Polymeerit tulevaisuuden rakentajina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Polymeerit tulevaisuuden rakentajina"

Transkriptio

1 Polymeerit tulevaisuuden rakentajina Potra Teknologiaohjelmaraportti 1/2004 Loppuraportti

2 Polymeerit tulevaisuuden rakentajina Potra Loppuraportt Teknologiaohjelmaraportti 1/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. hjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISS ISB Kansi: ddball Graphics y Sisäsivut: DTPage y Paino: Paino-Center y, Sipoo 2004

4 Esipuhe Polymeerit Tulevaisuuden Rakentajina (Potra) -teknologiaohjelma käynnistettiin tammikuussa hjelma päättyi vuoden 2003 lopussa lukuun ottamatta muutamia tutkimus- ja yritysprojekteja, jotka jatkuvat vielä vuoden 2004 puolella. Valmisteltaessa Tekesin Teknologia 2000 julkaisua haastateltiin useita maamme polymeerikemian ja teknologian asiantuntijoita niin yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten kuin teollisuudenkin piiristä. Keskustelujen yhteydessä kävi mm. ilmi, että polymeeriteollisuudessa on käynnissä maailmanlaajuinen rakennemuutos: suuret yhtiöt fuusioituvat vielä suuremmiksi tuotantoyksiköiksi ja mahdollisesti muuttavat samalla koko tuotantonsa painopistealuetta. Samalla osa toiminnoista saattaa irtautua kokonaan omaksi uudeksi yritykseksi tai osaksi toista yritystä. Samanlainen suuntaus oli havaittavissa myös Suomessa. Toisaalta alkaville tai olemassa oleville kasvuhakuisille yrityksille avautuu mahdollisuus kehittyä. Tätä taustaa vasten Tekes päätti käynnistää teknologiaohjelman, jonka visiossa Suomeen syntyy korkeaan teknologiaan tukeutuvia polymeerikonsepteja täysin uusiin tai jo olemassa oleviin sovelluksiin. Kehitystyön tuloksia hyödyntävät olemassa olevat tai uudet yritykset, joiden markkinasektori voi olla kapea, toiminta pienivolyymistä, mutta tavoiteltu liikevaihto huomattava. Polymeeritieteen arvostus ja merkitys kasvaa, mikä näkyy mm. alalle hakeutuvien opiskelijoiden määrän kasvuna ja tätä kautta koko alan tason nousuna. Strategiana oli, että uutta korkeatasoista polymeeriteknologiaa kehitetään teollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välisellä, poikkitieteellisellä, ennakkoluulottomalla ja tehokkaalla niin kansallisella kuin kansainväliselläkin yhteistyöllä. Potra-teknologiaohjelmaan hyväksyttiin yhteensä 32 hanketta, joista 17 oli tutkimus- ja 15 yritysten tuotekehityshankkeita yhteenlasketuilta kokonaiskustannuksiltaan n. 33 MEUR. Tästä Tekesin rahoitusosuus oli n. 22 MEUR. hjelman aikana ilmeni jälleen kerran, että maastamme löytyy innovatiivisia, kansainvälisenkin mittapuun mukaan korkeatasoisia tutkimusryhmiä, joiden niin kansallinen kuin kansainvälinenkin kontaktiverkosto on laaja. Samoin maastamme löytyy ennakkoluulottomia yrityksiä, jotka ovat valmiita hyödyntämään saavutettuja tutkimustuloksia. ngelmaksi on muodostumassa nk. väliporras: kuka kaupallistaa kehitetyt materiaalikonseptit, jotta niitä voidaan edelleen hyödyntää erilaisissa sovelluksissa? Tätä taustaa vasten ohjelman loppuvaiheessa kiinnitettiin erityistä huomiota tutkimustulosten kaupallistamiseen, josta tehtiin erityinen tutkimushanke yhdessä Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen kanssa.

5 Tekes kiittää kaikkia ohjelman valmisteluun ja sen toteutukseen osallistuneita henkilöitä, yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita erittäin hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu Antero Aspialalle (Eureco y) ohjelman ansiokkaasta koordinoinnista. Edelleen haluamme kiittää ohjelman toteutusta ohjannutta johtoryhmää ja sen puheenjohtajaa Antti Kiikkaa (Premix y). Haluamme kiittää myös Mikko Suurpäätä hänen työpanoksestaan ohjelman käynnistysvaiheessa. Tammikuu 2004 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Polymeerit tulevaisuuden rakentajina (Potra) -teknologiaohjelman käynnistyessä vuonna 2000 kemianteollisuudessa oli tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksi ja yritykset olivat karsineet toimintojaan. Tästä oli seurauksena korkeakouluille ja yliopistoille suunnatun tilaustutkimuksen väheneminen. Tämän nähtiin vaikuttavan opiskelijamääriin ja mahdollisesti myös kemian- ja erityisesti polymeeritieteiden tason laskuun. hjelmaa käynnistettäessä sen tärkeimpänä visiona oli polymeeritieteiden arvostuksen nostaminen, joka näkyisi koko alan tason nousuna. Vision toteuttamiseksi ohjelman päätavoitteiksi asetettiin: Liittää polymeeritutkimus selkeämmin osaksi hyvinvointiin ja elektroniikkaan liittyvää tutkimusta Lisätä polymeeritutkimuksen poikkiteknologisuutta. Parantaa verkottumista ja yhteistyötä korkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten välillä. Synnyttää Suomeen korkeaan teknologiaan liittyviä polymeeriratkaisuja. Saada aikaan uusia kaupallisia innovaatioita. Lisätä kansainvälistä toimintaa ja yhteistyötä. Lisätä kirjallista toimintaa ja opinnäytetöitä. Potra-teknologiaohjelma suunniteltiin kestoltaan nelivuotiseksi. hjelmaan hyväksyttiin 17 julkista tavoitetutkimushanketta ja 15 yritysten tuotekehityshanketta. Tavoitetutkimushankkeissa oli edustettuna lähes kaikki Suomen yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. hjelma muodosti kokonaisuudessaan n. 100 henkilön kiinteän yhteistyöverkoston. Teknologiaohjelman käynnistyttyä tutkimushankkeet jaettiin kahteen aihealueeseen: Polymeerit ja hyvinvointi sekä Polymeerit elektroniikkateollisuudessa, verkottumisen ja yhteistyön kiinteyttämiseksi ja tiivistämiseksi. Hankkeiden jako kahteen tutkimusosioon selkeytti myös näkemystä polymeeritutkimuksen tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista pyrittäessä aikaansaamaan uusia innovaatioita hyvinvoinnin ja elektroniikkateollisuuden osa-alueille. Useat Potran tutkimushankkeista olivat poikkitieteellisiä yhdistäen kemian, fysiikan ja lääketieteen osaamista synnyttäen uusia osaamiskeskittymiä ongelmien ratkaisemiseksi. hjelmassa syntyi myös tutkimusketjuja eri yliopistojen ja korkeakoulujen välille, jotka mahdollistavat tutkimuksen aina polymeerisyntetiikasta muovien valmistuksen kautta kaupallisiksi lopputuotteiksi. Tutkijoiden ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämiseksi järjestettiin aloitusseminaarin lisäksi kolme kahden päivän tutkijaseminaaria ja neljä teollisuudelle suunnattua vuosiseminaaria. Useimmat teknologiaohjelman tutkimushankkeista olivat laajoja ja aihealueiltaan monitahoisia. Teknologiaohjelman alkuvaiheessa tutkimuksen annettiin suhteellisen itsenäisesti kasvaa ja laajeta. Projektien edetessä koordinaatioryhmän ja johtoryhmien tärkeimmäksi tehtäväksi nousi luonteeltaan tavoitteellisten perustutkimushankkeiden suuntaaminen ja karsiminen kohti kaupallistettavia tuotteita ja innovaatioita. Tutkimustulosten patentoimista kannustettiin ja myötävaikutettiin yritysvetoisten tuotekehityshankkeiden syntymistä. Patentteja ja keksintöilmoituksia on ohjelmassa syntynyt lähes kaksikymmentä. Teollisuuden tuotekehitysprojekteja, jotka hyödyntävät Potra-teknologiaohjelmassa aikaansaatua osaamista on käynnistynyt ohjelman aikana parikymmentä.. Syyskuussa 2003 käynnistettiin Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksessa hanke, jonka tarkoituksena on selvittää Potra-teknologiaohjelmassa syntyneiden osaamiskeskittymien kaupallistamista sekä pohtia mahdollisuuksia perustaa uutta liiketoimintaa, joka hyödyntäisi ohjelmassa syntyneitä tutkimusketjuja.

7 Teknologiaohjelman projekteista vastaavilla professoreilla ja projektipäälliköillä oli jo ohjelman alkaessa laaja kansainvälinen tutkimuslaitosten ja yliopistojen verkosto, jota hyödynnettiin useissa projekteissa. EU:n kuudennen puiteohjelman käynnistyessä selvitettiin mahdollisuutta käynnistää Potra-teknologiaohjelman tueksi EU:n integroitu projekti biopolymeerien aihealueelta. Valitettavasti hankeen ympärille kerätylle laajalle kansainväliselle konsortiolle ei myönnetty EU:sta rahoitusta. Hankkeen valmistelua jatketaan kuitenkin seuraavalle hakukierrokselle. Tällä hetkellä ohjelmaan osallistuneet useat tutkijat kuitenkin työskentelevät EU:n kuudennen puiteohjelman myöntämän rahoituksen turvin kansainvälisissä hankkeissa, jotka aihealueiltaan liittyvät suoraan tai välillisesti Potra-teknologiaohjelmaan. Teknologiaohjelman puolivälissä tehtiin ohjelmasta väliarvio. Sen tarkoituksena oli kartoittaa mukana olevien tutkimus- ja yritysosapuolien näkemyksiä ohjelman toteutuksesta ja painopisteiden suuntaamisesta. Kyselytutkimuksena toteutetussa arvioinnissa ohjelman parhaana tuloksena pidettiin tiedon merkittävää lisääntymistä tutkimusyhteisöissä. hjelman tärkeimpiä tulosodotuksia väliarvion mukaan olivat: kaupallisesti hyödynnettävät tulokset ongelmien ratkaisutaitojen syntyminen osaamiskeskittymien syntyminen jatkohankkeiden käynnistyminen julkaisut ja opinnäytetyöt. Kirjallinen toiminta on ollut koko ohjelman ajan laajaa ja kaikilta osin kattavaa. Potra-teknologiaohjelmassa syntyneitä tuloksia on julkaistu alan johtavissa lehdissä ja tutkijat ovat osallistuneet kansainvälisiin seminaareihin sekä vierailleet alan johtavissa tutkimusryhmissä. Erilaisia kirjallisen toiminnan tuloksia on ohjelmassa syntynyt yli kolmesataa ja opinnäytetöitä lähes viisikymmentä. hjelman yhtenä merkittävänä tuloksena voidaan pitää osaavien tutkijoiden kouluttamista yritysten tarpeisiin. Myös tässä ohjelma on onnistunut kiitettävästi. Päivän muotisanaa nanoteknologiaa voidaan pitää fysiikan, kemian ja biologian synteesinä, jonka perustana on materiaalifysiikan ja bioteknologian kehitys. Potra-teknologiaohjelman useat projektit tutkivatkin polymeerien ominaisuuksia nanoluokan mittakaavassa. saltaan ohjelma on toiminut näin siltana perinteisen polymeerikemian osaamisen ja mm. nanoteknologiaan liittyvien ilmiöiden tutkimuksen välillä. Potra-teknologiaohjelmassa syntynyttä tietämystä ja osaamista tullaan varmasti myös tulevaisuudessa hyödyntämään niin lääketieteessä, elektroniikkateollisuudessa kuin hyvinvointiin liittyvissä innovaatioissa.

8 Summary When the Potra technology programme, short for the Finnish equivalent of Polymers for building the future, was launched in 2000, the chemical industry had undergone radical restructuring, and companies had streamlined their operations by cutting out certain activities. This had resulted in fewer research projects being commissioned to universities. This was seen as having the effect of reducing the numbers of students, and possibly, also, of lowering the standard of polymer sciences. The initial aim of the programme was to raise the profile of polymer sciences, thus improving the standards for the entire field. In order to realise the vision, the main objectives of the programme were set as follows: Make polymer research more clearly an integral part of research aimed at human welfare and electronics. Increase the cross-technological aspect of polymer research. Promote the formation of networks and co-operation between universities and businesses. Create high-tech polymer solutions in Finland. Conceive diverse commercial innovations. Increase international activities and co-operation. Increase literary activities and the number of theses on the subject. The Potra technology programme was scheduled to run for 4 years. A total of 17 publicly targeted research projects and 15 corporate R&D projects were approved for the programme. early all Finnish universities and research institutes were represented in the targeted research projects. All in all, the programme established a close co-operation network of some 100 persons. After the technology programme started, the research projects were divided into two subject categories: Polymers and Human Welfare, and Polymers in the Electronics Industry. This was done to create a more closely knit network and co-operation. This division into two sections of research also clarified the vision regarding the importance of polymer research and its potential for creating innovations in the fields of human welfare and electronics. Many of the research projects in Potra were cross-scientific and combined expertise in chemistry, physics and medicine to create new competence clusters for solving problems. The programme also created research chains between different universities, and these will allow research of the entire path from the theory of polymer synthesis to the manufacture of plastics, and finally to commercial end products. The co-operation between researchers and the industry was promoted by seminars: in addition to the opening seminar, three 2-day research seminars and four annual industry-oriented seminars were organised. Most of the research projects within the technology programme were extensive and involved complex subjects. During the early stages of the programme, research was allowed to grow and expand with relative independence. As the projects progressed, the Co-ordination Team and Management Teams found that their principal task had now become directing the targeted basic research projects towards commercial products and innovations while discouraging sidetracks. The researchers were encouraged to have their results patented, and the creation of business-driven R&D projects was promoted. To date, the programme has resulted in nearly 20 patents and discovery reports. Some 20 industrial R&D projects utilising the expertise created through the Potra technology programme have been started. A project was started in September 2003 by the Small Business

9 Center of the Helsinki School of Economics with the purpose of determining the possibilities for commercialising the competence clusters created by the Potra programme. The project will also discuss the possibilities for creating new businesses to utilise the research chains that have emerged from the Potra programme. When the technology programme started, the Professors and Project Managers responsible for the projects already had access to an extensive network of international research institutes and universities which was utilised for many projects. At the start of the EU s Sixth Framework Programme, the possibilities were investigated for starting an integrated EU project in the field of biopolymers in order to support the Potra technology programme. Unfortunately, no EU funding was granted for the extensive international consortium assembled around the initiative. Preparations for the project will nevertheless continue for the next round of applications. However, many of the researchers involved with the initiative are currently working with funding from EU s Sixth Framework Programme in other international projects that have subjects directly or indirectly associated with the Potra programme. An interim evaluation was carried out half-way through the technology programme. The purpose of this evaluation was to survey the views of the participating research and corporate parties on how the programme was being implemented and its focus areas selected. The evaluation, carried out using a questionnaire, revealed that the significant increase of knowledge in the research communities was seen as the best reward for the programme. The interim evaluation listed the following as the primary outcomes expected of the programme: results with potential for commercial exploitation creation of problem-solving expertise creation of competence clusters commencement of continuation projects publications and theses. Throughout the programme, literary activities have been extensive and comprehensive. The results produced by the Potra programme have been published in leading trade magazines, and the researchers have taken part in international seminars and briefly participated in leading international research teams. The programme has produced more then 300 different literary results and nearly 50 theses. Training skilled researchers for the needs of companies can also be deemed one of the significant results achieved by the programme. The current buzzword nanotechnology can be considered a synthesis of physics, chemistry and biology, based on developments in material physics and biotechnology. Many of the projects in the Potra programme researched the nano-scale properties of polymers. Therefore, the project has made its own contribution by bridging the gap between expertise in polymer chemistry and research into phenomena related to nanotechnology. The knowledge and expertise created by the Potra programme will certainly be utilised for medical research, the electronics industry and welfare-improving innovations.

10 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Summary Johdanto...1 Potra-teknologiaohjelman tavoitetutkimushankkeet Polymeerit ja hyvinvointi Biohajoavat polymeerit lääkkeiden ja geenien annostelussa Dendrimeeriteknologia materiaali- ja polymeerikemiassa Dendrimeerit hammaslääketieteessä ja lääketieteessä Funktionaaliset biokomposiitit (BICMB) Tärkkelyspohjaiset polyolit polymeerien raaka-aineina Bioinspired polymeric nanostructures and their applications Fukoosin ja fukoosia sisältävän polymeerin biotekninen tuotto Polymeerit elektroniikkateollisuudessa Funktionaalisten polymeerien valmistus uudella polymeerikatalyysillä Uudet polymeerimateriaalit ja komposiitit erityisesti elektroniikka- ja sähköteknisessä teollisuudessa Isotrooppisen LCP:n valmistusteknologian kehittäminen elektroniikan ja sähkötekniikan sovelluksiin Itseorganisoituneet funktionaaliset materiaalit rgaanisten ledien kuviointimenetelmät (LED) Muovista elektroniikkaa (MUELE) Biokomposiitit konstruktiivisina materiaaleina BIK anokemian luokan laitteet, ilmiöt ja sovellukset Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....80

11 Johdanto Taustaa Koko kemianteollisuuden tuotannon bruttoarvo Suomessa vuonna 2001 oli 11,6 mrd. euroa. Teollisuudenalaa voidaan pitää hyvin tutkimusintensiivisenä. Keskimäärin tutkimukseen ja tuotekehitykseen kemianteollisuuden yritykset käyttävät 10 % liikevaihdostaan. Suomen kemianteollisuuden ydinalueet ovat Kemianteollisuus ry:n mukaan: Muovituotteet ja puolivalmisteet Petrokemian tuotteet Ympäristötuotteet Metsäteollisuuskemikaalit Maalit Muut kemialliset tuotteet Biotekniset tuotteet Lääkkeet Maatalouden kemikaalit. Muovituoteteollisuus on osa kemianteollisuutta. Koko Suomen muovituotteita valmistavan teollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2001 oli Tilastokeskuksen mukaan noin 2 mrd. euroa, joka vastaa noin 2 % koko maan teollisuuden bruttoarvosta. Telekommunikaatioklusteri kasvaa nopeimmin suomalaisista klustereista. Tietoliikenteen laitevalmistus on yksi klusterin avainalueista ja se on yksi nopeimmin kasvavista muoviteollisuuden asiakasryhmistä. Muovituoteteollisuus kuluu kemianteollisuuden osana Suomen tutkituimpiin ja kehittyneimpiin teollisuudenaloihin. Teknisten muovituotteiden valmistajat toimivat teollisuuden kehittyneimmässä klusterissa sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osatoimittajina. Elektroniikkateollisuus on nopeasti noussut yhdeksi suomalaisen teollisuuden tukijalaksi metsäteollisuuden ja perinteisen metalliteollisuuden rinnalle. Suomen tavoitteena on ollut tehdä biotekniikasta teollisuuden neljäs tukijalka. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomeen on syntynyt kymmeniä uusia bioalan yrityksiä. Tällä hetkellä biotekniikan alueeseen luettavia yrityksiä on Suomessa yli 100. Yleisesti biotekniikan tutkimus on ollut lupaavaa ja yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tekevät tärkeää ja korkeatasoista tavoitteellista perustutkimusta. Myös yhteistyö yritysten ja tutkimustahojen kanssa on ollut poikkeuksellisen intensiivistä. Tällainen yhteistyö on ollut tärkeää nopeasti kehittyvällä alueella. Kuluttajien asenne biotekniikkaa kohtaan on ollut yleisesti erittäin postiviinen. Yhteiskunta vanhenee ja tarvitaan halvempia lääketieteellisiä menetelmiä sekä uusia lääkkeitä tämän päivän globaaleille sairauksille. Biotekniset tuotteet ja lääkeaineiden annosteluun ja kuljetukseen liittyvät ratkaisut linkittyvät monelta osaltaan polymeereihin. Useat tulevaisuuden haasteet ja uudet innovaatiot tarvitsevat tuekseen polymeereihin liittävää korkeatasoista osaamista ja tutkimusta. hjelman käynnistämisen syyt ja tärkeimmät tavoitteet Polymeerit tulevaisuuden rakentajina (Potra) -teknologiaohjelman valmistelutyö alkoi jo vuonna 1998, jolloin käynnistettiin esitutkimus kemiateollisuuden yrityksissä. Myös alan tutkijoita haastateltiin laajasti. Potra-teknologiaohjelman käynnistämisen lähtökohdaksi muodostui se, että Suomeen oli syntynyt laaja polymeeritutkijoiden verkosto, jonka osaaminen oli kansainvälisesti korkealla tasolla. Toisaalta kemianteollisuudessa oli tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia ja yritykset olivat karsineet toimintojaan. hjelman tavoitteena oli Suomessa olevan koreatasoisen polymeeritutkimuksen suuntaaminen palvelemaan paremmin elektroniikkateollisuutta ja mm. bioteknisiä tuotteita valmistavaa teollisuutta. Potra-teknologiaohjel- 1

12 man yhtenä tärkeänä tavoitteena oli myös synnyttää polymeeritutkimuksen ympärille uusia kaupallisia innovaatiota ja liiketoimintaa. hjelman käynnistäminen ja hankkeiden valinta Vuonna 1999 järjestettiin Potra-teknologiaohjelman aloitusseminaari, joka herätti laajaa kiinnostusta. Seminaariin osallistui lähes 300 henkilöä. Yliopistoilta, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta pyydettiin aiheeseen liittyviä alustavia hakemuksia. Projektiehdotuksia saapui Tekesiin noin 80. äistä valittiin 40, joista pyydettiin varsinaiset hakemukset. Hakemusten perusteella Potra-teknologiaohjelma jaettiin kahteen osa-alueeseen. Polymeerit elektroniikkateollisuudessa sekä Polymeerit ja hyvinvointi -otsikoiden alle valittiin kumpaankin kahdeksan hanketta rahoitettavaksi. hjelmassa elektroniikkateollisuuden projektit liittyivät lähinnä muovituoteteollisuuteen ja sen puolivalmisteisiin mutta mukana oli myös hankkeita, joissa tutkittiin polymeerielektroniikkaa ja nanoteknologiaa. Hyvinvointiosion projekteissa tutkittiin lähinnä bioteknisiä tuotteita ja mm. lääkeaineluovutukseen ja hammaslääketieteeseen liittyviä polymeerejä. Muutaman tavoitetutkimushankkeen ja erityisesti yritysprojektien kautta Potra-teknologiaohjelma linkittyi laajemmin Suomen kemianteollisuuteen ja mm. metsäteollisuuskemikaaleihin. Suuri osa rahoitetuista tavoitetutkimushankkeista olivat ohjelman alussa luonteeltaan laaja-alaisia tavoitteellisia perustutkimushankkeita. Teknologiaohjelman aikana projektien tutkimusta karsittiin ja valittiin helpoimmin kaupallistettavat ideat ja keskityttiin niiden kehittämiseen. hjelman aikana teknologiaohjelmissa syntyneiden tulosten kaupallistamisen merkitys painottui entisestään. Tästä johtuen ohjelman lopussa käynnistettiin Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen johdolla projekti, jossa etsitään malleja tutkimustulosten kaupallistamiseksi. sana projektia on myös tarkoitus tehdä tunnistetuista liikeideoista ja tuotteista markkinaselvitykset ja alustavat liiketoimintasuunnitelmat. hjelman arviointi Tekesin teknologiaohjelmat arvioidaan ohjelman päättyessä ja usein myös puolivälissä. Arvioinnin tavoitteena on antaa palautetta ohjelman tavoitteiden toteutumisesta ja vaikuttavuudesta. Potra-teknologiaohjelman arvioinnin suorittaa LTT-tutkimus y. Evaluointi on osa kolmen muun Tekesin teknologiaohjelman arviointia: Diagnostiikka 2000, Antares Avaruustutkimusohjelma sekä Usix Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka. Arviointiprosessin otsikkona on Kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet teknologiaohjelmissa Innovaatioprosessien muutoksiin tähtäävien teknologiaohjelmien arviointi. Yleistavoitteena arviointityössä on selvittää millaisia vaikutuksia ohjelmilla on ollut tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeiden tavoitteisiin ja sisältöön, eri osallistujatahojen toimintatapoihin sekä teknologian ja innovaatioiden kehittämisen ja kaupallistamisen lähtökohtiin. Keskeisenä tavoitteena on myös tunnistaa ja arvioida ohjelmissa aikaansaatuja innovaatioprosesseja ja innovaatioiden kaupallistamisen potentiaalia. Arviointiprosessissa haetaan vastauksia seuraaviin ydinkysymyksiin: Miten innovaatioiden syntymistä on tavoiteltu ohjelmassa? Miten ohjelmissa on huomioitu t&k-tulosten kaupallistaminen? Millaiset tarpeet ja arvotaustat ovat määrittäneet ohjelman t&k-tavoitteita? Millaisia keinoja ohjelmassa on käytetty innovaatioiden synnyn edistämiseksi ja niiden kaupallistamiseksi? Millaisia innovaatioprosesseja ohjelmissa on luotu ja mitkä ovat ohjelmassa syntyneet kaupallisesti merkittävämmät ja potentiaaliset innovaatiot? Arvioinnin on tarkoitus valmistua maaliskuussa

13 Potra-teknologiaohjelman tavoitetutkimushankkeet 1 Polymeerit ja hyvinvointi 1.1 Biohajoavat polymeerit lääkkeiden ja geenien annostelussa Tiivistelmä Projektissa sovellettiin polymeerikemiaa lääke- ja geeniannostelussa. Tavoitteena oli kehittää uutta teknologiaa ja tietotaitoa, jolla lääkkeiden ja geenien annostelua ja tehoa saadaan optimoitua. Polymeerit syntetisoitiin VTT Prossessit laboratoriossa ja Raisio Chemicalsissa. Muita yrityskumppaneita projektissa olivat Leiras ja Polymer Corex. Polymeerit testattiin Kuopion yliopiston farmasian teknologian ja biofarmasian laitoksella. Projektissa edettiin lääkkeiden säädellyn vapautumisen, geenien soluihin kohdentamisen ja geneettisesti muokattujen solujen mikrokapseloinnin aloilla. Projektissa tehtiin tärkeitä uusia löydöksiä ja avauksia, jotka luovat pohjaa uusien parempien (geeni)lääkemuotojen kehitystyössä. Tavoite Tavoitteena oli kehittää ja tutkia uusia biohajoavia tärkkelys- ja muita polysakkaridijohdoksia säädeltyyn lääkkeen vapautumiseen ja geenien soluihin kuljetukseen. Tutkimuksessa yhdistettiin polymeeritieteen, farmasian ja biotieteen osaaminen uudessa Bioteknia 2:n tutkimusyksikössä. Toteutus ja tulokset Lääkkeiden annostelutekniikalla voidaan parantaa niiden ominaisuuksia pidentämällä lääkkeen vaikutusaikaa ja optimoimalla lääkkeen pitoisuudet hoidon aikana. Geeniterapiassa tarvitaan DA:n kantajaa, joka mahdollistaisi siirtogeenin kuljettamisen kohdesoluihin. Polymeerikemian keinoilla on mahdollista säädellä lääkkeen vapautumista ja siten sen vaikutuksen voimakkuutta ja kestoa ja toisaalta auttaa DA:n solukuljetusta. Lisäksi polymeereillä pyritään optimoimaan transplantoitujen solujen ominaisuuksia. Projektissa sovellettiin polymeerikemiaa näihin tarkoituksiin. Polymeerien valmistus Uusia polysakkaridijohdoksia valmistivat VTT Prosessit ja Raisio Chemicals. Modifioituja polysakkarideja syntetisoitiin ja karakterisoitiin säädeltyyn lääkeaineen vapautumiseen ja geeninsiirtoon. VTT syntetisoi ja karakterisoi uusia tärkkelysestereitä, tärkkelyseettereitä ja joitain sekapolymeerejä. Raisio Chemicals valmisti pääasiassa kationisia tärkkelysjohdoksia. Molempien yhteistyönä tehtiin myös asetyloituja kationisia tärkkelyksiä. Tutkittavana oli yhteensä noin 130 uutta polymeeriä, joiden ominaisuudet, moolimassa ja eri substituenttien osuudet vaihtelivat laajoissa rajoissa. Lääkeaineiden vapautumisen säätely Lääkeaineiden säädellyn vapautumisen tutkimus aloitettiin diffuusiokokeilla, joissa määritettiin eri lääkeaineiden liikkumista polymeerikalvojen läpi. Kalvojen hajoamista tutkittiin in vitro ja määritettiin erilaisten lääkemalliaineiden vapautuminen polymeerimatriiseista, jotka olivat joko kalvoja tai mikropartikkeleita. Polymeerien hajoamismekanismin selvittämiseksi kehitettiin analyysimenetelmiä FTIR-spektroskopiaan, MR-spektroskopiaan, pyyhkäisyelektronimikroskopiaan (SEM), termogravimetria/infrapunaspektroskopiaan ja kemometriaan perustuen. Moolimassajakaumien 3

14 määritykseen kehitettiin ekskluusiokromatografisia MALS-detektioon perustuvia menetelmiä. Tärkkelysasetaatin hajoamisreaktion kinetiikkaa tutkittiin myös radiometrisesti. Tärkkelysasetaatin vähäinenkin substituointi kationisilla ryhmillä vaikutti voimakkaasti sen läpäisevyys- ja hajoamisominaisuuksiin. Pienet lääkemalliaineet vapautuvat diffuusion ja suuret molekyylit osin eroosion kontrolloimalla nopeudella. Lääkeaineen sekoittumista pystyttiin parantamaan apuaineilla, jotka eivät vaikuttaneet eroosionopeuteen. Polymeerien hajoamisnopeus yleensä kasvoi emäksisellä puolella. Kalvojen hajoamisnopeudet vaihtelivat viikosta useisiin kuukausiin. Tärkkelysasetaatin ja kaprolaktonin kopolymeerin alhainen sulamispiste ja suhteellisen hidas eroosionopeus kehon ph:ssa tekee siitä potentiaalisen lääkematriisimateriaalin. DA-kompleksien toimivuuden tutkiminen Tutkimuksissa käytettiin kationoituja tärkkelyksen, hydrolysoidun tärkkelyksen, tärkkelysasetaatin, amyloosin, amylopektiinin ja inuliinin johdoksia. Kationisia substituentteja ja substituutioastetta vaihdeltiin. Kationiset polymeerit kompleksoivat DA:n liuoksessa. Geeninsiirtokokeisiin tarkoitetut tärkkelyskantajapolymeerit tutkittiin fysikokemiallisilla ja biologisilla menetelmillä (kuva 1). Polymeerin kyky sitoa DA:ta määritettiin geelielektroforeesilla fluoresenssin vaimenemisen avulla, DA-kompleksien kokojakauma määritettiin dynaamisella valonsironnalla ja niiden morfologia tutkittiin elektronimikroskoopilla (TEM) (kuva 1). Geeninsiirron tehokkuus määritettiin verkkokalvon pigmenttiepiteelisolulinjan soluilla betagalaktosidaasigeenin avulla ja kantajien myrkyllisyys soluille kolorimetrisella MTT-menetelmällä. Fluoresenssilla leimatun DA:n ja /tai kantajapolymeerin soluunotto määritettiin virtaussytometrilla (FACS) ja solunsisäinen jakautuminen konfokaalimikroskoopilla (kuva 1). Muutamia kantajia tutkittiin myös toisella solulinjalla, CV1-Pfibroblasteilla ja eräiden kantajien geeninsiiron tehokkuutta tutkittiin myös yhdessä ambifiilisen JTS-peptidin kanssa. Tärkkelysjohdokset sitoivat DA:ta hyvin, kun näytteessä oli riittävästi amyloosipohjaista polymeeriä. Kationointiasteen lisäys paransi DA:n sitomista ja molekyylipainon pienentäminen heikensi sitä amyloosipohjaisella tärkkelyksellä. Monet johdokset muodostivat myös sopivan kokoisia (alle 200 nm) komplekseja DA:n kanssa ja osa kuljetti DA:n soluihin hyvin ilman mainittavaa toksisuutta. Kaikkien tärkkelysjohdosten transfektioteho jäi kuitenkin vähäiseksi. DA:n kompleksien toiminnan ymmärtäminen ja parantaminen Geeninsiirron tehokkuuden lisäämiseksi on oleellista ymmärtää geeninsiirron mekanismeja. Tässä työssä on oleellista hallita kaikkien vaiheiden menetelmät, jotta geeninsiirtoa rajoittavia mekanismeja voitaisiin ymmärtää (kuva 1). Tutkimme solunulkoisten ja solun pinnan glykosaminoglykaanien (GAG) merkitystä geeninsiirrossa käyttäen edelläkuvattuja menetelmiä altistamalla DA kompleksit GAG:eille (kuva 1). Lisäksi käytettiin soluja, joiden pinnassa on eri määriä GAG:eja (kuva 1). Sulfatoidut GAG:it vaikuttivat kompleksien fysikaaliskemiallisiin ominaisuuksiin ja erityisesti geeninsiirron tehokkuuteen alentavasti, kun taas hyaluronihappo edisti geeninsiirtoa oletettavasti siksi, että sille on soluissa oma kuljetusmekanismi. Valmistimme kantajia, joissa on kationinen osa, johon on kiinnitetty hyaluronihappoa ja lisäksi kantaja leimattiin fluoresoivalla yhdisteellä, jotta sen kulkua voidaan seurata solussa konfokaalimikroskoopilla. Yhdisteiden testaus on kesken. Soluun päästyään kationin täytyy vapauttaa DA (kuva 1), että se pääsee jatkamaan kulkuaan tumaan. Siksi on tärkeää tuntea eri kationien kyky sitoa ja vapauttaa DA:ta. Kompleksien pakkautumisen ja relaksaation tutkimiseksi olemme pystyttäneet ESR- ja fluoresenssi- ja ITC (isoterminen titrauskalorimetri) -menetelmät. Koska kationiset kompleksit reagoivat elimistön GAG:ien ja mahdollisesti muiden polyanionien kanssa olemme kehittäneet uuden menetelmän, jolla komplekseja päällystetään neutraalilla lipidipäällystyksellä. Lipidikuoren on tarkoitus ehkäistä 4

15 Kuva 1. Geenikompleksien valmistus ja geeninsiirron vaiheet solussa. kompleksien interaktiota solujen pinnoilla olevien GAG:ien kanssa. Fluorometrilla tehdyt tutkimukset kertovat lipidipäällystyksen onnistumisesta, koska negatiivisesti varautunut dekstraanisulfaatti ei pura päällystettyä kompleksia. Lisäksi päällystettyjen kompleksien partikkelikoko on alle 200 nm, mikä mahdollistaa niiden soluunoton. Päällystetyt kompleksit siirtävät geenejä pienillä DA-pitoisuuksilla jopa paremmin kuin päällystämättömät kompleksit. Solujen kapselointi Proteiinilääkinnän ja geeniterapian ongelmia voidaan ehkä ratkaista terapeuttista proteiinia tuottavien solujen kapseloinnilla. Kapselin tarkoitus on suojata soluja ja solujen vastaanottajaa immuunivasteelta. Mahdollisia indikaatioita solukapseleille ovat mm. diabetes ja Parkinsonin tauti. Kapselipolymeerin on oltava turvallinen ja riittävän huokoinen, jotta solut voisivat elää normaalisti kapseleissa. Solujen pitää saada ravintoa ja happea, päästä eroon aineenvaihduntatuotteistaan ja kapselin on läpäistävä solujen tuottama terapeuttinen proteiini (kuva 2). Tavoite oli säädellä solukapseleista vapautuvan proteiinin määrää säätelemällä polymeerikuoren huokoisuutta ja solujen proteiinituotannon tasoa. Polymeerikuoren huokoisuutta säädettiin käyttämällä kuoressa alginaattia, kationisia polymeerejä ja metalli-ioneja. Solujen proteiinituotannon säätelyä varten kloonataan solulinjoja, joissa on ns. geenikytkin jonka avulla hallitaan geenin ilmentymistä. Solujen kestävyyttä tutkittiin kapseloimalla kloonattuja ihmisen pigmenttiepiteelin soluja (ARPE-19), jotka erittävät ihmisen istukan alkaalista fosfataasi-entsyymiä (SEAP). SEAP-eritys tutkittiin soluviljelymaljoilla ja in vivo rotissa vatsaonteloon injisoinnin jälkeen. Fluoresoivien mallimolekyylien vapautumisnopeutta voidaan säädellä laajasti erityisesti proteiinien molekyylipainoalueella ( ). Kapseloidut ARPE-solut ovat tuottaneet SEAP-entsyymiä yli vuoden, joten solujen elävyys on säilynyt hyvänä. Solujen elävyys kapseleissa on varmennettu kalseiinitestillä. lemme määrittäneet SEAPentsyymin in vivo -kinetiikan rotissa i.v. injektion jälkeen ja parhaillaan tutkimme erilaisten solukap- 5

16 Kuva 2. Solukapselien valmistus ja niihin liittyviä menetelmiä. seleiden kestävyyttä ja SEAP-entsyymin ilmentymistä rotissa. Alustavien tulosten perusteella kapseleilla voidaan vaikuttaa myös in vivo -olosuhteissa proteiinin vapautumisnopeuteen. Tulosten perusteella on kehitteillä farmakokineettinen malli solukapselin toiminnalle in vivo. lemme myös saaneet kloonattua soluihin tetrasykliinillä indusoituvan geenikytkimen, joka toimii annosvasteisesti. Yhteistyökumppanit Kuopion yliopiston farmasian teknologian ja biofarmasian laitos, VTT Prosessit, Raisio Chemicals, Leiras ja Polymer Corex. Verkottuminen Teknillinen korkeakoulun fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio, Helsingin yliopiston polymeerikemian laboratorio, Tampereen teknillisen yliopiston kemian laitos, Kuopion yliopiston anatomian laitos, AIV-instituutti ja farmaseuttisen kemian laitos. Kansainvälinen yhteistyö Heike Bunjes, Jenan yliopisto, Saksa; Etienne Schacht, Gentin yliopisto, Belgia Yhteystiedot Projektin johtaja Professori, FaT Arto Urtti Kuopion yliopisto Farmasian teknologian ja biofarmasian laitos PL 1627, KUPI puh , fax

17 VTT Prosessit Ryhmäpäällikkö Soili Peltonen, FL puh Tiedottaminen, julkaisut ja patentit Arto Urtti, seuraavat kutsuesitelmät: 1. Biomaterials in Drug and Gene Delivery, Biomaterials in Medicine, ov. 7, 2000, Turku, Finland. 2. Controlled Drug and DA Delivery with Polymeric Systems, PolyDays, April 18-19, 2002, Berlin, Germany. 3. Delivery of Genes without Viral Vectors, ordisk Läkemedelskongress, May 26-29, 2002, Stockholm. 4. Role of Glycosaminoglycans in Gene Delivery, CERC3 Brainstorming Meeting, Vaalbeek, Belgium, ctober Polymers in Gene Delivery: Physicochemical and Biological Aspects, Helsinki University Congress of Drug Research, Helsinki, June Extracellular and Intracellular Factors Affecting Gene Delivery, Controlled Release Society Winter Symposia, Salt Lake City, UT, USA, March 3-6, Glycosaminoglycans as Cellular Barriers in Gene Delivery, 3 rd European Life Scientist rganization Meeting, September Dresden (Germany). 8. on-viral Gene Delivery Systems, KRKA Symposium, Slovenia, 10/ Mechanisms of Gene Delivery, European Symposium on Drug Delivery, ijmegen, The etherlands, 4/2004. Potran seminaarit, Tekesin tiedote: Suomalaistutkijoiden polymeeri pääsi sisälle soluun pinnäytteet Ruponen M: väitöskirja, esitarkastuksessa parhailllaan. (kokeellinen osa seuraavissa Kuopion yliopiston proviisorin koulutusohjelman pro gradu -tutkielmissa): Johanna Korhonen, Biohajoavien polymeerien moolimassamääritysmenetelmät, joulukuu Jaana Veki, Polysakkaridit ja lääkeaineiden säädelty vapautuminen, Elokuu Miia Rouvinen, Muuntuvat hydrogeelit lääkeaineen kohdentamisessa. Lokakuu Leena Andersson, Kationoidut tärkkelysasetaatit ja tärkkelyasetaatin ja kaprolaktonin kopolymeeri lääkeainetta vapauttavana matriisina, erikoistyö kesken. Hanna Polonen, Hyaluronihapon ja kationoidun tärkkelyksen muodostaman hydrogeelin ominaisuuksista lääkkeen luovuttajana, erikoistyö kesken Heli Syväjärvi, Soluja sisältävien alginaattikapseleiden karakterisointi, erikoistyö kirjoitusvaiheessa. Eeva Suvikas, Solukapselointi alginaattigeeliin ja tetrasykliinillä indusoituvan geenikytkimen valmistus, erikoistyö kirjoitusvaiheessa. Kaisa Kinnari, Glykosaminoglykaanien rooli geeninsiirrossa, erikoistyö tekeillä. Julkaisut Ruponen M and Urtti A: Extracellular and intracellular barriers in non-viral gene delivery. J Control Rel 93: , Männistö M, Vanderkerken S, Toncheva V, Ruponen M, Elomaa M, Schacht EH, Urtti A : Structure-activity relations of poly(l-lysines): effects of pegylation and molecular shape on physicochemical and biological properties in gene delivery. J Control Rel 83:169-82, Ruponen M, Rönkkö S, Honkakoski P, Pelkonen J, Urtti A: Influence of extracellular glycosaminoglycans on intracellular trafficking of lipoplexes and polyplexes. J Biol Chem. 276: , Ruponen M, Honkakoski P, Tammi M, Urtti A: Cell surface glycosaminoglycans inhibit cation-mediated gene transfer. J Gene Med (painossa). Projektin tuloksista useita julkaisuja tulossa Matti Elomaa, Tomas Asplund, Pasi Soininen, Reino Laatikainen, Soili Peltonen, Sari Hyvärinen, Arto Urtti, Determination of the degree of substitution of acetylated starch by titration, 1 H-MR and TGA/IR, Käsikirjoitus 2003, käsikirjoitus (tarjotaan Carbohydrate Polymers 2004). Useita esitelmiä konferenseissa (esimerkiksi Sari Hyvärinen, Research Scientist (VTT) Soili Peltonen, Group Manager (VTT) Minna Pappila (University of Kuopio) Matti Elomaa (University of Kuopio), Arto Urtti (University of Kuopio) Drug Diffusion and Erosion Properties of Starch Derivatives Posters of the VTT Life Science Day, 8 May

18 1.2 Dendrimeeriteknologia materiaali- ja polymeerikemiassa Tiivistelmä Yli 100 uutta eri tavoin funktionalisoitua dendrimeerimolekyyliä valmistettiin helposti saatavista kaupallisista lähtöaineista. Saatujen dednrimeerien puhtaus ja rakenne varmistettiin yksityiskohtaisilla rakennekemiallisilla tutkimuksilla. Karakterisoineissa käytettiin IR- ja MR-spektroskopiaa, massaspektrometriaa, elemettianalyysiä ja yksikideröntgenkristallografiaa (kiteisille dendrimeereille). Uusi kiteisten polyesterien molekyyliperhe patentoitiin. Dendrimeerien pinta funktionalisoitiin kemiallisesti reaktiivisilla ryhmillä, joista reaktiivisimpia olivat akrylaatit. Uusi polyesteridendrimeereihin perustuva potentiaalinen dendriittinen lääkeaineenkuljetus-/vapautusmetetelmä kehitettiin. Tavoitteet Dendrimeerit ovat uusien pallomaisten makromolekyylien ryhmä, jolla on lineaarisista polymeereistä poikkeavia ominaisuuksia. Tutkimushankkeen tarkoituksena on syventää ja laajentaa Suomen dendrimeeritutkimusta syntetisoimalla, karakterisoimalla ja sovellustestaamalla uusia monin eri tavoin funktionalisoituja dendrimeerejä. Synteesikehityksellä pyritään tuottamaan suuri joukko uusia dendrimeerirakenteita ja rakennekemiallisilla analyyseillä varmistamaan valmistettujen dendrimeerien puhtaus ja rakenteen virheettömyys. Sovellustestauksella pyritään selvittämään ko. dendrimeerien soveltuvuutta hartsi- ja pinnoitesovellutuksiin, reaktiivisiksi ohenteiksi maali- ja pinnoiteteollisuuteen sekä bioteknisiin/lääketieteellisiin sovellutuksiin. Toteutus ja tulokset Synteesikehitys ja karaterisointi Projektissa valmistettiin n. 100 uutta dendrimeerimolekyyliä, joiden kemiallinen rakenne vaihteli kaupallisesti saatavan ASTRAML -dendrimeerin ulkokuoren funktionalisoinnista aina uusien kiteisten polyesteridendrimeerien valmistamiseen ja patentointiin (ks. alla kohta Tiedottaminen ja julkaisut) Projektin tavoitteiden mukaisesti dendrimeerien ulkokuorta funktionalisoitiin ts. muutettiin kemiallisesti reaktiiviseksi. Kuvassa 1 on esitetty kahden kaupallisesti saatavan amiini-funktionalisoidun dendrimeerin kemiallinen rakenne. Ulkokuoren funktionaalisuus saatiin aikaan joko reagoitamalla edelleen dendrimeerin pinnalla olevaa ryhmää tai valmistamalla funktionaalinen ulko-osa erikseen ja liittämällä se dendrimeerin ytimeen. Käytettyjä funktionaalisuuksia ovat akrylaatti-, metakrylaatti-, imidi-, alkoholi-, asetaali-, alkyylihalidi- (kloridit, bromidit ja fluoridit), karboksyylihappo- tai esteriryhmät. Asetaaliryhmä toimii suojausryhmänä dendrimeerin kokoa kasvatettaessa. Alkyylikloridi- ja alkyylibromidiryhmää käytetään dendrimeerin koon kasvattamiseen ja ulkokuoren edelleen reagoittamiseen. Akrylaatti-, metakrylaatti- ja imidiryhmät ovat reaktiivisia valoindusoiduissa polymeroinneissa. Alkyylifluoridit eivät reagoi edelleen, mutta aikaansaavat dendrimeerille erittäin hydrofobisen pinnan. Alkoholiryhmät puolestaan muuttavat ulkokuoren hydrofiiliseksi ja suuret polyolidendrimeerit ovat vesiliukoisia. Ulkokuoren karboksyylihapporyhmät muuttavat dendrimeerin happamaksi. Polyesteridendrimeerit ovat potentiaalisia polymeerien (ja geelien) ristisilloittajina, voivat toimia aktiivisina komponenttina liimoissa ja pinnoitteisssa sekä matriisimateriaaleina epäorgaanisissa, orgaanisissa tai biokomposiiteissa kuten myös ioniselektiivisinä komplesoijina analyyttisissä tai katalyyttisissä sovellutuksissa. Teollisuusyhteistyökumppanin (ks. alla kohta Yhteistyökumppanit) profiilista johtuen erityinen tutkimusmielenkiinto kohdistui kokonaan uusien polyesteridendrimeerien kehittämiseen. Polyesteridendrimeerien ytimenä käytettiin kaupallisesti saatavia polyoleja, erityisesti pentaerytriolia ja dipentaerytriolia. Toistamalla kahta kemiallista reaktiota saadaan aikaan vain esterisidoksia sisältävä pallo- 8

19 H 2 H 2 H H H 2 H PAMAM H H 2 H 2 H H H H H H H 2 H H H H H 2 H 2 H H H H H H 2 H H H 2 H 2 H 2 ASTRAML H H 2 H 2 H 2 H2 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H H 2 2 H 2 H 2 H H 2 2 H 2 H 2 H H 2 2 H H 2 2 H H 2 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H 2 H H 2 2 H H 2 2 H 2 H 2 H H 2 2 H H 2 2 H H 2 2 H H 2 2 H H 2 2 H H 2 2 H H H2 2 2 H2 Kuva 1. Kaupallisesti saatavat amiini-funktionalisoidut dendrimeerit, PAMAM (vasemmalla) ja ASTRAML (oikealla). mainen voimakkaasti haaroittuva polyesterimolekyyli, joka sisältää ulkopinnallaan esteriryhmiä. Kuvassa 2 on esitetty yhden projektissa patentoidun kiteisen polyesteridendrimeerin kiderakenne yksikideröntgendiffraktometrillä määritettynä. Tämän dendrimeerin pinnalla on 12 esteriryhmää. Kiteisiä polyesteridendrimeerejä ei aikaisemmin oltu raportoitu ja rakennekemiallisesti karakterisoitu. Polyesteridendrimeeriin perustava potentiaalinen dendriittinen lääkeaineenkuljetus-/vapautusmenetelmä kehitettiin ja julkaistiin soveltuvilta osin (ks. kohta Tiedottaminen ja julkaisut) Sovellustestaus Dendrimeerien sovellustestauksen ongelma on testaukseen tarvittava dendrimeerien suuri määrä, yleensä > 20 g. Sopivan yhteistyökumppanin puuttuminen (sopivaa yritystä ei etsinnöistä huolimatta löydetty) ja vaikeiden dendrimeerisynteesien tuottamat liian pienet määrät eivät projektin alkuvaiheessa mahdollistaneet sovellustestausta. Vuonna 2004 tiettyjä fluorifunktionalisoituja polyestereitä tullaan tuottamaan suurempia määriä ja sovellustestaukset aloitetaan (Dynea Chemicals y). Kuva 2. Projektissa patentoidun polyesteridendrimeerin kiderakenne. Vasemmalla ns. pallo-tikku-malli ja oikella ns. CPK-malli. 9

20 Yhteistyökumppanit Hanke toteutettiin yhdessa este Chemicals y:n kanssa, (vuonna 2000 yritys myytiin ja se jakautui useaan pienempään osaan), johtoryhmän työskentelyyn osallistuivat Dynea Chemicals y, Schering y ja Agasonia. Tutkimusyhteistyöneuvotteluja projektin aikana käytiin Teknos y:n, Kiilto y:n, Dynea Chemicals y:n, Forcit y:n ja Pharmatory y:n kanssa tutkimustulosten mahdollisesta hyödyntämisestä. Professori Pekka Vallitun ryhmän (Turun Yliopsto, hammaslääketieteellinen tiedekunta) ja profesori lli Ikkalan ryhmän (Teknillinen korkeakoulu, teknillisen fysiikan osasto) kanssa aloitettiin tiivis tutkimusyhteistyö uusien funktionaalisten dendrimeerien kehittämiseksi hammaslääketieteen sovelluksiin ja sähköäjohtavien polymeerien materiaaleiksi. Yhteystiedot Tiedottaminen ja julkaisut 1. K. Rissanen. M. Pakkala, S. Koskimies and S. ummelin, ligo/polysuccinimides, Process for Producing Thereof and Their Use, W 01/79329 A1 (2001), M. Skrifvars, J. Tulisalo, K. Rissanen and S. ummelin, Maleimide Modified Polypropyleneimine Dendrimers and Their Manufacture, W 01/38423 A1 (2001). 3. K. Rissanen, J. Ropponen and K. ättinen, Functionable polyester dendrimers, method for the manufacture thereof and their use, Fin.Pat. Appl. o. FI (2002), K. Rissanen, J. Ropponen and K. ättinen, Polyester dendrimers, method for the manufacture thereof and their use, PCT Appl., J. Ropponen, J. Tamminen, E. Kolehmainen and K. Rissanen, Synthesis and Characterization of ovel Steroidal Dendrons, Synthesis (2003), Professori Kari Rissanen anoscience Center, Kemian Laitos, Jyväskylän yliopisto puh Toteutusajakohta 2000/3 2004/12 10

21 1.3 Dendrimeerit hammaslääketieteessä ja lääketieteessä Tiivistelmä ykyisin yleisimmät hammaslääketieteessä käytössä olevat polymeerit pohjautuvat akrylaattimonomeereihin kuten bisgma ja TEGDMA, joissa on yksi tai kaksi funktionaalista akrylaattiryhmää ja ne ovat molekyylipainoltaan alhaisia. Dendrimeerit ovat korkean molekyylipainon monomeereja tai reaktiivisia hyperhaaroittuneita polymeerejä, joissa pallomaisen rakenteen ulkokehällä on funktionaalisia ryhmiä useita kymmeniä tai jopa satoja. Dendrimeerimolekyylin suuri koko vähentää hartsin polymeroitumiskutistumaa sekä resiinin haihtumista ja tunkeutumista suojakäsineiden läpi. ykyisilla hammaslääke-tieteessä käytettävillä paikka-aineilla on ongelmana suuri polymeroitumiskutistuma, mikä aiheuttaa saumavuodon paikka-aineen ja hampaan rajapintaan. Lisäksi monomeerien tunkeutuminen suojakäsineiden läpi ja haihtuminen työtilan ilmaan voi aiheuttaa hoitohenkilökunnan työperäistä allergisoitumisriskiä. Tässä hankkeessa kartoitettiin eräiden dendrimeeripohjaisten akrylaattien soveltuvuutta nykyisten mono- ja dimetakrylaattihartsien korvaamiseksi hammaslääketieteellisissä käyttökohteissa. Lisäksi selvitettiin alustavasti dendrimeerien käytön mahdollisuutta hammaslääketieteen ja lääketieteen kuitukomposiittien polymeerimatriksina. Projektissa kartoitettiin myös dendrimeeriresiinin käyttömahdollisuuksia hammaslääketeieellisenä sidosaineena ja sen toimivuutta yhdessä eri pintakäsittelyillä. Dendrimeeripohjaisen hammaspaikka-aineen materiaalikehitys jatkuu edelleen yhteistyössä TY:n hammaslääketieteen laitoksen ja Stick Tech y:n kanssa luotettavimman materiaalikombinaation löytämiseksi. Tavoite Hammaslääketieteessä käytettäviä metakrylaattipolymeerejä on pyritty kehittämään muun muassa monomeerien polymeroitumiskutistuman ja allergisoitumistaipumuksen vähentämiseksi. Yleisimmin käytetyt hammashoidon dimetakrylaatit ovat bisfenoli-a:n johdannaisia (bisgma) tai monometakrylaatteja kuten metyylimetakrylaattia (MMA) tai hydroksietyylimetakrylaattia (HEMA). Lääketieteessä käytetään osittain ristisilloitettuja MMAkopolymeerejä muun muassa ortopedisinä luusementteinä. ngelmana edellä mainitun kaltaisten monomeerien käyttämiselle teknologiselta kannalta on monomeerien suuri polymeroitumiskutistuma, mikä aiheuttaa polymeerin ja kudoksen (hammas tai luu) väliin raon muodostumisen (saumavuoto). Tätä ongelmaa on pyritty poistamaan suurentamalla monomeerin kokoa sekä lisäämällä monomeeriin polymeeri- tai epäorgaanisia fillereitä. ngelmaa ei kuitenkaan ole vielä pystytty täysin ratkaisemaan. Toinen ongelma nykyisen kaltaisten monomeerien käyttämisessä hammashoidossa on akrylaatteihin, lähinnä HEMA:aan liittyvä suuri työperäisen allergisoitumisen riski. Suomessa kirjattiin vuosina työperäisten sairauksien rekisteriin 103 akrylaateista johtunutta ammatti-ihottumaa. Allergia oli yleisintä hammaslääkäreillä ja hammashoitajilla, jotka joutuvat käsittelemään polymeroitumattomia metakrylaattimonomeereja. Tässä hankkeessa kartoitettiin dendrimeeripohjaisten akrylaattien soveltuvuutta korvata nykyiset mono- ja dimetakrylaattit hammaslääketieteellisissä ja lääketieteellisissä käyttökohteissa. Projektin tavoitteena oli myös kehittää dendrimeerpohjainen hammaspaikka-aine ja kuitukomposiittilujite hammaslääketieteen ja lääketieteen käyttökohteisiin. Uudentyyppisellä dendrimeeripohjaisella yhdistelmämuovipaikka-aineella voidaan pienentää haitallista polymerisaatiokutistumaa. Tätä ongelmaa on pyritty poistamaan suurentamalla monomeerin kokoa sekä lisäämällä monomeeriin polymeeri- tai epäorgaanisia fillereitä tai käyttämällä RP-polymeroitusmismenetelmiä. ngelmaa ei kuitenkaan ole vielä pystytty täysin ratkaisemaan. 11

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulmia

Tutkimuksen näkökulmia Tutkimuksen näkökulmia Materiaalitehokkuus yrityksissä -seminaari Torstai 11.4.2013, Lahden Urheilukeskus Tampereen teknillinen yliopisto, Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava Tiina Malin (DI) Esityksen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status ECV national seminar 24.9.2014 Martti Korkiakoski Tekes EVE Electric Vehicle Systems 2011-2015 Need Innovations for new businesses in the growing

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma Prof. Pekka Särkkä TKK Kalliorakentaminen Kaivosinsinöörikoulutus Ruotsi, (Saksa, Venäjä) aluksi Teknillisen korkeakoulun kemian osasto 1937- Vuoriteollisuusosasto

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista -

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulu KV-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 4.6.2012 KESU 2011-2016

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Yliopistojen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely KANDIPALAUTE - KANDIDATRESPONS

Yliopistojen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely KANDIPALAUTE - KANDIDATRESPONS Yliopistojen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely KANDIPALAUTE - KANDIDATRESPONS - missä mennään? OHA-Forum-päivät 28.8.2013 Paula Ranne, UNIFI ry Valtakunnallinen kandipalaute: ideasta toteutukseen

Lisätiedot

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY) Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY) Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering Sivu 1/5 1) LFTY järjestämässä teemasessioita EMBEC2011 konferenssiin 2) Professori, terveydenhuollon tietotekniikka Professori, terveydenhuollon tietotekniikka 3) Early stage researcher positions in scientific

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013

SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013 SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013 1 Langh -yritykset 2 Innovaatiot Yhteistyö oppilaitosten kanssa Opinnäytetyöt

Lisätiedot

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 Eemeli Workshop 2.2.2015 Otaniemi Leena Sarvaranta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Technical Research Centre of Finland Ltd CONTENTS 1. Why?

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Vesi - Yrityksen menestystekijä

Vesi - Yrityksen menestystekijä Vesi - Yrityksen menestystekijä Carl-Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Sparrausfoorumi 4 3.4.2014 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja - Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04. KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.2010 20.7.2012 Finland Land of A Thousand Lakes 187,888 lakes 5,100 rapids

Lisätiedot

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos airi.salminen@jyu.fi http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Esittely Jarmo Söderman 1 Yhdistys Perustamiskokous 26.10.2006, rekisteröintipäätös 10.4.2007. Toimialue Teollisuuden tiedonhallinnan ja siihen

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Cross Border Bioenergy

Cross Border Bioenergy www.aebiom.org Cross Border Bioenergy Markkinatukea Eurooppaan toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry KEVÄTPÄIVÄ 2010-seminaari, 7.4.2011, Helsinki Contract number:

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! www.tekes.fi RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma Turku Helsinki Kotka Pietari kehityskäytävää.

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot