Työperäisen pienhiukkasaltistumisen. verisuonivaikutukset. Loppuraportti Työsuojelurahastolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työperäisen pienhiukkasaltistumisen. verisuonivaikutukset. Loppuraportti Työsuojelurahastolle 106106"

Transkriptio

1 Työperäisen pienhiukkasaltistumisen sydän- ja verisuonivaikutukset Loppuraportti Työsuojelurahastolle Merja Järvelä, Timo Hannu, Bernt Engström, Paula Kauppi, Harri Lindholm, Tuula Lindholm, Ritva Luukkonen, Timo Tuomi Työterveyslaitos Helsinki

2

3 TIIVISTELMÄ Altistuminen hiukkasmaisille ilman epäpuhtauksille lisää sairaalakäyntejä, sairastuvuutta ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin sekä keuhkosairauksiin. Hitsaajat, levyseppähitsaajat ja polttoleikkaajat altistuvat työssään erityisen paljon pienhiukkasille ja ultrapienille hiukkasille. Skandinaavisissa tutkimuksissa on saatu viitteitä, että hitsaajilla olisi kohonnut riski sairastua iskeemiseen sydänsairauteen. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää työympäristössä usein ulkoilmaa suurempina pitoisuuksina esiintyvien pienhiukkasten vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan sekä hengityselimistöön. Laboratorio- ja kenttämittauksissa tutkittiin työperäisen pienhiukkasaltistumisen vaikutuksia veren tulehdusmerkkiaineisiin ja sydämen sykevariaatioon. Keuhkovasteita selvitettiin mittaamalla uloshengityksen huippuvirtausta (PEF), sekuntikapasiteettia (FEV 1 ) ja typpioksidipitoisuutta. Koehenkilöinä (n=18) toimivat Työterveyslaitoksen ammattiastmaepäilypotilaat, joita altistettiin kontrolloiduissa laboratoriotutkimuksissa sekä seostamattoman että ruostumattoman teräksen hitsaushuurulle puolen tunnin ajan. Kenttämittauksissa tutkittiin kahdella työpaikalla vuorokauden ajan hitsaustyötä ja/tai levysepäntyötä tekevien työntekijöiden (n=20) altistumista pienhiukkasille sekä altistumisen vaikutusta sydän- ja verenkiertoelimistön tilaan sekä keuhkojen toimintaan. Koehenkilöiden ja työpaikkatutkittavien huurualtistumista mitattiin useilla mittausmenetelmillä sekä hengitysvyöhykkeeltä että kiinteistä pisteistä. Hankkeessa testattiin myös uudentyyppisen hitsausmaskin alle sopivan pölykeräimen (ns. minikeräimen) toimivuutta perinteiseen hengittyvän pölyn näytteenottoon (IOM) verrattuna. Hitsausaltistusten aikana hengitysvyöhykkeeltä mitatut pölypitoisuudet olivat seostamattoman teräksen hitsauksessa keskimäärin 32 mg/m 3 ja ruostumattoman teräksen hitsauksessa noin 42 mg/m 3 IOM-menetelmällä mitattuna. Työpaikoilla pitoisuudet vaihtelivat 1,5 35 mg/m 3, keskiarvon ollessa 9,4 mg/m 3. Työpaikkatutkittavien hitsausmaskin alta mitatut pitoisuudet olivat % pienempiä kuin maskin ulkopuolelta mitatut pitoisuudet. Koehenkilöillä viisi tuntia seostamattoman teräksen altistuksen jälkeen otetuissa verinäytteissä todettiin tilastollisesti merkitsevä ero ennen altistuskoetta olleeseen tilanteeseen nähden hemoglobiinin, hematokriitin ja punasoluarvojen osalta, mutta 22 tunnin kuluttua altistuksesta otetuissa näytteissä ero ei ollut enää merkitsevä. Kokonaisvalkosolujen, neutrofiilisolujen ja monosyyttien määrä nousi lievästi sekä seostamattoman teräksen että ruostumattoman teräksen hitsausaltistuksen yhteydessä lähtötilanteeseen verrattuna. Verihiutaleiden kokonaismäärä nousi sekä seostamattoman että ruostumattoman teräksen hitsausaltistuksessa viisi tuntia altistuksesta otetuissa näytteissä. Työpaikkatutkittavien tulokset olivat samansuuntaisia. Työvuoron jälkeen otetuissa verinäytteiden tuloksissa havaittiin tilastollisesti merkitsevä lasku hemoglobiinin, hematokriitin ja punasolujen pitoisuuksissa. Monosyyttien, leukosyyttien ja neutrofiilisten valkosolujen pitoisuus kohosi työpäivän aikana tilastollisesti merkittävästi ja samalla IL-1 ja E- selektiinipitoisuudet laskivat. Sykevälivaihtelun aikasarjamuuttujat olivat normaalialueella sekä koehenkilöillä että työpaikkatutkittavilla. Muutamilla työpaikkatutkittavilla esiintyi runsaasti lisälyöntejä, mutta tällöin oli kyse jo tiedetystä työpaikka-altistumiseen liittymättömästä lisälyöntiherkkyydestä. 3

4 Koehenkilöiden sykevälivaihtelussa ei havaittu eroja seostamattoman ja ruostumattoman teräksen hitsausaltistuspäivinä. Tilastollisesti merkitseviä muutoksia uloshengityksen PEF- ja FEV 1 -arvoissa ei havaittu koehenkilöiden hitsausaltistusten yhteydessä eikä myöskään työpaikkatutkittavilla. Uloshengitysilman typpioksidipitoisuus vaihteli koehenkilöillä 4,5 139 ppb:hen ja työpaikkatutkittavilla 6,0 69 ppb:hen. Poikkeava, yli 30 ppb:n NO-pitoisuus mitattiin kuudella koehenkilöillä ja kolmella työpaikkatutkittavalla. Hitsausaltistuksissa koehenkilöiden hengitysvyöhykkeeltä mitatut hiukkaspitoisuudet olivat korkeita, mutta kenttämittausten perusteella mahdollisia myös työpaikoilla. Työpaikoilla altistuminen oli vähäistä niillä tutkittavilla, jotka käyttivät moottoroitua tai paineilmalinjaan kytkettyä hengityksensuojainta työskennellessään. Mittaukset osoittivat, että levyseppien ja levyseppähitsaajien altistuminen voi olla hitsaajiin verrattuna voimakkaampaa satunnaisen hengityksensuojaimen käytön vuoksi. Työpaikoilla tulisikin kiinnittää huomiota näiden työntekijäryhmien altistumisen vähentämiseen tarjoamalla työhön soveltuvia hengityssuojaimia ja tiedottamalla niiden käytön eduista. Hitsausmaskin alle sijoitettavan pölykeräimen (minikeräin) antamat tulokset vastasivat hyvin standardin mukaisella hengittyvän pölyn keräimellä (IOM-keräin) saatuja tuloksia. Menetelmä kuvaa hyvin todellista altistumista ja soveltuu erinomaisesti pölynäytteenottoon hitsaustyössä. Tutkimuksessa etsittiin viitteitä hitsaukseen liittyvän pienhiukkasaltistumisen aiheuttamasta systeemisestä tulehdusreaktiosta (inflammaatiosta) sekä sydän- ja verisuonimuutoksista. Sykevälivaihtelussa ei todettu yhteyttä hitsausaltistukseen kummassakaan tutkimusaineistossa. Verinäytteiden tulokset viittaavat lievään tulehdusvasteeseen. Tutkittavilla voitiin todeta useita muita kuin pienhiukkasaltistumiseen liittyviä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, kuten ylipaino, kohonnut veren kolesteroli- ja glukoosipitoisuus sekä tupakointi. Asiasanat: pienhiukkaset, altistuminen, hitsaus, EKG, verikokeet, tulehdus 4

5 SUMMARY Exposure to fine particles increases hospital admissions, morbidity and mortality to cardiovascular and pulmonary diseases. In occupational environments, welders, plate makers and flame cutters are exposed to high concentrations of fine and ultrafine particles. Scandinavian studies have shown that welders have increased risk to ischemic heart disease. This study aimed to investigate whether exposure to fine particles is able to affect the cardiopulmonary functions. Laboratory and field measurements were conducted to determine the effects of occupational particle exposure to inflammation markers in blood and heart rate variation (HRV). Pulmonary effects were determined by peak expiratory flow (PEF), forced expiratory volume in one second (FEV 1 ) and exhaled nitric oxide (NO) measurements. Welders (n=18) with suspected occupational asthma examined at Finnish Institute of Occupational Health (FIOH) were the study subjects. Examination at FIOH included 30-min welding challenge test to both mild and stainless steel. Field measurements were performed in two companies working in metal industry. In the field, exposure to fine particles was determined and effects to the cardiopulmonary function was measured among welders and plate makers (n=20). Exposure to welding fumes was measured from breathing zone and with static sampling. A new dust sampling method (minisampler) was tested parallel with the traditional inhalable dust sampling method (IOM). Minisampler can be used to sample air inside the welder's face shield. Personal dust exposure during welding challenge tests averaged 32 mg/m 3 in mild steel and 42 mg/m 3 in stainless steel welding. In the work places, personal exposure varied from 1.5 to 35 mg/m3. Average fume concentration was 9.4 mg/m 3. Inside the welder's face shield measured dust concentrations were 65-80% lower compared to levels measured outside face shield. Five hours after mild steel challenge tests taken blood samples showed statistically significant difference in haemoglobin, haematocrit and red blood cell number compared to samples taken before exposure tests. 22 hours after challenge tests difference was no longer significant. Leukocyte, neutrophil and monocyte levels as well as platelet count increased slightly after both mild and stainless steel welding challenge tests. Parallel results were shown in workplace measurements. After the work shift taken blood samples showed also statistically significant fall in haemoglobin and haematocrit levels and in red blood cell number compared to samples taken before work shift. Leukocyte, neutrophil and monocyte levels increased significantly. At the same time concentrations of IL-1 and E- selectin decreased. Exposure to fine particles did not affect on parameters of HRV in laboratory or workplace study subjects. Among laboratory study subjects there was no differ in HRV when mild and stainless steel exposure days were compared. No significant changes were found in PEF or FEV 1 levels in both laboratory and workplace study subjects. Exhaled nitric oxide levels varied from 4.5 to 139 ppb and from 6.0 to 69 ppb, respectively. Abnormal, over 30 ppb NO concentration was measured from six laboratory study subjects and three workplace study subjects. 5

6 In welding challenge tests breathing zone dust concentrations were rather high. Workplace dust measurements showed lower exposure levels among subjects who used power assisted respirator or respirator connected to compressed air line. Plate makers' exposure can be higher compared to welders' because they use respirators only occasionaly. Lower exposure levels can be achieved by offering proper respirators to plate makers and by giving information about the advantage of respiratory protection. Inside the welder's face shield measured dust levels were in good agreement with traditionally measured dust results. Method gives real information about welders' occupational exposure and it is well suited for dust sampling. The aim of this study was to find whether fine particle exposure could cause systemic inflammation or changes in cardiopulmonary functions. Welding did not affect significantly on HRV parameters. A little, but statistically significant changes in blood inflammation markers and cell counts indicate mild but temporary inflammatory response after particle exposure. However, other risk factors related to cardiovascular diseases such as overweight and elevated blood cholesterol and glucose levels were found in study population. In addition, number of smokers was higher compared to Finnish men population. Keywords: fine particles, exposure, welding, EKG, blood test, inflammation 6

7 ESIPUHE Ulkoilman pienhiukkasten aiheuttamista terveysvaikutuksista on tiedetty jo pitkään. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää pienhiukkasaltistumisen sydän- ja verisuonivaikutuksia sekä hengitystievaikutuksia kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa ja hitsaustyöpaikoilla. Tutkimushanke toteutettiin vuosina Hankkeen vastuuhenkilöinä toimivat tiimipäällikkö Timo Tuomi sekä työlääketieteen erikoislääkäri Timo Hannu Työterveyslaitokselta. Osoitamme lämpimät kiitokset tutkimukseen osallistuneille Työterveyslaitoksen ammattitautitutkimuksissa olleille potilaille sekä mukana olleille yrityksille ja heidän työntekijöilleen. Kiitokset myös Työsuojelurahastolle, joka toimi tutkimuksen rahoittajana ja mahdollisti tutkimuksen toteutuksen. Kiitos asiantuntevasta työstä ja hyvästä yhteistyöstä Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen professori Eeva Moilaselle ja tutkija Riina Niemiselle, jotka vastasivat tutkimuksen interleukiini- ja välittäjäaineanalyyseistä. Suuret kiitokset tutkija Tiina Anttinen-Klemetille, joka toimi tutkijan äitiysloman sijaisena vastaten työpaikkamittausten suunnittelusta, näytteenotosta ja tulosten käsittelystä. Työterveyslaitoksen tutkimushoitajat Seija Karas ja Johanna Naskali organisoivat potilasmittauksia sekä huolehtivat tutkimustietokannan tallennuksesta. Asiantuntija Heli Sistonen, tutkimusapulainen Kaarina Eklöf, laboratoriohoitajat Sirkka Hopeakangas, Sari Fischer ja Tuula Riihimäki huolehtivat työpaikka- ja potilasmittauksissa verinäytteenotosta ja muista kliinisistä tutkimuksista. Keuhkotautien erikoislääkäri Hille Suojalehto tiedotti potilaita tutkimuksesta, ja kemisti Katri Suuronen huolehti hiukkasmittauksista tutkijan poissa ollessa. Lisäksi haluamme kiittää Työterveyslaitoksen potilasosaston henkilökuntaa yhteistyöstä potilastutkimuksissa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän koordinoiva eettinen toimikunta antoi puoltavan lausunnon tutkimussuunnitelmasta Helsingissä Tutkimusryhmä 7

8 8

9 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 SUMMARY TAUSTAA HIUKKASTEN TERVEYSVAIKUTUKSET VAIKUTUSMEKANISMIT ALTISTUMINEN JA VAIKUTUKSET HITSAUSTYÖSSÄ TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS TUTKIMUKSET KOEHENKILÖILLÄ AINEISTO JA MENETELMÄT HUURUALTISTUKSET KOEHENKILÖILLÄ HUURUMITTAUKSET KLIINISET TUTKIMUKSET TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU TYÖHYGIEENISET MITTAUKSET KLIINISET TUTKIMUKSET TUTKIMUKSET TYÖPAIKOILLA AINEISTO JA MENETELMÄT TYÖHYGIEENISET MITTAUKSET KLIINISET TUTKIMUKSET TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU TYÖHYGIEENISET TUTKIMUKSET KLIINISET TUTKIMUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET SUOSITUKSET KIRJALLISUUS

10 1 TAUSTAA Alle 10 mikrometrin kokoisia hiukkasia kutsutaan hengitettäviksi hiukkasiksi. Ne voidaan jakaa kolmeen eri kokoluokkaan: karkeisiin (aerodynaaminen halkaisija 2,5 10 µm), pienhiukkasiin (<2,5 µm) ja ultrapieniin hiukkasiin (<0,1 µm). Ulkoilman hiukkaspitoisuudet ovat Helsingissä kansainvälisesti verrattuna matalia, noin 10 µg/m 3 (Tainio ym. 2004). Kodeissa ja toimistotyyppisissä sisätiloissa hiukkaspitoisuus on normaalisti µg/m 3 (Mølhave 2004), mutta työympäristöissä mitatut pitoisuudet saattavat olla moninkertaisia (Schimberg ja Ukkonen 2002). Hitsauksessa muodostuva savu on monimutkainen kaasumaisten ja hiukkasmaisten ainesosien muodostama seos. Hitsaushuuru koostuu pääasiassa hiukkasmaisista metallioksidieista, joista suurin osa on halkaisijaltaan alle 1 µm. Suurin osa ilmaan vapautuvista aineista on peräisin käytetyistä lisäaineista ja selvästi pienempi osa hitsattavasta materiaalista. Huuru voi sisältää mm. rautaa, nikkeliä, kromia, molybdeenia, alumiinia ja mangaania. Savun kaasumaisia epäpuhtauksia ovat hiilimononoksidi, hiilidioksidi, typen oksidit ja otsoni. 1.1 HIUKKASTEN TERVEYSVAIKUTUKSET Altistuminen hiukkasmaisille ilman epäpuhtauksille lisää sairaalakäyntejä, sairastuvuutta ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin sekä keuhkosairauksiin (Analitis ym. 2006, Dominici ym. 2006, Pope ym. 2004, Pope ym. 2002). Hiukkaset pääsevät elimistöön pääasiassa hengitysilman välityksellä. Karkeat hiukkaset jäävät yleensä ylähengitysteihin ja poistuvat melko nopeasti yskimällä, aivastelemalla ja liman mukana. Ne voivat aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Pienhiukkaset ja ultrapienet hiukkaset pääsevät hengitettäessä keuhkorakkuloihin saakka, mistä ne voivat joko poistua liman mukana ja makrofagien toimesta tai tunkeutua solukalvojen läpi verenkiertoon (Geiser ym. 2005). Keuhkoissa hiukkaset voivat aiheuttaa paikallista tulehdusta (Ghio ym. 2000). Kroonisia keuhkosairauksia, kuten astmaa ja kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavilla altistuminen pahentaa oireita. Pitkäaikainen altistuminen voi lisätä riskiä sairastua keuhkosyöpään (Vineis & Husgafvel-Pursiainen 2005, Pope ym. 2002). Keuhkorakkuloista hiukkaset voivat siirtyä verenkiertoon. Haitallinen vaikutus kohdistuu verisuonen sisäseinämään todennäköisesti tulehdustekijöiden aktivoituessa. Krooninen seinämä-ärsytys voi johtaa valtimoiden kalkkeutumisen kiihtymiseen sekä sydämen ja verenkierron toimintahäiriöihin. Epidemiologissa ja kokeellisissa laboratoriotutkimuksissa on havaittu yhteys hiukkasaltistumisen ja sydämen sykevälivaihtelun muutosten sekä rytmihäiriöiden välillä (Peters ym. 2000, Wellenius ym. 2002, Frampton ym. 2004). Hiukkasten on raportoitu aiheuttavan myös sydänlihaksen hapenpuutetta (Pekkanen ym. 2002) ja lisäävän sydäninfarktin riskiä (Peters ym. 2001). Ultrapienet hiukkaset kulkeutuvat nopeasti keuhkoista verenkiertoon ja edelleen maksaan, munuaisiin, virtsarakkoon ja sydämeen (Kreyling ym. 2002, Nemmar ym. 2002). Nenän limakalvon läpi niiden on havaittu pääsevän hajuhermon hermosyitä pitkin aivoihin (Oberdörster ym. 2004). Eläinkokeissa hiukkasten on havaittu aiheuttavan aivoissa paikallista tulehdusta (Elder ym. 2006). Tuoreessa raportissa havaittiin muutoksia aivosähkökäyrässä (EEG), kun koehenkilöitä altistettiin diesel-pakokaasulle, jonka hiukkaspitoisuus oli keskimäärin 300 µg/m 3 (Crüts ym. 2008). 10

11 Ilman epäpuhtauksien aiheuttamille terveysvaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat sepelvaltimotautia ja muita sydänsairauksia sekä kroonista keuhkoahtaumatautia ja diabetesta sairastavat (Zanobetti ym. 2001, Zanobetti ym. 2002, Peel ym. 2007). Geneettinen alttius, esim. glutationi-s-transferaasi -proteiinia koodaavan geenin puutos (GSTM1), voi lisätä sydämen toimintahäiriöitä. Henkilöillä, joilla on tämä alttius, on todettu mm. sydäntä suojaavan vagaalisen toiminnan kuvastajan eli korkeataajuuksisen sykevälivaihtelun heikentymistä hiukkasaltistumisen seurauksena (Schwartz ym. 2005). 1.2 VAIKUTUSMEKANISMIT Hiukkasten aiheuttamien sydän- ja verisuonitautivaikutukset käynnistyvät todennäköisesti hapettavan (oksidatiivisen) stressin välityksellä (Kelly 2003). Transitiometalleja pidetään tässä erityisen haitallisina (Donaldson & MacNee 2001). Kokeellisissa tutkimuksissa hapettava stressi on johtanut keuhkoissa paikalliseen tulehdukseen. Se voi edetä verenkierron välityksellä systeemiseksi tulehdukseksi (Salvi ym. 1999, Tamagawa ym. 2008). Elimistön tulehdusreaktioita heijastavat esim. herkkä C- reaktiivinen proteiini (s- CRP), interleukiinit (IL), sytokiinit ja tuumorinekroositekijä (TNF- ). Krooninen tulehdus aktivoi myös veren hyytymisjärjestelmän, ja esimerkiksi pysyvästi korkean fibrinogeenipitoisuuden on todettu olevan koronaaritaudin itsenäinen riskitekijä (Danesh ym. 2005). Adheesiomolelyylit (esim. ICAM-1, E-selektiini) vaikuttavat kiertävien leukosyyttien tarttumiseen endoteeliin. ICAM-1 pitoisuuden on raportoitu ennustavan sekä äkillisiä sydäntapahtumia että angina pectoris-oireilua (Luc ym. 2003). E-selektiini on adheesiomolekyyli, joka liittyy keskeisesti neutrofiilien ja endoteelisolujen adheesioon endoteelisolujen puolella. In vitro -tutkimuksissa endoteelisoluilla on havaittu E- selektiinipitoisuuden lisääntyvän hiukkasten vaikutuksesta (Montiel-Dávalos ym. 2007). Endoteliini-1 on voimakas verisuonen supistusta aiheuttava peptidi, jonka pitoisuuden on havaittu laskevan hitsaushuurulle altistetuilla terveillä koehenkilöillä (Scharrer ym. 2007). Tulehdus heikentää verisuonten sisäpinnan solukerroksen eli endoteelin toimintaa, mikä voi johtaa valtimoiden kalkkeutumisen kiihtymiseen. Jo syntyneissä kalkkeumissa tulehdus lisää niiden repeytymisherkkyyttä ja veritulppien vaaraa. Sydän ja verisuonisairauksiin liittyvä verenkierron säätelyn heikkeneminen voi ilmetä sykevälivaihtelun vaimenemisena (Rich ym. 2005). Hyvin pienillä hiukkasilla saattaa olla myös suoria sydänlihassoluihin kohdistuvia vaikutuksia. 11

12 Kuva 1. Hiukkasten aiheuttamia sydän- ja verisuonivaikutuksia selittävät mekanismit. 1.3 ALTISTUMINEN JA VAIKUTUKSET HITSAUSTYÖSSÄ Hitsaajat, levyseppä-hitsaajat ja polttoleikkaajat altistuvat erityisen paljon pienhiukkasille ja ultrapienille hiukkasille. Hitsaushuurussa, samoin kuin metallin hionnassa syntyvässä aerosolissa, on runsaasti pienhiukkasia ja ultrapieniä hiukkasia ja niiden osuus kokonaishuurussa on merkittävä. Teräksen puikkohitsauksessa hiukkaspitoisuudet voivat olla 5-20 mg/m 3, mikäli kohdepoistoa ei ole käytössä. Toimivalla kohdepoistolle päästään pitoisuustasolle 1-5 mg/m 3 (KAMAT-tietokortti). Hitsaajat altistuvat hiukkasten lisäksi myös kaasumaisille ilman epäpuhtauksille sekä fysikaalisille haittatekijöille, kuten kuumuudelle, melulle, tärinälle ja hitsaussäteilylle. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa karakterisoitiin puikkohitsauksessa syntyviä hiukkasia mittaamalla lukumääräpitoisuutta hitsaajan kasvojen läheisyydestä sekä massapitoisuutta noin 1,5 metrin korkeudelta hitsausalueesta. Hiukkaspitoisuudet olivat hengitysvyöhykkeellä 7, hiukkasta/cm 3 keskimääräisen hiukkaskoon ollessa 181 nm. Hitsausalueen yläpuolelta mitatut pitoisuudet vaihtelivat 6,5 ja 24 mg/m 3 välillä (Lee ym. 2007). Hitsaajien ja polttoleikkaajien sydän- ja verisuonisairastamisesta ei ole paljoa tutkittua tietoa. Norjassa tehdyssä kyselytutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että ruostumattoman teräksen työstäjillä ja hitsaajilla olisi kohonnut riski sairastua iskeemiseen sydänsairauteen (Hilt ym. 1999). Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muista skandinaavisista tutkimuksista (Sjögren ym. 2006). Muutamassa tutkimuksessa on osoitettu myös hitsaajien ylikuolleisuus iskeemisiin sydäntauteihin (Newhouse ym. 1985, Moulin ym. 1993, Sjögren ym. 2002). Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa hitsaus- ja huoltotyöntekijöillä (n=40) havaittiin muutoksia sydämen sykeparametreissa ilman pienhiukkaspitoisuuden kasvaessa (Magari ym. 12

13 2001). Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin pienhiukkasaltistumisesta aiheutuvan sykevälivaihtelun laskun kestoa hitsaustyössä (Cavallari ym. 2008a). Tutkimuksessa havaittiin, että altistuminen (<2,5 µm:n hiukkasten pitoisuus keskimäärin 1,12 mg/m 3 ) näkyy sykevälivaihtelussa vielä 14 tunnin kuluttua työpäivän päättymisestä. Myös pienhiukkasten sisältämien metallikomponenttien osuutta sykeparametrien muutoksiin on selvitetty viime vuosina. Tutkimuksissa koe-eläimillä ja koehenkilöillä on saatu viitteitä nikkelin ja mangaanin yhteydestä sydämen sykkeeseen ja sykevälivaihtelun heikkenemiseen (Lippman ym. 2006, Cavallari ym. 2008b). Lisääntyneeseen verisuonisairauksien vaaraan ja esimerkiksi sykevälivaihtelulöydöksiin vaikuttavat kuitenkin merkittävästi perinteiset riskitekijät (Chen ym. 2006). Hitsaushuurun on todettu aiheuttavan systeemisiä tulehdusvaikutuksia, kuten ulkoilman hiukkastenkin. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin ei-tupakoivilla hitsaajilla veren valkosolujen, etenkin neutrofiilien, ja fibrinogeenin kohoavan merkittävästi työpäivän aikana (mediaani PM 2,5 1,66 mg/m 3 ). Kuudentoista tunnin jälkeen altistumisesta havaittiin C- reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuuden nousua veressä sekä tupakoivilla että ei-tupakoivilla (Kim ym. 2005). Päinvastaisia tuloksia saatiin saksalaisessa tutkimuksessa, kun tupakoimattomia koehenkilöitä altistettiin tunnin ajan hitsaushuurulle. Viiden tunnin kuluttua altistuksesta veren valkosolumäärissä, CRP-, TNF- -, IL-6 ja IL-8 -pitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia lähtötasoon verrattuna. Sen sijaan veren endoteliini-1 -pitoisuus laski merkittävästi (Scharrer ym. 2007). 13

14 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tutkimuksessa haluttiin selvittää työympäristössä usein ulkoilmaa suurempina pitoisuuksina esiintyvien pienhiukkasten vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan sekä hengityselimistöön. Kenttä- ja laboratoriomittauksissa tutkittiin työperäisen pienhiukkasaltistumisen vaikutuksia veren tulehdusmerkkiaineisiin, sydämen sykevariaatioon ja verisuonten sisäkalvon toimintaan. Keuhkovasteita selvitettiin mittaamalla uloshengityksen huippuvirtausta (PEF), sekuntikapasiteettia (FEV 1 ) ja typpioksidipitoisuutta. Hankkeessa testattiin myös uudentyyppisen hitsausmaskin alle sopivan pölykeräimen (ns. minikeräimen) toimivuutta perinteiseen hengittyvän pölyn näytteenottoon (IOM) verrattuna. Tutkimus jakautui kahteen osaan: 1. Altistustutkimukset koehenkilöillä (ks. luku 3) Seostamattoman teräksen ja ruostumattoman teräksen hitsauksessa syntyvien pienhiukkasten vaikutusta verenkuvaan, veren tulehdusmerkkiaineisiin, sykevariaatioon ja keuhkojen toimintaan tutkittiin Työterveyslaitoksen ammattiastmaepäilypotilailla kontrolloiduissa laboratoriokokeissa. Tutkittavia oli yhteensä Tutkimukset hitsaustyöpaikoilla (ks. luku 4) Kahdella työpaikalla tutkittiin hitsaustyötä ja levysepäntyötä tekevien työntekijöiden altistumista pienhiukkasille sekä altistumisen vaikutusta verenkuvaan, veren tulehdusmerkkiaineisiin, sykevariaatioon ja keuhkojen toimintaan. Työpaikoilta osallistui tutkimukseen yhteensä 20 tutkittavaa. 14

15 3 TUTKIMUKSET KOEHENKILÖILLÄ 3.1 AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksessa koehenkilöinä toimivat Työterveyslaitoksen potilasosaston hitsausaltistuksiin tulleet potilaat (N=18), joita tutkittiin ammattiastmaepäilyinä. Koehenkilölle selvitettiin hoitavan lääkärin toimesta tutkimuksen tarkoitus ja pyydettiin vapaaehtoinen suostumus osallistumiseen. Potilaan altistumista, suojainten käyttöä, terveydentilaa ja elintapoja kartoitettiin ennen tutkimusta kyselylomakkeella. Tutkimusten jälkeen potilaille lähetettiin henkilökohtainen palaute omista tutkimustuloksistaan. Koehenkilöt olivat vuotiaita miehiä. Joukossa oli seitsemän hitsaajaa, kuusi levyseppähitsaajaa, kolme asentajaa, yksi metallityöntekijä ja yksi peltiseppä. Yksi koehenkilö (8) keskeytti tutkimuksen, joten hänen tuloksiaan ei ole esitetty tässä raportissa. Taulukossa 1 on esitetty taustatietoja tutkimukseen osallistuneista koehenkilöistä. Taulukko 1. Taustatietoja koehenkilöistä (N=18). Kaskiarvo (hajonta) Ikä 43,7 (10,5) Painoindeksi 27,7 (4,2) FEV 1 (l/min) 3,7 (0,5) PEF (l/min) 566 (100) fs-kol (mmol/l) 1 5,5 (1,0) fs-kol-hdl (mmol/l) 2 1,3 (0,4) fs-kol-ldl (mmol/l) 3 3,5 (0,8) fs-kol-trigly (mmol/l) 4 1,6 (0,6) fp-gluk (mmol/l) 5 5,7 (0,5) Diagnosoitu astma 15 Hitsaustyötä (vuotta) 22,2 (12,7) Tupakointi tupakoi nykyisin 2 lopettanut 7 ei koskaan 9 1 viitearvo <5, 2 viitearvo <1, 3 viitearvo <3, 4 viitearvo <2, 5 viitearvo 4, HUURUALTISTUKSET KOEHENKILÖILLÄ Hitsaajille, joilla epäillään olevan ammattiastma, tehdään Työterveyslaitoksella hitsausaltistushuoneessa (kuva 2) lumealtistus sekä aktiiviainealtistus hitsaushuurulle. Tähän tutkimukseen otettiin kyseisiä potilaita koehenkilöiksi. Lumealtistus tehtiin hitsaamalla 30 minuuttia seostamatonta terästä (ST), Aktiiviainealtistuksessa hitsattiin 30 minuuttia ruostumatonta terästä (RT). Hitsausmenetelminä käytettiin joko MIG- (Metal-Arc Inert Gas Welding) tai puikkohitsausmenetelmää. MIG-hitsauksessa suojakaasuna käytettiin Mison Ultra seoskaasua (75 % argonia ja 25 % hiilidioksidia). Seostamattoman teräksen puikkohitsauksessa koehenkilö hitsasi puolen tunnin aikana viisi puikkoa (OK 48.00, ESAB AB, Göteborg, Ruotsi) ja ruostumattoman teräksen hitsauksessa 11 puikkoa (OK 63.30, ESAB AB). 15

16 Kuva 2. Hitsausaltistushuone HUURUMITTAUKSET Hitsausaltistusten aikana mitattiin hengittyvän pölyn pitoisuutta IOM-keräimellä (EN 481:1993, SFS 3860, 1976) potilaiden hengitysvyöhykkeeltä. Hitsausmaskin alta pölypitoisuus mitattiin ns. minikeräimellä (kuva 3). Näytteenotossa tilavuusvirtaus oli IOM-keräimellä mitattaessa 2,0 l/min ja minikeräimellä 0,75 l/min. Lisäksi työilman kokonaispölypitoisuutta mitattiin suoraan osoittavalla aerosolimittarilla (DataRAM, MIE Inc, USA). Kolmen potilaan altistuksissa mitattiin myös hiukkasten lukumääräpitoisuutta ja kokojakaumaa sähköisen alipaineimpaktorin avulla (ELPI, Dekati) (kuva 4). Kuva 3. IOM-keräin ja minikeräin. Kuva 4. Sähköinen alipaineimpaktori. 16

17 3.1.3 KLIINISET TUTKIMUKSET Taulukossa 2 on esitetty tutkimuksessa käytetyt kliiniset tutkimukset sekä niiden näytteenotto- ja mittausajankohdat. Seuraavissa kappaleissa on esitelty tarkemmin kliinisiä tutkimuksia. Taulukko 2. Yhteenveto koehenkilöiden kliinisistä tutkimuksista. Tutkimus Aika Verinäyte Näytteenotto ennen altistusta (1. näyte), noin 5 h ja 22 h ST-altistuksen jälkeen (2. näyte ja 3. näyte) sekä 5 h ja 22 h RT-altistuksen jälkeen (4. näyte ja 5. näyte) PEF ja FEV 1 -mittaus Mittaus ennen altistuksia ja seuraavana aamuna klo 7.00 Uloshengitysilman Mittaus ennen ensimmäistä altistuskoetta ja noin 22 NO-mittaus tunnin kuluttua altistuksesta Ambulatorinen EKGseuranta Aloitus ennen altistuksia ja lopetus seuraavana aamuna Endoteelifunktiomittaus Mittaus ennen ensimmäistä altistuskokeita ja niiden jälkeen LABORATORIOTUTKIMUKSET VERINÄYTTEISTÄ Koehenkilöiltä otettiin verinäytteitä ennen altistuksia sekä noin viiden tunnin ja 22 tunnin kuluttua altistuksista. Verimääritykset ja niiden lyhenteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Verinäytteiden laboratoriotutkimukset ja niiden lyhenteet. Laboratoriotutkimus Lyhenne Menetelmä Täydellinen verenkuva B-TVK B -PVK + T: Spektrofotometrinen, impedanssi ja optinen virtaussytometria B -Diffi: Laseroptinen monisuuntavalonsironta ja fluoresenssi tai MGG-värjäys ja mikroskopointi Fibrinogeeni P-Fibr Claussin menetelmä. Hyytymisajan mittaaminen. C-reaktiivinen proteiini, herkkä S-CRP lateksi-immunoturbidometrinen; analyyttinen herkkyys 0,3 mg/l Kolesteroli fs-kol entsymaattinen Kolesteroli, high density fs-kol-hdl entsymaattinen, suora menetelmä lipoproteiinit Kolesteroli, low density fs-kol-ldl laskennallinen lipoproteiinit Triglyseridit fs-kol-trigly entsymaattinen Glukoosi fp-gluk heksokinaasimenetelmä Interleukiini 1 P-IL-1 EIA-menetelmä Interleukiini 6 P-IL-6 EIA-menetelmä Interleukiini 8 P-IL-8 EIA-menetelmä Tuumorinekroositekijä P-TNF- EIA-menetelmä alfa Endoteliini 1 P-endotelin-1 EIA-menetelmä E-selektiini P-E-selektiini EIA-menetelmä 17

18 Verinäytteet otettiin talteen EDTA- (TVK, sytokiinit, endoteliini-1 ja E-selektiini), seerumi- (lipidit, glukoosi sekä herkkä CRP) ja natiriumsitraattiputkiin (fibrinogeeni). Fibrinogeeninäytteet pakastettiin erottelun jälkeen -20 C:een. Sytokiini-, endoteliini- ja selektiininäytteet säilöttiin suoraan jäihin, sentrifugoitiin ja pakastettiin välittömästi -20 C:een ja samana päivänä -70 C:een. IL-1, IL-6, IL-8, TNF-, endoteliini 1 sekä E-selektiini määritettiin EIA-menetelmällä (enszyme immuno assay) kaupallisia reagensseja käyttäen (IL-1 ja TNF- : Quantikine HS Elisa, R D Systems Europe Ltd, Abindgon, UK; IL-6: PeliPair Elisa, Sanquin, Amsterdam, Alankomaat; IL- 8: Opt EIA, BD Biosciences, Erembodegem, Belgia; endoteliini-1: QuantiGlo Elisa, R D Systems Europe Ltd, Abindgon, UK; E-selektiini: Elisa, HyCult Biotechnology, Uden, Alankomaat). PITKÄAIKAINEN SYDÄMEN SÄHKÖKÄYRÄN SEURANTA (EKG) Koehenkilöiden EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (BMS Inc, USA) aloitettiin aamulla ennen altistusta ja lopetettiin noin vuorokauden kuluttua. EKG:stä analysoitiin sykevälivaihtelun aikasarjamuuttujat, rytmihäiriöiden esiintyminen ja rytmihäiriöille altistavat muuttujat sekä sydänlihaksen hapenpuutelöydökset. Taulukossa 4 on esitetty EKG:stä seuratut muuttujat. Tulkinnassa tuloksia on verrattu Brittonin ja Hemingwayn (2004) esitettämiä ikään suhteutettuja viitearvoja. Taulukko 4. Sydämen sähkökäyrän pitkäaikaisrekisteröinnissä seuratut muuttujat. Sykevariaatio Aika-alue (SDNN, rmssd, pnn50, SDANN) Sydänlihas QRS kesto ja morfologia (johtumishäiriöt, patologiset Q-aallot) QT-variaatio ST-segmentin muutokset Rytmihäiriöiden määrä ja luonne Eteis- ja kammioperäiset rytmihäiriöt, eteis- kammiojohtumisen häiriöt ENDOTEELIFUNKTIOMITTAUS Verisuonen sisäkalvon toimintaa (endoteelifunktio) voidaan mitata non-invasiivisesti sormivaltimoiden laajenemisvasteita rekisteröimällä. Suunniteltuja mittauksia ei voitu tehdä teknisten ongelmien vuoksi. ULOSHENGITYKSEN TYPPIOKSIDI (NO) -PITOISUUDEN MITTAUS Uloshengityksen NO-pitoisuus kohoaa yleensä astmaan liittyvässä ja muissa keuhkoputkien limakalvon tulehdusprosesseissa. Koehenkilöiden uloshengitysilmasta mitattiin NO-pitoisuus ennen altistuksia sekä n. 22 tunnin kuluttua altistuksista. Alle 30 ppb:n NO-pitoisuutta pidetään normaalina. 18

19 ULOSHENGITYKSEN HUIPPUVIRTAUS (PEF) JA SEKUNTIKAPASITEETTI (FEV 1 ) PEF ja FEV 1 -mittaukset tehtiin One Flow -mittarilla (STI MEDICAL, Saint Romans, Ranska) ennen altistusta ja altistuksen jälkeen seuraavana aamuna kello

20 3.2 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU TYÖHYGIEENISET MITTAUKSET Taulukossa 5 on esitetty koehenkilöiden hengitysvyöhykkeeltä hitsausaltistuskokeiden aikana mitatut pölypitoisuudet. Taulukko 5. Pölypitoisuudet hengitysvyöhykkeellä hitsausaltistusten aikana. Koehenkilö ST RT Hitsausmenetelmä IOM-keräin minikeräin IOM-keräin minikeräin 1 36,5 36,3 35,0 31,2 puikkohitsaus 2 17,7 16,5 40,8 39,4 puikkohitsaus 3 12,7 12,3 30,0 28,3 MIG-hitsaus (ST), puikkohitsaus (RT) 4 22,0 19,6 41,1 37,7 puikkohitsaus 5 * * * * puikkohitsaus 6 * 24,4 * * puikkohitsaus 7 37,0 38,0 55,2 62,2 puikkohitsaus 9 18,4 17,2 25,1 29,4 MIG-hitsaus 10 27,1 27,1 32,5 31,2 puikkohitsaus 11 17,3 15,8 15,9 63,7 MIG-hitsaus 12 31,0 28,1 35,1 40,5 puikkohitsaus 13 34,4 35,8 38,3 39,5 puikkohitsaus 14 43,7 46,4 38,7 34,8 puikkohitsaus 15 31,0 28,8 31,4 38,9 puikkohitsaus 16 34,5 30,2 32,5 32,3 puikkohitsaus 17 79,4 71, ,0 puikkohitsaus 18 30,9 27,3 46,2 42,3 puikkohitsaus 19 * 27,6 68,3 22,3 puikkohitsaus Keskiarvo 31,6 (N=15) 29,6 (N=17) 41,7 (N=16) 40,4 (N=16) ST= seostamaton teräs, RT = ruostumaton teräs * ei mittausta Puolen tunnin altistuksen aikana pölypitoisuudet olivat seostamattoman teräksen hitsauksessa keskimäärin 32 mg/m 3 ja ruostumattoman teräksen hitsauksessa noin 42 mg/m 3 IOMmenetelmällä mitattuna. Hitsausmenetelmän ja materiaalin ollessa samoja, eri koehenkilöiden välillä on suuriakin pitoisuuseroja. Vaihtelu johtuu todennäköisesti hitsaustavasta eli siitä miten lähellä hitsattavaa kohdetta henkilö työskenteli altistuksen aikana, koska pölynkeräimet sijaitsivat hengitysvyöhykkeellä. Verrattaessa IOM-keräimellä otettujen näytteiden tuloksia minikeräimellä saatuihin pitoisuuksiin havaittiin, että tulokset eivät poikkea toisistaan tilastollisesti merkitsevästi (Wilcoxonin yhden otoksen testi). Näin ollen minikeräin soveltuu hyvin hitsaustyötä tekevien pölyaltistumisen mittaamisen. Sähköisellä alipaineimpaktorilla mitatut hiukkaskokojakaumat seostamattoman ja ruostumattoman teräksen puikkohitsauksesta on esitetty kuvissa 5 ja 6. Kummankin materiaalin hitsauksessa suurin osa syntyneistä hiukkasista oli aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 1 µm:n kokoisia. Eniten syntyi halkaisijaltaan 0,3 0,6 µm:n hiukkasia. 20

21 Lukumääräpitoisuudet olivat korkeampia ruostumattoman teräksen hitsauksessa kuin seostamattoman teräksen hitsauksessa. 1,6E+06 1,4E+06 1,2E+06 Pitoisuus, 1/cm 3 1,0E+06 8,0E+05 6,0E+05 4,0E+05 2,0E+05 0,0E+00 0,01 0, Hiukkaskoko, µm Kuva 5. Hiukkaskokojakauma seostamattoman teräksen hitsausaltistuksessa (ELPI). 1,6E+06 1,4E+06 1,2E+06 Pitoisuus, 1/cm 3 1,0E+06 8,0E+05 6,0E+05 4,0E+05 2,0E+05 0,0E+00 0,01 0, Hiukkaskoko, µm Kuva 6. Hiukkaskokojakauma ruostumattoman teräksen hitsausaltistuksessa (ELPI). 21

22 Suoraan osoittavalla pölymittarilla mitatut keskimääräiset pölypitoisuudet olivat seostamattoman teräksen altistuksissa 2,8 38,7 mg/m 3 ja ruostumattoman teräksen altistuksissa 2,9 34,3 mg/m 3. Suuri ero keskimääräisissä pitoisuuksissa johtuu siitä, että suoraan osoittava mittari oli sijoitettu altistuksen ajaksi eri paikkaan. Altistuksissa, joissa mitattiin pienimmät keskipitoisuudet, mittari oli koehenkilön takana. Suurimman pitoisuudet mitattiin silloin, kun mittari asetettiin lähelle hitsaajan hengitysvyöhykettä. Kuvassa 7 on esitetty tyypillinen pölypitoisuuden vaihtelu hitsausaltistusten aikana (koehenkilö 15) Pitoisuus, mg/m ST RT :21 9:28 9:36 9:43 9:50 9:57 10:04 Kellonaika Kuva 7. Pölypitoisuuden vaihtelu seostamattoman teräksen (ST) ja ruostumattoman teräksen (RT) hitsausaltistuksessa (DataRam) KLIINISET TUTKIMUKSET Verinäytteistä analysoidut keskimääräiset tulokset ja hajonnat on esitetty taulukossa 6. Koehenkilöiden sytokiinituloksia ei esitetä tässä raportissa, koska analyysit ovat vielä kesken. Koehenkilökohtaiset leukosyyttien ja neutrofiilisten valkosolujen pitoisuudet on esitetty kuvissa 8 ja 9 (N=18). Kuvassa 10 on esitetty koehenkilöiden uloshengitysilman NO-pitoisuudet ennen altistuskokeita ja altistuskokeiden jälkeen. Uloshengityksen PEF- ja FEV 1 -tulokset ja sykevariaatiotulokset on esitetty taulukoissa 7 ja 8. 22

23 Taulukko 6. Koehenkilöiden verinäytteistä analysoidut keskimääräiset tulokset ja hajonnat. Tutkimus 1. näyte 2. näyte 3. näyte 4. näyte 5. näyte Viitearvot Hemoglobiini, g/l * # (12,8) (11,7) (11,6) (12,3) (11,3) Hematokriitti, % 46,1 45,3* 46,2 45,1* 45,2* # (3,91) (3,77) (4,09) (3,76) (3,45) Erytrosyytit, /l 5,02 4,92* 5,03 4,93 4,93 4,2 5,7 # (0,38) (0,34) (0,33) (0,31) (0,32) Trombosyytit, 10 9 /l * * (62,5) (61,3) (54,7) (59,9) (52,4) Leukosyytit, 10 9 /l 6,53 7,35* 6,79 7,84* 6,67 3,3 8,2 (1,23) (1,48) (0,97) (1,64) (0,85) Neutrofiilit, 10 9 /l 3,65 4,44* 3,84 4,79* 3,87 1,5 6,6 (1,23) (1,30) (0,96) (1,44) (1,02) Eosinofiilit, 10 9 /l 0,20 0,16* 0,25* 0,20 0,23* 0,01 0,45 (0,09) (0,09) (0,09) (0,09) (0,11) Monosyytit, 10 9 /l 0,40 0,51* 0,37 0,56* 0,37 0,16 1,0 (0,11) (0,15) (0,08) (0,20) (0,13) Lymfosyytit, 10 9 /l 2,24 2,19 2,26 2,27 2,15 0,9 5,0 (0,64) (0,45) (0,56) (0,46) (0,64) C-reaktiivinen 2,08 2,36 2,46 2,60 2,33 <10 proteiini, mg/l (2,48) (2,52) (2,43) (2,29) (1,69) Fibrinogeeni, g/l 3,39 (0,98) 3,12 (0,93) 3,38 (0,93) 3,49 (1,15) 3,57 (1,09) 1,7 4 * tilastollisesti merkitsevä ero verrattuna 1. näytteeseen # miehet, aikuiset Viisi tuntia ensimmäisen altistuksen jälkeen otetuissa näytteissä todettiin tilastollisesti merkitsevä ero ennen altistuskoetta olleeseen tilanteeseen nähden hemoglobiinin osalta, mutta 22 tunnin kuluttua altistuksesta ero ei ollut enää merkitsevä. Sekä hemoglobiini-, hematokriitti- että punasoluarvot pienenivät hiukan. Kokonaisvalkosolujen, neutrofiilisolujen ja monosyyttien määrä nousi lievästi sekä seostamattoman teräksen että ruostumattoman teräksen hitsausaltistuksen yhteydessä lähtötilanteeseen verrattuna. Verihiutaleiden kokonaismäärä nousi sekä seostamattoman että ruostumattoman teräksen hitsausaltistuksessa viiden tunnin kuluttua altistuksesta otetuissa näytteissä. 23

24 /l 6 ennen altistuksia 5 h ST-altistuksen jälkeen 22 h ST-altistuksen jälkeen 5 h RT-altistuksen jalkeen 22 h RT-altistuksen jälkeen Koehenkilö Kuva 8. Veren valkosolupitoisuudet ennen altistuksia sekä viiden ja 22 tunnin kuluttua altistusten päättymisestä (viitearvoalue 3,3 8,2*10 9 /l).

25 /l 5 4 ennen altistuksia 5 h ST-altistuksen jälkeen 22 h ST-altistuksen jälkeen 5 h RT-altistuksen jalkeen 22 h RT-altistuksen jälkeen Koehenkilö Kuva 9. Veren neutrofiilisolujen pitoisuudet ennen altistuksia sekä viiden ja 22 tunnin kuluttua altistusten päättymisestä (viitearvoalue 1,5 6,6*10 9 /l). 25

26 NO-pitoisuus, ppb ennen altistuksia ST -altistuksen jälkeen RT -altistuksen jälkeen Koehenkilö Kuva 10. Uloshengitysilman NO-pitoisuus ennen altistuksia ja niiden jälkeen. Uloshengitysilman typpioksidipitoisuus vaihteli koehenkilöillä 4,5 139 ppb:hen (kuva 10). Suurimmat pitoisuudet, yli 60 ppb, mitattiin koehenkilöillä 12, 14 ja 15. Yli 30 ppb:n pitoisuus mitattiin kuudella koehenkilöllä (2, 5, 9, 12, 14 ja 15). Tupakointi laskee uloshengityksen NOpitoisuutta. Koehenkilöt 12 ja 14 ilmoittivat esitiedoissaan tupakoivansa satunnaisesti. Tilastollinen tarkastelu osoitti, että uloshengitysilman NO-pitoisuus nousi merkitsevästi STaltistuksen jälkeen (p=0,02), mutta verrattaessa ennen altistuksia mitattua NO-arvoa RTaltistuksen jälkeiseen tulokseen, ero ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä (p=0,07) (Wilcoxonin yhden otoksen testi). Viidellä koehenkilöllä kuudesta, joiden uloshengityksen NOpitoisuus oli koholla, typpioksidiarvot suurenivat hitsausaltistuksen yhteydessä, mutta tulos ei ollut merkitsevä.

27 Taulukko 7. Koehenkilöiden PEF ja FEV 1 ennen altistuksia ja altistuksen jälkeisenä aamuna (N=18). Koehenkilö ennen altistuksia PEF (l/min) ST - altistuksen jälkeen RT - altistuksen jälkeen ennen altistuksia FEV 1 (l) ST - altistuksen jälkeen RT - altistuksen jälkeen ,50 3,65 3, ,65 3,70 4, ,20 3,30 3, ,60 4,60 4, ,55 3,50 3, * 4,05 3,65 * ,00 3,80 3, ,95 2,95 2, ,40 3,05 3, ,10 4,15 4, * 4,55 4,40 * ,20 3,15 3, ,85 3,80 3, ,70 3,55 3, ,60 3,35 3, ,60 4,40 4, ,45 3,55 3, ,35 3,20 3,45 Keskiarvo ,74 3,65 3,59 (vaihteluväli) ( ) ( ) ( ) (2,95-4,60) *tulos puuttuu, koska koehenkilö ei jatkanut tutkimuksessa ST-altistuksen jälkeen (2,95-4,60) (2,75-4,60) Tilastollisesti merkitseviä ryhmäkohtaisia muutoksia ei PEF- ja FEV 1 -arvoissa havaittu hitsausaltistusten yhteydessä. Yhdellä koehenkilöllä (15) seostamattoman teräksen jälkeisissä PEF-arvoissa oli viitteellinen lasku (- 18 %), mutta muutos oli vähäisempi ruostumattoman teräksen hitsauksen jälkeisessä mittauksessa. Viidellä koehenkilöllä kuudesta, joiden uloshengityksen typpioksidipitoisuus oli lähtötilanteessa koholla, pienenivät tässä esitetyt joko PEF- tai FEV 1 -arvo tai molemmat altistuskokeiden yhteydessä, vaikka tulos ei ollut astmalle diagnostinen eikä tilastollisesti merkitsevä (trendi). Kaikkiaan kuudella koehenkilöllä todettiin ammattiastma (tuloksissa on esitetty vain ennen altistusta ja seuraavana aamuna klo 7.00 mitattu PEF/FEV 1 -arvo, ammattiastmadiagnoosiin kannalta merkittäviä tuloksia ei ole esitetty). Taulukko 8. Sykevariaatiomuuttujien keskiarvot ja -hajonnat koehenkilöillä pitkäaikaisen EKGrekisteröinnin aikana (N=15). Sykevariaatiomuuttuja Keskiarvo (keskihajonta) ST-altistuspäivä RT-altistuspäivä keskisyke, 1/min klo ,6 (9,48) 79,4 (9,25) klo ,5 (7,74) 61,7 (6,56) kammiolisälyöntien määrä 4,27 (4,80) 4,13 (4,60) SDNN 149 (33,4) 145 (32,5) rmssd 31,6 (9,08) 30,3 (9,06) SDNN = peräkkäisten R-R intervallien (sykevälien) keskihajonta rmssd = neliöjuuri peräkkäisten R-R intervallien keskihajonnasta 27

28 Sykevälivaihtelussa tarkasteltiin kahta aikasarjamuuttujaa (SDNN, rmssd), joiden osalta on eniten tietoa niiden ennusteellisesta merkityksestä sydänsairauksien suhteen ja joiden tilastollinen käsittely sisältää vähemmän virhelähteitä kuin ns. spektrianalyysit (Kuss ym. 2008). ST- ja RT-altistuspäivät eivät eronneet toisistaan. Kumpanakin päivänä sykevälivaihtelun indeksit olivat normaalialueella. Seerumin kohonnut LDL- kolesteroli ja verensokeri korreloivat negatiivisesti sykevälivaihtelun (r=-0,51, p=0,05; r=-0,61, p=0,01). Mitä korkeampi "pahan" kolesterolin ja glukoosin määrä veressä oli, sitä pienempi oli sykevälivaihtelu (kuva 11) Pitoisuus, mmol/l fs-kol-ldl fs-gluk Linear (fs-kol-ldl) Linear (fs-gluk) SDNN Kuva 11. LDL-kolesterolin ja verensokeripitoisuuden vaikutus sykevälivaihteluun. 28

29 4 TUTKIMUKSET TYÖPAIKOILLA 4.1 AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimukseen osallistui kaksi suurta yritystä, joissa tehdään hitsaustyötä. Kummastakin työpaikasta valittiin työterveyshuollon avustuksella 10 työntekijää mukaan tutkimukseen. Mittaukset tehtiin ja Tutkimukseen osallistuneet työntekijät olivat vuotiaita miehiä, joiden joukossa oli kuusi hitsaajaa, kymmenen levyseppää ja neljä levyseppähitsaajaa. Tutkimusten jälkeen työntekijöille lähetettiin henkilökohtainen palaute omista tutkimustuloksista. Myös työpaikan työterveyshuoltoon toimitettiin yhteenveto mittaustuloksista. Taulukko 9. Taustatietoja tutkittavista. Tulokset on ilmoitettu keskiarvona (suluissa keskihajonta). Työpaikka A (N=10) Työpaikka B (N=10) Yhteensä (N=20) Ikä 37,9 (6,0) 37,9 (12,8) 37,9 (9,7) Painoindeksi 26,4 (4,4) 28,0 (3,5) 27,2 (4,0) FEV 1 (l/min) 3,9 (0,8) 4,0 (0,7) 3,9 (0,7) PEF (l/min) 597 (66,5) 561 (64,6) 579 (66,5) fs-kol (mmol/l) 1 5,8 (1,2)* 5,3 (1,3) 5,5 (1,2) # fs-kol-hdl (mmol/l) 2 1,4 (0,1)* 1,4 (0,2) 1,4 (0,2) # fs-kol-ldl (mmol/l) 3 3,8 (1,0)* 3,2 (1,2) 3,5 (1,1) # fs-kol-trigly (mmol/l) 4 1,4 (0,3)* 1,5 (0,5) 1,4 (0,4) # fp-gluk (mmol/l) 5 6,4 (0,6)* 5,9 (1,6) 6,1 (1,2) # Diagnosoitu astma Hitsaustyötä (vuotta) 12,4 (7,4) 15,2 (13,9) 13,7 (10,7) Tupakointi tupakoi nykyisin lopettanut ei koskaan viitearvo <5, 2 viitearvo <1, 3 viitearvo <3, 4 viitearvo <2, 5 viitearvo 4,2-6 * N=5, N=6, # N= TYÖHYGIEENISET MITTAUKSET Työpäivän aikana mitattiin hengittyvän pölyn pitoisuutta IOM-keräimellä (EN 481:1993, SFS 3860, 1976) työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä. Osalta työntekijöistä pölypitoisuus mitattiin myös hitsausmaskin alta ns. minikeräimellä (kuva 3). Näytteenotossa tilavuusvirtaus oli IOMkeräimellä mitattaessa 2,0 l/min ja minikeräimellä 0,75 l/min. Näytteenottoaika vaihteli työtehtävistä ja työn pölyisyydestä riippuen tunnista kolmeen tuntiin. Lisäksi työilman kokonaispölypitoisuutta mitattiin suoraan osoittavalla aerosolimittarilla (DataRAM, MIE Inc, USA). 29

30 4.1.2 KLIINISET TUTKIMUKSET Työpaikoilla toteutettiin samantyyppiset kliiniset tutkimukset kuin Työterveyslaitoksen koehenkilöillä lukuun ottamatta endoteelifunktiomittausta. Kliiniset tutkimukset on esitelty tarkemmin sivuilla Taulukossa 10 on yhteenveto työpaikoilla tehdyistä kliinisistä tutkimuksista sekä niiden näytteenotto- ja mittausajankohdista. Taulukko 10. Yhteenveto työpaikoilla tehdyistä kliinisistä tutkimuksista. Tutkimus Aika Verinäyte Näytteenotto ennen työvuoron alkamista sekä noin 8 tunnin kuluttua työvuoron päättyessä PEF ja FEV 1 - Mittaus ennen työvuoron alkamista sekä noin vuorokauden kuluttua mittaus Uloshengitysilman Mittaus ennen työvuoron alkamista sekä noin vuorokauden kuluttua NO-mittaus Ambulatorinen Aloitus ennen työvuoron alkamista ja lopetus seuraavana aamuna EKG-seuranta 4.2 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU TYÖHYGIEENISET TUTKIMUKSET Taulukossa 11 on esitetty työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä mitatuista pölypitoisuuksista lasketut tulokset, jotka kuvaavat altistumista koko työvuoron (8 h) aikana. Lisäksi taulukkoon on koottu hengityksensuojaimen käyttö mittauspäivän aikana. 30

31 Taulukko 11. Hengitysvyöhykkeeltä mitatut pölypitoisuudet sekä hengityksensuojaimen käyttö mittauspäivänä. Pölypitoisuus mg/m 3 Tutkittava IOM-keräin minikeräin Ammatti Hengityksensuojain 1 9,2 9,4 levyseppä kertakäyttöinen pölysuojain 2 5,3 7,2 levyseppä ei hengityksensuojainta ,7* hitsaaja puhallinsuojain 4 1,5 1,4 levyseppä ei tietoa 5 4,5 3,9 levyseppä kertakäyttöinen pölysuojain hitsaaja puhallinsuojain hitsaaja puhallinsuojain 8 4,0 3,4 hitsaaja puhallinsuojain 9 4,3 3,2 hitsaaja puhallinsuojain 10 3,4 2,6 levyseppähitsaaja ei hengityksensuojainta ,7* hitsaaja puhallinsuojain 12 6,2 5,4 levyseppähitsaaja ei hengityksensuojainta 13 1,7 1,3 levyseppä ei hengityksensuojainta 14 2,9 3,2 levyseppä ei hengityksensuojainta 15 6,6 2,1 levyseppä ei hengityksensuojainta 16 6,0 5,2 levyseppä ei hengityksensuojainta 17 4,3 3,6 levyseppä ei hengityksensuojainta 18 8,0 4,5 levyseppähitsaaja ei hengityksensuojainta 20 3,5 3,9 levyseppä ei hengityksensuojainta 21 5,1 4,2 levyseppähitsaaja ei hengityksensuojainta Keskiarvo 9,4 4,6 (vaihteluväli) (1,5-35) (0,7-14) *näytteenotto hengityksensuojaimen sisäpuolella IOM-keräimellä mitatut huurupitoisuudet olivat % epäorgaaniselle pölylle annetusta HTP 8h -arvosta. Suurimmat, HTP 8h -arvon ylittävät pitoisuudet mitattiin hitsausmaskin ulkopuolella henkilöillä 3, 6, 7 ja 11, jotka olivat kaikki hitsaajia ja käyttivät työskennellessään moottoroitua tai paineilmakäyttöistä puhallinsuojainta. Heidän kohdallaan IOM-keräimellä mitatut pitoisuudet eivät vastaa todellista altistumista, koska keräin oli näytteenotossa hengitysvyöhykkeellä, raitisilmapuhaltimen ulkopuolella. Henkilöillä 3 ja 11 mitattiin huurupitoisuutta myös raitisilmasuojaimen sisäpuolelta minikeräimellä. Nämä pitoisuudet olivat % pienempiä kuin suojaimen ulkopuolelta mitatut pitoisuudet. Levyseppien ja levyseppähitsaajien hengitysvyöhykkeeltä mitatut huurupitoisuudet olivat kaikilla alle HTP 8h -arvon. Levysepät saattavat kuitenkin altistua hiukkasille huomattavasti enemmän kuin hitsaajat, koska he eivät käytä työssään lainkaan tai käyttävät vain satunnaisesti kertakäyttöistä pölysuojainta. Työpaikkojen yleisilmasta suoraan osoittavalla hiukkasmittarilla mitatut keskiarvopitoisuudet olivat melko pieniä verrattuna henkilökohtaisilla näytekeräimillä mitattuun altistumiseen. Pitoisuudet yleisilmassa vaihtelivat ollen työpaikalla A enimmillään 5,2 mg/m 3 ja työpaikalla B 1,2 mg/m KLIINISET TUTKIMUKSET Taulukossa 12 on esitetty tutkittavien verinäytteistä analysoidut keskimääräiset tulokset. Kuvissa 12, 13, 14 ja 15 on esitetty tutkittavien (N=20) veren leukosyytti-, neutrofiili-, IL-1 ja E-selektiinipitoisuudet ennen työvuoron alkua ja työvuoron päätyttyä. Taulukoissa 13, 14 ja 31

32 15 on esitetty sykevariaatioanalyysissä tarkastellut muuttujat, uloshengityksen NO-pitoisuudet sekä FEV 1 - ja PEF -mittaustulokset ennen työpäivää ja seuraavana päivänä ennen työvuoron alkua. Taulukko 12. Työpaikkatutkittavien verinäytteistä analysoidut keskimääräiset tulokset ja hajonnat. Tutkimus 1. näyte 2. näyte Viitearvot Hemoglobiini, g/l 159,1 (10,0) 151,9 (10,5)* # Hematokriitti, % 46,4 (2,7) 44,4 (2,7)* # Erytrosyytit, /l 5,1 (0,3) 4,9 (0,3)* 4,2 5,7 # Trombosyytit, 10 9 /l 284,0 (75,6) 279,1 (76,9) Leukosyytit, 10 9 /l 8,6 (2,3) 10,0 (2,7)* 3,3 8,2 Neutrofiilit, 10 9 /l 5,0 (1,9) 6,1 (2,2)* 1,5 6,6 Eosinofiilit, 10 9 /l 0,32 (0,21) 0,27 (0,16) 0,01 0,45 Monosyytit, 10 9 /l 0,49 (0,14) 0,56 (0,19)* 0,16 1,0 Lymfosyytit, 10 9 /l 2,7 (0,8) 2,9 (0,9) 0,9 5,0 C-reaktiivinen proteiini, mg/l 2,0 (3,5) 2,3 (3,9) <10 Fibrinogeeni, g/l 3,4 (1,1) 3,3 (1,1) 1,7 4 IL-1, pg/ml 0,49 (0,30) 0,29 (0,14)* IL-6, pg/ml 3,6 (2,3) 4,1 (2,4) IL-8, pg/ml 5,9 (3,6) 4,4 (1,5) TNF-, pg/ml 1,3 (0,5) 1,1 (0,4) Endoteliini-1, pg/ml 1,16 (0,96) 1,19 (0,61) E-selektiini, ng/ml 60,1 (22,7) 57,8 (23,4)* * tilastollisesti merkitsevä ero verrattuna 1. näytteeseen # miehet, aikuiset /l 8 Ennen työpäivää Työpäivän jälkeen Tutkittava Kuva 12. Veren valkosolujen pitoisuudet työpaikkatutkittavilla ennen työpäivän alkua ja työpäivän päätyttyä (viitearvoalue 3,3 8,2*10 9 /l). 32

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2 Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen

Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen Loppuraportti Kaarle Hämeri, Projektin johtaja 1. Tutkimuksen tausta Pien- ja ultrapienhiukkasilla (halkaisija pienempi kuin 1 µm

Lisätiedot

Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä

Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät Hotelli Scandic Oulu, 4.-5.2.2014 Rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä (RAPSU-hanke, Työsuojelurahasto) Anna Kokkonen Ympäristötieteen

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Huurun muodostus on yleensä suurinta

Huurun muodostus on yleensä suurinta 4 HITSAUSUUTISET NRO 1 2008 Hitsaajan altistuminen hitsaussavuille Hitsaussavut ovat edelleen ongelma hitsaajien terveyden kannalta, ehkä tärkein hitsaustyöhön liittyvä turvallisuusriski. Hitsauksessa

Lisätiedot

TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA

TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA Tulosten esittelytilaisuus, Mediapolis Tampere 21.4.2015 RAHOITTAJAT Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Palosuojelurahasto Valtiokonttori

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa

Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa Sisäilmastoseminaari Messukeskus Helsinki, 13.3.2014 Vesisumutusmenetelmä rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinnassa Kokkonen A, Nykänen M, Pasanen P. Ympäristötieteen laitos RAPSU-hanke, Työsuojelurahasto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 28.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 28.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hiukkaspitoisuuksien määrittäminen työpaikkojen ilmasta Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi Johdanto Työympäristö Fysikaaliset tekijät esim. melu,

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille Altistumisen arviointi diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille Oulun yliopisto i Prosessi ja ympäristötekniikan osasto Kati Oravisjärvi Altistuminen Maailmassa arvioidaan olevan jopa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy Suodatinmateriaalien Testaus TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 1271 / 8.11.27 Suomen Terveysilma Oy TUTKIMUSSELOSTUS N:O AUT43 1271 2 (6) Tilaaja Tilaus Suomen Terveysilma Oy PL 89 391 Helsinki Tilauksenne 7.3.21

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Olen koulutukseltani luonnontieteiden kandidaatti ja pätevöitynyt työterveyshuollon asiantuntijaksi. Toimenkuvaani kuuluu sisäilma- ja työhygieeniset

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen 2, Simo Kilpeläinen 3, Kai Sirén 3 1 Department of Energy and Process Engineering, Norwegian University

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kivipölyn sekä muun pölyn näkyvät ja näkymättömät vaikutukset Riitta Sauni, LT, ylilääkäri Työterveyslaitos Tampere Keuhkojen rakenne 3 Keuhkorakkulatason kaasujenvaihto 4 Hengitystoiminta

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta

Lisätiedot

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

Loppuraportti Työsuojelurahastolle

Loppuraportti Työsuojelurahastolle 1 Työilman kromiyhdisteet, pienhiukkaset ja muut epäpuhtaudet työhön liittyvien hengityselinoireiden aiheuttajina ruostumattoman teräksen tuotantoketjussa Loppuraportti Työsuojelurahastolle 2 ISBN: 978-952-9507-13-9.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Sisäilmastoseminaari 2016 415 KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Samuel Hartikainen, Markus Johansson, Marko Hyttinen ja Pertti Pasanen Itä-Suomen

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

LEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ

LEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä LEVYSEPPÄ-HITSAAJAN TYÖ Tiivistelmä Hitsausta esiintyy laaja-alaisesti eri aloilla. Tyypillinen työympäristö on konepaja-,

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden

Lisätiedot

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen Delete Tutkimus Oy 16.7.2012 p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Kaunialan Sairaala Oy Markku Kiuru Talous- ja hallintopäällikkö Kylpyläntie 19 02700 Kauniainen puh: 09-505 922 29 mp: 0500 711

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Monen ammatin edustajia, mm. kemistejä, insinöörejä, teknikkoja, biokemistejä, mikrobiologeja, toksikologeja sekä fyysikkoja Tiivis yhteistyö TTL:n laboratorioitten

Lisätiedot

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Analyysijärjestelmien valmistaja vastaa myös viitearvojen

Lisätiedot

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010 PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010 Ilmanlaatudata & KAPU-data Roosa Ritola 25.1.2012 Katupölyseminaari Helsingin Ympäristökeskus Katupölyn torjunnan strategiat PM 10 Street dust Aikaisemmissa

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot

Hitsarin ammatti on vaaroja täynnä

Hitsarin ammatti on vaaroja täynnä Riskit hitsauksessa Hitsarin ammatti on vaaroja täynnä Putoavat esineet Ergonominen kuorma Visiirin asennot Työskentelyasento Melu Säteily Viiltohaavat Palohaavat Sähkökenttä Valo Höyryt Lämpö Hiukkaset

Lisätiedot

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu 3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu Toistaiseksi havaitut terveysvaikutukset Nanomateriaalit voivat hengitettyinä tunkeutua syvemmälle

Lisätiedot

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 3 ODOROX MISON suojakaasu odorized oxygen Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 02 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Nanohiukkasten tavoitetasot ja mittausstrategia

Nanohiukkasten tavoitetasot ja mittausstrategia Nanohiukkasten tavoitetasot ja mittausstrategia Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi Nanohiukkasten tavoitetasot ja mittausstrategia Johdanto Nanohiukkasista Altistuminen

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki 20.8.2012 Tutkimusraportti Koisotie 5 Sivu 1 Vantaan kaupunki, Tilakeskus, rakennuttaminen Ulla Lignell Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 304 1141 e-mail. ulla.lignell@vantaa.fi Tutkimusraportti, Koisotie

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

KEHAPA2-Projektin tulokset

KEHAPA2-Projektin tulokset KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI (22 kartoitusta: m:12, n:10) n huomiot: Keskiarvo Ikä (vuotta) 43 Painoindeksi 25.2 METmax 14.1 Aktiivisuusluokka 4.6 Leposyke 46 Vaihteluväli 21 59 20 37 13.7 14.3 1 8 33 60

Lisätiedot

Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere

Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010 Helsingin yliopisto Kvartsi eli kiteinen piidioksidi,

Lisätiedot

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, ASIAKASRATKAISUT FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, CLIENT SERVICES

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa 40. Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.2015 Aimo Taipale, VTT Puhdasilmaratkaisut Pienhiukkaset ja niiden aiheuttamat

Lisätiedot

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Terästen hitsaussavun/huurun tavoitetasoperustelumuistio

Terästen hitsaussavun/huurun tavoitetasoperustelumuistio Terästen hitsaussavun/huurun tavoitetasoperustelumuistio Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh. 030 4741, faksi 030 474 2779 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot