä ollutta työnantajan harjoittaman liiketoiminnan perustamista vuosittain tehtäville ostopalvelusopimuksille ei voitane pitää hyväksyttävänä syynä määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiselle, koska TSL 1:3.3:n esitöiden (HE 239/2010 s. 3 4) mukaan epävarmuus tarjottavan työn riittävyydestä ei yksinomaisena perusteena ole hyväksyttävä syy käyttää määräaikaisia sopimuksia ja perusteelta edellytettävä painavuus kuitenkin kasvaa määräaikaisten sopimusten määrän kasvaessa. Työnantajan tulee lähtökohtaisesti turvautua esimerkiksi työsuhteiden päättämiseen tai osa-aikaistamiseen työvoiman tarpeen sopeuttamiseksi, eikä siirtää yrittäjäriskiä työntekijöille. 6 Ympäristöasiantuntija 4/2011

7 Määräaikaisen työsopimuksen käyttäminen voi olla hyväksyttävää, jos siihen on perusteltu syy, kuten työn luonne tai muu suoritettavaan työhön liittyvä peruste. Tällainen syy voi olla työn sellainen projektiluonteisuus, jonka johdosta työn tiedetään valmistuvan kohtuullisen lyhyen, arvioitavissa olevan ajan kuluessa. Myös työvoiman tarpeen lakkaaminen, jos työn edellytyksenä oleva ulkopuolinen rahoitus loppuu, voi oikeuttaa työn teettämiseen määräaikaisia työsopimuksia käyttäen. Määräaikaisten työsopimusten käyttämisellä ei kuitenkaan saa kiertää työntekijän suojaksi säädettyjä irtisanomissäännöksiä. Ratkaisun mukaan rahoituksen epävarmuus olisi hyväksyttävä syy määräaikaiselle työsopimukselle, jos työn edellytyksenä olevan ulkopuolisen rahoituksen lakkaaminen johtaa työvoiman tarpeen lakkaamiseen (tuomion kohta 7). Toisin sanoen se, että työtehtävien määrä ei ole riippuvainen rahoituksesta, näyttäisi estävän määräaikaisten työsopimusten solmimisen. Toisaalta ratkaisu jättää aavistuksen epäselväksi sen, milloin työvoiman tarpeen ajatellaan määräytyvän suoraan rahoituksen perusteella. Korkeimman oikeuden mukaan rahoituspäätökset vaikuttivat tutkimustyön tarpeen pysyvyyteen, mutta tutkimusten vaatima pitkäjänteisyys ja laajuus sekä tutkimuksiin jo käytettyjen kustannusten määrä sekä rahoituksen perustuminen tämänkaltaisten tutkimus- Mistä on kyse? Korkeimman oikeuden uusimmassa määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamista koskevassa ratkaisussa työntekijä oli työskennellyt useita vuosia kuntayhtymän palveluksessa tutkimushoitajana pitkäaikaisiksi tarkoitetuissa tutkimusprojekteissa, joiden jatkuminen oli perustunut vuosittain saatavaan ulkopuoliseen rahoitukseen. Ratkaisussa oli kysymys siitä, oliko työnantajalla ollut työsopimuslain 1 luvun 3 :n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy tehdä työntekijän kanssa toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia. ten rahoittamista harjoittaviin säätiöihin indikoivat sitä, ettei rahoituksen päättyminen ollut todennäköistä. (Tuomion kohta 12.) Määräaikaisten työsopimusten tekemiseen ei lähtökohtaisesti ole perusteltua syytä, jos työvoiman tarve on pysyvä. Säännöstä tulkittaessa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, kohdistuuko työvoiman tarpeen pysyvyyteen sellaisia uhkia, jotka poikkeavat niistä uhista, jotka tyypillisesti liittyvät työn jatkuvuuteen toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa. Korkein oikeus katsoo nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa tutkimusten edellyttävän niin pitkäaikaista tutkimustyötä, että vaikka tutkimus valmistuisi suunnitelmien mukaisesti, tutkimuksen projektiluonteisuus ei sellaisenaan osoita, ettei tarvetta tutkimusapulaisten työhön olisi työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 3 :n 2 momenttia sovellettaessa pidettävä pysyvänä. Artikkeli on ilmestynyt Acatiimi-lehden numerossa 8/2011. YKL:n valtuuston varsinainen kokous pidetään Valtuuston varsinaisessa kokouksessa on:»» esitettävä edelliseltä toimintakaudelta hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien kertomus»» vahvistettava edellisen vuoden tilinpäätös»» päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit antavat aihetta»» päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille»» hyväksyttävä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle toimintakaudelle»» päätettävä jäsenmaksujen suuruudesta eri jäsenryhmille»» määrättävä hallituksen jäsenten, luottamushenkilöiden ja tilintarkastajien palkkiot»» valittava joka toinen vuosi YKL:n puheenjohtaja seuraavalle kaksivuotiskaudelle (2012)»» valittava vuosittain hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä puheenjohtajan valinnan yhteydessä hallituksen keskuudesta varapuheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi toimintakaudeksi joka toinen vuosi»» valittava kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet»» käsiteltävä muut kokouskutsussa käsiteltäviksi ilmoitetut asiat Valtuuston kokouksessa päätetään myös mahdollisista työtaistelutoimenpiteiden aloittamisesta tai niihin liittymisestä, sekä työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta. Valtuuston kokous voi myös valtuuttaa yhdistyksen hallituksen tekemään nämä päätökset. Jos jäsen haluaa saada asian valtuuston päätettäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti YKL:n hallitukselle vähintään kuukautta ennen valtuuston kokouksen ajankohtaa. NettiVinkkejä: Sharewood.org Sharewood on hyväntekeväisyysmedia, jossa maailmanparantaminen on helppoa. Netcycler.fi Käytettyjen tavaroiden vaihtopalvelu Greenriders.fi Kimppakyyti säästää luontoa ja rahaa Mindo.fi Syödään maailma paremmaksi 7 Ympäristöasiantuntija 4/2011

8 Työehtosopimuksen puolesta vaikka voimakeinoin! Työ- ja virkaehtosopimukset ovat työntekijän kannalta tärkeimpiä työelämän sopimuksia. Niissä ammattiliitot ovat sopineet edustamillaan aloilla palkoista ja muista työ- tai virkasuhteeseen liittyvistä asioista pelkkää lakia paremmin. A r j a V a r i s, e d u n v a l v o n t a p ä ä l l i k k ö Työehtosopimustoiminnalla on Suomessa pitkä, noin sadan vuoden historia ja työ- ja virkaehtosopimukset ovat saavuttaneet työmarkkinoiden toiminnassa hyvin tärkeän aseman. Työntekijöitä koskevat sopimukset ovat työehtosopimuksia (TES) ja julkisen sektorin viranhaltijoita koskevat vastaavat sopimukset ovat nimeltään virkaehtosopimuksia (VES). Tässä artikkelissa työehtosopimuksella tarkoitetaan molempia. Ne vakauttavat ja rauhoittavat työelämää, sillä sopimuskauden ajaksi on työehdoista ja palkankorotuksista sovittu. Samalla on myös sitouduttu työnantajan kannalta tärkeään työrauhaan. Toisin sanoen sopimuskauden aikana ei saa siis järjestää sopimukseen tai sen osiin kohdistuvia lakkoja tai muita työtaistelutoimia. Järjestöillä on myös puolin ja toisin velvollisuus valvoa, että työpaikkatasolla näitä sopimuksia noudatetaan. Yleissitovuus tuo painoarvoa Useimmilla aloilla on olemassa ns. yleissitova työehtosopimus. Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että kaikkien kyseisellä alalla toimivien työnantajien on tämän työehtosopimuksen määräyksiä ja palkankorotuksia noudatettava riippumatta siitä, onko työnantaja tai työntekijät liittoihin järjestäytyneitä. On myös työehtosopimuksia, jotka koskevat vain tiettyä työnantajaa tai tietyn liiton jäseniä. Ikävä kyllä vieläkin on sellaisia aloja, joilla nimenomaan ylemmillä toimihenkilöillä ei Joukkovoimalla päästään parempiin tuloksiin ja samalla huolehditaan myös heikompien asemasta työelämässä. Hyvin järjestäytyneet työntekijät varmistavat sen, että saamme neuvoteltua itsellemme hyvät sopimukset, joita kannattaa parantaa ja puolustaa tarvittaessa vaikka voimakeinoin, sanoo Arja Varis. ole heitä koskevaa työehtosopimusta, mutta tilanteeseen yritetään saada ponnekkaasti korjausta. Jälkivaikutus suojaa sopimusten välillä Osoitus työehtosopimusten vahvasta asemasta työelämän säätelijänä on myös niiden ns. jälkivaikutus, joka suojaa työntekijää sopimuksettomana aikanakin. Usein käy niin, ettei uutta sopimusta saada aikaiseksi ennen sopimuskauden päättymistä jolloin työ- ja virkaehtosopimus ei ole enää voimassa. Silti vanhat työehdot ovat voimassa kunnes uusi sopimus on syntynyt. Sovitut edut tulevat kaikille Työehtosopimuksissa määritellään muun muassa palkan korotukset, ylityökorvaukset, työajat, lomat ja lomarahat, palkalliset vapaat, sairaus- ja äitiysloma-ajan palkka sekä paljon muuta. Näistä asioista ei laissa joko ole määräyksiä lainkaan tai ne säätävät vain sopimusta huonomman vähimmäistason. Hyvä esimerkki on vaikka palkallinen sairasloma, joka työsopimuslain mukaan on sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa 8 Ympäristöasiantuntija 4/2011

9 päivää. Työehtosopimuksissa palkallinen sairausloma on paljon pidempi, pitkään saman työnantajan palveluksella olleilla jopa useita kuukausia. Todettakoon myös, että lomarahat ja lomaltapaluurahat ovat sellaisia asioita, jotka perustuvat ainoastaan työehtosopimuksiin eivätkä ole lakisääteisiä etuuksia. Työehtosopimuksissa on myös sovittu vuosittaisista palkankorotuksista. Ne jakautuvat yleensä kaikille tulevaan yleiskorotukseen ja ns. paikalliserään, joka voidaan käyttää työpaikalla järjestön sopimien periaatteiden mukaisesti joko epäkohtia korjaamaan tai kannustusta lisäämään. Ilman sopimusten tuomia korotuksia voisi moni akavalainen jäädä kokonaan ilman palkankorotuksia vuosien ajaksi sillä viimeisten palkkatutkimusten mukaan työnantajan omatoimiset meriittikorotukset ovat selvästi vähentyneet. Työ- ehtosopimuksessa sovitut palkka- ja muut edut ovat vähimmäisehtoja, joita ei saa alittaa. Työpaikoilla voidaan kuitenkin sopia aina myös työehtosopimusta paremmista eduista sekä työehtosopimuksissa sallituista poikkeuksista. Joukkovoima kannattaa Työehtosopimusjärjestelmän ansiota on ennen kaikkea se, että yksittäisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden ei tarvitse itse neuvotella omista työehdoistaan ja palkankorotuksistaan. Joukkovoimalla päästään parempiin tuloksiin ja samalla huolehditaan myös heikompien asemasta työelämässä. Hyvin järjestäytyneet työntekijät varmistavat sen, että saamme neuvoteltua itsellemme hyvät sopimukset, joita kannattaa parantaa ja puolustaa tarvittaessa vaikka voimakeinoin. Uudet sopimukset löytyvät osoitteista ja Suomen Riistakeskuksen akavalaisille työehtosopimus! Akavalaisten aktivoituminen ja luottamusmiestoiminnan käynnistäminen tuottivat nopeasti tuloksia uudessa Suomen Riistakeskuksessa. Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:stä tuli talokohtaisen työehtosopimuksen allekirjoittajaosapuoli yhdessä Metsäalan Asiantuntijat ry:n kanssa. Akavalaisten luottamusmies riistapäällikkö Mikko Toivola on tyytyväinen syntyneeseen sopimukseen, jota hän oli yhdessä Arja Variksen kanssa neuvottelemassa. Sopimusosapuolen asema neuvottelupöydässä varmistaa sen, että akavalaisten näkemykset tulevat jatkossakin huomioon otetuiksi! Suomen Riistakeskus muodostettiin vuoden alkupuolella yhdistämällä Metsästäjäin Keskusjärjestö ja 15 alueellista riistanhoitopiiriä. Se on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tehtävänään edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastata sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Työmarkkinasanastoa Raamiratkaisu: Työmarkkinakeskusjärjestöjen ja hallituksen välisenä sopimuksena syntynyt ratkaisu, jossa on sovittu liittokierroksen kustannusvaikutus, työelämäkysymyksiä sekä hallituksen veroratkaisu Yleiskorotus: Työehtosopimuksessa sovittu euro- tai prosenttimääräinen palkkojen korotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville. Paikallinen erä: Työehtosopimuksessa tai palkkaneuvotteluissa sovittu palkankorotuserä, jonka jakamisesta sovitaan yrityskohtaisesti. Julkisella sektorilla vastaavasta, virastoittain jaettavasta korotuksesta käytetään nimeä virastoerä. Perälauta: Esimerkiksi palkankorotuksen paikallinen erä voidaan varustaa perälaudalla. Tällöin työnantaja ja luottamusmies neuvottelevat korotuksen jakamisesta paikallisesti. Ellei yhteiseen sopimukseen päästä, korotus jaetaan tasan kaikille. Jos käytössä on ns. puoliperälauta, puolet summasta maksetaan yleiskorotuksena ja puolet työnantajan määräämällä tavalla, ellei yhteistä sopua jakotavasta löydy. Palkka-ankkuri: Neuvottelukierroksen ajaksi sovittu palkankorotusten katto, joka usein perustuu jonkin ison vientialan, esimerkiksi teknologiateollisuuden, tekemään sopimukseen. Palkkaperintö: Palkkaperintö on laskennallinen arvo. Se kertoo, kuinka paljon vuoden aikana tapahtunut palkan nousu korottaa seuraavan vuoden palkkaa. Reaalipalkkojen kehitys: Reaalipalkka tarkoittaa palkan ostovoimaa eli sitä, kuinka paljon sillä saa tavaroita ja palveluja. 9 Ympäristöasiantuntija 4/2011

10 FINNWATCHIN LUOTSAAJALLA ON DRAIVIA JA KANTTIA Ympäristösuunnittelija Sonja Vartiala aloitti Finnwatchin toiminnanjohtajana lokakuun lopulla. Hän sanoo, että tässä työssä pitää olla tavoitteellisuutta, asennetta, kanttia, draivia ja sisäistä yrittäjyyttä, jotta ihmisten elämä kehitysmaissa kohenisi. T e k s t i j a k u v a : A n i t t a V a l t o n e n Ajankohtainen Finnwatchin seurantamaa on Israel. Kokoamme seuraavaan raporttiimme caseja israelilaisten siirtokuntien tuotteista. Tietoja saamme sekä siirtokunnista että haastattelemalla Suomessa kauppaketjujen edustajia, Sonja Vartiala kertoo. 10 Ympäristöasiantuntija 4/2011 Erityisen lähellä Sonja Vartiaisen sydäntä on yritysvastuu kehitysmaissa. Finnwatchin toiminnanjohtajuus on siten kuin tehty häntä varten. Perustellut hankinnat ok Vartiala aloitti Finnwatchissa lokakuun lopulla ja jo nyt kalenterissa on useita merkintöjä tapaamisista potentiaalisten uusien taustajärjestöjen ja yhteistyökumppanien kanssa. Hänen aamunsa käynnistyy junamatkan jälkeen pienellä kävelylenkillä Pasilan asemalta Alppilaan. Työpaikallaan Suomen luonnonsuojeluliiton tiloissa hän avaa tietokoneensa ja pääsee kansainväliseen työmaailmaansa. Hänen elämäntapansa on linjassa hänen töidensä kanssa. Hän karttaa turhaa kulutusta ja on kokeillut muun muassa freeganismia. Keräsimme kaverimme kanssa roskiksista ruokaa. Toiminnalla kritisoimme sitä, että epäeettisissä oloissa valmistettuja ja paljon luonnonvaroja kuluttavia tuotteita heitetään Suomessa surutta roskiin. Opiskeluaikojen radikaali on sittemmin lieventänyt kantojaan. Mielestäni ei ole mitään pahaa siinä, että hankimme tuotteita perustellusti. Yritän kuitenkin ottaa tarkasti selvää siitä, missä ja miten ostamani tuotteet on tehty. Yritysvastuun merkitys kasvaa Aiemmin Finnwatch toimi kansalaisjärjestöjen löyhänä yhteenliittymänä, josta sen taustajärjestöt perustivat yhdistyksen vuonna Vartialan ohella palkattuna työntekijänä on tutkija Päivi Pöyhönen. Finnwatchin jäsenjärjestöjä ovat muun muassa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA, Kirkon ulkomaanapu, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Maan ystävät, Eetti, ja Suomen Attack. Osa rahoituksesta tulee myös EU:lta ja ulkoasiainministeriöltä. Sonja Vartiala on valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta pääaineenaan kestävä kehitys. Opiskeluaikaisia työprojekteja hän teki varsinkin Eetti ry:lle, Reilun kaupan edistämisyhdistykselle ja YK-liitolle. Sen ohella hän toimi vapaaehtoisena esimerkiksi Amnestyssä, Maan ystävissä, Kehitysmaakaupassa ja Attackissa. Hän on koordinoinut tapahtumia ja toimittanut oppaita.

11 Euroopassa tapahtuu tällä rintamalla paljon. YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi vastikään erityisedustaja John Ruggien raportin yritysvastuuviitekehyksen toimeenpanosta. Siinä on määritelty valtioiden ja yritysten vastuu ja kartoitettu esimerkiksi harmaat alueet, joihin pitää kiinnittää huomiota. Suomessakin on edistytty. Nykyisen hallituksen ohjelmassa yritysten yhteiskuntavastuu on mukana selvästi paremmin kuin aiemmissa hallitusohjelmissa. Make it fair Yritysvastuuraporteilta vaaditaan aiempaa enemmän. Ympäripyöreät periaatteet eivät riitä, vaan yritysten on konkretisoitava tavoitteensa. Sekään ei Vartialan mukaan riitä, että yritykset noudattavat toimintamaidensa lakeja, sillä ne saattavat olla hyvinkin heikkoja. Ihmisoikeuksia on kunnioitettava. Ihmisille on maksettava palkka, joka riittää elämiseen. Palkan ohella parannusta vaaditaan työoloihin. Finnwatch tuo ongelmat esille muun muassa lehdistön kautta ja yrittää siten vaikuttaa yritysten ja yhteisöjen toimintatapoihin. Make it fair on elektroniikkateollisuuden eettisyyteen keskittyvä kampanja, jossa yhtenä vaikuttamisväylänä ovat julkiset hankinnat. Iso tavoite on, että vastuullisuus otetaan huomioon jo tarjouskilpailuissa, Vartiala sanoo. Sana vastuu ei vielä kerro mitään Finnwatch tutkii yritysten toimintatapoja kehitysmaissa. Kenttätutkimuksissa paljastuu usein ikäviä asioita, minkä vuoksi yritysvastuun tutkijoihin suhtaudutaan usein varauksella, jopa peläten. Vartiala painottaa, ettei Finnwatch halua olla vain räksyttävä koira. Toivon että yritykset ja yhteisöt näkevät meidät yhteistyökumppanina. Isot yritykset kuten Nokia, Stora Enso ja Kesko ovat ymmärtäneet panostaa vastuulliseen toimintaan, mutta pienissä yrityksissä eettinen vastuu on vielä uutta. Kiinnitämme huomiota esimerkiksi yritysten markkinointiviestintään. Sana vastuu ei vielä kerro mitään siitä, miten yritys toimii. Riippumattoman ulkopuolisen toimijan on varmennettava väite, jotta yritysten raportit eivät perustu vain niiden omiin auditointeihin. Päälleliimattua imagonkiillotusta on myös se sinänsä myönteinen toiminta, että yritys perustaa lastenkodin johonkin maahan, mutta toimii epäeettisesti omalla ydinalueellaan. Epäeettistä on esimerkiksi lapsityövoiman käyttö. Yritysvastuu ja yritysvastuuraportit ovat Vartialan mukaan parantuneet, koska sijoittajat näkevät, että siitä on hyötyä. Nopeita voittoja tavoittelevat onnenonkijayritykset eivät ole sijoittajien mielestä kiinnostavia. F I N N W A T C H Tutkii suomalaisten ja Suomeen vahvasti sidoksissa olevien yritysten toiminnan vaikutuksia kehitys- ja siirtymätalousmaissa. Valtion uudet palkkavaatteet Timo Mäkinen Valtiolle luotiin uusi palkkajärjestelmä 2000-luvun alussa. Ammattijärjestöt lähtivät mukaan valtiovaranministeriövetoiseen uudistukseen, kun siihen luvattiin tarpeeksi lisää rahaa. Rahaa tulikin ehkä yli sen mitä olisi tavallisilla neuvottelukierroksilla saatu, mutta lisä jakaantuu monessa virastossa niin pitkälle ajalle, ettei se tunnu kukkarossa kovin painavalta. Kuilua yksityisen sektorin asiantuntijatyön palkkoihin on saatu tällä uudistuksella ehkä vähän kurottua palkkatason noustua, varsinkin uudistuksen alkuvaiheessa, vähän nopeammin. Valtion hallinto on tähän päivään mennessä siirtynyt kutakuinkin kokonaisuudessaan uusiin palkkajärjestelmiin. Enää niitä ei nimitetä uusiksi, UPJ, vaan valtion (vanhoiksi) palkkajärjestelmiksi, VPJ. Kuntapuolelle vastaava uudistus sai aikaan yhden yhtenäisen palkkajärjestelmän, valtiolla taas on suuri määrä erilaisia versioita. Lähtötilanteessa oli yksi yhteinen valtion palkkasysteemi, jossa virkapalkat oli sidottu ns. A-palkkaluokkiin ja ikälisiin. Uudessa systeemissä nuorten piti päästä heti työpanostaan vastaaville, kunnon palkoille. Ihan näin ei käynyt (ks.: fi/patkatyoviidakko/). Yhden systeemin sijaan on nyt kymmenittäin virastokohtaisia järjestelmiä, jotka aiheuttavat muutostilanteissa, esim. hallinnon fuusioissa, suuria ongelmia. Ongelmiin kyllästyneenä valtiotyönantaja yritti neuvotella siirtymistä takaisinpäin yhteen yhtenäiseen valtioneuvoston palkkajärjestelmään. Se taisi olla kuitenkin jo liian myöhäistä, oli liian paljon etuja ja menetyksiä puntarissa, eikä hankkeesta tullut mitään. On kuitenkin ainakin yksi taho, joka on hyötynyt uudistuksesta: konsultit. Parvi konsultteja hääri uudistuksen kimpussa aikansa, otti sitten rahat ja juoksi. Osa näitä järjestelmiä konsultoineista, on nimittäin nykyään, rahavirtojen ehdyttyä, konkurssissa, ja konkurssikonsulttien ohjeitten mukaan perustetuille järjestelmille ei ole enää saatavissa asiakastukea. Valtio voisi itsekin kyllä tukea järjestelmiään paljon tehokkaammin. Siihen nähden miten suuri uudistus näillä järjestelmillä tehtiin, on relevanttia tutkimusta tiedossa yllättävän vähän. Ei näytä olevan lainkaan selvillä, tukevatko nämä suoritus- ja kannusteperusteiset järjestelmät ollenkaan sitä asiaa, mitä sanotaan tuettavan: tuottavuuden nousua. Vaikka lähdettäisiin analysoimaan ihan vain leikkauslistapohjalta valtion hallinnon, tai vaikka palvelujen tuotannon, tehokkuutta, joudutaan nopeasti harmaalle alueelle, jossa ei enää ole käytettävissä varmaa pohjaa. Rahamäärät kyllä tiedetään, mutta asiakastyytyväisyydestä, laadullisesta muuttujasta, on kovin vähän todellista tietoa. Monessa tapauksessa paras arvioitsija tutkimaan työn laatua olisi ns. vertaisarvioija. Tähän käytäntöön on perinteitä vain tiedemaailmassa mutta ei hallinnossa. Esimiestyöhön valtiolla sisältyy kyllä palkkajärjestelmän käyttöä ja sen vaatimaa arviointityötä, mutta ei välttämättä järjestelmän kriittistä kehittämistä. On kovin tavallista paeta rutiineihin ja soveltaa ohjeita sopivan löysästi. Palkkajärjestelmät oli tarkoitettu strategisten linjausten ja tehokkuuden toteuttamiseen. Tämä yhteys on kuitenkin useimmilta esimiehiltä jäänyt huomaamatta. Parhaat tekijät ja uuden kehittäjät jäävät palkitsematta, vaikka järjestelmä soisi siihen mahdollisuuden. Luottamusmiehillä on useimmiten palkkajärjestelmän toiminnasta parempi ja kokonaisvaltaisempi kuva kuin monilla esimiehillä. Tieto lisää tuskaa tässäkin tapauksessa. Se maisema, joka aukeaa, kun tarkastelee palkkaustietoja ja vaativuus- ja henkilökohtaisia suoritusosia yhtenä tiedostona, on murheellinen kuin tehometsätalouden hakkuuaukea: murheellinen tasanko, jossa poikkeuksia muodostavat vain esimiesten lähelle sijoittuneet yksittäiset, korkealle kurottaneet puut. Rehevää palkkaliukumataimistoa, joka lupaisi uutta kukoistusta, ei ole näkyvissä. Kirjoitus on muokattu kahdesta blogimerkinnästä: 11 Ympäristöasiantuntija 4/2011

12 EU SUUNTAA KATSEEN TULEVAISUUTEEN M a r k u s P e n t t i n e n, k a n s a i n v ä l i s t e n a s i o i d e n p ä ä l l i k k ö, A k a v a Esitys EU:n budjetiksi lähivuosille sisältää merkittävät tasokorotukset koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Suunta on juuri päinvastainen kuin Suomessa. Osaamiseen kannattaa EU-linjan mukaan panostaa vaikeinakin aikoina, sillä se luo eväät uudelle nousulle. Komissio, joka vastaa EU:n aloitetoiminnasta, julkaisi kesällä ehdotuksensa unionin budjetiksi vuosille Sen päälinja osaamisen vahvistamisesta on juuri Akavan toivomusten suuntainen. Akava on ehdottanut kyseisille vuosille vähintään näiden varojen tuplaamista EU-tasolla. Kaikkiaan tutkimukseen ja innovointiin laitettaisiin EU:n kassasta noin 80 miljardia euroa. Lisäksi tutkimus- ja innovointitoimintaa rahoitetaan rakennerahastoista lähes yhtä suurella summalla. Koulutustoiminnalle oma ohjelma Komission esityksen mukaan koulutustoiminnalle luotaisiin ohjelma nimeltään Education Europe, jonka rahoitus olisi kyseisenä ajanjaksona noin 15 miljardia euroa. Tämän ohella rakennerahastot tukevat koulutusta. Uudessa koulutusohjelmassa olisi kolme päälinjaa: liikkuvuus eli opiskelija- ja tutkijavaihto, oppilaitosten ja työelämän yhteistyö sekä opetuspolitiikka. Ilahduttavaa on lisäksi se, että kulttuurialoille ja luoville aloille on suunnitteilla oma ohjelma. Näiden alojen yhä tärkeämpi merkitys myös teollisuudelle on pantu merkille EU:ssa. Aluekohtaisia rahastoratkaisuja Rakennerahastot jatkaisivat komission esityksen mukaan toimintaansa, mutta osin uudenlaiselta pohjalta. Jäsenmaiden alueet jaetaan esityksessä muutos-, siirtymä- ja kilpailukykyseutuihin. Työllistämishankkeisiin panostavalle sosiaalirahastolle tulisi vähimmäiskiintiöt kullekin alueelle. Sosiaalirahastosta sallittaisiin uutuutena myös tuki sosiaalisen ja inhimillisen pääoman välineistöön, mikä tarkoittanee esimerkiksi uuden teknologian hankkimista. Lisäksi toimintaansa jatkaisi niin sanottu globalisaatiorahasto, jolla tuetaan maa ilmanlaajuisista rakennemuutoksista kärsineitä työntekijöitä. Akava on kannattanut näiden työntekijöiden auttamista, mutta ei ole ymmärtänyt, miksi tarvitaan erillinen rahasto. Se lisää byrokratiaa ja samat toimenpiteet voitaisiin rahoittaa sosiaalirahastosta. Komission uudessa koulutusohjelmassa olisi kolme päälinjaa: liikkuvuus eli opiskelija- ja tutkijavaihto, oppilaitosten ja työelämän yhteistyö sekä opetuspolitiikka. Kuva Euroopan Parlamentti Transaktiovero EU:n tulonlähteenä Unionin budjetti on tähän asti ollut noin yksi prosentti jäsenmaiden bruttokansantuotteesta. Esityksen mukaan tämä osuus ei juuri muuttuisi ja EU olisi edelleen eräänlainen prosenttiliike. Komissio ehdottaa kuitenkin budjetin tulopuoleen suuria muutoksia. Tähänastinen järjestelmä on perustunut pitkälti jäsenmaiden kansantulon ja arvonlisäveron pohjalta syntyviin tuloihin. Komissio esittää, että käyttöön otettaisiin EU-tasoinen varainsiirtovero, niin sanottu transaktiovero. Esimerkiksi suurille arvopaperikaupoille määrättäisiin 0,01 prosentin vero, josta kertyneet tulot ohjattaisiin EU:n kassaan. Jäsenmailta unionille ohjautuvia maksuja voitaisiin vastaavasti pienentää. Akava on kannattanut kansainvälistä varainsiirtoveroa, mutta maailmanlaajuisen järjestelmän sijasta sen toteuttaminen EU-tasoisena nähdään hankalana. Artikkeli on julkaistu Akavalainen -lehdessä 4/ Ympäristöasiantuntija 4/2011

13 Kierrätys edellyttää muutoksia saniteettijärjestelmään sekä maatalouteen FOSFORIVARANNOT HUPENEMASSA - käyttö on edelleen tuhlailevaa Fosforivarantojen hupeneminen askarruttaa entistä enemmän asiantuntijoita. Ongelma on ratkaistava kierrätyksellä koska ympäristöön karanneen fosforin keräämisen ei ole keksitty keinoja. Nykyinen viemäröinti pitäisi korvata uudenlaisella saniteettijärjestelmällä, joka huomioitaisiin rakennusten ja asuinalueiden suunnittelussa. H e i k k i J a a k k o l a Maailman fosforivarantojen rajallisuuden ei pitäisi olla enää uutinen. Asiantuntijat ovat varoitelleet jo pitkään ravinnontuotannolle välttämättömän ja samalla korvaamattoman resurssin rajallisuudesta. Helposti louhittavia rikastumia löytyy maapalloilta vain harvoista paikoista, joista ylivoimaisesti tärkein on Marokon hallitsema alue Pohjois-Afrikassa. Selvästi pienempiä mutta silti merkittäviä varantoja sijaitsee Tero Myllyvirta kertoi, että Intiassa yleisölle maksetaan wc:n käyttämisestä. Suomessa asia on aivan päinvastoin, asiakkaan pitää maksaa, että saa käyttää wc:tä. myös Kiinassa. Näiden vienti ulkomaille on kuitenkin estetty tullien avulla. Fosforiraaka-aineen tuotantohuippu saavutetaan arvioiden mukaan vuoden 2030 tienoilla. Jo varsin läheisessä tulevaisuudessa entistä epäpuhtaampia esiintymiä on louhittava entistä hankalammista paikoista. Lannoitefosforin käyttö on kuitenkin välttämätön edellytys nykymittakaavan ruuantuotannolle. Ilman fosforilannoitetta maapallon väestömaksimi olisi arvioiden mukaan noin 2,5 mrd. ihmistä. Koska fosfori on alkuaine, sitä ei ole mahdollista korvata muilla aineilla. Mikään tutkimus tai teknologinen innovaatio ei voi muuttaa kasvien ja eläinten perustavaa riippuvuutta fosforista. Ekologi Tero Myllyvirta Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksestä ihmettelee, mikseivät nämä pitkään tiedossa olleet tosiasiat konkretisoidu suomalaisessa päätöksenteossa. Ainoa tapa välttää ruuantuotannon kriisiytyminen olisi fosforin kierrätyksen toteuttaminen isossa mittakaavassa. Käytännössä asiassa on päästy tuskin alkuun yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden osalta. Myllyvirta kritisoi erityisesti ympäristöministeriötä, jolle kierrätyksen tukeminen pitäisi olla yksi avainperiaate. Käytännössä ravinteisiin suhtaudutaan Myllyvirran mielestä vieläkin kuin jonkinlaisiin ongelmajätteisiin eikä biomassoja nähdä resurssina vaan jätteenä. Hyvän esimerkin ajattelun arkkitehtuurista tarjosi surullisenkuuluisa haja-asutusalueiden jätevesiuudistus. Näkökulmaa dominoi täydellisesti ravinnepäästöjen ehkäisy, kierrätyksen idea ei näkynyt missään. Myllyvirran pettymys liittyy nimenomaan viranomaisten asenteeseen, biologisesti haja-asutusalueilla asuvien ihmisten tuottamilla fosforipäästöillä ei ole kovin laajaa merkitystä. Vain noin viidennes väestöstä 13 Ympäristöasiantuntija 4/2011

14 asuu ylipäänsä haja-asutusalueilla ja iso osa täälläkin syntyvästä jätteestä kuljetetaan kunnallisiin puhdistamoihin. Myllyvirta epäilee päätöksentekoa jähmettävän sekä virkakoneistoille luonteenomainen jäykkyys että sinänsä täysin laillinen lobbaus. Viimeksimainittu ajaa usein turhankin tehokkaasti tietyn intressiryhmän etua yleisen edun kustannuksella. Uusi saniteettijärjestelmä Tilanteen korjaamiseksi Myllyvirta vaatii yhdyskuntajätevesien ravinteiden talteenottoa. Käytännössä tämä merkitsisi virtsan keruujärjestelmää sekä kiinteän jätteen kompostointia. Esim. alipaineviemäröinnin avulla ohitettaisiin jätteiden kuljettelu juomavedellä ja nykyinen puhdistusprosessi. Harmaiden jätevesien käsittely olisi tämän jälkeen helppoa. Nykyinen jätevesiproblematiikka häviäisi käytännössä kokonaan. Maataloutta ajatellen Myllyvirta purkaisi tuki- ja aluepolitiikkaa, joka edesauttaa karjatilojen sijoittumista kauas kasvinviljelyalueilta. Logistinen ongelma haittaa tällöin karjanlannan sisältämän fosforin kierrättämistä takaisin kasvinviljelyyn. Asetelma on tuttu monissa muissakin maissa kuin Suomessa. Ongelmaa ei kuitenkaan pitäisi ylläpitää tukiaisten ja aluepolitiikan avulla. Yhdyskuntajätteen osalta Myllyvirta ehdottaa pilottiprojektia, jossa johonkin uuteen kaupunginosaan tai esim. asuntomessualueelle rakennettaisiin tulevaisuuden vaatimuksiin vastaava saniteettijärjestelmä. Alalla pitäisi kehittää ja ottaa käyttöön hänen mukaansa uutta teknologiaa ja toimintamalleja aivan samoin kuin energiatehokkuuden parantamiseksi on tehty. Raju hintapiikki päätti hintavakauden Asiantuntijapiireissä fosforivarantojen riittävyyttä pohditaan jo paljon. Erikoistutkija Jouni Lehtoranta Suomen Ympäristökeskuksesta kertoo tämän näkyvän mm. aihetta käsittelevien tieteellisten artikkelien lisääntymisenä. Fosforivarannot on samalla alettu huomioida öljy- ja vesivarantojen rinnalla myös pitkän tähtäimen sotilasstrategioissa. Omaa kieltään kertoo myös fosforiraakaaineen hintakehitys. Hinta pysyi varsin vakaana luvulta lähtien vuoden 2008 rajuun nousupiikkiin asti, jolloin hinta nousi 800 %. Yksi ilmeinen syy piikille oli keinottelu, hinnannousu ajoittuu silmiinpistävän sopivasti USA:n finanssikriisiin. Subprime -korttitalon sortuessa pääomia hakeutui hyödykemarkkinoille, josta haettiin turvaa romahdukselta. Monien muiden hyödykkeiden tavoin myös fosforiraaka-aineen hinta laski pian yhtä nopeasti kuin nousi. Olennaista kuitenkin on, että hinta jäi laskun jälkeenkin paljon lähtötasoa korkeammaksi. Parin viime vuoden ajan tämä on lisäksi kääntynyt uudelleen jyrkkään nousuun. Kierrätys voidaan yhdistää energiantuotantoon Tähän asti fosfori on ollut niin halpaa, ettei aineen kierrätykseen ole kiinnitetty ainakaan taloudellisista syistä juuri huomiota. Tilanteen muuttuessa esim. lannan sisältämän fosforin kierrätys voidaan parhaassa tapauksessa yhdistää energiantuotantoon. Optimaalinen prosessointi ratkaisisi biomassoista ja yhdyskuntajätteestä syntyvän jäteongelman, tuottaisi co2 -neutraalia energiaa sekä palauttaisi ravinteet ruuantuotantoon. Yksi prosessointimahdollisuus on biojätteen polttaminen ja ravinnepitoisen tuhkan kierrätys maanparannusaineeksi. Lehtorannan mukaan ainakin kanan lannan polttamisesta on jo tehty kokeiluja. Energiatasetta ajatellen polttamisella voidaan kokeilujen perusteella saavuttaa pientä hyötyä. Polttolaitosten perustaminen edellyttää kuitenkin suuria tuotantokeskittymiä koska lannan kuljettaminen pitkiä matkoja ei ole järkevää. Tiheästi asutuilla alueilla suurten jätemäärien polttaminen voi olla ongelmallista pienhiukkas- ym. päästöjen takia. Tähän on törmätty ainakin Aasiassa, missä pelloille joka syksy kasaantuva korsijäte on hankala ongelma. Perinteinen ratkaisu on ollut aumoissa polttaminen; tämä on logistisesti helppoa ja jättää tuhkan maahan mutta tuottaa samalla valtavia hiukkaspäästöjä. Toisena polkuna Lehtoranta näkee materiaalin mädättämisen hapettomassa tilassa bioreaktoreissa. Prosessi tuottaa varsin «energiatiheää» metaania, joka kelpaa sellaisenaan jopa moottoripolttoaineeksi. Tämän lisäksi säiliössä syntyy reaktorilietettä, jonka sisältämää fosforia voidaan hyödyntää ravinteena kasvinviljelyssä. Tilamittakaavan bioreaktoreita on tiet- 14 Ympäristöasiantuntija 4/2011

15 tävästi käytössä jo melko paljon ainakin Saksassa. Lehtorannan mukaan myös kehittyvissä maissa on saatu hyviä tuloksia kylämittakaavan laitoksista. Mahdollista on tietysti myös kompostointi, missä ravinteet säilyvät niin ikään kierrätettävässä muodossa. Kehittyvissä maissa onkin pohdittu voisiko tehokkaan kompostoinnin rakentaminen olla vesiviemäröintiä järkevämpi ratkaisu. Viemäröinnin rakentaminen vaatii pääomia ja synnyttää helposti suuren pistekuormittajan ellei jäteveden käsittely ole hallinnassa. Kehittyneiden maiden jätevesipuhdistamoissa fosforia voitaisiin yhdistää magnesiumiin sopivissa olosuhteissa. Yhdistymisen tuloksena syntyy struviitti -nimistä ainetta, joka kelpaa sellaisenaan lannoitteeksi. Reaktio on periaatteessa yksinkertaista peruskemiaa ja tapahtuu ph:n ollessa sopiva. Järjestely on kuitenkin liitettävä laitoksen prosessiohjaukseen mikä vaatii omat investointinsa ja osaamisensa. Talteenotto ympäristöstä hankalaa Koska fosfori on alkuaineena häviämätön, louhittavien varantojen ehtyminen nostaa esiin ajatuksen vesistöihin jo karanneen fosforin talteenotosta. Tämän Lehtoranta tyrmää kuitenkin täysin. Perustava ongelma on ympäristöön levinneen fosforin pieni pitoisuus sedimentissä. Pahastikin rehevöityneen vesistön pohjassa fosforia on sedimentin tilavuuteen nähden niin vähän, ettei pohjaliejun ruoppaaminen ja levittäminen pelloille ole järkevää. Asetelmaa voidaan verrata ydinvoimalan jätelämmön talteenoton kannattamattomuuteen. Vain kolmasosa reaktoritehosta muuttuu sähköksi, loput lauhdutetaan lämpönä meriveteen. Vaikka ympäristöön kulkeutuneen lämmön määrä on suuri, talteenotto ei kannata koska lämpö on sitoutunut kolossaalisen valtavaan ainemäärään. Lehtorannan mukaan ainoa järkevä tapa saada talteen vesistöihin karannutta fosforia on kalastus. Varantojen määrä epäselvä Koska fosfori on globaalissa mittakaavassa yksi avainresursseista, Lehtoranta toivoo varannoista nykyistä avoimempia ja luotettavampia esityksiä. Arvioissa onkin suurta hajontaa. Vaikka tuotantohuippu saavutetaan monien asiantuntijoiden mukaan vuoden 2030 tienoilla, louhimiskelpoisia varantoja riittää joidenkin amerikkalaisten arvioiden mukaan jopa 300 vuodeksi. Öljyn tavoin saanto voi tosin olla huonompaa ja esiintymät laadultaan nykyisiä epäpuhtaampia. Kaikille avoin, luotettava tieto varantojen määrästä olisi tarpeen koska ravinnon tuotantoon liittyvä fosforin käyttö on hyvissä ajoin sopeutettava tämän vähenemiseen ja kallistumiseen. Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi! Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi! Löydät nämä ja paljon muita etuja: Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Isku Koti antaa 15 % alennuksen Muita uusimpia normaalihintaisista tuotteista (ei Tempur ja Kaani). jäsenetuja: Voimassa saakka. Elega Oy antaa vaimennetut laatikostot ja ovet tavallisten hinnalla mennessä tilattuihin kaapistoihin. Edustaja tulee veloituksetta kotiisi tekemään keittiösuunnitelman ja saat sellaisen keittiön kuin haluat, myös muiden tilojen kaapistot. Gigantti, ilmainen kotiinkuljetus yli 100 ostoksiin kaikkialle Suomeen. Voimassa kaikissa Gigantin myymälöissä toistaiseksi. Notaatio antaa 20 %:n alennuksen virallisista suomi-englanti-suomi-käännöstöistä yksityis- ja yrittäjäjäsenille. Uniq Car Center Helsinki antaa alle :n arvoisen auton ostajalle 500 :n matkalahjakortin ja yli :n arvoisen auton ostajalle 1000 :n matkalahjakortin. Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 /hlö/vrk Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 /huone (1 2 henk.)/vrk Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 /hlö/vrk Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 /vrk Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 /hlö/3 vrk Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 /vrk Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 /vrk Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta! Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti! Fashionstoren verkkokaupasta 10 % Lentolupakirja TT-Aviationilta 10 % PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan Kristina Cruises -lomaristeilyistä 10 % Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta 20 % Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 ) Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista 20 % Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa? Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnostavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja. AutoDent Espoo tarjoaa kestopinnoitteen autosi maalipinnan suojaksi 150 :lla sekä autonpesun ja kevyen sisäpuhdistuksen yhteishintaan 40. Voimassa saakka. Kuusamo Hirsitalot antaa matkalahjakortin Rukalle tai Kuusamoon ostoksen koon mukaan. Tosi upeita malleja sekä hirsitaloissa että hirsihuviloissa. Voimassa saakka. Katso myös muut talopaketit. Elkotek antaa Hyvä Sauna -lauteista ja -kiukaista 25 % alennuksen, tilaus rahtivapaasti (etusi 40 ). Ilmainen kiuas- ja laudemitoitus kaupan päälle. Sappeen Matkailukeskus antaa 25 % alennuksen seuraavien lomahuoneistojen viikkovuokrista: Sappee Chalets, Honkasappee ja Sappeen Tähti (ei viikko 8). Tarjous voimassa saakka. Finlayson-verkkokauppa antaa kaikista normaalihintaisista Finlayson-pussilakanoista ja -tyynyliinoista 20 % alennuksen. Voimassa saakka. Varuste.net, Savotta-906 rinkka 259 (norm. 359 ), Nokia Trek Plus -jalkineet 79 (norm. 119 ), katso myös muut tarjoukset. Voimassa saakka. Kirami lämpöpuinen kylpytynnyri TW1900 SI- DELT (4-5 hlölle) 1620 (norm ) sekä Kirami-lahjakortti 120 (arvo 150 ). Voimassa saakka. Kultatähti verkkokaupasta kaikki tuotteet 20 % alennuksella. Suomen Kansallisoopperan La rondine, liput kaikkiin näytöksiin jäsenhintaan 39 (norm , C-kategoria). Voimassa saakka. Apollomatkoilta vaihtuvia tarjouksia. YKL:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsenetujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Kotisivut ovat uudistuneet ja vanhoille sivuille rekisteröityneiden jäsenten pitää rekisteröityä uudelleen. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa näet lisätietoja jäseneduista ja -hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Tilaamalla uutiskirjeen saat ajankohtaista tietoa ja uusimmat edut sähköpostiisi. Jäsenetu, jota ei vielä ole olemassa? Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palautelaatikon tai sähköpostin kautta. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnostavia uusia jäsenetuja. 15 Ympäristöasiantuntija 4/2011

16 Kasvisruokavalion noudattaminen on helppoa Kasvissyöjien tai osittaisten kasvissyöjien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina. Sekä nuorissa että aikuisissa on kasvisruokailijoita. Tapasimme heistä muutaman. M i a H e m m i n g Tampereen seudun ILMANKOS - projektin päällikkö Leena Karppi noudattaa osittaista kasvisruokavaliota. Hän syö kasvisperäisten tuotteiden lisäksi myös kalaa. - Pyrin työssäni siihen, että ihmiset eläisivät arkensa ilmastovastuullisemmin, jolloin haluan itsekin elää mahdollisimman vähähiilisesti. En halua syödä lihaa myöskään eläinten tuotanto-olosuhteiden tähden. Olin opiskeluaikana kasvissyöjä, mutta sitten se jäi, ja nyt olen ollut tällä ruokavaliolla vajaan vuoden, 31-vuotias Karppi kertoo. Ympäristöpolitiikan tutkija Jere Nieminen Tampereen yliopistosta ei syö mitään, mikä on peräisin eläinkunnasta. 34-vuotias Nieminen on ollut vegaani jo 15 vuotta. Lautasella on mm. cous cousia maapähkinöillä höystettynä, luomuhummusta, sesamtahnaa, pinaattipastaa kaurakermakastikkeessa, kickhernejauheesta valmistettuja kasvispihvejä ja 16 Ympäristöasiantuntija 4/2011 luomuhapankaalia. - Nykyään ruokavalioni on jo niin rutinoitunut osa arkeani, etten mieti sen kummemmin sille perusteluja, Nieminen sanoo.

17 Tamperelainen ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opiskelija Milla Näränen syö kasvisten lisäksi maitotuotteita sekä käyttää kananmunaa. Näränen ryhtyi viisi vuotta sitten kasvissyöjäksi ollessaan silloin 22-vuotias. - Pidän kasvisruokavaliota ter veellisempänä enkä halua, että yksikään eläin joutuu kärsimään minun mielihalujeni tähden, Näränen kertoo. Ravitsemuksen laatua voi tarvittaessa täydentää Monipuolinen vegaaniruokavalio sisältää kaikki terveydelle välttämättömät ravintoaineet B12- vitamiinia lukuun otta matta. Kuitenkin moniin kasviperäisiin ruoka-aineisiin on lisätty kyseistä vitamiinia ja Jere Nieminen ottaa sitä tabletteina. - Täydennän nykyään ihan automaattisesti päivän ruokia, jos ne muuten jäisivät koostumukseltaan yksipuolisiksi. Mikä tahansa missä on proteiinia korvaa lihan, kuten tofu, muut soijatuotteet, seitan ja palkokasvit, Nieminen luettelee. Myös osittaisessa kasvisruokavaliossa ravitsemuksen laatu on yleensä hyvä. Ainoastaan raudan saanti voi olla puutteellista. Sitä voi ennaltaehkäistä syömällä useammin kalaa tai sisällyttämällä ateriaan jossakin muodossa C-vitamiinia. Leena Karppi syö viikoittain kalaa. - Opiskeluaikana en osannut käyttää soijatuotteita, mutta nyt ne kuuluvat ruokavaliooni, ehkä tarjonnankin parannuttua, Karppi miettii. Kananmunaa sisältävä kasvisruokavaliokin on ravitsemuksellisesti turvallinen. Raudan lisäksi puutetta voi olla sinkin saannissa, sillä kasvissyöjä tarvitsee sinkkiä enemmän kuin sekaruokavaliota noudattava. Kasvissyöjä saa sinkkiä vilja- ja maitovalmisteista, minkä Milla Näränen tietää hyvin. - Olemme perheeni kanssa myös varmistaneet ravitsemusterapeutilta ruokavaliomme ravitsemuksellisuuden, Näränen mainitsee. Ravintoloissa huomioidaan kasvissyöjät Tampereella on ainakin kolme hyvin vegaaniystävällistä ravintolaa. Lisäksi etnisistä ravintoloista saa Tampereella kuin muuallakin usein vegaanista ruokaa. Jere Nieminen antaa vegaanina paremman arvosanan Tampereen tavallisille lounasravintoloille kuin työpaikkansa yliopiston ruokapaikoille. - Yliopistolla vegaaniannoksista puuttuu usein proteiini: muualla on ymmärretty, että täysin lihattomissa vaihtoehdoissa sitä pitää olla. Vegaanin kannattaa etukäteen ottaa selvää tarjonnasta lounasravintoloissa, mutta se käy helposti netistä ruokalistoja vilkaisemalla. Sanoisin kuitenkin, että nykyään lounastarjonta on hyvällä mallilla, vegaanikin saa lounaalla vatsansa täyteen, Nieminen vakuuttaa. - Ulkomailla kasvisravintolat ovat usein mielenkiintoisia, toisinaan alakulttuurin paikkoja ja alueilla, jonne ei tulisi muuten mentyä. Myös Milla Näränen moittii yliopiston ravintoloita siitä, että proteiinipitoisuuteen ei oikein kiinnitetä kasvisruokien kohdalla huomiota. Hänen mielestään paljon on tarjolla muusta kuin täysjyväviljasta valmistettua makaronia, valkoista riisiä ja perunaa. - Muihin ravintoloihin toivoisin enemmän vaihtoehtoja, sillä samat annokset tuntuvat toistuvan kaikkialla etnisiä paikkoja lukuun ottamatta, Näränen sanoo. Leena Karpin työpaikka sijaitsee keskustassa, ja samoissa tiloissa ei ole henkilöstöravintolaa. Onneksi, sillä hänellä on mielikuva perinteisistä työpaikkaravintoloista, että siellä saa kasvissyöjänä lähinnä sosekeittoa. - Nyt voin valita monesta eri paikasta, ja olen tyytyväinen niiden lounasvaihtoehtoihin. Kotona syödään sitten puolison ja lasten kanssa samaa ruokaa, eli hekin noudattavat silloin osittaista kasvisruokavaliota, Karppi kertoo. Mummotkin ymmärtävät kasvisruoan päälle Myös juhlilla ja kutsuilla vegaani saa syödäkseen ilmoittamalla etukäteen ruokavaliostaan. Kahvikutsujen emäntä tai isäntä voi laittaa pasteijoihin vaikkapa papuseoksen. Makeisiin tarjottaviin voi käyttää maidotonta ja kananmunatonta torttutaikinaa. - Tarvittaessa myös selitän etukäteen, mitä tarkoittaa vegaaniruokavalio. Pääsääntöisesti en vieraana ole jäänyt nälkäiseksi, ja satunnaiset heikot ateriat eivät kokonaisravitsemustilassa paljoa tunnu. Yleensä kannan muutenkin mukanani proteiinipatukoita ja muita, joilla pärjään, jos rupeaa hiukomaan, Jere Nieminen selvittää. Läheiset ihmiset kunnioittavat Leena Karpin ruokavaliota, ja tarjoavat kutsuilla joko vaihtoehtona tai pelkästään kasvisruokaa. Karpin tuttavapiirissä aika moni on kasvissyöjä, ja muutenkin hänestä tuntuu olevan tavallista huomioida juhlissa kasvissyöjät. - Ei sellaista tule oikeastaan enää vastaan, että tässähän on vain ihan vähän lihaa. Myös vanhemmat ihmiset pitävät uskottavana ratkaisuani työni tähden, Karppi kertoo. Milla Näränen on joskus juhlissa saanut pärjätä salaattilinjalla, kun järjestäjä on ollut kaukaisempi henkilö. Läheiset ottavat huomioon hänen ruokavalionsa, ja Näränen kehuu erityisesti mummonsa kasvisruokia. - Toisinaan jotkut saattavat hämmentyä, mitä lapsille sitten tarjotaan, ja keksivät ainoastaan ranskalaiset perunat ja soijanakit, Näränen naurahtaa. Leena Karppi oli vastikään viikon lomalla Sisiliassa ja hyvin pärjäsi siellä osittaisena kasvissyöjänä. Kalaa oli tarjolla runsaasti, ja kasvisruokienkaan kanssa ei ollut mitään ongelmia. Jere Nieminen on kirjoittanut Herne rokkaa - herneruokakirjan sekä Vegaanin kotiruokakirjan. Molemmissa neuvotaan proteiinipitoisen kasvisruoan valmistukseen. Milla Näränen ei köyhänä opiskelijana paljoa matkustele perheensä kanssa lähimaita kauemmaksi. Ollessaan Tukholmassa hän hämmästyi lounasravintoloiden vähäisiä kasvisvaihtoehtoja. Laivan buffetissa vatsansa sai toki täyteen, vaikka sielläkään ei ollut hyvin huomioitu kasvisruokien proteiinipitoisuutta. Vinkiksi kerrottakoon, että lapset saattavat pitää esimerkiksi pakasteena myytävistä falafelpyöryköistä. Perunamuusi maistuu monelle pienelle, ja tomaattipohjainen pastakastike kesäkurpitsasta, porkkanasta ja sienistä on herkullista. Hampurilaisen väliin voi laittaa kasvispihvin. 17 Ympäristöasiantuntija 4/2011

18 Työharjoittelu Vietnamissa T a t u S u n d q v i s t Paratiisisaarella luonnon ja ihmisten ehdoilla Cat Ba on Pohjois-Vietnamissa sijaitsevan maailmankuulun Halong Bayn saarirykelmän ja Tonkininlahden suurin saari. Saarelle perustettiin Vietnamin ensimmäinen kansallispuisto vuonna Vuonna 2004 UNESCO julisti paikan biosfäärialueeksi sen merkittävien ekosysteemien ja biodiversiteettiarvojen vuoksi. Vaikka suojelualue käsittää suuren osan saarta sekä sen ympäröimiä vesialueita ja pienempiä saaria, ei luonnonsuojelu ole kovinkaan turvattua alueella. Suojelualueen ulkopuolella oleva Cat Ban kylä on etenkin Tatu Sundqvist suoritti tämän vuoden kevät-kesällä neljän kuukauden työharjoittelujakson Cat Ban kansallispuistossa, Vietnamissa kestävän matkailun projektissa. Työharjoittelu on osa ympäristösuunnittelijan opintoja Turun ammattikorkeakoulussa. 18 Ympäristöasiantuntija 4/2011 vietnamilaisten matkailijoiden suosima turistialue, jonne kaupunkilaiset tulevat kesälomallaan rentoutumaan hienoihin hotelleihin ja uimarannoille. Saari on myös suosittu pysähtymispaikka Halong Bayn aluetta kiertävillä ris teilyillä. Vesiliikenne, resurssien liiallinen käyttö, salametsästys, kestämättömät kalastuskäytännöt sekä kelluvien asumusten aiheuttamat saasteet luovat suuria haasteita luonnonsuojelulle. Kasvavat turistimassat taas synnyttävät uudenlaisia paineita kun saaren ympäristöä raivataan uusien hotellien ja lomakeskuksien tieltä, joita ilmestyy saarelle kuin sieniä sateella. Luonnon ja ihmisen ehdoilla Kestävän matkailun merkitystä on vaikea selittää muutamalla sanalla, mutta yritän kuitenkin. Sen voidaan katsoa olevan matkailua, jonka haitalliset ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset pyritään mitätöimään. Kestävä matkailu pyrkii siis ottamaan huomioon sekä matkakohteen luonnon että asukkaat ja toimimaan niin, ettei matkailusta olisi kummallekaan ainakaan haittaa vaan pikemminkin hyötyä. Karkeana, kärjistettynä esimerkkinä voidaan ottaa vertailuun kuviteltu kehitysmaan matkakohde, jossa on kaksi majoitusmahdollisuutta: luksushotelli tai kotimajoitus. Luksushotelli edustaa vanhanaikaista valtavirtamatkailua, kun taas kotimajoitus uudenlaista kestävää matkailua. Luksushotellin on rakennuttanut rikas, mahdollisesti ulkomainen sijoittaja, joka ei asu alueella eikä ole kiinnostunut

19 sen ympäristöstä tai sen asukkaiden hyvinvoinnista. Sen työntekijät ovat myös osin muualta tulleita, koulutettuja ja kielitaitoisia asiakaspalvelijoita. Turistien tuoma raha virtaa luksushotellista sijoittajien taskuun kauas matkakohteesta. Luksushotellissa he saavat myös elää ylellisemmin kuin mihin heillä kotona olisi mahdollisesti varaa. Kotimajoitusta taas järjestävät paikalliset asukkaat. Heillä on tarve suojella lähiympäristöä, sillä monien toimeentulo riippuu ympäristön hyvinvoinnista. Turistien käyttämät rahat jäävät paikallisille asukkaille. Turistit saavat myös nähdä ruohonjuuritasolta miten matkakohteessa eletään. Vaikka luksushotellin tuotto jäisikin kohdemaahan, rahat menevät todennäköisesti niille, jotka jo ennestään ovat hyvässä asemassa. Kotimajoituksesta taas hyötyvät todennäköisemmin heikommassa asemassa olevat ihmiset. Se, että turistien tuoma raha jää kohdemaahan, on turhan lievä vaatimus maissa, joissa rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on räikeän suuri. Luontoturismi, ekoturismi ja kestävä matkailu ovat termejä, joita etenkin kehitysmaihin ja luonnonkauniisiin sijainteihin kohdistuvassa matkailussa käytetään paljon, mutta termien merkitystä tulkitaan hyvin eri tavoin. Myös Cat Balla on huomattu Kansallispuistossa asuu paljon eläimiä, mutta niiden näkeminen vaatii sekä tuuria että tarkat silmät. Kansallispuiston luontopoluilla on huikeita näkymiä, mutta turvarakenteet ovat paikoin huonossa kunnossa ympäristöasioiden olevan muodissa länsimaisten keskuudessa, ja moni matkailualan toimija julistaa yrityksensä olevan vihreä tai ekologinen pystymättä kuitenkaan perustelemaan asiaa tarkemmin. Asuin työharjoitteluni ajan kansallispuiston suojelualueella monien muiden puiston työntekijöiden tavoin. Paikallisten ihmisten ympäristötietoisuuden puute, ja samalla koko projektimme haasteellisuus, kävi ilmi jo muutamassa päivässä, kun katselin miten kansallispuiston työntekijät, joiden paitoja komisti teksti Ecotourism, heittelivät roskia suojelualueen metsiin ja luontopoluille. Vihreämpi Vietnam Projektimme ollessa vielä aivan alussa ja vailla rahoitusta, rajoittui oma työni lähinnä kehitysmahdollisuuksien ideoimiseen. Ehkä kaikkein tärkeimmältä tuntui ympäristökasvatuksen ja informaation jakamisen parantaminen. Kansallispuiston informaatiokeskuksena on huone, jota on vaikea löytää ja jonka tarjoama vähäinen informaatio on vanhaa ja kirjoitettu pääosin vietnamin kielellä. Luontopolkujen kehittäminen oli toinen asia, joka kaipasi huomiota. Osalla reiteistä oli niin huonosti opasteita, että niillä kulkeminen ilman matkaopasta oli vaikeaa. Jotkut reitit olivat jopa vaarallisia, sillä niiden kunnossapitoa oli laiminlyöty liian pitkään. Vaikka kestävän matkailun haaste tuntui välillä ylivoimaiselta, tuli vastaan myös positiivisia yllätyksiä. Päällimmäisin näistä oli turistien myönteinen asenne sekä kestävää matkailua että projektiamme kohtaan. Vaikkei monellekaan kestävän matkailun käsite ollut ennestään kovin tuttu, se herätti matkailijoiden keskuudessa yllättävän paljon innostunutta huomiota. Haastattelimme sataa ulkomaista turistia, joista valtaosa oli tullut kansallispuistoon osana kahden yön Halong Bayn risteilypakettia. He edustivat siis pikemmin tyypillistä kaukomatkailijaa kuin luontomatkailijaa. Tarkoituksena oli saada selville heidän toiveitaan ja odotuksiaan vierailusta saarella sekä selvittää heidän suhtautumistaan kestävään matkailuun. 79 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa halukas maksamaan vierailustaan enemmän, mikäli raha suunnattaisiin ympäristön ja paikallisyhteisöjen parempaan hyvinvointiin. Vietnamin edullinen hintataso sekä kysymyksen hypoteettisuus selittävät osin korkean prosentin, mutta tulos auttoi siitä huolimatta pysymään toiveikkaana. 19 Ympäristöasiantuntija 4/2011

20 Työpaikkakiusaamisen syyt ovat syvällä työyhteisössä PUUTU KIUSAAMISEEN! Työpaikkakiusaaminen on vähitellen kehittyvä prosessi, johon on harvoin yksittäistä syytä, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia. Melko harvinaista on myös se, että kiusaamisen taustalla olisi yksinomaan tietoinen halu loukata. T e k s t i : S a r i H ä k k i n e n Kiusaamisesta syytettyjen ryhmä on eräänlainen suuri tuntematon, Vartia kuvaa. Kiusaajia ei juuri ole tutkittu, ja vain harva tunnustaa, että oma käyttäytyminen täyttää kiusaamisen tunnusmerkit. Tiedetään kuitenkin, että epätyydyttävät työolot altistavat kiusaamiselle. Taustalla voi olla erilaisia sekä kiusaamisesta syytetyn että joskus myös kiusatuksi tulevan yksilöllisiä ominaisuuksia tai motiiveja. Taustalla stressaavia työtilanteita Usein kiusaaminen liittyy työjärjestelyihin, työtehtäviin tai lähiesimiestyöhön. Tänä päivänä työyhteisöt elävät jatkuvassa muutoksessa ja epävarmuudessa. Esimerkiksi suuret organisaatiomuutokset tai saneeraukset ovat usein yhteydessä kiusaamisprosesseihin, sillä niissä työntekijät joutuvat kilpailutilanteeseen kollegoidensa kanssa. Kiusaamiselle altistavat työyhteisön epä- Kun työyhteisön rakenteissa ja prosesseissa on paljon epäselvyyttä, ihmiset pyrkivät puolustamaan ja kohottamaan omaa statustaan kiusaamisen keinoin. selvät pelisäännöt, tehtävänkuvat tai tavoitteet sekä jatkuva kiire. Esimiestyön ja johtamisen merkitys on suuri. Hierarkkinen tai epätasa-arvoinen johtaminen altistavat jännitteille ja epäasialliselle kohtelulle. Kun työyhteisön rakenteissa ja prosesseissa on paljon epäselvyyttä, ihmiset pyrkivät puolustamaan ja kohottamaan omaa statustaan kiusaamisen keinoin. Jos työpaikalla ei puututa kiusaamiseen, viestittää johto, että tällainen käyttäytyminen on sallittua. Myös valtaa ja kilpailua arvostava organisaatiokulttuuri ruokkii kiusaamista. Monesti kiusaamiseen on vaikea löytää yhtä yksittäistä syytä. Usein kiusaamista on esiintynyt jo pitkään ennen kuin tilanteeseen puututaan. Tällöin voi olla vaikea selvittää, mikä on syy ja mikä seuraus. Tietoinen ja tiedostamaton kiusaaminen Kiusaamiseen liittyy aina valta. Kiusaajalla on henkinen yliote, jonka edessä kiusaamista kokeva tuntee itsensä puolustuskyvyttömäksi, Vartia toteaa. Jos kiusaaminen jatkuu pidemmän aikaa, se vaikuttaa myös kiusaamista kokevaan. Hän voi vetäytyä kuoreensa tai muuttua aggressiiviseksi, jolloin ajatellaan, että hän itse aiheuttaa hankaluudet omalla käytöksellään. Kiusaamisen taustalla voi olla esimerkiksi kateus tai omat tavoitteet työssä, kuvaa Vartia. Jos nuori kollega etenee urallaan muita nopeammin tai esimieheksi palkataan tuntematon henkilö organisaation ulkopuolelta, työyhteisö voi tietoisesti tehdä hänen elämänsä hankalaksi. Jotkut kiusaavat työpaikalla suojellakseen omaa heikkoa itsetuntoaan. Tavallista on, että kiusaamisesta syytetty ei itse tiedosta kiusaamista tai ainakaan myönnä sitä. Kiusaajan käyttäytyminen voi juontaa sosiaalisten kykyjen puutteesta tai siitä, että henkilö ei kykene ymmärtämään toisen ihmisen tunteita. Pomottamisesta syytetyt taas löytävät toiminnalleen hyvää tarkoittavia motiiveja. Vartia korostaa, että kiusaamista kokevan on tärkeää puhua ääneen tuntemuksistaan. Parhaassa tapauksessa tilanne ratkeaa, kun sen ottaa puheeksi. Puolin ja toisin voidaan todeta, että väärinkäsityksiä on tapahtunut, tai epäasiallisesti käyttäytynyt ymmärtää loukanneensa toista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kiusaamiseen päästään puuttumaan, sitä helpompi ongelmat on yleensä ratkaista. Kiusaamista vai epäasiallista käytöstä? Työpaikkakiusaamista tapahtuu, kun johonkuhun työyhteisön jäseneen kohdistuu toistuvaa, jatkuvaa ja systemaattista kielteistä kohtelua kuten loukkaamista, alistamista, mitätöintiä tai eristämistä. Epäily siitä, että työpaikalla on kiusaamista, on aina selvitettävä. 20 Ympäristöasiantuntija 4/2011

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten Tarkentava virkaehtosopimus oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä paikallisesti toteutettavien erien käytöstä syyttäjälaitoksessa

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA Yki Hytönen ja Aija Lehtonen Hyväksytty hallituksen kokouksessa 11.9.2014 HALLITUS JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KAMERASEURASSA - valitsee yhdistyksen puheenjohtajan, hallituksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Lehdet Kalenteri Jäsenelle helposti näkyvät jäsenedut Työttömyyskassa Alennukset Vakuutukset Verovähennyskelpoisuus Vaikeammin

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 15.5.2012 DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 2/6 3/6 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Taideteollisuusyhdistys-Konstflitföreningen

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Raamin mukaisten sopimusten kooste Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Kattavuus Raamisopimuksen mukainen työ tai virkaehtosopimus on solmittu sopimusaloilla, jotka kattavat 94 prosenttia palkansaajista.

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot