OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN POLIITTINEN LINJAPAPERI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN POLIITTINEN LINJAPAPERI 2012 2015"

Transkriptio

1 OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN POLIITTINEN LINJAPAPERI

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Linjapaperimme päälinjat 3 2. OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA ON SUJUVAA JA LAADUKASTA Opiskelijarekrytointi Opetuksen laatu Opintojen ohjaus Joustavat opiskelumahdollisuudet Tutkintorakenteet Opiskelijoista vastuuntuntoisia maailmankansalaisia 7 3. TERVEYS JA JAKSAMINEN OVAT OLENNAISIA OSIA OPISKELUKYKYÄ Terveys ja hyvinvointi Ruokailu Liikunta 9 4. OULUN YLIOPISTO ON YHTEISÖLLINEN JA KANSAINVÄLINEN Opiskelijat ovat tärkeä osa yliopistoyhteisöä Yhdenvertaisuus Opiskelijatoiminta OPISKELIJA YHTEISKUNNAN OSANA Korkeakoulutuksen on oltava mahdollista kaikille taustasta riippumatta Edullista asumista kaikkien saatavilla Korkeakoulujärjestelmä Yliopistojen rahoitus Oikeudenmukainen työelämä Myös ulkopaikkakuntalainen opiskelija rakastuu Ouluun 13

3 1. JOHDANTO Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) keskeiset poliittiset kannat määritellään tässä linjapaperissa. Asiakirja on voimassa vuoden 2015 loppuun asti ja sitä muutetaan tarvittaessa edustajiston päätöksellä joko hallituksen tai edustajiston esityksestä. Linjapaperi on hallitusta ja sihteeristöä sitova asiakirja. Niissä kysymyksissä, joista linjapaperissa ei ole suoraan mainittu, noudatamme ylioppilaskunnan arvojen ja strategian linjaa. Linjapaperin taustalla on ylioppilaskunnan strategia ja sen määrittelemät ylioppilaskunnan arvot avoimuus, kekseliäisyys ja yhteisöllisyys. Ylioppilaskunnan kantoja keskeisiin kunnallispoliittisiin asioihin määritellään kunnallispoliittisessa ohjelmassamme, joka on rinnakkainen asiakirja poliittiselle linjapaperille Linjapaperimme päälinjat Opiskelu Oulun yliopistossa on sujuvaa ja laadukasta Terveys ja jaksaminen ovat olennaisia osia opiskelukykyä Oulun yliopisto on yhteisöllinen ja kansainvälinen Opiskelija on tärkeä osa yhteiskuntaa

4 2. OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA ON SUJUVAA JA LAADUKASTA 2.1. Opiskelijarekrytointi Oulun yliopisto panostaa opiskelijarekrytointiin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yliopisto näyttäytyy houkuttelevana opiskelupaikkana niin omilla nettisivuillaan, sosiaalisessa mediassa kuin erilaisissa tapahtumissakin. Opiskelijarekrytoinnissa yliopisto tekee yhteistyötä erityisesti Oulun kaupungin mutta myös muiden Pohjois-Suomen kuntien ja maakuntien kanssa. Oulun kaupunki näyttäytyy potentiaalisille opiskelijoille houkuttelevana, kansainvälisenä ja elävänä opiskelijakaupunkina. Yliopiston ja kaupungin maine ovat onnistuneen opiskelijarekrytoinnin avaintekijöitä. Oulun yliopistolla on toisen asteen opiskelijoiden, yliopisto-opiskelijoiden ja tutkijoiden keskuudessa hyvä maine yliopistona, jossa annetaan erinomaista opetusta ja tehdään laadukasta tutkimusta. Yliopisto tarjoaa toisen asteen oppilaitoksille ajantasaista tietoa koulutusohjelmistaan ja opiskelijavalintakriteereistään. Oulun yliopiston on myös huolehdittava, että annettu lupaus monitieteisestä yliopistosta on todellisuutta. Lisäksi avoimen ja kiinnostavan opiskelijaviestinnän tulee jatkua onnistuneen rekrytoinnin jälkeenkin Opetuksen laatu Opetuksen Oulun yliopistossa tulee olla monipuolista sekä huomioida erilaiset opiskelijat ja heidän oppimistapansa. Opetushenkilökunta kannustaa opiskelijoita interaktiiviseen oppimiseen ja hyödyntää opetuksessa monipuolisia ja virikkeellisiä opetusmetodeja. Oppiminen arvioidaan tavalla, joka edelleen syventää opiskelijan osaamista. Opetus Oulun yliopistossa on aidosti opiskelijakeskeistä, ja yliopiston opetusta säännöllisesti antavalta henkilökunnalta vaaditaan pedagogisten opintojen suorittamista. Opetuksen taso ja koulutuksen tukipalveluiden laatu varmistetaan kattavilla ja systemaattisilla palauteprosesseilla. Palauteprosessien koordinoinnista huolehtivat yliopiston nimeämät vastuuhenkilöt. Kerätty palaute käsitellään avoimesti ja sen vaikutuksista tiedotetaan opiskelijoille. Kurssipalautetta kerätään kurssin eri vaiheissa, ja palautteen keruu on monikanavaista ja tuloksellista. Koulutusohjelmien omat palautejärjestelmät otetaan osaksi yliopiston sisäistä rahanjakoa. Opiskelijoiden palautteenantotaidot huomioidaan osana opiskelutaitojen kehittymistä. Tutkintojen ja kurssien osaamistavoitteet ohjaavat opiskelijan itsearviointia. Opiskelija tunnistaa itselleen parhaat opiskelutavat ja kantaa akateemista vastuuta oppimisestaan. Opiskelijapalautteen keräämiseksi on otettava käyttöön valtakunnallinen malli niin kandidaatti- kuin maisterivaiheen opiskelijoille. Palautejärjestelmä tuottaa vertailukelpoista tietoa koulutuksen kehittämisen tarpeisiin ja ohjaa yliopistojen kehittämistoimenpiteitä. Järjestelmä kytketään osaksi yliopistojen rahoitusta. Yliopistossa suoritetaan sekä sisäisiä että ulkoisia auditointeja. Niitä tehdään niin järjestelmätasolla kuin sisällöllisen laadun mittaamiseksi. Yliopisto kehittää ja noudattaa laatujärjestelmäänsä myös auditointien välillä.

5 Universitas Oulu -toiminnalla kannustetaan opiskelijajärjestöjä jatkossakin tukemaan laadukasta opetusta, oppimista ja akateemista yhteisöllisyyttä. Hankkeesta saadut hyvät käytänteet otetaan osaksi yliopiston koulutusta. Hankkeen rahoitus tulee ottaa osaksi yliopiston jatkuvaa rahoitusta Opintojen ohjaus Pienryhmäohjaus kehittää uusien opiskelijoiden opiskelutaitoja sekä ymmärrystä akateemisesta opiskelukulttuurista. Pienryhmäohjauksen avulla uudet opiskelijat integroidaan osaksi yliopistoyhteisöä. Pienryhmäohjaajat ovat tehtävässään motivoituneita ja tiedostavat tärkeän roolinsa opintojen alkuvaiheen ohjauksessa. Pienryhmäohjauksen resursointiin ja ohjaajien rekrytointiin ja koulutukseen kiinnitetään huomiota toimivan pienryhmäohjauksen varmistamiseksi. Yliopisto huolehtii yhdessä opiskelijoiden kanssa, että pienryhmäohjaus on järjestelmällinen prosessi, jota kehitetään saadun palautteen pohjalta. Oulun yliopistoon tulevat opiskelijat saavat riittävästi ohjausta ja tukea koko opintojensa ajan. Opinto-ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan henkilökohtaisia oppimistavoitteita ja ammatillista erikoistumista tukevaan opintojen suunnitteluun. Opintojen sujuvuuden kannalta on olennaista, että opinnäytetöiden ohjauksen laatuun ja saatavuuteen panostetaan. Omaopettaja-järjestelmää kehitetään henkilökunnalta ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella toimivaksi ja palvelemaan opiskelijoita entistä paremmin. Omaopettajat ovat motivoituneita ohjaustehtävässään, ja heillä on riittävä tietämys alasta, jonka opiskelijoita he ohjaavat. Omaopettajatoiminta resursoidaan työsuunnitelmissa tehtävän vaativuutta vastaavalla tavalla. Omaopettaja ohjaa opiskelijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laadinnassa. HOPSia myös seurataan ja päivitetään säännöllisin väliajoin. Siten varmistetaan, että HOPSit ovat mielekkäitä tehdä ja että niistä on opiskelijalle ja yliopistolle todellista hyötyä. Vaihto-opinnot tai kansainvälinen harjoittelu voidaan huomioida jo opintojen suunnittelun alkuvaiheessa. HOPSin päivittämisen tulee onnistua joustavasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Opintopsykologin ei ole tarkoitus korvata puutteita opintojen ohjauksessa. Opintopsykologin antamaa ohjausta toteutetaan sekä ryhmä- että yksilöohjauksena opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Opintopsykologi on kytketty osaksi yliopisto-ohjauksen kokonaiskenttää. Riittävät opintopsykologiresurssit mahdollistavat välittömän kontaktin apua hakevaan opiskelijaan. Opintopsykologiresursseja on kasvatettava niin, että vastaanotolle ei pidä joutua jonottamaan yli kolmea viikkoa Joustavat opiskelumahdollisuudet Oulun yliopiston tulee olla aidosti monitieteellinen ja tarjota tiedekuntarajat ylittäviä opintokokonaisuuksia. Sivuaineiden opiskelu on oltava mahdollisimman vapaata ja joustavaa. Opiskelijoita kannustetaan muodostamaan monipuolisia tutkintoja.

6 Sivuaineopetus huomioidaan yliopiston sisäisessä rahoitusmallissa. Liikkuvuus eri yliopistojen välillä ja myös Suomen rajojen ulkopuolelle tulee nähdä mahdollisuutena. Oulun yliopisto on mukana valtakunnallisessa JOO-verkostossa, ja opinto-oikeuksia JOOopintoihin myönnetään opiskelijoiden tutkintoja hyödyttävällä tavalla. Kurssien suorittamiseen tulee tarjota vaihtoehtoisia suoritustapoja eri opiskelijaryhmien tarpeet huomioiden. Kurssitentit tulee voida suorittaa joustavasti tenttiakvaariossa tai etätentteinä. Tutkintoon kuuluva opetus on järjestettävä siten, ettei opiskelijan ole pakko suorittaa opintoja kesän aikana. Tutkintoon sisältyvien opintojen tai harjoittelujen suorittamisen tulee kuitenkin olla mahdollista myös kesäkuukausina. Kurssivalikoiman ja opinnäytetöiden ohjauksen tulee myös kesällä olla kattavaa. Opetukseen ja opiskeluun käytettävää aikaa lisätään pidentämällä lukuvuotta molemmista päistä. Opetusta tarjotaan pääsääntöisesti opintotukikuukausina siten, että opiskelu on mahdollista syyskuun alusta toukokuun loppuun asti. Lukuvuoden aloittamis- ja päättämisajankohdat, loma-ajat sekä opetuksettomien viikkojen ajankohdat ovat yhtenäiset tiedekunnasta riippumatta. Kirjastojen tulee olla auki kattavasti ja riittävän myöhään myös kesäaikoina. Opiskelijoilla on oltava pääsy kampukselle sekä mikroluokkiin kaikkina vuorokaudenaikoina. Lukuvuoden työmäärä on kuitenkin lähtökohtaisesti mitoitettu ja ajoitettu siten, ettei opiskelijoilla ole tarvetta käyttää opiskelutiloja vuorokauden ympäri. Aiempi tutkinnon osaamistavoitteita vastaava tai opiskelijatoiminnasta hankittu osaaminen hyväksytään täysimääräisesti osaksi tutkintoa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisja tunnustamisprosessin (AHOT) käytäntöjen tulee olla yhtenäisiä eri koulutusohjelmissa, ja niiden tulee kohdella opiskelijoita tasapuolisesti. AHOT-prosesseissa keskiössä on osaaminen, ei suorituspaikka tai -tapa. Opintojen loppuun saattamiseksi tarvittavan lisäajan hakemisen tulee olla selkeää ja yksinkertaista. Lähtökohtaisesti lisäaikaa tulee myöntää sellaisille opiskelijoille, joilla on suunnitelma opintojensa loppuun saattamiseksi. Menettely on joustavaa, ja hakukäytänteet ovat helppoja sekä opiskelijoille että hallintohenkilökunnalle. Opiskelijoita kohdellaan lisäaikaa myönnettäessä yhdenvertaisesti. Opiskelun ohessa tehtävään työhön suhtaudutaan opintosuunnitelmaa laadittaessa sekä lisäaikaa myönnettäessä ymmärtäväisesti. Kajaanin yliopistokeskuksessa on tarjottava asianmukaista opetusta ja ohjausta vuoden 2013 loppuun saakka. Sivuainemahdollisuuksista ei saa tinkiä. Yliopiston on maksettava sivuaineopinnot, jotka tehdään avoimessa yliopistossa sen vuoksi, että Kajaanin yliopistokeskus ei voi enää niitä tarjota. Kajaanista Ouluun siirtyvien opettajaopiskelijoiden opinnot pitää hyväksilukea mahdollisimman joustavasti. Kajaanin opiskelijoilla pitää olla käytössä riittävät kirjastopalvelut. Opiskeluympäristön tulee olla viihtyisä ja kansainvälinen sekä tarjota monipuoliset mahdollisuudet niin ryhmä- kuin yksilötyöskentelyynkin. Yliopisto ottaa rohkeasti käyttöön uusia opiskelua helpottavia sähköisiä järjestelmiä ja ohjelmistoja, joiden päivittämiseen tulee myös panostaa rahallisesti. Niiden käyttöönottoon ja ylläpitoon on oltava myös

7 tarpeeksi henkilöstöresursseja. Järjestelmien pitää olla käyttäjäystävällisiä ja todellista lisäarvoa tuovia, ja niitä on kehitettävä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Yliopisto kehittää kampusten infrastruktuuria opiskelijalähtöisesti kohdentaen kehittämiseen riittävästi resursseja. Opiskelupuitteiden tulee vastata niin laajuudeltaan kuin laadultaan vastata opiskelijoiden tarpeita. Paperittoman opiskelun mahdollistamiseksi opetustiloissa on pistorasioita ja langattoman verkon kuuluvuus varmistetaan kaikkialla kampuksilla. Opiskelijat kantavat akateemisen vastuun oppimisestaan, eikä läsnäolopakoille pääsääntöisesti ole tarvetta. Opetuksen laadukkuus ja oppimisen halu riittävät varmistamaan sen, että opiskelijat kokevat osallistumisen oppimisen kannalta mielekkääksi. Jos läsnäolopakkoja kuitenkin on käytössä, opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus korvata poissaolot joustavasti lisätehtävillä. Lisätehtäviä ei käytetä rangaistuksenomaisesti: opiskelijoilla on lupa sairastaa. Kaikki maisteritutkintoon johtavat koulutusohjelmat tarjoavat opiskelijoilleen tasa-arvoiset mahdollisuudet jatko-opiskeluun ja tutkimustyöhön. Jatko-opiskelumahdollisuuksista tiedotetaan avoimesti jo opiskelun alkuvaiheessa, ja perustutkinto-opiskelijat kytketään mukaan oppiaineessa tehtävään tutkimustyöhön. Tohtorintutkinnon suorittaminen on mahdollista neljässä vuodessa apurahojen ja opintotuen turvin tai vaihtoehtoisesti työskentelyn ohessa pidemmällä aikajaksolla tarvittaessa apurahojen avulla. Tutkijakoulu on tärkeä osa yliopiston tutkimusta ja yliopiston kehittämistä. Tutkijakoulun prosessit ovat huolella suunniteltuja, ja ne tukevat jatko-opiskelijoiden opiskelua. Myös jatko-opiskelijoiden opetuksen ja ohjauksen laadusta huolehditaan. Koulutusohjelmien opetussisällöissä tehdään näkyväksi alan uusinta tutkimusta myös perustutkintoopiskelijoille Tutkintorakenteet Maisterintutkinto tulee säilyttää yliopiston perustutkintona. Opinto-oikeus myönnetään jatkossakin sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon. Kaksiportaisuus kuitenkin mahdollistaa alan vaihtamisen kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen. Yliopiston hakukohteiden määrää karsitaan harkitusti. Tarkempi eriytyminen voidaan tehdä kandidaatintutkinnon tai perusopintojen suorittamisen jälkeen koulutusalasta riippuen. Oppiaineiden yhteistyön ja haun yhdistämisen täytyy kuitenkin lähteä oppiaineiden omista tarpeista. Pääainevalinnassa painotetaan opiskelijan soveltuvuutta, jota mitataan ensisijaisesti motivaatiolla ja opintomenestyksellä Kandidaatintutkinto on suunniteltu siten, että se antaa riittävät oppimis-, tutkimus- ja vuorovaikutusvalmiudet edetä sujuvasti maisterivaiheen opintoihin. Opintojen etenemiselle ei aseteta arvosanavaatimuksia, jotka voisivat mahdollisesti häiritä opiskelun sujuvuutta Opiskelijoista vastuuntuntoisia maailmankansalaisia

8 Kansainvälisyys on olennainen, läpileikkaava osa yliopistoyhteisön toimintaa ja ympäristöä. Oulun yliopiston kansainvälisyys on yhteistä ja kuuluu kaikille. Kaikilla yliopistoyhteisön jäsenillä sekä opiskelijoilla että henkilökunnalla tulee olla tasaarvoiset mahdollisuudet monipuoliseen kansainväliseen toimintaan. Kansainvälistymistä tuetaan kieliopinnoilla, kotikansainvälistymisellä, vaihto-opiskelun tukemisella ja kansainvälisellä harjoittelulla. Yliopisto kannustaa opiskelijoita aktiivisesti kansainvälistymiseen ja tarjoaa siihen toimivat ja sujuvat käytänteet. Vaihto-opintoja, joint degree -tutkintoja ja kansainvälisiä harjoitteluja rahoitetaan apuraha- ja stipendijärjestelmin, ei lainapainotteisesti. Tutkintojen aikarajaus ei saa olla este kansainvälisille vaihto-opinnoille, harjoittelulle tai muulle kansainväliselle kokemukselle. Ulkomailla tehtyjen opintojen ja harjoittelujen hyväksilukemisen tulee olla helppoa. Yliopiston on oltava tietoinen vaihtokohdeyliopistojen tarjonnasta ja opintojen vastaavuudesta, mikä mahdollistaa opintojen suunnitelmallisuuden ja sujuvuuden. Alle kolmen kuukauden vaihto-ohjelmista ja intensiivikursseista sekä suunnitelmallisesta kotikansainvälistymisestä tulee voida saada opintopisteitä. Yliopisto-opettajia tulee kannustaa lähtemään opettajavaihtoon. Opettajien englannin kielen ja pedagogisten taitojen kehittämistä sekä monikulttuurisuuden tiedostamista opetustapahtumissa tulee tukea. Kurssien opetuskielen valinnan ja toteutuksen tulee olla suunnitelmallista ja laadukasta. Yliopiston tulee omien asiantuntijoidensa lisäksi käyttää ahkerasti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia vierailevia luennoitsijoita. Yliopisto tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia kieliopintoja, joista opiskelijan ei tarvitse maksaa. Kieliopintojen tulee olla tarpeeksi laajoja ja niiden tulee mahdollistaa opiskelijoiden kehittyminen sellaiselle kielen tasolle, että hän voi hyvödyntää kieltä sujuvasti työelämässä ja tutkimuksessa. Kieliopintojen tuottajasta riippumatta kursseille ilmoittautuminen, opintojen suorittaminen ja opintosuorituksen saaminen on opiskelijalle selkeää ja vaivatonta. Eri tiedekuntien opiskelijoilla ja erilaisilla opiskelijaryhmillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet suorittaa kieliopintoja. Jokaisella kansainvälisellä tutkintoja vaihto-opiskelijalla on mahdollisuus opiskella maksutta suomen kieltä sekä samat mahdollisuudet opiskella muita kieliä kuin suomalaisillakin opiskelijoilla. 3. TERVEYS JA JAKSAMINEN OVAT OLENNAISIA OSIA OPISKELUKYKYÄ 3.1. Terveys ja hyvinvointi Oulun yliopiston on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa edistettävä suunnitelmallista hyvinvointityötä opiskelijoiden keskuudessa. On kaikkien edun mukaista puuttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja panostaa ennaltaehkäisevään hyvinvointi- ja terveystyöhön. Yliopiston tarjoamista hyvinvointipalveluista tiedotetaan asianmukaisesti opiskelijoille. Yliopistolta löytyy hiljainen huone, joka palvelee erilaisten ihmisten pysähtymis- ja rauhoittumispaikkana. YTHS:n Oulun terveyspalveluyksikön palvelujen saatavuuden, laadun ja määrärahojen on pysyttävä valtakunnallisesti vertailukelpoisella tasolla. Aukioloajoissa huomioidaan etäkampusten erityistarpeet. Opiskelijalla on oikeus hyvään ympärivuotiseen ja ympärivuorokautiseen terveydenhoitoon, mistä myös kaupungin on kannettava vastuunsa.

9 Opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin on varattava riittävästi resursseja. Hoitoon hakeutumisessa on oltava mahdollisimman matala kynnys, ja sinne tulee päästä hoitotakuulain puitteissa. YTHS:n opiskelijarahoitusosuus on hoidettava pääasiallisesti vuosittaisten terveydenhoitomaksujen kautta. Opiskelijarahoituksen lisäämispaineiden on jakaannuttava nykyisenlaisella suhteella sekä terveydenhoitomaksuihin että käyntimaksuihin. Vaikka YTHS on yksityinen palveluntuottaja, se hoitaa julkisen terveydenhoidon tehtäviä ja noudattaa sille määrättyjä velvoitteita, minkä vuoksi julkisen rahoituksen osuuden kasvattaminen on perusteltua. Jos YTHS:n amk-pilotista saadut kokemukset ovat positiivisia, olemme valmiita ottamaan myös ammattikorkeakouluopiskelijat YTHS:n terveyspalveluiden piiriin. Kuitenkin niin, että järjestelyt eivät aiheuta palvelutason heikkenemistä tai maksukorotuspaineita yliopisto-opiskelijoille Ruokailu Opiskelijaruoan terveellisyydellä on merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Opiskelijoiden omistamana ravintoloitsijana Uniresta tarjoaa kokonaishyödyn kannalta parhaan mahdollisen palvelun ja lopputuloksen, jossa huomioidaan opiskelijoiden tarpeet palautteen ja omistajaohjauksen kautta. Palauteprosessien tulee olla avoimia, ja niiden tulokset näkyvät lautasella. Opiskelijaruuan kehittämisessä on laadulla keskeinen merkitys. Opiskelijaruoka on pidettävä laadukkaana jakohtuuhintaisena. Opiskelijoiden erityisruokavaliot on huomioitava mahdollisimman hyvin Liikunta Oulun korkeakoululiikunta säilyttää jatkossakin korkean palvelutasonsa ja sitä kehitetään jatkuvasti opiskelijoiden tarpeet huomioiden. Korkeakoululiikunnan on tarjottava liikuntamahdollisuuksiaan siten, että niitä on riittävästi tarjolla kaikilla korkeakouluopiskelijoiden suosimilla alueilla. Hintojen täytyy säilyä kohtuullisina opiskelijoiden kukkarolle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vähän liikkuviin, kuntoliikkujiin ja liikunnan aloittamisen matalaan kynnykseen. Opiskelijoiden Liikuntaliiton on profiloiduttava kuntoliikkujien ja vähän liikkuvien liikuntajärjestönä. Myös huippu-urheilun ja opiskelun yhteensovittamisen on oltava mahdollista. 4. OULUN YLIOPISTO ON YHTEISÖLLINEN JA KANSAINVÄLINEN 4.1. Opiskelijat ovat tärkeä osa yliopistoyhteisöä Yliopistoyhteisö koostuu opiskelijoista ja henkilökunnasta. Opiskelijat otetaan huomioon kaikessa yliopiston päätöksenteossa, viestinnässä ja kehittämisessä. Opiskelijoiden näkökulma kiinnostaa yliopistoa, ja opiskelijat tunnustetaan tärkeäksi osaksi yliopistoyhteisöä. Yliopiston keskeisimmissä päätöksentekoelimissä on oltava

10 opiskelijajäseniä vähintään kolmannes yliopiston sisäisistä edustajista. Myös opettavaa henkilökuntaa rekrytoivissa työryhmissä tulee olla opiskelijaedustus. Kansainväliset opiskelijat huomioidaan päätöksenteossa, ja heillä tulee olla mahdollisuus osallistua yliopiston ja ylioppilaskunnan päätöksentekoon. Yliopiston tilojen tulee olla monipuolisia ja esteettömiä, ja niiden on huomioitava ihmisten erilaiset oppimistavat. Yliopiston kampukset ovat toimivia sekä suomalaisen että kansainvälisen opiskelijan näkökulmasta. Oulun yliopisto viestii opiskelijoilleen aktiivisesti. Yliopiston viestinnän tulee huomioida niin entiset, nykyiset kuin tulevatkin opiskelijat. Uusien opiskelijoiden rekrytoimiseen sekä alumniverkostojen kehittämiseen tulee panostaa. Viestinnän tulee huomioida tasapuolisesti yliopistoyhteisön kansainväliset jäsenet. Opiskelijakulttuuri luo yhteisöllisyyttä ja ottaa huomioon myös syrjäytymis- ja eriytymisriskissä olevat opiskelijat. Opiskelijakulttuuri luo me-henkeä ja kehittää opiskelijoille identiteettiä Oulun yliopiston opiskelijoina. Opiskelijat kehittävät me-henkeä luovia opiskelijakulttuuritapahtumia myös yhteistyössä yliopiston kanssa. Yliopistokampuksilla on riittävästi harrastustoimintaa tukevia tiloja Yhdenvertaisuus Oulun yliopiston opiskelijat kuvastavat yhteiskunnan moninaisuutta. Ylioppilaskunnan, Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin tulee olla vapaita kaikesta syrjinnästä ja edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Opiskelu Oulun yliopistossa on esteetöntä siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kouluttautumis- ja osallistumismahdollisuudet perustuvat ihmisten valmiuksiin ja motivaatioon etnisestä, sosioekonomisesta ja henkilökohtaisesta taustasta, vakaumuksesta sekä sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta. Häirinnästä ja kiusaamisesta ilmoittamisen kynnys on matala ja siihen puututaan tiukasti Opiskelijatoiminta Ylioppilaskunnan ja yliopiston tehtävä on kasvattaa opiskelijoita yhteiskunnallisesti aktiivisiksi toimijoiksi ja kannustaa osallistumaan opiskelijatoimintaan. Ylioppilaskunnan piirissä toimivat järjestöt ovat usein opiskelijan ensimmäinen kosketus yliopistomaailmaan, ja niiden kautta opiskelija integroituu yliopistoyhteisöön. Järjestöillä on myös tärkeä rooli opiskelijakulttuurin tuottamisessa sekä opetuksen kehittämisessä. Järjestöissä toimivien aktiivien rooli ja heidän työnsä on tunnustettava opintopistein. Puoluepoliittisilla opiskelijajärjestöillä on yliopistolla samat toimintamahdollisuudet kuin muillakin opiskelijajärjestöillä. Opiskelijajärjestöjen toiminta ottaa huomioon opiskelijoiden moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset kiinnostuksen kohteet ja tarpeet, myös päihteetöntä toimintaa järjestetään.

11 5. OPISKELIJA YHTEISKUNNAN OSANA 5.1. Korkeakoulutuksen on oltava mahdollista kaikille taustasta riippumatta Tutkintoon johtava koulutus on jokaiselle opiskelijalle myös EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville maksutonta. Hakijoilla ei ole hakijamaksuja korkeakoulutukseen. Tilauskoulutus ei vie resursseja opetukselta ja tutkimukselta, vaan tuo niitä lisää. Avoin yliopisto ei ole maksullinen valintakoejärjestelmän kiertävä väylä tutkinto-opintoihin. Kurssimateriaalit ovat saatavilla sähköisesti, ja kurssikirjallisuutta on kattavasti lainattavissa yliopiston kirjastosta. Yliopiston tulee tarjota kaikki opiskeluun liittyvä kurssimateriaali opiskelijoille maksutta. Materiaalikustannukset eivät saa johtaa kurssitarjonnan supistamiseen. Myöskään erilaisia kurssien perumismaksuja tai sakkorangaistuksia ei ole käytössä. Yksinkertainen ja oikeudenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun. Opiskelun on oltava väliaikaisjärjestelyin mahdollista myös osa-aikaisesti esimerkiksi sairauspäivärahan piiristä palaaville. Toimeentulon turvaavien sosiaalietuuksien tulee seurata elinkustannusindeksiä. Tiedotusta opiskelijan oikeudesta sairauspäivärahaan ja yleiseen asumistukeen on parannettava. Ylioppilasliikkeen on otettava pitkän aikatähtäimen tavoitteeksi perustulo. Perheellisten opiskelijoiden opiskelun mahdollistamiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi opintorahaan on saatava huoltajakorotus. Perheen yhdistäminen opiskeluihin on mahdollistettava taloudellisesti, sekä joustavuudella opintojen järjestämisessä ja päivähoidossa. Opiskelijan saaman opintotuen tulorajojen tulee nousta yleisen palkkakehityksen mukaisesti. Opintotuen takaisinperinnän käytäntöjen tulee olla oikeudenmukaisia. Opintotuki on säilytettävä etuuspainotteisena. Opintolainan ylärajaa tulee korottaa siten, ettei muita etuuksia leikata Edullista asumista kaikkien saatavilla Oululaisille opiskelijoille tarjotaan edullisia asuntoja sekä opiskelupaikan läheisyydestä että keskustan tuntumasta. Asuntotuotannossa huomioidaan erilaiset opiskelijat ja sopivia asuntoja on tarjolla niin perheellisille opiskelijoille kuin soluasuntoon haluavillekin. Kimppaasumisen mahdollistaminen tarjoaa sekä edullisemmat asuinkustannukset että lisääntyvää yhteisöllisyyttä. Kansainväliset opiskelijamme saavat asunnon takuuvarmasti, eikä hätämajoitukseen tarvitse turvautua. Opiskelija-asuntojen rakentamisessa huomioidaan kestävä kehitys Korkeakoulujärjestelmä Opiskelijavalinnat tähtäävät parhaiden, motivoituneimpien ja alalle soveltuvimpien hakijoiden valintaan. Hakijoiden koulutustaustalla ei ole merkitystä opiskelijavalinnoissa, eikä aloituspaikkoja ole tarpeen kiintiöidä. Opiskelijavalinnat tehdään pääsääntöisesti

12 pääsykokeilla, joita kehitetään siten, että ne mittaavat aidosti opiskelijoiden soveltuvuutta alalle. Pääsykokeiden järjestämisessä tehdään alakohtaista yhteistyötä yhteisvalinnalla, mikäli alueellisen vaikuttavuuden turvaaminen ei edellytä muuta. Avoimen väylän roolia tulee tarkastella kriittisesti, ja siitä on luovuttava, mikäli oppisisältöjen laatu ei toteudu tutkintotavoitteisen opiskelun edellyttämällä tavalla. Niin sanotusta pakkohausta ammattikorkeakouluihin luovutaan työmarkkinatuen saannin edellytyksenä. Kansainväliset opiskelijat valitaan yhden valtakunnallisen hakujärjestelmän kautta. Kansainvälisiltä opiskelijoilta ei saa periä hakijamaksuja, jotta sosioekonomisella asemalla ei ole vaikutusta koulutukseen hakeutumiseen. Osaaminen, sivistys ja tutkimus nähdään tärkeänä tekijänä suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle. Korkeakoulutettujen osuuden työvoimasta on säilyttävä ennallaan. Valtakunnallisesti sisäänottomääristä päätetään koulutuspoliittisin perustein. Koulutustarjonnan suunnittelussa ja sisäänottomäärissä pyritään ennakoimaan työelämän ja yhteiskunnan kysyntä eri alan osaajille muistaen myös yliopistojen rooli uutta luovana voimavarana. Suomen kielellä tehtävän opetuksen ja tutkimuksen asema on turvattava, jotta suomen kielen käyttöala ei kapene eikä tutkimuksen laatu heikkene. Englannin- ja suomenkielinen tutkimus ja opetus voivat hyvin elää rinnakkain. Korkeakoulujärjestelmän kehittämistä jatketaan duaalimallin pohjalta. Korkeakoulut voivat muodostaa erilaisia hallinnollisia yhteenliittymiä ja tehdä yhteistyötä esimerkiksi kieliopetuksessa ja kirjastopalveluissa. OYY tiedostaa ranking-listojen ja arviointien merkityksen ja roolin nykyisessä korkeakoulutusmaailmassa ja koulutuspolitiikassa. OYY ei silti pidä esimerkiksi pelkkään tutkimustoiminnan arviointiin perustuvia ranking-listoja olennaisina koulutuksen kehittämisen ja ohjauksen työkaluina. Yliopistot profiloituvat painopistealoilleen, jotta niiden resurssit voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Profiloituminen ei kuitenkaan tarkoita monitieteisyydestä tinkimistä. Tuloksellisuudeltaan ja vetovoimaisuudeltaan heikkoja koulutusohjelmia ja yksiköitä tulee voida tarkastella kriittisesti. Yksiköiden kokoluokista päätettäessä huomio kiinnitetään ensisijaisesti laadukkaan opetuksen ja tukipalveluiden järjestämiseen. Korkeakouluilla voi olla filiaaleja myös muissa kaupungeissa, jos niiden toiminta on laadukasta ja taloudelliset edellytykset täyttyvät. Nykyistä korkeakouluverkkoa tarkastellaan kriittisesti erityisesti ammattikorkeakoulujen osalta Yliopistojen rahoitus Yliopistojen perustoimintojen rahoitus turvataan valtionrahoituksella. Yliopistoihin ei kohdisteta koulutuksen tai tutkimuksen laatua heikentäviä säästöjä. Säästöjä haettaessa ymmärretään koulutuksen rooli tulevaisuuden kasvun rakentajana. Yliopisto hakee aktiivisesti kansallista ja kansainvälistä tutkimusrahoitusta. Ulkopuoliset lahjoitukset laajentavat rahoituspohjaa, mutta eivät ohjaa yliopiston toimintaa.

13 Yliopistojen rahoitusmallissa huomioidaan yhä enemmän laadulliset kriteerit muun tuloksellisuuden ohella. Rahoitusmallissa huomioidaan opiskelijapalaute, opettajien pedagoginen pätevyys, opiskelija opettaja-suhde ja valmistuneiden laadullinen työllistyminen. Yliopiston sisäisessä rahanjaossa huomioidaan opiskelijapalaute sekä korvataan sivuaineopetus täysimääräisesti. Yliopisto ohjaa tiedekuntien taloussuunnitelmia siten, että kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarjotaan yhdenvertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen opiskeluun Oikeudenmukainen työelämä Työelämätaidot tunnustetaan osaksi koulutusta. Kaikissa koulutusohjelmissa tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus kehittää omaa työelämäosaamistaan. Jokaiseen tutkintoon on mahdollista sisällyttää vapaaehtoinen harjoittelujakso, ja harjoittelusta saa myös tasapuolisesti opintopisteitä koulutusohjelmasta riippumatta. Harjoitteluaikainen palkkaus on oikeudenmukaista ja vastaa tehtävien vaativuustasoa. Yliopisto tukee harjoittelua. Yliopistot sopivat yhteisesti harjoittelutuen määrästä ja laadusta. Yrittäjyys on yksi erinomainen työllistymisvaihtoehto sekä opiskelujen aikana että myös valmistumisen jälkeen. Oulun kaupunki ja yliopiston edistävät yrittäjyyttä aktiivisesti. Oulun kaupunki ottaa rohkean roolin opiskelijoiden ja yrityselämän yhdistäjänä sekä yhtenä paikallisen yrityselämän kansainvälistämisen mahdollistajana. Kaupunki tarjoaa myös itse harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Harjoittelupaikat jaetaan siten, että ne vastaavat opiskelijoiden todellisia työllistymistarpeita. Oulun yliopiston opetus kannustaa elinikäiseen oppimiseen tarjoamalla mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen valmistumisen jälkeenkin. Yliopistot tunnistavat oman roolinsa valmistuneiden työelämään siirtymisessä ja luovat opiskelijoille sekä työelämälle mahdollisuuksia kohdata. Yliopisto ja Oulun kaupunki kannustavat työnantajia ja työelämän sidosryhmiä huomioimaan rekrytoinneissaan ja edunvalvonnassaan myös kansainväliset opiskelijat. Valmistuneet työllistyvät lähtökohtaisesti koulutustaan vastaaviin työpaikkoihin Myös ulkopaikkakuntalainen opiskelija rakastuu Ouluun Yliopisto ja kaupunki tekevät yhteistyötä, jotta myös muualta tulevat opiskelijat viihtyisivät Oulussa. Muilta paikkakunnilta Ouluun muuttavat opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi opiskelija-alennuksin. Opiskelijat nähdään osana yliopistoa ja kaupunkia, ja heille on tarjolla tarpeeksi tukipalveluja yliopistolla ja Oulun kaupungissa. Toimiva joukkoliikenne on olennainen osa kaupungin houkuttelevuutta. Pohjanmaan kaksoisraiteen, kattavan linja-autoliikenteen ja kilpailukykyisen hinnoittelun avulla opiskelijoiden liikkuminen Ouluun ja Oulusta on helpompaa ja nopeampaa. Lentoliikenteen tärkeys Oululle tiedostetaan. Oulu huomioi opiskelijat myös pyöräilevänä väestönosana ja tukee pyöräilyä pyöräilykaistojen ja pyöräparkkien avulla. Kansainvälisten opiskelijoiden lisäksi myös suomalaisille opiskelijoille tulee järjestää kaupungin vastaanottotilaisuus, jossa heidät toivotetaan tervetulleiksi Ouluun.

14 Ulkopaikkakuntalaisille ja kansainvälisille opiskelijoille suunnattuun mainosmateriaaliin myös panostetaan rahallisesti.

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia,

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kaikessa opiskelijoihin liittyvässä

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA Sisällysluettelo METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA... 1 Korkeakoulujärjestelmä... 3 Maksuton koulutus...

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

JOHDATUS JATKO-OPISKELIJAN OPISKELIJA-ASEMAAN. Petri Sjöblom 3.4.2007

JOHDATUS JATKO-OPISKELIJAN OPISKELIJA-ASEMAAN. Petri Sjöblom 3.4.2007 JOHDATUS JATKO-OPISKELIJAN OPISKELIJA-ASEMAAN Petri Sjöblom 3.4.2007 "Everything that is really great and inspiring is created by the individual who can labour in freedom" A.Einstein BUT: Can there be

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

OSAKOn strategia 2014-2017

OSAKOn strategia 2014-2017 OSAKOn strategia 2014-2017 Johdanto, strategiatyöryhmän terveiset lukijalle Opiskelijakunnan edustajisto perusti vuoden 2013 ensimmäisessä kokouksessaan strategiatyöryhmän, johon nimettiin seitsemän OSAKOn

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia, vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA

OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA I OULUN YLIOPISTON OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EHDOTUKSESTA KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON TOIMENPIDEOHJELMAKSI OYY kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmää kattavasta selvityksestä, joka käsittelee

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Tavoiteohjelma 2015-2016

Tavoiteohjelma 2015-2016 Yleistä Tämän ohjelman tarkoitus on ilmaista Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n näkemystä korkeakoulutuksen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämistarpeista yhteiskuntatieteellisen alan näkökulmasta.

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n Tavoiteohjelma 2015-2016

Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n Tavoiteohjelma 2015-2016 1 2 Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n Tavoiteohjelma 2015-2016 3 4 5 6 Yleistä 7 8 9 10 Tämän ohjelman tarkoitus on ilmaista Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n näkemystä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Poliittinen ohjelma 2013-2015

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Poliittinen ohjelma 2013-2015 Laurea-ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 2013-2015 Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 1(8) Aktiivinen kansalaisuus... 2 Opiskelijavaikuttaminen... 2 Kunnallinen vaikuttaminen... 2 Suhteet yhteistyötahoihin...

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi Tradenomin tutkinto monimuoto-opintoina opintoina: kokemuksia ja kehittämistä SULOP2012 Sulautuva opetus ja oppiminen Tausta Sisältö Toteutuksen rakenne Onnistuneen oppimisen ja opetuksen edellytykset

Lisätiedot

OPINTOTUKI KESÄAJALLE

OPINTOTUKI KESÄAJALLE 1 OPINTOTUKI KESÄAJALLE Edellytykset kesällä on tehtävä opintoja 5 op tukikuukautta kohti; koko kesälle haettaessa opintoja suoritettava siis 15 op harjoitteluajalta ei edellytetä em. opintopistemäärää,

Lisätiedot

Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa.

Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. ViNOn opiskelijapoliittinen ohjelma YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. Opintotuen saamisen ehtoja ei tule

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot